Tankit täyteen

KIRSTI LEHTOMÄKI

Höyry-, sähkö- vai polttomoottori?

Autoilun aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen vaikutukset ilmastoon huolestuttavat ja aiheuttavat keskustelua autojen käyttövoiman tulevaisuudesta. Vähäpäästöisempiä ajoneuvoja kehitetään ja bensa-/dieselmoottoreille halutaan korvaavia vaihtoehtoja. Vielä 1900-luvun alussa bensaa käyttävä polttomoottoriauto ei ollut ainoa mahdollisuus, vaan höyry ja sähkö kilpailivat polttomoottorin kanssa lähes tasaväkisesti. Polttomoottorin etuna kilpailijoihinsa nähden oli, että se oli heti lähtövalmis eikä vaatinut muutaman minuutin tankkausta pidempiä taukoja. Höyryauto tarvitsi aikaa höyrynpaineen nostoon sekä taukoja, joiden aikana painetta nostettiin uudelleen. Sähköauto oli hiljainen ja kammella käynnistettävää polttomoottoriautoa helppokäyttöisempi. Huonona puolena oli, että sähköauton lataaminen vaati tunteja aikaa. Lisäksi käytössä olleet painavat lyijyakut varastoivat vähän energiaa, joten autoon piti asentaa suuria akustoja.

Polttomoottorin voittokulku

Autojen tuotannossa tapahtui lopullinen läpimurto Yhdysvalloissa, kun Henry Ford aloitti T-Fordin valmistamisen liukuhihnalla. Vuonna 1914 yli puolet valmistetuista autoista oli T-Fordeja, ja polttomoottoriautojen osuus koko tuotannosta oli noin 99 prosenttia. Sähkö- ja höyryajoneuvoja ei alettu samaan tapaan sarjatuottaa, ja niiden hinnat jäivät korkeammiksi, vaikka niillä oli edelleen kannattajansa.

Polttoaineeksi bensaa

Polttomoottorin kehittäjät kiinnostuivat bensiinistä, sillä se oli käytännössä arvoton öljynjalostuksen sivutuote ja siten edullinen energianlähde. Tästä syystä etanolin merkitys polttoaineena sivuutettiin 1900-luvun alussa. Öljyteollisuus loi polttomoottorin nousun myötä nopeasti jakeluverkoston.

Autoilua Suomessa

Bensa-asemien palvelu väheni, kun itsepalvelu ja automaatit valtasivat mittarikenttiä. Kuvassa tankataan Paimiossa 1970-luvulla.

Kuva: Neste / Mobilia

Suomessa autoliikenne toimi alusta asti polttomoottorin varassa. Toisen maailmansodan aikana bensiinin saanti oli säännösteltyä, joten käyttöön otettiin puupilkettä tai hiiltä käyttänyt puukaasutin. Sodan jälkeen öljyä riitti, kunnes 1970-luvulla öljykriisi koetteli maailmaa ja autoteollisuudessa ruvettiin kiinnittämään huomioita pienikulutuksellisempiin autoihin. Dieselkäyttöiset henkilöautot nousivat kilpailijaksi bensakäyttöiselle polttomoottorille matalamman polttoaineen kulutuksen vuoksi.

Viime vuosikymmeninä perinteisen polttomoottorin rinnalle on tullut sähkömoottorilla toimivat hybridiautot, biopolttoaineet, kaasuautot sekä täyssähköautot. Tankit täyteen -näyttelyssä on noin 30 ajoneuvoa eri vuosikymmeniltä 1800-luvun lopulta tämän päivän eri polttoainetta sekä sähköä käyttäviin autoihin.

Muistatko, kun tiikeri laitettiin tankkiin?

Bensaa myytiin aluksi apteekeissa, sittemmin myynti siirtyi bensakioskeihin. Varsinaisia huoltoasemia alettiin rakentaa 1920-luvun lopulta lähtien. Näyttelyssä on esillä huoltoasema kahviloineen sekä bensamittareita. Muistoja voi herätellä myös vanhojen mainosten ja huoltoasemien keräilytuotteiden äärellä.

Lapsille on oma leikkipaikka sekä mopo, jonka päällä voi kokea vauhdin hurmaa.

Tankit täyteen – autojen käyttövoima ennen ja nyt Mobiliassa 13.3.–31.1.2021