T A J A A S O T A A H PAR
#
sataedu.fi
#PARHAATOSAAJAT, 2018 Julkaisu Sataedun henkilöstölle. Pedagogisen kehittämisen tueksi. Toimitustiimi: Niina Kollár, Pauliina Merikivi, Tuomas Mäki-Ontto ja Johanna Virtanen Kuvat: Virtaan-tiimi sekä sataedulaiset Seija Laine, Juha Levonen sekä Marjaana Mitikka. Kiitos kaikille kuvituksessa avustaneille. Viking Line -kuvapankki ja StockSnap.io.
REHTORIN RESEPTI #parhaatosaajat Muutosta. Kehittymistä. Parantamista. Toisin tekemistä. Hippunen poisoppimistakin.
LÖYDÄMMEKÖ YHDESSÄ VASTAUKSEN? Työmarkkinat ja osaamisvaatimukset muuttuvat. Satakunnassa nuorten ikäluokat pienenevät. Oppimisympäristöt kehittyvät. Opetusteknologia tulee monipuolisesti oppimisen tueksi. Uudistukset lisäävät opiskelijoiden koulutuspolkujen asiakaslähtöisyyttä, osaamisperusteisuutta ja yksilöllisiä valintoja. Olemme Sataedussa tehneet strategiasta lähtien työtä vastataksemme näihin haasteisiin. Kehittämistä tulee jatkaa järjestelmällisesti myös tulevaisuudessa. Oleellista on, että kehitämme ja parannamme strategisesti merkittäviä asioita, jotka on nostettu Sataedun kärjiksi. Vähennetään rönsyjä ja keskitytään oleelliseen. Kehittämistä tapahtuu monella tasolla ja moneen suuntaan. Tärkeimmäksi kohteeksi nostaisin jokaisen oman osaamisen kehittämisen, joka on nopeasti muuttuvassa maailmassa kaiken keskiössä. Toivottavasti meillä kaikilla on riittävästi tahtoa ja taitoa löytää ne kokonaisuudet, jotka ovat oman kehittymisen kannalta merkityksellisiä.
Mihin ammatit menevät ja onko niitä tulevaisuudessa? Pystymmekö vastaamaan tähän? Ymmärrämmekö omien tutkintojemme tulevaisuuden suunnan? Tulevaisuuden koulutustarpeeseen vastataksemme meillä tulisi olla visio siitä, miltä ammatit näyttävät teknologisesti ja digitaalisesti muuttuvassa maailmassa. Tiimien ja opintoalojen osaamisen kehittämisen ja ymmärryksen lisäämisen on oltava keskiössä tulevaisuuden koulutusta suunniteltaessa.
<innostusta>
DIGITALISAATIO
AMMATIT 2025
OSAAMINEN MUUTTUU
<positiivisuutta> <energiaa> Yksilöiden ja tiimien osaamisen lisäksi koko Sataedulla tulee olla yhteinen suunta ja ymmärrys toimintaympäristön muutokseen. Pohtiessamme pedagogista kehittämistä ja oppilaitosympäristön rakennetta on ymmärrettävä kaikki tasot ja kaikkien on oltava yhdessä osaamistamme kehittämässä. Toimiva toimintaympäristö, joka vastaa tulevaisuuden haasteisiin tehdään yhdessä ja yhteisten tavoitteiden kautta. Ilman meidän jokaisen panosta ja halua kehittää niin omaa, tiimin kuin Sataedun osaamista tavoite voi olla liian kaukainen. Toivon kaikille meille sataedulaisille innostusta, energiaa ja positiivista mieltä oman osaamisen kehittämiseen ja aidosti uuden ja erilaisen ammatillisen koulutuksen rakentamiseen. Tuomas Mäki-Ontto, koulutusjohtaja
NUORTEN MÄÄRÄ SATAKUNNASSA
ITSENSÄ KEHITTÄMINEN
YHTEINEN SUUNTA
STRATEGIAN 3 KÄRKEÄ
Me sataedulaiset
Muutosiloa, muutoshalukkuutta ja kehittävää muutostyötä!
UUDEN LAIDALLA Haluan nostaa esiin hyviä sataedulaisia käytäntöjä huomataksemme, että olemme huippuammattilaisia ja edelleen valtakunnan kärkeä tuloksellisuudessa. Uudistumisen ja muutoksen keskellä on hyvä miettiä, mitä kaikkea olemme jo saaneet aikaan. Sataedussa on kehitetty ammatillista koulutusta jo vuosia ja juuri niitä asioita, joita tänä vuonna voimaan astunut uudistus on tuonut mukanaan. Saatamme sokeutua omalle työllemme ja emme aina näe niitä hyviä käytänteitä ja toimintatapoja, jotka meillä ovat jo olemassa. Nyt on hyvä aika muistuttaa siitä kaikesta huippuosaamisesta, jota tuotamme ja luomme joka vuosi. Muutos kaikkineen vie aikaa. Uudet toimintatavat ovat kuitenkin meillä valtaosin käytössä tai käyttöön ottoa vailla. Kehitys jatkuu ja muutoksetonta aikaa en lupaa. Meillä on edelleen luvassa muutosiloa, muutoshalukkuutta ja kehittävää muutostyötä!
Jatkuva haku tuo meille opiskelijoita ympäri vuoden ja he opiskelevat oman opiskelusuunnitelmansa mukaan. Ensimmäiset kesänajan oppisopimukset on solmittu ja niissä on myös hyödynnetty paikallisesti tarjottavia tutkinnon osia. Yhä useampi hakeutuu meille opiskelijaksi jatkuvan haun kautta ja opiskelee omassa aikataulussaan. Tosin opiskelijamme ovat valmistuneet ja opiskelleet omassa aikataulussaan jo vuosia. Meiltä löytyy taitoa rakentaa jokaiselle opiskelijalle oma henkilökohtainen osaamisen polku. Tutkintotodistuksia on kirjoitettu ja päivätty pitkin lukuvuotta. Uudistus ja muutos ovat nimensä mukaisia: muutosta, kehittymistä, parantamista, toisin tekemistä ja poisoppimistakin. Uudet tutkinnon perusteet muuttavat tekemistä ja toimintaa, parantavat sekä kehittävät. HOKS-prosessin kaavion, ohjeistuksen sekä mallin eteen on tehty hyvää työtä ja se näkyy jo arjessa.
Sataedun opiskelijahuoltotyö on laadukasta. Siinä korostuu yhteisöllisyys ja opiskelijamme saavat myös yksilöllistä tukea tarvittaessa. Opiskelijamme ja opiskelijakuntatyö ovat meille tärkeitä ja huomiomme kohteena. Teemme yhteistyötä moniammatillisissa tiimeissä ja työskentelemme yhdessä vahvasti sen eteen, että opiskelijat eivät keskeyttäisi opintojaan, eroluvut vähenisivät ja jokainen opintonsa aloittanut valmistuisi ammattiin. Vuosityöaika mahdollistaa opettajien erilaiset työnkuvat ja tekee työn läpinäkyväksi. Se tuo esiin työn suunnitteluun ja arviointiin käytetyn ajan, joka oli aiemmin näkymätöntä. Vuosityöaika soveltuu opettajan työssä tapahtuvaan muutokseen paremmin kuin aikaisemmat mallit. Opettajan työ muuttuu ja ohjauksen rooli korostuu, kun oppimisympäristöt ja opiskelijoiden opintopolut uudistuvat. Uutta luodaan yhdessä, uutta rakennetaan yhdessä, uutta parannetaan yhdessä. Meillä on nyt lupa tehdä toisin. Osaava ja ammattiylpeä henkilöstö on Sataedua parhaimmillaan. Kiitos kaikille kehitystyöstänne! Anne Laine, rehtori
HOKS =
Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma
HOKS ON
JUTTU Emilia Mäkelän tie tarjoilijaksi rakentui omista polun pätkistä.
”Kipinä ammattiin syttyi, kun ihailin taitavan baarimestarin ja nopeiden tarjoilijoiden työskentelyä.”
mun oma POLKU ALKOI OMASTA ALOITTEESTA Emilia Mäkelän oma tie ammattiin löytyi tammikuussa 2017. Emilia otti yhteyttä opintoohjaajaan ja kysyi eri vaihtoehdoista opiskella tarjoilijaksi. Keskustelussa kävi ilmi, ettei koulussa istuminen kiinnostanut Emiliaa ja oppisopimus tuntui hyvältä koulutuspolulta tarjoilijan työhön. Emilia sai helposti työpaikan Mustavaris- ja Vanha Kirjakauppa kööki & kaffee-ravintoloista, joissa oli mahdollisuus suorittaa kaikki tutkinnon osat.
POLUN PÄTKÄT SOMMITELTIIN YHDESSÄ HOKSiin katsottiin tarkkaan yhdessä työpaikalla, mitä tutkinnon perusteiden mukaisesti opitaan työssä, mitä koulussa ja millä työpaikkaan liittyvillä oppimistehtävillä voidaan saada sisällöllisesti kaikki tarvittavat tiedot ja taidot. Ensimmäisen tutkinnon osan oppimiseen työpaikalla varattiin 2,5 kuukautta ennen kuin aloitettiin teoriaopinnot. Kehittämistä ovat mahdollistaneet OKM:n rahoittamat Föli- yhteistyössä reformi todeksi- hanke (v.2018) sekä Oppis ja koulu Satakunta-hanke (v. 2016-2017)
Lähipäivät olivat Kankaanpäässä ja ne sovittiin hyvissä ajoin työnantajan kanssa. ”Lähipäivät moduloin niin, että samanaikaisesti samoja asioita ryhmässä opiskeli tarjoilijan-, ravintolakokin-, ja
OPPIMISMATRIISI HOKSin suunnittelun avuksi on kehitetty oppimismatriiseja eri tutkinnon osista. Matriisien avulla suunnitellaan yksilöllisiä opintopolkuja ja työpaikkakohtaistetaan tutkinnon osia. Matriisilla voi myös kartoittaa opiskelijan osaamista ja suunnitella puuttuvan osaamisen kerryttämistä. suurtalouskokin ammattitutkinnon suorittajat sekä alan perustutkinnon nuoret tarjoilijaopiskelijat”, kertoo opettaja Tiina Grönholm.
”Vaikka olen joutunut kulkemaan Nakkilasta asti Kankaanpäähän, olen silti käynyt kaikilla tunneilla, jotka minulle on suunniteltu.” ”Työpaikalla on suhtauduttu joustavasti lähipäiviin. Lähipäivien teoriaosuudet ovat olleet todella tärkeitä ja mielenkiintoisia”, kertoo tutkinnon suorittamiseen motivoitunut Emilia.
OHJAUS OLI TÄRKEÄÄ Opettaja Tiina Grönholm kävi säännöllisesti työpaikalla katsomassa, miten opinnot etenevät. Emilia teki lisäksi oppimistehtäviä ja Tiina opetti aiheita myös työpaikalla. ”Tosin aikataulujen sovittaminen kaikille osapuolille sopivaksi ei ole ollut aina ihan helppoa ja tarpeenmukaisen ohjauksen järjestäminen on vaatinut järjestelyä. Ohjaajan on joustettava monissa tilanteissa ja on myös tärkeää olla helposti saatavilla”, Tiina toteaa.
POLKU VEI KYPROKSELLE Heti oppisopimuksen alussa keskusteltiin KVmahdollisuudesta ja työnantaja oli myötämielinen. Emilia työskenteli Kyproksella viisi viikkoa elosyyskuussa 2017. KV-paikka sopi erinomaisesti annosruokien ja juomien tarjoiluun liittyvään tutkinnon osaan. Turistisesonki opetti, millaista on työskennellä kovassa kiireessä. ”Se oli todella hyvä jakso. Aikaisemmin en ole ollut parhaimmillani, kun työtä on joutunut tekemään paineen alla, mutta siellä oli pakko ottaa itseään niskasta kiinni ja vain tehdä!” Emilia kertoo. ”Kyproksen ravintolassa kaikki olivat työpanokseeni tyytyväisiä. Työtä olisi tarjottu jo seuraavaksikin kaudeksi.”
MAALISSA ETUAJASSA Emilia valmistui tarjoilijaksi suunniteltua aiemmin. Oppiminen kuitenkin jatkuu. ”Pyrin aina tekemään asioita paremmin. Tahdon kehittää itseäni ja toimintatapojani”, Emilia kertoo omista tavoitteistaan.
Sama matriisi toimii työpaikalla, opettajalla ja opiskelijalla. Osapuolet tietävät ammattitaitovaatimuksittain opiskelijan keskeiset työtehtävät. Matriisimallia on suunnittelemassa ja pilotoimassa mm. liiketalous, graafinen ala, kone- ja tuotantotekniikka, logistiikka, hyvinvointi sekä hiusja kauneudenhoitoala. Oppimismatriisi nopeuttaa ja systematisoi HOKSin suunnittelua ja kirjaamista. Kokemukset ovat olleet myönteisiä ja pohja on todettu käyttökelpoiseksi. Työelämän edustajat ovat olleet mukana arvioimassa oppimismatriisien toteutuksia.
LISÄTIETOJA
Sataedu | 9
projektipäällikkö Merja Tuomola
Me sataedulaiset
YHTEINEN YTO-TARJOTIN YTO-opetusta on uudistettu Sataedussa jo useita vuosia muun muassa integroimalla sitä ammattialoille, mutta nyt kaikki opintoalat ja toimipaikat siirtyvät yhteiseen toimintamalliin. YTO-opinnoille on laadittu yhteinen työjärjestys, jossa pakolliset opinnot on sijoitettu aloittain ja ryhmänohjaajat/tiiminvetäjät valitsevat yhdessä opiskelijan kanssa valinnaisten kurssien suorittamisen ajankohdat. Tavoitteena on toteuttaa uutta opetussuunnitelmaa ja varmistaa sen mukaisten oppimistavoitteiden toteutuminen. Pääperiaate on, että jokainen ensimmäisen vuoden opiskelija osallistuu YTOihin joko a) kahtena päivänä viikossa syksyisin TAI b) yhtenä päivänä viikossa sekä syksyllä että keväällä, silloin kun hän on oppilaitoksessa. YTO-opintoja on kehitetty YTOläpsyhankkeessa (OPH, 2016–2017) ja YTOmalli–hankkeessa (2018), jonka Sataedu rahoittaa kokonaan itse.
Mahdolliset työssäoppimisen aikaiset oppimistehtävät sovitaan yksilöllisesti opettajan kanssa.
Opiskelijoille annetaan mahdollisuus valita kaikki haluamansa valinnaiset YTO-kurssit. Valinnaisia on tarkoitus valita suoritettavaksi sekä syksyllä että keväällä. Osa kielivalinnoista toteutetaan verkkoopetuksena. Sekä pakollisissa että valinnaisissa opinnoissa ratkaisevaa ei ole se, miten monta tuntia opiskelija istuu luokassa, vaan se, miten hän saa riittävästi osaamista ja osoittaa sen. Näin ollen eri opiskelijat voivat tarvita samaan suoritukseen erilaisen tuntimäärän. Yksilöllisiin opintopolkuihin voi kuulua mm. osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, ryhmäopinnot, verkko-opinnot, kansainvälinen opiskelijavaihto, tehtävät työpaikalla tai jokin hybridimalli edellisistä. YTO-aineita voidaan opiskella oman ryhmän kanssa, opiskelija voi osallistua opetukseen yhdessä muiden alojen opiskelijoiden kanssa, verkko-opetusryhmässä tai tehdä jonkin kurssin itsenäisesti, jos haluaa esimerkiksi valmistua nopeammin.
Opiskelijoille tarjotaan pajoja, jotka tarkoittavat mahdollisuutta täydentävään opetukseen, puuttuvien suoritteiden toteuttamiseen ja ohjattuun opiskeluun. Pajassa voi ohjatusti tehdä minkä tahansa aineen suoritteita. Pajassa on aina paikalla joko nimetty opettaja tai koulunkäynninohjaaja.
KIELET JA LIIKETALOUS –OPINTOALAN TUOTTAMAT YTO-KURSSIT Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen – tutkinnon osasta toteutamme • äidinkieli, pakollinen ja valinnainen • S2, pakollinen ja valinnainen • ruotsi, pakollinen ja valinnainen • englanti ja muut vieraat kielet, pakollinen ja valinnainen • taide ja luova ilmaisu, pakollinen ja valinnainen • jokainen ala toteuttaa: toiminta digitaalisessa ympäristössä, pakollinen ja valinnainen
Matemaattis-luonnontieteelliset opinnot toteutetaan aloilla Yhteiskunta- ja työelämäosaaminen – osasta tarjoamme • yhteiskunnassa ja kansalaisena toimiminen, pakollinen ja valinnainen • mahdollisus yrittäjyysopintoihin osallistumiseen, pakollinen 1 osp • työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitäminen • muut osiot toteutetaan aloilla
LISÄTIETOJA Pirjo Raunio
er v ös y m
!
sa s o k
Oppiminen ei ole sidottu tiettyyn paikkaan. Tärkeintä on osaamisen kertyminen. Ohjauksesta tinkimättä. Yksilöllisesti. Tarpeen mukaan.
YKSILÖLLISET OPPIMISYMPÄRISTÖT NOHEVA-HANKE Noheva-hankkeella kehitetään heikon luku ja/ tai numerotaidon omaavien aikuisten kartoitusta, oppimateriaaleja sekä ohjausmalleja hyödyntäen digitaalisuuden mahdollisuuksia. Työn alla on myös äidinkielipeli ja testausympäristö. Hanketta koordinoi Kiipulan ammattiopisto ja verkostossa ovat Sataedun lisäksi mukana Hyria, Keuda, TAKK, Vaao sekä Omnia. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus. Hanke päättyy vuoden 2018 lopussa.
BOTTI OHJAAJANA Aikuisilla opiskelijoilla voi olla hyvinkin heikot matemaattiset taidot, jolloin lähipäivissä ei juuri pysy muun ryhmän tahdissa. Opettaja voi joutua myös laskemaan lähipäivän tasoa heikompien mukaan, jolloin osa turhautuu. Noheva-hankkeessa on kehitetty Headai Oy:n kanssa matikkasovellus yksilöllistä ja itsenäistä osaamisen kehittämistä varten. Botti ohjaa harjoittelemaan niitä taitoja, jotka vielä puuttuvat. Sovellusta on kehitetty liiketalous- sekä marataopettajien toimesta. Lisäksi kehitetään esim. pajoja, joissa saa lisäksi ohjausta. Testaa itse omat matikkataitosi ja ota käyttöön omilla opiskelijoillasi. Sovellus löytyy Play-kaupasta toistaiseksi hakusanalla Headai. Sovelluksessa matikkapeli löytyy valikosta ”Sataedu”. Sovelluksen käytöstä on tulossa koulutusta.
LISÄTIETOJA Tiina Huhtala ja Jeter Pallari
VERKOSSA MYÖS NENÄKKÄIN
OPISKELUA 24/7 Voiko opiskelija edetä opinnoissa omaan tahtiinsa ajasta ja paikasta riippumatta? Digitaalisuus mahdollistaa paljon, mutta edellyttää opettajan ja opiskelijoiden roolien päivitystä. Vanhaa mallia ei kannata viedä sähköiseen ympäristöön.
OPISKELU EI OLE PAIKKAAN SIDOTTUA Monet alat ovat ottaneet reippaita askelia digitaalisella polulla. Hyvinvointiala pilotoi OPPIA/247 –hankkeessa verkko-opintoja, jotka toteutettiin kokonaan ilman opetusta. Vanhustyön osaamisalan koko opinnot sekä lasten ja nuorten mielenterveystyön valinnaiset opinnot suoritti verkossa 15 opiskelijaa. Kokeilu antoi lisätietoa, miten opinnot toteutetaan vain verkossa opiskelija- ja työelämälähtöisesti ajasta ja paikasta riippumatta. Kokeilun pohjalta seuraaviin verkko-opintoihin lisättiin ohjausta sekä Adobe Connectin (AC) kautta tapahtuvia kohtaamisia.
VERKOSSA JOPA KOKO TUTKINTO Tulokset ovat käytössä. Verkossa on mahdollista suorittaa kokonaan vanhustyön eat:n sekä muisti- ja saattohoitajan valinnaiset opinnot. Opiskelijoita on pitkin Suomea. Oppimateriaali löytyy Moodlesta, jossa on mm. videoita, linkkejä ja lääkäriluentoja. Ohjaus tapahtuu mm. AC:n ja sähköpostin välityksellä. Opiskelijat sopivat keskenään heille parhaiten sopivan kanavan yhteydenpitoon (esim. Skypen tai WhatsAppin).
”Minulle sopiva tapa ohjata!” ”Tämä on minulle sopiva tapa ohjata opiskelijoita uuden tiedon äärelle”, toteaa opettajatiimin edustaja Erja Kaukonen. Keskiössä on osaaminen, jota opiskelija ja hänen työpaikkansa tarvitsee. Uusi tieto sovelletaan suoraan omaan työhön. Verkkoopinnot edellyttää opettajalta aktiivista perehdytystä, ohjausta sekä yhteyttä myös työpaikkojen kanssa.
OPISKELIJA PIISKAA ITSE ITSEÄÄN Miten opiskelijat suhtautuvat kokonaan verkossa tapahtuvaan oppimiseen? ”Osalle tämä sopii erittäin hyvin, osa tarvitsee enemmän ohjausta ja joillakin opinnot venyvät eikä verkko-opiskelu tunnu omalta tavalta”, Erja kuvaa kokemuksiaan. Opiskelijalta edellytetäänkin itseohjautuvuutta ja vastuullisuutta.
Opiskelijat kokoontuvat verkossa yhteen Adobe Connectin välityksellä sovittuna ajankohtana. AC-hetkissä he saavat tehtäväksiannot ja ohjausta. Samalla on mahdollista keskustella ajankohtaisista teemoista. Opettajan on hyvä huomioida omassa aikataulussaan se, että verkko-opiskelussa AC-hetket painottuvat usein iltaan.
OPPIA 24/7 –HANKE OPPIA 24/7 –hanke oli valtakunnallinen OKM:n rahoittama kokeilu kokonaan verkossa tapahtuvista opinnoista, joka toteutettiin vuosina 2016-2017.
Verkko-opinnot vaativat opettajalta aikaa miettiä ja kehittää. ”Onneksi olen saanut riittävästi resurssia verkko-opintojen organisointiin”, Erja kiittelee. Materiaalia ei vain kertaluontoisesti tallenneta alustalle, vaan sen kehittäminen on jatkuva prosessi. Resurssi mahdollistaa myös ohjauksen antamisen tarpeen mukaan. Työelämältä saatu palaute on ollut hyvää. Opintojen tulokset ovat helposti nähtävissä, kun uusi osaaminen siirtyy osaksi työyhteisöä ja sen toimintaa.
Utsjokelainen Sari Tapiola suoritti koko tutkinnon verkossa ja valmistui Sataedusta Sataedu | 13 syksyllä 2017 maamme ensimmäiseksi saamenkieliseksi muistihoitajaksi.
OPPIMISEN ILOA! ROMURAUDAN TAIKAA Purkuauto-projekti Ulvilan autoalalla onnistui yli odotusten. Opiskelijatiimi purki Nakkilan autohajottamo Oy:lle Renault Twingon osa kerrallaan, haki osien tiedot, nimesi ne suomeksi ja englanniksi sekä dokumentoi kaiken sähköiseen muotoon.
”Englannin sanasto on autoalalla tärkeä osata, koska alalla tietoa haetaan paljon englanniksi”, Juha korostaa. YTO-opettajista Johanna Palmgren oli hankkeessa mukana ja hän toteutti myös englannin kielen harjoituksia asiakaspalveluun liittyen.
Oppimisprojektiin valittiin viiden innokkaan ykkösvuoden opiskelijan ryhmä: Suvi Tikka, Otto Makkonen, Niklas Mykrä, Riku Rajainmäki ja Tuukka Laiho. Hyväksi vetäjäksi valikoitui Suvi. Opiskelijoiden osaamiset täydensivät toisiaan.
”Hauskaa ja opettavaista työtä”
VINKKEJÄ
Yhteistyö Nakkilan autohajottamo Oy:n kanssa sujui hyvin ja yritys oli projektiin tyytyväinen. Ehjät osat kierrätettiin myyntiin.
• Yhdistä projektioppimiseen YTO-aineita. • Pidä ryhmä pienenä, ei vapaamatkustajia.
Projektipaja-mallia on tarkoitus jatkaa ja kehittää alalla edelleen.
• Valitse ryhmän vetäjäksi hyvä ja vastuuntuntoinen tiimipelaaja. • Hyödynnä projektipajoja isojen ryhmien opetuksessa. Voit keskittyä enemmän ohjausta vaativiin opiskelijoihin ja kaikki oppivat enemmän.
”Hauskaa ja opettavaista työtä” oli opiskelijoiden palaute. ”Työ meni todella hyvin ja ilman mitään negatiivista sanomista. Ryhmähenki oli aivan mahtava ja siitä voi vain kiittää opettajaa ja muita opiskelijoita. Työssä piti mennä kauemmin kuin vain kolme päivää, mutta olimme innokkaita ja saimme työn valmiiksi suunniteltua nopeammin”, kertoo ryhmää vetänyt Suvi Tikka.
”Tiimi toimi hyvin itsenäisesti”, toteaa opettajana projektia taustalta ohjannut Juha Heikkilä. Tiimin vetäjänä Suvi vastasi projektista ja piti opettajan ajan tasalla.
Projektipajat on toteutettu osana OI! – osaamisperusteiset oppimisprojektit - innovatiiviset ja osaavat ammattilaiset- hanketta (ESR).
Oppiminen koululla on parhaimmillaan aitoa työelämää. Työelämälle tehdyt oppimisprojektit ovat tiimityötä, vastuuta, innostusta ja tuloksia.
OVET, NAUHAT JA VEDESSÄ KELLUVAT KUKAT Pori Jazz-festivaalit saivat kumppaniksi Sataedun taideteollisen alan Kirjurinluodon konserttipuiston aluesomistuksen toteutukseen. Opiskelijat ideoivat ja suunnittelivat somistusta festivaalien järjestäjien toiveet ja viranomaismääräykset huomioiden. Opiskelijat esittivät suunnitelmiaan festivaalien työryhmälle: Voisiko aluetta somistaa ovilla, jotka toimisivat myös opastuksen apuna? Entä puiden koristelua nauhoilla? Vedessä kelluvat kukat?
”Innostus taltuttaa vaikeatkin haasteet.” Sopivimmat ideat pääsivät toteutukseen ja tekemistä riitti ennen kesälomia. ”Oppiminen ja ohjaus ovat parhaimmillaan, kun opiskelija saa toteuttaa vahvuuksiaan alan töitä tekemällä”, toteaa opettaja Outi Kaski. ”Myönteisen toiminnan yhteydessä ammattitaidon oppiminen tapahtuu huomaamatta.”
PROJEKTIPAJA Opettaa ongelmanratkaisua, tiimityötä ja luovuutta. Toteutuu tiiminä yhden opiskelijan toimiessa ohjaajana. Ei ole opettajavetoinen: opettaja taustalla opiskelijaohjaajan tukena. Kokeilua, tiedon sekä osaamisen jakamista ja erilaisten näkökulmien yhdistämistä. Toisilta oppimista ja parhaimmillaan monialaista.
PAJAN PERIAATTEITA Anna vastuuta. Luota opiskelijoiden osaamiseen. Opettele olemaan puuttumatta. Ole kiinnostunut.
LISÄTIETOJA
projektipäällikkö Pasi Kallioinen Sataedu | 15
Opiskelijoiden koulutus-/oppisopimustyöpaikkojen ollessa pitkin maakuntaa ja maailmaa, tarvitaan sujuvia tapoja pitää yhteyttä opiskelijaan sekä työpaikkaohjaajaan.
TYÖPAIKALLA OPPII OHJATTUNA HELPOTETAAN YHTEYDENPITOA Opiskelijat ovat olleet vahvasti mukana ideoimassa ja toteuttamassa erilaisten ohjausmenetelmien kokeiluja. Käytössä ovat olleet muun muassa WhatsApp- puhelut, Facetime, Skype, pilvipalvelut ja perinteinen sähköposti. Skypeä on hyödynnetty erityisesti ohjaus- ja arviointikeskusteluissa.
Wilman oppimispäiväkirjan avulla voi opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja aktiivisesti seurata ja arvioida osaamisen kehittymistä. Opettaja voi myös seurata, onko perehdytys ja turvallisuusasiat käyty opiskelijan kanssa läpi.
Kokeilussa kehitettiin Digikoutsikoulutusmalli, joka on saanut hyvää palautetta. Työpaikkaohjaajille järjestettiin digikoulutusta. Ohjaajien valmiudet olivat hyvin erilaisia: osa työpaikoista suhtautui kokeilujen alkaessa mobiililaitteisiin hyvin kriittisesti. Kokeilut osoittivat konkreettiset hyödyt ja suhtautuminen saattoi muuttua pienessäkin ajassa positiiviseksi. Työpaikkaohjaajat kokivat saaneensa uusia ohjaustaitoja sekä osaamista sosiaalisen median välineiden käyttöön. Matalan kynnyksen menetelmät lisäsivät kokeiluissa opettajan, työpaikkaohjaajan sekä opiskelijan välistä yhteydenpitoa. Opiskelijoiden etenemisen seuranta ja tuki koettiin helpommaksi.
Sähköinen oppimispäiväkirja on kokeiluissa tehostanut tiedonkulkua ja arviointikeskusteluja. Opiskelija on voinut hyödyntää palautetta nopeammin. Kaikki dokumentoituu samalla opiskelijan tietoihin eikä erillisiin sovelluksiin. Wilman oppimispäiväkirjan ohje työpaikkaohjaajalle löytyy intran Wilma-ohjeet työtilasta.
TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS
Työpaikalla järjestettävää oppimista lisätään ja monipuolistetaan. Opiskelija voi hankkia osaamista joko kokonaan oppisopimukseen tai koulutussopimukseen perustuen tai yhdistellä näitä joustavasti opintojensa aikana.
Miten ehtisi hoitaa työelämän perehdyttämisen, kun uutta tietoa tulee jatkuvasti?
LÖYDÄT VASTAUKSIA:
Perinteisen jalkatyön lisäksi on hyviä tuloksia tullut mm. työpaikkaohjaajien verkkokoulutuksesta ja työelämälle suunnatuista tapahtumista, joissa jaetaan alan viimeisintä ammatillista tietoa.
”Mihin ohjausta tarvitaan työpaikalla?”
”Työpaikkaohjaajan rooli ja tehtävät.”
”Ohjaamisen hyvät käytännöt.” ”Vinkkejä arjen ohjaushaasteisiin.”
Käytännönläheisyys ja toiminnallisuus ovat plussaa viihdettäkään unohtamatta. Alakohtaisia perehdytysvideoita on myös työn alla esimerkiksi logistiikka-alalla, jossa työpaikkaohjaajia on haastava saada erillisiin koulutuksiin.
KEHITETÄÄN HANKKEISSA Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaamista digitaalisin keinoin on kehitetty DigiWORK- sekä Oppis ja koulu Satakunnassa –hankkeissa. Kehitystyö jatkuu Föli – ja OOODi -hankkeissa. Hankkeiden rahoittajana on Opetusja kulttuuriministeriö sekä OOODi – hankkeessa Opetushallitus.
Työpaikalla järjestettävän koulutuksen sopimukseen liitetään opiskelijan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS). Työpaikalla järjestettävä koulutus suunnitellaan yhteistyössä eri osapuolten kesken.
OHJAAN.FI
www.ohjaan.fi on arjen työkalu työpaikkaohjaajille, esimiehille ja opettajille.
Sataedu | 17
Kohti työtä 2.0. -hanke kehittää uusia malleja ja työkaluja koulutuksesta työelämään siirtymisen tueksi. Hanke toteutetaan yhteistyössä WinNovan (koordinoija) ja Kankaanpään opiston kanssa. ESR-hanketta rahoittaa KeskiSuomen ELY-keskus.
HYVINVOINTIKELLO TIKITTÄÄ TYÖELÄMÄÄN
VAHVUUKSIEN CV TUKEE TYÖLLISTYMISTÄ
Opettajat ja opot ovat yhdessä edistäneet opiskelijoiden työllistymistä. Edellisen lukuvuoden alussa tehtiin kaikkien opintoalojen kanssa suunnitelma, miten kullakin alalla tämä toteutetaan.
Vahvuuksien CV auttaa opiskelijoita, joilla on vaikeuksia työllistyä. Se kokoaa opiskelijan valmiudet opettajien ja työpaikkojen näkemysten pohjalta. Sähköistä Vahvuuksien CV:tä hyödynnetään koulutussopimuspaikan tai ensimmäisen työsuhteen hankkimisen apuna. Samalla harjoitellaan oman osaamisen ja vahvuuksien esiin tuomista.
Rekrytointitavat ja työllistyminen vaihtelevat eri aloilla. Ryhmänohjaaja ja opo ovat yhdessä valmistuvien ryhmien kanssa selvittäneet, miten omalla alalla työllistytään ja mitä osaamista arvostetaan. Opiskelijoita on ohjattu CV:n laatimisessa ja omien vahvuuksien tunnistamisessa. Toimipaikoilla on järjestetty koko talon rekrypäiviä, joissa opiskelijat ovat saaneet ohjausta TE-palvelujen työntekijöiltä ja tavanneet henkilöstöyritysten edustajia, yrittäjiä ja Sataedun entisiä opiskelijoita. Palaute on ollut positiivista. Tätä kautta työllistämistä on voitu edistää systemaattisesti ja jokaisen alan omat lähtökohdat huomioon ottaen. Teemaa tullaan jatkamaan ja toteutusta kehittämään.
KOHTI TYÖTÄ Opiskelijoiden työllistymisellä on suoraa vaikutusta Sataedun rahoitukseen. Toki työllistymistä edistetään ensisijaisesti opiskelijoiden itsensä vuoksi.
LISÄTIETOJA Kristiina Salmi
Toiminnallinen osaaminen kuvataan tekstien, kuvien ja videoiden avulla. Opiskelija kerää itsestään positiivisia kommentteja peruskoulun aikaisilta opettajilta, ammatillisten ja YTO-aineiden opettajilta, aikaisempien työssäoppimispaikkojen työpaikkaohjaajilta sekä opoilta. Työkalua kehitetään autoalalla. Toteutus voisi sisältää jatkossa hyviä mahdollisuuksia YTOintegraatioon.
LISÄTIETOJA Rami Kantola
KOHTI LAIVAURAA Laivatyöskentelystä kiinnostuneet tulevat kokit ja tarjoilijat Sataedusta sekä WinNovasta kävivät tutustumiskäynnillä Viking Gracella maaliskuussa 2018. Sataedu on tehnyt yhteistyötä Viking Linen kanssa jo kymmenen vuotta. Kohti työtä 2.0 –hanke mahdollisti myös alojen välisen yhteistyön WinNovan kanssa. Viking Linen rekrytoinneista vastaava Timo Nurmi toimi vierailun isäntänä järjestäen 27 opiskelijalle tutustumiskäynnit laivan sydämeen eli esivalmistustiloihin, keittiöihin ja ravintoloihin kertoen samalla laivatyöskentelyn vaatimuksista. Opiskelijat saivat kokemuksellista tietoa laivalla työskentelystä ja eri tehtävistä. Opiskelijoilla oli mahdollisuus haastatella henkilökuntaa ja he saivat kuulla hienoja uratarinoita. Oppilaitoksen tehtävänä on antaa tulevalle ammattilaiselle perusteet työssä onnistumisen eväiksi. Koulutus-/oppisopimuspaikalla on tärkeä merkitys siinä, kuinka opiskelijan ammattiidentiteetti ja varmuus kasvavat tekemällä oppimisen myötä. Laiva tarjoaa monipuolisen ja haasteellisen oppimisympäristön, mistä monet alasta kiinnostuneet löytävät myös tulevan työpaikkansa.
LISÄTIETOJA Tiina Grönholm
”Hieno matka, harkitsen vahvasti laivatyöhön hakemista.” ”Asenne on tärkeä työhönottoperuste ja kovalla työllä etenee.”
virtaan.com Lähetä idea, teksti, kuva tai video: virtaan@sataedu.fi