"TYÖNHAUN TAIDOT EIVÄT AINA OLE AJAN TASALLA"

Viimeisimpien tietojen mukaan korkeakoulutettujen lyhyet työttömyysjaksot ovat lisääntyneet ja vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys on nousussa. Korkeakoulujen uraohjaajat seuraavat opiskelijoiden työelämää läheltä ja osaavat antaa vinkkejä työllistymiseen.

Korkeakoulutus nähdään monesti lippuna varmaan työelämään. Korkeakoulutetut todella työllistyvätkin hieman muita varmemmin, mutta kärsivät myös työttömyydestä ja ovat jopa muita alttiimpia talouden suhdannevaihteluille.

Lapin ELY-keskuksen viimeisimmän työllisyyskatsauksen mukaan Lapissa on vähemmän työttömiä kuin vuosi sitten ja työttömyys on ollut Lapissa näin matalalla viimeksi yli 30 vuotta sitten. Lomautettujen ja pitkäaikaistyöttömien määrä on kuitenkin nousussa. Lapissa työttömistä korkeakoulutettuja oli maaliskuun lopulla 16 % eli 1290 ihmistä.

“Korkeakoulutettujen työttömyys nousi jyrkästi muun työttömyyden tapaisesti koronapandemian myötä keväällä 2020”, Akavan tutkimusyksikön Akava Worksin asiantuntija Tomi Husa kertoo.

Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan ihmisiä, jotka ovat suorittaneet vähintään alemman korkeakoulututkinnon. Suomessa tämä tarkoittaa yliopistoista ja ammattikorkeakouluista valmistuneita.

”Vuoden 2020 kesästä lähtien työt- tömien määrä laski tasaisesti aina kesään 2022 asti, jolloin saavutettiin korkeakoulutettujen työttömien määrässä suunnilleen koronaa edeltävä taso.”

Taso ei kuitenkaan pysynyt samana kovin kauaa, vaan korkeakoulutettujen työttömyys lähti taas nousuun.

“Korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut aavistuksen siinä, missä yleinen työttömyys on kutakuinkin pysynyt muuttumattomana. Kasvu on kuitenkin varsin maltillista”, Husa kuvailee.

Myös Akavan tutkimusyksikön Akava Worksin pääekonomisti Pasi Sorjonen näkee, että korkeakoulutettujen työttömyys on lisääntynyt.

“Korkeakoulutettujen työttömyys on lähtenyt selvästi nousuun vuoden 2022 touko-kesäkuun jälkeen. Korkeakoulutettuja on tällä hetkellä työttömänä 1532 enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan”, Sorjonen kertoo.

Vastavalmistuneilla “rykäys ylöspäin”

Vastavalmistuneiden työttömyystilanne on tällä hetkellä hyvä, jos katsotaan kaikkia vastavalmistuneita koulutustasosta riippumatta. Akavan työttömyys - katsauksen mukaan korkeakoulutettujen vastavalmistuneiden työttömyys on kuitenkin kääntynyt nousuun jo noin vuosi sitten. Sorjosen mukaan nousu on selkeä.

“Jos katsotaan kaikkia vastavalmistuneita riippumatta koulutustasosta, niin työttömien määrä on matala, eikä siinä ole havaittavissa nousua. Ainoastaan vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyydessä on nähtävissä selkeä rykäys ylöspäin, siitä ei ole kahta sanaa. Kuvaajista on nähtävissä, ettei kyseessä ole myöskään mitkään poikkeukset, vaan työttömyys on oikeasti nousussa”.

Vastavalmistuneet korkeakoulutetut saattavat kärsiä työttömyydestä, sillä yritykset ja muut työnantajat toivovat koulutuksen lisäksi usein oman alan työkokemusta, jota vastavalmistuneilla ei välttämättä vielä ole.

Suhdanneheittelyitä ja lyhyitä työttömyysjaksoja

Husan mukaan korkeakoulutetut kärsivät talouden suhdannevaihteluista hieman muita enemmän ja korkeakoulutettujen työttömyyslukemat ennakoivat näin taloudellisesti epävarmoja aikoja. Korkeakoulutettujen työttömyystaulukoita ei kuitenkaan voi käyttää ennustamaan taloutta.

”Taloudellisesti epävarmoina aikoina on melko tyypillistä, että korkeakoulutettujen työttömyys lähtee nousuun ennen muita. Näin kävi esimerkiksi finanssikriisin aikana 2008–2009 sekä myöhemmin eurokriisin aikana vuonna 2012.”

Korkeakoulutettujen lyhyet, alle 12 viikkoa kestävät, työttömyysjaksot ovat nousussa.

“Se kertoo yksinkertaisesti siitä, että heillä alkaa suhteellisesti muita useammin uusia työttömyysjaksoja”, Husa toteaa.

Määräaikaiset työsuhteet eivät aina ole vain huono asia, vaan niiden tarve kertoo myös yritysten kyvystä palkata työntekijöitä.

“Määräaikaisuus tuntuu pahalta, mutta on hyvä pitää mielessä, ettei määräaikaisten työsuhteiden määrän lasku ole välttämättä positiivinen asia. Tällöin aiempaa useampaa määräaikaista työsuhdetta ei suinkaan vakinaisteta, vaan uusien työntekijöiden palkkaaminen laitetaan herkemmin kokonaan jäihin. Silloin erityisesti määräaikaisia työsuhteita on aiempaa harvemmin tarjolla. Melko tyypillisesti määräaikaisten työsuhteiden määrä laskee silloin, kun taloudella menee huonosti. Määräaikaisuudet tuppaavat sitten nousemaan, kun taloudellisesti menee hyvin.”

Määräaikaisten työsopimusten määrä ei ole noussut merkittävästi viime vuosien aikana. Husan mukaan määräaikaisten työsuhteiden osuus kaikista palkansaajista ei ole muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana paljoa ja tällä hetkellä määräaikaisia työsuhteita on saman verran, kuin 2000-luvun alussa.

Myös korkeakoulutettujen määräaikaisten työsuhteiden määrä on pysynyt melko vakaana.

”Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita määräaikaisia työsopimuksia oli vuonna 2022 yhteensä 124 000, eikä heidänkään osaltansa selvää kasvua suuntaan tai toiseen ole havaittavissa. Edelliset viisi vuotta 2017–2022 määrät ovat pysytelleet 124 000–130 000 välimaastossa.”

Tietoja ja taitoja päivittämällä työelämään Vipusen Yliopistojen uraseurannan mukaan Lapin yliopistosta valmistuneista maistereista 71 prosenttia oli vakituisessa kokopäivätyössä ja 14 prosenttia oli määräaikaisessa työsuhteessa vuonna 2022. Ammattikorkeakoulutetuista työttömänä oli 4,7 prosenttia.

Kyselyyn vastanneet pitivät työllistymisen kannalta tärkeänä työkokemustaan ja sitä, että osaa kertoa omasta osaamisestaan.

Myös Osaamossa uraohjaana toimiva Lapin ammattikorkeakoulun lehtori Päivi Saari painottaa, että oman osaamisen esille tuominen selkeästi on tärkeää.

“Työnhaussa nostaisin osaamisen sanoittamisen tärkeyden. Vahvuuksista ja omasta osaamisesta tulisi osata kertoa muun muassa työhaastattelutilanteessa, ja tätä olisi hyvä harjoitella jo opiskeluaikana. Myös CV:n ja työhakemuksen laadinta tulisi sisällyttää korkeakouluopintoihin – työelämään ja yrittäjyyteen tutustumiset ja työnantajien tapaamiset niin ikään.”

Osaamo-hankkeessa uraohjaajana toimiva Lapin yliopiston koulutus- ja kehittämispalveluiden suunnittelija Laura Jokinen allekirjoittaa tarpeen osaamisen sanoittamiseen.

“Uraohjaajana tunnistan lähes kaikkien korkeakoulutettujen työnhakijoiden kohdalla saman haasteen: työnhaun taidot eivät aina ole ajan tasalla. Korkeakoulutetun työnhakijan tulee osata tunnistaa ja sanoittaa osaamistaan laajasti: työkokemus, koulutusten antamat pätevyydet ja osaaminen, vapaa-ajalla kerätty kokemus ja niin edelleen. Myös motivaation peruste - lun tulee olla hallussa; miksi haluan juuri teidän organisaatioon/yritykseen tähän tehtävään? Miten osaamiseni sopii haettavaan tehtävään ja miten organisaatio/yritys siitä hyötyisi? Eli ajantasaiset työnhaun taidot tulee olla hallussa.”

Jokinen suosittelee opettelemaan työnhaun taitoja jo opiskeluaikana.

“Korkeakoulut tarjoavat työnhakuun sparraavia kursseja. Nykysin CV saa näyttää sinulta, osaamisen on näyttävä siinä laajasti, jotta työnantajan ei tarvitse arvata mitä osaat. Sinun on kerrottava työnantajalle kuin tarjottimella mitä osaat ja hallitset. Kun CV on kattava, voit hakemuksen puolella keskittyä motivaation korostamiseen.”

Myös ammattikorkeakouluopinnoissa osaamisen sanoittamista ja muita työelämätaitoja harjoitellaan opintojen yhteydessä. Saaren mielestä työelämätaitojen oppimista voitaisiin kuitenkin parantaa.

“Ehkä kuitenkin tarvittaisiin oma kokonaisuus, jossa vertaisryhmässä voitaisiin käsitellä ja harjoitella muun muassa osaamisen kartoittamista, työnhakua sekä muita työllistymiseen ja mahdolliseen työttömyyteen liittyviä asioita. Esimerkiksi Työmarkkinatori taitanee olla opiskelijoille uusi asia. Myös TE-palvelujen kanssa voisi olla enemmän yhteistyötä ja opiskelijajärjestötkin olisivat varmaan kiinnostuneita osallistumaan tällaiseen.”

Rohkeasti työpaikoille Lapin ammattikorkeakoulu järjesti työttömille korkeakoulutetuille Digiassari-valmennuksia vuosina 2019–2020, joiden tarkoituksena oli parantaa korkeakoulutettujen asemaa työmarkkinoilla digitaalisia taitoja kehittämällä. Digiassari-hankkeen projektipäällikkö oli Lapin ammattikorkeakoulun asian - tuntija Marjo Jussila

“Meillä oli ensin Innovaatioassistentti-valmennuksia vuosina 2015–2018 ja niiden aikana huomattiin, että yrityksillä on tarvetta digitaitoisille työntekijöille, esimerkiksi verkkomarkkinoinnissa. Innoassarille kehitettiin siis jatkona Digiassari. Digitaalisuutta lähestyttiin laajasti ja valmennukseen kuului esimerkiksi digitaalisten työkalujen ja verkkomarkkinoinnin opiskelua. Osallistujat saivat itse valita, mihin suuntautuivat”.

Valmennus oli monialainen ja suunnattu kaikille korkeakoulutetuille työttömille työnhakijoille. Olennainen osa molempia koulutuksia oli tarvittavan osaamisen kehittäminen ja harjoittelujakso yrityksessä. Työskentelyjaksot olivat samankaltaisia kuin koulujen harjoittelut, mutta palkattomia.

“Innoassarissa ja Digiassarissa tärkeintä oli, että yritysten tarvitsemaa uutta osaamista tarjottiin ja että valmennukseen oli kytketty myös työskentelyjakso yrityksessä. Näin opitut taidot saatiin vietyä myös käytäntöön.”

Tällä hetkellä vastaavia koulutuksia ei ole tarjolla.

“Malli on edelleen toimiva ja sen sisältö voisi olla muutakin. Vaikka tällä hetkellä ei ole suunnitelmissa tai toteutuksissa mitään, niin ei ideaa ole sinänsä hylätty. Esimerkiksi vihreä siirtymä ja vastuullisuus ovat asioita, joita nyt pitäisi ottaa haltuun.”

Hankkeella oli selkeästi hyviä tuloksia ja osallistujat työllistyivät. Jussila pohtii, että hyvään työllistymiseen saattoi vaikuttaa myös osallistujien korkea motivaatio. Valmennukseen hakeutuivat aktiiviset työnhakijat, sillä valmennus oli kaikille vapaaehtoinen, eikä siitä saanut esimerkiksi korotettua päivärahaa, niin kuin TE-toimiston valmennuksista saa.

“Digiassari poiki kuitenkin hyviä tarinoita, sillä jotkut saivat haaveilemansa työpaikan. Valmennus tarjosi matalan kynnyksen mennä yritykseen harjoitte - luun, johon saattoi sitten myös päästä töihin. Kaikki eivät tietenkään päässeet unelmiensa työpaikkaan, mutta valmennuksen avulla omat tavoitteet tarkentuivat ja sai osaamista sekä verkostoja”.

Laura Jokinen Lapin yliopistosta rohkaisee kaikkia ottamaan askeleita kohti työelämää jo opintojen aikana.

“Suosittelen rohkeasti hakemaan erilaisia tehtäviä. Korkeakoulutetut rakentavat uransa portaittain, joten lähde rohkeasti liikkeelle jostain. Ponnista sitten ylöspäin. Tartu opintojen aikana kaikkiin mahdollisiin työelämäyhteistyön mahdollisuuksiin, esimerkiksi yritysyhteistyönä järjestettäviin projekteihin, kurssitöihin ja niin edelleen. Käy tapaamassa alumneja ja kuuntele uratarinoita. Pidä työelämä jatkuvasti mielessä, rakenna polkuja ja ainakin mielikuvia työelämään.”

Jokisen mukaan työnhaku on paljon hakijasta itsestään kiinni, vaikka työllisyystilanteellakin on tietysti merkitystä. Työnhakijan pitää osata tehdä osaamisensa näkyväksi ja olla motivoitunut. Työnhaku kannattaakin tehdä strategisesti, räätälöidysti ja kohdennetusti.

“Kysy rohkeasti apua työnhakuun, niin olet jo menossa oikeaan suuntaan.”