Kulttuuriperintövuosi 2018 pian päätöksessä – miten meni?
V
uosi 2018 on omistettu Euroopassa kulttuuriperinnölle. Mukana on ollut 36 maata, tuhansia tapahtumia ja miljoonia osallistujia. Suomessa pääteemaksi valittiin osallisuus ja tavoitteeksi laaja osallistuminen. Vaikka kyseessä on kampanjavuosi, tavoitteena on jatkuvuus ja vahva perintö. Suomen perinteisesti aktiivinen kansalaisjärjestö- ja yhdistyskenttä on ollut hyvä lähtökohta vuoden toteuttamiselle. Yhteistyö on toiminut hyvin. Myönteishenkisellä viestinnällä on saatu myös uusia tahoja mukaan. Vuoteen on ilmoitettu mukaan reippaasti yli 300 tapahtumaa. Omaehtoisia tapahtumia on tätäkin enemmän. Suomi panosti vuoteen valtionavustuksin: tukea osoitettiin yli 30 osallisuusteemaiselle projektille, joiden toivotaan jäävän elämään vuoden jälkeenkin. Vuoden saavutuksiin kuuluu ensimmäinen Kulttuuriperintöbarometri, valtakunnallinen kansalaiskysely kulttuuriperintöä koskevista arvostuksista. Tarkoituksena on toistaa tutkimus määrävuosin. Teemavuodesta on viestitty monipuolisesti ja
verkostomaisesti kumppaneiden tuella. YLE TV 1:ssä esitetty kampanjavideo ”Mikä on sinun perintöäsi?” tavoitti arviolta noin 1,5 miljoonaa suomalaista. Kulttuuriperintövuoden sometilastot kertovat nekin mukavaa kuvaa. Viestintäaineistot ovat kaikkien käytettävissä vuoden päätyttyäkin. Suomi on nostanut profiiliaan: vuoden aikana tuli voimaan Faron puiteyleissopimus ja liityttiin Euroopan kulttuuriperintötunnukseen. Meillä on hyvät eväät jatkokeskusteluun kulttuuriperinnön merkityksestä yhteiskunnalle ja yhteisöille. Suomi on entistä aktiivisemmin mukana määrittelemässä, mitä on eurooppalainen perintö ja millaisille arvoille se rakentuu. Teemavuodella on vahva politiikkaperintö. Suurista maista esimerkiksi Saksa näyttää onnistuneen vahvistamaan kulttuuriperinnön näkyvyyttä politiikkakeskustelussa ja rahoituksessa. Euroopan unionin uudella kulttuurin agendalla kulttuuriperintö näkyy vahvemmin kuin aikoihin ja unionin rahoitusohjelmiin on kulttuuriperinnölle esitetty uusia avauksia ja lisäyksiä. Parhaillaan valmistellaan komission ihka ensimmäistä kulttuuriperinnön toimintaohjelmaa. Entä Suomessa? Momentumia ei saa jättää käyttämättä. Kulttuuriperintövuoden viime metrit omistamme sen perinnön vahvistamiselle järjestämällä vaikuttajapaneelin sekä nostamalla esiin vuoden tapahtumia, tuloksia ja jatkuvuutta. Suomi ansaitsisi tulevalla hallituskaudella valmisteltavan kulttuuriperintöstrategian, jonka katse on vahvasti tulevaisuudessa. ULLA SALMELA
Yli-intendentti
Vuoden kansallista koordinaatiota on hoitanut Museovirasto: www.kulttuuriperintovuosi2018.fi/fi