1 minute read

Pääkirjoitus

Länsimaisen yhteiskuntamallin kasvattina olen sisäistänyt hyvin individualismin viestin; mitä minä olen mieltä, mitä minä haluan ja miltä minusta tuntuu, ovat olennaisimmat kategoriat elämän läpi luovimisessa. Maailma pyörii siis oman navan ympärillä.

Päätökset tulee tehdä oman harkinnan pohjalta, eikä suinkaan yhteisen hyvän, ympäristön tai minkään muun vasemmistolaishapatusaatteen pohjalta.

Advertisement

Tämä solipsistinen maailmankuva voi tosin aiheuttaa hankaluuksia, kun kaksi aurinkokuntaa ovat törmäyskurssilla, vaikka kummankin piti olla ainoa laatuaan. Valtsikalaisena jo ironisen tuttu “we live in a society” pätee tässäkin – kukaan ei lopulta ole yksin, joten muihin ihmisiin on pakko olla jonkinlaisessa vaikutussuhteessa.

Sitä paitsi, joskus tekee mieli toimia muidenkin mietteet huomioiden varsinkin, kun kyseessä on ystävä, läheinen taikka perheenjäsen. Yhteenkuuluvuus saa siis ihmiset toimimaan vastoin uusliberaalia kapitalistista minä minä minä -koneistoa vastaan, jolloin fundamentaalinen itsekeskeisyys ehkä ei ole mikään synnynnäinen tapa katsoa maailmaa.

Tässä numerossa syvennymmekin pohtimaan minuuden rakentumista, itseilmaisua ja erilaisia kulttuurikonteksteja, jotka vaikuttavat persoonan ja identiteetin muotoutumiseen.

Ihmisaivojen plastisiteetti, eli mukautumiskyky on hämmästyttävän tehokas, mikä mahdollistaa erilaisten toimintamallien omaksumisen riippuen täysin ympäristöstä. Samoin ihmisten tapa järjestäytyä ryhmiksi ja yhteisöiksi erilaisten yhdistävien tekijöiden perusteella. Esimerkiksi seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluminen saattaa jättää valtavirran ulkopuolelle, mutta samaan aikaan luoda samankaltaista syrjintää kokeneista uusia tiiviitä yhteisöjä.

Universaalin ihmiskokemuksen määrittäminen lienee siis vähintäänkin vaikeaa - ellei mahdotonta - mutta juuri siksi uskon lajimme analyysin olevan niin hedelmällistä. Biologisen diversiteetin lisäksi ihmiskulttuurin moninaisuus on omiaan tuottamaan toisistaan täysin vastakkaisia kokemuksia saman auringon alla. Kun yhtä yhteistä ei ole, kuuluvuutta voisikin katsella kokemusten kirjona rasti ruutuun -tyylisen listan sijaan. P

Vivian Wesslin, vastaava päätoimittaja 3/2022

This article is from: