Kotiseutuposti 4/2015

Kotiseutuposti Kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön ajankohtaislehti

Yhteistyön positiivinen voima

4/ 2015

PÄ Ä K I R J O I T U S

Kotiseutuposti 27.11.2015

4/ 2015

Kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön ajankohtaislehti J U L K A I S I JA

Suomen Kotiseutuliitto Päätoimittaja Riitta Vanhatalo

puh. 040 733 7033 riitta.vanhatalo@kotiseutuliitto.fi Toimitussihteeri Elina Kuismin puh. 050 440 9411, (09) 612 63225 elina.kuismin@kotiseutuliitto.fi www.kotiseutuposti.fi I L M O I T TA M I N E N

www.kotiseutuliitto.fi/ajankohtaista/ ilmoittaminen T I L A U K S E T JA OSOI T T EENMUU TOKSET

Painoversion irtonumero 10 euroa, vuositilaus 40 euroa (sisältää postikulut).

Kotiseutuliiton jäsenyhteisöjen jäsenet voivat tilata sähköisen version maksutta sähköpostiinsa.

Suomen Kotiseutuliiton toimisto puh. (09) 612 6320 toimisto@kotiseutuliitto.fi

Kansikuva

Jenni Haukio ja Tytti Isohookana-Asunmaa Turun Kirjamessuilla 3.10.2015. Haukio pitää käsissään Vuoden kotiseututeosta, Kello merelle soi -historiikkia, jonka Isohookana-Asunmaa toimitti.

Kuva: Marianne Heikkilä.

Yhdessä Suuri juhla lähestyy. Suomi 100 -juhlavuoden tunnukset tulevat vastaan yhä useammin. Maakunnittain on kokoonnuttu suunnittelemaan Suomen itsenäisyyden juhlavuotta innostuneessa hengessä. Itse olen voinut seurata Suomi 100 -valmisteluja myös juhlavuoden valtuuskunnassa Kotiseutuliiton edustajana.

Juhlavuoden teemaksi on valittu Yhdessä. Teema henkii yhteistyön ja yhteenkuuluvuuden positiivista voimaa. Sellaisia voimavaroja tässä ajassa tarvitsemmekin. Teeman mukaan on toivottu yhteistyötä laajasti myös juhlavuoden toteuttamiseen. Avoimuutta lisää sekin, että kuka tahansa voi ehdottaa hanketta Suomi 100 -ohjelmaan.

Kotiseutuliitolla on oma juhlakokonaisuus Rakkaudesta kotiseutuun, joka on hyväksytty valtakunnalliseen ohjelmaan mukaan.

Tässä lehdessä kerromme sen kärkihankkeista. Seurantalojen tarinat ja tähtihetket -hanke avasi jo elokuussa tarinankeruun. Aidoista kokemuksista ja Tuomas Uusheimon valokuvista syntyy kirja. Lisäksi muistoja ja elämyksiä voi jakaa kaikille avoimella nettisivustolla.

Kotiseutu on kotiseutuliikkeen keskeinen käsite. Kotiseudun merkitystä päivitetään niin ikään suomalaisia osallistaen. Lisäksi tutkijat kirjoittavat aiheesta. Juhlavuoden aikana käydään runsaasti keskustelua kotiseudusta. Lopputuloksena syntyy juhlavuoden Kotiseutu-vuosikirja.

Valtakunnalliset kotiseutupäivät vietetään sinä vuonna Jyväskylässä. Teemaa ei ole vielä julkistettu, mutta se on varmaa, että juhlavuodesta syntyvät kohottavat ainekset. Kotiseutuliitto on haastanut myös museot mukaan valitsemaan yhden esineen kertomaan tarinaa itsenäisen Suomen historiasta. Kotiseutuliitto on mukana lisäksi eri yhteistyöhankkeissa. Kun mukaan lasketaan jäsentemme juhlavuoden hankkeet, voimme todeta kirjaimellisesti, että teemme juhlavuoden Yhdessä.

RI I T TA VA N H ATA LO

Grano Oy ISSN: 1799-276 ISSN-L: 1799-2761

toiminnanjohtaja

Kotiseututyö nosteessa

Meillä mennään jäsenistö edellä Kotiseutuliitossa on ilolla huomioitu, että kiinnostus kotiseututyöhön on huimassa nosteessa eri puolilla maatamme. Uusia paikallisyhdistyksiä perustetaan, ja Kotiseutuliitto onkin saanut suuren määrän uusia jäseniä viime vuosina.

Verkostomme on kasvanut, samalla kentän ääni on entistä kuuluvampi. Jäsenkunnassamme on nyt jo noin 150 000 aktiivista kansalaista!

Jäsenmäärän kasvu tarkoittaa, että paitsi paikallisuus, myös Kotiseutuliiton jäsenedut ja palvelut kiinnostavat. Moni pieni yhdistys myös kokee, että kuuluminen suureen perheeseemme tuo vakautta ja tukea paikalliselle toiminnalle. Toivotamme uudet jäsenet lämpimästi tervetulleiksi. Ja muistutus konkarijäsenille: hyödyntäkää liiton jäsenetuja ja -palveluita.

Paikallisuuden puolesta Kotiseutuliitto on kotiseututyön keskusjärjestö ja maamme suurin kulttuurialan kansalaisjärjestö – siis aktiivinen paikallisuuden puolestapuhuja. Liiton tehtävänä on edistää monimuotoista suomalaista kulttuuria ja paikalliskulttuurien arvostusta,

Sisältö 4 Vuoden kotiseututeos: Porukalla parhaaksi 6 Vieraskynä: Kulttuuriperintötyö ja vallan uusjako 7 Suomi 100 – Rakkaudesta kotiseutuun 8 Laitilan Kulttuuriseura Walo 9 Yksi esine – tuhat tarinaa 9 eMuseo: Koe paikallismuseo mobiilisti 10 Yhteisöjen voima esiin 11 Kulttuuriympäristösitoumus ja -haaste 12 Neljä ehdolla Europa Nostra -palkinnoille 13 Lahjoituksia Kotiseudulle-keräykseen 14 Kajaani, omaleimainen pohjoisen kaupunki 15 Artikkelikutsu Kotiseutu 2016 -vuosikirjaan Kotiseutuliiton kirjoittajat: Anna-Maija Halme (AH), Elina Kuismin (EK), Liisa Lohtander (LL) ja Jonina Vaahtolammi (JV).

kehittää ja tukea kotiseututyötä sekä palvella jäseniä kotiseututyön etujärjestönä.

Annamme vuosittain useita lausuntoja eri ministeriöille ja valtioneuvoston kanslialle. Olimme viime vuonna vahvasti mukana opetussuunnitelmien uudistustyössä, neuvomme eri tavoin paikallisyhdistyksiämme tiiviiseen vuoropuheluun kuntien kanssa ja käytämme lähes kuukausittain puheenvuoroja valtakunnallisessa mediassa kotiseututyön ja paikallisuuden puolesta.

Tuore näkökulma kotiseututyöhön Kotiseutuliitolla on tällä hetkellä jäsenenä jo 706 paikallisyhdistystä, joita ovat muun muassa kotiseutu- ja kaupunginosayhdistykset, kyläyhdistykset, museoyhdistykset sekä kulttuuriseurat ja -säätiöt.

Lisäksi jäsenistössä on noin 100 kuntaa, maakuntien liitot ja 14 muuta kotiseututyön aluejärjestöä sekä 11 valtakunnallista järjestöä.

Pyrimme tarjoamaan jäsenillemme aina tuoreen näkökulman kotiseututyön ajankohtaisiin asioihin.

Ensi vuonna järjestämme kymmenessä maakunnassa opastusta hanketukien hakuun ja hankesuunnitteluun, lisäksi paikallismuseoille tarjotaan moderni eMuseo-mobiiliopaspalvelu. Monia seutuja kiinnostaa varmasti Kulttuuriympäristö ja kansalainen -selvityshanke, jonka päämääränä on kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen maankäytön suunnittelussa ja kulttuuriympäristön hoidossa. Lisäksi näkyvyyttä saavat itsenäisyyden juhlavuoden suuret hankkeemme ja niiden valmistelutyö.

Kotiseutuliiton Suomi 100 -suunnitelmista ja eMuseo-palvelusta voitte lukea lisää tästä lehdestä. Kulttuuriympäristö ja kansalainen -selvityshankkeesta kerrotaan Kotiseutuliiton nettisivuilla ja seuraavassa lehdessä, joka ilmestyy helmikuussa 2016. LL Kotiseutuposti 4/ 2015

3

Kello merelle soi -teoksen ensimmäisen painoksen viimeinen kappale luovutettiin Turun Kirjamessuilla presidentti Sauli Niinistölle ja hänen puolisolleen, ohjelmapäällikkö Jenni Haukiolle. Kuvassa vasemmalta Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä, Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo, ohjelmapäällikkö Jenni Haukio, valtiotieteen tohtori Tyyti Isohookana-Asunmaa, presidentti Sauli Niinistö, Kellon kyläyhdistyksen edellinen puheenjohtaja Reijo Tiri ja ministeri Raimo Sailas. Kuva: Elina Kuismin.

Vuoden kotiseututeos:

Porukalla parhaaksi Aktiivinen Kellon kyläyhdistys on saanut paljon aikaan lyhyessä ajassa. Vuonna 2009 perustetun yhdistyksen vuosi sitten julkaisema historiikki Kello merelle soi – Kellon kylän historiaa palkittiin Vuoden kotiseututeoksena lokakuun alussa.

Vuoden kotiseututeos -kilpailuun osallistui 40 teosta, joista Kotiseutuliiton nimeämä raati valitsi neljä finalistia. Voittajan valitsi Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä.

Kello merelle soi -teos on esimerkki sydämellä ja antaumuksella tehdystä kotiseututyöstä. Mukaansa tempaava ja mielenkiintoinen läpivalaisu Kellon kylästä antaa uutta tietoa ja nostaa esille ennen julkaisemattomia sisältöjä. Menneille sukupolville omistettu teos myös antaa juuret nuorille ja tuleville kellolaisille.

Teos käy läpi Kellon kylän historian varhaisesta asutuksesta 1980-luvulle asti. Vaikka Kellon kylä on kuulunut aikojen saatossa Iille, Haukiputaalle ja nyt vuoden 2013 kuntaliitoksen myötä Ouluun, kellolaisten vahva paikallisidentiteetti on säilynyt.

4

Kotiseutuposti 4/ 2015

– Erityisenä ansiona pidän erilaisten yhdistystoimijoiden roolin kuvaamista osana Kellon kylän historiaa ja maailmanpolitiikan tilanteita. Myös naisten asemaa ja merkitystä sivutaan teoksessa erilaisten yhdistysten kuten maatalousnaisten, lottien, marttojen ja Kellon ensimmäisen ylioppilastytön, Annikki Ylijukurin tai taiteilija Olivia Gebhardin kautta, Marianne Heikkilä kertoo.

– Merellä on Kellossa keskeinen asema. Ja se Kellon meri on koko teoksen ajan äänessä.

Teoksen visuaalinen ilme on ammattimainen ja helposti luettava monipuolisine kuvineen, anekdootteineen, henkilötarinoineen ja karttoineen sekä Kellon kronologian, paikallisia ja kansallisia tapahtumia lomittain esittelevän grafiikan, kera.

Yhteisöllisyyden taidonnäyte Kello merelle soi -teoksen toimittaneen valtiotieteen tohtori Tytti Isohookana-Asunmaan apuna oli parikymmenpäinen joukko vapaaehtoisia kirjoittajia, historiantutkijoita ja historian harrastajia, suuri osa heistä kellolaisia. Lisäksi mukana ovat olleet lukuisat haastateltavat, muistelijat, arkistoaineistoja etsineet, kuvia koonneet ja tunnistaneet sekä luonnollisesti kokonaishankkeen tukijat.

– Pidin tärkeänä kirjoitusprojektin yhteisöllisyyttä. Kaikille avoin kansalaisopiston piiri kokoontui parin vuoden ajan toimittajan johdolla selvittämään identiteettiään, juuriaan ja historiaansa. Jokaisella on ollut merkittävä panos historiikin valmistumisessa.

Tällainen joukkoistaminen ja yhteisöllisyys on osallisuutta, jota toivon kotiseutunsa historiaa muistiin kirjoittavien harjoittavan, Heikkilä toteaa.

Kello merelle soi – Kellon kylän historiaa Kustantaja: Kellon kyläyhdistys ry Toimittanut: Tytti Isohookana-Asunmaa Muita kirjoittajia: Aulikki Alakangas, Hilkka Annala, Tuomo Annala, Martti Asunmaa, Niilo Harju, Markku Isojämsä, Hilkka Jämsä, Lassi Kalleinen, Juhani Kemi, Juha Kivari, Virpi Kivari, Markku Korvala, Kielo ja Leo Koutaniemi, Helinä Miettunen, Hannu Pietilä, Tapio Rekilä, Esko Siika-aho, Eija Tiri ja Paula Tyvelä

Kellolaiset tutuiksi myös toisilleen – Historiikin tekeminen tutustutti kellolaisia vielä paremmin toisiinsa. Sillä on iso merkitys, sanoi Kellon kyläyhdistystä teoksen julkaisuvuonna 2014 vetänyt Reijo Tiri.

Tiri vastaanotti Vuoden kotiseututeos -palkinnon Turun Kirjamessuilla yhdessä Tytti Isohookana-Asunmaan kanssa. He totesivat palkitsemistilaisuuden jälkeen, että valinnasta voi antaa kiitosta myös Oulu-seuralle, joka puheenjohtajansa Mauno Heikkilän johdolla keksi ehdottaa historiikkia Vuoden kotiseututeokseksi.

Taitto, graafinen suunnittelu, kuvankäsittely ja kansi: Leena Holmström, Natans Oy 360 sivua

Muutamassa kuukaudessa loppuun myydystä teoksesta julkaistiin tänä syksynä toinen painos.

Kellon kyläyhdistys on jo valmistellut teoksen toista, sukujen historiaa käsittelevää osaa, jonka onnistumiseen tarvitaan samanlaista yhteistyötä. EK Lisää kuvia: www.flickr.com/photos/kotiseutuliitto

JULKAISUTOIMINNAN AMMATTILAINEN • • •

kirjat ja julkaisut • lehdet, esitteet ja muut painotyöt • suurkuvatulosteet • •

messuseinäkkeet ja -pöydät graafinen suunnittelu ja julkaisujen taitto julkaisujen myynti

ANNA AMMATTILAISTEN PALVELLA JUURI SINUA Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy

Naulakatu 2 • 33100 Tampere • Puh. 020 756 8693 yliopistopaino@juvenesprint.fi • www.juvenesprint.fi

Kotiseutuposti 4/ 2015

5

VIERASK YNÄ

Kulttuuriperintötyö ja vallan uusjako sä myös kutsutaan kolmannen sektorin toimijat mukaan yhteistyöhön koulujen kanssa. Kulttuurikasvatussuunnitelmat nousee esiin ohjelmana, joka takaa lasten tasa-arvoisen mahdollisuuden päästä osallisiksi taide-, kulttuuri-, ja kulttuuriperintökasvatuksesta. Suunnitelman laatimista varten on myös valmistumassa työkalu käyttöohjeineen. Se, jääkö esimerkiksi kunnan kulttuurikasvatussuunnitelma pöytälaatikkoharjoitukseksi, riippuu kuitenkin paikallisista toimijoista.

Mutta löytyykö tarpeeksi syitä tarttua työhön – onko lasten ja nuorten kulttuuriperintökasvatus jotain, mitä ilman Suomi ei selviä? Juuri nyt kulttuuriperintö- ja kotiseututyötä tekevien olisi tehtävä tekoja sen eteen, että kulttuuriperintö ymmärrettäisiin sekä hyvinvoinnin lähteenä että kestävän yhteiskunnallisen kehityksen ytimessä. Brändihän on lähes täydellinen.

Kyse on rohkeudesta keskustella arvoista, olla alttiina vaikutteille sekä ottaa riskejä: jos kotiseutumuseon kirnu ja virsu eivät puhuttelekaan 16-vuotiasta, missä mahtaa olla vika? Kokeilemalla uusia kulttuuriperintötyön osallistumisen ja vaikuttamisen malleja rakkaus itselle läheiseen saattaa herätä myös toisessa.

Mitä näkisimmekään, jos katsoiKALENTERI simme menneisyyttä tämän hetken ja tulevaisuuden perspektiivistä?

Suomen Kulttuurirahaston maakuntarahastot 10.1.–10.2.

Kuva: Antti Norkela

Monia ihmetytti asiantuntija-arvioiden täydellinen sivuuttaminen sotepäätöksessä. Kulttuuriperintötyön areenalla asiantuntijoiden määrittelyvallan purkaminen on jo täydessä käynnissä: Eurooppalainen tendenssi on, että kulttuuriperinnön todellisia asiantuntijoita ovat ihmiset ja yhteisöt. Nyt etsitään ”kulttuuriperintöyhteisöjä” ja ”perinteen kantajia” – kulttuurin trendsettereitä ja mielipidevaikuttajia.

Myös normit joutavat pois, jos hallitukselta kysytään. Kaavoja ei enää tarvitse hyväksyttää ympäristöministeriössä. Ministeri Tiilikaisen mukaan ”valta siirtyy lähemmäs kansalaisia ja paikallistuntemuksen rooli korostuu”. Normien ja asiantuntijavallan purkamisen seurauksena paikallisten päätöksentekijöiden vastuu oikeudenmukaisuudesta kasvaa. Kulttuuriperintötyön mahdollisuudet ovat nyt auki. Mutta tämä mahdollisuus jää käyttämättä ilman yhteistä näkemystä kulttuuriperintötyön tulevaisuudesta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä.

Poliitikot tietävät myös, että lapsissa ja nuorissa todella on tulevaisuus! Tunnetaidot tulivat jo, nyt koulussa pitäisi opettaa koodausta, propagandan lukutaitoa ja tukea vahvuuksia. Yritykset, joilta aiemmin on ollut pääsy kielletty, halutaan nyt kouluun auttamaan digiloikassa. Toimintakulttuureissakin väitetään olevan kehittämisen varaa.

Kulttuuriperintö mainitaan opetusta ohjaavissa opetussuunnitelman perusteissa useasti. Niis-

Maakunnissa tehtävää kulttuurityötä tukevien maakuntarahastojen yhtenäinen hakuaika on 10.1.–10.2. Apurahoja haetaan hakuohjeiden mukaisesti verkkopalvelussa www.skr.fi.

Kulttuuriympäristöpäivien teemavuoden avajaiset

17.2.

Ympäristöministeriö, Aleksanterinkatu 7, Helsinki

Kajaanin Valtakunnalliset kotiseutupäivät

Kirjoittaja on Suomen Kulttuuriperin-

tökasvatuksen seuran toiminnanjohtaja

ja filosofi, joka haaveilee avarista näköaloista ja inspiroituu hyvistä ideoista.

4.–7.8.

Teemana ”Tienviitta tulevaisuuteen”.

6

H A N NA LÄ M S Ä

Lisätiedot: www.kotiseutuliitto.fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri Kotiseutuposti 4/ 2015

Kirjoittaja on kotoisin Kempeleestä ja on kotonaan Töölössä.

Suomi 100 -juhlavuosi:

Rakkaudesta kotiseutuun -ohjelmakokonaisuus

Kotiseututyön vuoden päätapahtuma, jonka järjestävät Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen liitto, paikalliset yhdistykset ja yhteisöt sekä Suomen Kotiseutuliitto.

3. Valtakunnalliset kotiseutupäivät Jyväskylässä 10.–13.8.2017

Suomen itsenäisyyden juhlavuosi lähestyy. Suomen Kotiseutuliitto on nimennyt oman juhlavuoden ohjelmakokonaisuutensa otsikolla Rakkaudesta kotiseutuun. Se on hyväksytty myös osaksi valtakunnallista Suomi 100 -ohjelmaa.

Kotiseutuliitto on valtakunnallinen ja tunnettu kansalaisjärjestö, jolla on laaja jäsenkunta ja paljon yhteistyökumppaneita. Niinpä onkin luontevaa toteuttaa juhlavuoden teemaa Yhdessä aivan kirjaimellisesti. Juhlavuoden hankkeissa näkyy osallisuus, valtakunnallisuus ja yhteistyö.

Teemat muodostavat isoja ja näyttävästi suomalaiset osallistavia kokonaisuuksia. Seurantalojen tarinat ja tähtihetket tuovat esille suomalaisten muistot ja kokemukset seurantaloilta. Niiden historia ja kansalaistoiminta on kulkenut käsi kädessä itsenäisen Suomen historian kanssa. Kotiseudun käsitettä päivitetään myös yhdessä suomalaisten kanssa. Juhlavuoden kesä huipentuu Jyväskylään, jossa vietetään Valtakunnallisia kotiseutupäiviä 10.–13.8.2017.

Lisäksi Kotiseutuliitto on mukana monissa yhteistyöhankkeissa, joista suurin on Suomen museoliiton vetämä koko museoalan Yhteinen perintö.

1. Mitä kotiseutu merkitsee?  Suuri kansalaiskeskustelu koti­ seudun merkityksestä tänä päivänä.  Teeman avaa kaikille avoin seminaari perjantaina 13.5.2016 Jyväskylässä. ∙ Mukana tutkijoita, Kotiseutuliiton luottamushenkilöitä ja jäseniä, opiskelijoita ja muita kiinnostuneita. ∙ Seminaaria voi seurata myös suorana netin välityksellä ja keskusteluun voi osallistua sosiaalisen median kautta.  Neljä kaikille avointa keskustelutilaisuutta eri puolilla Suomea, joihin voi osallistua myös sosiaalisen median välityksellä.  Keskustelutilaisuus Porin SuomiAreena -tapahtumassa heinäkuussa 2017.  Kotiseutu-julkaisu, jossa julkaistaan tutkijoiden artikkeleita ja asiantuntijoiden sekä harrastajien esseitä kotiseutu-käsitteen ympäriltä.

2. Seurantalojen tarinat ja tähtihetket Suomessa on yli 2000 seurantaloa, jotka ovat täynnä tarinoita eri aika­ kausilta. Taloilla on tärkeä asema Suomen historiassa ja ne ovat yhä tärkeitä kokoontumis­paikkoja.

Tarinoita nostetaan esille valo­kuva­ kirjassa sekä nettisivulla. Tarinoiden kerääminen on aloitettu syksyllä 2015.  Valokuvakirja seurantalojen tarinoista ilmestyy alkuvuonna 2017.

Kirjaan kuvat ottaa rakennetun ympäristön kuvaamiseen erikoistunut valokuvaaja, arkkitehti Tuomas Uusheimo.  Nettisivusto, jonne pääsee kertomaan omia kokemuksiaan seurantaloilta ja tutustumaan muiden lähettämiin tarinoihin. Sivusto avautuu vuoden 2016 lopulla.  Hankkeessa mukana ovat Kotiseutuliiton lisäksi Kansantalojen liitto, Suomen Kylä­toiminta, Suomen Nuorisoseurat, Työväen­talojen liitto, ProAgria keskusten liitto.

Kotiseutuposti 4/ 2015

7

Laitilan Kulttuuriseura Walo:

Loistavasti pelastettu Laitilassa vietettiin lokakuussa Suomen vanhimpiin seurantaloihin kuuluvan Kulttuurihuone Walon käyttöönottojuhlaa mittavan kunnostushankkeen jälkeen. Raittiustaloksi rakennettu, rukoushuoneenakin toiminut rakennus vaurioitui tuhopoltossa seitsemän vuotta sitten. Talon pelastamiseksi ja Laitilan kulttuurin edistämiseksi perustettiin lokakuussa 2008 Laitilan Kulttuuriseura Walo ry, joka on yksi Kotiseutuliiton tuoreimmista jäsenistä.

Kulttuurihuone Walo sijaitsee lähellä Laitilan ydinkeskustaa Rukoushuoneenmäellä, joka on rakennuksineen kulttuurihistoriallisesti ja arkeologisesti merkittävä alue sekä luonnonarvoiltaan ainutlaatuinen ympäristö harvinaisine ketokasveineen.

Mäen rautakautiselta kalmistolta on tehty arkeologisia löytöjä 1800-luvun lopulta lähtien.

Raittiusseura Walon toimitalokseen vuonna 1886 rakentama rakennus siirtyi 1920-luvulla Laitilan seurakunnan käyttöön lähinnä rippikoulupaikaksi. Rukoushuoneen käyttö hiipui 1960-luvulla, koska sieltä puuttuivat nykyajan mukavuudet.

Tuhopolttaja iski Euroopan rakennusperintöpäivänä 12.9.2008, jolloin päivien teemana oli seurantalot. Suojeltu rakennus vaurioitui tulipalossa, mutta oli yhä korjauskelpoinen. Pelastusjoukko kävi märkään ja likaiseen työhön kiinni siltä istumalta.

Seurakunta lahjoitti talon palovakuutusrahoineen Kulttuuriseura Walolle maaliskuussa 2009.

Walo on kunnostanut taloa talkoovoimin ja avustusvaroin, vanhaa rakennusperinnettä kunnioittaen ja historiaa arvostaen. Kotiseutuliiton jakama seurantalojen korjausavustus on kattanut noin puolet kuluista, ja sen merkitys on ollut ratkaiseva.

Avustuksella saatiin palkattua eri alojen ammattilaisia tärkeisiin korjausvaiheisiin.

– Talkootyön määrä on kuitenkin ollut mittava, tuhansia tunteja. Mukana on ollut myös henkisen työn tekijöitä, jotka ovat saaneet hyvää vastapainoa työlleen. Uuttakin on opittu: kukaan ei ollut aikaisemmin maalannut vanho8

Kotiseutuposti 4/ 2015

Walon talo. Kuva: Piia Allén.

Kesällä 2009 Walon akkunapäivänä arkkitehti Viri Teppo-Pärnä (vas.) puhui ikkunoiden arvosta ja säilyttämisestä. Kuvasta löytyy myös runoilija Heli Laaksonen, Walon perustajajäsen ja tiedottaja.

Kuva: Miikka Lappalainen.

ja kattotiiliä itse sekoitetulla maalilla! kertovat Terhi Sinisalo ja Jukka Vehmas Kulttuuriseura Walosta.

– Kunnostustyöt jatkuvat kalustamisen ja ulkotöiden osalta. Kolmekymmentä vanhaa tuolia on odottamassa uutta pintakäsittelyä. Arvokasta aluetta on aidattava mopoilun estämiseksi ja liukkaanajan jalankulkua varten on tehtävä rakenteita.

Laitilan Kulttuuriseura Walo katsoo avaralla silmällä tulevaisuuteen. Kulttuurihuone Walo on vuokrattavissa monenlaiseen käyttöön, esimerkiksi perhejuhliin ja yhdistysten tilaisuuksiin. Kulttuuriseuran omat tilaisuudet liittyvät muun muassa iltamaperinteeseen ja konserttitoimintaan. EK Tutustu: www.laitilanwalo.net

Yksi esine – tuhat tarinaa: Kotiseutumuseoiden kokoelmat kertovat itsenäisen Suomen historian Kotiseutuliitto haastaa kaikki maamme sadat kotiseutumuseot kertomaan itsenäisen Suomen tarinaa yhden esineen kautta – yhdessä!

Suomen museoista valtaosa on paikallismuseoita. Nämä tietyn seudun perinnettä, historiaa ja henkilökuvia huokuvat museot ovat täynnä tarinoita satavuotiaan Suomen menneisyydestä ja nykyisyydestä – ja museoissa kohtaamme menneen äärellä Suomen tulevaisuuden tekijät, lapset ja nuoret.

Haastamme nyt kaikki museot valitsemaan kokoelmistaan yhden esineen ja kertomaan sen tarinan avulla jotakin olennaista paikkakunnasta, kotiseudusta – kenties koko Suomesta, suomalaisuudesta ja maamme tarinasta. Miten tämä yksi esine kuvaa kotiseudun kehittymistä, käännekohtaa tai muuta merkityksellistä?

Osallistakaa vuoden 2016 aikana seudun asukkaat, koulut ja vanhainkodit, yhdistykset ja kuntapäättäjät tutustumaan kotiseutumuseon esineistöön ja pohtimaan niiden tarinoita. Valitkaa yhdessä esine, jonka tarina liittyy osaksi itsenäisen Suomen historiaa. Kirjatkaa tämä tehtävä mukaan myös vuoden 2016 toimintasuunnitelmiinne.

Suomen Kotiseutuliitto julkaisee kaikki tarinat ja esinekuvat verkossa vuoden 2017 aikana.

Esineen kuva tarinoineen on helppo viedä juhlavuoden aikana myös pois museosta, eri puolille kotiseutua. Esine voi näin kertoa tarinaansa kouluissa ja kerhoissa, kesäjuhlissa ja talkoissa sekä tietenkin itsenäisyyspäivän vastaanotolla. LL

eMuseo

KYLÄKIRJASI ORIVEDEN KIRJAPAINOSTA Meiltä myös taittotyö ja ulkoasun suunnittelu

kysy tarjous:

myynti@orivedenkirjapaino.fi KIRSI TINGVALL Puh. 050 442 2229 PENTTI KOSKINEN Puh. 050 553 6895 ANNUKKA AHLGRÉN Puh. (03) 358 9525

www.orivedenkirjapaino.fi

Koe paikallismuseo mobiilisti Kotiseutuliitto luo Etelä-Pohjanmaan rahaston apurahan turvin eMuseo-mobiilisovelluksen, jonka avulla museo-opas on aina käytettävissä – oli museo auki tai kiinni. eMuseo toimii myös museon nettisivuina, sillä se toimii kaikissa verkkolaitteissa.

Museot voivat tehdä helposti itse mobiilioppaita museostaan ja sen ympäristöstä. Työhön tarjotaan koulutusta. Kotiseutumuseo-oppaissa voi hyödyntää jo tehtyjä sisältöjä ja luoda eri käyttäjäryhmille uudenlaisia oppaita. Mobiilioppaiden ulkoasun voi muokata museon omaa ilmettä vastaavaksi. Kaikkea sisältöä voi päivittää ja kehittää milloin tahansa.

Keväällä 2016 tarjoamme ilmaiset koulutukset pilottialueen eli Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan kotiseutumuseoille. Puolen päivän mittaisen koulutuksen aikana museon eMuseo-opas valmistuu ja on heti valmis käyttöön! Sovellus tarjotaan syksyllä 2016 myös muualle maahan, maamme kaikille paikalismuseoille. Kotiseutuliiton jäsenten museoille palvelun hinta on 80 euroa vuodessa, muille museoille 120 euroa vuodessa.

Palvelu avataan osoitteessa www.emuseo.fi.

Kotiseutuposti 4/ 2015

9

Euroopan kulttuuriympäristöpäivät 2016:

Yhteisöjen voima esiin

Kuva: Liisa Lohtander.

Monet Kotiseutuliiton jäsenyhteisöt tekevät arvokasta ja tärkeää työtä oman lähiympäristönsä puolesta. Yhdistykset korjaavat rakennuksia ja hoitavat maisemia, paikallismuseot järjestävät näyttelyitä ja markkinoita ja kunnat tekevät yhteistyötä koulujen kanssa, vain muutamia esimerkkejä mainiten.

Euroopan kulttuuriympäristöpäivät on jokavuotinen Euroopan laajuinen tapahtuma, jolla edistetään kulttuuriperinnön tuntemusta ja arvostusta.

Suomessa tapahtumat keskittyvät syyskuun toiseen viikonloppuun eli ensi vuonna pääviikonloppua vietetään 9.–11.9. Vuonna 2016 kulttuuriympäristöpäivien teemana on Porukan paikat, yhteiset ympäristöt, joka tuo erilaiset yhteisöt ja porukat esille.

Tapahtuman järjestäminen Euroopan kulttuuriympäristöpäiville on oiva keino nostaa esiin oma

lähiympäristö ja teot sen hoitamiseksi. Tapahtuma on myös hyvä tilaisuus houkutella muita mukaan huolehtimaan yhteisestä kulttuuriympäristöstämme ja samalla uusia yleisöjä ja jäseniä omaan yhdistykseen tai ryhmään. Esimerkiksi lapsille ja nuorille tai vaikka maahanmuuttajille suunnatulla tapahtumalla tavoittaa uusia kohderyhmiä ja saa perheet huomaamaan eri tapoja vaikuttaa omaan ympäristöönsä.

Euroopan kulttuuriympäristöpäivien yhteydessä vietetään myös Seurantalopäivää. Tapahtumat seurantaloilla sopivatkin erittäin hyvin Porukan paikat, yhteiset ympäristöt -teemaan, ovathan ne yhdessä rakennettuja ja yhteisöjen ylläpitämiä.

Kulttuuriympäristöpäivien tapahtumia voivat olla vaikka opastettu kävelykierros, korjatun rakennuksen esittely, sadonkorjuujuhla tai lasten suunnistustapahtuma historiallisessa miljöössä. Mukaan ovat tervetulleita kaikenlaiset porukat ja järjestäjät: yhdistykset, seurat, museot, kunnat, koulut ja myös vapaamuotoiset ryhmät ja yksittäiset ihmiset.

Tapahtuman järjestämiseen saa apuja, neuvoja ja vinkkejä Suomen Kotiseutuliitosta, jossa koordinoidaan Euroopan kulttuuriympäristöpäivien Suomen toimintaa. Järjestäkää te tapahtuma, me neuvomme ja tiedotamme siitä valtakunnallisesti. Millainen on teidän oma lähiympäristönne ja millainen tapahtuma juhlistaisi sitä ensi vuonna? JV Pihlajakosken Nuorisoseurantalo. Kuva: Johanna Hakanen.

www.rakennusperinto.fi/kulttuuriymparistopaivat

10

Kotiseutuposti 4/ 2015

Kulttuuriympäristösitoumus :

Kotiseutuliitto sitoutuu kulttuuriympäristötyöhön Kotiseutuliitto vastaa ministeriöiden haasteeseen ja sitoutuu toteuttamaan kulttuuriympäristöstrategiaa.

Kotiseutuliitto myös haastaa kaikki lähes 850 jäsenyhteisöään toimiin kulttuuriympäristön puolesta.

– Haluamme edistää kulttuuriympäristön vaalimista ja hyvää hoitoa. Koen, että Kotiseutuliiton velvollisuus valtakunnallisena kansalaisjärjestönä on olla edelläkävijä ja esimerkki muillekin. Siksi olemme tehneet kulttuuriympäristösitoumuksen ja haastamme kentän mukaan, kertoo toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo.

Kotiseutuliitto sitoutuu

∙ kannustamaan jäseniään tekemään omia sitoumuksia ja toteuttamaan strategian henkeä ∙ tukemaan eri sektorien ja toimijoiden verkostoitumista ∙ työskentelemään entistä tiiviimmässä yhteistyössä muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa strategian tavoitteiden eteenpäinviemiseksi ∙ painottamaan omassa viestinnässään kulttuuriympäristöpäivien tapahtumien mahdollisuutta toimia lähiympäristön hyväksi ja sitoumusten kanavana www.kotiseutuliitto.fi/toiminta/kulttuuriymparistositoumus

Haastamme jäsenet:

Kulttuuriympäristösitoumus osaksi Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä toumuksen yhdistäminen kulttuuriympäristöpäivien tapahtumaan tai tapahtuman merkitseminen sitoumukseksi tuo näkyvyyttä niin kulttuuriympäristöpäivien tapahtumalle kuin yhteisönne sitoumukselle.

Kuva: Liisa Lohtander.

Kulttuuriympäristösitoumus on kunkin toimijan lupaus, jossa yritys, organisaatio tai yksityishenkilö sitoutuu muuttamaan toimintaansa kulttuuriympäristöstrategian tavoitteiden ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Sitoumus sisältää tavoitteet, mittarit ja aikataulun, jotka sitoumuksen antaja asettaa itse.

Kuva: Liisa Lohtander.

Kaupunkikorttelin siivoustalkoot, rakennuksen korjaaminen kulttuurihistoriallisia arvoja kunnioittaen, tutustumisretki lähiympäristöön perheen tai ystävien kanssa, niityn pito avoimena tai vaikkapa lähiöelämää rikastuttava tapahtuma – sitoumus on tapa tehdä oma ympäristö entistä viihtyisämmäksi!

Samalla tapahtumanne linkittyy Euroopan kulttuuriympäristöpäiviin, joita vietetään vuonna 2016 teemalla Porukan paikat, yhteiset ympäristöt. Si-

Kotiseutuposti 4/ 2015

11

Neljä ehdolla Europa Nostra -palkinnoille

Kuva: Niko Takala.

Pirkanmaan maakuntamuseon Adoptoi monumentti -hanke kannustaa ihmisiä ja yhteisöjä tunnistamaan, ottamaan omikseen ja tutkimaan omassa lähiympäristössään sijaitsevia kulttuurihistoriallisia kohteita sekä huolehtimaan niistä. Museo tukee ja kouluttaa adoptoijia, joiden joukossa on myös kotiseutuyhdistyksiä. Kohteita on tällä hetkellä 17. Kuvassa Pispalan Moreenin adoptoiman Pispalan pulteriaidan opastaulun paljastustilaisuus syksyllä 2013.

Ehdolla kategoriassa koulutus ja tietoisuuden lisääminen.

Yöveden kansanjuhlan avulla haluttiin kasvattaa Astuvansalmen kalliomaalausten arvostusta paikallisesti ja herättää tietoisuutta niistä kansallisesti. Se saikin huomiota ja tuotti keskustelua paikallisen kulttuuriperinnön suojelusta ja arvostuksesta. Kuvassa yhdysvaltalainen Eleanor Bauer nykytanssi- ja äänimaisemaesityksessä Kiven sydämellä, joka ammensi inspiraationsa suomalaisesta kansanperinteestä ja luonnosta. Ehdolla kategoriassa koulutus ja tietoisuuden lisääminen.

12

Kotiseutuposti 4/ 2015

Kuva: Juha Kalliola.

Europa Nostra -palkintoja jaetaan 30 eurooppalaiselle kohteelle neljässä kategoriassa: kulttuuriperintökohteen konservointihanke, merkittävä tutkimus- tai digitointihanke, yksilön tai yhteisön kulttuuriperintötyölle omistautunut toiminta sekä koulutuksellinen tai muu kulttuuriperintötietoisuutta lisäävä hanke. AH

Pieksämäen kaupungin hankkeessa restauroitiin Pieksämäen historiallisen rautatieaseman veturitallit ja rakennettiin keskeisellä paikalla sijaitsevasta rakennuksesta toimintakeskus pieksämäkeläisille. Puoliympyrän muotoisen rakennuksen restauroidut julkisivut, puiset pylväät ja laajat tiiliseinät muistuttavat rakennuksen 1800-luvulle ulottuvasta historiasta. Kuvassa restauroitujen veturitallien avajaiset vuonna 2015. Ehdolla konservointihankkeiden kategoriassa.

Kuva: Teiju Autio.

Kuva: Miia Hinnerichsen.

Neljälle suomalaishankkeelle on haettu Europa Nostra -palkintoa ja Euroopan unionin kulttuuriperintöpalkintoa 2016. Palkintoa hakevat Adoptoi monumentti -hanke, Astuvansalmen kalliomaalauksiin huomiota kiinnittänyt Yöveden kansanjuhla, Pieksämäen veturitallien uudiskäyttö- ja restaurointihanke sekä Verlan tehtaan suojamuuri.

1800-luvun lopulla rakennetun Verlan puuhiomo ja pahvitehdas oli rakennettu yhdeltä sivultaan koskeen rajoittuvaksi. Tehdastoiminnan lakkauttamisen jälkeen sisään tihkuvasta ja toisinaan tulvivasta vedestä tuli uhka rakennukselle. Museon ja maailmanperintökohteen suojaksi rakennettu muuri alistuu arvokkaalle tehdasmaisemalle.

Kuvassa suojamuuri kuvattuna voimalaitoksen suunnasta.

Ehdolla konservointihankkeiden kategoriassa.

Mikkelistä, Heinolasta ja Tampereelta lahjoitukset Kotiseudulle Yhteisöt voivat kartuttaa Kotiseutusäätiön perustuspääomaa oman perinteisen toiminnan yhteydessä parhaaksi kokemallaan tavalla ja lahjoittaa esimerkiksi tapahtuman tai myynnin tuoton tai osan siitä Kotiseudulle-keräykseen. Mikkelissä, Heinolassa ja Tampereella tartuttiin toimeen yhteisen hyvän eteen.

Mikkeli-Seura yhdisti Mikkelinpäivän juhlistamisen ja Kotiseudulle-keräyksen kartuttamisen. Seura järjesti maksullisen opastuskierroksen Pohjoisella vanhalla hautausmaalla ja osanottomaksut, 232 euroa, lahjoitettiin Kotiseudulle-keräykseen.

Heinola-Seura pitää kotiseututyötä huomioivaa ja kunnioittavaa säätiötä erinomaisena ideana. Siksi

tänä vuonna 30 vuotta täyttävä seura halusi juhlavuotenaan tukea Kotiseutusäätiön perustamista ja lahjoitti kirjatuloistaan Kotiseudulle-keräykseen 500 euroa.

Tampere-Seura halusi laittaa hyvän kiertämään ja lahjoitti Tampere-aiheisen kalenterin myyntituloista 200 euroa Kotiseudulle-keräykseen. Lahjoitus on sekä teko tulevaisuudelle että malli muille.

Säätiö tuo Kotiseutuliiton toimintaan konkretiaa, kun rahat palautuvat kentälle.

Kiitämme lämpimästi kaikkia Kotiseutusäätiön perustamista tukeneita yhteisöjä ja yksityisiä henkilöitä!

Lue lisää: www.kotiseudulle.fi

Keräystili: Nordea FI27 1555 3000 1204 29 (BIC: NDEAFIHH) Saaja: Suomen Kotiseutuliitto • Viestikenttään lahjoittajan nimi ja lahjoitussumma.

Rahankeräyslupa POL-2015-555 • Luvan saaja: Suomen Kotiseutuliitto ry • Luvan myöntäjä: Poliisihallitus 4.5.2015 • Toimeenpanoaika ja -alue: 4.5.2015–31.3.2016 koko Suomi Ahvenanmaata lukuunottamatta

Kotiseutuposti 4/ 2015

13

VALTAKUNNALLISET KOTISEUTUPÄIVÄT KAJAANISSA 4.–7.8.2016

Kajaani, omaleimainen pohjoisen kaupunki Kajaanilla on ilo toimia vuoden 2016 Valtakunnallisten kotiseutupäivien isäntäkaupunkina. Olen todella tyytyväinen, että tämä merkittävä tapahtuma on saatu järjestettäväksi kaupunkiimme.

Kajaani on omaleimainen pohjoisen kaupunki, joka tunnetaan linnastaan, joestaan, kalevalaisuudestaan ja mainiosta kulttuuritarjonnastaan. Meillä kaupungin todellisen hengen muodostavat kainuulaiset ihmiset. Perikainuulainen on syvämietteinen pohdiskelija, joka mielellään talvisin hiihtelee ja kesäisin samoilee metsäluonnon keskellä omissa oloissaan, eikä tee itsestään suurta numeroa. Lähemmin tutustuttaessa kainuulainen ihmisluonne kuitenkin paljastuu hyvin vieraanvaraiseksi, lämminhenkiseksi ja ennen kaikkea luovaksi. Kaikki kainuulaiset ovatkin pohjimmiltaan oman elämänsä ”Havukka-ahon ajattelijoita”. Kainuulaiselle ihmiselle kotiseutu tuttuine maisemineen on hyvin rakas.

Kajaani on Kainuun keskuskaupunki, niinpä meillä on suuri vastuu koko Kainuun elinvoiman kehittämisestä. Meillä on vastikään uusittu kaupunkistrategia, jossa elinvoimaisuuden kasvattaminen on nostettu kärkiteemaksi. Työpaikkojen lisääminen on ykköstavoite, erityisesti paikallisiin luonnonvaroihin sekä erikoisosaamiseen perustuvilla aloilla. Hyviä esimerkkejä näistä ovat rakenteilla oleva ST1:n biopolttoainetehdas sekä pohjoismaiden ainoa kiskokalustovalmistaja Transtech Oy. Kotiseutupäivien teema Tienviitta tulevaisuuteen kuvaa mainiosti edellä kuvattuja kaupungin strategisia tavoitteita. Teemaa lähestytään kaupun-

14

Kotiseutuposti 4/ 2015

gin pitkän ja monivaiheisen historian pohjalta. Kajaanin linnan rakentamisesta alkava kaupungin historia osoittaa, että täällä on aina löydetty vaikeiden vaiheiden jälkeen uusi tienviitta tulevaisuuteen. Nykyhetken tienviittamme on osaamispohjainen kehittämistyö, joka perustuu laadukkaaseen toisen asteen koulutukseen sekä ammattikorkeakouluumme. Ammattikorkeakoulun pelialaa sekä ammattikoulutustamme tuodaan esille kotiseutupäivillämme useissa eri yhteyksissä.

Kotiseutuhengen ylläpitäminen on tärkeää monestakin näkökulmasta. Kainuun kannalta on ratkaisevaa, kuinka paljon tämän päivän nuoret ovat kiinnostuneita kotiseutunsa tulevaisuudesta. Uskon, että kotiseutupäivämme osaltaan edistävät Kajaanin ja Kainuun tulevaisuudenuskoa.

Toivotan Teille hyvät kotiseutuihmiset miellyttäviä kokemuksia Kajaanin kotiseutupäivillä. Olette lämpimästi tervetulleita Kajaaniin!

JA RI TO LO N EN

Kajaanin kaupunginjohtaja

Kotiseutupäivien 2016 päätoimikunnan puheenjohtaja

Artikkelikutsu Kotiseutu 2016 -vuosikirjaan:

Kotiseutu eri elämänvaiheissa Kotiseutu-vuosikirja 2015

Vuoden 2016 Kotiseutu-vuosikirjan teemaksi on valittu Kotiseutu eri elämänvaiheissa. Ikä ja elämän eri vaiheet vaikuttavat myös kotiseutusuhteessa sekä kotiseutu- ja kulttuuriperintötyössä. Olemme kiinnostuneita aiheista, jotka liittyvät kotiseutuun sekä kotiseututyöhön eri muodoissaan elämänvaiheiden näkökulmasta.

Artikkeliehdotuksia voi lähettää 15.1.2016 asti. Kirjaa ehdotukseen artikkelin aihe ja kuvaa sisältö lyhyesti ja selkeästi sen merkitys perustellen sekä arvioi artikkelin pituus: 15 000, 10 000 tai 5 000 merkkiä. Valinnat ilmoitetaan tekijöille helmikuun alussa. Varsinaisten artikkelikäsikirjoitusten kirjoittamiseen on aikaa 8.4.2016 saakka.

Kotiseutu-vuosikirja popularisoi ajankohtaista kulttuuriperintöön liittyvää tutkimusta ja käy keskustelua kotiseudusta ja kulttuurista. Artikkeleista ei makseta korvausta.

Muista myös muut tuotteemme ja Kotiseutuklubin jäsenyys.

Ostamalla tuet kotiseututyötä!

Lisätiedot ja artikkeliehdotukset: riitta.vanhatalo@kotiseutuliitto.fi

www.kotiseutuliitto.fi/julkaisut-ja-tuotteet www.kotiseutuliitto.fi/kotiseutuklubi

Vuoden 2015 Kotiseutu-vuosikirja Aineettoman läsnäolo.

Kulttuuriperinnön tulkintoja osallistuu keskusteluun aineettoman kulttuuriperinnön merkityksestä ja suojelemisesta. Sisältää 23 kiinnostavaa ja monipuolista artikkelia.

Jäsenhinta 25 € (ovh 30 €)

Ajattelitko tehdä… kyläkirjan, historiikin, romaanin, kuvakirjan, sukukirjan, pokkarin, omakustanteen?

Kun tarvitset ammattilaisen kirjasi painamiseen, niin kannattaa soittaa meille jo suunnitteluvaiheessa. Säästät kustannuksia ja saat ohjeet kirjasi tekoon jo alkuvaiheessa, joten vältät myös turhaa työtä.

Teemme kirjastasi tyylikkään lopputuotteen halusitpa sen sitten pehmeä- tai kovakantisena. Kokemustakin kirjojen painamisesta löytyy reilut 100 vuotta, joten työsi on turvallisissa käsissä.

Juha Palojärvi, 050-409 4438, juha@fram.fi Jyrki Mäkinen, 050 564 7779, jyrki@fram.fi

Korsholmanpuistikko 37 I 65100 Vaasa I Puh: 06 320 9600 I www.fram.fi

Kotiseutuposti 4/ 2015

15

Sami Myllyniemi, Yl채-Kainuun Tarinakartasto -hanke, www.tarinakartasto.fi

Perinnesarjakuva

S U O M EN KOT I S E U T U LI I T TO KA LEVA N KAT U 13 A 00100 H EL S I N K I P U H ELI N (09) 612 6320 TO I M I S TO @ KOT I S E U T U LI I T TO.F I W W W.KOT I S E U T U LI I T TO.F I