POLITIIKKA YHDISTÄÄ YLI PUOLUERAJOJEN

Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas Elina Kuula ja vihreiden eduskuntavaaliehdokas Ella Keski-Panula löysivät poliittisista eroistaan huolimatta paljon yhteistä. “Kaikki haluavat tehdä

Suomesta parempaa paikkaa”, Keski-Panula toteaa.

Helmikuun viimeisenä tiistaina oli aurinkoinen päivä, jonka päätteeksi oltiin juuri ja juuri pakkasen puolella. Tuuli huolehti kuitenkin siitä, että toppatakille oli tarvetta. Elina Kuula oli odottelemassa hieman ennen seitsemää Ella Keski-Panulaa Kuppila Mustan Kissan edessä. Keski-Panula kiiruhti paikalle muutamaa minuuttia ennen seitsemää sukset kainalossa. Molemmat naiset tilasivat tiskiltä limsat ja istuutuivat tunnelmalliseen nurkkapöytään, tarkoituksenaan jutella eduskuntavaaliehdokkuudesta ja vaaliteemoista.

Elina: ”Olen Elina Kuula ja olen kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaana Lapissa. Olen alkujani rovaniemeläinen ja opiskelen täällä oikeustiedettä nyt viidennettä vuotta. Olen kiinnostunut politiikasta ja koulutuspolitiikasta, ja olen ollut aktiivinen Lapin Ylioppilaskunnassa LYY:ssä, Suomen yliopistojen liitossa SYL:ssä ja kuntapolitiikassa. Olen myös kaupunginvaltuutettu ja Lapin hyvinvointialueen aluevaltuuston varajäsen. Meillä on Ellan kanssa aika samanlaiset taustat ja ollaan tuttuja molemmista piireistä. Olen nyt kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas ja teen tällaista nuorekasta kampanjaa täällä.

Ella: ”Hei vain, olen Keski-Panulan Ella ja olen vihreiden eduskuntavaaliehdokkaana. Olen opettajaopiskelija ja valtiotieteiden kandidaatti. Toimin myös kaupungin valtuutettuna ja hyvinvointilautakunnan varapuheenjohtajana. Huomasin, että sinäkin olet oman lautakuntasi varapuheenjohtaja.

Elina: “Totta! Joo niin olen!”

Ella: “Meillä on tällaisia kaikenlaisia yhteisiä harrastuksia. Toimin myös aluevaltuutettuna Lapin hyvinvointialueella. Isona haaveilen siitä, että voin pelastaa maailman. Minua kiinnostavat luonto- ja ympäristökysymykset, ja koulutusasiat ovat tietenkin lähellä sydäntä. Meillä on yhteinen tausta, sillä me olemme molemmat toimineet Suomen ylioppilaskuntien liitossa. Olin sen jälkeen muutaman vuoden Eduskunnassa töissä.”

Esittäytymisten jälkeen minua kiinnostaa, mitä ehdokkaille kuuluu juuri nyt. Eduskuntavaalit lähestyvät ja ennakkoäänestyksen alkamiseen on enää alle kuukausi, joten tämän täytyy olla jännittävää aikaa.

Ella: “Hyvää kuuluu, sellainen vaali-into alkaa ilmestyä. Olen itse sellaista helposti innostuvaa sorttia. Kun on jotain mistä innostua, sellaista mukavaa, niin se eskaloituu ja olen aivan tohkeissani. Vaali-into on kova. Muutenkin elämässä kuuluu hyvää, kaikki on aika kivasti. Kevättalvi on kivaa aikaa ja vaalit ovat ihmisen parasta aikaa.”

Elina: “Joo, minulla on myös samoja fiiliksiä. Kirjoitin ehdokassopimuksen viime vuoden puolella ja sitten viimeis - telin viime vuoden hommia SYL:ssä. Nyt vaaliehdokkuus alkaa konkretisoitua ja alkaa tulla vähän sellainen ”kyllä se tästä” -fiilis. Vaaleihin on enää kuukausi ja siihen mahtuu monta kampanjapäivää. Kyllä minua jännittää vähän.”

Ella: “Mielestäni vaalien tekeminen on hirveän ristiriitaista puuhaa. Samalla on kamalaa ja pelottavaa, sillä kun asettaa itsensä ehdolle, niin laittaa itsensä alttiiksi. Sen lisäksi, että arvostellaan poliittisia näkemyksiäsi, niin arvostellaan sitä, millainen olet ihmisenä ja persoonana. Se on todella henkilökohtaista. Samaan aikaan kaikki kannustus ja tuki, mitä saa ihmisiltä, pakahduttaa. Se, että jotkut haluavat vapaa-ajallaan auttaa ja tukea, on täysin käsittämätöntä ja tulee sellainen kiitollinen fiilis. Välillä on ihan hirveää ja välillä sitten itkettää, kun ihmiset ovat niin ihania.”

Elina: “Sitten tietysti, kun on opiskelijaehdokkaana ja nuorena naisena, niin tulee omat juttunsa. Äänikynnys täällä on tosi valtava samoin kuin se, millaisilla vaalibudjeteilla edelliset kansanedustajat ovat päässeet sisään. He ovat käyttäneet useita kymmeniä tuhansia euroja. Minulla ainakaan henkilökohtaisesti ei ole sellaisia tulonlähteitä ollenkaan, niin se tuo sellaisen oman mausteensa tähän tekemiseen. Pitää aika hyvin olla niitä tukijoukkoja ja tehdä mitä pystyy. Oma kuva ei voi olla joka lehdessä ja joka paikassa.” hdokkaat ovat siis hyvin kahden vaiheilla: itkettää ja jännittää, mutta myös ilon hetkiä löytyy. Aika on varmaankin todella stressaavaa. Seuraavaksi käännämme keskustelun kohti vaaliteemoja. Koska molemmat ehdokkaat ovat opiskelijoita, niin puhumme ensin opiskelijoiden tilanteesta.

Ella: “Minulle henkilökohtaisesti isoin turhautumisen aihe on opintotuen ja opintorahan alhainen taso. Vuoden 2015 eduskuntavaalien aikaan oli koulutuslupauskampanja. Silloin kaikki puolueet sitoutuivat siihen, että opintuesta ei leikata, eikä sitä heikennetä. Kuinka siinä sitten kävikään, kun hallitusohjelma julkaistiin. Koulutuksesta aiottiin leikata helvetisti rahaa, opintotuesta aiottiin leikata helvetisti rahaa ja lopputulos oli se, että opintorahasta leikattiin 25 prosenttia ja tukikuukausista leikattiin muistaakseni 9 pois. Ihan radikaalit leikkaukset siis. Opintorahan korottaminen ja tukikuukausien lisääminen pitäisi ehdottomasti saada tehtyä.”

Elina: “Joo ja se on kummallista, että näillä spekseillä, mitä meillä on, kannattaa tehdä mitä tahansa muuta kuin opiskella. Toki laina tasapainottaa tilannetta vähän, jos se lasketaan mukaan. Opintotuki on hyvin säädeltyä, eikä se jousta ollenkaan. On vaikea yhdistää opiskelua ja muuta elämää, kuten perhettä tai työntekoa, sillä on vaikea tehdä omaan tahtiin opintoja. Lisäksi opiskelijoiden asemassa hyvinvointiasiat ja tukipalvelut ovat tärkeitä. Nuoret ovat uupuneita, ja moni uupuu opintojen aikana ja on sitten työkyvyttömiä. Siihen pitäisi puuttua.”

Ella: “Mielenterveysasiat ovat kyllä nousseet esille viime vuosien aikana. Sen lisäksi, että palvelut pitäisi saada ehdottomasti kuntoon, niin pitäisi saada ratkottua sitä, että mistä se johtuu, että niin moni on niin rikki. Jos joka kolmas korkeakoulussa opiskeleva kärsii ahdistus- ja masennusoireista, niin sehän kertoo, että tässä maailmassa on jotain tosi pahasti vialla. Pitäisi pystyä myös tarkastelemaan sitä kriittisesti. Ei sekään ole kauhean järkevää, että kaadetaan rahaa niihin palveluihin ja kaikki saa laastarin, kun sitä tarvitsee. Olisiko parempi, että kaikki vois voida vähän paremmin? Tässä maailmassa on selkeästi jokin vialla ja pitää miettiä, miten se voitaisiin korjata.”

Elina: “Se on kyllä globaalimpikin ongelma.”

Ella: “Kaikki on kamalaa. Tai no ei kaikki ole kamalaa.”

Elina: “Me voidaan tehdä sitä vähän paremmaksi.”

Talousaiheet nousevat vahvasti esille keskustelussa opiskelijoiden tilanteesta.. Talous hallitsee osittain muutenkin julkista keskustelua. Valtion velka ja leikkauspolitiikka ovat nousseet suureksi vaaliteemaksi tänäkin vuonna.

Elina: “Haluamme pitää hyvinvointiyhteiskunnan toiminnassa samalla, kun väestö ikääntyy ja veronmaksajia on vähemmän. Minun näkemykseni mukaan me emme voi tehdä sitä velalla. Emme voi ikuisesti rakentaa sitä velalla, vaan jossain kohtaa se velka, mitä kaikki kerryttää, pitää taittaa. Me olemme nähneet, mitä tapahtuu, jos velkaa on liikaa ja sitä rahaa ei jossain kohtaa enää tule. Velka pitää taittaa pienemmäksi, että me emme joudu maksamaan sitä tulevina vuosina.”

Ella: “Minua harmittaa, kun me puhutaan velasta ja velan taittamisesta, niin se keskustelu menee heti siihen, että kuinka paljon sinä olet valmis leikkaamaan, minä olen valmis leikkaamaan näin paljon. Me emme koskaan puhu tulopuolesta, vaan aina niistä leikkauksista. Olisin itse valmis kiristämään verotuksen progressiota, pääomaverotusta, listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta ja perintöverotusta. Meillä on veropohjassa aukkoja ja ne täyttämällä sieltä saataisiin satoja miljoonia euroja. Lisäksi voitaisiin esimerkiksi vahvistaa työllisyyttä. Olemme samaa mieltä siitä, että tarvitsemme tänne työperäistä maahanmuuttoa.”

Elina: “Sitä me tarvitsemme. Mutta me emme tarvitse verotuksen lisäyksiä.”

Ella: “Me tarvitsemme verotuksiakin.”

Elina: “Niin me tarvitsemmekin verotuksia, mutta ei lisäyksiä niihin.”

Ilmastonmuutos on nykyään esillä kaikkialla, eikä ole kovin mielekästä käydä keskustelua eduskuntavaaliehdokkaiden kanssa puhumatta siitä.

Ella: “Ekokriisien torjuminen on maailman tärkein tehtävä. Jos siinä epäonnistutaan, niin millään muulla ei ole mitään väliä. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi on tehtävä kaikki voitava ja se on ihan sama, että mistä ne päästövähennykset tulevat, kunhan ne tulevat. Ei sitä ilmakehää kiinnosta, mistä ne päästöt leikataan, kunhan ne leikataan. Ne kannattaa leikata sieltä, mistä se on sosiaalisesti oikeudenmukaisinta, koska se on ihmisten helpoin hyväksyä.

Samaan aikaan täytyy torjua luontokatoa. Hiilinielujen säilyttäminen on valtavan tärkeää, sillä se helpottaa ilmastonmuutoksen torjumista, mutta se on myös luonnon monimuotoisuuden kannalta valtavan tärkeää. Metsät ovat meidän yksi luontotyyppimme, jossa on merkittävästi uhanalaisia lajeja.”

Elina: “Se oli tuollainen vihreä vastaus.”

Ella: “Se oli vihreä vastaus. Mikä on kokoomuslaisen vastaus?”

Elina: “Emmehän me voi tehdä mitään muuta, kun yrittää edes hidastaa ilmastonmuutosta kaikin mahdollisin keinoin, jos sitä ei voi pysäyttää enää. Ei meillä ole vaihtoehtoja. Me kohtaamme sellaisen inhimillisen kärsimyksen, jos me emme pääse meidän tavoitteisiimme. Pitää miettiä, että miten tätä voitaisiin ottaa koulutukseen mukaan, ja pitää ottaa yritykset mukaan, että voidaan innovoida niitä ratkaisuja. Olisi hyvä, että talous ja ympäristö ei olisi aina vastakkain. Yritykset ja muut toimijat ovat jo tajunneet, että kuluttajat haluavat nähdä niitä strategioita, joiden avulla voidaan pelastaa maailma.”

Ella: “Minun mielestäni on hyvä huomioida myös aikataulu ja kiireellisyys. Yhden nuoren ihmiselämän aikana voi nähdä sen muutoksen. Helsingissä syntyneet ihmiset sanovat, että lapsena talvella on ollut lunta ja nyt on aivan surkeaa. Inarissa syntyneet kertovat, että talvet ovat muuttuneet ennakoimattomiksi. Paliskunnat sanovat, että poronhoito on muuttunut todella paljon viimeisimpien vuosikymmenien aikana, kun talvet ovat muuttuneet. Muutos on tapahtunut niin nopeasti, että kaikkien hälytyskellojen pitäisi jo soida. Globaalissa etelässä on jo nälänhätiä, pakolaisuutta, kuivuutta, konflikteja, eikä yksikään globaalissa etelässä asuva ihminen ei ole tähän millään lailla syypää. Se on tässä kaikkien eniten väärin. Vauraat länsimaat ovat pössytelleet halpaa fossiilienergiaa tässä viimeset vuosikymmenet ilmakehään. Sen seurauksena planeetta kuumenee ja siitä eniten kärsii ne ihmiset, jotka eivät ole millään lailla syypäitä.”

Elina: “Täällä arktisella alueella lämpeneminen näkyy moninkertaisesti. Ilmastopakolaisuus on aivan oma asiansa.”

Ella: “Ilmastotoimet tulevat näkymään suomalaistenkin arjessa. Keskivertosuomalaisen hiilidioksidipäästöt ovat vuositasolla 10 000 kiloa hiilidioksidiekvivalenttia ja kestävä taso olisi 2000–2500 kiloa hiilidioksidiekvivalenttia. Eli keskivertosuomalainen aiheuttaa yli neljä kertaa enemmän päästöjä, kuin mikä olisi kestävää. Pitäisi olla rohkeutta myöntää se, että kaikki ei voi jatkua niin kuin ennenkin. Pitää myöntää se itselle tai muuten se tapahtuu olosuhteitten pakosta, kun maailma ei vaan kestä tätä elämäntyyliä enää. Minun mielestäni ongelma on täysin ylikulutukseen perustuva fossiilikapitalistinen yhteiskuntajärjestelmä. Fossiilinen energia on liian halpaa, ylikuluttaminen on liian halpaa ja ihmiset elää aivan holtittomasti. Tällä planeetalla on rajat ja joskus ne tulevat vastaan.”

Elina: “Haluan uskoa, että meillä on paljon, mitä voimme tehdä. Me olemme jo menneet pitkälle, kun olemme tajunneet esimerkiksi mitä lihansyönti merkitsee ja että me tarvitsemme ydinvoimaa. Fossiilisista polttoaineista pitää siirtyä ydinenergiaan. Energiakriisi on toki näyttänyt suuntaa, kun me olemme halunneet päästä eroon Venäjästä. Isoja harppauksia kuitenkin pystytään tekemään.”

Ella: “Kriisien kautta siis huomaamme.”

Olemme istuneet kuppilassa tunnin ja politiikan suurimmat aiheet on käyty läpi. Rento keskustelutuokio muuttuikin Suomen ja koko maailman suurimpien ongelmien läpikäymiseksi. Ehdokkaille politiikka luo kuitenkin toivoa tulevaan.

Elina: “Haluan nostaa esille tämän vaalien yhteydessä tapahtuvan yhteistyön. Me olemme kaikki tässä yhdessä ja kaikki haluavat tehdä parempaa Suomea, Eurooppaa ja maailmaa. Ympärilläni on monia muita nuoria ehdokkaita ja puolueryhmä ja ne kaikki ihmiset, joiden kanssa saa jutella toreilla ja sosiaalisessa mediassa. He luovat toivoa tähän hommaan ja uskon, että me pystymme täällä Suomessa huolehtimaan oikeusvaltiosta ja demokratiasta.”

Ella: “Hyvä pointti, että kaikki haluavat tehdä Suomesta parempaa paikkaa. Jokainen, joka tekee politiikkaa, haluaa tehdä Rovaniemestä, Lapista, Suomesta ja Euroopasta parempaa paikkaa. Meillä on erilaisia näkemyksiä siitä, miten se tapahtuu. Kuitenkin ainakin valtaosa, ellei kaikki poliitikot, tekevät varmasti politiikkaa siksi, että haluavat hyvää ja haluavat tehdä parempaa paikkaa. Meillä on sama päämäärä, vaikka me olemme kaikki erilaisia.”