1 minute read

Demokratian perusperiaatteet horjuvat Itämeren vastarannalla

TEKSTI HERTTA HUOVILA monella puolalaisella nuorella ei kuitenkaan riitä uskoa Puolan tulevaisuuteen tai omaan tulevaisuuteen maassa. Etenkään naisille sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöille viime vuosien kehityssuunta ei ole ollut rohkaiseva. vahva sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen vastustus Puolassa nousi kansainvälisenkin huomion kohteeksi muutama vuosi sitten, kun lähes sata puolalaista kuntaa ja aluetta julistautui hallituksen kannustamina “LGBT-vapaiksi”. Käytännössä tämä tarkoittaa, että alueilla ei saa esimerkiksi opettaa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöistä kouluissa tai järjestää Pride-kulkueita. Osa alueista on sittemmin vetänyt julistuksensa takaisin muun muassa Euroopan Unionin painostuksesta. puolalaiset ovat nousseet kaduille ihmisoikeuksien puolesta, ja etenkin aborttilainsäädännön yhteydessä virisi laajamittaisia protesteja sekä kansalaisaktivistisia liikkeitä. Suurilla mielenosoituksilla ei kuitenkaan ollut vaikutusta, mikä yhdistettynä viime vuosien kehityskulkuun oikeuslaitoksen ja median osalta, on nakertanut kansalaisten uskoa mahdollisuuksiinsa vaikuttaa.

KUVA SEBASTIAN FERDINAND VON SCHANTZ. LYIJYKYNÄPIIRROS.

Advertisement

SUOMEN KANSALLISMUSEO: HISTORIALLISET KOKOELMAT.

Varsova on uusi Berliini. Sateenkaariliput vilahtelevat ikkunoissa, julisteissa ja kangaskasseissa. Arvoliberaali, sekularisoitunut kaupunkiväestö järjestää syrjinnästä vapaita tapahtumia ja viettää aikaa trendikkäissä baareissa. Keskiluokkaiset turistit, vaihto-oppilaat ja kansainväliset työntekijät solahtavat sisään kaupungin humuun ravintoloihin ja teknoklubeille.

Vuodesta 2015 vallassa ollut Laki ja oikeus -puolue on hieman jopa ironisesti ajanut maan perustuslailliseen kriisiin, jossa ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden toteutuminen liukuvat kaltevaa pintaa alaspäin. Puolue on valtaan noustuaan vienyt läpi lukuisia huolestuttavia uudistuksia, jotka ovat vaarantaneet oikeuslaitoksen ja tiedotusvälineiden riippumattomuuden. Hallituksen toteuttamat uudet lait ovat osaltaan mahdollistaneet ja edistäneet ihmisoikeuksia rikkovaa politiikkaa.

Maan pääministeri ja presidentti eivät ole arastelleet avoimesti vastustaa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen asemaa. Pääministeripuolueen retoriikassa “LGBT-ideologia” nähdään läntisenä, puolalaista yhteiskuntaa uhkaavana tuontituotteena. Puolueen arvopohja nojaa katoliseen kirkkoon, jolla on yhä vahva ote puolalaiseen yhteiskuntaan etenkin suurten kaupunkien ulkopuolella.

Samoihin aikoihin hallitus vei läpi uuden aborttilain, jonka myötä abortti on maassa lähes täysin kielletty. Aikaisemmin se myös muutti jälkiehkäisyn reseptilääkkeeksi, mikä hankaloittaa lääkkeen saatavuutta huomattavasti.

Seuraavat Puolan parlamenttivaalit järjestetään tulevana syksynä. Vaaleihin ei ainakaan tällä hetkellä vaikuta liittyvän paljoa odotuksia, eikä ilmassa yleisesti tunnu olevan vahvoja toiveita tai uskoa poliittista järjestelmää kohtaan. Aktiivista ruohonjuuritason toimintaa on paljon, mutta suunta on enemmän paikallinen ja tiiviissä yhteisöissä tapahtuvaa, kuin poliittisen järjestelmän sisään tähtäävä.

Eri kansalaisjärjestöt ja yhteisöt auttavat resurssiensa puitteissa esimerkiksi tukemalla raskaudenkeskeytystä tarvitsevia tarjoamalla seksuaalikasvatusta ja luomalla turvallisia tiloja. Kokonaista yhteiskuntaa ne eivät voi kuitenkaan harteillaan kannatella.

Kirjoittaja on Lapin yliopiston opiskelija, joka on asunut Puolassa viime syksystä lähtien.