Parhaat osaajat 2020 by Sataedu

PARHAAT OSAAJAT

#PARHAATOSAAJAT

PARHAAT OSAAJAT 2020 Julkaisu Sataedun kehittämistuloksista Toimitus Pauliina Merikivi, Tuomas Mäki-Ontto Taitto Ronja Landvik NMK18Ku Kuvitus Lari Jaatinen NMK18Ku Paino Plusprint Ulvila Painomäärä 500 kpl

Pääkirjoitus

Avainsanoja keväältä 2020: etäkoulu, etätyö, etäläsnäolo, osaaminen, työn rytmitys, rohkeus kokeilla, etäkahvitauko, työkaverit, mieliala, jaksaminen, hyvinvointi. Elimme täysin poikkeuksellisessa hetkessä niin yksilön kuin oppilaitoksen näkökulmasta. Uusia työskentelyn, oppimisen ja opettamisen tapoja otettiin käyttöön sekä niitä kehitettiin reaaliaikaisesti ja ilman aiempaa kokemusta. Rohkeus ja ennakkoluulottomuus uuteen tarttumisessa korostui positiivisena ilmiönä. Tähän kannustan myös jatkossa, ihan normaalissakin arjessa. Pahinta ei ole yrittää ja epäonnistua, vaan jättää yrittämättä. Kokeiluissa on siemen uuteen. Tiukassa tilanteessa huomataan, että järjestelmällinen oppivan organisaation eteen tehty työ tuottaa tuloksia. Olimme melko valmiita pikaiseen transformaatioon ja samalla havaitsin, että olemme tehneet hyviä ratkaisuja keskittymällä osaamisen kehittämiseen, digitaalisten välineiden käyttöönottoon sekä opintoalojen kehittämiseen alakohtaisissa hankkeissa ja arkityössä. Missä olimme, Kaiken jälkeen kysyin meiltä organisaatiomissä olemme na ja ennen kaikkea itseltäni, että missä olimnyt ja mitä me, missä olemme nyt ja mitä opimme? Miten ja mitä otamme opiksi poikkeuksellisesopimme? ta keväästä 2020? Millä kokemuksilla suuntaamme tulevaisuuteen? Huomioni kiinnittyi oman työn johtamiseen. Mitä tällä viikolla, tänään ja nyt on oleellista ja keskeistä. Tein viikko- sekä päiväsuunnittelua ja koitin rytmittää tekemistä, että fokus säilyisi. Havainnollistin itselleni niitä osaamistarpeita, joissa osaamista on kehitettävä, jotta valmiuteni työskennellä muuttuvissa tilanteissa olisi ajantasainen myös tulevaisuudessa. Toivottavasti organisaationa kykenemme oppimaan ja ymmärtämään muutosta sekä tulevaisuutta. Hyviä uusia ja innovatiivisia tapoja työn tekemiseen on löydetty ja käyttöönotettu.

Jatketaan kehittämistä yhdessä, Tuomas Mäki-Ontto Kehitysjohtaja

TYÖELÄMÄN

DIGIOSAAJAT TOIMIVAT YRITYSTEN APUNA

Digitaalisuus kehittyy joka alalla, mutta varsinkin mikro- ja pk-yritysten voi olla haastavaa pysyä kehityksessä mukana. Sataedussa on kehitetty Työelämän digiosaajat-mallia, jonka avulla kiinnostuneet opiskelijat voivat suorittaa digitaalisuuteen painottuvia opintoja.

Digiosaaja-malli tulee käyttöön Sataedun kaikilla aloilla. Koordinaattoreina toimivat: • Liiketalous ja valmentavat: Joonas Lähteenmäki (projektipäällikkö) • Hyvinvointi: Sanna Kenttä • Palvelu: Suvi Lindberg • Rakentaminen ja kuljetus: Jari Kankaanpää • Teknologia: Juha Tähkä

DIGIOSAAJAT OPASTAVAT työssäoppimisen aikana digitaalisten laitteiden sekä ohjelmistojen ja järjestelmien käytössä. He voivat toimia yksilöllisen tasonsa mukaan digiosaamisen tukena yrityksen henkilöstölle. Samalla voidaan kehittää yrityksen digitaalisia toimintoja.

Kehittäminen pohjautuu OOODi-hankkeessa tehtyyn työhön. Hyvinvointiala on kokeillut digiosaaja-mallia käytännössä ja kokemukset ovat olleet hyviä. ”Haasteena voi olla opiskelijoiden arkuus tuoda osaamistaan esiin työpaikan konkareille”, toteaa lehtori Sanna Kenttä. ”Parhaat tulokset saatiin Wilman käytön opastuksesta työpaikoille. Digiosaajat kirjoittivat yhdessä ohjaajan kanssa työpaikalla oppimisen päiväkirjaa ja näyttösuunnitelma tehtiin yhteistuumin Wilmassa opiskelijan ohjatessa. Malli toimi hyvin!”, Sanna kehuu.

Opettaja on tiiviisti mukana käytännön toteutuksessa opiskelijan ja yrityksen tukena. Samalla työssäoppimisen ohjaamista on mahdollista kehittää aiempaa digitaalisempaan suuntaan. Opettaja voi olla yhteydessä työpaikalle digitaalisin keinoin esim. verkkokokousten avulla. Työssäoppimista voidaan dokumentoida ja arvioida alalle sopivien sähköisten järjestelmien kautta esim. videoiden ja kuvien avulla.

”Digiosaajamallin jalkauttamisen myötä opiskelijoiden ja työpaikkojen yhteistyöstä tulee yhä sujuvampaa ja vuorovaikutteisempaa”, kuvaa projektipäällikkö Joonas Lähteenmäki. ”Tällä on varmasti merkitystä myös työllistymisen kannalta.”

Opinnollistamisessa hyödynnetään valinnaisia tutkinnon osia ja osaamistavoitteita. Toteutuksen suunnittelussa huomioidaan myös Valma-opinnot. Digiosaajan koulutuspolku julkaistaan syksyllä 2020 ja sitä pilotoidaan aloittain lukuvuoden aikana.

Lisätietoja: Projektipäällikkö Joonas Lähteenmäki joonas.lahteenmaki@sataedu.fi 4

Poikkeustilanne vauhditti hankkeen etenemistä digiloikan muodossa, kun opettajat, opiskelijat ja työpaikkaohjaajat ottivat digitaalisia välineitä tehokkaammin käyttöön. Koordinaattoreina Juha Tähkä (ylh. vas.), Joonas Lähteenmäki, Sanna Kenttä, Suvi Lindberg ja Jari Kankaanpää.

HANKEINFO: Työelämä ja teknologia -hankkeessa vahvistetaan opiskelijoiden, opettajien ja työelämän digiosaamista. Työelämän digiosaaja-mallin avulla kehitetään joustavia oppimispolkuja ja tuetaan työllistymistä. Hanketta koordinoi Gradia ja verkostossa toimivat Sataedu, Redu, Sampo, Osao, SSKKY, Turun kristillinen opisto, Turun ammatti-instituutti ja Salpaus. Hanke jatkuu 31.12.2021 asti.

PUHTI-Oppimisympäristö Sataedun Kankaanpään toimipaikassa sijaitsee uusi pilottioppimisympäristö, joka on kehitetty monimuotoisen ja digitaalisuutta hyödyntävän oppimisen tueksi. Tila on toteutettu monialaisesti opettajien, opetusteknologia-tiimin ja kiinteistöpalvelujen kesken.

”Laitteisto on vaivaton ottaa käyttöön luokassa, ja se toimii automaattisesti ilman mitään erillistä säätöä.” Interaktiivisen suuren näytön avulla voidaan tuottaa sisältöä ja jakaa sitä verkossa eri oppimisalustoilla. Kosketusnäytön toiminta ja mahdollisuus piirtää näytöllä on tuonut etuja valkotaulun sijaan. Sisältö on suoraan digitaalisessa muodossa, hyvin nähtävissä myös etänä sekä tallennettavissa ja jaettavissa myöhempää käyttöä varten. Tuloksena on tila, jossa oppimista voidaan tukea hyödyntämällä eri laitteita ja näyttää opiskelijoille useampaa eri sisältöä samanaikaisesti. ”Käytettävyys tärkeää”, Juha korostaa. ”Järjestelmä haluttiin ohjattavaksi yhden hallintalogiikan kautta, jotta loppukäyttäjän ei tarvitsisi miettiä mistä mitäkin tapahtuu.”

Odotukset uudelle oppimisympäristölle Tarve uudenlaiselle monimuotoista oppimista mahdollistavalle tilalle on noussut erityisesti liiketalousja puhdistuspalveluopintojen parista. Miten toteuttaa laadukasta opetusta, jossa osa oppijoista on läsnä tilassa ja osa verkon välityksellä? Tämä vaatii tekniikalta paljon ja samalla sen tulisi olla helppokäyttöistä opettajille.

Lisätietoja: Pasi Kallioinen, oppimisympäristöjen kehittäjä pasi.kallioinen@sataedu.fi

Opetusteknologia etsi sopivia ratkaisuja Hankinnoissa hyödynnettiin opetusteknologian ja erityisesti järjestelmäasiantuntija Juha Kankareen osaamista. Ratkaisuja haettiin käytettävyyden ja budjetin ehdoilla. Tilasta löytyy ohjattava kamera opetustilanteen kuvaamiseen. Siirreltävät mikrofonit varmistavat, että opettajan ja opiskelijoiden puhe välittyy hyvin verkkoon ja etänä olevien äänet saadaan kuulumaan tilaan. ”Sennheiserin konferenssilaitteisto yllätti erittäin positiivisesti”, Juha toteaa.

HANKEINFO PUHTI-oppimisympäristön kehittämistä on toteutettu opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän strategiarahoituksen avulla vuosina 2019-2020.

KUVA PASI KALLIOINEN

SATAEDUN KIINTEISTÖSTRATEGIA 2020-2030 Kiinteistöstrategian avulla Sataedu ennakoi nuorten ikäluokan vähenemistä ja koulutuksen painopisteen siirtymistä aikuiskoulutukseen. Kiinteistöjen määrää vähennetään huomattavasti ja oppimisympäristöistä kehitetään monimuotoisia, muunneltavia ja eri koulutusalojen yhteiseen käyttöön sopivia. Strategiakauden 2020–2030 kiinteistöjen tilamuutoksien ja uudisrakentamisen kokonaiskustannukset ovat noin 20 milj. PUHTI- oppimisympäristön käyttökokemuksia hyödynnetään kiinteistöstrategian toimeenpanossa.

PUHTI-OPPIMISYMPÄRISTÖN VARUSTELU Kiinteä pöytäkone kahdella näytöllä, lisäksi mahdollisuus kytkeä oma kannettava FullHD Projektori (Optoma EH460ST) Interaktiivinen näyttö (Vivitek Novotouch 75) korkeussäädettävällä jalustalla (Balancebox mobiili)

OPPEJA JA KOKEMUKSIA PUHTI-oppimisympäristöstä on saatu ensimmäisiä kokemuksia. ”Tila ja välineet ovat toimineet oikein hyvin”, toteavat opettajat Tarja Maja ja Johanna Kienokoski-Saarela. ”Äänentoisto on ihan huikea! Eri puolella tilaa on siirrettäviä kaiuttimia ja kaikki kuulevat myös verkon kautta opiskelevien kommentit ja kysymykset.” Iso kosketusnäyttö on osoittautunut toimivaksi. ”Isolla näytöllä on hyvä piirtää ja näin havainnollistaa asioita”, Johanna kehuu. Käytännön harjoittelua vielä tarvitaan ja sen tueksi on opetusteknologiasta tulossa laitteiden käyttöön selkeää ohjeistusta. Kaikki uudet tilaa käyttävät opettajat myös perehdytetään laitteiden käyttöön. Oppimisympäristöä kehitetään käyttötarpeiden mukaisesti. ”Seuraan jatkuvasti av-alan uutuuksia ja koitan niistä poimia asioita, jotka voisivat toimia opetuksessa”, Juha toteaa.

Extron videomatriisi/ohjauskeskusjärjestelmä (Extron DTP CrossPoint 82) sekä kosketusnäyttöohjain (Extron TLP Pro 1025T) Konferenssikaiutinjärjestelmä Sennheiser TeamConnect Wireless, sekä erillinen Apart SDQ5P kaiutinpari lähiopetuskäyttöön Kääntöpääkamera Sony SRG-120DH sekä USB-silta (Extron Mediaport 200) kuvan muuttamiseksi webkameraksi Moottoriohjattu valkokangas Akustiikka: äänieristetty ovi, kokolattiamatto

LUOTSITIIMI auttaa onnistumaan Sataedussa jokaisella opintoalalla on oma luotsiope. He toimivat luotsitiiminä kehittäen HOKS-toimintaa koko Sataedussa. Luotsitiimi on toiminut yli vuoden. Tiimityön tuloksena monet käytännöt ovat parantuneet ja alojen opettajien osaamista kehitetty.

ittaa viestiä Meille saa la tai soittaa! löydät Materiaalia eamsista. Hoks infoa -T LUOTSI TIIMIN

TEHT ÄVÄ T HO TOIMII P KSEDAG PRO OGIS SES EN J OHT SISS AJA A N ELI RE

Y HT

”Samalla oma osaaminen on kehittynyt todella paljon”, toteaa palvelualan luotsiope Anne Kerstinen. ”Monta eri roolia on tullut tutuksi, kuten opon, opintosihteerin, tutkintovastaavan ja vastuuopettajan tehtävät.” ”Tiimi on toiminut todella hyvin”, Harri Mäkitalo kuvaa. Luotsitiimin jäsenten osaamiset täydentävät sopivasti toisiaan. Tiimityö yli opintoalojen on nostanut esille HOKS-prosessin keskeisiä kehittämistarpeita. ”Toimipaikoilla ja opintoaloilla on ollut hyvinkin erilaisia käytäntöjä”, Tarja Maja kertoo. ”Opiskelijat ovat olleet eri asemassa ja saaneet eri laatuista palvelua.” ”HOKS on parhaimmillaan aito työväline ei-

HTO RIN

JOH DOL LA ENÄ ISTÄ ÄS ATA EDU NT OIM INTA A

kä pakkopullaa”, tiivistää Tero Urpilainen. Joustavan ja yksilöllisen HOKS:n avulla opiskelijat valmistuvat nopeammin ja työllistyvät paremmin. Luotsiopen rooli on usein aikataulujen yhteensovittamista. ”Yhteisen ajan löytyminen alan opettajien kanssa on ollut haastavaa. Välillä joutuu ohjaamaan sähköpostitse, vaikka parasta olisi nähdä kasvokkain”, toteaa Pirjo Savia. Anne Laine, rehtori tiivistää: ”Tavoitteena on yhtenäinen HOKS-prosessi koko Sataedussa. Tarvitaan tasaisempaa laatua ja yhdenvertaisuutta. Varmistamme, että opettajilla on HOKS-osaaminen kunnossa. Luotsitiimi on keskeisessä roolissa sen kehittämisessä ja auttaa ratkomaan vaikeimpia HOKS-haasteita. ” 8

SATAEDUN KEHITTÄJÄ Kuka olet? Roolisi Sataedussa? Tero Urpilainen, toimin lehtorina ja tiiminvetäjänä kuljetusalalla. Toimipaikka on Huittinen, vaikka tiiminvetäjän työt vievätkin usein Kokemäelle. Olen tullut organisaatioon, tai sen edeltäjään, töihin keväällä 2004 ja ollut mukana satunnaisesti hankkeissa. Viime vuodet olen keskittänyt tarmoni oman alan kehittämiselle ja siihen on aina jokin hanke löytynyt, jota on voinut hyödyntää.

Missä hankkeissa olet nyt mukana? Luotsiveneen kyydissä Tarja Maja (Kielet ja liiketalous), Anne Kerstinen (Palvelu), Tero Urpilainen (Rakentaminen ja kuljetus), Harri Mäkitalo (Teknologia) ja Pirjo Savia (Hyvinvointi).

Tällä hetkellä olen mukana yhtenä Luotsiopena sitä toimintaa eteenpäin vievässä hankkeessa. Luotsityötä kehitetään OKM:n strategiarahoituksen avulla.

Mitä asioita parhaillaan kehität? HOKS-prosessin läpi viemistä ja jalkauttamista. Vastuullani on rakennus- ja kuljetusopintoala, mutta Luotsitiimissä pyrimme myös kehittämään koko Sataedulle toimivia ratkaisuja.

Parasta kehittämisessä? KEHIT TÄÄ

OPETTAJIEN OSAAMISTA

AUTT AA RAT KA

ISEMAAN ONGELMIA

YHTEI STYÖ JOH DON, OPINTOALOJEN, OPOJEN, ERVOJEN JA TUTKINTOV ASTAAVIEN KANSSA

Koen, että oma osaaminen paranee, kun pääsee itseä kiinnostavia asioita kehittämään. Tietysti on mukavaa, kun voi myös työkavereiden elämää helpottaa kehittämällä paremmin toimivia toimintatapoja tai ihan uusia juttuja. Tärkeänä pidän myös sitä, että vaikka rahoitus kehittämiseen on rajallinen jäisivät toimintamallit tai -tavat pysyviksi.

Haastavinta kehittämisessä? Kun on opetustyössä tiiviisti, niin välillä on hankaluuksia raivata kalenterista aikaa kehittämiselle. Kehittämistyö on usein myös sellaista, että ideoita pukkaa mihin aikaan tahansa. Ne pitäisi sitten saada aina jonnekin muistiin, että niihin voi palata, kun työjärjestyksessä on aikaa. Itselle haastavaa on myös välillä huomata, että joka hetki ei vaan kehittämistyö etene.

Minkälainen on hyvä hanke?

HANKEINFO Luotsimallia kehitetään OKM:n myöntämän strategiarahoituksen avulla.

Täydellinen hanke olisi sellainen, jonka tuloksena omaan työhön saisi helpottavia tai eteenpäin vieviä tuloksia. Tietysti hankkeen aihepiiri pitäisi olla itselle mielenkiintoinen ja sellainen, jota haluan kehittää. Parhaiten tuloksia saisi innostuneiden ja toisiaan tukevien työtovereiden kanssa. Mukava voisi tietysti olla tekijöitä myös vaikka toisilta koulutuksenjärjestäjiltä ja työelämältä. Tuloksena syntyisi uusia, parempia toimintatapoja, uusia yhteistyökuvioita ja oman osaamisen kehittymistä. Ja totta kai, hankkeen tuotokset jäisivät olemaan ja niistä jälleen joku saisi idean kehittää jotain eteenpäin. 9

HYVINVOINTITEKNOLOGIA KASVAA NOPEASTI Hyvinvointiteknologian avulla parannetaan ihmisen toimintakykyä, hyvinvointia ja elämänlaatua. Sataedu kehittää hyvinvointiteknologian osaamista yhteistyössä palveluiden, ammatillisten koulutuksen järjestäjien, korkeakoulujen sekä yritysten kanssa.

Hyvinvointia huomioidaan myös tilaratkaisuissa ja sisustuksessa. Fyysisen esteettömyyden lisäksi on huomioitu aistiesteettömyys, toiminnanohjausta tukeva värimaailma sekä mielen ja kehon rentoutumista helpottava ympäristö ja menetelmät.

MeWeT-koti ei rajoitu aikaan ja paikkaan MeWeT-kodin toiminnot jalkautuvat lähihoitajaopiskelijoiden kautta eri asiakasryhmien luokse palvelutaloihin ja hoitokoteihin. Esimerkiksi palvelukoti Palmu-Porissa opiskelijat ovat ohjanneet Kupit Nurin -pelin pelaamista ja tasapainoharjoittelua Mototiles- liikuntalaatoilla. Lisäksi asiakkaat saivat katsella VR-laseilla Reposaarta, hakea Googlesta omia kotimaisemia sekä tutustua Paro-hyljerobottiin. Opiskelijoiden myötä hyvinvointiteknologian mahdollisuudet jalkautuvat myös hoitotyön ammattilaisille. Ammattilaisten kiinnostus hyvinvointiteknologiaan on selvästi lisääntynyt. Opiskelijoiden kautta on tullut eri toimintayksiköistä yhteydenottopyyntöjä. Ammattilaiset ovat tutustuneet MeWet-kotiin Tyhy-päivissä, kollegoiden kanssa ammattiyhdistysten kokouksissa sekä asiakkaiden kanssa.

MeWet-koti toimii ja uudistuu jatkuvasti MeWet-koti on asukkaan toimintakykyä ja omatoimista arkea tukeva älykoti, joka sijaitsee Sataedussa Ulvilassa. Se tarjoaa alustan yritysten sekä julkisen ja 3. sektorin kehittäjille. MeWeT-koti yhdistää monialaista ja eri koulutusasteiden välistä osaamista. Päivittyvä koti löytyy virtuaalisesti osoitteesta: mewethome.com Terveysalan huima kehitys näkyy hyvinvointiteknologian koulutuksen jatkuvasti päivittyvinä opetussisältöinä, joissa otetaan haltuun uusia teknologioita, digitaalisia palveluja, tekoälyä, robotiikkaa ja data-analytiikkaa. MeWeT-koti elää kehityksessä mukana. Kodista löytyy uusimpia tuloksia kiinteistöautomaatiosta, hyvinvointia tukevista laitteista ja sovelluksista sekä arkea helpottavista ratkaisuista. MeWeT-kodissa voidaan kerätä tietoa mm. liiketunnistuksen, ilmanlaadun, hanan, ulko-oven ja jääkaapin käytön sekä valaistuksen avulla. Data-analytiikan kehittämisessä on ollut mukana Tampereen yliopisto. Pehmeämpää robotiikkaa edustavat Robotti-kissa ja Paro-hylje. Oppimisympäristöön kuuluvat myös toiminnallisuutta kehittävät pelit, joita voi pelata suurella 60-tuumaisella YETI-tabletilla. VR-lasit mahdollistavat virtuaaliympäristöön siirtymisen ja Mototiles-laatat toiminnallisen kuntoutuksen.

Monialaista kehittämistä laajoissa verkostoissa Hyvinvointiteknologian osaamisen kehittämisessä tarvitaan monialaista yhteistyötä. Sataedussa mukana ovat hyvinvointi- ja teknologia-alan sekä opetusteknologia-tiimin asiantuntemus. Myös oppilaitosten ja kouluasteiden välisen yhteistyön kehittäminen hyvinvointiteknologian opetuksessa nähdään tärkeänä. Sataedu on verkostoitunut valtakunnallisesti. Koordinoimme Hyvinvointiteknologiaa ammatillisille opettajille -hanketta, jota toteutamme Samkin,

HYVINVOINTITEKNOLOGIAN KOULUTUSTARJONTA SATAEDUSSA SOSIAALI-JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO • Hyvinvointiteknologia toimintakyvyn edistämisessä 15 osp (valinnainen tutkinnon osa). • Hyvinvointiteknologia on vahvasti myös muiden tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksissa. VANHUSTYÖN ERIKOISAMMATTITUTKINTO • Ammattitaitovaatimuksissa hyvinvointiteknologia selkeästi esillä. TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO (1.8.2020 ALKAEN) • Hyvinvointiteknologia-asentajan tutkinto 180 osp. 10

Tredun ja Diakoniaopiston kanssa. Hankkeessa toteutetaan sote- ja tekniikan alan ammatillisille opettajille koulutuspilotti, jonka avulla luodaan edellytykset uusien tutkinnon osien opettamiseen ja yhteisopettajuuden hyödyntämiseen. Koulutukseen on osallistunut yli 50 opiskelijaa ympäri Suomen ja materiaalit tulevat jakoon avointen oppimateriaalien kirjastoon (www.aoe.fi). ”Hyvinvointiteknologia kehittyy nopeasti, joten tarve täydennyskoulutukselle on todellinen. Verkostoituminen on tärkeää ja siksi olemme perustaneet Facebook-ryhmän ”Hyteairo ammatillisessa koulutuksessa”. Yhteistyössä kaikkien osaaminen kehittyy”, kertoo projektipäällikkö Krista Toivonen. Satakunnassa maakunnan kehittämislinjauksena on edistää hyvinvointiteknologiaan ja sote-palveluihin liittyviä innovaatioita, tuotteistamista, osaamista ja yrittäjyyttä. Toimijat ovat koonneet voimansa yhteen Satakunta DigiHealth-hankkeessa, jota koordinoi Prizztech Oy ja mukana ovat Tampereen yliopisto, Samk, Sataedu ja WinNova. Hankkeessa luodaan hyvinvointiteknologian valmennuksia ja tarjotaan yrityksille mahdollisuuksia teknologioiden suunnitteluun, testaukseen ja kehittämiseen. Lisätietoja: Krista Toivonen krista.toivonen@sataedu.fi mewethome.com satakuntadigihealth.fi

HYVINVOINTITEKNOLOGIAA AMMATILLISILLE OPETTAJILLE- HANKE (HYTEOPE) Hanke tarjoaa valtakunnallista täydennyskoulutusta sote- ja tekniikan alojen ammatillisille opettajille sekä tukee hyvinvointiteknologian jalkauttamista osaksi opetusta. Toteutus on monimuoto-opetusta ja mahdollista suorituksen kokonaan verkko-opintoina. Opetushallituksen rahoittamaa hanketta koordinoi Sataedu ja verkostossa ovat Samk, Tredu ja Suomen diakoniaopisto. Hanke jatkuu 31.12.2020 asti.

SATAKUNTA DIGIHEALTH ‑HANKE Tavoitteena on lisätä teknologiaosaamista ja hyvinvointiteknologian hyödyntämistä Satakunnassa. Hanke toteutetaan ajalla 1.1.2019 – 31.12.2021. Hankkeen toteutuksesta vastaa Prizztech Oy (koord.), Sataedu, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto ja WinNova. Hanketta rahoittaa Satakuntaliitto (EAKR) ja alueen kunnat. 11

AMISKUNTOON kehittää opiskelijoiden työkykyä

180x

TASAPAINOLAUTAA

SALIBANDYPALLOA

LIIKUNTAKERHOJA 4 KPL

ASKELMITTAREITA 60 KPL 18 SYKEMITTARIA PALJON TAUKOLIIKUNTAA JA TEMPAUKSIA!

Yhteistyötahoja: Saku ry, Liiku ry, Ulvilan yläkoulu, Kokemäen yhteiskoulu ja lukio, Nakkilan kunta, Kankaanpään kaupunki, Huittisten kaupunki

TURNAUKSIA

x12

10x

LIIKUNTATUTOREITA

15x

10x

HIERONTAPALLOA

NYRKKEILYHANSKOJA

UUSIA LAJEJA:

MOBIILIA TYÖKYKYPASSIA käyttää

YLI 200

Padel, YOU.FO, Fire Scatch-up, Scoop, Lacrosse, Kaupunkisota, Soft Polo

opiskelijaa.

JU HA

LE VO NE N

Liikunnan lisääminen muutamalla tunnilla viikossa parantaa huomattavasti työkykyennustetta tulevaisuudessa. Ammattiin opiskelevista nuorista 21 % liikkuu erittäin vähän, korkeintaan tunnin viikossa. Tavoitteena on, että jokainen opiskelija liikkuu yhden tunnin päivässä. Lisätietoja: Projektipäällikkö Erno Järvistö erno.jarvisto@sataedu.fi

SATAEDU EDISTÄÄ LIIKKUVAA OPISKELUA. Amiskuntoon 3 -hankkeessa kehittäjänä ovat toimineet: • liikunnanopettajat Erno Järvistö, Teemu Manner sekä Timo Tarkkanen • ammattiopettajat Sanna Kenttä ja Juha Heikkilä • koulutusohjaajat Seija Laine ja Sarita Lindroos.

18x

Hyvät käytännöt kytketään osaksi hyvinvoinnin vuosikelloa ja hyvinvointiryhmät seuraavat toteutusta.

LEUANVETOTANKOA

JUOKSUMATTOA

HANKEINFO Kehittämistä vauhdittaa Lounais-Suomen aluehallintoviraston veikkausvoittovaroista rahoittama Amiskuntoon 3 -hanke. Liikkuva opiskelu- konseptia kehitetään neljättä vuotta Sataedun viidellä toimipaikalla (Huittinen, Kankaanpää, Kokemäki, Nakkila ja Ulvila), joissa on yhteensä yli 1400 nuorta opiskelijaa. 13

LEVEL UP – URASUUNNITTELUA PELIIN Level UP –hankkeessa on tutkittu pelillisen oppimisen hyödyntämistä uraohjauksessa. Miten saada tulevaisuudestaan epävarmat nuoret kiinnostumaan ammatillisesta koulutuksesta ja ymmärtämään, että ammattiin hakeutuminen on tärkeää ja on olemassa erilaisia kouluttautumisen polkuja? Miten vähentää stereotyyppistä uraohjausta ja esitellä ammatteja nuoria kiinnostavasti ja modernisti? Sataedu on mukana kansainvälisessä Level UP-hankkeessa, jossa tuotetaan nuorille mobiilisovellus havainnollistamaan ammatillisen koulutuksen hakeutumista ja erilaisten ammattien sisältöjä. Tavoitteena on, että yhä useampi eurooppalainen nuori valitsee ammatillisen koulutuksen. Sovellus tuo samalla esiin ammattiin ohjaamisen tukipalveluja sekä tarjoaa mahdollisuuden esitellä erilaisia ammatillisia koulutuspolkuja Euroopassa nuoria puhuttelevalla tavalla.

varmistettu, että mobiilisovellus tuottaa oikeanlaisia ratkaisuja hakeutumisvaiheen tueksi. ”Parasta on ollut se, että kaikki partnerit ovat antaneet tasa-arvoisesti oman panoksensa”, Suvi toteaa. ”Brexit on tuonut jännitystä kehittämiseen, koska koordinaattori on englantilainen. Nyt mennään loppuun asti kaikilla partnereilla, ja se on tietysti hyvä asia hankkeen kannalta.”

Tulokset ovat konkreettisia

Kansainvälinen verkosto tuo lisäarvoa

Hanke on tuottanut sähköisen julkaisun, jossa esitellään monipuolisesti erilaisia eurooppalaisia hakeutumisvaiheen pelillistettyjä ratkaisuja. Julkaisu löytyy hankkeen www-sivuilta: levelupvet.eu. Mobiilipeli tulee antamaan oman lisänsä Sataedun sekä muidenkin ammatillisen koulutuksen järjestäjien opintoihin hakeutumisessa. Pelistä tehdään kieliversio myös suomeksi ja siitä tulee mukava työkalu esimerkiksi koulutusesittelyjä tekevälle opolle. Hankkeen myötä on toteutettu myös Erasmus+ -asiantuntijaliikkuvuutta Sataedun pelialalle. Caped Koalan pelikehittäjä Matthew Loughnane ja italia-

Verkostossa on kuusi ammatillisen koulutuksen tai siirtymävaiheen hakeutumisen asiantuntijaorganisaatiota sekä pelialan yritys Caped Koala. ”Hankepartnerien kanssa on ollut innostava työskennellä. Jokaisella on omanlaista ja monipuolista asiantuntemusta, osaamista ja näkemystä”, toteaa tiiminvetäjänä ja hanketoimijana työskentelevä Suvi Lindberg. Erityistä on ollut selkeä tutkimuksellinen ote. Hankkeen aluksi kartoitettiin olemassa olevia eurooppalaisia pelillistettyjä koulutukseen hakeutumisen malleja. Koko hankkeen ajan on arvioitu ja 14

lainen pelialan asiantuntija Luca Deriu pitivät opiskelijoille viikon pelitestauksen työpajan yhteistyössä hankkeen suomalaisen asiantuntijan, pelialan opettaja Saija Ketolan kanssa. ”Level Up-peli sai pelialan opiskelijoilta paljon palautetta ja opiskelijat oppivat puolestaan testaamaan pelituotetta työelämälähtöisesti”, toteaa Saija. Yhteistyö hankepartnereiden kanssa on laajentanut Sataedun eurooppalaista verkostoa, luonut positiivista mielikuvaa Sataedun hankeosaamisesta sekä lisännyt suomalaisen koulutuksen tunnettuutta maailmalla. ”Olemme oppineet paljon siitä, miten todella erilaisia koulutuspolkuja Euroopassa on, huolimatta jo vuo-

sia jatkuneesta ECVET-työstä ja komission ohjauksesta koulutusten yhtenäistämisen suuntaan”, Suvi ja Saija toteavat. ”Yhteinen kehittäminen on jatkossakin tärkeää. Suomalaisen koulutusjärjestelmän toimivuutta kannattaa tuoda esille ja nähdä koulutusviennissä mahdollisuuksia tulevaisuutta ajatellen.” Lisätietoa: Suvi Lindberg suvi.lindberg@sataedu.fi

Level up -hankkeen kansainvälinen työryhmä neljännessä kokouksessa Bulgarian Sofiassa

HANKEINFO Level UP -hanke on Erasmus +-rahoitteinen KA2-hanke, joka toteutetaan ajalla 1.9.2017 – 31.8.2020. Vaikuttavuutta lisää tavallista pidempi 3-vuotinen toteutus. Verkostossa toimivat: Aspire-igen Group (koordinaattori, Englanti), Békés Megyei Kormányhivatal (Unkari), Business Foundation for Education (Bulgaria), Caped Koala (Englanti), Cork Institute of Technology (Irlanti), Sataedu (Suomi), Volkshochschule im Landkreis Cham (Saksa). 15

Ravitsemuspalveluihin perehtyminen- koulutus sai opiskelijoilta erinomaista palautetta (KUVA KAIJA MARJANEN PHOTOGRAPHY)

UUSIA TYÖKALUJA MAAHANMUUTTAJIEN OPETUKSEEN JA OHJAUKSEEN

SILTOJA KUILUJEN YLI Ammatillisen suomen osaaminen on tärkeää. Opiskelijoita tuetaan keskeisen sanaston oppimisessa. Korttikoulutuksissa ja esim. hygieniapassitestissä vaaditaan vaikeiden termien hallintaa. Opiskelusanaston ymmärtäminen on myös keskeistä. Hankkeessa selkokielistetään Sataedun internetsivuja, jotta koulutuksiin hakeutuminen helpottuu. Kielitietoinen opettaminen kuuluu kaikille. Jokainen työssään tai vapaa-ajallaan maahanmuuttajataustaisia kohtaava henkilö on suomen kielen opettaja. Ammattiopettaja ei voi välttyä kielen opettamiselta, vaikka painopiste on erilainen kuin S2-opettajalla. Ammattiopettajan on hyvä huomioida, miten

hän käyttää suomen kieltä. Miten eri keinoin opetuksessa voi tukea ammatillisen suomen kielen oppimista, jonka hallitsemista työelämäkin vaatii? Hankkeessa tarjotaan alakohtaista Maahanmuuttajan opetus ja ohjaus -koulutusta, jossa pysähdytään hetkeksi suomea toisena kielenä opiskelevan ja ammatillisen opettajan rooleihin. Ravitsemuspalveluihin perehtyminen -koulutus toteutettiin keväällä 2020 Kokemäellä. Kokeilussa maahanmuuttajaopiskelijat olivat alusta alkaen yhden päivän viikosta työharjoittelussa. Henkilökohtaiset polut ja työelämäyhteydet helpottavat työllistymistä. Tiimiopettajuutta kokeiltiin keit16

HANKEINFO

Maahanmuuttajat jäävät helposti ammatillisen koulutuksen ulkopuolelle tai keskeyttävät opinnot. Puutteellinen kielitaito vaikeuttaa työllistymistä ja jatko-opintoja. Siltoja siirtymiin -hanke ratkoo ongelmaa kouluttamalla opettajia ja ohjaajia, selkokielistämällä IT-opetusta ja korttikoulutuksia, tukemalla YTO-opinnoissa ja kokeilemalla uudenlaista koulutusta ravitsemusalalla.

Siltoja siirtymiin -hanke tukee maahanmuuttajien siirtymistä kotouttamiskoulutuksesta VALMA-koulutukseen ja ammatillisiin opintoihin. Verkosto: EduVamia, Sataedu, Tredu, Vamia ja WinNova. Sataedu koordinoi hanketta, joka päättyy 31.12.2020. Rahoittajana on PohjoisPohjanmaan ELY-keskus (ESR). Lue lisää: siltojasiirtymiin.com

Jokainen maahanmuuttajia kohtaava henkilö on suomen kielen opettaja. tiöpäivien aikana hyvin tuloksin. Ammattisanaston oppimista tuettiin oppikirjojen avulla. Opiskelijoille tarjottiin suomen kielen opetusta, IT-tukea, hygieniaosaamistestin valmistavaa opetusta ja työelämä- ja yhteiskuntataitoja. ”Opiskelijoilta tuli hyvää palautetta koulutuksesta!”, toteaa opettaja Anne Kerstinen. ”Hankkeen tarjoaman tuen jälkeen ryhmästä saadaan uusia perustutkinto-opiskelijoita, joille talon tavat, ravitsemusalan perussanasto ja Sataedussa opiskeluun tarvittavat IT-taidot ovat hallussa. Syksyllä 2020 käynnistyykin maahanmuuttajille suunnattu ravintola- ja cateringalan perustutkintokoulutus.”

VALMA-opiskelijoiden opiskeluvalmiuksia on vahvistettu ammatillisten opintojen vaatimalle tasolle. Erityisesti on panostettu matemaattisten ja digitaalisten taitojen tukemiseen. Valma-opintojen aikana kehittyneet opiskelutaidot edistävät ammatillisten opintojen läpäisyä. Lisäksi on kehitetty yhteistyössä alojen kanssa uusia vaihtoehtoisia tukitoimia opiskelijan siirtymiseen opintoalalle. Hankkeen aikana Sataedun VALMA-opettajia on verkostoitunut valtakunnallisesti ja jakanut hyviä käytäntöjä. Lisätietoja: Jaana Mäki, jaana.maki@sataedu.fi 17

MONIKULTTUURISTA ammattitaitoa Satakuntaan

toisen asteen oppilaitoksen, kahden ammattikorkeakoulun sekä työpaikkojen edustajien kesken työkaluja ja pysyviä tukitoimia kohderyhmän työllistymisen sujuvoittamiseksi.

Satakunnassa tarvitaan osaavaa työvoimaa. Maahanmuuttajaopiskelijoiden haasteena on usein tutkintojen loppuun saattaminen sekä työllistyminen koulutusta vastaaviin tehtäviin. Satakunnassa kehitetään kahden

Kuvassa keväällä valmistuvat opiskelijat Aliakbar Khavari (vas.) ja Alireza Moradi opettajansa Kimmo Rosnellin ohjauksessa. Tavoitteena on työllistyä valmistumisen jälkeen. (KUVA KIMMO TURTIAINEN, ADWISE)

Ohjausta ja tukea HANKEINFO

Sataedussa kehitetään ohjauksen ja tuen menetelmiä, jotka jäävät osaksi toimintaa hankkeen jälkeen. Maahanmuuttajaopiskelijoiden työnhakutaitoja ja työelämävalmiuksia kehitetään alakohtaisissa CV- ja työnhakupajoissa, joissa hyödynnetään S2-asiantuntijan ja ammattiopettajan yhteistyötä. Ammattisuomen riittävä osaaminen on työllistymisessä keskeinen tekijä. Suomen kielen opiskeluun kehitetään uusia menetelmiä, kuten maakunnassa yhteistyössä toteutettavat työelämälähtöiset suomen kielen verkko-opinnot. Yksilöllisen ohjauksen ja työpaikalla oppimisen tueksi kehitetään toimintamalleja, joiden toteutus onnistuu osin myös verkossa. Digitaitojen hallintaan tarvitaan tukea ja rohkaisua. Osalla aikuisista maahanmuuttajaopiskelijoista digitaidot ovat vielä heikkoja, mutta osaaminen kehittyy tekemisen kautta. Selkokielistäminen sujuvoittaa monien valmistumista. Usein hankalaa suomea olevien ammattitaitovaatimusten ja näyttödokumenttien selkokielistäminen tuo apua sisältöjen ymmärtämiseen.

Opin portailta työelämään Satakunnassa- hanketta koordinoi Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak). Osatoteuttajina toimivat Samk, WinNova ja Sataedu. Hankkeen toiminta-aika on 1.8.2019 – 31.12.2021. Hanke on jatkoa Opin portailla Satakunnassa -hankkeelle ja saa rahoitusta Euroopan sosiaalirahastolta. (ESR)

Työelämä tukemassa opiskelijoita SATAEDUN HANKETIIMI:

Opintojen loppuvaiheen työnhaun ja tukitoimien pajat auttavat osaajia ja työpaikkoja löytämään toisensa. Kehitteillä on malli, jossa työelämän edustaja osallistuu pajatoimintaan kertomalla alan työkulttuurista ja mahdollistamalla verkostoitumista työelämään jo opintojen aikana. Suomalaisia ja omakielisiä työelämän edustajia kutsutaan opintojaksoille, työnhakupajoihin sekä rekrytointitilaisuuksiin. Samalla kokeillaan työelämämentor-/ tutormallia, jossa samalta alalta valmistuneet maahanmuuttajataustaiset työntekijät toimivat tärkeinä kokemusasiantuntijoina työllistymisen tukemisessa.

Anna Taimi (koordinaattori, S2-asiantuntija) Kimmo Rosnell (rakentaminen) Marika Koski (ravintola- ja catering) Marko Kivinen (kone- ja tuotantotekniikka) Pälvi Lehtonen (sote)

TIEDÄTKÖ mentoreiksi sopivia maahanmuuttajataustaisia valmistuneita opiskelijoita tai alan työntekijöitä?

Valmennusta tarjolla työelämälle Kehittäminen tapahtuu tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa. Tavoitteena on madaltaa työllistämisen kynnystä sekä tukea työyhteisöjä maahanmuuttajien integraatiossa. Työelämälle tarjotaan monikulttuurisuusja kielitietoisuusvalmennusta sekä opastusta selkokielen käyttöön. Valmennuksia toteutetaan alakohtaisesti ja räätälöidään kohderyhmän tarpeiden mukaisesti.

yrityksiä, jotka haluavat monikulttuurisuuskoulutusta? Ota yhteyttä Anna Taimi anna.taimi@sataedu.fi

Lisätietoja: Anna Taimi, anna.taimi@sataedu.fi 19

TYÖLLISYYTTÄ kehitetään yhdessä

Sataedu, TE-toimisto ja Kankaanpään kaupunki yhdistävät voimansa työllisyyden kehittämisessä.

Kankaanpään elinkeinojohtaja Marko Rajamäki (vas.), vastaava asiantuntija Juha Jokinen TE-toimistosta ja alueasiantuntija Petri Tyrkkö Sataedusta kehittävät yhteistyössä alueen työllisyyttä (KUVA JOHANNA LUOTOLINNA)

Lähtökohtana yritysten osaamistarpeet

tuksen avulla”, kuvaa aluekehittäjänä hankkeessa toimiva lehtori Petri Tyrkkö Sataedusta. Haasteeseen tartutaan yhdessä Kankaanpään kaupungin elinkeinojohtaja Marko Rajamäen sekä Satakunnan TE-toimiston vastaavan asiantuntijan Juha Jokisen kanssa.

SeutuAIKO – hanke palvelee Kankaanpään seudun yrityselämää heidän osaamistarpeistaan lähtien. ”Tehostamme osaavan työvoiman ja työpaikkojen kohtaamista. Tarvittaessa osaamista kehitetään koulu20

HANKEINFO

”Yhdessä onnistumme paremmin löytämään yrityksille työntekijöitä ja auttamaan työnhakijoita osaamisen täydentämisessä”, toteaa Marko Rajamäki. ”Samalla kehitämme myös Kankaanpään seudun vetovoimaisuutta.”

Työllistämisen tukeminen julkisten palvelutarjoajien ja yritysten yhteistyöllä (SeutuAIKO) -hankkeen tavoitteena on edistää seutukaupunkien työllisyyden hoidon yhteistyötä. Sastamalan kaupunki koordinoi hanketta. Rahoittajana toimii Etelä-Pohjanmaan liitto. Hankekokonaisuudesta löytyy lisätietoa: seutukaupunkiosaajat.fi

Nuorten työllistymisen tukeminen Tavoitteena on auttaa nuoria koulutus- ja urapolun alkuun, jotta osaavaa työvoimaa on alueella tarjolla tulevaisuudessakin. Hanke järjestää erilaisia tapahtumia ja kampanjoita, joilla tehdään aloja, yrityksiä ja tarjolla olevaa koulutusta nuorille ja vähän vanhemmillekin tutuksi. ”Tapahtumia ei kuitenkaan järjestetä tapahtumien vuoksi, vaan kehitämme käytäntöjä, jotka jäävät elämään hankkeen jälkeenkin”, korostaa Petri Tyrkkö.

TYÖLLISYYDEN KEHITTÄMISEEN ALKAMASSA UUSIA HANKKEITA:

Teknologia-alan neuvottelukunta Pohjois-Satakuntaan

Sata uraa ammatillisesta-hankkeessa kehitetään uraohjausta opiskelijoiden työllistymisen tueksi. Hanketta toteutetaan yhdessä WinNovan (koord.), Kankaanpään opiston ja työelämän kanssa ajalla 1.4.2020 – 31.3.2023. Rahoittajana on Keski-Suomen ELY-keskus.

Teknologia-alan neuvottelukunta on käynnistynyt ja sen toiminta muotoutuu yritysten tarpeista käsin. ”Yritykset, Sataedu, TE-toimisto ja Kankaanpään kaupungin elinkeinotoimijat ovat saman pöydän ääressä, jossa on hyvä jakaa tietoa ja kerätä kysymyksiä selvitettäväksi”, toteaa Juha Jokinen. Teknologian neuvottelukunta kokoontuu noin 2-3 kertaa vuodessa. Mukaan pääsee olemalla yhteydessä Petri Tyrkköön (petri.tyrkko@sataedu.fi).

Talent Hub Robotics -hankkeessa tuetaan satakuntalaisten erityisesti teknologiayritysten työvoiman saantia kansainvälisillä osaajilla. Hanketta koordinoi Prizztech Oy ja osatoteuttajana ovat mukana Sataedu sekä WinNova. Hanke toteutetaan 1.4.2020 – 28.2.2022. Rahoittajana on Keski-Suomen ELY-keskus.

Kehittämistä yli maakuntarajojen Aluekehittämisessä yhteistyö on voimaa. Hanke on verkostoitunut yli maakuntarajojen Ikaalisen, Parkanon ja Kihniön vastaavien Seutukaupunki-hankkeiden kanssa. Tavoitteena on, että vetovoimaisia aloja ja työpaikkoja löytyisi kotiseuduilta, eikä työn perässä tarvitsisi muuttaa isompiin kaupunkeihin. Yhteistä kampanjointia on toteutettu mm. majoitus- ja ravitsemisalalla yritysten, kaupunkien ja oppilaitosten kesken. Covid 19-viruksen tuomat haasteet elinkeinoelämälle heijastuvat myös hankkeen toimintaan. Yhteistyömallit ja hyvät käytännöt työllisyyden hoitoon ovat entistä tärkeämpiä.

Veto- ja pitovoimaa kotihoitoon- hankkeessa vahvistetaan valmistuvien opiskelijoiden ja kotihoidossa työskentelevien ammattilaisten valmiuksia alalla toimimiseen. Hanke toteutetaan yhteistyössä Samkin (koord.), Sataedun, Tamkin ja SASKYn kanssa ajalla 1.4.2020 – 31.3.2023. Rahoittajana on Keski-Suomen ELY-keskus.

Lisätietoja: Petri Tyrkkö petri.tyrkko@sataedu.fi 21

AMMATILLINEN KOULUTUS MUUTTUU

mihin suuntaan?

Heli Sulkava, koulutuspäällikkö, hyvinvointiala

Pirjo Raunio, koulutuspäällikkö, Liiketalous ja valmentavat

Marjatta Mäkivaara-Vahtera, koulutuspäällikkö, palveluala

Ville Huhtala, koulutuspäällikkö, Rakentaminen ja kuljetus

Ammatillinen koulutus huomioi entistä enemmän ympäröivän työelämän ja yhteiskunnan tarpeet. Koulutusta toteutetaan tiiviimmin yhdessä työelämän kanssa. Opetustapoja kehitetään jatkuvasti opettajia ja opiskelijoita kuunnellen sekä teknologian mahdollisuudet hyödyntäen. Yksilöllisyys lisääntyy ja opiskelijoiden elämäntilanteet sekä omat tavoitteet huomioidaan entistä paremmin.

Verkko-oppiminen ja -opetus tulivat jäädäkseen. Opettajia ja heidän pedagogista osaamistaan tarvitaan edelleen tulevaisuudessa. Monikulttuurisuus on arkipäivää ja siihen liittyvä osaaminen on kehittynyt sekä ammatillisessa koulutuksessa että työelämässä. Liiketoimintaosaaminen ja yrittäjyys ovat tulevaisuudessa yhä keskeisempää työllistymisen kannalta.

Rohkeus, luovuus ja palvelu tulevat korostumaan. Opiskelu on yhä yksilöllisempää ja painottaa vuorovaikutustaitoja, yhteisöllisyyttä ja itsensä johtamista. Oppimisen pedagogiikka on digitalisoitunut entisestään. Tekoälyä ja robotiikkaa hyödynnetään myös palvelualoilla. Työelämäyhteistyö on vahvaa ja perustuu hyviin kumppanuussuhteisiin.

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän yhteistyö tiivistyy tulevina vuosina. Jatkuva oppiminen ja ammatillisen koulutuksen rooli täydennys- ja lisäkoulutuksen tarjoajana korostuu. Asiakaslähtöisyys nousee keskiöön. Asiakkaat ovat olennainen osa työtä ajat sitten linja-autoa, hoidat kiinteistöä, vastaat tilojen puhtaudesta tai teet kylpyhuoneremonttia. Tekninen osaaminen ja uuden oppimisen taidot korostuvat. Työt, joissa ei tarvita asiakaspalvelua tai korkeaa teknistä osaamista tulevat poistumaan.

Olli-Pekka Ojalainen, koulutuspäällikkö, teknologia-ala

Kristiina Salmi, opiskelijapalvelupäällikkö

Kone- ja tuotantotekniikan ammatillinen osaaminen on tulevaisuudessakin elintärkeää Satakunnan ja koko Suomen vientiteollisuudelle. Alan vetovoimaisuutta nuorten parissa tulee edelleen kehittää. Oppilaitoksessa saa hyvät perusvalmiudet ja opiskelu jatkuu yhteistyössä työelämän kanssa yksilöllisten suunnitelmien mukaisesti. Työelämä saa samalla rekrytoitua suoraan heille sopivia osaajia. Oppimisympäristöt digitalisoituvat ja verkko/virtuaalioppimista hyödynnetään aidosti eikä vain tehtävien jakoalustana. Oppilaitos panostaa ajanmukaisiin peruslaitteisiin ja koneisiin, mutta erikoisempien käytön oppii työelämässä.

Työelämään ja jatko-opintoihin saattaminen tulee yhä tärkeämmäksi. Tämä edellyttää tiivistyvää yhteistyötä työelämän ja ammattikorkeakoulujen, erityisesti SAMKin kanssa. Oppiminen monimuotoistuu ja sitä tapahtuu työssä, digitaalisissa ympäristöissä, erilaisissa verkostoissa sekä perinteisesti oppilaitoksessa. Moninaisuus ja kulttuurinen osaaminen sekä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen nousevat yhteisöllisen hyvinvointityön ytimeen. Jos oppivelvollisuus pitenee, tarvitaan opiskelijalähtöistä verkostoyhteistyötä ihan uudella tasolla. 22

Miltä ammatillinen koulutus ja eri alat näyttävät vuonna 2025? Koulutuspäälliköt ja opiskelijapalvelupäällikkö ennakoivat tulevaa keskellä globaalia myllerystä.

SATAEDUN hanketoiminta

vuonna 2019

5/5

opintoalaa mukana

hanketta

OKM, OPH, ESR, EAKR, MAKE, Erasmus +, Taike AIKO, KEVA Kokeileva Suomi

1,2 M€

19 207 HANKETUNTIA

JOKA KOLMAS

sataedulainen

hanketoimijaa

RAHOITUSKANAVIA

Rahoitus yli

201

eri verkostokumppania

kotimaista

123 kansainvälistä

73 800 €

oppimisympäristöjen kehittämiseen