Lähtömaakoulutuksen
OPINPOLKU
Opinpolut maasta maahan -hanke
LÄHTÖMAAKOULUTUKSEN OPINPOLKU Tekijät Opinpolkujen takana:
Taitto: Idearäätäli Oy Paino: Risteen kirjapaino Painosmäärä: 400 kpl OPINPOLUT MAASTA MAAHAN - HANKE
Opinpol ut m a
Ella Saarinen Sirpa Arvonen Niina Kollár Pirjo Raunio Anna Taimi Anu Tuovinen Karoliina Väre an maah a t as
Yksi
l ö lli si ä p o l k u j a
Sisällys Johdanto: lähtömaakoulutus on kokonaisvaltainen prosessi
4
Onnistunut lähtömaakoulutus on yhteistyötä
6
Kouluttajataho rekrytoinnin apuna
9
Opettajatiimi voimavarana
10
Lähellä vai kaukana – lähtömaakoulutuksen toteutustavat
12
Kokemus tuo varmuutta lähtömaakoulutuksen järjestämiseen
22
Laaja-alaisuutta opetuksen suunnitteluun
26
Lähtömaakouluttajan TOP 20 -muistilista
30
Lähtömaakoulutuksen hankinnassa huomioitavia näkökulmia
31
Liite: Tehtäväesimerkkejä
32
3
Johdanto Lähtömaakoulutus on kokonaisvaltainen prosessi Lähtömaakoulutuksessa opetetaan ulkomailta rekrytoitaville työntekijöille suomen kieltä ja kulttuuria jo heidän kotimaassaan. Ulkomaalaisen työntekijän on helpompi sopeutua suomalaiseen työyhteisöön, sen tapoihin ja kieleen, kun hän osaa suomea jo työhön tullessaan. Lähtömaassa tapahtuvan kielenopetuksen tarve korostuu alalla, jossa kielen ymmärtämisellä on suora yhteys työn laatuun ja onnistumiseen. Esimerkiksi hoiva-alan ammateissa on oleellista osata suomea. Ulkomailta rekrytoinnissa kaikilla osapuolilla täytyy olla selkeä kuva prosessin etenemisestä aina lähtömaasta Suomeen. Lähtömaakoulutuksen suunnittelussa on valmisteltava myös sitä, miten ulkomaalaisen työntekijän kielenoppimista tuetaan Suomessa. Julkaisu pohjautuu Sataedun Opinpolut maasta maahan -hankkeen (myöhemmin tekstissä Opinpolut) lähtömaakoulutusten kokemuksiin. Hankkeessa on järjestetty lähtömaakoulutusta lähiopetuksena neljässä maassa. Virossa opetettiin ammatillisesti heterogeeniselle ryhmälle suomea ja suomalaiseen työelämään liittyviä asioita kesä – elokuussa 2010. Opiskelijat pystyivät osallistumaan joustavasti joko aamu- tai iltaryhmään. Kesällä 2010 Sataedu toteutti lähtömaakoulutuksen Bulgariassa. Opinpolut kävi havainnoimassa koulutusta ja keräsi siihen liittyviä kokemuksia.
4
Opinpolut koulutti vuoden 2011 kesällä bulgarialaisia sairaanhoitajia etäja lähiopetuksen yhdistelmällä. Koulutuksessa keskityttiin tukemaan heidän ammatillisen kielitaitonsa kehittymistä. Syksyllä 2011 opetettiin hammaslääkäreille suomen kieltä verkkokoulutuksena. Alkuvuodesta 2012 toteutettiin Puolassa kuukauden mittainen lähtömaakoulutus taustoiltaan heterogeeniselle joukolle. He olivat kuitenkin kaikki tulossa yhteen elintarvikealan yritykseen, joten koulutussisällöt olivat ammatillisesti yhtenäiset. Kesällä 2012 Sataedu koulutti sairaanhoitajille suomea Espanjan Bilbaossa. Opinpolut opetti koulutukseen osallistujille vapaaehtoisen kertaustuntiosuuden. Lähtömaassa tapahtuvan opetuksen lisäksi Opinpolut on kouluttanut Suomessa: projektin aikana on opetettu ammatillista suomea jo maahan tulleille työperusteisille maahanmuuttajille ja heidän perheenjäsenilleen. Julkaisu on koostettu Opinpolkujen ja Sataedun järjestämien koulutusten opiskelijapalautteiden sekä lähtömaakoulutuksia opettaneiden kouluttajien havaintojen pohjalta. Julkaisun tavoitteena on tarjota näkökulmia lähtömaakoulutusta toteuttaville tai sitä hankkiville tahoille mahdollisimman monipuolisesti. Julkaisussa esitellään muun muassa kouluttajantahon roolia työntekijävalinnassa, koulutuksen järjestämiseen ja suunnitteluun liittyviä seikkoja. Julkaisussa tarkastellaan myös eri opetusmuotojen hyviä ja huonoja puolia sekä työnantajan roolia lähtömaakoulutuksen järjestämisessä. Lähtökohtana julkaisulle on, että lähtömaassa tapahtuva kielikoulutus on osa ulkomaalaisen työntekijän suomen kielen oppimisprosessia, joka jatkuu hänen tullessaan Suomeen. Suomen kielen oppiminen on suorassa yhteydessä siihen, miten ulkomailta tullut työntekijä sopeutuu suomalaiseen työyhteisöön ja koko yhteiskuntaan.
5
3 yhteistyö; monikulttuurisuuskoulutus; työpari; perehdytys
ONNISTUNUT LÄHTÖMAAKOULUTUS ON YHTEISTYÖTÄ Lähtömaakoulutuksen järjestämisessä lähtökohtana on, että opiskelijoille on olemassa Suomessa työpaikat, joita varten he opiskelevat suomea. On tärkeää, että työpaikka on varma ja että työnantaja sitoutuu alusta alkaen yhteistyöhön kouluttajatahon kanssa. Pitää olla vähintään tieto niin sanotusta reserviydestä, jolloin kieltä opiskellaan Suomeen pääsyn mahdollisuuden vuoksi. Odotusaika lähtömaassa ei saa venyä liian pitkäksi, koska silloin lähtömaakoulutuksessa saavutettu kielitaito unohtuu. Kielitaidon itsenäinen ylläpitäminen lähtömaassa vaatii opiskelijalta suurta motivaatiota, johon liittyy läheisesti Suomeen työllistymisen todennäköisyys. Motivaation merkitystä oppimistuloksiin ei voi korostaa liikaa. Opiskelijan, jonka työllistyminen koulutuksen jälkeen on epävarmaa, on kovin vaikeaa keskittyä ja motivoitua suomen kielen opiskeluun. Työpaikan hankkiminen Suomesta itsenäisesti saattaa olla haasteellista lähtömaasta käsin.
Työnantajan ja työyhteisön merkitys rekrytointiprosessissa Työnantajalla pitää olla alusta asti selvä kuva siitä, mitä ulkomailta rekrytointi ja siellä kouluttaminen yritykseltä edellyttävät. Työnantajat eivät aina välttämättä ole ymmärtäneet, mihin he ovat sitoutumassa palkatessaan työvoimaa suoraan ulkomailta. Työnantajien saattaa olla vaikea hahmottaa tulijan näkökulmaa, jolloin työsopimuksen tekemistä lykätään. Se on rekrytoitavalle henkisesti raskasta ja hankaloittaa tulijan käytännön asioiden järjestämistä niin lähtö- kuin kohdemaassa. Esimerkiksi asuntoa ei pysty etsimään ennen kuin työpaikka varmistuu. Yrityksen ja työyhteisön monikulttuuristumiseen liittyy kielen ohella myös muita jännitteitä luovia tekijöitä. Koko työyhteisön on sitouduttava ottamaan toisesta maasta ja kulttuurista rekrytoidut ihmiset mukaan yhteisöön. Ulkomaalaisen työvoiman rekrytoimisesta on keskusteltava avoimesti työyhteisössä jo ennen rekrytointiprosessin alkua. Tämä saattaa helposti unohtua kiireen keskellä, mutta keskustelulla on merkittävä vaikutus työyhteisön hyvinvointiin. Muutoksiin liittyvien pelkojen ja ennakkoluulojen käsittelemisessä voi käyttää apuna ulkopuolista toimijaa, joka lähestyy tilannetta objektiivisesti. Henkilökunnan ja johdon monikulttuurisuuskoulutukset on koettu yhdeksi hyväksi tavaksi keskustella avoimesti tulijoihin kohdistuvista ennakkoluuloista sekä selventää rekrytointiperusteita muulle henkilöstöl-
6
le. Monikulttuuristumisprosessissa täytyy ottaa huomioon sekä uusi ulkomainen työntekijä että vanha työyhteisö. Ilman työkavereiden hyväksyntää ulkomaalaisen työntekijän on hyvin vaikeaa sopeutua uuteen työyhteisöön sekä suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Esimiehille on hyvä järjestää oma koulutus. Esimieskoulutuksessa kannattaa käsitellä monikulttuurisen työyhteisön johtamiseen liittyviä haasteita. Työyhteisön muuttuminen monikulttuuriseksi ja siihen sopeutuminen on useamman vuoden prosessi, joka vaatii esimiehiltä johdonmukaisuutta. Työyhteisön ilmapiiri ja työkavereiden suhtautuminen suomea vieraana kielenä puhuvaan kollegaan vaikuttavat siihen, miten tulokas oppii ja rohkenee käyttää suomen kieltä työpaikalla. Niillä on vaikutusta myös siihen, millaisena työpaikalla puhuttu kieli koetaan. Työpaikan kieltä opitaan varsinkin alkuvaiheessa työkavereiden esimerkkiä matkimalla. Työyhteisölle on hyvä korostaa, että kieltä opetteleva henkilö ei välttämättä alkuun pysty osallistumaan kahvipöytäkeskusteluihin tai tilanteisiin, joissa monta ihmistä on äänessä yhtä aikaa. Näissä keskusteluissa puhe on nopeatempoista, ja murteellisia ilmauksia käytetään paljon. Kielitaidon kehitystä onkin aluksi arvioitava sen mukaan, miten ulkomaalainen työntekijä pärjää työtilanteissa. Vastaanottavasta työpaikasta pitää löytyä oma työpari ulkomailta rekrytoidulle työntekijälle. Alussa työparin on hyvä olla sama henkilö koko ajan. Työparina työskentelyn täytyy olla vapaaehtoista. Hänen on oltava myös itse halukas opastamaan uusi työntekijä sisään työyhteisöön ja sen toimintatapoihin. Työpariksi tai ohjaajaksi kannattaa valita sosiaalinen, aktiivinen ja asiasta kiinnostunut henkilö. Tukikielen taito ei ole välttämätöntä, mutta halu selittää asioita ja taito kertoa niistä ovat tärkeitä. Ideaalitapauksessa työpari osallistuu jo lähtömaakoulutusvaiheessa opetustilanteeseen tai on muutoin yhteydessä tulevaan työkaveriinsa ennen kuin tämä saapuu Suomeen. Se helpottaa molemminpuolista tutustumista sekä viestittää tulijalle, että hän on tervetullut. Esimiehen on oltava tukena tulijan työparille. Työyhteisössä pitää huomioida myös suomalaisen työparin jaksaminen, koska ulkomailta rekrytoidun työntekijän tukena oleminen on raskasta. Jos työpareja on alussa useampia, jonkun heistä täytyy ottaa päävastuu tulijan perehdytyksestä ja apuna olemisesta. Jos työpari vaihtuu usein, ulkomailta rekrytoitu henkilö saattaa kokea olevansa niin sanotun heittopussin asemassa. Samoin saattaa käydä silloin, kun työpari on pitkään sairaana tai lomalla. Työparille on annettava riittävästi aikaa tulijan perehdyttämiseen, jotta ulkomaalainen työntekijä pääsee kunnolla sisään uuteen työyhteisöönsä.
7
Lähtömaakoulutus uuden työntekijän perehdyttämisessä Työnantajan täytyy olla sitoutunut suomen kielen kouluttamiseen, jos hän toivoo uudelta työntekijältä kielen osaamista. Kielen opettaminen lähtömaassa on turhaa, jos työnantaja ei näe sitä tärkeäksi eikä tuo kielen oppimisen tai työyhteisöön sopeutumisen merkityksellisyyttä esiin. Suomen kielen arvostuksen täytyy siirtyä käytäntöön niin, että työnantaja hyväksyy kielen opetuksen vaatiman ajallisen ja taloudellisen panostuksen. Työpaikalla annetaan tulokkaalle aikaa oppia ja jaksetaan rauhassa kuunnella silloin, kun ulkomailta rekrytoidun kollegan tai alaisen suomen kielen taito ei vielä riitä nopeaan kommunikointiin. Suomen kielen opetus kohdentuu sitä paremmin työpaikan tarpeisiin, mitä enemmän kouluttajataho saa tietoa työyhteisöltä. Ideaalitapauksessa työnantaja kertoo omat toiveensa rekrytoitavien kielitaidosta sekä antaa kouluttajataholle mahdollisuuden tutustua työnkuviin ja työssä tarvittavaan kielenkäyttöön. Tämä tarkoittaa erilaisiin kirjallisiin dokumentteihin ja suullisiin vuorovaikutustilanteisiin perehtymistä. Valokuvat työprosesseista ja -välineistä ovat hyviä oppimateriaaleja. Usein työntekijät eivät itse pysty kielellisesti kuvaamaan, millaista kieltä työssään käyttävät. Kun suomen kielen opettaja pääsee tutustumaan opiskelijansa tulevaan työpaikkaan, hän kuulee työpaikalla tarvittavaa suomea ja pystyy kohdistamaan opetuksensa oikeisiin asioihin. Toisinaan työnantaja antaa riittävän ammatillisen tuen kielenopettajalle, mutta lähtömaakoulutuksen opettajatiimissä on silti hyvä olla mukana ammattialan opettaja. Kielenkäyttö voi erota työpaikkakohtaisesti, joten myös ammattiopettajan pitää päästä käymään työpaikalla. Opiskelijat kokevat työpaikkaan ja työnkuvaan liittyvien asioiden opiskelun hyvin motivoivana ja suomen kielen omaksumista edesauttavana tekijänä. Työpaikkaan liittyvät aineistot auttavat opettajaa kohdentamaan opetuksensa mahdollisimman tehokkaasti. Toimiva tiedonkulku työnantajalta kouluttajataholle on muutoinkin tärkeä apu koulutuksen suunnittelussa. Tällöin perehdytys työpaikkaan ja sen käytäntöihin on itse asiassa aloitettu jo lähtömaassa. Toisaalta tiedonkulun pitää toimia myös toiseen suutaan: yhtä lailla kouluttajataholla on vastuu siitä, että tieto koulutuksen sujumisesta kulkeutuu työnantajalle.
8
KOULUTTAJATAHO REKRYTOINNIN APUNA Työnantaja valitsee työntekijät, jotka osallistuvat lähtömaakoulutukseen. Hoivahenkilökunnan kohdalla myös Valviran asettamat edellytykset ammatinharjoittamislupien saamiseksi ohjaavat työntekijävalintaa. Kouluttajataho voi tuoda rekrytointiprosessiin lisäarvoa, jos työnantaja näkee kielen oppimisen keskeiseksi seikaksi onnistuneeseen rekrytointiin. Kouluttajatahoa valittaessa onkin hyvä huomioida se, pystyykö se antamaan apua jo rekrytointiprosessiin. Ulkomaisten työnhakijoiden kielellisiä oppimisvalmiuksia voidaan testata. Kielellisten oppimisvalmiuksien testauksella saadaan suuntaviivoja siihen, kuka oppii suomen kielen nopeasti. Testaus auttaa työnantajaa valitsemaan työntekijät työnhakijoiden joukosta. Kielellisiin oppimisvalmiuksiin vaikuttaa luontaisten taipumusten lisäksi muun muassa motivaatio, muisti ja oppimisstrategiat. Kielellisten oppimisvalmiuksien testaus kestää työnantajan tarpeista riippuen kolmesta viiteen päivää. Se sisältää sekä opetusta että oppimisen testaamista. Vaikka useamman päivän testimalli tuntuu pitkältä ja resursseja vievältä, se toimii kuitenkin samalla osana suomen kielen alkeiden opetusta. Kielellisten oppimisvalmiuksien testausmalli on myös rekrytoitavan motivaation mittari: kertaamalla hänen on mahdollista vaikuttaa oppimistuloksiinsa. Opiskelijalle tilanne on tietysti haasteellinen, sillä hän joutuu opettelemaan vierasta kieltä ja hyväksymään epävarmuuden opiskelun jatkumisesta testauksen jälkeen. Enintään viiden testauspäivän aikana toteutettava testausmalli on kuitenkin kohtuullisempi verrattuna siihen, että opiskelijat karsittaisiin esimerkiksi kuukauden opetukseen osallistumisen jälkeen.
9
3 opettajatiimi; tukihenkilö; malli suomalaisuudesta; reagointikyky
OPETTAJATIIMI VOIMAVARANA Lähtömaakoulutuksen voi toteuttaa yhden tai useamman opettajan voimin. Koska lähtömaakoulutukseen sisältyy paljon muutakin kuin kielenopetusta, on suositeltavaa käyttää useampia opettajia. Lähtömaakoulutuksessa on kuitenkin oltava yksi opettaja, joka ottaa oman opetuksensa lisäksi vastuuta koko koulutuksen ja opiskelijoiden oppimisen etenemisestä. Opettajien tiimityöskentely helpottaa työmäärää. Useampi opettaja mahdollistaa sen, ettei jokaisen lähtömaakoulutuksen opettajan tarvitse osata kaikkea, vaan yksi voi hallita ammatin harjoittamiseen liittyvät laillistamisasiat ja toinen kulttuuriset erot lähtö- ja kohdemaan välillä. Vaikka opettaja pyrkii välittämään objektiivista tietoa esimerkiksi omasta maastaan ja kulttuuristaan, jokainen painottaa opetuksessaan eri asioita ja omaa erilaisia tietoja ja taitoja. Opettajatiimissä on oltava myös ammattialan opettaja. Opettajatiimi tuo myös vertaistukea. On tärkeää, että opettaja voi jakaa opiskelijoihin ja ryhmään liittyviä asioita sellaisen kanssa, joka myös tuntee heidät. Vain kokenut opettaja pystyy näin itsenäiseen ja haastavaan työhön. Opiskelijoiden äidinkielen osaaminen auttaa ymmärtämään lähtökielen ja suomen kielen eroja. Jos opettajatiimissä on mukana joku, joka hallitsee lähtömaan kielen hyvin, auttaa se muitakin. Kouluttajatahon on ennen koulutusta hyvä hankkia tietoa lähtömaan mahdollisista eri kieliryhmistä, kulttuurieroista ja kielen oppimisvalmiuksista. Kulttuuritausta vaikuttaa lopulta lähes kaikkeen. Lähtömaakoulutuksessa ei opeteta vain kieltä vaan toimitaan myös tiedonlähteenä koko suomalaisesta kulttuurista ja yhteiskunnasta. Lähtömaakoulutuksessa opettaja toimii myös mallina niin suomalaisesta ihmisestä kuin suomalaisuudesta esimerkiksi ajankäytön suhteen. Hänen ei silti tarvitse olla kulttuurin asiantuntija tai yhteiskuntapolitiikan ammattilainen. Riittää, että opettaja kertoo asioista omasta kokemuksestaan, osaa ottaa selvää epäselvistä asioista tai neuvoo lähteet, joilta kysyä.
10
Persoonalla on tärkeä merkitys ja opettajan rooli on vaativa. Lähtömaakoulutuksessa opetettaessa vaaditaan joustavuutta ja huumorintajua. Yllättäviin tilanteisiin pitää pystyä hyppäämään nopeastikin. On oltava kiinnostunut etsimään ja muokkaamaan tarvittaessa uutta opetusmateriaalia sekä halukas kehittämään uusia tapoja opettaa ja tehdä harjoituksia. Opettajan pitää osata käsitellä asiallisesti opiskelijoiden epävarmuutta ja jännitystä tulevaisuutta kohtaan. Opettajasta tulee opiskelijoille väistämättä keskeinen tukihenkilö, sillä moni heistä ei halua paljastaa omaa epävarmuuttaan työnantajalle, joka on valta-asemassa suhteessa rekrytoitavaan. Opiskelijoilla on yleensä paljon kysymyksiä, jotka liittyvät Suomessa asumiseen ja toimimiseen sekä tulevan työpaikan tapoihin ja kulttuuriin. Opettajat ovat tärkeä osa maahanmuuttajan sopeutumisprosessia uudessa kulttuurissa. Lähtömaakoulutusten lomassa opettajasta kehittyy ammattilainen, jonka tietomäärä eri ammattialoista, eri maiden kulttuureista ja kielistä kasvaa koko ajan. Oppiminen on prosessi – samoin kuin opettaminen ja opettajaksi kasvaminen.
11
LÄHELLÄ VAI KAUKANA – LÄHTÖMAAKOULUTUKSEN TOTEUTUSTAVAT Lähtömaakoulutusta voidaan toteuttaa monella eri tavalla. Jos koulutukseen osallistujien pärjääminen suomalaisessa työpaikassa ei edellytä suomen kielen hallintaa, tulijat haluavat tulla nopeasti Suomeen ansaitsemaan. Kuukausien mittainen kielikoulutus on ulkomaille töihin haluavalle ammattilaiselle suuri panostus. Tästä syystä työtarjoukset maista, joiden kieltä ei tarvitse erikseen opetella, voivat houkutella Suomeen tuloa enemmän. Työpaikan varmuus ja kiinnostuksen osoittaminen tulijan toiveita kohtaan ovat hyviä keinoja rekrytoitavan työntekijän sitouttamiseen niin kielikoulutukseen kuin Suomeen tuloonkin.
3 ryhmä; opetuksen tukitoimet; joustavuus
Käytettävä opetustapa on arvioitava tapauskohtaisesti yhdessä työnantajan kanssa. Lähtömaakoulutus voidaan järjestää puhtaasti lähiopetuksena tai kokonaan verkkoavusteisesti. Yhteen lähtömaakoulutukseen voidaan myös yhdistellä lähi- ja etäopetusta. Eri opetusmuodoissa on omat etunsa ja haasteensa.
12
Lähtömaakoulutuksessa opetus lähtee suomen kielen alkeista. Asiasisältöjä valittaessa on huomioitava kurssin kesto, ammatissa tarvittavat kielen osa-alueet sekä kielioppiasiat. Sisällöissä täytyy keskittyä nimenomaan opiskelijoiden ammattisanastoon ja työpaikalla tapahtuvan kommunikaation harjoitteluun. Tämä on sekä opiskelijoiden että suomalaisten työnantajien toive. Ammatin harjoittamiseen kytkeytymättömät asiasisällöt on jätettävä sekä itsenäiseen että Suomessa tapahtuvaan opiskeluun.
Opettaja lähellä Lähiopetuksena järjestettävän lähtömaakoulutuksen kokonaiskestoon vaikuttaa se, millä kielitaitotasolla heidän halutaan olevan Suomeen tullessa. Noin 200 oppitunnin lähtömaakoulutuksien jälkeen taitotaso on keskimäärin A2.1 eurooppalaisessa viitekehyksessä. Työnantajat toivovat sitä, että tulijat puhuvat ja ymmärtävät suomea erittäin hyvin jo maahan tulleessaan. Myös tulijat itse haluavat mieluummin useamman kuukauden mittaisen kielikoulutuksen lähtömaassa, jos he tarvitsevat suomea työssä selviytyäkseen. Työnantajan pitää kuitenkin suhtautua lähtömaakoulutukseen realistisesti ja ymmärtää, että se on vasta alku ulkomaalaisen työntekijän suomen kielen opinnoissa.
Lähiopetuksen järjestämisessä lähtömaassa on otettava huomioon useita käytännön asioita, jotta koulutus sujuu mahdollisimman hyvin. Aluksi työnantajan ja koulutustahon on yhdessä jäsennettävä opetuksen tavoitteet ja niiden saavuttamiseen vaadittava tuntimäärä. Viikkotuntimääriä suunniteltaessa on huomioitava osallistujien opiskelumahdollisuudet ja elämäntilanteet. Erilaiset opetusta tukevat toimet, kuten tukiopetus, kertaustunnit ja itsenäinen opiskelumateriaali, ovat lähtömaakoulutuksessa tarpeen. Niiden järjestämismahdollisuudet on otettava huomioon jo koulutusta suunniteltaessa. Viikoittainen tuntimäärä vaikuttaa lähtömaakoulutuksen kokonaiskestoon. Noin 10 tunnin viikkotuntimäärä on sopiva määrä työssäkäyville opiskelijoille, jotta heille jää aikaa opetustuntien jälkeen työhön, kotitehtäviin sekä henkilökohtaiseen elämään. Sen sijaan monet työttömänä olevat tulijat pystyvät osallistumaan opetukseen selvästi enemmän kuin 10 tuntia viikossa. Yhtenä mahdollisuutena on järjestää opetus niin, että työssäkäyvät ja työttömät opiskelevat omina ryhminään, jolloin he opiskelevat eri tahtiin ja ovat eri kielitaitotasoilla Suomeen tullessaan.
13
Lähiopetuksen tuntimäärien suunnittelussa on huomioitava jousto toiseenkin suuntaan. Kaikki opiskelijat eivät aina pääse osallistumaan opetukseen töiden tai henkilökohtaisten syiden vuoksi. Siksi koulutukseen pitää varata mahdollisuus kertaavan opetuksen järjestämiseen. Kertaustunnit myös antavat hitaammin kieltä oppiville mahdollisuuden opiskella asiaa uudemman kerran ja pysyä näin paremmin ryhmän mukana. Kaikkien koulutukseen osallistuvien opiskelijoiden oppimisvalmiudetkaan eivät ole aina samalla tasolla, joten ryhmän taitotaso eriytyy tästäkin syystä nopeasti. Kertaus- ja tukiopetustunteja voidaan järjestää koko ryhmän sijasta myös pienryhmille tai yksittäisille opiskelijoille. Tällöin opettaja ehtii paremmin antamaan yksilöllistä palautetta kullekin opiskelijalle. Lähiopetuksena toteutetun lähtömaakoulutuksen yhtenä etuna on ryhmä, jonka antama tuki ja turva auttavat yksittäistä opiskelijaa. Omaa oppimistaan pystyy arvioimaan vertaamalla sitä muiden osaamiseen. Opiskelijatovereiden kysymykset opetustilanteissa tukevat omaa oppimista tai tuovat esille näkökulmia, joita itse ei huomaa. Ryhmiä voidaan muodostaa esimerkiksi sopivan opetusajankohdan tai asuinpaikan mukaan. Lähtömaakoulutuksissa on kuitenkin oleellista, että opetusryhmä on ammatillisesti yhtenäinen.Näin opetussisällöt voidaan kohdistaa Suomessa odottavien työpaikkojen tarpeisiin. Lähtömaakoulutuksen suunnittelussa on mietittävä, kuinka suur i r y h m ä o n t a r ko i t u k s e n m u k a i s t a v a l i t a . 2 0 o p i s ke l i j a n r y h mä on melko iso. Pienemmässä ryhmässä oppiminen on tehokk a a m p a a j a o h j a u s h e n k i lö ko h t a i s e m p a a . P i e n e m p i r y h m ä ko ko t e ke e o p e t u k s e s t a m y ö s j o u s t a v a m p a a j a h e l p o t t a a ä k i l l i s t e n aikataulumuutosten järjestämistä. Lähiopetuksen etuna on myös se, että opettaja saa jatkuvasti välitöntä palautetta opiskelijoiden oppimisesta, jolloin hän voi mukauttaa opetustaan sen mukaan. Lisäksi opettaja voi tarkkailla luokan ilmapiiriä ja tunnelmia sekä vaihdella opiskelumetodeja keskittymisen säilyttämiseksi. Tällöin myös erilaiset oppimistyylit pystytään huomioimaan paremmin opetuksessa ja sen suunnittelussa.
14
OPETTAJANBLOGI
Onnen hetkiä
Lauantai, 28. elokuuta 2012 Tänään opiskelijat oikeasti räjäyttivät pankin, kun he kukin kertoivat vuorollaan omasta päivästään. Ajattelin, että oman työnkuvan eksplikointi on erittäin tärkeää ajatellen työhaastatteluja yms. On oikeasti harmi, ettei minulla ollut videokameraa, koska niin upeasti aivan jokainen kertoi työstään tavallisena työpäivänä. Joku tietysti enemmän, joku vähemmän, mutta silti useimmiten sanat olivat oikeita ja jopa sijamuodot loksahtelivat paikoilleen erittäin usein. Ja tämä siis ilman muistiinpanoja! He olivat kyllä saaneet aikaa valmistautua kotona, mutta papereita ei saanut vilkuilla, kun alkoi puhua. Esimerkiksi XX:stä olin positiivisesti yllättynyt. Olin viittä vaille menossa halaamaan häntä, kun hän lopetti selostuksen - se oli minusta tosi hyvä hänelle. En kuitenkaan ole halaajatyyppiä, joten se jäi tekemättä...
15
3 luokkahuone verkossa; tukikieli; tekniset valmiudet; itsenäinen työskentely
Opetusta luurit päässä Verkossa tapahtuva etäopetus mahdollistaa parhaiten yksittäisten ja eri maissa olevien opiskelijoiden opettamisen. Eri maista rekrytoitavia opiskelijoita on mahdotonta saada koottua yhteen ja samaan paikkaan lähiopetuksen järjestämiseksi. Työssäkäyviltä lähtömaakoulutuksessa opiskelu vaatii aikataulullisia järjestely jä, joten etäopetuksena järjestetty koulutus on joskus hyvä ratkaisu myös näissä tilanteissa. Etäopetuksessa koulutukseen siirtymiseen ei mene aikaa vaan opiskeluun voi syventyä omalta kotikoneelta. Opinpolkujen järjestämissä verkko-opetuksissa on käytetty Adoben Connect Pro- ja Skype-sovelluksia. Niiden kautta kaikki opiskelijat pystyivät osallistumaan aktiivisesti opetukseen. Connect Prossa voidaan hyödyntää videoyhteyttä, vaikka osallistujia olisi enemmänkin. Connect Pro tarjoaa mahdollisuuden näyttää kuvia, diaesityksiä ja tietoa ruudulla samaan aikaan kaikille tai jakaa tiedostoja ohjelman kautta. Jokainen pääsee ääneen halutessaan. Opettajan näkökulmasta etäopetus vaatii pitkäjänteisempää suunnittelua kuin lähiopetus. Kaikki tehtävätyypit eivät toimi verkko-opetuksessa. Verkossa opettajan pitää olla luova ja toimia opiskelijalähtöisiä opetustapoja käyttäen. Opettaja ei saa olla ainoa, joka on äänessä. Joka tunnilla on varattava aikaa siihen, että kukin opiskelija pääsee varmasti puhumaan. Suulliset tehtävät, parikeskustelut sekä opiskelijoille etukäteen annetut tehtävät, joihin jokainen vastaa vuorollaan, toimivat myös verkko-opetuksessa. Kotitehtävät auttavat oppitunnin jäsentelyssä ja rytmittävät sitä hyvin. Kotitehtäviä voidaan käyttää seuraavan opetuskerran pohjana. Tällöin opiskelija esimerkiksi opettelee etukäteen seuraavalla tunnilla tarvittavaa sanastoa. Opiskelu etenee yleensä hitaammin kuin lähiopetuksessa, sillä kaikkien mukana pysyminen tekniikan osalta täytyy varmistaa tasaisin väliajoin. Heikompien verkkoyhteyksien takia ääni saattaa kiertää tai kadota kokonaan. Ihannetilanteessa yhteydet toimivat: jokaisella osallistujalla on mahdollisimman hyvä internetyhteys, kaikilta löytyvät mikrofonilla varustetut kuulokkeet, jolloin ääni ei kierrä, ja kaikki osaavat käyttää ohjelman toimintoja perustasolla. Verkko-opiskelun tekniset järjestelyt, niiden huolellinen suunnittelu ja yhteisistä toimintatavoista sopiminen ovat sitä tärkeämpiä, mitä enemmän osallistujia on. Soveltuvin ryhmäkoko on 4 – 5 henkilöä, jolloin harjoituksia voi varioida tilanteen mukaan. Verkko-oppitunnin 16
suositeltava pituus on puolitoista, enintään kaksi tuntia intensiivistä opiskelua kerrallaan. Sisältöjen osalta yhden verkko-oppitunnin aikana voi ottaa käsittelyyn yhden tai kaksi uutta asiaa. Myös etäopetuksen suunnittelussa on jätettävä tilaa muutoksille ja opiskelijoiden omille toiveille. Verkko-opetuksen haasteena on opiskelijoiden taitotason luotettava testaus. Kokeiden ja muun testauksen järjestäminen vaatii luovuutta. Erilaiset suulliset kokeet on helppo toteuttaa ja koetilanne on hyvin taltioitavissa. Sen sijaan kirjallisten taitojen testaus on haasteellista. Mahdollisten apuvälineiden käyttöä kokeissa ei pystytä valvomaan. Arvioinnissa täytyy verkko-opetuksessa ottaa enemmän huomioon opiskelijan suoriutuminen koulutuksen aikana. Koe on vain yksi oppimistehtävä muiden joukossa. Tämä on tärkeää tehdä selväksi myös opiskelijoille heti opiskelun alussa. Verkko-opetuksessa opiskelijoiden kuullun ymmärtämisen taidot kehittyvät paremmiksi kuin lähiopetuksena toteutettavassa lähtömaakoulutuksessa. Verkko-opetus antaa mahdollisuuden kielen kuulemiseen omassa maassa ja vaatii hyvin tarkkaa kuuntelutaitoa, jotta oppii havaitsemaan suomen kielen erityispiirteet. Kun ymmärrys on eniten äänen varassa, opiskelija tekee enemmän töitä kuullun ymmärtämisen osalta. Verkko-opetuksen heikkoutena on se, että opetuksessa täytyy käyttää tukikieltä. Jos koulutukseen osallistujilla on eri äidinkieli, heiltä vaaditaan jonkin toisen kielen, kuten englannin, riittävä hallinta. Ennen koulutuksen järjestämistä on oltava varma, että kaikkien eng-
17
lannin kielen taito riittää verkkoavusteisessa koulutuksessa toimimiseen. Opinpolkujen verkko-opetuskoulutuksissa tukikielenä on ollut englanti. Opiskelijat ovat kokeneet haastavaksi, kun opettaja on alkanut vähentää koulutuksen edetessä englannin käyttöä. Opettajan pitää tarkkailla tukikielen hyödyntämiseen määrää, koska koulutuksen on valmennettava opiskelijoita tilanteeseen, jossa ympärillä puhutaan vain suomea. Etäopetuksessa ryhmäytyminen ei tapahdu niin helposti kuin lähiopetuksessa. Myös opettajan ja opiskelijoiden suhde jää hieman etäisemmäksi kuin lähiopetuksessa. Verkko-opetuksessa korostuu opiskelijoiden itsenäinen, oppituntien ulkopuolinen työskentely, kuten kotitehtävät. Etäopetusta hyödyntävässä koulutuksessa menestyvät itseohjautuvat opiskelijat. Itseohjautuvuus on ehdottomasti positiivinen piirre ulkomailta rekrytoidussa työntekijässä. Sitä tarvitaan kielen itsenäiseen omaksumiseen, kun työt alkavat Suomessa. Oppituntien ja niihin liittyvien kotitehtävien lisäksi voidaan antaa myös itsenäistä opiskelumateriaalia. Itsenäisten tehtävien teko on esitettävä opiskelijoille vapaaehtoisena mutta erittäin suositeltavana opiskelutapana. Itsenäisen opiskelumateriaalin avulla opiskelija voi omassa rauhassa kerrata jo opetettuja asioita tai syventää taitojaan. Itsenäisellä opiskelumateriaalilla opettajan on mahdollista myös eriyttää opetustaan niin, että hän antaa eri opiskelijoille eri opiskelumateriaalit heidän taitotasonsa mukaan. Itsenäinen materiaali ei toki yksinään riitä. Tehtävien lisäksi on oltava mahdollisuus kysyä asiasta opettajalta sähköpostitse tai mahdollisuuksien mukaan järjestetään kyselytunti aina tietyin väliajoin. Varsinkin motivoituneelle opiskelijalle itsenäinen opiskelumateriaali tehostaa hänen oppimistaan. Etäopetuksena toteutettavaa lähtömaakoulutusta suunniteltaessa täytyy olla resursseja itsenäisen opiskelumateriaalien tuottamiseen. Etäopetus on lyhyeksi aikaa hyvä keino kielen lähtömaaopetukseen. Kielen opiskelun on kuitenkin jatkuttava Suomessa. Pitkään jatkuessaan etäopetusta on hyvä täydentää lyhyillä lähijaksoilla lähtömaassa. Verkkokoulutus ei riitä antamaan opiskelijalle tarvittavaa kielitaitoa työssä selviytymiseen.
18
Hammaslääkärin uusi alku Haastattelu Porissa 12.4.2012: Matt Poznanski, 48v. Kokeilun- ja uuden oppimisen halu ovat tuoneet 48-vuotiaan hammaslääkärin Matt Poznanskin Suomeen. Puolalaissyntyinen Matt oli asunut kaksi vuosikymmentä Englannissa. Hänellä oli oma praktiikka ja hyvä työ Lontoossa. Matt kiinnostui kuitenkin Suomesta ja sen kulttuurista tavattuaan kotimaassaan suomalaisia. Eronneen ja aikuisten lasten isän perhetilanne oli sellainen, ettei estettä seikkailulle toiseen maahan ollut. Niinpä Matt päätti ryhtyä toteuttamaan unelmaansa. Matt lähetti CV:nsä Suomeen internetin kautta. Jonkin ajan kuluttua häneen otettiinkin yhteyttä. Haastattelu hoidettiin verkossa, ja hänelle luvattiin työpaikka Porin kaupungin hammashoitolasta. Saatuaan varmuuden työllistymisestä Suomeen Matt päätti heti aloittaa suomen kielen opiskelun. Hän palkkasi yksityisopettajan tähän tehtävään. Matt ehti käydä vain muutamalla oppitunnilla, kun Opinpolut tarjosi hänelle mahdollisuutta opiskella suomen kieltä verkon kautta. Matt kertoo olleensa hyvin tyytyväinen siitä, että hän pystyi opiskelemaan suomea kotoa käsin: työvuorojen järjestelyjen ja joustavan opettajan avulla hän sai sovitettua oppitunnit aina ennen työpäivän alkamista.
19
Verkko-opetus oli kaiken kaikkiaan Mattin mielestä onnistunut, vaikka kieli tuntui varsinkin aluksi vaikealta. Suomi oli aivan erilainen kuin mitkään muut hänen tuntemansa kielet. Connect Pro -sovellus toimi Mattin mukaan hyvänä alustana verkkokoulutukselle. Matt oppi mielestään erityisesti kuuntelemaan tätä uutta vierasta kieltä, koska koulutuksessa oltiin niin paljon äänen varassa. Sähköpostilla saatu opiskelumateriaali ja tehtävät tukivat koko ajan opiskelua. Alkuun kieliopin ymmärtäminen oli vaikeaa ja kurssin nopea tahti tuntui raskaalta, mutta kova halu oppia kieli ennen Suomeen tuloa vaikutti positiivisesti Mattin mieleen ja oppimiseen. Matt saapui Suomeen marraskuussa 2011. Hänen mielestään mielikuva rauhallisesta Suomesta todella piti paikkansa. Suomeen tultuaan Matt ymmärsi myös, miten hyvä asia suomen opiskeleminen etukäteen oli. Jo vähäinenkin suomen kielen taito sekä perustiedot Suomesta auttoivat häntä uskomattoman paljon tulovaiheessa. Suomen kielen opiskelu jatkui lähiopetuksena muutaman viikon kuluttua Mattin Suomeen saapumisesta. Kurssilla keskityttiin hammaslääketieteen sanastoon sekä potilaiden ja kollegojen kanssa käytäviin keskusteluihin. Ammatillisen suomen kielen opiskelu ja nimenomaan työpaikalla toteutettava opetus oli Mattin mukaan loistava idea, sillä työssä pärjääminen on hänelle kuitenkin erittäin tärkeää. Matt kertoo, että sopeutuminen uuteen kulttuuriin on alkanut ja hän on tyytyväinen elämäänsä Suomessa. Suomen kieltä saa kuulla koko ajan ja ympärillä pyörivät suomenkieliset sanat ovat yhä tutumpia. Seikkailu on vasta alussa, mutta alkukuukausien vaikeudet alkavat olla takanapäin, ja kieli taipuu jo perustasoa paremmin.
20
Yksi kokonaisuus, kaksi opetusmuotoa suunnitelmallisuus; jaksotus 4
Etäopetustavan yhdistäminen lähiopetukseen laskee kustannuksia verrattuna siihen, että lähtömaakoulutus sisältäisi vain lähiopetusta. Opetustilaa ei tarvitse vuokrata yhtämittaisesti. Etäopetus vähentää myös opiskelijoille koituvia matkustuskustannuksia. Kun lähtömaakoulutukseen yhdistetään lähi- ja etäopetusta, olennaista on miettiä niiden keskinäinen jaksotus. Etäopetus on hyvä jaksottaa lähiopetuksen lomaan. Tällä tavoin opettajan tietoisuus koulutuksen etenemisestä ja opiskelijoiden oppimisesta säilyy paremmin kuin silloin, jos lähi- ja etäopetus toteutetaan vain peräkkäisinä kokonaisuuksina. Lähiopetusjaksojen tuoman fyysisen läsnäolon avulla kouluttaja tutustuu opiskelijoihinsa paremmin kuin pelkässä etäopetuksessa. Koulutuksen kulku tulee suunnitella huolellisesti etukäteen ja varmistaa, että opiskelijat pääsevät osallistumaan lähiopetusjaksoihin. Molempien opetusten aikataulut ja järjestelyt kannattaa sopia yhdessä opiskelijoiden kanssa. Ennen koulutuksen alkua on huolehdittava, että opiskelijoilla on edellytykset osallistua etäopetukseen, joka vaatii jonkin verran tietoteknisiä valmiuksia, oman tietokoneen ja toimivan internetyhteyden. Lähiopetuksessa kouluttajalla on käytettävissään useampia työskentelymuotoja. Esimerkiksi erilaisia näytelmiä ja toiminnallisia harjoituksia ei pysty toteuttamaan kuin luokkahuonemuotoisessa opetuksessa. Yhdistelmäkoulutuksessa on hyvä jaksottaa myös asiasisältöjä. Lähiopetukseen kannattaa valita niitä asioita, jotka ovat oletettavasti hankalimpia ymmärtää. Esimerkiksi hoiva-alan lähtömaakoulutuksissa potilastilanteita on helpointa harjoitella lähiopetuksessa. Etäopetusjaksoja voi käyttää asioiden kertaamiseen ja mekaanisempaan toistoon. Toisaalta kommunikatiivisia harjoituksia on tärkeää tehdä myös etäopetuksessa. Etäopetus asettuu helposti tukevaan ja ylläpitävään asemaan suhteessa lähiopetukseen, jos lähtömaakoulutuksessa käytetään molempia opetustapoja. Koulutus on suunniteltava niin, että myös etäopetusjaksoilla mennään eteenpäin eikä pelkästään kerrata lähiopetuksessa opittua.
21
KOKEMUS TUO VARMUUTTA LÄHTÖMAAKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEEN Paras käytännön asioiden järjestäjä koulutusjärjestelyihin liittyen on kouluttajataho. Käytännön asioiden järjestelyyn, kuten opetustilojen vuokraamiseen, täytyy varata riittävästi aikaa, koska kaikki ei aina suju odotusten mukaan. Järjestelyt on tehokkainta tehdä paikan päällä. Esimerkiksi opetustilojen toimivuus vaikuttaa osaltaan kurssin onnistumiseen, joten ne täytyy käydä paikan päällä katsomassa. Tilojen pitää antaa mahdollisuus eriyttää ryhmää ja olla hyvien kulkuyhteyksien päässä, jotta opiskelijoiden on helppo saapua paikalle. Suullisia sopimuksia on vältettävä asuin- ja opetustiloja vuokrattaessa. Sopimuksiin pitää kirjata yksityiskohtaisesti kaikki asiat, jotta vältytään mahdollisilta epäselvyyksiltä myöhemmin. Lähtömaan kielen osaaminen auttaa merkittävästi käytännön järjestelyissä. Jos ei ole käytettävissä paikallista toimijaa, niin lähtömaan kieltä taitava tulkki on suureksi avuksi. Lisäksi esimerkiksi paikallinen EURES-neuvoja on hyvä yhteistyökumppani silloin, kun kielikoulutusta järjestetään toisessa maassa. Hän pystyy auttamaan myös jo rekrytointivaiheessa. Pienet asiat, kuten kopiointijärjestelyt, vaikeuttavat kurssin toteutusta yllättävän paljon, jos niitä ei ole ajateltu etukäteen. Paikallista toimijaa ja hänen tietojaan kannattaa käyttää hyväksi. Koulutuksen aikana myös opiskelijoilta voi kysellä neuvoa, kun tarvitaan paikallistuntemusta. Lisäksi on tiedostettava kulttuuriset erot toimintatavoissa. Paikallinen toimija auttaa tässäkin asiassa.
22
OPETTAJANBLOGI
Kopiointikokemuksia
Täällä on tosi hidas vanhanaikainen kopiokone! Tekee vain yksipuolisia monisteita ja se kestää ikuisuuden. Onneksi tein paljon monisteita valmiiksi jo Huittisissa, muuten olisin pulassa. Sitä paitsi sihteeri on lomalla ja koulussa on vain johtaja ja rakennusmiehet. Häiritsen johtajaa jatkuvasti, koska ei ole ketään muuta, keneltä voisin pyytää apua. Johtaja näytti minulle, miten kopiokonetta käytetään ja tänään pyysin, että hän tulostaisi minulle muistitikultani yhden harjoituksen. Hän vain hymyilee ja auttaa ystävällisesti. :) En tiedä, mitä hän ajattelee.
Esimerkki lähtömaakoulutuksesta Elintarviketehtaaseen rekrytoitaville työntekijöille järjestettiin lähtömaakoulutus Puolassa. Prosessi on hyvä esimerkki siitä, miten kouluttajataho oli kokonaisvaltaisesti mukana jo rekrytointivaiheessa. Tavoitteet ja aikataulut sovittiin yhteistyössä työnantajan kanssa ja niiden pohjalta laadittiin alustava kurssisuunnitelma. Haastattelut ja kielellisten oppimisvalmiuksien kartoitukset tehtiin Puolassa kolme viikkoa ennen koulutuksen alkua. Oppimisen testaus jatkui koko koulutuksen ajan. Työnantajan valitsemille työnhakijoille tarjottiin varma työsopimus. Se antoi opiskelijoille varmuuden työllistymisestä ja tulevaisuudesta, mikä motivoi suomen kielen opiskeluun. Kouluttajataho oli mukana rekrytointimatkalla ja toteutti kielellisten oppimisvalmiuksien testauksen. Rekrytointimatkan aikana järjestettiin koulutukseen toteuttamiseen liittyvät käytännön asiat. Sisällöt pyrittiin suunnittelemaan mahdollisimman valmiiksi ennen koulutusta, mutta suunnitelmia muokattiin sen aikana opiskelijoiden oppimistahdin mukaan. Koulutus kesti neljä viikkoa ja toteutettiin kokonaan lähiopetuksena. Opetusta pidettiin neljänä päivänä viikossa ja siinä painotettiin puhekielisen puheen tuottamista ja ymmärtämistä. Opetusryhmiä oli kaksi. 23
Päiväryhmä koostui työttömistä, joiden oli mahdollista opiskella neljä tuntia kerrallaan. Iltaryhmäläiset tekivät töitä opiskelujen aikana. He opiskelivat kolme tuntia kerrallaan. Päiväryhmälle neljä tuntia oli sopiva määrä. Iltaryhmälle sopi lyhyemmät opetustuokiot, koska työssäkäynti vaikutti heidän jaksamiseensa selvästi. Koulutus oli pituudeltaan ja tuntimääriltään sopiva, koska elintarviketyöntekijät eivät tarvitse suomen kieltä suoraan työstä suoriutumiseksi. Koulutuksen viimeisenä päivänä opiskelijat pystyivät esittämään pieniä näytelmädialogeja suomeksi. Aiheina olivat muun muassa työskentely elintarviketehtaassa, asiointi kaupassa sekä opiskelu suomen kielen koulutuksessa. Rekrytoitavilla työntekijöillä oli paljon kysymyksiä Suomeen liittyen, joten opettajalla ja työnantajalla oli tiivistä tiedonvaihtoa. Tuleville työntekijöille piti löytää asunto Suomesta ja auttaa lastenhoidon järjestämisessä. Suomessa asumiseen liittyvissä käytännön asioissa työnantajaa auttoi rekrytoiva projekti. Kielen opettaminen jatkui opiskelijoiden tultua Suomeen. Suomessa työpaikalla ohjeistus tapahtui omalla kielellä. Muissa tilanteissa suurin osa opiskelijoista käytti englantia tukikielenä. Nämä aiheuttivat suomen kielen taitoihin pientä taantumista ennen kuin tulijoiden kielikoulutus Suomessa alkoi. Osasyinä olivat myös keskittyminen työn aloitukseen sekä fyysisen työn tuomat haasteet.
24
25
Työntekijä
Kouluttajataho
Työnantaja
Hakemus työpaikkaan
• Ammattialaan perehtyminen
• Puhekieli/ kirjakieli
• Oppimisen tavoitteet
• Aikataulu
Yhteistyöpalaveri
Opetussuunnitelma työnantajalle
Työntekijöiden haastattelut, rekrytointi ja kielellisten oppimisvalmiuksien testaus Työsopimus
Koulutuksen käytännön järjestelyt
Työsopimus
Opetusmateriaalin suunnittelu
Autenttinen materiaali työpaikalta
Asunnon, työvaatteiden jne. organisointi
Lähtömaakoulutus
Työyhteisölle tiedottaminen
Esimerkki lähtömaakoulutuksesta
Työn aloittaminen
teen kerääminen
Suomen kielen koulutus Koulutusjatkuu palaut- Suomessa
Hyvien käytäntöjen analysointi
3 äidinkieli; kulttuurierot; työelämätietous
LAAJA-ALAISUUTTA OPETUKSEN SUUNNITTELUUN Kielen opetus ja oppiminen aloitetaan lähes poikkeuksetta aivan alusta silloin, kun suomen kieltä opetetaan lähtömaassa. Jos opiskelijoilla on yhteinen äidinkieli, sen käyttöä tukikielenä voi suositella koulutuksen alkuvaiheeseen. Opiskelijat ovat pitäneet siitä, että koulutuksen alussa voi kysyä omalla äidinkielellään. Lähtökieltä äidinkielenään puhuva suomen opettaja pystyy avaamaan suomen kieltä oman oppimisprosessinsa näkökulmasta. Äidinkielinen opettaja voi tarvittaessa selventää oman kielensä perusperiaatteita muille koulutuksen suomen kielen opettajille. Tällöin he oppivat ennakoimaan opiskelijoiden lähtökielen tuomat haasteet. Tämä kuitenkin asettaa kovat kielitaitovaatimukset opettajalle, jonka pitäisi hallita hyvin sekä opiskelijoiden äidinkieli että suomi. Opiskelijapalautteiden mukaan suurin osa opiskelijoista piti positiivisena sitä, että alun jälkeen opetusta jatkoivat suomea äidinkielenään puhuvat opettajat. Näin he kokivat oppivansa “aitoa” suomea. Oppimistulosten ja opettajan kokemusten mukaan englannin käytön ei koettu auttaneen suomen opiskelussa. Yhteisen kielen edut ovat selvät silloin, kun täytyy selittää esimerkiksi koulutuskäytäntöjä tai Suomeen tulemiseen liittyviä asioita. Tukikielen jatkuva käyttö voi jatkossa jopa hidastaa oppimista. Opiskelija ei selvitä itse sanojen merkityksiä tai yritä käyttää kiertoilmaisuja, koska hän luottaa siihen, että ne selitetään englanniksi. Suomeen töihin tullessaan ulkomaalaisen täytyy yleensä sopeutua viestimään suomeksi; vain harvassa yrityksessä on työkielenä jokin muu kuin suomen kieli. Lähtömaakoulutuksissa pitää perehtyä myös suomalaisen työelämän ja yhteiskunnan perusasioihin. Ajan rajallisuuden vuoksi koulutuksen suunnittelussa on määriteltävä, mitkä asiat ovat tärkeitä tietää heti maahan tullessa, mitkä sen sijaan voi oppia myöhemminkin. Monet eri asiat vaikuttavat siihen, mitä kussakin lähtömaakoulutuksessa otetaan esille. Ovatko tulijat perheellisiä, jolloin tarvitaan tietoa esimerkiksi lasten päivähoidosta tai siitä, mistä puoliso voi löytää töitä? Entä tarvitseeko heidän itse etsiä asunto Suomesta vai auttaako siinä joko työnantaja tai kouluttajataho? Koulutuksen aikana on hyvä opiskella keskeisimpiä eroavaisuuksia lähtö- ja tulokulttuurin välillä. Kaikkea tarpeellista ei ehdi käsitellä lähtömaassa, mutta keskeisimpiä eroja pitää käydä läpi ennen kuin ulkomaalainen työntekijä tulee Suomeen. Näin ennaltaehkäistään 26
todennäköisimmät väärinkäsitykset ja vahingot. Yleisemmän kulttuuritietouden ohella lähtömaakoulutukseen on sisällytettävä työkulttuurin opetusta. Työkulttuuria pitää tarkastella monella tasolla: suomalaiseen työelämään liittyvien säännösten ohella on käsiteltävä ala- ja työpaikkakohtainen työelämätietous. Osion voi toteuttaa esimerkiksi osittain myös muulla kielellä kuin suomeksi, jos lähtömaakoulutus on kovin lyhyt. Opiskelijat ovat kuitenkin pitäneet siitä, että työkulttuuriin liittyviä asioita opiskellaan myös suomeksi.
Ammattisanasto haltuun
Aika rajoittaa opetettavien sisältöjen määrää ja syvyyttä varsinkin lähtömaassa tapahtuvassa kielikoulutuksessa, jolloin monia tärkeitä asioita joutuu jättämään pois. Opetuksen ulkopuolelle kannattaa rajata ne asiat, jotka eivät suoranaisesti liity työssä selviytymiseen. Myös asioiden ja opitun kertaamiselle on jätettävä tilaa. Opettajan täytyy kuunnella ryhmää opetusta suunnitellessaan ja olla valmis muuttamaan suunnitelmia. Opetussisältöjen suunnittelussa pitää miettiä sekä kielen eri osaalueiden keskinäistä että kielitaidon ja -tiedon suhteita. Minkä verran aikaa varataan esimerkiksi kirjallisen ilmaisun harjoitteluun? Tarvitseeko opiskelija sitä ensisijaisesti tulevassa työssään vai onko tärkeämpää harjoittaa hänen keskustelutaitojaan? Millaista kieltä käytetään ammattialalla ja työpaikalla? Opetuksen päälinjoja päätettäessä on hyvä pohtia myös kirjoitetun ja puhekielen suhdetta. Työpaikalla käytettävä kieli määrittelee nämä asiat.
ammatillisuus; autenttisuus; lisämateriaalit 4
Ammatillisuutta, ammattisanastoa ja työnkuvaan liittyviä asioita kannattaa opettaa heti koulutuksen alusta lähtien. Toisaalta on tietysti tärkeää, että ulkomailta rekrytoitava työntekijä oppii myös yleisempää kieltä esimerkiksi kahvituntien kommunikaatiota varten. Sen oppimiseen on kuitenkin Suomeen tulon jälkeen paljon enemmän mahdollisuuksia (esimerkiksi kansalais- ja kansanopistot sekä itsenäinen opiskelu) kuin omassa ammatissa tarvittavan suomen opiskeluun.
27
OPETTAJANBLOGI
Tekniikka apuun
Maaliskuu 2011 Kokeilimme metallialan suomen kielen koulutuksessa Suomessa metallialalla työskenteleville maahanmuuttajaryhmille hieman erilaista metodia. Puhuimme koko ajan suomea ja vältimme kirjallisia tehtäviä, jotka eivät oikeastaan heidän työssään ole tärkeitä. Keskityimme vain siihen kielen osa-alueeseen, joka heidän on osattava hyvin. Kokeilimme kahden eri ryhmän kesken sitä, että toisessa tehtiin lisäksi tehtäviä ja toisessa oli käytössä nauhurit. Nauhurin kanssa opiskelevilla oli runsaasti kuuntelutehtäviä ja puhetehtäviä eli he nauhoittivat itse nauhuriin omaa puhetta. Metallialalla puheen ymmärtäminen ja puhuminen koettiin tärkeämmäksi kuin kielioppi ja tässä suhteessa työpaikan käskyt ja ohjeet tai tilanteen selvittäminen kysymällä on helpompi oppia. Suullisen kielen ryhmän puhuminen parani enemmän kuin kirjallisia tehtäviä tekevän ryhmän, erityisesti kysymisen ja selventämisen taito opittiin.
Ammatillisen suomen kielen opetuksessa ammatti otetaan mukaan kaikessa opiskelussa. Suomen kielen tehtävät on koottu ammatillisesta sanastosta ja esimerkkilauseet tai tehtävät haetaan mahdollisimman pitkälle ammattiin sopivasta materiaalista. Suomen kielen kielioppiharjoituksetkin toteutetaan käyttämällä ammattisanastoa. Tämä lisää mielenkiintoa ja motivoi oppimista. Kun tehtävät on tehty tiettyä ammattiryhmää varten, se osoittaa arvostusta myös opiskelijoita kohtaan. Samalla opiskelijat oppivat käyttämään suoraan niitä lauseita, joita he tulevat työssään käyttämään. Kielen oppimisen alkuvaiheessa opitaan mallien kautta, joista sitten lähdetään laajentamaan sanastoa ja rakenteita. Kaikille aloille ei ole olemassa ammatillisen kielen opetukseen tarkoitettua kirjaa. Aineistoa voi koostaa eri lähteistä työnantajan toimiala ja toiveet huomioiden. Jos ammatillisesti eriytetty oppikirja löytyy, kannattaa sitä ottaa opetukseen. Niin sanotun yleisemmän suomen 28
kielen oppikirjoja on mahdollista joidenkin tehtävien osalta hyödyntää, mutta niissä ei ole mukana toivottua ammatillisuutta. Opiskelija voi halutessaan käyttää kirjoja itsenäisessä opiskelussa. Haasteena on se, ettei suomen kielen opiskelumateriaalia ole saatavilla kaikissa lähtömaissa. Internetistä löytyy suomen kielen itsenäiseen opiskeluun tarkoitettua materiaalia, jolla voi täydentää opetustuntien tarjontaa. Opettajan pitää kertoa opiskelijoille näistä mahdollisuuksista ja neuvoa niiden käytössä. Parasta materiaalia on työpaikoilta saatu autenttinen materiaali. Erityisesti tiettyyn työhön tulevien maahanmuuttajien osalta on selkeintä ja tehokkainta hyödyntää vastaanottavan työpaikan omia asiakirjoja, ohjeita, perehdytysmateriaaleja ja lomakkeita. Tällainen materiaali sisältää ammatillisuutta siinä määrin, että suomen kielen opiskelu on hyödyllistä ja helpottaa lähtömaakoulutuksessa toisen maan työkulttuuriin tutustumista.
OPETTAJANBLOGI
Sairauskertomus
Perjantai, 6. elokuuta 2012 Teetin opiskelijoilla 1. kertaa tehtävän, jossa heidän piti katsoa kuvasta mikä pikku-Lilliä vaivaa, kirjoittaa sairauskertomus sekä antaa hoito-ohjeita. Tyylit olivat kaikilla erilaisia, mutta opiskelijat selvisivät paremmin, mitä olin ajatellut. Olen todella tyytyväinen! Ensin ajattelin muutaman kohdalla, että kyse on Googlen käännöskoneesta, mutta luulen nyt, ettei ole; he olivat vain hyvin käyttäneet apunaan vanhoja tekstejä, joita täällä oli käsitelty. Ja sehän on enemmän kuin suotavaa! Tänään kirjoitamme lyhyttä dialogia lääkärin ja potilaan välille. Lisäksi he saavat nyt kotitehtäväksi sanella raportin jostain sairauskuvasta sanelukoneelle - siinä onkin sitten jo haastetta!
29
LÄHTÖMAAKOULUTTAJAN
TOP 20
-MUISTILISTA
1. Suunnittele työnantajan kanssa jo ennen lähtömaassa tapahtuvan koulutuksen alkua, miten suomen opetus jatkuu työntekijän tullessa Suomeen. 2. Huolehdi käytännön järjestelyt, kuten opetustilat, kuntoon hyvissä ajoin ennen koulutuksen alkua. 3. Älä pidä mitään itsestäänselvyytenä. Tee kaikki sopimukset kirjallisina. 4. Hyödynnä koulutusjärjestelyissä paikallista toimijaa. 5. Tee opetussuunnitelma työnantajan toiveita ja tarpeita kuunnellen. 6. Valitse opettajat huolella. 7. Huomioi koulutussisältöjä suunnitellessasi rekrytoitujen ammatti ja työnkuva. 8. Hanki tukea ammatillisen puolen opetukseen sekä alan asiantuntijalta että työpaikalta. 9. Huomioi työsopimuksen – tai sen puuttumisen – merkitys motivaatioon. 10. Ennakoi opiskelijoiden elämäntilanteen ja asuinpaikan vaikutus niin opiskelujärjestelyihin, opetussuunnitelmaan kuin oppimistuloksiin. 11. Varmista, että myös opiskelijoilla on tieto sekä koulutuksen että koko rekrytointiprosessin etenemisestä. 12. Mieti, mitä materiaaleja voi antaa opiskelijoille etukäteen tai itsenäiseen tutustumiseen. 13. Muistuta työnantajaa, että henkilöstölle tiedotetaan ulkomailta rekrytoinneista ja sen syistä. 14. Selvitä, onko tarvetta henkilöstön ja johdon monikulttuurisuuskoulutuksiin. 15. Käytä opetuksessa työpaikan omia, uuteen työhön perehdyttäviä materiaaleja. 16. Varaudu selvittämään vastaukset opiskelijoiden kysymyksiin nopeallakin aikataululla. 17. Anna opiskelijoille mahdollisuus opiskella kieltä myös itsenäisesti. 18. Pidä työnantaja ajan tasalla kurssin asioista. 19. Kuuntele opiskelijapalautetta. 20. Ole luotettava ja pidä sovituista asioista kiinni. 30
LÄHTÖMAAKOULUTUKSEN HANKINNASSA HUOMIOITAVIA NÄKÖKULMIA: Lähtömaakoulutuksen onnistuneessa toteutuksessa merkityksellistä on se, että kouluttajataho on mukana jo rekrytointivaiheessa, jolloin työnantaja ja kouluttajataho sitoutuvat keskinäiseen yhteistyöhön. Mikäli lähtömaakoulutus kilpailutetaan jonkin kolmannen osapuolen (esim. rekrytoijat, rahoittajat) toimesta, on tarjouskilpailua toteutettaessa huomioitava seuraavia seikkoja: • koulutuksen käytännön järjestely jen organisointi • kielellisten oppimisvalmiuksien testaus apuna valinnassa • ammatillisen ja työpaikkakohtaisen suomen kielen opettamisen sisällyttäminen opetussuunnitelmaan • opetusryhmän muodostaminen ammattialan mukaan • ryhmäkoon suhteuttaminen tavoitteisiin • suomalaisen kulttuurin ja yhteiskuntatietouden sisällyttäminen opetussuunnitelmaan • työnantajan tarpeiden sekä rekrytoitavien työntekijöiden elämäntilanteen, kielitaidon ja asuinpaikan huomioiminen opetusmuodon (lähi-/etäopetus) valinnassa • kertaustunnit ja itsenäisen opiskelumateriaalin tuottaminen • viikkotuntimäärän sekä koulutuksen kokonaiskeston määrittely opiskelijoiden elämäntilanteen sekä koulutuksen tavoitteiden mukaan • kielikoulutuksen jatkuminen Suomessa Tarjoukseen on hyvä sisällyttää myös • vastaanottavalle työyhteisölle suunnatut monikulttuurisuuskoulutukset ja valitun kouluttajan mahdollisuudet/osaaminen toteuttaa niitä • opiskelijoiden äidinkieltä puhuva kouluttajan hyödyntäminen koulutuksen alkuvaiheessa, mikäli kyseessä on kielellisesti yhtenäinen ryhmä • vastuu rekrytoitavien tukemisesta ammatinharjoittamislupien hakuprosessissa Kouluttajavalinnassa on syytä erityisesti huomioida kouluttajan osaaminen ja kokemus, valintaa ei ole syytä tehdä ainoastaan edullisimman hinnan mukaan. 31
L II T E Tehtäväesimerkkejä
Tehtävä 1. Työlista Osastolla huoneessa numero 4 on 5 potilasta. Tässä ovat työlistan tiedot heistä. Katso työlistaa ja vastaa kysymyksiin.
4:1
Marja KEVÄTTUULI
1-2 aut rolli p-tuoli vyövaippa yö Tenapants päivä C-pap yö
RR, pulssiPainoSeuraa virtsausta Ks. varpaat
4:2
Bertta KOTI
1 aut rolli NL
EKG Tarv. happea viiksillä Huom. lääkkeiden anto
4:3
Mauno ILTARUSKO
P-tuoli/suihkutuoli virtsapullo
INR, CRP Seuraa. että pysyy osastolla Huom. takamuksen iho
4:4
Helmi KOTI
OT/rolli
Seuraa turvotusta, painaako kipsi, sormien väri Seur. huimaus, sekavuus
4:5
Tarja KOTI
Vuodepotilas KK Vyövaippa
Nestemäinen ruoka! Tark. oik. säären sidokset Jalan koukistus max.60 astetta
Millainen potilas on Marja? Mistä Marja on tullut osastolle? Mitä asioita Marjan kanssa täytyy tarkkailla? Mistä Bertta on tullut osastolle? Tarvitseeko Bertta apuvälineitä? Mitä asioita Bertan kanssa täytyy huomioida? Millainen potilas on Mauno? Mitä kokeita Maunolta otetaan? Mitä Maunon kanssa pitää huomioida? Millainen potilas on Helmi? Mitä apuvälineitä Helmi käyttää? Mitä Helmin kanssa pitää tarkkailla? Millainen potilas on Tarja? Syökö potilas kaikkea ruokaa? Mitä hoitajan täytyy huomioida Tarjan kanssa työtä tehdessään? 32
Tehtävä 2. HOI-lomake A.) Miten kysyt: 1. 2. 3. 4. 5. 6.
? ? ? ? ? ?
–Maria Korppi. –120942-126P. –Minun mieheni, Martti Korppi. –Se on Honkatie 3. –Kyllä, se on yhä Honkatie. –Ei, nyt se on 0457689771.
B.) Yhdistä oikea kysymys ja vastaus. 1.Minkä vuoksi hakeuduitte hoitoon?
a. Se on kolmio rivitalossa.
2. Millaisia oireita teillä on ollut?
b. Kyllä, valmistan sen itse.
3. Onko teillä aiempia sairauksia?
c . En v a a n p o i k a j a m i n i ä 3 ke r t a a viikossa.
4. Millainen asunto teillä on?
d. Minua alkoi huimata heti aamusta.
5. Onko asunnossa rappusia?
e. Syön verenpainelääkkeitä.
6. Asutteko yksin?
f. En vaan puolisoni kanssa.
7. Käyttekö itse kaupassa?
g. Minusta olemme selviytyneet miehen kanssa ihan hyvin kaksistaan.
8. Onko teillä ulkopuolista apua esimerkiksi raskaimmissa töissä?
h. Sukulaiset käyvät auttamassa siivouksessa
9.Teettekö itse ruokanne?
i. Kyllä, penisilliinille.
10.Miten hyvin pärjäätte mielestänne j. En oikein pääse liikkumaan hyvin. kotona? Jalat eivät kanna. 11.Oletteko yliherkkä jollekin lääkkeelle k. Siellä ei ole lainkaan portaita. tai ruoka-aineelle?
C.) Mitä tarkoittavat alla olevat sanat? Kerro omin sanoin. • • • • •
tulosyy sosiaalinen tilanne lähiomainen kotiapu hoidon tavoitteet
D.) Otitko potilaan vastaan osastolle, kun olit töissä kotimaassasi? Mitä eri asioita silloin kysyit potilaalta? Keskustelkaa yhdessä.
33
Tehtävä 3. Kirjoita hoitoohje. Write regimen (orders) to patient! A.) Mitä hammashoito-ohjeita antaisit potilaalle? MALLI: muistaa + hampaiden hoito à MUISTA hampaiden hoito! Hoitaa + hampaita joka päivä à Pestä + hampaat aamulla ja illalla à Käyttää + hammasharjaa ja fluorihammastahnaa à Harjata + hampaita 2-3 min. à Puhdistaa + hammasvälit kahdesti viikossa à Vaihtaa + hammasharja säännöllisesti à Syödä + ksylitolipurukumia noin 3 kertaa päivässä à Välttää + sokeripitoisia ruokia ja välipaloja à Käydä + säännöllisesti hammaslääkärissä à (käyttää = use, välttää = avoid, säännöllisesti = regularly, sokeripitoinen = full of sugar, välipala = snack) B.) Keksi itse ohjeita: MALLI: Jos haluat mennä hammaslääkäriin… soita hammashoitolaan ja varaa aika! (= If you want to go to the dentist… call to dental practice and book an appointment!) 1. 2. 3. 4. 5. 6.
34
Jos Jos Jos Jos Jos Jos
sinulla on hammassärkyä (=tooth ache)… paikka irtoaa (=filling looses) hampaasta… hampaalle tapahtuu tapaturma (=happens accident)… sinun hampaita vihloo (=hurts) kun juot kylmää (=cold)… sinua pelottaa (=afraid) hammaslääkärissä… haluat puhdistaa hampaat hyvin…
Tehtävä 4. Potilastiedot: Selitä seuraavat sanat/lyhenteet! 1. 2. 3. 4. 5. 6.
Tark. , optg = Suuhyg. hkp = KOH, puhd. motiv. = ositt. puhjen. viisuri ex. = Läh. suukirurg. = Seur. aika v. kul, varaa itse =
à
Kirjoita näistä pidempi potilaskertomus. Mitä sinä olet tehnyt potilaalle?
Tehtävä 5. Esittäytyminen A.) Lue dialogi. Opettaja: Mikä sun nimi on? Oppilas: Mun nimi on Maciej. Opettaja: Hei Maciej. Mitä kuuluu? Oppilas: Kiitos hyvää. Entä sulle? Opettaja: Kiitti, hyvää kuuluu. Mä oon Niina. Mä oon opettaja. Mistä maasta sä tuut? Oppilas: Mä tuun Puolasta. Mä oon puolalainen. Opettaja: Mä oon suomalainen. Oon töissä Puolassa. Missä sä oot töissä? Oppilas: Mä oon töissä Suomessa. Oon töissä tehtaassa. B.) Vastaa kysymyksiin itsestäsi. Mikä sun nimi on?
Mistä maasta sä tuut?
Minkä maalainen sä oot?
Missä sä oot töissä?
35
Opinpol ut m a
an maah a t as
Yksi
l ö lli si ä p o l k u j a