Figuuri 2016 by Sataedu

FIGUURI Kulttuurialan opiskelijajulkaisu

2016

Löydä tästä oma koulutuksesi! Autoalan perustutkinto ajoneuvoasentaja

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto lähihoitaja

Kiinteistöpalvelujen perustutkinto kiinteistönhoitaja

Matkailualan perustutkinto matkailupalvelujen tuottaja

Kone- ja metallialan perustutkinto kunnossapitoasentaja, koneistaja tai levyseppähitsaaja

Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto kokki tai tarjoilija

Logistiikan perustutkinto autonkuljettaja tai yhdistelmäajoneuvonkuljettaja

Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto media-assistentti: tietokoneanimaatio ja pelit tai elokuva- ja tv-ala

Rakennusalan perustutkinto talonrakentaja

Kuvallisen ilmaisun perustutkinto kuva-artesaani

Sähkö- ja automaatioalan perustutkinto sähköasentaja

Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto artesaani

Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto ICT-asentaja Liiketalouden perustutkinto merkonomi Hiusalan perustutkinto parturi-kampaaja

Lisätietoja: sataedu.fi/yhteishaku

2016 Figuuri sisältää Pääkirjoitus Sirpa Levomaa Animaatio- ja peliala Elokuva- ja tv-ala Graafinen suunnittelu Tekstiiliala Valokuvaus Frej Blomqvist Minna Sulonen Hanna Mäki-Ontto Mikko Auerniitty Outi Kaski Värityssivut Tuija Niinisalo Ritva Virtanen HERÄTYS!!! Kuraattori Pääsykoe Ulkomaanopiskelu Ruoka Satakunnan derby Nostalgia Humorskooppi Opiskelijoiden töitä Sarjakuvat Tekijät Mainokset

4 5 6-7 8-9 10-11 12-13 14-15 16-17 18-19 20-21 22-23 24 25-28 29 30 31 32 33 34-35 36-37 38-39 40-41 42-43 44-45 46-47 48-49 50-51

Figuuri 2016. Julkaisija: Sataedu. Painosmäärä: 700. Painopaikka: Eura Print Oy.

Pääkirjoitus Ryhmätyötä ja periksiantamattomuutta.

• Teksti: Enni-Maija Ahovaara • Kuva: Niina Varheenmaa, Enni-Maija Ahovaara

Pitkä matka on tultu Figuuri 2016 projektin kanssa, mutta matkasta huolimatta projekti on ainakin omalta osaltani ollut hauska ja silmiä avaava kokemus. Suurin kiitos tästä kuuluu meidän mahtavalle työtiimillemme, luokalle, joka on jaksanut vastoinkäymisistä huolimatta pitää positiivista asennetta yllä ja jaksanut tehdä hommia pitkistä päivistä huolimatta. Ja myös opettajille, jotka ovat auttaneet ja opastaneet, sekä Villilän valokuvaajille.

”Ennen kuin Figuuri 2016 aloitettiin, toisen vuoden opiskelijoiden kaksi luokkaa yhdistettiin, mikä oli jännittävä tilanne. Kuitenkin pian alkukankeuden jälkeen opimme olemaan yksi kokonainen luokka, niin Figuuri-projektissa kuin vapaa-ajalla.”

Uusi työ, uusi ryhmä, uudet ihmiset on tilanne joka jännittää meitä jokaista enemmän tai vähemmän. Ennen kuin Figuuri 2016 aloitettiin toisen vuoden opiskelijoiden kaksi luokkaa yhdistettiin, joka oli jännittävä tilanne. Kuitenkin pian alkukankeuden jälkeen opimme olemaan yksi kokonainen luokka, niin Figuuri projektissa kuin vapaa-ajalla.

”Omasta mielestäni vuoden 2016 Figuuri on aikakauden huomioon ottanut, selkeästi kirjoitettu, sekä kauniisti koottu lehti.” Vastoinkäymisiltä ei suinkaan olla vältytty, mutta nämä tilanteet on tullut hoidettua asenteella ja kaikesta on aina selvitty. Omasta mielestäni vuoden 2016 Figuuri on aikakauden huomioon ottanut, selkeästi kirjoitettu, sekä kauniisti koot-

tu lehti, joka esittelee eri alojen toimintaa Nakkilassa sekä antaa kuvakulmia nokkeluudellaan lisätä jotain uutta nähtävää ja tehtävää. Figuuri 2016 on kokoelma tietoa ja taitoa.

”Suurin kiitos tästä kuuluu meidän mahtavalle työtiimillemme, luokalle, joka on jaksanut vastoinkäymisistä huolimatta pitää positiivista asennetta yllä ja jaksanut tehdä hommia pitkistä päivistä huolimatta ja myös opettajille, jotka ovat auttaneet ja opastaneet, sekä Villilän valokuvaajille.” Toivottavasti Figuuri 2016 toimii hyvänä esimerkkinä tuleville graafisille suunnittelijoille, ja muillekin kulttuurialasta kiinnostuneille.

Sirpa Levomaa Kaikki tietävät mitä esimerkiksi opettajat ja puhtaushuoltajat tekevät. Jokaisesta koulusta löytyy myös kanslisti. Monille on kuitenkin arvoitus, mitä heidän työnkuvaansa kuuluu. • Teksti: Johan Ruohola • Kuva: Niina Varheenmaa

Kaikki varmasti tietävät suunnilleen mitä esimerkiksi opettajat ja puhtaushuoltajat tekevät. Opintosihteerin työ on monille kuitenkin arvoitus. Haastattelimme Sataedu Pakkalan aulan toimistossa töitänsä tekevää opintosihteeri Sirpa Levomaata. Sirpa on kotoisin Eurajoelta. Hän asui pitkään Nakkilassa, nykyään hän asuu Harjavallassa. Työssään hän ylläpitää opiskelijahallinto-ohjelmaa Primuksessa opiskelijoiden ja opettajien osalta. Hän hoitaa opiskelijoiden opintoetuusasioita. ”Teen opiskelijoiden tutkinto-, päättö-, näyttö-, osallistumis- ja erotodistukset ja erilaiset opiskelutodistukset. Hoidan pääsykokeisiin ja opiskelijavalintoihin liittyviä asioita. Teen useita tilastoja Opetushallitukselle, Tilastokeskukselle, Kelalle ja Sataedun sisäisesti pyytämiä. Esimieheni on Kokemäellä oleva opiskelijapalvelupäällikkö.” Mieleenpainuvimpaa yksit-

täistä työpäivää Sirpa ei osaa sanoa, mutta kertoo että ne hetket kun hän on pystynyt auttamaan ja ratkaisemaan opiskelijan ongelman ja oppilas on lähtenyt tyytyväisenä, saavat työn tuntumaan mielekkäältä. ”Myös pääsykoe- ja valmistumispäivät ovat mieleenpainuvia.”. Opintosihteerin nimikkeen alla työskentelevän Sirpan kautta menee monta asiaa. Hän hoitaa opiskelijoiden opintotukiasioita, koulumatkahakemuksia ja siihen liittyviä ostopapereita. Hän täyttää ostotodistuksen oppilaitoksen osalta ja antaa sen takaisin opiskelijalle koulumatkatukikortin ostamista varten. Hän ei ole työskennellyt muissa oppilaitoksissa, koulutoimistossa kylläkin vajaan parin vuoden ajan. Hänen muu työkokemuksensa on kunta-alan hallinnollisesta toimistotyöstä. Sirpalla tuli tämän vuoden elokuun 1. päivänä 10 vuotta täyteen tässä oppilaitoksessa ja nyt on meneillään 11. vuosi opintosih-

teerinä, Sirpan alottaessa nimike oli oppilaitossihteeri. ”Hoidan opiskelijakorttiasioita esim. SAKKI, Matkahuolto/VR. Opiskelijan pyynnöstä teen opiskelutodistuksia ja läsnäolotodistuksia.”.

”Mieleenpainuvana pidän niitä hetkiä, kun opiskelijalla on ollut haastavampi asia ja olen pystynyt auttamaan ja ratkaisemaan sen omalla työpanoksellani ja opiskelija on lähtenyt tyytyväisenä.’’ Sirpa antaisi koulunsa juuri aloittaville opiskelijoille vinkiksi sen, että kannattaa aloittaa opinnot ilolla ja arvostaen sitä että on saanut opiskelupaikan. Myös avoin mieli ja vastuullinen suhtautuminen opiskeluun edesauttavat opiskelua.

Animaatio- ja peliala Pelialalla suunnitellaan ja toteutetaan erilaisia tietokone-ja kännykkäpelejä, mainoksia ja animaatioelokuvia. Keskeisinä teknisinä ohjelmina ovat erilaiset 3D-sovellukset sekä alalla toimivien yhtiöiden omat kehitystyökalut eli kenttäeditorit. •Teksti: Johan Ruohola • Kuva: Reeta Halkilahti

Animaatio- ja pelialalla tarvitaan kykyä ratkaista ongelmat, ryhmätyötaitoa ja kärsivällisyyttä. Koulutuksessa käydään läpi mm. käsikirjoittamista, kenttäsuunnittelua, sekä konseptin luomista, 3D-mallintamista ja -animaatioita ja koodaamista. Myös tiivis alan kehityksen seuraaminen ja medialukutaidot kehittyvät alalla. Media-as-

sistentti osaa toimia peli- ja animaatioteollisuudessa luovasti ja monipuolisesti. Koulutuksesta valmistuneet peli- ja animaatioalan osaajat saavat hyvät valmiudet työllistyä pelialan yrityksiin ja uusmedian osalta myös muille aloille. Työpaikkoina media-assistentti voi toimia muun muassa ohjelmisto-, kustannus-, lehtitaloissa, elo-

kuva-, animaatio-, radio-, ja tv-alan yrityksissä. Alalla työskentelevän on seurattava alan teknistä kehittymistä jatkuvasti ja sisäistettävä elinikäisen oppimisen taidot. Koska työ on paljon verkosto- ja tiimityöskentelyä, alalla toimivien on oltava yhteistyökykyisiä, mutta myös itsenäisiin ratkaisuihin pystyviä.

Alan opiskelijan kommentit Kuinka monennen vuoden opiskelija olet? Toisen vuoden. Mikä sai sinut hakemaan alalle? Hain alalle koska olin aina kiinnostunut animaatioista. Pelit myös kuuluvat elämääni ja halusin oppia niistä lisää.

Mikä on parasta peli- ja animaatioalan opiskelussa? Sanoisin, että vapaa itsenäinen opiskelu ja vapaus ilmaista itseään. Mikä on paras projekti/työ jota olet täällä opiskellessasi tehnyt? Suosikkini varmaan oli lyhytanimaation teko ryhmässä.

Computer animation and game development students learn to animate and to create games. For example 3D-modeling, plot writing, concept art and level design.

Tehtävä oli tehdä animaatio, jossa hahmon piti juosta, hypätä esteen yli ja taistella miekalla. Sitä oli mielestäni kiva tehdä ja olin tyytyväinen lopputulokseen. Henna Mikama NAV14AP

Elokuva- ja tv-ala Elokuva ja TV: ”Elämä ei aina ole kuin elokuva.” Opiskelua kulissien takana. Opiskelija voi opintojensa aikana suuntautua haluamaansa osa-alueeseen. • Teksti: Riikka Siivonen • Kuva: Reeta Halkilahti

Koulutus antaa monipuoliset valmiudet elokuva- ja tv-alan assistentin tehtäviin, joita ovat muun muassa tuotanto-, kamera-, valo-, ääni- ja leikkausassistentin tehtävät.

”Media-assistentin työpaikat voivat olla elokuva-, animaatio-, radio- ja tv-alan yrityksissä.” Työskentely elokuva- ja tv-alalla vaatii ryhmätyöosaamista, ongelmanratkaisutaitoja, hyvää stressinsietokykyä ja

sopeutumista jatkuvasti muuttuvaan tilanteeseen. Alan työpäivät ovat usein pitkiä ja rytmi epäsäännöllinen, joten myös joustavuus on tärkeä ominaisuus.Sataedussa opetuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet työskennellä osana audiovisuaalista tuotantoa. Opiskellessa opit paljon elokuva- ja tv-tuotannon vaiheista, käsikirjoituksesta kuvaukseen ja leikkaukseen. On mahdollista, päästä taltioimaan erilaisia tapahtumia, tai osallistumaan vaikkapa elokuvatuotantoon jo opiskeluaikanasi. Opiskelija voi opintojensa aikana suun-

tautua haluamaansa osa-alueeseen, joka hänestä luontevimmalta tuntuu. Media-assistentin työpaikat voivat olla elokuva-, animaatio-, radio- ja tv-alan yrityksissä. Uusmediassa työpaikat löytyvät usein muun muassa ohjelmisto-, kustannus- ja lehtitaloista tai mainos- ja viestintätoimistoista. Uusmedia-alalla assistentit työskentelevät usein erilaisissa verkkomediaprojekteissa. Useat alan ammattilaiset työskentelevät myös freelancereina.

Film and Television students are called media assistants. They learn things like production work, camera techniques, light, sound and editing.

Graafinen suunnittelu Visuaalista suunnittelua, luovuutta, mielikuvitusta. Piirustustaito ei ole välttämätön, visuaalinen silmä on! • Teksti: Riikka Siivonen • Kuva: Reeta Halkilahti ja Niina Varheenmaa

Graafista suunnittelua opiskellut on luova, kekseliäs, rohkea, kärsivällinen ja ratkaisuissaan oma-aloitteinen työskentelijä ja ottaa vastaan uusia haasteita avoimin mielin. Lisäksi hän on tottunut kiireeseen ja sietämään koviakin paineita. Opintoihin sisältyy yrittäjyyttä ja kolmevuotisen opiskelun aikana tutustutaan sekä printti- että sähköiseen mediaan. Tätä kaikkea opetetaan Sataedussa ja lisäksi opit kaiken aina kuvankäsittelystä taittoon. Usein kuvitellaan graafisen

suunnittelun olevan pelkkää piirtämistä. Se väite ei pidä paikkaansa. Opintoihin kyllä sisältyy jonkin verran taideopintoja, mutta eniten graafinen suunnittelu keskittyy tietokoneella tehtävään visuaaliseen suunnitteluun, brändäykseen ja erilaisten ulkoasujen suunnitteluun. Visuaalisesta silmästä on alalla paljon hyötyä, ja sitä myös arvioidaan alan pääsykokeissa. Graafiselle suunnittelijalle tärkeä työkalu on äidinkieli, jota koulussa myös opiskellaan. Työpaikat valmistumisen

jälkeen ovat esimerkiksi kirjapainossa, kustantamoissa ja mainostoimistossa, mutta ammatti avaa ovia myös moneen muuhun eri alojen työtehtäviin, kuten kaupan ja teollisuuden markkinointiin.

”Visuaalisesta silmästä on alalla paljon hyötyä, ja sitä myös arvioidaan alan pääsykokeissa.”

Graphic design students know how to work effectively with the rapid timetable, and under a quite bit of pressure, as long as they get their coffee.

Tekstiiliala Värisilmä, luovuus, kärsivällisyys sekä sorminäppäryys ovat kaiken A ja O. • Teksti: Enni-Maija Ahovaara • Kuva: Reeta Halkilahti

Tekstiilialan työt ovat monipuolisia. Eri työmenetelmiä ja laitteita käyttäen jokaisesta työstä tulee uniikki.

’’Tekijältä on löydyttävä värisilmää, luovuutta sekä kärsivällisyyttä ja sorminäppäryyttä.’’

Tekstiilialaan kuuluu mm. mattojen, shaalien ja verhojen tekemistä. Myös ompelu ja kankaanpaino on osana opiskelua. Tekijältä on löydyttävä värisilmää, luovuutta sekä kärsivällisyyttä ja sorminäppäryyttä. Opiskelijat käyvät myös läpi sisustuksen ja kudonnan kulttuuria, opiskelevat tekstiilin suunnittelua ja tekevät suunnitelman pohjalta toteutuk-

sia. Tekstiilialalta valmistunut henkilö voi toimia tekstiili- ja käsityöalan eri tehtävissä, sekä ohjaustehtävissä.

’’Sisustuskudonnasta valmistunut henkilö voi toimia tekstiili- ja käsityöalan eri tehtävissä.’’

Alan opiskelijan kommentit Kuinka kuulit alasta ja mikä sai sinut kiinnostumaan? ”Kuulin koulusta yläasteen opettajalta. Kiinnostuin alasta heti, koska tykkään käsitöistä.” Mitä vinkkejä antaisit alalle hakevalle? ”Sinun kannattaa käydä tutustumassa kouluun.”

Mikä on tähän mennessä hauskin työ, jonka olet tehnyt? ”Kivoin ja mieleenpainuvin työ oli ensimmäinen mattoni.” Mikä on ollut helpoin/vaikein työ? ”Vaikein on ollut tämän hetkinen työni. Teen asiakastyönä jouluista penkinpäällistä.”

Arts and crafts students learn how to create unique craftworks using different methods and weaving equipment.

Jos saisit valita itse jonkun työn jonka tekisit, niin mikä se olisi? ”Lisää mattoja.” Jenni Autio NTeo13

Valokuvaus Nakkilassa on mahdollisuus opiskella valokuvausta. Kaksi vuotta kestävässä koulutuksessa opetellaan kaikki tärkeimmät asiat valokuvauksesta. Opiskelijoilla on myös mahdollisuus lähteä vaihtoon ulkomaille. • Teksti: Riikka Siivonen • Kuva: Reeta Halkilahti

Nakkilassa voit opiskella myös valokuvausta. Koulutus kestää noin 1,5 vuotta ja on päätoimista opiskelua, eli 25h/viikko. Koulutuksen aikana opit käyttämään monipuolisesti kameroita ja erilaisia valaisulaitteita. Myös valokuvauksen ilmaisua opiskellaan. Valmistunut valokuvaaja osaa toimia viestintä- ja taidealalla valokuvauksen työtehtävissä toisen palveluksessa, tuotantotiimin jäsenenä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana. Valmistuneet työskentelevät usein lehtikuvaajina, muotokuvaajina, studiokuvaajina, kuvankäsittelijöinä, hääkuvaajina tai luontoku-

vaajina. Tutkinnon suorittanut osaa toimia erilaisissa kuvaustilanteissa ja valaisuolosuhteissa.

’’Koulutuksen aikana opit, miten käyttää kameraa, miten kameran asetukset kannattaa säätää erilaisiin kuvaustilanteisiin, sekä miten käyttää studiovaloja hyödyksi esimerkiksi tuotekuvauksissa.’’

When you study photography at Sataedu Vocational Institute, you will learn how to take different kind of photographs in different situations.

Koulutus toimii tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa. Opiskelijat ottavat vastaan asiakastöitä ja käyvät kuvaamassa esimerkiksi häitä ja muita tapahtumia. Opiskelijoilla on myös mahdollisuus lähteä ulkomaille opiskelemaan valokuvausta tai mennä työssäoppimaan ulkomaille. Kaikki hakijat kutsutaan haastatteluun, jossa hakijalla on mahdollisuus näyttää omaa osaamistaan 10-20 valokuvalla. Haastattelutilanteessa on oltava mukana myös sähköinen portfolio.

Frej Blomqvist Villilässä elokuva- ja TV-alan opiskelijoita opettava Frej Blomqvist on opettaja jota on varmasti vaikea olla huomaamatta. Huumorintajuinen ja ammattimainen opettaja kertoo seuraavassa haastattelussa työstään ja arjestaan. • Teksti: Johan Ruohola • Kuva: Niina Varheenmaa

Haastattelimme Villilässä toimivaa elokuva- ja TV-alan opettajaa Frej Blomqvistia. Frej kertoo että päätyi alalle yhtiökumppanina toimineen, Sataedussa työskennelleen opettajan kautta. Yhtiökumppani tarvitsi firman kiireiden takia korvaajaa muutamille tunneille, jotka Frej suostui pitämään. ”Mä olin siinä ennen talvea silleen, että kun tää firma on vasta alussa ja ei tästä niin paljoa rahaa vielä tule, että millä helkkarilla mä nyt ton talven hoidan. Sitten Vahteristo soitti, että tänne on nyt laitettu sulle tunteja, että tästä tulis päätoiminen työ, ja kysyi haluanko ottaa ne vastaan.” Frej halusi, ja hän on toiminut jo useita vuosia opettajana Sataedussa. Hänestä piti tulla graafikko, ja hän kävikin taidekoulua ja mainosgraafikkokoulua. Frej kertoo pyörineensä nuorena porukoissa jotka tekivät videoita. Tämä ryhmä sai myytyä juttujaan televisioon, ja siitä toiminta lähti ammattimaistumaan. ”Oon ollut alalla tosi pitkään. Ja mun oli jo kymmenenvuotissynttäreillä pakko saada

kaitafilmikamera, projektorit ja vehkeet, ja tehtiin kavereiden kanssa animaatioita ja lyhytleffoja. Halu alalle on lähtenyt harrastuksen kautta ja tässä ollaan.”

”Vinkiksi opiskelijoille Frej kertoo, että tällä alalla pitää olla huippu.” Kysyttäessä mitä vaatii opettajaksi pääseminen, hän kertoo nykyään vaatimuksen olevan opettajan pätevyys, mutta virne kasvoillaan pohtii ovatko parhaat opettajat niitä, joilla on pätevyys. Hän on itse saamassa opettajan pätevyyden tänä syksynä. Frej’n mukaan työilmapiiri on hyvä, ja hän viihtyy nykyään loistavasti työssään. ”Viihtyvyyttä auttaa se, että oppilaat on mainioita”. Vinkiksi opiskelijoille Frej kertoo, että tällä alalla pitää olla huippu niin osaamisen kuin sosiaalisten kontaktienkin suhteen. Jos oppilas ajattelee käyvänsä vain tunneilla, ilman suurempaa intohimoa työskentelyyn, työllistyminen on erittäin vaikeaa. Jotkut oppilaat jäävät hy-

vin mieleen. ”Eräs oppilas teki melko pimeitä lyhytleffoja. Toki hän paiski myös kovasti töitä.” Frej naurahtaa. Frej kertoo, että ei osaisi enää tehdä muuta kuin TVja elokuva-alaa, mutta arvelee että majakanvartijan työ olisi mukavaa. Vapaa-ajan harrastuksina Frej sanoo ”skulaavansa skebaa” ja joskus menevänsä kesäisin kanootilla merellä. Usein hän rentoutuu käyttämällä 3D-ohjelmaa ja valokuvaamalla. Myös musiikin teko kuuluu harrastuksiin. Kysyimme Frej’n mielipidettä siihen, pitäisikö tunneilla soida radio kaikkien kuunneltavissa, vai onko parempi vaihtoehto että kaikki kuuntelevat kuulokkeidensa kautta musiikkia. Hänen mielestään hyvät kuulokkeet on parempi vaihtoehto kuin huono radio. ”Taajuusvasteet määrittelee mun mielipiteen tähän asiaan”, Frej hymähtää. Energinen opettaja kertoo mottonsa vaihtuvan usein, mutta tällä hetkellä hänen mottonsa on ”Kaaos on ystävä”. Frej’n mielestä kaaoksen aikana voi tehdä asioita joita ei olisi muuten edes lupa tehdä.

Frej is a Film and TV industry teacher. No one really knows how long he has been teaching. He is pretty mysterious and cool.

Minna Sulonen Minna kehottaa kaikkia pyrkimään aina omaan parhaimpaan työtulokseensa ja ehdottomasti lähtemään rohkeasti ulkomaavaihtoon.

• Teksti: Riikka Siivonen • Kuva: Niina Varheenmaa

Elä unelmaasi, älä unelmoi elämääsi, näin kuuluu kuvallisen ilmaisun opettaja Minna Sulosen motto. Taide on ollut aina lähellä hänen sydäntään ja siksi hän valmistuikin kuvataiteilijaksi. Hän aloitti työskentelyn Satakunnan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa, nykyisin Sataedu, vuonna 2000. Töihin hän päätyi niin, että selasi puhelinluetteloa lukematta sitä ja otti sieltä lähimmän alaansa koskevan työpaikan ja soitti, olisiko töitä tarjolla.

”Opiskelu ei aina ole haudanvakavaa puuhaa, vaan se voi olla jopa hauskaa.” Minna on opiskellut taidetta mm. Kuvataideakatemiassa Moskovassa ja Taideteollisessa Korkeakoulussa Helsingissä (nyk. Aalto yliopisto). Minna sanoo viihtyvänsä nykyisessä työpaikassaan hyvin ja kertoo ilmapiirin olevan todella hyvä sekä opettajien et-

tä opiskelijoiden keskuudessa. Kysyttäessä, onko oma mielenterveytesi vaakalaudalla, hän totesi, ettei ole. Hullu saa olla, muttei tyhmä ja totesi pienen hulluuden olevan aina tervetullutta. Opiskelijoita hän neuvoo ottamaan kaiken hyödyn opiskelusta irti ja nauttimaan siitä. Opiskelu ei aina ole haudanvakavaa puuhaa, vaan se voi olla jopa niin hauskaa, ettet edes halua olla pois koulusta. Monesti uudet opiskelijat tänne tullessaan ihmettelevätkin, voiko koulussa oikeasti viihtyä niin hyvin, että siitä nauttii. Minna kehottaa kaikkia pyrkimään aina omaan parhaimpaan työtulokseensa ja ehdottomasti lähtemään rohkeasti ulkomaavaihtoon. Hän sanoo, että hänen mieleensä on jäänyt moniakin opiskelijoita ja hän on vielä tänäkin päivänä monen kaveri esimerkiksi facebookissa. Hänestä on aina kiva nähdä vanhoja opiskelijoita. Minna rentoutuu vapaa-ajalla viettämällä paljon

aikaa ystävien kanssa ja katsomalla paljon elokuvia. Hän osallistuu monipuolisesti porilaiseen kulttuuritoimintaan käymällä esim. taidenäyttelyissä ja pitämällä sellaisia itse. Työ on hänelle myös tavallaan harrastus. Minna on mukana myös monenlaisessa yhdistystoiminnassa. Alaa hän ei vaihtaisi, ellei sitten saisi lottovoittoa ja tulisi miljonääriksi – siinä tapauksessa hän tekisi vain taidetta. Opettamisesta hän ei luopuisi, vaan haluaisi edelleen opettaa. Kysyimme myös muutamia mielipidekysymyksiä. Toinen niistä koski musiikin kuuntelemista tunneilla. Minnan mielestä tunneilla voi kuunnella musiikkia, mikäli opettaja sen sallii, mutta omilla kuulokkeilla. Toinen mielipidekysymys koski juuston ja kinkun järjestystä leivän päällä. Minna totesi, että juusto kuuluu ehdottomasti päällimmäiseksi. Kengännumeroa kysyttäessä, Minna vastasi naurahtaen olevansa isokenkäinen.

Minna has been a graphic design lecturer at Sataedu since 2000. Her motto is ’’don’t dream your life, live your dreams’’.

Hanna Mäki-Ontto ”Pidä huolta itsestäsi ja tovereistasi. Riittävä uni, ruoka, ulkoilma ja sosiaaliset suhteet ovat perusta hyvälle oppimiselle.”

• Teksti: Riikka Siivonen • Kuva: Niina Varheenmaa

Graafisen suunnittelun opettaja Hanna Mäki-Ontto kertoo aloittaneensa Sataedussa syksyllä 2009. Hän palasi äitiyslomalta töihin syksyllä 2015 graafisen suunnittelun opettajaksi. Hannan sydäntä lähellä on aina ollut viestintä eri muodoissaan ja hän on tehnyt alan töitä jo vuosia. Hän kertoo olleensa yhteydessä Riitta Vahteristoon ja päätyneensä sitä kautta opetustöihin. Hanna kertoo viihtyvänsä työssään ja töissään. Kollegat ovat kannustavia ja positiivisia, vaikka työyhteisö onkin jonkin verran muuttunut äitiysloman aikana. Opiskelijoita hän kehottaa pitämään huolta itsestään, perustarpeistaan ja tovereistaan. Riittävä uni, ruoka, ulkoilma ja sosiaaliset suhteet ovat hänen mukaansa perusta sille, että pystyy sisäistämään ja oppi-

maan uusia asioita. Hän sanoo muistavansa opiskelijat yksilöinä, kokonaisuuksina eikä ajatuksissaan vertaile heitä toisiinsa. Ketään yksittäistä opiskelijaa hänelle ei erityisesti ole mieleen jäänyt, mutta jäädessään äitiyslomalle hän olisi halunnut kulkea oman ryhmänsä kanssa heidän valmistumispäiväänsä saakka. Hanna kertoo rentoutuvansa vapaa-ajalla, kun laittaa lenkkarit jalkaan ja lähtee ulos raittiiseen ilmaan. Hän kertoo huomanneensa rentoutuvansa myös silloin, kun jää kuuntelemaan hiljaisuutta. Kysyttäessä, onko oma mielenterveytesi vaakalaudalla, hän vastaa ettei ole. Hannan mielestä opiskelijat saavat tunneilla kuunnella musiikkia kuulokkeilla, jos he sitä tarvitsevat keskittyäkseen, mutteivät niin, että se häiritsisi muita.

Hän kertoo, ettei hänellä ole mitään henkilökohtaista mottoa, mutta sanoo monen olevan hänen makuunsa sopiva. Yksi tärkeimmistä on ’’Kaveria ei jätetä’’.

”Opiskelijoita hän kehottaa pitämään huolta itsestään, perustarpeistaan ja tovereistaan.” Klassikkoväittelyn aiheeseen, eli siihen kuuluuko juusto ennen kinkkua leivälle, hän sanoo, ettei kinkun ja juuston järjestyksellä niinkään ole merkitystä. Jos mietitään sitä, mitä leivän päälle laitetaan, niin ne kaikki muut mahdollisuudet hänen mielestään ovat kiinnostavampia ja ehkä myös tärkeämpiä kuin nuo edellä mainitut.

Has been a graphic design lecturer at Sataedu since the fall 2009. She encourages students to take care of themselves.

Mikko Auerniitty Yrittäjän ja opettajan hommia tekevä Mikko Auerniitty harrastaa valokuvausta ja jalkapalloilua. Haastattelin aikuisia opiskelijoita opettavaa Mikkoa. • Teksti: Riikka Siivonen • Kuva: Niina Varheenmaa

Mikko kertoo olleensa Sataedussa opettajana jo hieman alle 10 vuotta ja päätyneensä töihin niin, että tiiminvetäjä Suvi Lindberg pyysi häntä töihin. Mikko keksi että hänestä tulee valokuvaaja jo, kun hän oli lukion kolmannella luokalla. Hän opiskeli valokuvausta ja lopetti opintonsa -98. Hän on perustanut myös oman yrityksen ja pitänyt omia näyttelyitä. Yritys on edelleen toiminnassa opettajantyön ohessa. Opettajana hän on vakituisesti toiminut vuodesta 2001 asti enemmän tai vähemmän. Mikko sanoo työilmapiirin olevan todella loistava ja kertoo viihtyvänsä työssään Sataedussa. Hän kehottaa opiskelijoita tekemään paljon töitä. ’’Pelkkä tunnilla istuminen ei edistä mitään”, ja jatkaa: ’’Kun tunnilla ollaan, silloin on kuunneltava, keskityttävä ja ajateltava ja kysyttävä, jos jotain ei ymmärrä.’’ Hän sanoo, että mitä enemmän kohtaa vaikeuksia, sen parempi, koska silloin asioita oppii. Mikko opettaa valokuvausta tällä hetkellä pelkästään aikuisille, mutta kertoo että erittäin vahvoja persooniakin on

tullut vastaan ja tulee varmasti edelleen. Hän kertoo edelleen pitävänsä yhteyttä entisten opiskelijoidensa kanssa puolin ja toisin.

”Hän kehottaa opiskelijoita tekemään paljon töitä, pelkkä tunnilla istuminen ei edistä mitään.” Perustutkinto eroaa ammattitutkinnosta siten, että perustutkinnosta puhuttaessa oletetaan lähtötason olevan nolla. ’’Kun sen on suorittanut, on jo ne perustaidot. Tämän jälkeen on oltava noin 3-5 vuotta työelämässä, jotta voi suorittaa ammattitutkinnon ja jos haluat suorittaa erikoisammattitutkinnon vielä, on sinun oltava taas 3-5 vuotta työelämässä ennen sitä’’, Mikko kertoo. Hän ei ainakaan toistaiseksi ole keksinyt, mikä olisi parempi ja mukavampi vaihtoehto kuin valokuvaus, mutta toteaa joskus pohtineensa alan vaihtoa ihan vakavaltakin pohjalta. Mikko harrastaa valokuvataidetta vapaa-ajalla ja sanoo sen olevan harrastus, kos-

ka hän ei saa rahaa siitä. Hän myös kuntoilee, jotta jaksaa tehdä asioita. Hän pelaa jalkapalloa joko itse tai katsoo sitä televisiosta tai voi mennä itse paikan päälle katsomaan sitä ja toteaa sen olevan luultavasti rentoutumista. Musiikin kuuntelun ei hänen mukaansa pidä olla pakkokuuntelua, joten hänen mielestään jos musiikkia haluaa kuunnella tunnilla, on pidettävä kuulokkeet päässä, koska kaikki eivät voi edes keskittyä, jos ei ole hiljaista. Kysyttäessä, onko oma mielenterveytesi vaakalaudalla, hän naurahtaa ja toteaa suoraan sen olevan vankkumaton kuin norjalainen vuori, joka meinaa sortua. Hänen mielenterveytensä ei ole todellakaan vaakalaudalla. Leivälle hän laittaisi ensin juuston jos se olisi superkypsytetty homejuusto tai paksu, kivikovasiivu gorgonzola tyyppinen juusto. Kengännumeroa kysyttäessä Auerniitty katsoo kenkiensä pohjaa ja toteaa sen olevan 41 tai 42. Motto: Ai, mitä häh?!

Mikko has been teacher at Sataedu for a little less than 10 years. Theaches photography at the moment only for adults. Mikkoâ&#x20AC;&#x2122;s mental health is unfailing like a Norwegian mountain which is about come to pieces.

Outi Kaski Sataedun käsi- ja taideteollisuusalan opettaja Outi Kaski opettaa sisustuskudontaa. Mutta miten Outi on päässyt opettamaan alaa, ja mitä hänen työnkuvaansa kuuluu? • Teksti: Johan Ruohola • Kuva: Niina Varheenmaa

Haastattelin käsi- ja taideteollisuuspuolen opettajaa Outi Kaskea, ja hänen työparinaan toimivaa koulukäyntiohjaaja Tuija Niinisaloa.

”Vinkiksi opiskelijoille Outi antaa sen, että kannattaa ottaa kaikki tieto ja oppi irti.” Outi kertoo aloittaneensa työt Sataedun käsi- ja taideteollisuuspuolen opettajana vuonna 2008, kun hän näki työvoimahallinnon sivuilla ilmoituksen avoimesta paikasta. Kokemusta hänellä riittää paljon. Ylioppilaaksi kirjoittamisen jälkeen hän kävi silloisen kotiteollisuuskoulun, joka oli hänen nykyään opettamaansa alaa vastaava ala. Sen jälkeen

hän kävi opiston josta valmistui suunnittelijaohjaajaksi, jonka jälkeen hän meni töihin. Myöhemmin hän täydensi opistotutkintonsa ammattikorkeakoulututkinnoksi, ja kävi myös opettajakoulutuksen. Samaan aikaan hän teki töitä. Työnteosta tekee mukavaa hyvä ilmapiiri. Opiskelijat on aivan ihania, se täällä on parasta”, Outi lisää. Hän kehaisee myös työkavereitaan, ja vilkaisee samalla työparinsa Tuijan suuntaan. Vinkiksi opiskelijoille Outi antaa sen, että kannattaa ottaa kaikki tieto ja oppi irti, ja kysyä opettajilta kaiken tiedon mitä tarvitsee opiskeluun liittyen. Tuija nyökkäilee vieressä. ”Palautteen antaminen opettajille on myös tärkeää, vuorovaikutusta puolin ja toisin. Ryhmähengen rakentuminen

oppilaiden kanssa tekee opiskelusta mukavaa”, Outi sanoo. Mieleenpainuvimpia oppilaita kysyttäessä Outi sanoo että kaikki ovat olleet ihania, mutta muutamat entiset oppilaat pitävät vieläkin yhteyttä. Kysyttäessä vaihtaisiko hän alaa, Outi kertoo että ei vaihtaisi alaa, ainakaan jos työpaikka säilyy. Harrastuksikseen Outi kertoo puutarhahommat ja naisten puutyöpiiri kansalaisopistolla. Entä kumpaa Outi suosii enemmän, sitä että radio soi luokassa vai että jokainen kuuntelee musiikkia kuulokkeidensa kautta? ”Mun mielestä se on oppilaiden oma päätös”, hän naurahtaa. Outi laittaa juuston leivälle ennen kinkkua. Viimeiseksi se tärkein, eli kengännumero. Tähän Outi vastaa 38-39.

V채rityssivut V채rit채 ja irroita

Tuija Niinisalo Seuraavaksi saamme tutustua koulunkäyntiohjaaja Tuijan työnkuvaan, taustaan ja ehkä hieman yllättäväänkin polkuun nykyiselle työpaikalleen Sataeduun.

• Teksti: Johan Ruohola • Kuva: Niina Varheenmaa

Miten Outin työpari Tuija päätyi työhönsä? Koulutukseltaan koulunkäynninohjaaja oleva Tuija vastaa: ”Olen aina pitänyt käsitöistä, joten aikuisten tyttärieni kannustamana hain tänne Nakkilaan opiskelemaan ja sain paikan. Kun opiskelut päättyivät 2012, niin aloitin samana syksynä täällä ohjaajana. Työparini Outi on siis mun entinen opettaja!” Ohjaajana Tuija on toiminut vuodesta 2005 lähtien, ja Sataedussa nyt kolme vuotta. Hänen mukaansa ohjaajana olo vaatii halua oppia, sekä ”tuntosarvia” eli ihmistuntemusta, ja sitä, että osaa toimia kaikenlaisten ihmisten kanssa. Tuija kehuu Outin olevan niin ihana työpari ja pätevä opettaja, että hän oppii työskennellessään itse koko ajan. Tuijan mielestä oppilaiden kannattaa suhtautua opiskeluun tosissaan, mutta avoimin mielin. ”Oppilaan kannattaa lypsää opettajalta kaikki mahdollinen tieto irti”, hän vink-

kaa. Mieleenpainuvimpia oppilaita kysyessä Tuija kertoo vuodelta 2005 nuoren naisen ja nuoren miehen, jotka muistavat häntä yhä äitienpäivänä, jouluna ja hänen syntymäpäivänään. ”Useita jää joka vuosi mieleen.” Tuija ei vaihtaisi alaa, paitsi vain jos työttömyys kohtaisi. Hän tekee työn ohessa neuropsykiatrista valmennusta, joten omien sanojensa mukaan hän ”liukenisi sille puolelle”, jos työttömyys uhkaisi. ”Tämä ei ole kovin hyväpalkkainen ammatti, joten rahan takia en tätä tee.”

”Ohjaajana olo vaatii halua oppia, sekä ’tuntosarvia’ eli ihmistuntemusta, ja sitä, että osaa toimia kaikenlaisten ihmisten kanssa.” Vapaa-aikaansa Tuija käyttää mm. käsitöihin, pihatöihin,

sisustamiseen, koiran kanssa lenkkeilyyn sekä jumppaan. Hän on myös mummo ja on tulossa lähiaikoina kolmatta kertaa mummoksi. Hän tykkää myös matkustella, mutta mummoksi tulon jälkeen matkustelu on vähentynyt. Tuijan mielestä on parempi, että radio soi hiljaa luokassa, kuin että jokaisella olisi kuulokkeet, koska ”napit korvilla” on vaikeampi kommunikoida. Mottonsa Tuija kertoo olevan ”Taipuu, taipuu, muttei katkea”. Tuijan mielenterveys ei ole vaakalaudalla. Tasapainotus on tärkeässä osassa tässä. ”Vaikka laittaa kaiken 110 % likoon, niin oikein tasapainottamalla tulee fiilis että ei olisi vieläkään antanut ihan kaikkeaan. Liikunta ja käsityöt ovat myös todella tärkeä asia”. On helppo uskoa, että Tuija ja Outi tulevat loistavasti toimeen, sillä myös Tuija laittaisi juuston ennen kinkkua leivän päälle, ja kengännumerokin pyörii 38:n nurkilla.

Ritva Virtanen Yleisimpiä toimenpiteitä potilaille Ritvan mukaan on rasitusvammojen takia laitettavat sidokset, flunssan hoitaminen ja pienet haavat. • Teksti Riikka Siivonen • Kuva: Niina Varheenmaa

Terveydenhoitaja Ritva Virtaselta kysyin kymmenen kysymystä liittyen mm. seksuaalisuuteen ja terveyteen. Selvitin myös mitä terveydenhoitajan ammatti vaatii. Kouluterveydenhoitaja Ritva Virtanen on aloittanut Sataedussa terveydenhoitajana jo vuonna 2006. Ritva kertoo, että on päätynyt alalle, koska on aina tykännyt tehdä ihmisten kanssa töitä ja olla mukana erilaisissa tilanteissa.

“Virtanen painottaa, että kouluterveydenhoitajan luo mentäessä asian ei tarvitse aina liittyä terveyteen, vaan hänen puoleensa saa kääntyä muusTerveydenhoitajan ammattiin haluavan on oltava valmis hankkimaan joko lukiopohja tai lähihoitajan koulutus ja käytävä läpi vielä 4 vuotta kestävä ammattikorkea, jotta valmistuu terveydenhoitajaksi.

Kouluterveydenhoitajan tehtäviin kuuluu muun muassa opiskelijoiden terveyden ja opiskelukyvyn edistäminen ja olla osana opiskelija hyvinvointityöryhmää. Ritva on työskennellyt terveydenhoitajana jo 10 vuotta.

”Parasta hänen työssään on varmasti se, että on voinut auttaa jossain ongelmassa sillä hetkellä ja ongelmasta on päästy eteenpäin.” Ritva painottaa, että kouluterveydenhoitajan luo mentäessä asian ei tarvitse aina liittyä terveyteen, vaan hänen puoleensa saa kääntyä muussakin tilanteessa. Koska moni nuori arastelee edes puhua seksuaalisuuteen liittyvistä asioista ääneen, kysyin Ritvalta, miten hän rohkaisisi nuoria puhumaan avoimemmin. Ritva sanoo, että siinä tilanteessa on otettava asiat asioina ja itse on

oltava kannustava ja vastaanottavainen. Ritvan mukaan parasta hänen työssään on varmasti se, että on voinut auttaa jossain ongelmassa sillä hetkellä ja ongelmasta on päästy eteenpäin. Toimitilan pienuus ja ahtaus haittaavat työntekoa. Ensimmäistä työpäiväänsä hän ei muista enää kunnolla, mutta sanoo sen olleen sekavahko, koska kaikki oli auki ja uutta. Tuolloin hän ei edes työskennellyt samassa tilassa kuin nykyisin. No, minkälaista tukea kouluterveydenhuolto voi tarjota mielenterveysasioissa? Koululta saa sen avun, jonka kouluterveydenhoitaja ja kuraattori voivat antaa. Tarvittaessa on käytössä kouluterveyden ulkopuolella toimiva, terveyskeskuksen psykiatrinen työryhmä, johon kuuluu monia alan ammattilaisia. Yleisimpiä toimenpiteitä potilaalla koulumaailmassa Ritvan mukaan on rasitusvammojen takia laitettavat sidokset, flunssan hoitaminen ja pienet haavat.

HERÄTYS!!! Kärsitkö aamuväsymyksestä? Selvitimme miten selviät koulupäivästäsi ilman, että aamuväsymys häiritsisi. Tässä 10 vinkkiä, kuinka välttää tai ehkäistä aamuväsymystä. • Teksti: Riikka Siivonen • Kuva: Enni-Maija Ahovaara

1. Mene nukkumaan ajoissa. Nuori tarvitsee unta 8-10 tuntia yössä, aikuinen pärjää 6-9 tunnin yöunilla 2. Pese kasvot kylmällä vedellä tai käy kylmässä suihkussa. Kylmä vesi herättää loistavasti ja saattaa auttaa pysymään virkeänä päivän aikana 3. Sammuta elektroniset laitteet tuntia ennen nukkumaanmenoasi, äläkä nuku puhelin vieressäsi. Kaikki sähkölaitteet kuten puhelin ja tietokone tai televisio on hyvä sammuttaa ainakin tuntia ennen nukkumaan menoa ja tehdä jotain rauhoittavaa kuten vaikka kutoa, lukea tai piirtää ennen nukkumaanmenoa. Näin kroppa valmistautuu lepoon. Puhelimen pitäminen vieressä nukkuessa saattaa vaikuttaa unenlaatuun. 4. Kuuntele rentouttavaa musiikkia. Rentouttava ja rauhallinen musiikki auttaa rauhoittumaan ja nukahtamaan 5. Nouse heti kellon soitua. Älä torkuta, vaan nouse

heti kellon soitua ensimmäisen kerran. Älä jää sänkyyn makaamaan ja lukemaan sosiaalista mediaa, vaan nouse ylös ja mene laittamaan vaikka kahvi tippumaan. Jos jäät makaamaan ja torkutat, saatat olla pitkään sen jälkeen väsynyt. 6. Venyttele. Ensimmäiseksi kun nouset ylös, venyttele. Näin saat lihakset auki ja virkistyt heti hiukan. Jos teet istumatyötä, nouse välillä ylös ja venyttele. Kokeile tehdä työtä välillä seisten. 7. Pienennä ateriakokoa. Suuret, tuhdit ateriat saavat olon väsyneeksi ja vetämättömäksi. Jos syöt paljon illalla, vaikuttaa se oloosi vielä koko seuraavan päivän. Vaihda pastalautasesi kevyempään vaihtoehtoon, esimerkiksi runsaasti kasviksia sisältävään wok-ruokaan, niin tunnet olosi huomattavan paljon energisemmäksi jo muutaman päivän jälkeen. Lisää myös kasviksia, hedelmiä ja vihanneksia lautasellesi, sillä ne vaikuttavat paljon yleiseen olotilaasi. Jos et usko, kokeile

ruokavaliota muutaman viikon ajan huomaat eron taatusti! Esimerkiksi erilaiset smoothiet ovat loistava tapa ilta- ja aamupaloilla. 8. Pyri säännölliseen unirytmiin. Älä nuku ja valvo viikonloppuisin reippaasti myöhempään, sillä se kostautuu heti seuraavana maanantaina. Kehosi ei toivu unirytmin muuttamisesta niin nopeasti kuin haluaisit – ja sen kyllä huomaa! 9. Pimennä makuuhuoneesi. Makuuhuone kannattaa pimentää mahdollisimman hyvin, sillä keho reagoi valoon. Sammuta tietokoneen näyttö, ylimääräiset valot ja pimennä ikkunat. 10. Liiku. Myös liikunnan puute voi olla osallinen väsymykseen. Jää vaikka yksi pysäkki aiemmin pois bussista jakävele kotiin. Venyttele joka aamu, jotta kroppasi toimii ja saa happea. Jos liikut joka päivä ulkona, energiasi kuluu paremmin ja nukut paremmin!

Kuraattori Kuraattori on usein se henkilö jonka luokse mennään kertomaan tai puhumaan ongelmista, mutta myös iloisista asioista. Kuraattori on lähellä oppilaita ja yrittää ajaa heidän asiaansa. Mutta mitä muuta kuraattorin työhön kuuluu? • Teksti: Johan Ruohola • Kuva: Niina Varheenmaa

Kävin haastattelemassa kuraattori Saara Lindbladia. Työt Sataedussa hän aloitti syyskuussa 2015. ”Lastensuojelutyötä olen tehnyt noin kymmenen vuotta, lastensuojelulaitoksissa, avohuollossa, ja ihan vaan lastensuojelutoimistonkin puolella. Siirryin virkavapaan kautta viime maaliskuussa kuraattorin tehtäviin Kankaanpäähän”, Saara kertoo. Hän työskenteli tähän syksyyn asti Kankaanpäässä, kunnes pääsi töihin Ulvilan kaupungille ja sitä kautta Sataeduun. Tällä hetkellä hänen toimipaikkoihinsa kuuluu Sataedu Ulvila ja Sataedu Nakkila. Saaran työnkuva rakentuu pääosin oppilashuollosta, jota tehdään yhteistyössä opon ja terveydenhoitajan kanssa, sekä muun oppilashuollon työryhmän kanssa. ”Sosiaaliset asiat koulussa ovat pitkälti sitä kuraattorin toimialaa. Välillä teen yhteistyötä Kelan kanssa esimerkiksi opiskelijoiden tukihakemusasioiden toimesta”, hän valaisee. Hän yrittää ajaa

opiskelijoiden asiaa ja opiskelijoiden etua esimerkiksi silloin, kun joku muu ei enää sitä tee.

”Saaran työnkuva rakentuu pääosin oppilashuollosta, jota tehdään yhteistyössä OPO:n ja terveydenhoitajan kanssa, sekä muun oppilashuollon työryhmän kanssa.” Saara on tehnyt päihdetyötä ja hänellä on sosionomin ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Kuten ylempänä jo sanottiin, hän on tehnyt lastensuojelutyötä ja ollut muun muassa perustamassa 16-21-vuotialle nuorille tarkoitettua asuntolaa. Hän on tehnyt myös jälkihuoltoa ja perhetyötä. Saara kertoo tekevänsä paljon yhteistyötä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. ”Teen sosiaalityöntekijöiden kanssa lähes päivittäin yhteistyötä, poliisin

kanssa olen tehnyt yhteistyötä onneksi vain ennaltaehkäisemiseksi. Kela on myös iso yhteistyökumppani”, hän kertoo. Muita sidosryhmiä ovat nuorisopsykiatrinen poliklinikka ja joiltakin osin myös Satakunnan sairaanhoitopiiri. Kuraattori kertoo että nuoret voivat kääntyä hänen puoleensa missä vain asiassa. ”Mun puoleen voi kääntyä missä tahansa asiassa. Jos en osaa auttaa itse, niin ohjaan homman esimerkiksi terveyttä koskevassa asiassa terveydenhoitajalle ja opintoja ja koulutusta koskevissa asioissa opolle”, Saara kertoo. Vinkiksi opintonsa aloittaville opiskelijoille hän sanoo läsnä olemisen. ”Poissaolot minimiin. Opiskelun alussa on tärkeä tutustua niin opettajiin kuin oppilaisiin. Niiden, jotka ovat muuttaneet pois kotoa opiskelun perässä tänne Nakkilaan. Kannattaa rohkeasti tutustua muihin samassa asemassa oleviin”, hän päättää.

Pääsykoe Jotta pääsee opiskelemaan Sataedu Nakkilaan, on läpäistävä pääsykoe. Usein sen tekeminen jännittää, mutta se on aivan luonnollista. Alla olevassa jutussa on vinkkejä kuinka selviytyä pääsykokeesta. • Teksti: Johan Ruohola • Kuva: Niina Varheenmaa

Kymmeniä ihmisiä astuu kirkkaaseen saliin. Tunnelma on jännittävä mutta myös innostunut. Kaikki saavat tehtävänannon, ja ryhtyvät tekemään tehtäviä. Salissa on hiirenhiljaista ja totta kai juuri silloin maha murisee hirveällä metelillä. Välillä silmät eksyvät pöytätoverin paperiin. Todellinen kuumotus syntyy, kun haastatteluun kutsuttavien nimet alkavat kaikua salissa.

”Pääsykoetta ei kannata liialti jännittää etukäteen, sillä sen tekee jokainen Sataedu Nakkilaan haluava opiskelija. Haastattelutilanteestakaan ei kannata ottaa stressiä, sillä tilanne ei ole painostava” Edellinen tilanne kuulostaa varmasti tutulta lähes kaikkien

Sataedu Nakkilan opiskelijoille. Tilanne ei kuitenkaan ole yhtä pelottava, jos suhtautuu oikein ja valmistautuu kunnolla. Pääsykoekutsussa mainitaan tarvittavat välineet ja tarvikkeet, jotka saattavat vaihdella vuosittain tehtävän mukaan. Varmasti kuitenkin mukana on hyvä olla perustarvikkeita - tusseja, lyijykyniä, kumeja, värikyniä, A3- ja A4-kokoisia papereita, liimaa, sakset jne. Aamupalaa ei kannata jättää väliin. Pääsykoe kestää useamman tunnin, ja nälkäisenä ei varmasti pysty keskittymään. Tämän lisäksi evästä on tärkeää olla mukana. Alkukuvauksessa mainittu mahanmurina on helppo välttää, kun ottaa mukaant esimerkiksi vettä, leivän ja pari hedelmää. Pääsykoetta edeltävänä iltana ei kannata valvoa pitkään, sillä tehtäviä tehdessä on tärkeää olla virkeä. Itse tehtäviä tehdessä on tärkeää lukea tehtävänanto useampaan otteeseen läpi, niin että varmasti ymmärtää. Jos ei

täysin ymmärrä tehtävää, voi kysyä paikalla olevilta opettajilta ja avustajilta. Oman aikaansaannoksen vertailu toiseen ei ole järkevää, sillä se luo turhia paineita ja häiritsee keskittymistä. Vaikka tehtävät useimmiten sisältävät paljon piirtämistä, se ei tarkoita että pikkutarkasti piirtämään osaavat ovat etulyöntiasemassa. Tärkeintä on pitää kiinni omasta ideasta ja toteuttaa se huolellisesti. Lopuksi työt viedään vastuuhenkilölle/-henkilöille. Pääsykoetta ei kannata liialti jännittää etukäteen, sillä sen tekee jokainen Sataedu Nakkilaan haluava opiskelija. Haastattelutilanteestakaan ei kannata ottaa stressiä, sillä tilanne ei ole painostava. Pieni jännitys on tietysti aina normaalia. Pääsykokeen jälkeen tarvitsee enää jännittää pääseekö opiskelemaan!

Ulkomaanopiskelu Ulkomaille lähtö voi olla vaikeaa, sillä kieli on eri, matka on pitkä ja kulttuuri uusi. • Teksti ja kuvat: Enni-Maija Ahovaara

Lähtö ulkomaille tuli yllätyksenä, kun tarpeistonvalmistuksen opiskelija oli lähdössä Islantiin opiskelemaan tarpeistonvalmistusta Islannin kansallisteatteriin. Opettaja ja kyseinen opiskelija tulivat puhuttamaan kanssani lähdöstä Islantiin ja saivat minut lopulta ylipuhutuksi. Luultavasti matkaan lähtöä helpotti se, että mukana oli toinen opiskelija ja hänellä oli enemmän kokemusta ulkomaanmatkailusta noin muutenkin. Vielä matkaanlähdön aikanakin jännitin ihan kamalasti, mutta luvattu mikä luvattu ja enää ei voinut kieltäytyä. En kuitenkaan olisi sinä päivänä uskonut tekeväni ehkä yhden parhaista päätöksistäni. Lähdimme Helsinki-Vantaan lentokentältä ja saavuimme Norjan kautta Islantiin. Ensimmäinen työpäivä meni siinä ja siinä, kunnes jouduin lähtemään sairaalaan allergisen reaktion takia. Se oli ehkä pelottavin hetki eikä asiaa auttanut se että oli vasta ensimmäinen päivä ja että syy kohtaukseen ei selvinnyt. Huolimatta kielimuurista, asiat selvisivät ja jo illalla pääsin takaisin ma-

joituksellemme ja seuraavana päivänä työt jatkuivat samaan malliin ja tällä kertaa loppuun asti ilman sairastumisia tai muita ongelmia. Työpaikalla oli erittäin rentoa ja mukavaa. Ihmiset olivat ystävällisiä ja tutustuimme tarpeistoväen lisäksi näyttelijöihin ja lavastajiin, sekä muuhun teatterin väkeen. Saimme vierailla harjoituksissa ja saimme ilmaislippuja näytöksiin, joita vieraasta kielestä huolimatta oli mahtava seurata. Kaiken kaikkiaan koko työyhteisö Islannin kansallisteatterilla oli aivan mahtavaa. Kuudesta viikosta viisi viikkoa olimme kansallisteatterilla, kunnes viimeiseksi viikoksi päädyimme Islannin kaupunginteatterille. Kaupunginteatterilla ilmapiiri pysyi suht samana ja ihmiset olivat jälleen avuliaita ja mukavia. Työt olivat samaa tyyliä ja no, en olisi halunnut olla päivääkään pois. Mutta eihän se pelkkää työtä ollut, kävimme viikonloppuisin mm. ratsastamassa Islannin vuoristoilla ponein ja hevosin, sekä kävimme sinisessä laguunissa uimassa ja

juhlimme valon juhlaa islantilaiseen tyyliin, joka oli aivan mahtava kokemus. Sen lisäksi pienen rohkeuden keruun jälkeen päätimme piipahtaa myös museossa, joka ei ollut aivan tavallinen, vaan kyseessä oli Islannin penismuseo ja no siellä käydessä ei voinut välttyä naurulta. Pääsimme myös yhtenä päivänä tutustumaan Islannin oopperatalolle, sekä saimme liput yhteen näytöksistä. Kaiken kaikkiaan vapaa-aikamme käytimme kaupungissa kiertämiseen ja kulttuuriin tutustumiseen. Vietin myös syntymäpäiväni Islannissa ja päätimme matkatoverini kanssa juhlia kunnolla pukeutuen asuihin ja pelotellen Islannin kansaa. Kotiin lähtö tuli melkein yhtä yllättäen kuin lähtö Islantiin ja tunnelma oli viimeisinä päivinä erittäin haikea, niin työpaikalla kuin muissa tilanteissa. Loppujen lopuksi muistelen Islantia, sen kulttuuria ja ihmisiä lämmöllä ja toivon vielä jonain päivänä pääseväni käymään tuossa niin taianomaisessa maassa uudelleen.

Ruoka

Monet opiskelijat joutuvat elämään niin sanotusti kädestä suuhun, eli ylimääräistä rahaa ei juurikaan ole. Syynä tähän on useimmiten yksin asuminen ja siitä aiheutuvat kulut. Seuraavaksi halpoja ruokavinkkejä, joiden avulla ei tyhjene maha eikä tilikään. • Teksti: Anniina Koivuranta, Riikka Siivonen, Mila Tähtinen • Kuvat: Niina Varheenmaa, Riikka Siivonen

Kahden aineksen suklaakakku 165 g 3

maitosuklaata kananmunaa

Uuni 170 °C. Sulata suklaa. Erottele keltuaiset ja valkuaiset. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi (ei valu ulos kulhosta jos käännät sen nurin). Sekoita sulanut suklaa ja keltuaiset. Sen jälkeen sekoita valkuaiset suklaakeltuaisseokseen osissa. Paista uunissa (pienessä vuoassa) noin 30-40 minuuttia.

Tortillapohja pizza

Tonnikalasalaatti

1-2 pkt tortillapohjia 1-2 prk tonnikalaa 1 aurajuusto 1 prk ananasta 1 pss kinkkua 1 prk tomaattimurskaa Halutessasi oreganoa/ pitsamausteseosta juustoraastetta

1-2 prk 1-2 ½-1 n. 250 g 1-2 1 pss

tonnikalaa öljyssä suolakurkkua kurkku makaronia omenaa pakasteherneitä

Kastike: 1 prk ½ rl ½ tl

kermaviiliä etikkaa suolaa

Levitä tomaattimurskaa tortillapohjalle tasaisesti joka puolelle. Halutessasi voit tämän jälkeen raastaa juustoa pitsan päälle tai laittaa valmista raastetta hieman. Laita sen jälkeen loput täytteet pitsan päälle haluamassasi järjestyksessä. Juusto päällimmäiseksi. Paista pitsaa noin 5-20 min. uunissa 150 °C tai kunnes juustoraaste on sulanut

Voit myös maustaa salaatin kastiketta pippuriseoksella.

Suklaakaurapiirakka

Omenakaurapaistos

Pohja 1 dl 2,75 dl 4,5 dl 3,7 dl 1 tl 0,5 tl 1 150 g 1 tl

4 75g 2 dl 1 dl ½ dl 1 tl

sokeria fariinisokeria vehnäjauhoja kaurahiutaleita leivinjauhetta suolaa kananmuna sulaa voita vaniljasokeria

Täyte 1 prk Flora Vanillaa (250 ml) 2 tl voita 200 g Fazerin sinistä 1 tl vaniljasokeria Pohja: Foliovuoka, n. 20x50 cm. Mittaa ja sekoita kuivat aineet (sokeri, fariinisokeri, vehnäjauhot, kaurahiutaleet, leivinjauhe, suola sekä vaniljasokeri) keskenään. Sulata voi ja lisää se kuivien aineiden sekaan. Sekoita joukkoon kananmuna. Ota seoksesta n. 1/3 erikseen, ja painele 2/3 vuokaan pohjaksi.

isoa omenaa voita/margariinia kaurahiutaleita sokeria mantelirouhetta kanelia

Kuori omenat ja leikkaa ne lohkoiksi. Lado omenaviipaleet voideltuun uunivuokaan. Sulata voi ja sekoita siihen kaurahiutaleet, sokeri, mantelirouhe ja kaneli. Levitä seos omenoiden päälle ja kypsennä uunissa 200 °C noin 30 min. Tarjoa rapea omenahyve haaleana vaniljajäätelön tai -kastikkeen kanssa.

Täyte: Sulata voi ja suklaa yhdessä, varovasti, ettei suklaa kärvenny. Lisää sulatetun suklaan joukkoon Flora Vanilla ja vaniljasokeri ja sekoita kunnes seos on tasainen. Kaada täyte pohjan päälle tasaiseksi kerrokseksi. Ota sivuun laitettu 1/3 pohjaseoksesta ja murusta se piirakan päälle. Paista 175 °C n. 30 minuuttia. Anna jäähtyä.

Satakunnan... Pori on yksi legendaarisimmista kiekkokaupungeista. Ässät ja jääkiekko on porilaisille lähellä sydäntä, mutta millaisia tunteita naapurikaupungin seura ja fanit herättävät?

• Kirjoittaja: Teemu Mäenpää • Kuvitus: Juho Rouhiainen

Porilaiste silmin. Aina kun matsipäivä koittaa, niin porilaiset syttyvät. Paikallisväännöt kalastajakylän välillä ovat täynnä tunnetta ja draamaa. Ottelut ovat hyvätunnelmaisia ja siitä pitää huolen Isomäen legendaarinen seisomakatsomo faniryhmä Pataljoonan johdolla. Tapana on asiaan kuuluvasti myös lähteä isolla porukalla Äijänsuolle kannustamaan Ässät voittoon Näkyvimmät pelaajat otteluissa olivat Ässien joukkeesta muun muassa Jari ”Korppi” Korpisalo, joka pelasi Ässäpaidassa 12 kautta ja toimi 8 kauden ajan kapteenina. Sekä Pasi ”Pele” Peltonen, joka pelasi yli 800 SM-liigapeliä ja edusti urallaan pelkästään Ässiä. Lähiaikoina porilaisia on miellyttänyt, kun Lukko-kasvatit ovat tulleet Poriin hakemaan peliaikaa ja menestystä ja onnistuneet siinä kuten esimerkiksi vuoden 2013 mestarit Antti Raanta ja Eero Elo. Haastattelin Pataljoonan

puheenjohtajaa Matti Penkkimäkeä ja kysyin lisää faniryhmästä. ”Pataljoonan tehtävänä on tukea Ässiä kaukalossa ja sen ulkopuolella. Kaudella 20152016 pataljoonan toimintaa tullaan raikastamaan modernilla kannatuskulttuurilla”, Penkkimäki kertoo. Pataljoona kerää huomiota vieraspelireissuilla, mutta pyrimme siihen, että kaikki huomio on positiivista ja meidät noteerattaisiin todella äänekkäänä kannattajaryhmänä. Kannattajaryhmän jäsenmäärä on vaihdellut Penkkimäen mukaan hieman liikaa viime vuosina. Parhaimmillaan jäsenmäärät ovat hivelleet tuhatta, mutta viimevuosina jäsenmäärä on jäänyt alle neljänsadan. Paikallistaisto vaikuttaa yleisömäärään positiivisesti. Silloin halli ollaan voitu myydä myös loppuun. Valitettavasti kohtaamiset ovat kokeneet aika paljon inflaatiota viime vuosina, koska keskinäisiä ottelui-

ta runkosarjassa on jo liikaa. Siksi niiden mielenkiinto maakunnassa on hieman laantunut. Penkkimäen tavoitteena tällä kaudella on käydä katsomassa kaikki kotipelit ja ainakin kolmasosa vieraspeleistä. Penkkimäen parhaimpiin muistoihin paikallistaistoista kuuluu viime kauden avausmatsi Raumalla, kun Ässät voitti Lukon rankkareilla. Siinä oli jännitystä viimeiseen asti, ja kun tuo jännitys vihdoin raukesi, niin onnellisuuden tunne oli sanoinkuvaamaton. Huonoimpiin puolestaan kuuluu kotiottelu, jota Ässät johti ensimmäisen erän jälkeen 3-0. ”Tuossa vaiheessa lähettelin kaverilleni, joka on kova Lukko-fani, häntä varmasti ärsyttäviä viestejä. Ässät kuitenkin hävisi tuon ottelun vielä varsinaisella peliajalla 3-4. Onneksi laitettiin vahinko kiertämään ja päästettiin tuon pelin imuri verivihollisen leiriin tälle kaudelle”, Penkkimäki kertoo.

Derby Satamakaupunki Rauma on perinteikäs jääkiekkokaupunki, jossa on vuosikymmeniä huudettu Lukon puolesta. Mutta millainen on paikalliskamppailu raumalaisten silmin?

• Kirjoittaja: Johan Ruohola • Kuvitus: Juho Rouhiainen

Raumam Boikke silmi. Raumalla ottelut Ässiä vastaan ovat perinteisesti kauden kohokohtia. Usein iso osa pienestä kalastajakylästä kokoontuu Äijänsuon jäähalliin kun ne ”työttömät hitsarit” saapuvat haastamaan Rauman ylpeyttä. Tunnelmaa hallissa pitää porilaiskannattajien lisäksi yksi Suomen isoimmista faniryhmistä, Rauman Boja. Paikalliskamppailu-hegemonia ei kuitenkaan rajoitu raumalaisten osalta vain kotikaupunkiin. Varsinkin edellä mainittu Raumam Boja kyyditsee usein jopa pari sataa sinikeltaista länsinaapuriin, kun Ässät isännöi kotihallissaan Lukkoa. Sinikeltaista rakastavista koostuva Raumam Boja on yksi Suomen suurimmista kannattajaryhmistä. ”RB on helmikuussa viisi vuotta täyttävä kannattajaryhmä, joka perustettiin koska haluttiin tuoda vaihtoehtoinen tapa kannattaa seuraa ja luoda kannattajakulttuuria. Tänä päivänä monille

RB on elämäntapa ja yhteisö, jossa vietetään aikaa hallin ulkopuolellakin”, valaisee Raumam Bojan aktiivi Juho Suoramaa. Suoramaa kertoo Raumam Bojan keräävän usein positiivista huomiota vieraspelireissuilla. Kannattajaryhmän kasvu on ollut räjähdysmäistä. ”Ensimmäiset ottelut perustamisen jälkeen oltiin 15 hengen vahvuudella. Seuraavalla kaudella jo satoja. Viime aikoina kasvu on maltillistunut. Nuorempi polvi on lähtenyt myös opiskelemaan, mutta paljon on tullut lisää toimijoita ydinryhmään.” Suoramaan mukaan ottelut Ässiä vastaan tekevät Rauman kaupunkiin odottavan ja innostuneen ilmapiirin. Hän odottaakin jo 11.9. kauden avaavaa paikalliskamppailua. Kritisoitavaakin kuitenkin löytyy. ”Miinusta siitä, että paikallisotteluita on nykyliigassa aivan liikaa. Ainutlaatuisuus häviää kun otteluita on 6 kpl

kaudessa tai jopa enemmän.” Aktiiviselle raumalaiskannattajalle sinikeltaisen tunnustaminen on tullut äidinmaidossa. Hän pyrkii pääsemään kaikkiin kotimatseihin ja suurimpaan osaan vierasreissuista, vaikka isyys tuo omat haasteensa aikatauluihin. ”Hyviä muistoja on paljon. Pasi Saarelan taklaus Jari Korpisaloon Äijänsuolla ja Korpisalon keskisormen näyttäminen katsojille. Viime kaudelta 3-4 voitto ja Aaron Gagnonin viime sekuntien voittomaali. Ässien mestaruuskauden jälkeinen kauden avausottelu Isomäessä, RB oli liikkeellä kahdella veneellä ja kolmella bussilla. Hieno reissu.”, muistelee Suoramaa kysyttäessä parasta muistoa Satakunnan derbyistä.

Nostalgia Nostalgian tunne on kaikille tuttu. Sen voi kokea esimerkiksi kellaria siivotessa, tai vaikka vanhoja videoita katsoessa. Mistä tämä tunne johtuu?

• Teksti: Teemu Mäenpää • Kuvat: Anniina Koivuranta ja Juho Rouhiainen

Ennen oli kaikki paremmin. Mutta mikä teki entisajasta niin paljon paremman kuin nykyaika? Eihän silloin ollut niin hienoja monimutkaisia puhelimia, tietokoneita tai konsoleita? Nykypäivän nuoret eivät huomaakaan, kuinka nopeasti aika rientää ja miten tekniikka kehittyy, mutta jokainen meistä muistaa jotain, joka nykypäivänä antaa nostalgian tunteen. Oli se sitten vhs-kasetti, kuvaputkitelevisiot, tai vanha piirtoheitin kouluajoilta. Nostalgia tarkoittaa menneen ikävöintiä ja sana itsessään johtaa juurensa Kreikan kielen sanoista nosto ja algos, jotka tarkoittavat kotiinkaipuuta ja tuskaa eli suomeksi koti-ikävää. Emme kuitenkaan ole kotiin ikävöimässä, vaan muistelemassa niitä asioita, jotka luovat nykyaikaan nostalgiaa. Joskus tuntuu, että nykyajan lapset ja nuoret syntyvät puhelin kädessä. Puhelimet ovatkin nykypäivänä yksi tärkeimpiä asioita. Niillä pidetään yhteyksiä muihin, kulutetaan aikaa pelaamalla, sekä päivite-

tään Facebookia ja muita sosiaalisia medioita, mutta ennen asiat eivät olleet näin. Monet 1990-luvun puolella syntyneet varmasti muistavat tunnit, jotka on vietetty seinässä olleen puhelimen ääressä. Ensimmäiset puhelimet olivat pöytäpuhelimia johdoilla ja ainoa mitä saatoit tällä tehdä, oli soittaa, mutta kun teknologia kehittyi pöytäpuhelimista alkoi tulla matkapuhelimia, joita nykyään myös kännyköiksi kutsutaan. Ensimmäiset matkapuhelimet olivat isoja ja kömpelöitä, mutta ajan myötä niistä tuli pieniä ja käteviä. Varmaan ensimmäinen mitä useille tulee mieleen vanhasta kännykästä on Nokia 3310 ja se ei ole mikään ihme, sillä 3310:n maine kattaa yhtenä kestävimmistä puhelimista, mitä maa vain päällään voi kantaa ja juuri sen takia se on tunnettu ja nykypäivänäkin aikansa nuoret muistelevat sitä näillä perustein. Kyseinen puhelin on inspiroinut myös useita ”nettimeemejä”. Nykyajan älypuhelimiin voi ladata monia opiskeluakin hel-

pottavia sovelluksia. Tällaisia ovat ainakin Wilma sekä listasovellus Wunderlist & Evernote, joista kaikista voi olla hyötyä opiskeluissa. Nykyään puhelimesta ja tabletista voi katsoa TV-ohjelmia, mutta ennen oli tämäkin asia erilailla. Televisiot olivat ennen pieniä ja mustavalkonäyttöisiä, mutta aikoinaan se oli jo kova juttu, että kuva liikkui ja ääni kuului. Televisiot kehittyivät kuitenkin jatkuvasti ja ne alkoivat yleistyä kodeissa. Nykyajan telkkarit ovat isoja ja ohuita, ja joitakin televisioita voi ohjata jopa puheella. Pelikonsolitkin ovat muuttuneet paljon. Ennen yhteen peliruutuun rajoittuva Donkey Kong oli siistein juttu ikinä. Nykykonsoleissa on kaikissa loistavat grafiikat ja online-mahdollisuus. Muistaako kukaan enää että yksinkertainen on kaunista ja että ennen piti mennä kaverin luo ja nähdä kasvotusten, jos halusi pelata moninpeliä. Silloin ei voinut mennä onlineen ja puhua Skypen kautta.

1970 luku SONY

VHS WALKMAN

1980 luku

1990 luku

2000 luku NOKIA

SONY

Huumorskooppi Figuurin horoskoopit eivät ole vakavastiotettavia, meillä on kuitenkin purkki herneitä, jotka voi tarpeen vaatiessa asettaa sieraimiin. • Teksti: Enni-Maija Ahovaara, Teemu Mäenpää, Johan Ruohola, Leevi Peltomäki ja Juho Rouhiainen • Kuvat: Enni-Maija Ahovaara Kauris 23.12. – 19.1.

Kalat 20.2. - 20.3.

Härkä 21.4. - 20.5.

Harkitset sanasi tarkkaan, ja pidät enemmän tarkkailijan kuin huomion keskipisteen roolista. Haluat kuitenkin muiden hyväksynnän, jonka vuoksi tavoittelet lujasti menestystä. Et kuitenkaan kykene saavuttamaan tavoitteitasi, vaan jäät aina kakkossijalle. Suoritat elämäsi velvollisuuksia tasaisella varmuudella, jonka vuoksi sulaudut hyvin joukkoon. Sosiaaliset suhteet eivät ole vahvin alueesi, ja jäädytkin täysin, kun joku tulee tunnustamaan sinulle tunteensa. Tämä tapahtui viimeksi eskarissa.

Vesimies 20.1. - 19.2.

Vietät päivät katsoen sarjoja ja elokuvia sohvalla. Netflix-sarjoja syöt purkista varmaan vielä 2080-luvulla, mutta muuten et syö juurikaan mitään, jonka takia olet erittäin hoikka. Hyvin usein tytöt hakkaavat sinun oveasi, ja löydätkin hetkellisen elämänkumppanin. Yleensä kuitenkin loppujenlopuksi te ette ole enää te, vaan ostatte joululahjat jollekin toiselle. Rakastat kaikkea pientä ja sievää. Et kuitenkaan juuri huolehdi arkisista asioista, vaan odotat jotain kaunista tapahtuvan itsestään.

Oinas 21.3. - 20.4.

Sinulla on aina merkkivaatteet ylläsi. Käyt salilla ainakin 5 kertaa viikossa ja ihmiset kääntyvät kaduilla katsomaan perääsi. Pidät itseäsi kuitenkin ihan normaalina ihmisenä, vaikka jossain tilanteissa saattaa oma kehu haista. Et kuitenkaan aina ole kerskumassa, vaan osaat myös kuunnella muita.

Kaksoset 21.5. - 21.6.

Pidät sosiaalisesta toiminnasta, mutta et välttämättä tunne oloasi kotoisaksi täysin vieraiden ihmisten kanssa. Mielipiteesi ovat usein järkähtämättömiä, toisin kuin asuinpaikkasi! Vaihdat kotia kuin sukkaa. Vapaasta elämäntyylistä johtuen vaihdat sukkia toki vasta kun naapuri on tajuttomana. Loukkaat usein itseäsi, sillä itsesuojeluvaistosi on kuin rahatilanteesi – helkkarin huono!

Puhut aina turvallisista aiheista myötäillen muiden mielipiteitä. Tulet aina muodissa jäljessä, ettet herätä huomiota. Harvoin liikut ulkona, vaan mieluummin pysyt omissa oloissasi turvassa kotona, mutta jos johonkin on mentävä, liikut mieluiten tutun turvallisissa piireissä.

Olet hyvin varovainen aika-ajoin, kun taas toisinaan mennä viiletät kuin tuulispää. Et aina osaa erottaa väärää oikeasta, mutta ongelmat jotka kohtaat, eivät koskaan ole liian suuria ylitettäväksi. Ihmisillä on joskus vaikeuksia pysyä perässäsi, mutta erotat ystävät vihollisista ja jaksat odottaa niitä aitoja.

Rapu 22.6. - 22.7.

Neitsyt 23.8. - 22.9.

Skorpioni 23.10. - 22.11.

Olet bileiden kunkku… tai ainakin parhaasi mukaan yrität pitää tunnelmaa yllä yön myöhäistunteihin saakka. Vaikka kaikki eivät aina ymmärräkään kotkotuksiasi, sinulle tärkeää on vain, että edes osalla porukkaa pysyisi fiilis yllä. Bileiden jälkeen saatat kuitenkin olla väsynyt ja kärttyinen, mutta kunnon levon jälkeen jaksat taas juhlia kaiken maailman kissanristiäisiä.

Voi ei! Naapurin 15-vuotias kaasuttelee taas mopolla – mahtaakohan olla viritetty? Onneksi sinä olet puhdas pulmunen, joka pitää huolta myös toisten tekemisistä, olethan pilkunviilaaja ja sääntöpoliisi. Näit ystävättäresi miehen baarissa, hänellähän on hyvänen aikalapsiakin! Itse olit siellä vain kuskina ystävillesi – sinä kun olet lähes ainoa vastuullinen henkilö lähipiirissäsi. Epäonnistuessasi voit vierittää vastuun vaikkapa vanhemmillesi, hehän sinut ovat kasvattaneet! Voisit harkita vähän miten esität asiasi. Vaikka et tahallasi tarkoittaisikaan sanoa pisteliäästi, ovat sanasi myrkkyä. Yleensä olet se, joka saa muut tuntemaan itsensä alempiarvoiseksi, joten varo sanojasi! Muista, että oma piikki voi osua omaan nilkkaan, ja silloin muut ovat innolla mukana katsomassa vain, että varmasti lamaannut!

Leijona 23.7. - 22.8.

Vaaka 23.9. - 22.10.

Jousimies 23.12. - 19.1.

Astelet pitkin askelin merkkikengilläsi. Ihmiset katsovat, kun vahvat hiuksesi heilahtavat, valmistaudut parantamaan elämääsi pikkusen verran paremmaksi. Olet tosiaan Harjavallan R-kioskilla ostamassa chilijauhetta. Ystäväsi viihtyvät seurassasi, ainakin siihen asti kunnes alatte pelaamaan änäriä. Tulinen luonteesi tulee esiin, kun kaverisi mättävät sinua vastaan maalin toisensa perään. Osaat kuitenkin pitää puoliasi, ja sen takia sinua ihaillaankin suuresti.

Olet erittäin rohkea ja täydellinen ihminen, kun uskallat nousta vaa’alle, vaikka se oli sinulle erittäin pelottava ja vaikea päätös. Nyt, kun olet voittanut pelkosi, voit kertoa painon pudotuksesta parhaille kavereillesi liioitellusti. Kaveripiirissäsi saaman suosion ansiosta elät vilkasta ja sosiaalista elämää, josta johtuen elämäsi on usein vaakalaudalla.

Tarkkuutesi on huippuluokkaa! Jännität kireänä asioita, mitä sinun tulisi tehdä, mutta turhaan. Osut kuitenkin aina maaliin… Sinulta ei juuri tule ylilyöntejä tai ohilaukauksia, mikä voi näkyäkin laajana perheenä ja sukuna. Juuri sukusi onkin rikkautesi, mutta myös vitsauksesi. Varo ettei ystäväsi, sukusi ja kumppaniparkasi joudu täyttämään kaikkia asettamiasi kriteereitä ja toiveita. Jälkeläisiä saat paljon, mutta muista pitää kumppaneistasi elämänvarrellasi hyvää huolta, etteivät he ajan myötä pötkisi karkuun.

Opiskelijatöitä

Sini Rintala Enni-Maija Ahovaara

Hanna Moilanen

Mila Tähtinen

Hanna Moilanen

Anniina Koivuranta

Hanna Moilanen

Leevi Peltom채ki

Anniina Koivuranta

Hanna Moilanen

Niina Varheenmaa

Sarjakuvat

Mila T채htinen

Leevi Peltom채ki

Sarjakuvat

Ville Virtanen

Mila T채htinen

Tekijät Johan

Riikka

”Älä tee tänään mitään, minkä voit tehdä huomenna”

”Elämä on kuin tarina, ihmiset vain sen hahmoja.”

Teemu

Juho

”Pitkä voi olla muutenkin, vaikka ei pelaa koripalloa.”

”Okhei.”

Niina

Leevi

”What do you mean there’s no coffee?!”

”Hail Gary.”

Anniina

Gary

”Dammit!”

”Smile. It’s life and it’s made to be lived.”

Enni-Maija

Mila

”Ei.”

”Kaikki hyvi, kuha on kahvia!”

Johan Ruohola • toimittaja Teemu Mäenpää • toimittaja Niina Varheenmaa • valokuvaaja, taittaja, kuvittaja Riikka Siivonen • toimittaja, oikolukija Juho Rouhiainen • kuvittaja, mainokset Leevi Peltomäki • kääntäjä, kuvittaja Anniina Koivuranta • taittaja, kuvittaja Enni-Maija Ahovaara • päätoimittaja, kuvittaja Mila Tähtinen • kääntäjä, kuvittaja

ONNIPEKKA Tavallista parempi Ruokakauppa Kauppatie 1, 29250 Nakkila

Meiltä myös liput Ässien peleihin!

Kauppatie 3 29250 Nakkila puh. (02) 531 9320 Faksi: (02) 531 9321 www.nakkilanapteekki.fi

NAKKILAN APTEEKKI Palveleva apteekki...lähelläsi...“siin Nakkila kirko vaiheil”

Apteekkari Pirkko Sinkko puh. (02) 531 9322

www.r-kioski.fi

OPISKELIJALLE kaikki kahvit – myös iso kahvi

1,50€

VETULOA Dna Super Prepaid norm. 7,90€ Dna Dataprepaid norm. 24,90€

Nosta käteistä oston yhteydessä.

2 kpl

5€

Battery energiajuomat

NAKKILA

R-kioskilta DNA Prepaid liittymät kaikkiin mobiililaitteisiin.

R-KIOSKI NAKKILA

KAUPPATIE 5, 29250 NAKKILA AVOINNA MA-LA 8-21 | SU 9.30-21

Antinkatu 15, 29100 PORI Puh. 02 61014000 pori@porinkirjakauppa.fi

ravintola

mustavaris Kauppatie 1, 29250 Nakkila puh. 02 5373 822

instagram: @sataedulainen

facebook.com/sataedu

linkedin.com/company/sataedu

twitter.com/sataedu

Pakkala Sataedu Nakkila Pakkalantie 3, 29250 Nakkila sataedu.fi

Villil채 Sataedu Nakkila Villil채ntie 1, 29250 Nakkila villila.sataedu.fi