Figuuri 2013

Page 1


PÄÄKIRJOITUS

K

SISÄLLYS Pääkirjoitus

3

Koulutusalojen esittelyt •

Tietokoneanimaatio ja pelit

4

TV- ja elokuva

8

Graafinen suunnittelu

12

Valokuvaus

16

Sisustuskudonta

20

Tarpeistonvalmistus

24

Ilopilleri: Kati Fager

28

Taitaja: Teija Ripattila

30

Monitoimimies: Janne Moijanen

32

Pink Lady: Kirsi Liljeroos

33

Plussaa viestintään: Plusprint

34

Raiteilla: Esko Nummelin

36

Menestystarinoita

38

Nakkilan kirjasto

44

LAN & JAM

46

Toisen roska on toisen aarre

50

Absurdeja tarinoita

52

Opiskelijoiden töitä

54

un selailee eri oppilaitosten oppaita, osuu silmiin kauniisti muotoillut lauseet koulujen omasta uniikista erinomaisuudesta, rennosta ilmapiiristä, reiluudesta oppilaita kohtaan sekä vaikuttamisen mahdollisuuksista opetukseen ja opetusympäristön viihtyisyyteen. Nämä lauseet pistetään sitten oppilaiden toimesta käytännön testiin, josta asioiden oikea laita vääjäämättä tulee esiin. Tässä kohtaa tulokset vaihtelevatkin suuresti koulujen kesken ja palaute on aina varmasti raa’an rehellistä: joskus annetut lupaukset petetään heti alussa, ja joskus oppilaille annetaan oikeasti mahdollisuus vaikuttaa koulussa käymisen viihtyisyyteen. Sataedun Nakkilan yksikössä jälkimmäinen pitää vahvasti paikkansa. Täällä on ymmärretty, että opetuksen antaminen ihmisjoukolle, joka koostuu vahvoista yksilöistä, vaatii opettajien puolelta oikeaa kuuntelemista ja saadun palautteen perusteella opetustoiminnan parantamista. Vaikka opetus on aina ammattimaista, saadaan opetuksesta rentoa ja luovuutta ruokkivaa opettajien ja oppilaiden toimivalla vuorovaikutuksella. Nyrkkisääntönä voisi melkeinpä pitää sitä, että saat olla täysin oma itsesi ja suorittaa annetut työt haluamallasi tavalla, kunhan ne tulevat tehdyksi. Tällä sopimuksella annetaan tarvittava tila oppilaan luovuudelle ja varmistetaan työnteon sujuvuus.

opettajat, jotka kukin kannustavat oppilasta löytämään oman vahvan osaamisensa omalla alallaan. Joskus oman juttunsa löytäminen on suuren työn alla, mutta yksi asia on varmaa: matkalla perille oppii paljon. Koulumme opettajien ammattitaito on vertaansa vailla. Kysymyksiin saa vastauksen ja vastauksen mukana tulee yleensä aiheesta enemmänkin tietoa! Elinikäinen oppiminen on vahvasti läsnä opettajien opetusmetodeissa, eikä yksikään opetusta tahtova oppilas jää ilman asianmukaista opastusta kohti ammattilaiseksi valmistumista. Eli, yhteishenki oppilaiden ja opettajien kesken pelittää mainiosti, ketään ei kiusata ja luovalle työlle annetaan sen tarvitsema tila jokaisen tarpeiden mukaisesti. Missä siis voisi olla parannettavaa? Totesimme hetken pohdittuamme, että siistijät, kahvilan täti sekä ruokalan työntekijät eivät aina saa työstään ansaitsemaansa kiitosta. Heidän työnsä kuitenkin auttavat meitä nuoria lupauksia ahertamaan töittemme parissa. Eli jos jokainen osaltamme lausumme sanan ”kiitos” näille ihanille ihmisille heidän tekemästään työstään, olemme jälleen lähempänä täydellisen toimivaa koulutoimintaa!

TEKSTI: Rami Tervamäki KUVA: Ville Lehto

Tästä päästäänkin yhteen oleelliseen seikkaan, joka mielestäni erottaa koulumme monista muista: täällä saat olla juuri sellaisena kuin olet. Ulkonäköpaineita ei aseteta minkään eikä kenenkään toimesta. Tästä mitä ilmeisimmin johtuu myös yksi aivan ihastuttava piirre koulussamme: täällä ei kiusata. Kaikennäköiset ihmiset jutustelevat taukotiloissa toistensa kanssa, ilman epävarmuutta omasta olemuksesta. Olet mikä olet ja se on enemmän kuin tarpeeksi. Yksilöllistä otetta ja tietenkin luovuutta tukevat omalta osaltaan heti koulun alkaessa

Figuuri 2013 Julkaisija: Sataedu Nakkila Tekijät: Valokuvauksen ja graafisen suunnittelun opiskelijat (NVa12 ja NGpkA10)

2 figuuri/2013

Painos: 1000 kpl Paino: Eura Print Oy

figuuri/2013 3


TIETOKONEANIMAATIO JA PELIT

T

ummanpuhuva joukkio oppilaita istuu tiiviisti nenä kiinni näytöissä, jokainen intensiivisesti työskennellen. Sieltä täältä kuuluu muutamia kysymyksiä joihin etsitään oppilasjoukosta vastauksia. Ryhmä tekee hyvää yhteistyötä ja jokainen tietää vastuualueensa. Porukka on kasaamassa peliä, jonka maailman ja hahmot he ovat yhdessä räätälöineet. Yksi mallintaa parasta aikaa maisemaan latoa, johon on tarkoituksena liittää yksi juonelle oleellinen tehtävä. Eräs opiskelija puuhaa ladon tekstuurien kanssa saaden aikaiseksi miltei käsin kosketeltavan puuseinän. Yksi nuorukainen kerää kokoon läjän hahmosuunnitelmapapereita peliin liittyen. Kaksi tiimiläistä keskustelee tekemistään välianimaatioista ja toteavat tehneensä hyvää työtä. Pelit erilaisille alustoille webistä kännyköihin, erilaiset animaatiot sekä pelien kaltaiset tuotteet kuten simulaatiot kuuluvat kaikki tietokoneanimaatio ja pelit -linjan opiskelijoiden tarjoamaan repertuaariin.

TEKSTI: Heidi Lammi TYÖT: Mikko Lasonen, Henna Leppänen ja Sara Höysniemi KUVA: Joonas Mäkivirta

Aleksi, Lauri ja Elisa työskentelevät peliprojektin parissa.

4 figuuri/2013

figuuri/2013 5


OPISKELIJAHAASTATTELU

Kuka olet? – Mikko Lasonen, ikää 32 vuotta ja kotoisin alunperin täältä Nakkilasta. Miten päädyit opiskelemaan tänne? – Huomasin jo aiemmin, että täällä opetetaan 3D-juttuja ja olin jo silloin kiinnostunut asiasta. Kun sitten tajusin, että täällä annetaan samalla myös pelialan koulutusta, hain linjalle ja muutin takaisin Nakkilaan vuonna 2010. Mitä mieltä olet opiskelustasi Nakkilassa? – Opiskelu on sujunut hyvin. Olen oppinut paljon tärkeitä asioita pelinkehittämisestä ja samalla tutustunut hienoihin tyyppeihin. Antaako koulu mielestäsi hyvät valmiudet tulevaisuuteen? – Mielestäni etenkin Unityn käyttö peliopetuksessa on tärkeää, sillä sen käyttö on yleistynyt myös Suomessa paljon pelialalla. Mahdollisuus erikoistua grafiikkaan, ohjelmointiin tai äänipuoleen saisi olla vielä selkeämmin esillä opetuksessa. Oletko miettinyt yrittäjyyttä? – Olen miettinyt yrittäjyyttä mahdollisuutena. Pääsyinä miettimiselleni ovat huonot työmahdollisuudet Nakkilan lähellä ja oma päätäntävalta siitä mitä tekee. Eniten pelottaa ajatuksessa stressi ja rahatilanne. Mistä saat inspiraatiota töihisi? – Haluan tehdä sellaisia pelejä, joita itse pelaisin. Pidän pelien tekemisestä.

”Olen oppinut paljon tärkeitä asioita pelinkehittämisestä ja samalla tutustunut hienoihin tyyppeihin.”

Lempiväri ja elokuva? – Musta paidoistani päätellen ja ”John Carter”.

HAASTATTELU: Heidi Lammi KUVA: Kaisa Söderman

Mikko esittelee Game Jameilta ansaittua kunniamainintaa Teratophobia -pelistä.

6 figuuri/2013

figuuri/2013 7


TV- JA ELOKUVA

Poikki!” huutaa yksi opiskelijoista ja ohjaajan roolissa viittoo näyttelijöitä ottamaan pienen toimintapätkän uudelleen useaan otteeseen, jotta saadaan varmasti hyvää jälkeä. Äänimies vaihtaa painoa jalalta toiselle ja korjaa sitten mikin takaisin paremmalle etäisyydelle näyttelijöistä. Kameran takaa kuvaaja pyytää nostamaan mikkiä hitusen ylemmäs ettei se näy kuvassa. Ohjaaja pyytää hiljaisuutta ja koko opiskelijaryhmä vaikenee kohtauksen ajaksi näyttelijöitä lukuun ottamatta. Kohtauksen päätteeksi kuuluu huudahdus: ”Purkissa”, ja pitkä päivä kuvausten parissa saadaan viimein päätökseen tämän kohtauksen osalta. TV- ja elokuva alan opiskelijat ovat ahkeria ja osaavia nuoria, jotka taitavat niin monikamerat, editoinnit, musiikkivideot kuin vaikka mainosten teonkin sekä paikalliseen että valtakunnalliseen levitykseen.

TEKSTI: Heidi Lammi KUVAT: Jari Grönlund, Linda Laiho ja Kaisa Söderman KUVANKÄSITTELY: Joonas Mäkivirta

Elokuvanteko vaatii kärsivällisyyttä, joustavaa ajankäyttöä, sekä monipuolista osaamista.

8 figuuri/2013

figuuri/2013 9


OPISKELIJAHAASTATTELU

Kuka olet? – Olen Rosa Mukala, 23-vuotias elokuva- ja TV-alan opiskelija luokalla NETVpk12. Olen kotoisin Tampereelta, muutin Poriin viime elokuussa. Miten päädyit opiskelemaan tänne? – Haaveilin irtiotosta ja pistin hakupapereita menemään ties minne. Eräänä päivänä postilaatikkooni oli ilmestynyt kutsu pääsykokeisiin. Jo pääsykokeista jäi hyvä fiilis ja sitten jo olinkin pakkaamassa muuttokuormaa, suuntana oli uusi kotikaupunki ja opiskelijaelämä. Mitä mieltä olet opiskelustasi Nakkilassa? – Oon viihtynyt aivan tajuttoman hyvin! On mahtavaa oppia uusia asioita alasta joka kiinnostaa. Ja oon tavannut ihan mielettömiä tyyppejä koulun kautta. Antaako koulu mielestäsi hyvät valmiudet tulevaisuuteen? – Kyllä. Meitä valmennetaan oikeeseen duuniin ja oikean asenteen löytämiseen. Oletko miettinyt yrittäjyyttä? – Pidän tämänkin vielä avoimena mahdollisuutena. Ei sitä koskaan tiedä. Mistä saat inspiraatiota töihisi? – Milloin mistäkin! Sarjakuvista, taiteesta, ihmisistä joita näen tai joita tapaan, jostain mitä kuulen vaikka kadulla tai bussissa. Nyt mielessä pyörii erään laitapuoleisehkon kulkijan lause, jonka kuulin linja-autossa. Kirjoitin sen heti ylös muistiin, ja se muhii nyt siellä. Katsotaan tuleeko tästä tarinaa joskus. Lempiväri ja elokuva? – Lempivärit vaihtuvat usein, nyt se on sammaleenvihreä ja diplomaattisista syistä elokuvan kohdalla sanon ”Citizen Kane”.

HAASTATTELU: Jerina Rankonen KUVA: Jari Grönlund

”Meitä valmennetaan oikeeseen duuniin ja oikean asenteen löytämiseen.”

KUVANKÄSITTELY: Joonas Mäkivirta

Rosa valmiina työskentelemään upouudella Red One -kameralla.

10 figuuri/2013

figuuri/2013 11


GRAAFINEN SUUNNITTELU

G

raafisella puolella opiskelevat ovat pitkäpinnaisia, aikatauluista kiinnipitäviä ja idearikkaita opiskelijoita. Tuotteita suunnitellaan ja toteutetaan sekä printti- että sähköiseen mediaan. Opintoihin kuuluu myös valokuvausta, taideaineita sekä yrittäjyysopintoja.

Työt tehdään vektorigrafiikka-, taitto- ja kuvankäsittelyohjelmien avulla, eli istutaan nenät kiinni näytössä aamusta iltaan. Tästä huolimatta työ on monipuolista. Graafisen linjan opiskelijat tuottavat muunmuossa www-sivuja, flyereitä, käyntikortteja, pakkauksia, esitteitä, lehtimainoksia, logoja, julisteita, tuotekuvauksia ja yritysilmekokonaisuuksia.

TEKSTI: Reija Rämö KUVAT: Jari Grönlund ja Sonja Lahti

Toisen vuoden graafisen suunnittelun opiskelijoiden

toteuttamia nimikirjaimiin pohjautuvia logosuunnitelmia.

12 figuuri/2013

figuuri/2013 13


OPISKELIJAHAASTATTELU

Kuka olet? – Rami Tervamäki. Miten päädyit opiskelemaan tänne? – Hetken ilman tekemistä palloiltuani sain työvoimatoimiston puolelta ehdotuksen tulla Nakkilaan opiskelemaan. Loppu on historiaa. Mitä mieltä olet opiskelustasi Nakkilassa? – Tämä on ollut hieno kokemus, olen oppinut paljon ja ihmiset täällä on ihania! Antaako koulu mielestäsi hyvät valmiudet tulevaisuuteen? – Kyllä antaa. Itse näkisin niin, että vaihtoehtoja on enemmän kuin tarpeeksi. Oletko miettinyt yrittäjyyttä? – En ole. En ole kokenut yrittäjyyttä itselleni mitenkään tärkeäksi, mutta eihän sitä koskaan tiedä.

”Tämä on ollut hieno kokemus, olen oppinut paljon ja ihmiset täällä on ihania!”

Mistä saat inspiraatiota töihisi? – Arjesta, elämästä ympärillä, omista kokemuksista ja muiden luovista töistä. Lempiväri ja elokuva? – Haalea violetti ja ”The Texas Chainsaw Massacre”.

HAASTATTELU: Jerina Rankonen KUVA: Linda Laiho

Piirtopöytä on työväline, jonka avulla graafinen suunnittelija toteuttaa luovuuttaan.

14 figuuri/2013

figuuri/2013 15


VALOKUVAUS

S

alamavalot räiskyvät Villilän studiolla, kun opiskelijat ovat pistäneet pystyyn ammattimaisen kuvaussession. He leikittelevät järjestelmäkameroiden suljinajalla saaden aikaiseksi mitä mielenkiintoisempia kuvia monikätisistä ihmisistä. He asettelevat tarkkaan ja harkiten lisävalaistuksen, jotta valo ja varjo leikittelevät kuvattavan kasvoilla toivottuun tapaan. Kuuluupa jostakin vielä pientä vertailevaa keskustelua eri kameramerkkien ominaisuuksista. He eivät ole ketä tahansa kuvailevia kaveruksia, vaan asiansa osaavia valokuvapuolen opiskelijoita. Kuvallisen ilmaisun perustutkintoa suorittavat selviytyvät muitta mutkitta viestintä- ja kuvataidealalla valokuvauksen työtehtävistä. Heillä on myös taitoa käyttää erilaisia kameroita, valaisulaitteita ja valokuvauksen menetelmiä huomioiden kuvaustilanteen valon ja kohteen. TEKSTI: Heidi Lammi KUVAt: NVa12 Katja Wallenius ja Antti Partanen

Laadukkaan valokuvan aikaansaamiseksi vaaditaan paljon muutakin kuin hyvä kamera.

16 figuuri/2013

figuuri/2013 17


OPISKELIJAHAASTATTELU

Kuka olet? – Laura Karonen. Miten päädyit opiskelemaan tänne? – Aloitin syksyllä 2009 samassa oppilaitoksessa graafisen suunnittelun. Opintojen aikana koulu ja sen muutkin linjat tulivat tutuiksi, joten valmistuttuani päätin hakea myös valokuvaukseen. Mitä mieltä olet opiskeluistasi Nakkilassa? – Opiskeluympäristö on rento ja avoin, mistä pidän suuresti. Myös enemmän omien valintojen tekeminen on plussaa. Antaako koulu mielestäsi hyvät valmiudet tulevaisuuteen? – Kyllä antaa.

”Muiden työt inspiroivat huimasti tekemään jotain omaa ja uutta.”

Oletko miettinyt yrittäjyyttä? – Kyllähän se yrittäjyys on mielessä käynyt ja vaihtoehtoja on tullut käytyä läpi. Tällä hetkellä se ei ehkä ole ajankohtaista, mutta lähitulevaisuudessa voi hyvinkin olla mahdollista, että se oma toiminimi löytyy. Mistä saat inspiraatiota töihisi? – Elokuvat ja musiikki ovat suuria tekijöitä. Lisäksi muiden työt inspiroivat huimasti tekemään jotain omaa ja uutta. Lempiväri ja elokuva? – Lempiväri on tällä hetkellä aika vahvasti liila, kun taas lempileffaan en osaa sanoa vain yhtä elokuvaa. Joe Wrightin ohjaamat draamat ovat aina hyvää katseltavaa. Visuaalisena inspiraationa toimivat myös Jane Campion ohjaama ”Bright Star” sekä Jean-Pierre Jeunetin ohjaama ”Amélie”. HAASTATTELU: Sonja Lahti KUVA: Linda Laiho

Lauran suosikkikuvauskohde on omat koirat, Nino ja Elke.

18 figuuri/2013

figuuri/2013 19


SISUSTUSKUDONTA

L

ämminhenkinen kangaspuista kuuluva kolina kuuluu käytävälle saakka. Luomapuut pyörivät vinhaa vauhtia ympäri, niihin valmistuu uuden villapeitteen loimi. Joku on kumartuneena puiden alle sitomaan polkusia ja yhdestä nurkasta kuuluu melkoinen pauke, sillä siellä vedetään lointa tukille. Keskellä huonetta joku istuu penkin päällä niisimässä. Työn alla on useilla eri tekniikoilla toteutettavia mattoja, villapeitteitä, pellavaverhoja ja kesäisen vihreää kangasta, josta kädentaidoilla syntyy arkeen ja juhlaan sopiva uniikki tekstiili. TEKSTI: Reija Rämö SARJAKUVA: Heidi Lammi KUVAT: Ville Lehto ja Jari Grönlund

20 figuuri/2013

figuuri/2013 21


OPISKELIJAHAASTATTELU

Kuka olet? – Nimeni on Paula Lahti ja olen kolmannen vuoden käsi- ja taideteollisuusalan opiskelija. Miten päädyit opiskelemaan tänne? – Aluksi en ollut ollenkaan halukas lähtemään minkäänlaiseen ammattikouluun, mutta ei ollut oikein vaihtoehtojakaan. Kaikki alat vaikuttivat niin vaikeilta ja haastavilta, tuntui etten tulisi ollenkaan löytämään minulle sopivaa paikkaa. Lopulta kysyin josko löytyisi käsityöhön tai sisustukseen liittyvää paikkaa ja selvisi,että täällä Nakkilassa olisi yksi ehdokas. Tutustumiskierroksen jälkeen sain paljon mietittävää. Lopulta kuitenkin tein päätökseni ja valitsin tämän paikan, joka olikin ensimmäinen vaihtoehtoni. Olen onnellinen, että pääsin tänne. Mitä mieltä olet opiskelustasi Nakkilassa? – Olen erittäin tyytyväinen. On hienoa saada tietää, mitä kaikkea käsillä voi tehdä, enkä tahtoisi unohtaa näitä kokemuksia, joita olen saanut kaikkina näinä vuosina. Antaako koulu mielestäsi hyvät valmiudet tulevaisuuteen? – En omasta mielestäni tunne saaneeni, enkä ole edes miettinyt asiaa. En tunne myöskään olevani yhtään valmis työelämään. Oletko miettinyt yrittäjyyttä? – En ole, ei minusta olisi siihen. Liian vaikeaa ja raskasta ja pelottavaa minunlaiselleni ihmiselle. Mistä saat inspiraatiota töihisi? – Keskusteluista, muiden mielipiteistä, ympäristöstä ja väreistä. Lempiväri ja elokuva? – Tämän hetkinen lempielokuvani on ”Pirates Of The Caribbean: Vierailla vesillä” ja pidän melkeinpä kaikista väreistä paitsi keltaisesta. Tällä hetkellä lempivärini ovat kuitenkin harmaa ja valkoinen.

HAASTATTELU: Jerina Rankonen KUVA: Jari Grönlund

”On hienoa saada tietää mitä kaikkea käsillä voi tehdä, enkä tahtoisi unohtaa näitä kokemuksia, joita olen saanut kaikkina näinä vuosina.”

Opiskelun aikana Pessi on kutonut muun muassa pöytäliinoja, kaitaliinoja ja verhoja.

22 figuuri/2013

figuuri/2013 23


TARPEISTONVALMISTUS

T

arpeiston puolella on aivan oma maailma. Joka puolella on jos jonkinnäköistä purkkia ja purnukkaa, maaleja, huopaa, oksia, liimaa, hileitä, hiutaleita ja muuta tavaraa. Esillä on upeita naamioita, pöydillä valmistetaan aidon näköisiä aterioita ja laatikosta löytyy pieniä puisia nukkeja sekä rakennusten pienoismalleja. Tarpeistonvalmistuksen opiskelijat tekevät teatterilavasteita, esineistöä käytettäväksi elokuviin, teatteriin tai vaikkapa kotiin omaksi iloksi.

TEKSTI: Reija Rämö KUVAT: Jari Grönlund, Ville Lehto ja Sonja Lahti

Tarpeiston valmistuksen materiaalia voi olla esimerkiksi

retkipatja, sukkahousut ja koneen moottorin osat. Golfpallon sisuksista löytyy hyvää nuudeliainesta!

24 figuuri/2013

figuuri/2013 25


OPISKELIJAHAASTATTELU

Kuka olet? – Reetta Taimi. Miten päädyit opiskelemaan tänne? – Olin äidinkielenopettajana, josta oli pakko pitää pari vuotta paussia. Mitä mieltä olet opiskelustasi Nakkilassa? – Olen tykännyt tosi paljon. Päivät kuluvat nopeasti, kun puuhastelee. Aika loppuu usein kesken! Antaako koulu mielestäsi hyvät valmiudet tulevaisuuteen? – Kyllä, ainakin toivon että voin hyötyä tästä varsinaisessa ammatissa. Oletko miettinyt yrittäjyyttä? – En ole miettinyt.

”Olen aina ollut sellainen ihminen, että jos jotain on tarvinnut niin olen miettinyt miten sen itse tekisin.”

Mistä saat inspiraation töihisi? – Olen aina ollut sellainen ihminen, että jos jotain on tarvinnut niin olen miettinyt miten sen itse tekisin. Että ihan luonteenomainen uteliaisuus. Lempiväri ja elokuva? – Vaihtelee. Tällä hetkellä tuntuu olevan lila kausi meneillään. Sanotaan tähän viimeisin näkemäni elokuva, eli ”21 tapaa pilata avioliitto”.

TEKSTI: Jerina Rankonen ja Rami Tervamäki KUVA: Jari Grönlund

Tarpeistonvalmistuksessa yksityiskohdat vaativat näppäryyttä, kekseliäisyyttä ja ennen kaikkea kärsivällisyyttä.

26 figuuri/2013

figuuri/2013 27


Olen Kati Fager, kulttuuri­alan koordinaattori. Tehtäviini kuulu yrittäjyyskasvatus sekä u op kelijoiden työllistymise isn edistäminen.

stan n Harra tta muute lrheilu ä, mu sähly itseäni u rrastan e a en ko . Lisäksi h vuotiaan i liseks mista ja 6 kanssa luke poikani ailua. puuh

ukimakpivärini s t ä j i Lemp kritsi, lem iruoka p la ni on oosi ja lem ka. turk Thai-ruo

Lapsuuden oli haaveammattini ui diplomaatti. Tunt olla lta se uk at hienolta aj anjonkinlaisena rauh neuvottelijana!

Tehtäväni on missä teitä v selvittää, tulevaisuude oitaisiin tarvita s työssäoppim sa. Autan oikeiden sessä, otan ispaikkojen löytämiselvää minn e ja millaista harjo tarvitaan.Toimittelijaa osuuskunna in myös Satapro n yhteyshen kilönä.

28 figuuri/2013

Olen ku tuotta ltt ammatt ja, valmistuin uuriOpiskelu ikorkeakoulu Humanistise keakou taustani on sii n Turun yksikö n lu teilijoille . Kulttuurituott s lukio ja amm stä. attik aja ma työhöns hdollisuuden mahdollistaa t orkeksit aiä ilm paperis an muita pään tyä omaan otkuja y v nnä mu aivoja, ita.

figuuri/2013 29


HAASTATTELUSSA TEIJA RIPATTILA Teija Ripattila jätti graafisen alan opettajan hommat Sataedussa 2011 ja siirtyi Skills Finland ry:llle huippuvalmennuspäälliköksi. Skills Finland edistää suomalaista huippuosaamista Taitaja-, Taitaja9- ja TaitajaPLUS-kilpailujen sekä valmennus- ja koulutustoiminnan avulla. Skills Finland vastaa myös Suomen ammattitaitomaajoukkueen lähettämisestä kansainvälisiin WorldSkills-, EuroSkills- ja Abilympics-kilpailuihin.

”Taitajissa vaaditaan oman ammattialan osaamisen lisäksi ongelmanratkaisutaitoja, stressinsietokykyä ja aikataulun hallintaa.”

Toimit täällä Sataedussa opettajana, ikävöitkö takaisin? – Ikävöin kovasti kaikkia teitä opiskelijoita ja teidän kanssanne yhdessä tekemistä ja hauskoja keskusteluja. Auttaako Taitaja-kisoihin osallistuminen töiden saamisessa? – Nykyään yrityksissä tunnetaan Taitajat-kilpailut jo todella hyvin. Erityisesti niillä alueilla, joilla kyseisiä kilpailuja järjestetään. Maininta kilpailuihin osallistumisesta ansioluettelossa on merkittävä meriitti nuorelle. Kyseessä on kuitenkin Suomen Mestaruus-kilpailu ja kaikki finaaliin asti päässeet oman alansa huippuja. Millaisia tehtäviä kisoissa yleensä on? – Tehtävät ovat opetussuunnitelman K3-tason vaatimusten mukaisia tehtäviä, jotka on tehty yhdessä työelämän edustajien kanssa. Tehtävät ovat normaaleja työelämässä eteen tulevia tehtäviä. Minkälaista osaamista Taitaja-kisoissa vaaditaan? – Taitajissa vaaditaan oman ammattialan osaamisen lisäksi ongelmanratkaisutaitoja, stressinsietokykyä ja aikataulun hallintaa. Yrittäjämäinen asenne ja taloudellisuuden ajattelu auttavat myös paljon. Onko osallistujia ollut paljon? – Taitajien osallistujamäärät ovat nousseet kaiken aikaa. Ja mukana olevat lajitkin ovat lisääntyneet. Keväällä 2012 Jyväskylän kilpailuissa oli 400 kilpailijaa 42 alalta. Milloin järjestettiin ensimmäiset Taitajakisat? – Vuonna 1989.

30 figuuri/2013

Miten päädyit töihin Skills Finlandille? – Olen aina ollut kiinnostunut siitä miten motivoituneet opiskelijat olisi mahdollista huomioida paremmin ammattioppilaitoksissa. Kun minulle tarjoutui mahdollisuus päästä kehittämään näitä yksilöllisiä opinpolkuja sekä tutustumaan kansainvälisiin ammattitaitokilpailuihin, ei tilaisuutta voinut jättää käyttämättä. Parasta työssäni on oman osaamisen rajojen kokeilu ja venyttäminen. Opettajalle tekee hyvää katsoa opetusmaailmaa myös hallinnon näkökulmasta. Mikä on paras kokemuksesi Taitaja-kisoihin liittyen? – Vaikea kysymys. Valmennettavan sijoitus ei ole koskaan ollut minulle ”se” juttu, vaan enemmänkin se itse valmennus ja opiskelijaan tutustuminen. Opiskelijan kanssa yhdessä työskennellessä parasta on se, kun haastamme molemmat toisiamme. Myös opettaja oppii prosessissa kaiken aikaa. Ja on oikeastaan tosi hauskaa, kun vielä vuosienkin jälkeen tulee pidettyä yhteyttä näihin entisiin kilpailijoihin, kuten Jesseen ja Roopeen. Vastauksena kysymykseen siis: opiskelijan kanssa yhdessä tekeminen ja kilpailuissa mukana olo. Neuvosi seuraaville osallistumista harkitseville? – Antaa mennä vaan täysillä eteenpäin! Kilpailuista saa aina uusia tuttavuuksiakin. Rohkeasti omia rajoja rikkomaan. Tämähän on ihan ”once in a lifetime”-juttu. HAASTATTELU: Sonja Lahti ja Hanne Mäensivu

figuuri/2013 31


HAASTATTELUSSA JANNE MOIJANEN Kuka olet? Janne Sami Sakari Moijanen. Keski-ikäinen, keskiluokkainen, keskinkertainen ja keskeneräinen, elinikäisessä prosessissa oleva miespuolinen kuluttaja. Mitä teet? Studioteknikon, laitosmiehen ja työsuojeluvaltuutetun koktaili tekee työpäivästäni työpäivän. Kuinka kauan olet ollut töissä oppilaitoksessa? Olin töissä jo ennen ”Villilän” syntymää, josta taitaa olla ainakin yksitoista auringonkiertoa eli minun täytyy olla vanha kuin Metusalem. On täällä toki muitakin Metusalemeja, jotka ovat olleet jopa ennen minua. En uskalla edes miettiä kuinka vanha Pakkala onkaan. Vastaukseni on siis ympäripyöreästi noin 12 Ak:a. Miten päädyit tänne? Siitä on kiittäminen tai syyttäminen Tarua ja Frejtä, jotka ehdottivat minulle jäsenhakemuksen jättämistä heimoneuvostoon. Paras asia työssä? No oppilaat tietenkin ja innovatiivisuus ja lahjakkuus heidän. Mikään ei ole niin mieltä avartavaa kuin työhuoneessa hirressä roikkuva mies! …no joo, onneksi se oli vain mallinukke. Mieleenpainuvin työkokemus? Ehdottomasti taidenäyttelyn pystytyskeikka Riikaan Minnan kanssa. Tapahtumarikas reissu, mitä parhaimmassa ja ihanimmassa seurassa. Lempivuodenaika? Ehdottomasti kesä. Aurinko paistaa ja vettä sattaa…ja sattaa… Lempieläin? Kissa, salaperäinen, kietoo sinut pauloihinsa. Hevonen, uljas runouden ja taiteen innoittaja, myyttinen olento. Koira, joko liian kesy tai liian susi, mutta aina uskollinen. Näitä kaikkia löytyy kotopuolesta. Tietyt koirat ovat kuitenkin jolkotelleet niin syvälle sydämeen, että sattuu. Siispä valitsen koiran. Paras Bon Jovi -biisi? Monissa cover-kokoonpanoissa on tullut hosuttua, kuitenkaan kyseisen bändin tuotanto ei ole kovinkaan tuttu, lukuun ottamatta radiohittejä. Tää piisi ei oo kuitenkaan kai hitti alkuunkaan ja taitaa olla soolo-osastoa… eli mun lempijovi on ”Queen of New Orleans”. Kahvi vai tee? Maidolla vai ilman? No otetaa, jos sää tarjoot. Kaffe mairol, tee ilma, maito sekotettun ja ilma ravistettun, kiitti. Eiks oo mitää kastamist, hä?

32 figuuri/2013

Mac vai PC? On tullut aikoinaan pelailtua (ja vähän nykyäänkin) niin paljon, että olen jämähtänyt PC:hen. Eikös toi Mac tule sanoista Middle Age Crisis?

HAASTATTELUSSA KIRSI LILJEROOS Kuka olet? – Olen Kirsi Maria Liljeroos. Asun Porissa mieheni Kimmon ja melko ison kissalauman kanssa. Mitä teet? – Opetan pääasiassa graafisia ammattiaineita Sataedun Nakkilan toimipaikassa. Toimenkuvaan kuuluu myös yrittäjyysjuttuja ja tietotekniikkaa. Kuinka kauan olet ollut töissä oppilaitoksessa? – Elokuusta 2010. Miten päädyit tänne? – Näin työpaikkailmoituksen Satakunnan Kansassa, hain ja pääsin. Samalla toteutui lapsuuden aikainen haaveammatti, tosin opetusala on vaihtunut englannin kielestä joksikin ihan muuksi. Paras asia työssä? – Parasta ovat ehdottomasti opiskelijat ja hyvät keskustelut heidän kanssaan. Mukavia asioita ovat myös kivat työkaverit ja koulun hyvä henki. Mieleenpainuvin työkokemus? – On vaikea erottaa yhtä kokemusta ylitse muiden. Monta hyvää hetkeä liittyy erityisesti ensimmäiseen omaan ryhmään, eli NGpkA10:een. Ihan ensimmäiset tunnit ovat kyllä jääneet mieleen, kuten myös reissut Taitaja-kisoihin opiskelijoiden kanssa. Lempivuodenaika? – Kaikki muut paitsi talvi. Lempieläin? – Tykkään kyllä lähes kaikista eläimistä, mutta kissat ovat ylitse muiden. Mark Twainin sanoin ”When a man loves cats, I am his friend and comrade, without further introduction.” Paras Bon Jovi -biisi? – Tämä kysymys vaati hivenen apua Googlelta. Monta hyvää biisiä, suosikkini taitaa olla Livin’ on a Prayer. Kahvi vai tee? Maidolla vai ilman? – Yleensä tee, joskus myös kahvi. Molemmat maidolla sekä sokerilla. Mac vai PC? – Molempia käytän ihan sujuvasti, mutta kun valita pitää, niin ehdottomasti Mac. Sekä iPhone ja iPad. Naapurisivun Herralle terveisiä, että Mac tulee sanoista Most Adorable Computer :-) HAASTATTELU: Sampsa Tuomiaho KUVAT: Antti Partanen

figuuri/2013 33


PLUSPRINT – PLUSSAA VIESTINTÄÄN Plusprint on Ulvilassa toimiva digi-, arkki- ja rotaatiopainamisen palveluihin erikoistunut yritys jonka omistaa AllOne Print Oy. Ympäristöystävällisyys, laatu ja toimitusvarmuus ovat heille tärkeitä asioita. Haastattelimme yrittäjyydestä Plusprintin toista perustajaa Jari Kuivalaista Ulvilan toimipisteellä. Mitä tarkoittaa yrityksen nimi PlusPrint? – Se on plussaa viestintään. Olemme luoneet yrityksille mahdollisuuden helpottaa toistuvien tilausrutiinien hoitamista verkon kautta. Suurimpana tuoteryhmänä on painotuotteet. Mikä on liikevaihto vuodessa? – Tämä on ensimmäinen toimintavuosi, mutta kyllä meillä on tavoite saada 550 000 euroa tälle vuodelle ja hyvältä näyttää. Miksi ryhdyit yrittäjäksi? – Työskenneltyäni kirjapainossa johtajana ja sitten myyntijohtajana alkoi tuntumaan siltä, että perinteinen offsetpaino menee alaspäin ja ilman muutosta ei olisi tulevaisuutta. Visio tulevaisuuden painotalosta alkoi pikkuhiljaa muodostumaan ja keskusteluja käytiin vanhassa työpaikassakin, mutta muutoksen tekeminen oli vaikeata. Usko ideaan, omaan osaamiseen ja halu kokeilla yrittäjyyttä pistivät perustamaan yrityksen.

Jari

Kuivalainen 34 figuuri/2013

Kuinka kovaa kilpailu on alalla? – Onhan se kovaa kilpailua tietysti. Painoja on paljon. Menestyäkseen painossa on oltava laatu kohdallaan, sopiva hintataso, osaava henkilökunta, toimitusvarmuus ja painon palveluasenne kunnossa. Lisäksi jos on jotain mitä muilla ei ole, esimerkiksi meillä oleva verkkotilausjärjestelmä. Millä periaatteella tuotteet hinnoitellaan? – Työhön käytetyn ajan mukaan, johon sitten lasketaan mukaan painokoneella painetut arkit ja siihen lisätään paperit, jälkikäsittely, leikkaus ja taitto. Onko toiminta kannattavaa alueella? – Digipainaminen on tulevaisuutta, joten kyllä tämä näyttää hyvältä. Offset-painoja on aivan liikaa ja kilpailu on pilannut hintatason. Meidän kaltaisia painoja ei Suomen mittakaavassa ole kovin montaa, että tällä toimintakonseptilla toiminta on kannattavaa. Meidän tuotantoa menee Poriin, Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle. Eroaako hinnoittelu eri alueilla? – Kyllä Helsingistä vähän enemmän saa hintaa ja uskaltaa pyytää, toisin kuin täällä.

Kuinka paljon aikaa olette varanneet töiden tekemiseen? – Aivan tuotteesta kiinni. Kyllä meillä toimitusaika on vaikka samana päivänä. Nopeasti kuitenkin, eli jos tänään tulee tilaus niin huomenna, ylihuomenna on valmis. Yleisesti ottaen muutamassa päivässä on valmista. Miten lainsäädäntö tulee voimakkaimmin esiin? – No tuota... verot pitää maksaa, palkat sosiaalikulut, vakuutukset jne. Maksuja kyllä riittää ja ne on hoidettava. Miksi olette päätyneet ympäristöystävälliseen vaihtoehtoon? – Onhan tämä tuotanto sinänsä helppo jalostaa ympäristöystävällisyyteen. Miltei kaikki materiaali kierrätetään. Jätteitä ei synny. Tuulivoimalla tuotettu sähkö maksaa hieman enemmän, mutta ekologisuus on myös yksi myyntivaltti. Haluamme olla myös tässä hieman erilainen vaihtoehto. Onko yrityksenne erikoistunut johon tiettyyn osa-alueeseen tällä alalla? – Haluamme helpottaa asiakasta päivittäisien painotyöasioiden hoitamiseen. Myymme kokonaisuuden, jota lähdemme asiakkaan kanssa kehittämään yhdessä eteenpäin. Haluamme olla edelläkävijä verkon käyttäjänä. Haluamme myös olla huippunykyaikainen digitaalinen painotalo. Miten yrittäjä ylläpitää omaa osaamistaan? – Yrittäjä tietysti koittaa verkostoitua ja pitää kontaktia muihin yrityksiin. Ammattilehtiä myös lukemalla. Koulutus on tietenkin ehdoton. Mikä on parhainta yrittäjyydessä? – Vapaus tietysti ja se, että saa toteuttaa ideoitaan ja mahdollisuus tehdä erilaisia kokeiluja. Haastavinta yrittäjyydessä? – Alalla on ehdottomasti kova kilpailu. Toive ettei rahat lopu, töitä tulee, myyntikanavien luominen ja sitten tietysti myös se oma jaksaminen.

TEKSTI: Outi Suominen KUVA: Antti Partanen

figuuri/2013 35


Raiteillaan Taidehistoriaa opettava Porin taidemuseon johtaja Esko Nummelin elää ja hengittää taidetta sen eri muodoissa. Arvostettu taiteentuntija aloitti työuransa rautateitä rakentaen. Eskon habitus huokuu vahvaa kokonaisvaltaista ymmärrystä koko laajaa taidekenttää kohtaan, siksi ei olekaan yllätys ettei hänellä ole erillisiä harrastuksia vaan taide kulkee mukana niin työ- kuin vapaa-ajallakin.

E

i ole kuitenkaan ollut itsestään selvää, että Eskosta tulisi juuri taiteen ammattilainen.

– Elin lapsuuteni lähellä rautatietä, vetureita korjaavan konepajan vieressä. Arvostan kovaa fyysistä työtä. Kuten kaikki naapurin pojat, menin 16-vuotiaana itsekin VR:lle, Esko kertoo. Siihen aikaan ratoja rakennettiin vielä hartiavoimin ja vain muutamia työkaluja sekä omia lihaksia apuna käyttäen. Vanhoilta ratajätkiltä opin kuitenkin, että mikään voima ei vastaa oivallusta ja älyn käyttöä, hän nauraa. Kiinnostus muotokieleen – Isoisäni oli kouluttautunut insinööriksi jo tsaarinvallan aikaan. Oli itsestään selvää, että tekniikka ja koneen estetiikka kiinnosti. Ilta-auringon valaisema, 160 tonnia painava höyryveturi on vaikuttava näky, todellinen voimanpesä.

Niinpä kiinnostus muotoihin ja esteettisiin asioihin vei Eskon lopulta taiteen pariin. Hän on opiskellut taidehistoriaa, historiaa ja filosofiaa sekä Jyväskylän että Turun yliopistoissa ja tarjonnut korkeatasoista taidehistorian opetusta oppilaitoksessamme jo yli kahden vuosikymmenen ajan. Keskellä kuvallisia viestejä – Taiteen opetuksen merkitys on korostunut tässä ajassa, missä nyt elämme, Esko painottaa. Erilaiset kuvat ja muut visuaaliset viestit ympäröivät meitä enemmän kuin koskaan aiemmin. Elämämme digitalisoituminen on vaikuttanut myös taiteen opettamiseen ja opiskeluun, tuoden siihen uusia ulottuvuuksia. – Tiedon etsiminen ja löytäminen on helpottunut oleellisesti, mikä on erittäin positiivinen asia. TEKSTI: Annika Klink KUVAT: Antti Partanen

36 figuuri/2013

Esko Nummelin

figuuri/2013 37


MENESTYJÄ

Valokuvaaja

Eeva Meusel

E

eva valmistui kuva-artesaaniksi Sataedusta, Nakkilasta vuonna 2010.

Omien sanojensa mukaan hän aloitti koulun vähäisillä tiedoilla. – Omalla aktiivisuudella on suuri vaikutus koulussa oppimisessa, hän korostaa. Kun Eeva valmistui koulusta ja aloitteli yritystoimintaa, hän olisi toivonut nimettyä tuutoria itselleen, käytännön työssä asiat toimivat kuitenkin eri tavoin kuin teoriatasolla ja oman yrityksen perustaminen on aina oma haasteensa. Eevan kouluaikainen opettaja Mikko Auerniitty onkin toiminut hänen tukenaan vielä opintojen päätyttyäkin, josta hän on kovin kiitollinen. Perheen tuki on tärkeää Eeva on perheensä tuella voinut aloittaa oman yritystoiminnan, vaikka onkin pienten lapsien äiti. – Perheen ja työn yhdistäminen on ollut haastavaa mutta palkitsevaa, toteaa Eeva. Kuvaajana hän ei ole lyönyt itseään läpi euroilla, vaan omasta selkänahasta on revittävä, että tulee ihmisten tietoisuuteen, sen eteen pitää tehdä hurjan paljon töitä. – Päivät ovat pitkiä ja välillä hyvinkin raskaita, mutta se on sen arvoista, kun pitää työstään, hän kertoo kahden kuukauden ikäinen Auroravauva sylissään. Uutena kuvaajana on tuotava markkinoille jotain uutta, jotta saa huomiota. ”Trash the dress” on Yhdysvalloista tuotu idea joka perustuu siihen, että hääpukua käytetään yleensä vain yhden päivän ajan. Ideana on kirjaimellisesti tuhota puku, joka symboloi sitä, ettei pukua enää koskaan tarvita. Näin puku voidaan tallentaa muistoihin ja korostaa ikuista rakkautta. Samalla näissä kuvissa voidaan tuoda esille esimerkiksi morsiamen harrastus tai paikka, johon liittyy tärkeitä muistoja. Usein asiakkaat pohtivat

38 figuuri/2013

Eeva Meusel sai kunniamaininnan vuoden 2013 hääkuva -kilpailussa kuvalla ”Tyrskyissä”.

tätä valokuvateemaa pitkään. Ajatus houkuttelee monia, mutta jokunen asiakas on myös muuttanut mielensä ja perunut ajan, kun pukua ei raaskitakaan tuhota. Kuvaajana Eeva kertoo olevansa hyvin fyysinen, hänen tehtävänsä on toimia myös pellenä ja hauskuuttajana jotta lapset saadaan aidosti mukaan kuviin. – Kun asiakas tulee luokseni, minun tehtäväni asiakaspalvelijana on näyttää malleja ja ideoita - asiakkaat eivät osaa välttämättä pyytää uutta mutta sitä kuitenkin he toivovat saavansa, jäykkiä poseerauskuvia ei enää haluta, toteaa Eeva. TEKSTI: Annika Klink KUVA: Joonas Mäkivirta KUVA: Eeva Meusel - Tyrskyissä

figuuri/2013 39


PIENI SUURI IDEA Kuka olet ja mistä tulet? Olen Anna Broholm, PieniSuuri Idea -mainostoimiston pyörittäjä/AD Ulvilasta. Ikä? Tänä vuonna tulee täyteen kriittiset 30. Koulutus? Ylioppilas, kuva-artesaani, painopinnanvalmistaja, media-assistentti, suuntautumisala mainosgrafiikka. Mitä teet, kauanko olet tehnyt? Pyöritän toista vuotta omaa mainostoimistoa Ulvilassa. Firma on nimeltään PieniSuuri Idea. Suurin ja tuottavin palveluni on lehti- sekä opastaitot. Lisäksi teen erilaisille yrityksille ja yhdistyksille graafisia ilmeitä ja markkinointimateriaaleja. Muita palveluita ovat kuvitukset sekä tuote- ja henkilövalokuvaukset. Olin ennen oman firman perustamista töissä mainostoimistossa kolme vuotta. Miten päädyit alalle? Haahuilin lukion jälkeen erilaisissa työpaikoissa ja mietin, mitä tekisin elämälleni. Vuonna 2004 huomasin Sataedun hakevan jälkihaulla opiskelijoita graafiselle puolelle. Kuvataiteet ovat aina olleet intohimoni, joten pistin hakemuksen vetämään ja pääsin karsinnan jälkeen opiskelemaan graafista viestintää. Ala tuntui heti omalta ja oli mukavaa kerrankin olla jossain aineessa hyvä, lukio kun oli vedetty läpi miltei rimaa hipoen. Sain myös osa-aikatöitä pieneltä nettifirmalta, jonne tein opiskelun ohessa graafisia töitä heti koulun alusta alkaen. Valmistuttuani sain heti alan töitä. Mielenkiintoisinta tällä alalla? Mielenkiintoisinta on ehdottomasti luoda uutta. Luova ala pitää mielen virkeänä, koska yksikään päivä ei ole samanlainen. Pääsee myös tapaamaan mielenkiintoisia uusia ihmisiä ja luomaan heidän kanssaan mahdollisimman kohdennettua mainontaa. Oman firman ansiosta saa myös itse päättää työaikansa, se on suuri etu. Työ ei ole paikkasidonnainen. Mistä inspiraatio? Lähden yleensä ihan ruohonjuuritasolta liikkeelle. Hyvä esimerkki on

40 figuuri/2013

tilastografiikka, mitä tehdään selventämään esimerkiksi lehdessä olevaa vaikeahkoa asiaa. Jos minä grafiikan luojana en ymmärrä sitä, ei kukaan muukaan ymmärrä. Inspiraatiota saa lähtemällä lenkille, selaamalla kuvakirjoja, katsomalla elokuvia tai vaikka käymällä taidenäyttelyssä. Yleensä myös musiikin kuuntelu saa aikaan tuntemuksia ja sitä kautta uusia ideoita. Toimistossani soikin joka päivä musiikki – mitä kovempaa sen parempi. Miten edistää omaa jaksamistaan? Ala on todella kilpailtu. Ei tarvita paljoakaan, kun jo voi huomata rämpivänsä liian pitkissä työpäivissä. Hyvän työmoraalin lisäksi on tärkeää huolehtia myös vapaa-ajasta. Aivojen täytyy päästä lepäämään, koska työpäivinä ne ovat niin suuressa rasituksessa, tätä työtä ei tehdä liukuhihnalla. Hyvä aikataulutus ja tehtävälistaus aina päivän aluksi auttavat asiaa. Liikunta ja venyttely tuovat hyvää vastapainoa tietokoneella istumiselle. Miten kehittää itseään? Ala kehittyy koko ajan. Pitää siis olla tietoinen siitä, että perusopetukset eivät riitä, vaan pitää olla tulevaisuudessakin halukas ja innokas oppimaan uutta. On hyvä huomioida vallitsevat trendit sekä tietää mitä maailmalla tapahtuu. Katsoa asioita avoimesti ja innostuneesti. Tuntea itsensä ja omat rajansa. Osata sanoa kyllä, mutta myös ei. Riittääkö töitä? Olen ollut iloisen yllättynyt kaikista kivoista projekteista, joihin olen päässyt mukaan. Aloittelevan yrittäjän elämä on välillä melko jännittävää, mutta parin vuoden aikana olen huomannut, että kysyntää on, toisinaan enemmän kuin olisi mahdollista tehdä. Muutamalle mielenkiintoiselle projektille olen joutunut kieltäytymäänkin ajanpuutteen vuoksi. Myös tämän asian vuoksi on hyvä tuntea

itsensä ja rajansa, jotta osaa jo valmiiksi miettiä mihin kaikkeen pystyy tai ei pysty venymään.

MENESTYJÄ

Onko kilpailu kovaa? Kilpailu on erittäin kovaa, Satakunnassakin on paljon erilaisia mainonta- ja viestintätoimistoja. Pitää olla jotain, mikä erottaa muista. Lisäksi alan opiskelijoita valmistuu myös melko paljon työpaikkatarjontaan nähden. Mitä muuta haluat kertoa meille? Ottakaa opiskelusta kaikki irti, jos ala oikeasti kiinnostaa. Harjoittelujaksotkin kannattaa hyödyntää niin, että tutustuu mahdollisimman monenlaiseen työtarjontaan. Itse Sataedussa ollessani änkesin mukaan kaikkiin projekteihin ja kysyin väsymiseen asti, jos en jotain asiaa ymmärtänyt. Kannattaa myös tuoda itseään tykö ja kertoa avoimesti maailmalla mitä tekee, sieltä saattaa irrota vaikka töitä jostain. Opiskelukaverinne ovat myös kullan arvoisia, heistä saattaa tulla yhteistyökumppaneitanne tulevaisuudessa, niinkuin minulle itselleni kävi! Oletko koskaan kokeillut muuta alaa? Olen aina ollut kova tekemään töitä. Heti peruskoulusta alkaen olen ollut ainakin pakollisissa kesäisissä peltohommissa, tarjoilijana, siivoojana, leipomossa pakkaajana, rakennusliikkeessä myymälänhoitajana, kalustemyyjänä, juoksuapulaisena ravintolassa, kouluavustajana sekä puhelinmyyjänä. Niistä on saanut hyviä kokemuksia ja ystävyyssuhteita sekä tietenkin työkokemusta. Kaikki ne ovat vieneet minua lähemmäs sitä alaa, jota ihan oikeasti haluan tehdä – eli tätä.

HAASTATTELIJA: Jerina Rankonen KUVA: Hanne Hyttinen / Moonlight graphics

figuuri/2013 41


MENESTYJÄ JOONA LEPPÄNEN joonajoona.net

Kuka olet ja mistä tulet? Olen Joona Leppänen, 21-vuotias kuvittajagraafikko Helsingistä. Alunperin olen kotoisin pienestä kylästä läheltä Raumaa nimeltään Ihode. Missä olet opiskellut? Valmistuin keväällä 2011 Sataedusta kuva-artesaaniksi kolmen vuoden graafisen suunnittelun opintojen jälkeen. Nykyisin opiskelen graafista suunnittelua Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa. Miksi ja miten päädyit opiskelemaan juuri tätä alaa? Yläasteen lopussa jo tiesin varsin hyvin, minkälaisia asioita haluaisin tehdä tulevaisuudessa. Otin mahdollisuuksista selvää ja eksyin sen aikaisen Satakunnan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen sivuille ja kaikkiin mahdollisuuksiin mitä heillä oli tarjota. Graafinen suunnittelu iski välittömästi silmiini, tämä oli sitä mitä olin etsinyt. Mielenkiintoisinta tällä alalla? Alan monipuolisuus, haasteet sekä ihmiset. Mistä inspiraatio? Insipiraatiota voi löytää joka paikasta, kunhan vain osaa katsoa. Itselleni suurimpina inspiraation lähteinä toimivat musiikki, piirretyt, suuret kaupungit, luonto sekä ihmiset. Miten edistää omaa jaksamistaan? Ottamalla etäisyyttä töihinsä. Jos jokin asia ei tunnu toimivan, pidä taukoa ja tee välillä jotain muuta. Miten kehittää itseään? Uskaltamalla ottaa riskejä ja kokeilemalla uusia asioita rohkeasti. Ahkera harjoitteleminen sekä opiskelu auttavat asiaa myös, mutta myös tauot ovat olennainen osa asioiden sisäistämistä ja kehitystä. Kauanko yhden työn tekemiseen menee aikaa? Se riippuu ihan työn koosta sekä laajuudesta sekä työskennelläänkö deadlinea kohti. Sanottaisiinko että kolmesta tunnista vuosiin. Mitä seuraavaksi? Onhan tämä aivan suuri cliché, mutta seuraavana määränpää on New York. HAASTATTELIJA: Outi Suominen KUVA: Joona Leppänen ja Anni Laivoranta TYÖT: Joona Leppänen


Nakkilan pieni ihme

E

tsitkö jotain tiettyä, kenties erikoisalan kirjaa tai lehteä, joka kiinnostaa juuri sinua? Se saattaa hyvinkin löytyä lähempää kuin arvaatkaan, Nakkilan kirjastosta! Kirjaston valikoima on hämmästyttävän monipuolinen, ja se on yllättänyt laajuudellaan vertailussa isoihinkin kaupunkikirjastoihin. Lehtihyllystä löytyy vaikka mitä, ja esimerkiksi omaan opiskelualaani liittyvä valokuvauskirjojen määrä ja laatu on hyvällä tasolla. Miten tämä on mahdollista näinkin pienellä paikkakunnalla ison kaupungin kupeessa? Sitä kysyimme Nakkilan kirjastotoimenjohtajalta Leena Purhoselta. Purhonen kertoo, että Nakkilassa painotetaan erityisesti elokuva-alaa, käsitöitä, taidetta, graafista viestintää ja sarjakuvia. Hänen mukaansa Nakkilan kirjaston aineistomääräraha, jolla hankitaan kirjat, elokuvat, musiikki, lehdet ym., on hieman keskimääräistä suurempi, mutta isompi merkitys valikoiman laajuudelle on kuitenkin kirjastojen välisellä yhteistyöllä. Nakkilassa on ollut jo yli 20 vuotta useamman kirjaston yhteinen kirjastojärjestelmä, jonka ansiosta kokoelmia on voitu käyttää monipuolisesti ja kirjastot ovat voineet erikoistua. Purhonen jatkaa, että aluksi yhteistyötä oli Harjavallan ja Kokemäen kirjastojen kanssa, ja vuonna 2009 yhteistoiminta laajentui Satakunnan kirjastojen yhteisen Satakirjastot-järjestelmän myötä. Toki jokaisessa kirjastossa on ihan samoja kysytyimpiä kirjoja, lehtiä ja elokuvia, mutta niiden lisäksi kullakin kirjastolla on omia painopistealueitaan. Kirjastotoimenjohtajana Purhonen vastaa itse aineiston valinnasta ja tilaamisesta. Satakirjastot-järjestelmästä hän kertoo sen tarkoittavan käytännössä sitä, että samalla kirjastokortilla voi lainata kaikista Satakunnan yleisistä kirjastoista, ja lainaamansa aineiston voi palauttaa mihin tahansa alueen kirjastoon

riippumatta siitä, mistä se on lainattu. Mitään kuljetusmaksuja tästä ei peritä. Ellei haluttua aineistoa ole Nakkilassa tai jos se on lainassa, aineiston voi varata ja se tulee asiakkaan haluamaan noutopaikkaan. Erinomainen mahdollisuus, jota kannattaa tarvittaessa hyödyntää! Varaustilanteen voi helposti tarkistaa satakirjastot.fi-nettisivuilta.  – Lehtiä olemme pyrkineet tilaamaan monipuolisesti eri aloilta. Lehtivalikoimamme on suuri, mutta monet tilaamamme lehdet ilmestyvät vain muutaman kerran vuodessa, joten yhden ns. tavallisen aikakauslehden hinnalla saa useamman kulttuurilehden. Lehtiä tulee paljon myös lahjoituksina. Mielestäni kirjastosta – pienestäkin – pitää löytyä sellaisia lehtiä, joita ei saa ostettua irtonumeroina. Kirjastossa pitää voida tutustua myös lehtien avulla kulttuurin eri sektoreihin ja moniin muihinkin aloihin, Leena Purhonen toteaa. Elokuvia kirjastoon ei valitettavasti pystytä hankkimaan kovin paljon, koska elokuvista joudutaan maksamaan korkeita tekijänoikeusmaksuja: yksi uusi elokuva maksaa noin 50-80 euroa.  – Elokuvien valinnassa olemme painottaneet kotimaista tuotantoa ja ulkomaisia klassikoita, merkittävien ohjaajien elokuvia, hyviä näyttelijäsuorituksia, hyviä tarinoita. Emme yritä kilpailla kaupallisten vuokraamoiden kanssa vaan pyrimme olemaan vaihtoehto. Nakkilan kirjastoa pyöritetään kolmen henkilön voimin: kirjastotoimenjohtaja ja kaksi kirjastovirkailijaa. Maanantaista perjantaihin lainaamassa voi käydä klo 13 –19 paitsi keskiviikkona, jolloin kirjasto on auki klo 9 –15. Kannattaa siis käydä tutustumassa, ellet ole vielä tehnyt sitä! TEKSTI: Antti Partanen KUVAT: Antti Partanen

Asiakkaat ovat tyytyväisiä Nakkilan kirjaston monipuoliseen tarjontaan ja hyvään palveluun.

Kirjasto avoinna ma, ti, to ja pe klo 13–19 ke klo 9–15.


JAM & LAN

Game Jam Mikä on Finnish Game Jam? – Finnish Game Jam on Suomen sivuhaara Global Game Jam -tapahtumasta. Game Jam (pelijami) on luovaa pelin tai muun interaktiivisen median tekoa lyhessä ajassa.Joukko tai yksilöllinen osanottaja lyö kiinnostuksen sekä luovuuden yhteen tietyssä aikarajassa luodakseen jotain uutta, oli se sitten lautapeli, simulaatio tai peli. Pelijameja eri aiheineen tapahtuu kaiken aikaa, netistä löytyy jokaisen makuun ja aikatauluun. Mitä teitte ja mikä oli sinun osuutesi? – Teimme tiimin kanssa Displacement-pelin, jossa pelaajan pitää ohjata paikaltaan nyrjähtänyt sydän takaisin oikeaan kohtaan. Pelin löytää tästä linkistä http://globalgamejam. org/2013/displacement. Itse vastasin ääniefekteistä ja graafisesta ulkoasusta. Missä se järjestetään? – Tapahtuman osallistumispaikkoja on ympäri Suomea, tarkempia tietoja paikoista löytyy aina jamitapahtumien sivuilta ennen itse tapahtumaa. Tänä vuonna Satakunnan jamisijainti oli Nakkila. Millaista oli työskennellä niin pienellä aikataululla?

– Noh, jos mitään oppi, niin aikataulutuksen pyhän voiman sekä iterointia. Kuitenkaan ei ihan täyttä aikataulupaniikkia iskenyt. Ja unenpuute ainakin tuotti mielenkiintoisia ratkaisuja. Millainen fiilis jäi ja osallistuisitko uudestaan? – Jees fiilis, osallistuisin kyllä uudelleen. Olen osallistunut pelijameihin aikasemminkin ja suosittelen kaikille joilla kiinnostusta on. Kuka voi osallistua ja miten voi ilmoittautua mukaan? – Ketä tahansa voi osallistua, vaikkei mitään osaamista myönnä omaavansa. Ilmottautumisinfoa tuossa lisätieto-osassa. Mistä saa lisätietoa? – Suomen osaa tästä maailmanlaajuisesta jamista voi chekkailla http://finnishgamejam2013.com/ sekä itse pääeventistä http:// globalgamejam.org/

HAASTATTELU: Heidi Lammi ja Sampsa Tuomiaho HAASTATELTAVA: Simo Rintanen KUVAT: Jari Grönlund

Game Jam -tapahtuma: uppoutuneena pelien maailmaan.

globalgamejam.org finnishgamejam2013.com

ALAKUVA Villilän elokuvastudio muuntuu kätevästi myös

Peli:

YLÄKUVA Webbisuunnittelun opettaja Ville Loponen

46 figuuri/2013

peliluolaksi.

globalgamejam.org

figuuri/2013 47


JAM & LAN

Lanit Mitkä ovat lanit? – Lanit ovat tapahtuma jossa ihmiset kokoontuvat pelaamaan pelejä ja pitämään hauskaa. Termi ’lanit’ tulee sanasta LAN (Local Area Network), joka tarkoittaa että tietokoneet liitetään samaan verkkoon ja siinä verkossa voi pelata muiden kanssa. Kuka tapahtuman järjestää ja mitä järjestäminen vaatii? – Laneja voi järjestää kuka tahansa ja vaikka omassa asunnossaan kavereiden kesken, mutta jos haluaa isommalle porukalle järjestää laneja, kuten tässä Villilän tapauksessa, niin se tottakai ensinnäkin vie tilaa mahduttaa kaikki koneet. Sen lisäksi koneet tulisi saada samaan verkkoon jolloin tarvitaan nettibokseja ja johtoja. Kaikki muut hifistelyt on vain bonusta. Järjestäjältä vaaditaan todennäköisesti täsmällisyyttä netin toimivuuden varmistamisessa, jotta lanit onnistuvat. Kuinka usein laneja pidetään? – Villilän laneja on nyt pidetty muutaman kerran ja aikaväli on tuntunut olevan kaksi kertaa vuodessa. Mitä siellä pelattiin ja mitä itse pelasit? – Path of Exile, Chivalry, Dota 2, CS: GO, Minecraft, LoL... vähän kaikenlaista siellä pelailtiin. Itse pelasin pääosin Path of Exile ja Dota 2.

Onko laneilla jotain ”kestosuosikkipelejä”? – Tuo Dota 2 tulee olemaan varmaankin kuvioissa vielä pitkään ja Minecraft on monen mieleen. Minkälaisia selviytymisneuvoja antaisit aloittelevalle lanittajalle? – Syödä ja juoda täytyy, jotta jaksaa. Kannattaa varautua yön pitkiin tunteihin, jolloin kaupat ovat kiinni, hamstraamalla kaupasta hieman juotavaa ja naposteltavaa. Kuka voi osallistua ja miten voi ilmoittautua mukaan? – Tällä hetkellä vain koulun opiskelijat (nykyiset ja entiset) voivat osallistua ja he voivat kutsua kaverin mukaan, kunhan kysyy järjestäjän lupaa. Laneille perustetaan aina Facebook-tapahtuma, jonne ihmiset kutsutaan. Jos haluat mukaan, ota yhteys järjestäjiin. Pääasiallisena järjestäjänä (tai ainakin osallisena) on toiminut Teemu Vilén. Hän on vastannut osallistujista sekä tapahtuman alkamis- ja päättymisajankohdista. Häneltä voi tiedustella lisätietoja sekä kysellä tulevista laneista.

HAASTATTELU: Heidi Lammi ja Sampsa Tuomiaho HAASTATELTAVA: Kalle Virkki KUVAT: Jari Grönlund

Osallistujat täyttävät tilan omilla koneillaan. Osanottajat varaavat mukaan riittävästi ruokaa ja juomaa.

48 figuuri/2013

figuuri/2013 49


Toisen roska on toisen aarre

I

hmiset heittävät todella paljon tavaraa pois; kirpputoreille, kierrätyksiin ja jopa roskakoriin. Monet eivät välttämättä edes ajattele, mitä juuri pois heitetystä tavarastaan voisi luoda. Tarvitaan vain kekseliäisyyttä, ripaus mielikuvitusta sekä ongelma joka kaipaa ratkaisua. Kirpputoreilla nenäsi edessä ovat pitkät hyllyrivistöt notkuen mitä ihmeellisempiä tavaroita. Tässä vaiheessa tulee joko huokaus ajatuksesta ”no katsotaan nyt jos jotain löytyisi” tai sitten silmät suurena ja kädet malttamattomana odottaen päästä

koskettelemaan aarteita. Kierros alkakoon. Tarkastellessasi hyllyjä, kiinnitä katseesi pienempiinkin esineisiin ja vaatekappaleisiin. Kaivaudu syvemmälle kasaan ja anna mielikuvituksesi muokata esineistä sinulle tarpeellisia. Pienellä muokkauksella käyttökelvottomat esineet, esimerkiksi säilyke- ja lasipurkit, puu- ja pahvilaatikot, vanhat ruokailuvälineet, teknologia tai työkalut voivat muuttua suosikeiksesi. Mikä olisikaan kauniimpaa kuin itse tehty persoonallinen ja uniikki käyttökelpoinen esine.

Asioita joihin kiinnitä huomiota etsinnöissäsi:

Vanhat valokuvat: Kuinka surulliselta se kuulostaakin, että joku on hylännyt sukulaisensa tai jopa koko perhepotrettikuvansa lojumaan myytäväksi. Voit kuitenkin herättää kuvan uudestaan henkiin päällystämällä kalenterin, vihon tai laatikon sillä.

Trukkilavat: Ehkä hyödyllisin ja monipuolisin tavara. Näistä voit luoda hyllyjä, lisäämällä muutaman laudan väliin ja leikkaamalla lava sopivan kokoiseksi. Pöytiä tai jopa oleskelusohvia. Pyörät vielä alle, niin pelkästään mielikuvitus on rajanasi.

Säilykepurkit: Jokaisen talouden yleisin ”roska”. Säilykepurkeista voit luoda persoonallisia kynäpurkkeja koristelemalla ne ympäriltä tarranauhalla, narulla tai kuvilla.

Ikkunan pokat: Lasi ruutujen paikoille voit asettaa peilin tai kanaverkon palasia ja muokata ikkunasta muistitaulu seinällesi.

Pahvilaatikot: Muutosta ylimääräiseksi jääneet ehjät pahviset laatikot toimivat vielä tavaroiden säilytyksessä, mutta voit jättää laatikon esille koristeltuasi sen esimerkiksi kauniilla vanhalla sanomalehdellä, kirjansivuilla ja sivulle asetetulla kahvalla. Kahvaksi toimivat vanhat keittiönovien kahvat tai vaikka kutomalla kestävät kahvat. Ruokailuvälineet: Kauniin ja käytännöllisen naulakon saat aikaiseksi vääntämällä ruokailuvälineitä kuperaksi, koukkumaiseksi. Haarukoista voit myös tehdä näppärän muistilapun pidikkeen jättämällä piikit alaspäin. Supersankareille tähän tarkoitukseen myös toimivat vanhat jakoavaimet ym. TEKSTI: Outi Suominen KUVAT: Outi Suominen

Kirjat: Lukemisen sijaan kirjoista on mahdollista myös luoda mitä tahansa. Irrota kannet ja päällystä vihkosi tai jopa kannettava tietokoneesi sillä. Muutama pisto neulalla ja langalla, niin saat siihen vielä vetoketjun. Epäkuntoinen teknologia: Upeat metalliset pöytälamput huutavat jo uudelleen käyttöä. Ilman suurempia nikkarointeja lampusta voit kehittää mielenkiintoisen maljakon pöydällesi. Kupu kohti taivasta ja multa sekä kukkanen siihen kasvamaan iloksesi.

Nakkilan kierrätyskeskus

4H-yhdistyksen pitämä kierrätyskeskus sijaitsee Nakkilassa Villentiellä. Avoinna ma–pe 12–17. Puhelinnumero on 045 639 3701.

SARJAKUVA: Sampsa Tuomiaho

50 figuuri/2013

figuuri/2013 51


ABSURDEJA TARINOITA ÄIDINKIELEN TUNNEILTA

Normi Päivä

Väinö ei osannut uida

O

M

li kaunis kesäpäivä. Väinö ja hänen ystävänsä olivat rannalla viettämässä kesän lämpimintä päivää. Kaikki olivat riemuissaan paahtavasta auringosta, joka jo melkein grillasi nuoret kaverukset elävältä. Onneksi meri oli lähellä ja kaikki päättivät mennä uimaan. Kaikki paitsi Väinö. Väinö kun ei osannut uida.

aanantai 32.12. Einari oli matkalla työpaikalleen, Etelä-Kajaanin kanikasvattomolle, jossa hän työskenteli vaaleansinisten trukkikuskien lajittelijana. Hän hyppäsi liitooravalleen ja purjehti kohti kaakaokauppaa, sillä ei ehtinyt juomaan maansiirtokoneproteiinipirtelöään, josta olisi saanut tarpeeksi mars -patukoita päivän askareisiin. Einari osti kauhallisen suosikkimarjamehuaan ja siemaili sitä matkalla töihin. Einari huomasi olevansa pahasti ajoissa, joten päätti ottaa oikotien ja liitää läpi sateenkaarikujan.

Vuodet hän oli kärsinyt harvinaisesta uimistus nonomuksesta, joka ei antanut ruumiin kellua vedessä, vaikkakin Väinö olikin hieman pulleahko pikkupoika luonnon omilla uimarenkaillaan. Väinö katseli sivusta kun muut jäähdyttelivät viileässä merivedessä, kun hän itse oli halkeamaisillaan kuin lenkkimakkara uunissa.

Epäonnekseen se oli pahamaineisen Polkutraktorimafian pesimisaluetta. Mafian pääjehu, Martti Ursula Erikson, ei voinut sietää liito-oravilla kiitäviä trukkikuskien lajittelijoita, kaikkia muita hän suosi. Mutta henkilökohtaiset kaunat trukkikuskeihin ja niiden lajittelijoihin saivat hänet raivon

Väinön oli keksittävä keino jäähdyttää adonisvartalonsa ennen kun vahinko sattuu. Hän päätti mennä jäätelökioskille. – Mitä saisi olla? Kysyi jäätelönmyyjä – Väinö vastasi: 10 litraa päärynäjäätelöä. Jäätelönmyyjä antoi Väinölle 10 litraa jäätelöä ja pikimmiten Väinö alkoi hieromaan kylmää jäätelöä vartalolleen. – Oi että, kun helpottaa, Väinö huokaisi onnesta. Hän käveli takaisin rannalle ja huomasi, että kaverit olivat vieläkin uimassa. Kuluu hetki jos toinenkin ja jäätelö alkaa sulamaan Väinön vartalolta, ja paahde alkaa taas. Väinö mietti yksikseen: – Oivoi, kun on kuuma. En kestä tätä enää! On pakko mennä veteen. En varmasti huku, jos menen vain polvia myöden mereen, mietti Väinö yksikseen. Väinö tepasteli veden rajalle ja kastoi varpaansa ja lopulta pulahti vyötäröä myöden veteen. – Ei tämä niin paha ole! Väinö huudahti. Samalla tuli suuri aalto ja paiskasi Väinön veden alle.

ABSURDEJA TARINOITA ÄIDINKIELEN TUNNEILTA

valtaan. Hän käski miehistöään jahtaamaan Einaria. Mafian merirosvomiehistö nousi yksisarvisten perunoidensa selkään ja lähti pyörimään Einarin ja hänen liitolaamansa perään. Einari ei huomannutkaan merirosvoja edellään, vaan jatkoi hymyillen matkaansa. Kohta hän huomasi että merirosvot seuraavat häntä ja Einari alkoi heti panikoida ja käski uskollista oravalaamaansa sukeltamaan, jos vaikka saisi jahtaajansa eksytettyä. Aikansa sukelleltuaan Erkin piti saada happea. Hän nousi tielle ja katsoi ympärilleen, hän taisi eksyttää merivarkaat. Joten Einari...

TEKSTI: Sampsa Tuomiaho SARJAKUVA: Sampsa Tuomiaho

Samaan aikaan rannalla oli J. Karjalainen. Tästä tarinasta lauletaan vieläkin.  – Väinö, Väinö missä on se Väinö? Väinö, Väinö missä on se Väinö? Jo näkyy silmät ja suu ei voi olla kukaan muu Siellä, siellä se Väinö on.

KUVA: Vili Välimäki TEKSTI: Vili Välimäki

52 figuuri/2013

figuuri/2013 53


Opiskelijoiden töitä

Sampsa Tuomiaho, NGpkA10

Heidi Lammi, NGpkA10

Elisa Schilkin, NAPpk12

Sampsa Tuomiaho, NGpkA10

54 figuuri/2013

Hanna Kontturi, NGpkA10

Miikkaeli Kärri, NGpkA10

Hanna Kontturi, NGpkA10

figuuri/2013 55


SUPERMAR ET ONNIPE

A

Tavallista parempi ruokakauppa

Sampsa Tuomiaho, NGpkA10 56 figuuri/2013

K-Supermarket Onnipekka Kauppatie 1 29250 Nakkila figuuri/2013 57


NAKKILAN APTEEKKI

Palveleva apteekki l채hell채si.

Ravintola

Mustavaris Kauppatie 1, 29250 Nakkila puh. 040 741 4691

58 figuuri/2013

Kauppatie 15, 29250 Nakkila puh. 02 531 9320 Fax (02) 531 9321

www.nakkilanapteekki.fi

Apteekkari Pirkko Sinkko 59 puh. figuuri/2013 02 531 9322


FIGUURI/ 2013 VILLILÄ

60 figuuri/2013

Sataedu Nakkila Villiläntie 1, 29250 Nakkila villila.sataedu.fi

PAKKALA

Sataedu Nakkila Pakkalantie 3, 29250 Nakkila sataedu.fi


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.