4 minute read

Tervetuloa Ouluun elokuussa

Roihuvuori-Seura valitsee vuosittain kirsikankukkaprinsessan, josta tulee seuraavana vuonna kirsikankukkakuningatar. Aloite hanami-perinteen istuttamiseksi Roihuvuoreen tuli Japanin valtiolta. Traditio on japanissa niin merkittävä, että Japaniin vuonna 2019 kutsuttu delegaatio tapasi mm. Japanin pääministeri Shinzō Aben. Suomen ensimmäinen kirsikankukkakuningatar Venla Ailasmäki poseeraa kuvassa pääministerin kanssa. Kuva: Otto-Ville Mikkelä. Kaiken uuden toiminnan lisäksi kaupungin ylläpitämästä leikkipuisto Tuhkimon rakennuksesta löytyi hometta, ja kaupunki päätti purkaa rakennuksen.

Alueella asuvat vanhemmat olivat pettyneitä turvallisessa laaksossa sijaitsevan kivan leikkipuiston lakkauttamisesta ja päättivät ryhtyä tutkimaan asiaa. Kuntotutkimuksessa ilmeni, että puolet rakennuksesta oli kunnossa, joten kaupungilta pyydettiin lupaa erottaa se hometilasta ja ottaa uudelleen käyttöön. Kaupunki suostui.

Advertisement

Suunnitelmissa oli välillä myös pyytää uuden rakennuksen rakentamista kaupungilta, mutta lopulta päädyttiin järjestämään toiminta itse. Nyt oli jo huomattu, että toiminta olisi näin aktiivisempaa. Kaupungin työntekijä saattaisi passivoida asukkaita.

Lopulta rakennus purettiin ja tilalle vuokrattiin tilapäiskoulutyyppinen parakki. Kaupunki tukee yhä tänä päivänä parakin vuokraa.

Hyvän kierteeseen – kapakan kautta

Seuralle oli tullut nopeaan tahtiin valtava määrä tekemistä – mutta myös huomattavan iso määrä ihmisiä liittyi toimintaan mukaan ja hyvän kierre vahvistui vahvistumistaan.

Kahden ison tapahtuman järjesteleminen samanaikaisesti aiheutti huoltakin. Mistä tekijät ja kaikki isoon tapahtumaan tarvittava varustus? Hoksattiin kysyä paikallisesta kapakasta apua, ja asiat lähtivät rullaamaan hyvää vauhtia eteenpäin. ”Kapakoissa ihmiset ovat hyvin verkostoituneita. Niissä viettää aikaa moni vanhempi ihminen, joka on koko ikänsä asunut alueella. He myös sitoutuvat projekteihin mielellään”, Mikkelä kertoo.

Rapmuusikko Asa eli Matti Salo, entiseltä taiteilijanimeltään Avain, lupasi tulla esiintymään, jos seura järjestää lavan kirsikkapuistoon.

Pian huomattiin, että puistossa ei ollut esiintymisvaloja tai ylipäänsä valaistusta. ”Menin kapakkaan ja kysyin mitä pitäisi tehdä.

Roihuvuori-huppari on nuortenkin suosima vaate. Pieneksi jäänyt huppari löytää nopeasti uuden ostajan paikallisella nettikirppiksellä. Kuvassa Matilda Mikkelä. Kuva: Otto-Ville Mikkelä.

Puolen tunnin päästä tuli soitto henkilöltä, joka lupasi järjestää valot”, Mikkelä myhäilee.

"Parempi lyödä vähän yli"

”Ei kannata tehdä mitään tavanomaista, vaan lyödä vähän yli – luoda wow-efekti”, Mikkelä toteaa.

Ihmisten pitää saada kokea, että he ovat mukana tekemässä jotain ainutlaatuista. ”Seura on pitkälti mahdollistaja. Jos joku keksii idean, hän tietää, että saa muita ihmisiä lähtemään mukaan”, Mikkelä kertoo.

Toinen seuran vahvuus hänen mielestään on omat varusteet tapahtumien järjestämiselle. On helppo järjestää, jos on olemassa taho, jolla on valmiina kaikki tarpeellinen, esimerkiksi äänentoistolaitteet ja valot.

Kaikki tapahtumat järjestetään niin, että niissä on ohjelmaa myös lapsille. Silloin vanhempien ei tarvitse järjestää lapsille hoitopaikkaa.

Tapahtumat ovat aina hillittyjä ja lapsille sopivia. Esimerkiksi vappupiknik toimii kokonaan nyyttäriperiaatteella ja myös alkoholijuomat hoituvat paikalle samalla tavalla – ilman järjestyshäiriötä. Ihmisiin kannattaa luottaa. ”Aika monessa yhdistyksessä kaavoitus on ainoa kiinnostuksen kohde. Ei se jaksa innostaa ihmisiä. Pitää olla kaikkea muutakin. Ihmisten täytyy kokea, että saavat siitä jotain muuta kuin että vaan vastustetaan erilaisia suunnitelmia”, Mikkelä huomauttaa.

Aktiivisen wow-toiminnan myötä seudun maine on kehittynyt hyvään suuntaan. Sen voi Mikkelän mukaan kuulla jopa kylämäisestä kaupunginosasta kirjoitettujen rap-kappaleiden lyriikoissa – ja kasvaneen kotiseuturakkauden.

ANNA-MAIJA HALME

Kotiseutuaan rakastavalle hopeariipus hopeaketjussa

Tilattavissa verkkokaupasta www.kotiseutuliitto.fi/kauppa

Hinta 35 € (+ postituskulut)

Riipuksessa on heraldikko Olof Erikssonin vuonna 1972 suunnittelema Suomen Kotiseutuliiton tunnus.

� 1,5 cm

Finlands Hembygdsförbund

WWW.KOTISEUTULIITTO.FI

Tervetuloa Ouluun elokuussa!

Oulussa elokuussa 2021 järjestettävien valtakunnallisten kotiseutupäivien teema on kulttuuri-ilmastonmuutos. Se on myös teema, jolla kaupunkimme hakee Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2026.

Oulu2026-nimellä tunnettu hankkeemme toteutetaan yhdessä 32 pohjoisen Suomen kunnan kanssa. Kumppanuuskuntia ulkomailta mukana on 40.

Yhteistyöllä haluamme tuoda pohjoiseen lisää kulttuuria ja hyvinvointia, luoda uusia työpaikkoja ja kehittää pohjoista aluettamme, kotiseutuamme.

Kulttuuri-ilmastonmuutos tehdään yhdessä. Hanke kokoaa Oulussa ja toteutusalueella laajasti yhteen eri alojen asiantuntijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. Oulu2026 koskettaa nyt ja tulevaisuudessa jokaista oululaista sekä pohjoisen toteutusalueen asukasta.

Kulttuurin voimin suvaitsevuutta

On aika yhdistää voimat ja miettiä, miten kulttuurin ja taiteen keinoin vahvistamme yhteisöllisyyttä sekä lisäämme suvaitsevaisuutta ja hyvinvointia pohjoisilla kotiseuduillamme ja koko Euroopassa. Erityisen tärkeää se on näinä aikoina, jolloin Euroopassa tapahtuu huolestuttaviakin asioita. Demokratiaa ja sananvapautta tulee tukea ja vahvistaa.

Haluamme vahvistaa suomalaista ja eurooppalaista identiteettiämme ja teemme sen kulttuuriilmastonmuutoksen voimalla.

Kulttuuri-ilmastonmuutos kiteytyy kolmen kantavan teeman alle: Rohkeasti reunalla, Vastakohtien voima ja Villisti kaupunki.

Ensimmäisessä teemassa haluamme kertoa Euroopalle, millainen on kaupunki metropolialueen ulkopuolella, jossa asuu Euroopan sivistynein metsäkansa.

Toisessa haluamme tutkia, miten opimme ymmärtämään toisiamme paremmin ja mitä uusia ja yllättäviä yhteyksiä voimme luoda.

Kolmannessa kuuntelemme nuorisoa ja rakennamme enemmän paikkoja olemiseen, tekemiseen ja luomiseen – hyödynnämme hallittua ja luovaa hulluutta ja juhlimme myös alakulttuureja.

Insinöörikaupunki tarvitsee taidetta

Oulu on tunnettu teknologiakaupunki, jonka elinvoima perustuu pitkälti korkeaan osaamiseen ja laajaan yhteistyöhön korkeakoulujen, tutkimuslaisten, yritysten ja kaupungin välillä. Toisaalta kaupungissa koetaan, että insinöörikaupunki tarvitsee taiteilijoita ja kulttuurialan ammattilaisia.

Oulu2026-hankkeella luomme yllättäviä yhte-

yksiä kulttuurin, tieteen, taiteen ja teknologian keinoin ja niiden välille. Juhlimme erilaisuutta kontrastien kaupungissa.

Oulu kehittyy ja uudistuu tulevien vuosien aikana. Oulussa järjestetään asuntomessut vuonna 2025, ja tapahtumasta tulee hiilineutraalin rakentamisen näyteikkuna. Jo sitä ennen kaupunkirakenteemme tiivistyy, kehitämme muun muassa kaupungin keskustaa ja asemanseutua ja panostamme kestävään liikenteeseen eri alueiden ja ydinkeskustan välillä.

Pyrimme muun Euroopan tavoin uudistumaan erityisesti digitalisaation ja kestävän kehityksen keinoin. Edessämme on suuri muutos, jonka työstämisessä kulttuuri voi olla suureksi avuksi.

Ensi elokuussa on todennäköisesti jo tiedossa, mikä kaupunki kolmikosta Oulu, Tampere ja Savonlinna, on Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026. Käy kisassa miten tahansa, olemme jo nyt tehneet "On aika yhdistää voimat ja miettiä, miten kulttuurin ja taiteen keinoin vahvistamme yhteisöllisyyttä sekä lisäämme suvaitsevaisuutta ja hyvinvointia pohjoisilla kotiseuduillamme ja koko Euroopassa."

matkan, joka jatkuu. Oulu, Suomi ja Eurooppa tarvitsevat kulttuuri-ilmastonmuutosta.

Tervetuloa ensi elokuussa Ouluun tekemään muutosta yhdessä meidän kanssamme!

PÄIVI LAAJALA kaupunginjohtaja

Oulun Pikisaari ja silta. Kuva: Esa Eirola.