Opiskelijoiden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2022–2024
Opiskelijoiden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2022 – 2024
Tämän suunnitelman tarkoituksena on ohjata ja edistää Sataedun opiskelijoiden tasa-arvoista sekä yhdenvertaista kohtelua. Sataedun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma perustuu Suomen perustuslain ja lainsäädännön asettamiin vaatimuksiin sekä Sataedun strategiaan ja arvoihin. Arvojemme mukaisena tavoitteenamme on olla yksilöllisyyttä huomioiva oppilaitos, jossa jokaisen on turvallista ja innostavaa opiskella. Sitoudumme tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen toimintakulttuurin rakentamiseen ja kehittämiseen kaikkien oppilaitoksessa toimivien yhteistyöllä. Sataedun henkilöstöä koskeva tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma perustuu näille samoille periaatteille.
Sataedussa korostetaan yhteisöllistä ja kaikkia oppilaitoksen toimijoita osallistavaa näkökulmaa hyvinvoinnin edistämiseen ja ylläpitämiseen. Hyvinvoivan oppimisympäristön ja hyvinvointityön toteutus määritellään Sataedun Opiskeluhyvinvointi- ohjeessa, joka on Sataedun opiskeluhuoltosuunnitelma.
Sataedun laadunhallinnan välineenä on ISO 9001:2015 standardin mukainen toimintajärjestelmä. Se tukee ja varmistaa kuntayhtymän arvojen, vision ja strategian toteutumista. Laadunhallinnan periaatteena on toiminnan jatkuva arviointi ja parantaminen, johon osallistuu koko henkilöstö. Sataedun toimintaa arvioidaan mittaamalla asiakastyytyväisyyttä.
Tarkoitus
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman keskeisenä tarkoituksena on edistää kaikkien samanarvoista kohtelua, puuttua sukupuolesta tai muusta syystä ilmenevään syrjintään sekä varmistaa jokaisen opiskelijan yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua oppilaitoksen toimintaan ja opetukseen. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus tarkoittavat oppilaitoksessamme jokaisen ihmisen yhtäläisiä mahdollisuuksia tehdä valintoja, opiskella, kehittyä sekä tulla kohdelluksi ilman asenteellisia tai rakenteellisia rajoituksia.
Suunnitelman tarkoituksena on varmistaa ja kehittää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ylläpitävien toimintatapojen toteuttamista oppilaitoksessa. Opetus- ja ohjaustyön lähtökohtana on demokratiakasvatus sekä elinikäinen ohjaus, joiden tavoitteena on kouluttaa ja kasvattaa oman ammattialansa osaajia ja yhteiskunnan jäseniä, jotka toiminnassaan toteuttavat ja edistävät yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoisuutta tulevaisuudessakin.
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma laaditaan opiskelijoiden, henkilöstön ja huoltajien yhteistyönä lain edellyttämin velvoittein sekä osana oppilaitoksen osallistamisen ja yhteisöllisyyden tavoitetta. Oppilaitoksen johto on sitoutunut tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden suunnitelmalliseen edistämiseen. Opiskelijapalvelupäällikkö vastaa suunnittelutyöstä.
Yhdenvertaisuus
Suomen perustuslaissa yhdenvertaisuuden periaate viittaa sekä syrjinnän kieltoon että ihmisten yhdenvertaisuuteen lain edessä. Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa viranomaisia, koulutuksen järjestäjiä ja työantajia edistämään yhdenvertaisuutta. Syrjintää valvotaan kahdessa erityisviranomaisessa: yhdenvertaisuusvaltuute-
tun toimistossa ja yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnassa.
Yhdenvertaisuuden toteutumisen tarkastelussa ja arvioinnissa on kiinnitettävä huomioita syrjintään ja sen erilaisiin asteisiin. Jotta voidaan puhua syrjinnästä, on edellytyksenä, että henkilöä on kohdeltu vertailukelpoisessa tilanteessa huonommin kuin toisia nimenomaan yhden tai useamman henkilökohtaisen ominaisuuden takia. Syrjintää on yhdenvertaisuuslain mukaan myös häirintä ja käsky tai ohje syrjiä sekä kohtuullisten mukautusten epääminen.
Häirintää on sellainen käyttäytyminen, jolla loukataan tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti henkilön ihmisarvoa siten, että luodaan kiellettyyn syrjintäperusteeseen liittyvä halventava, nöyryyttävä, uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri. Käsky tai ohje voi olla esimerkiksi syrjintään liittyvä tai syrjinnän aikaansaamiseksi annettu opastus, toimintaohje tai velvoite.
Kohtuullisella mukautuksella tarkoitetaan, että viranomaisen, koulutuksen järjestäjän, työnantajan sekä palveluiden ja tavaroiden tarjoajan on tarvittaessa tehtävä kohtuullisia mukautuksia, joilla varmistetaan vammaisen henkilön asiointi-, koulutus-, työnsaanti- ja työssäkäyntimahdollisuudet sekä mahdollisuudet saada yleisesti tarjolla olevia palveluja ja tavaroita sekä suoriutua tehtävistä ja edetä yhdenvertaisesti muiden kanssa.
Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa henkilöön liittyvät tekijät, kuten syntyperä tai ihonvä-
ri, eivät saisi vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin päästä koulutukseen, saada työtä ja erilaisia palveluja - perusoikeudet kuuluvat kaikille.
Syrjintä: henkilöä on kohdeltu vertailukelpoisessa tilanteessa huonommin kuin toisia nimenomaan yhden tai useamman henkilökohtaisen ominaisuuden takia.
Osallisuus
Osallisuus ymmärretään yleisesti ottaen tunteena, joka syntyy, kun ihminen on osallisena jossakin yhteisössä. Yhteisöissä osallisuus ilmenee jäsenten arvostuksena, tasavertaisuutena ja luottamuksena, sekä mahdollisuutena vaikuttaa omassa yhteisössä. Osallisuuden kokeminen ja sosiaaliset verkostot toimivat ihmistä suojaavina tekijöinä hyvinvoinnin vajeita ja syrjäytymistä vastaan. Toiminnan tasolla osallistuminen omien asioiden hoitamiseen ja vaikuttaminen omiin valintoihin ja tekemiseen ovat väylä osallisuuden tunteen syntymiseen ja toisaalta myös ylläpitämiseen.
Erilaisista syistä johtuvat haasteet osallistumisessa voivat aiheuttaa osallisuuden vähentymistä ja siten syrjäytymisriskin lisääntymistä. Syrjäytymisellä tarkoitetaan yhteisöllisen toiminnan ulkopuolelle jäämistä. Useimmiten siihen liittyy myös sosiaalista, taloudellista ja terveydellistä osattomuutta ja eriarvoisuutta.
Moninaisuus
Moninaisuudella tarkoitetaan sitä, että jokaisella ihmisellä on lukemattomia ominaisuuksia ja rooleja. Kyseessä voi olla myös erilaisuus, johon vaikuttavat jokaisen omat taustat ja identiteettikäsitykset. Moninaisuusmyönteisyys on sitä, että erilaiset ihmiset kunnioittavat toisiaan ja että ihmisten välinen ilmapiiri on turvallinen ja myönteinen. Moninaisessa yhteiskunnassa sekä yksilöt että ryhmät kunnioittavat ja arvostavat toistensa erilaisuutta. Erilaiset
ja moninaiset ihmiset muodostavat monimuotoisen yhteisön.
Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä lainsäädäntö
Tasa-arvosta, yhdenvertaisuudesta ja syrjimättömyydestä säädetään Suomen perustuslaissa, yhdenvertaisuuslaissa ja rikoslaissa sekä eri elämänalueisiin kohdentuvissa lainsäädännössä. Sukupuolten tasa-arvosta sekä sukupuolen moninaisuudesta säädetään tasa-arvolaissa. Tasa-arvolaissa syrjintäperusteet ovat sukupuoli, sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu.
Yhdenvertaisuuslain tarkoitus on turvata yhdenvertainen kohtelu ja estää syrjintä kaikenlaisilla perusteilla. Yhdenvertaisuuslaissa syrjintäperusteet ovat ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, politiikka, ay-toiminta, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen ja muu henkilöön liittyvä syy. Lait ovat toisiaan täydentäviä.
Suomen perustuslaki (731/1999)
Perustuslain mukaan ihmiset ovat yhdenvertaiset lain edessä. Lain 6 § sisältää yhdenvertaisuuden lain edessä sekä yleisen syrjintäkiellon.
Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014)
Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa.
Lailla kielletään syrjintä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen.
Välittömän ja välillisen syrjinnän lisäksi tässä laissa tarkoitettua syrjintää on häirintä, kohtuullisten mukautusten epääminen sekä ohje tai käsky syrjiä.
Syrjintä näillä perusteilla kielletään myös perustuslaissa, työsopimuslaissa ja rikoslaissa.
Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986)
Tasa-arvolain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä.
Lain tarkoituksena on myös estää sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä.
5 § (30.12.2014/1329)
Tasa-arvon toteuttaminen koulutuksessa ja opetuksessa Viranomaisten ja koulutuksen järjestäjien sekä muiden koulutusta tai opetusta järjestävien yhteisöjen on huolehdittava siitä, että tytöillä ja pojilla sekä naisilla ja miehillä on samat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen sekä että opetus, tutkimus ja oppiaineisto tukevat tämän lain tarkoituksen toteutumista.
5 a § (30.12.2014/1329)
Toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi oppilaitoksissa Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että vuosittain laaditaan oppilaitoskohtaisesti tasa-arvosuunnitelma yhteistyössä henkilöstön ja oppilaiden tai opiskelijoiden kanssa.
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön tavoitteet Sataedussa
Sataedun arvot ja strategia ja pedagoginen käsikirja
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma pohjautuu Sataedun strategiaan. Panostamme kulttuuriseen ja sosiaaliseen kestävyyteen toiminnassamme. Kannustamme opiskelijoita aktiiviseen kansalaisuuteen, oman ja muiden kulttuuri-identiteetin arvostamiseen sekä kulttuurisen monimuotoisuuden vaalimiseen.
Koulutusorganisaation kaiken toiminnan tavoitteena on tasa-arvoinen ja yhdenvertainen oppilaitos, jossa jokaisen on turvallista ja innostavaa opiskella. Koulutuspalveluiden yksilöllisyys ja joustavuus tukee
opiskelijoiden tasavertaisia mahdollisuuksia kehittyä tasapainoisiksi ja sivistyneiksi yhteiskunnan jäseniksi sekä taata jatko-opiskeluvalmiuksia ja työllistymistä.
Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisen tilanne
Sataedussa on vuosittain tehty opiskelijoille opiskelijatyytyväisyyskysely. Seuraavassa taulukossa ilmenee, miten tasa-arvoisuuteen ja yhdenvertaisuuteen liittyvä palaute on kehittynyt vuosina 2015–2021.
hyvä
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus opiskelijakyselyn vastauksissa.
Sataedussa toteutettiin huoltajille suunnattu tyytyväisyyskysely ensimmäisen kerran vuonna 2020
Väittämä, vastaus asteikolla 1 erittäin huono, 5 erittäin hyvä 2020 2021
Oppilaitoksessa toimitaan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävästi 3,8 4,1
Valtakunnallinen AMIS-palaute kerätään opintonsa aloittaneilta ja päättäneiltä opiskelijoilta
Aloituskysely Kiusaaminen, syrjintä tai häirintä oppilaitoksella tai työpaikalla, jolla opiskelen.
Päättökysely Kiusaaminen, syrjintä tai häirintä oppilaitoksella tai työpaikalla, jolla opiskelen
Näiden kyselyiden perusteella tilanne Sataedussa on suhteellisen hyvä. Tyytyväisyyskyselyjen tulokset käsitellään vuosittain tiimeissä ja niiden pohjalta sovitaan kehittämistoimenpiteistä.
Tämän suunnitelman tarkistamista varten tietoja on käsitelty Sataedun eri toimipaikkojen opiskelijakunnissa ja koko Sataedun opiskelijakunnassa.
Ammatillisen koulutuksen alavalinnat ovat edelleen erittäin sukupuolittuneita. Pyrimme Sataedussa vaikuttamaan tilanteeseen muun muassa viestinnässä ja markkinoinnissa käytettävällä kielellä ja kuvamateriaalilla. Tuomme markkinointikuvissa esiin eri ikäryhmiä, sukupuolia ja kulttuuritaustoja edustavia opiskelijoita. Tuemme myös ohjauksessa ja uraohjauksessa opiskelijoiden valintoja ilman sukupuolikäsitysten rajoituksia.
