Tässä numerossa 2 Toimitus 3 Pääkirjoitus 4-5 Ilmoitustaulu 6-7 24h Miran kanssa 8-9 Merirosvousta ja keijupölyä 10-11 Haastattelussa ja Gallup 12-13 Sarjakuva ja kehukehykset 14-15 Roihun kuvakooste 16-17 Roihu ulkomaalaisen silmin 18-19 Huippumaku haussa 20 Klik! Suluista löyty21 Kolumni vät toimituksen 22 Partiomaisia sanoja pestit Roihulla: 23 Mitä löytyy!1!1
Toimituksen ja muun johtajiston yhteystiedot löydät Maahisten nettisivuilta: maahiset.net TOIMITUS Päätoimittaja: Kristiina Keski-Oja (Kehittämön duunari) Oikoluku: Otto Snellman (Huonepakopelikymppi) Taitto: Koko ihana toimitus Kansien kuvat: Julius K. ja Esko R. Toimittajat: Vanessa Mabonso (Huonepakopeliagentti), Elina Jalo (Llpkj), Mikko Jalo (Kutsuvierastiimiläinen), Esko Raikunen (Valokuvaaja), Julius Kuula (Leirilehden kuvaaja), Pullaninjat (Tarpojaohjelman suorittaja), Urho Vyyryläinen Painatus: AM Digipaino
PÄÄKIRJOITUS
Ystäviä toisillemme
Tänä vuonna Suomen Partiolaiset ovat olleet mukana kirkon järjestämässä Yhteisvastuukeräyksessä. Partiolaiset ovat toimineet lipaskerääjinä, ja keräyksen kotimaisena kohteena on ollut Suomen Partiolaisten Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen partion avulla -hanke. Sen avulla partiota yritetään avata sellaisille, jotka eivät muuten välttämättä tulisi liittyneeksi partioon, ja auttaa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria löytämään ystäviä, kiinnostavaa tekemistä ja porukan, johon kuulua. Monelle syrjäytyminen tarkoittaa sitä, ettei ole yhtään ryhmää, johon kokisi kuuluvansa. Syrjäytyminen on ystävien ja läheisten puutetta, ja siksi on erityisen tärkeää, että ainakin partiossa jokainen voisi tuntea kuuluvansa joukkoon ja tietää olevansa hyväksytty. Minulle partio merkitsee monen muun siistin jutun lisäksi ystävyyttä. Se merkitsee sitä, että voin aivan omana itsenäni ilmestyä paikalle, ja luottaa siihen, että minut halutaan mukaan. Että minä olen aivan yhtä toivottu tulija kuin joku muukin. Siksi kiusaaminen partiossa tuntuu minusta erityisen väärältä. Jos partiossa ei saa olla arvostettu omana itsenään, niin missä sitten? Nyt kokousten jälleen alkaessa syksyllä toivon, että muutkin saisivat löytää partiosta vapauden luottaa itseensä. Toivon, että jokainen saisi astua sisään kolon ovesta sisään vailla pelkoa ulkopuoliseksi jäämisestä. Toivon, että jokainen saisi tuntea itsensä tärkeäksi, koska juuri sinulla on oikeus siihen.
3
a n i i t s i Kr
4
5
24H
”Homma johon Mira ei pystyisi? Eipä taida löytyä!” Teksti: Elina J Kuvat: Tilman Sanders, Mikko Jalo
Ryhmänjohtaja, kalustonhoitaja, talviretken johtaja, leirilippukunnanjohtaja Roihulla... Jos Mira Tohkalla olisi partio cv, se olisi komeaa katsottavaa. Mira ottaa omakseen homman kuin homman ja hoitaa sen kunnialla maaliin. Ahkeraakin ahkerampi Vapaa-aika on Miralle partiossa lähes tuntematon käsite. Tämä johtaja ei jätä hommia lojumaan muiden hartioille! Toki Mira ehti esimerkiksi Roihulla kuitenkin myös lillumaan paljussa ja lakkaamaan kynsiään mitä upeimmilla väreillä. Mira on tuttuakin tutumpi näky Maahisten partiotapahtumissa. Kahvia ja kurvailua Harvoin kuulee kieltäytymisen, kun Miraa kaivataan kuskiksi. Evollekkin edestakaisin kyydinneen Miran ajo on aina sulavaa ja vauhdikasta. Piileekö jaksamisen salaisuus kenties usein Miran kädestä nähtävissä kahvikupeissa taikka autossa raikaavassa rockissa?
6
Tunnollinen johtaja Mira on toiminut pitkään ryhmänjohtajana ja hänen ryhmäläisensä tunnetaankin erityisen reippaina partiolaisina. (Mainittakoon, että myös tämän jutun kirjoittaja on yksi heistä). Mira on johtajana juuri sopivan kipakka: Kun tämä nainen on johdossa pysyvät puikot hyvissä käsissä! Huomaavainen, ihana Mira! Mira muistaa aina myös ajatella muita. Kun Roihun purkuleirin jälkeen mentiin Hesburgeriin syömään, Mira lupasi kaikille isommat ateriat vaikka sillä uhalla, ettei lippukunta maksa takaisin. Leirilippukuntamme ulkomaalaiset edustajat otettiin leirillä lämpimästi vastaan ja Mira jaksoi aina kääntää kaikki infot englanniksi! Kenelläkään tuskin on myöskään vaikeuksia tunnistaa tämän johtajan naurua. Taitava puhuja Niin tärkeää kuin lasten kanssa työskentely partiossa onkin, on aivan eri taito osata johtaa johtajia. Kun Mira avaa suunsa, tulee asia varmasti kaikille selväksi. Ja vaikka koko päivä onkin sinkoiltu joka paikkaan, jaksaa Mira tulla iltamyöhäänkin täydellä energialla rupattelemaan mukavia.
(Viereisen sivun kuva): Mira keinumassa Mikkelissä, jossa vaeltajat tekijät Suomi-projektinsa vuonna 2013. (Ylempi kuva): Vaeltajia Yourope-leirillä Saksassa. Kuvassa vasemmalta oikealle: Mikko J, Elina K, Mira, Sini, Reetta ja Siiri.
7
Merirosvousta ja keijupölyä Teksti: Sipe Sudenpentu Kuvat: Jesse N. ja Kohelin Facebook-sivu
Kesäkuun alussa järjestettiin sudenpennuille ja seikkailijoille oma alueleiri Koheli. Siellä päästiin ratkomaan Peter Panin avulla keijujen ja merirosvojen erimielisyyksiä ja valmistamaan keijuille uutta keijupölyä varastetun tilalle. Mutta mitä sanottavaa Sipe Sudenpennulla on tästä kaikesta? Koulussa kysyttiin ekana päivänä, että mitä me tehtiin lomalla, ja mulla oli kyllä heti vastaus valmiina. Mä nimittäin alotin kesäni partioleirillä! Sata sudenpentua ja seikkailijaa Bengtsårin saaressa. Ei voi olla muuta kuin mageeta!
mielestä se oli tosi epäreilusti tehty! Ne sano, että ne tarttis meidän apua ja että meidän pitäis huomisen ja ylihuomisen aikana kerätä neljä ainesosaa uutta keijupölyä varten, jotta keijut sais taas lentokykynsä takasin. Ja mehän autettiin!
Ja arvatkaa mitä, illalla kesken iltanuotion meidän luokse tuli Peter Pan! Ja Helinäkeiju ja Kapteeni Koukku ja Smee ja se Tiikerililja-inkkari. Me oltiin ekaks vähän hämmentyneitä, mutta sitten ne kerto, että merirosvot oli vieny keijuilta keijupölyn, eikä ne voinut enää lentää. Mun
Ekana me päästiin käymään Kimmellyslaaksossa ja siel oli sellanen ihan sikasiisti rata jossa oli köysiä ja kaikkee. Meidän piti läpästä se rata keijujen avustuksella ja lopuks me saatiinki keijujen lentolupakirjat ja keijupölyn ainesosa.
8
Ruuan jälkeen meidän piti
Keijupöly oli ihan sikasiistii!! opeteltiin myös tunnistaan soluttautua merirosvoleiriin. eri eläinten jälkiä ja mä tunMe opittiin kävelemään puu- nistin melkein kaikki! jaloilla ja miekkailemaan ja mitä vielä, eikä kukaan niis- Illalla meil oli viel Keiju-distä rosvoista epäilly yhtään! ko ja ei vitsi siel oli siistii! Nekin anto meille liittymis- Me syötiin iltapalaki siellä ja lahjaksi keijupölyn aineksen, biletettiin vaa! Ja sit yhtäkkoska me oltiin kuulemma kii sinne tuli Peter Pan ja ne oltu niin hyviä merirosvoja. muut, ja koska me oltiin saatu Hahhah, olispa ne tienneet, kaikki neljä keijupölyn ainesettä me vaan huijattiin niitä! ta, me valmistettiin keijuille uus keijupöly sen varastetun Seuraavana päivänä ohjel- tilalle. Siit keijupölystä tuli massa oli Merenneitojen lag- ihan sairaanmageeta oranssii uuni. Me päästiin uimaan ja savuu! Loppujen lopuks ne meloon kanooteilla! Mä olin merirosvot kävi pyytämässä jo aika hyvä melomaan, kun keijuilta anteeks, koska neki mä olin harjotellut sitä viime- onneks tajus että kiusaaminvuonna Borneolla. Sieltäkin en on ihan tyhmää. me saatiin keijupölyn ainesossa, ja enää meiltä ei puuttu- Mut niinkun aina kaikki kiva, nut kuin yksi. Ja se vika me tääkin leiri loppu ja meidän saatiin Inkkarikylästä, johon piti lähtee kotiin. Bussissa päästiin iltapäivällä. Mä olin nukutti, ja joku johtaja sano ruokailussa katsonut kateel- ett ekaa kertaa koko leirin lisena, kun toisella ryhmällä aikana oli hiljasta. Mä kyllä oli hienot inkkaripäähineet ja protestoin, koska yölläkin oli sotamaalaukset, mut onneks hiljasta, mutta olihan se ihan mekin saatiin sellaset. Me kiva olla rauhassa välillä.
9
HAASTATTELUSSA:
Christina Fröberg Vuokoista Teksti ja kuva: Mikko J.
Oulunkylässä ja Maunulassa partiota ei harrasteta vain oman lippukunnan kesken. Oulunkylän Virkut, Karhuveikot ja Maunulassa toimiva Vuokot ovat yhdistäneet voimansa Mågeliksi. Haastattelimme Vuokkojen Christina Fröbergiä siitä, miten partion yhteisöllisyys näyttäytyy hänelle. Onko partio mielestäsi yhteisöllinen harrastus? On. Partio on yhteisöllinen koska siihen pääsee mukaan oli sitten millainen tahansa ja partiossa otetaan kaikki toimintaan mukaan tosi hyvin.
Vietätkö partiokavereiden kanssa aikaa myös partion ulkopuolella? Kyllä vietän. Käymme vaikka leffassa tai kahvilla tai kyläilemässä toistemme luona. Mitä nyt muidenkin kavereiden kanssa teen.
Mihin yhteisöihin sinä kuulut partiossa? Oman lippukunnan sisällä kaveriporukkaan, lippukuntaan, lähialueen lippukuntaryhmittymään, oman alueen yhteisöön ja piiriin.
Miten yhteisöllisyys näkyy lippukuntien välillä? Yhteisöllisyys näkyy lippukuntien välillä yhdessä tekemisessä, esimerkiksi vaikka yhteisillä kesäleireillä tai muissa tapahtumissa. Yh-
8
teisöllisyys mielestäni näkyy myös siinä, että erilaisista lippukuntakulttuureista ja tavoista huolimatta voi toimia yhdessä. Minulla on kavereita myös muista lippukunnista, lähinnä omalta alueeltamme Mågelista. Teemme Mågelina paljon asioita yhdessä kuten pidämme kesäisin yhteiset leirit ja osallistumme erilaisiin tapahtumiin myös yhdessä.
GALLUP:
Onko ulkopuolisen helppo tulla osaksi partiolaisten yhteisöä? Mielestäni ulkopuolisen on helppo tulla osaksi yhteisöä. On tietysti ulkopuolisesta kiinni, haluaako osaksi yhteisöä vai ei, sekä kuinka paljon on valmis tekemään yhteisöön kuuluvuuden eteen.
Pinja Nyberg, samoaja “Kerran seikkailijaosaston retkellä sain kämpän ison parven yksin itselleni poikien halutessa välttämättä nukkua keskenään pienemmällä.”
Miten uusi partiolainen toivotetaan tervetulleeksi? Uusi partiolainen toivotetaan tervetulleeksi ottamalla mahdollisimman hyvin mukaan oman lippukunnan toimintaan.
Maartje Teigertje, hollantilainen “My favourite moment was the campfire night in Roihu with our own unit. (Pidin eniten Roihun leirilippukuntaillasta)”
Hauskin leiri/retkimuisto Koonnut: Kristiina K.
Kesän lopuksi on vuorossa mukavia leiri- ja retkimuistoja, joita kertoivat kaksi samoajaa ja yksi Roihun hollantilaisvieras.
Miten oman kokemuksesi mukaan partiolaisten yhteisöllisyys näkyy partion ulkopuolisille? Ulkopuolisille yhteisöllisyys näkyy ehkä siinä, että ollaan kavereita ja tehdään yhdessä erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten kanssa.
Sofia Volkova, samoaja “Suppaileminen kavereiden kanssa Roihun samoajaohjelmassa.”
9
Sarjakuva: Sarjis: Urho V.
Kehukehykset: Julius Kuula Teksti ja kuva : Esko R.
Julius on mukava ja rauhallinen johtaja. Hän on todella aktiivinen johtaja ja mukana lähes jokaisessa partiovuoden kokouksessa ja tapahtumassa. Juliuksen mielipuuhaa partiossa on valokuvaaminen ja erätaitojen harjoittaminen. Juliuksella on usein kasvoillaan viekas hymy, joka johtuusiitä ettei koskaan voi tietää mitä Juliuksella on mielessään. Yleensä hänellä on päässään hauska vitsi ja hän odottaa sille otollisinta hetkeä.
12
13
14
15
kv-vieraiden silmin Teksti: Pullaninjat Kuvat: Julius, Esko, Roihu Pullaninjojen tytöistä Indiira, Elina ja Natalia haastattelivat aivan itse leirilippukuntamme kv-partiolaisia Roihulla. Heitä kiinnosti miten he olivat löytäneet tiensä Suomeen ja miksi juuri Suomeen. Tässä siis haastattelu tyttöjen sanoin! Hollantilaiset Niels ja Maartje (kuvassa) saivat tietää Roihusta Facebookin kautta. He päättivät lähteä, koska halusivat tulla Suomeen, mutta myös koska halusivat kansainväliselle leirille. Nielsillä oli myös Suomessa ystäviä vuoden 2011 maailmanjamboreelta ja muita ystäviä jotka olivat käyneet täällä ja kannustivat tulemaan. Heidän mukaansa Suomessa on paljon eroja Hollantiin. He kertoivat, että partio Hollannissa on paljon kurinalaisempaa kuin Suomessa. Suomessa leiriolosuhteet olivat myös erilaiset, sillä täällä leiriin voi rakentaa jatkuvasti kaikkea uutta kun taas Hollannissa sitä on vaikea tehdä, sillä siellä metsät ovat niin vähissä että puuta pitäisi tuoda valmiina mukaan.
takohtaisesti ratkaisevat ongelmia vasta kun niitä ilmenee. Suomessa on myös rennompi elämäntyyli.
Kulttuurieroja on myös paljon. He sanovat, että hollantilaiset etsivät ongelmia kaikkialta ja haluavat ratkaista niitä. Suomalaiset taas vas-
Heillä ei ollut mitään sen kummempia ennakko-odotuksia Roihulle, mutta heillä oli erittäin hauskaa. Niels oli ollut jamboreella aikaisemminkin,
16
mutta hän sanoo nauttineensa siitä että Roihulla hänen työtehtävänsä olivat aivan erilaisia aiempaan verrattuna.
merot eivät olleet heille erityisemmin mieleen, sillä bändikohtaukset olivat niin selvästi näyteltyjä, sekä kaikki videot sun muut olivat Suomeksi.
Roihulla heitä yllätti se, että he olivat samassa leirissä suomalaisten kanssa. He olivat odottaneet olevansa vain kahdestaan, mutta nauttivat kovasti päästessään olemaan osana omaa pientä leiriyhteisöämme. He olivat myös yllättyneitä erilaisten kulttuurien määrästä Roihulla, sekä siitä että jopa nuoremmat lapset puhuivat englantia.
Itävallan eroina Suomeen he mainitsivat, että Itävallassa retkeillään yleensä avoimilla niityillä eikä metsässä. Toisin kuin Suomessa, Itävallassa vaeltajat ja kaikki yli 16-vuotiaat saavat myös yleensä juoda leireillä alkoholia. Suomessa on myös erittäin valoisaa öisin. Erikoisina asioina 5RLKXOOD KH PDLQLWVLYDW LOPDLVHQ ZL¿Q sekä sen ettei heidän tarvinnut valmistaa omaa ruokaansa itse.
Leirilippukunnassamme oli myös Itävaltalaisia vieraita. Heistä haastatteluumme vastasi Alisa, Kristina, Simon, Julia ja Lily. He saivat idean tulla kansainväliselle leirille helmi-maaliskuussa ja netissä leirejä selailtuaan löysivät Roihun. Roihulla he saivat kokeilla uusia asioita, esimerkiksi sup-lautailua. He pitivät siitä, että ohjelmia joista pystyi valita itse oli paljon, ja ne olivat hyvin erilaisia. Koko leirin yhteiset ohjelmanu-
17
Heidän mielestään suomalaiset ovat myös mukavampia kuin itävaltalaiset. Ennen leirille tuloa he viettivät pari päivää isäntäperheissä, joissa he oppivat suomalaisesta kulttuurista ennen leirille tuloa. Isäntäperheet olivat toivottaneet heidät erittäin lämpimästi tervetulleiksi Suomeen, mikä oli ollut positiivinen yllätys stereotypiat kaataen.
Huippumaku haussa:
Tuokaa ruokaa! Teksti: Kristiina K-O Kuvat: Jesse N.
Suurleirin ruokailun järjestäminen on aikamoinen palapeli, mutta riittävällä suunnittelulla ja innokkailla työntekijöillä voi saada ihmeitä aikaan. Kuinka muonitus hoidettiin Finnjamboree Roihulla? Hyvä ruoka on kaiken A ja O myös partiossa. Eräs henkilö Roihulla sattui toteamaan ruokajonossa, ettei mikään muu ongelma haittaa kovin paljoa, kunhan ruokaa on tarjolla. Mutta syötävän järjestäminen 17 000 henkilölle ei ole aivan yksinkertaista. Roihun ruokailujärjestelmän perustana oli muutama tarkkaan harkittu peruselementti, joiden avulla systeemi saatiin pyörimään. Alaleirikeittiöt Koska 17 000 henkilön ruokkiminen yhdellä kertaa on melko mahdoton tehtävä, Roihun ruokailut oli järjestetty pienemmissä osissa alaleireittäin. Kullakin alaleirillä oli oma keittiö, josta jokaiselle leirilippukunnalle oli ilmoitettu oma ruokailuaika ruuhkien minimoimiseksi.
Eräänä iltana leirillä saatiin grilliruokaa. Leirin pääkeittiönä toimi Hurma-alaleirin keittiö. Tuontiruoka Roihun ruokia ei valmistettu leirialueella, vaan ne tuotiin lämmitystä vaille valmiina suoraan alaleirikeittiöille kahdelta eri toimittajalta. Tästä syystä ruokalistat eri alaleirien väleillä vaihtelivat jonkin verran, mikä aiheutti toisinaan pientä närää eri alaleireissä asuvien kavereiden kesken. Legendan mukaan toisella ruuantoimittajalla ei ollut kuljetuskalustoa keitoille, joten osassa keit-
18
Maahisten matka Unityn keittiölle ei ollut pitkä. tiöistä ei syöty leirin aikana Kehuttu tiskausjärjes-tellainkaan keittoruokia. Tari- mä nan todenperäisyydestä voi Roihun kätevä ja lähes aujokainen muodostaa oman tomaattinen tiskivesijärjestelmä sai kehuja etenkin mielipiteensä. ulkomaalaisilta leiriläisiltä. Järjestelmän ideana oli Ruoanjakajat Kunnon keittiö tarvit- laskea jatkuvasti kuumaa ylimmäksi sijoitetsee myös ruoanjakajat ja vettä muun keittiöhenkilökunnan. tuun huuhteluastiaan, josRoihulla keittiöhenkilöstön ta vesi virtasi reiän kautta pestaaminen tapahtui sekä seuraavaan tiskausaltaaseen, tavallisten pestien että jokai- ja viimeiseksi esipesuastian selle leirilippukunnalle jaet- kautta pois. Näin vältyttiin tujen ruuanjakovuorojen jatkuvalta tiskivesien vaihkautta. Suuri osa ruuanjako- telulta, ja järjestelmä toimi pesteistä meni leirin kansain- lähes moitteettomasti. välisille osallistujille, ja alleRoihun muonituksen kirjoittaneenkin monta uutta plussat ja miinukset: kaveria oli työllistetty keit+ nopeat jonot tiön toimesta. Vaikka pitkät + tiskijärjestelmä ja melko raskaat työpäivät + ruokaa riitti puhututtivat, olivat keit- ruoka myöhässä tiöpestit varmasti yksiä leirin - liikaa keittoja tärkeimpiä! - ampiaisia
19
Kolumni
s
u m i p o s n e Salain Teksti ja kuva: Vanessa Ei ihme, että partio on suosittu harrastus joka puolella maailmaa. Tuntuu kuin partiolaisilla olisi keskenään sopimus, että kaikki pyrkivät olemaan ystävällisiä toisilleen. Kaikki erilaisia, silti yhdessä. Edellinen lause kuulostaa ihan sloganilta
oltiin. Nojoo yksi Maahisten teltta vietiin yöllä nukkujan päältä. Hah en käyttänyt sanaa “varastaa”. Partsat on kyl oma juttunsa. Kun vietin kuukauden Ranskassa, tunnelma oli kuin suurleirillä. Tuntemattomat alkavat keskustelemaan spontaanisti toistensa kanssa. Aiheina saattoi olla sää, liikenne tai jalkapallon EM-kisat, mut onneksi ei haittaa. On kiva, kun ei tarvitse pohtia onko vieressä jutteleva joku hullu. Se vaan tykkää jutella. Ei vaa meillä päi.
Kun uutisissa kerrottiin, että Roihu on partiolaisten oma pikkukaupunki, tulin hyvälle mielelle. Ei haittaisi asua ystävällisessä yhteisössä, jonka asukkaat hymyilevät toisilleen ja luottavat toisiinsa. Telttoja ei lukittu, koska no partiolaisten kesken
Toivottavasti partsat viettää samanlaista elämää täällä kuin partiossa, hyvät tavat leviää ja ollaan yhteiskunnan kermaa. Ei kerrota kenellekään miksi me ollaan niin mukavia. Se on vähän salaisempi juttu.
21
Toimituks
en valinta :
20
Partiomaisia sanoja Koonnut: Kristiina K-O Kuva: Jesse N.
Tällä kertaa partiomaisten sanojen merkitystä pohtivat sudenpentujen sijaan sitäkin pienemmät ”partiolaiset”, nimittäin Roihun perheleiriläiset. Heidän tehtävänään oli selittää, millainen on sudenpentu. Mukaan pääsi myös eräs paikalle sattunut vaeltaja, joka osuvasti tiivisti sudarin syvimmän olemuksen. - ”Se on sellanen - sellanen - pieni partiolainen!” - ”Pieni ja pörröinen, söpö” - ”Ne tekee jälkiä ja saa merkkejä!” - ”Saa käyttää puukkoa ja puhuu paljon” - ”Mun sisko on sudari ja se osaa pystyttää teltan ja leipoa keksejä.” - ”Sillä on vaaleat hiukset ja sillä on huivi kaulassa ja semmonen sininen hattu päässä (väiski, toim. huom.).” - ”Aku Ankan lapsia!” - ”Välillä ne on enkeleitä ja välillä ne on riiviöitä, mutta ei niitä voi lopulta olla rakastamatta, kun ne aina on niin täysillä sitä mitä ne on.”
Sudenpentuja Koheli-leirillä kesäkuussa.
22
Teksti: Vanessa Kuva: itse tehty osoitteessa puzzlemaker.discoveryeducation.com
Löydä loogisen älymystön voimasi jotta löydät eri yhteisöjen ja ryhmien nimiä sanaviidakosta. Voit löytää ryhmiä, joihin kuulut itsekin! Niitä onkin aika monta!! Oikeat sanat löydät sivun alaosasta.
JOUKKUE LAUMA LUOKKA SUKU
KANSA LIPPUKUNTA PERHE VARTIO 23