Suomen Kotiseutuliiton ansiomerkit ja

Suomen Kotiseutuliiton ansiomerkit ja niiden taustat

Suomen Kotiseutuliiton ensimmäinen tunnusmerkki valmistui vuonna 1954, muutama vuosi peristamisen jälkeen 1949. Se oli kehärengas, jossa on teksti Kotiseutuliitto ry ja sen keskellä on nuotiota kuvaava liekki. Tunnuksen suunnitteli taiteilija Veikko Vionoja.

Pronssinen Kotiseututyön ansiomitali valmistui vuosikokoukseen 1953. Sen oli muotoillut kuvanveistäjä Viljo Savikurki ja lyönyt Suomen Kultasepät Oy.

Mitalin toisella puolella on kuvattu pihlaja, jonka juurella on kolme muinaista hevosenkenkäsolkea ja teksti Kotiseutuliitto. Toisella puolella on lähteen

Kotiseutuliiton ensimmäisestä tunnusmerkistä on löytynyt vähän arkistomateriaalia. Tässä kuvassa Kustaa Vilkuna puhuu Kotiseutuliiton 20-vuotisjuhlassa. Tunnus oli kiinnitetty näyttävästi puhujapönttöön. Kuva: Pekka Kyytinen.

äärelle polvistunut nainen ja teksti On alkulähde, ammenna.

Palkitsemista pyrittiin laventamaan ja 1965 valmistui monipuolinen ehdotus liiton ansio- ja harrastemerkeistä. Alkuun toteutui vain Kotiseututyön mitali, jota vuoden 1953 Kotiseututyön ansiomitalin tavoin, ei tehty puvussa kannettavaksi vaan pöydällä pidettäväksi.

Liekki vaihtui kukkaan

Kotiseutuliiton valtuuston puheenjohtaja, joka oli arvonimilautakunnan jäsen, sopi vuonna 1969 tasavallan presidentin kanssa uudesta kotiseutuneuvoksen arvonimestä. Käytäntö on, että Valtioneuvoston kanslia pyytää Suomen Kotiseutuliitolta lausunnon kotiseutuneuvoksen arvonimiesityksistä. Vuosina 1969–2019 kotiseutuneuvoksen arvonimi on myönnetty hieman yli 300 henkilölle.

Samalla kun liitto muutti vuonna 1971 nimensä Kotiseutuliitosta Suomen Kotiseutuliitoksi, uusittiin liiton tunnus ja liekki vaihtui kukkaan.

Suomen lipun väreissä olevan merkin suunnitteli, valtaosan kunnallisvaakunoistamme laatinut, heraldikko Olof Eriksson. Merkissä on läsnä suunnitteluajan tärkeimmät liiton tehtäväalueet eli yhteiskuntasuunnittelu ja luonnonsuojelu, joita symboloivat kuusi heraldista linnaketta ja kukkaa muistuttava keskuskuvio.

Liiton täyttäessä 50 vuotta 1999 juhlistettiin asiaa uudella, virolaisen taiteilija Ene Valterin suunnittelemalla ensimmäisellä puvussa kannettavalla ansiomerkillä, jonka jäsenyhdistykset saivat jakaa ansioituneille jäsenilleen.

Vuonna 2011 ansiomerkki korvattiin liiton tunnuksen mukaisella kolmiasteisella ansiomerkkijärjestelmällä: pronssinen, hopeinen, kultainen. Jo vuonna 2008 oli otettu käyttöön rintamerkki, joka muistutti hopeista ansiomerkkiä.

Valtuustokautensa päättäville valtuutetuille ojennetaan liiton tunnusmerkki, jossa sininen väri on korvattu oranssilla.

Vuoden 1953 ansiomitali on edelleen liiton kor

Ansiomerkistä on tehty myös koruversio, jonka voi hankkia lahjaksi kenelle tahansa.

Kotiseutuliiton jäsenyhteisöt ovat tehneet kymmenittäin hakemuksia ansiomerkkien saajaksi tänä keväänä huolimatta koronaviruksen aiheuttamasta poikkeusajasta. Kultaisia ansiomerkkejä on haettu tänä vuonna jo 25, hopeisia 27 ja pronssisia tilattu 44.

Kotiseutuliiton ansiomerkkejä voi hakea ympäri vuoden. Ansiomerkin hakijayhteisön tulee olla liiton jäsen. Kultaisen ja hopeisen ansiomerkin saajista tekee päätökset Kotiseutuliiton hallitus, jäsenyhteisön hakemuksesta.

Hakemukset tehdään kirjallisesti liiton toimistoon, mieluiten sähköpostitse. Esitys tulee tehdä hyvissä ajoin ennen toivottua luovutusajankohtaa. Liiton hallitus käsittelee esityksiä kaikissa kokouksissaan, mutta kannattaa huomioida, että hallitus ei kokoonnu kesällä. Ansiomerkkihakemusten käsittelyyn kannattaa muutoinkin varata aikaa vähintään kuukausi.

Ansiomerkit luovutetaan jäsenyhteisön haluamassa tilaisuudessa. Hakija voi pyytää Kotiseutuliiton edustajan ansiomerkin luovuttajaksi, kun kokoontuminen on jälleen poikkeustilanteen jälkeen mahdollista.

Lähes sata ansiomerkkiä haettu tänä keväänä ansioituneiden huomioimiseksi

Ansiomerkkihakemukset on tehtävä hyvissä ajoin

kein palkitsemisväline, ja ne ojennetaan nykyään Valtakunnallisten kotiseutupäivien juhlagaalassa. Vuodesta 1953 vuoteen 2019 mennessä on myönnetty yhteensä 692 mitalia.

JANNE VILKUNA Suomen Kotiseutuliiton valtuuston puheenjohtaja

Tiedustelun edustajasta voi lähettää mielellään jo samassa yhteydessä ansiomerkkiesitysten ohessa. Kutsujan odotetaan maksavan edustajan matkakulut.

Pronssimerkistä päättää yhdistys itse

Päätökset pronssisen ansiomerkin saajista tekee jäsenyhteisön oma hallitus tai johtokunta.

Tilaukset tehdään kirjallisesti liiton toimistoon, mieluiten sähköpostitse. Pronssiset ansiomerkit jäsenyhteisö luovuttaa itse saajilleen jäsenyhteisön haluamassa tilaisuudessa.

Vanhat talot ja rakennukset tarvitsevat jatkuvaa huoltoa ja korjaamista. Tänä vuonna korjataan vesikatto, ensi vuonna ulkovuori ja seuraavana vuonna huolletaan ikkunoita. Mutta mistä neuvoja hyvään ja kestävään korjaamiseen?

Vanhan rakennuskannan kestävä korjaaminen edellyttää monenlaista asiantuntemusta. Suomen Kotiseutuliiton ja LAB-ammattikorkeakoulun Korjausklinikka – Kestävän rakentamiskulttuurin maaseutu -hanke selvitti valtakunnallisella kyselyllä korjausneuvontapalveluita ja korjaajien saamaa tukea. Kyselyn perusteella korjausrakentamisen tueksi kaivataan erityisesti luotettavia ja asiantuntevia neuvoja ja ohjeita.

Korjausklinikka-hankkeen kevään tapahtumassa Heinolan WPK:lla seurattiin korjaustarveselvityksen tekemistä. Kuva: Reetta Nousiainen.

Kestävä korjaaminen säästää luontoa ja resursseja

Kestävä korjaaminen säilyttää rakennuksen ominaispiirteitä ja vaalii sen kulttuuriperintöä. Kestävä korjaaminen tarkoittaa säästävää korjaamista, energiatehokkuuden pohtimista, ekologisia materiaalivalintoja, hyvää suunnittelua ja kiertotalousajattelua, eli rakennusosien kierrättämistä, silloin kun se on mahdollista. Joskus on järkevämpää muuttaa talon käyttöä, kuin muokata taloa käytön mukaan. Kestävä korjausrakentaminen on arjen ilmastoteko, joka resurssien lisäksi usein säästää myös kustannuksia.

Neuvoja ja ohjeita kestävään korjaamiseen on tarjolla eri tahoilla. Oman kunnan rakennusvalvonnan lisäksi alueelliset vastuumuseot eli entiset maakuntamuseot tarjoavat asiantuntija-apua korjausrakentamiseen. Muissakin museoissa on usein korjausrakentamisen asiantuntijoita.

Monesta maakunnasta löytyy korjausrakentamiskeskus, joka jakaa neuvoja rakennusten perinteisistä, kestävistä ja ekologisista korjaus- ja rakentamistavoista. Keskukset järjestävät kursseja ja luentoja, ja useat niistä ylläpitävät varaosapankkeja. Osa korjausrakentamiskeskuksista palvelee paikallisesti, osa laajemmalla alueella.

Jos korjaat seurantaloa, tarjoaa Kotiseutuliitto

tukea ja apua. Seurantalojen korjausavustusten lisäksi Kotiseutuliiton rakennustutkija neuvoo avustusta saavien talojen korjaamisessa. Seurantalojen korjaamisessa painotetaan niiden erityispiirteet säilyttävää, kestävää korjaamista.

Tietoa verkosta ja verkostoista

Hyödyllinen lähde kestävään korjaamiseen ovat Museoviraston korjauskortit, jotka löytyvät maksutta Museoviraston verkkosivuilta. Vuoden lopun paikkeilla on avautumassa uusi verkkopalvelu, joka tarjoaa ohjeita rakennusperinnön hoitoon, korjaamisen suunnitteluun ja käytännön töihin. Myös alueellisilla vastuumuseoilla ja korjausrakentamiskeskuksilla on monenlaista ohjetta ja tietoa verkossa.

Korjausklinikka-hanke on perustanut neuvojen, ohjeiden ja vertaistuen jakamiseen kaikille avoimen Facebook-ryhmän Korjausklinikka – ryhmä kestävästä rakentamiskulttuurista kiinnostuneille. Ryhmässä jaetaan vinkkejä hyödyllisistä korjausohjeista ja sivustoista. Kaikki kiinnostuneet voivat liittyä ryhmään ja kertoa omat vinkkinsä hyvästä korjausohjeesta tai aineistosta.

Tietoa kestävästä tavasta korjata kannattaa etsiä myös omista verkostoista. Yhä useampi suunnittelija ja arkkitehti kannustaa kestävään korjaamiseen, ja rakennusalalla keskustellaan aiheesta aktiivisesti. Kestävä korjaaminen säilyttää vastuullisesti lähiympäristöä ja pitää sen viihtyisänä meille kaikille nyt ja tulevaisuudessa.

Oma kotiseutu esille kulttuuriympäristöpäivien tapahtumalla

Euroopan kulttuuriympäristöpäivät nostaa esille yhteisöjen omaa kulttuuriperintöä ympäri Euroopan ja tarjoaa tilaisuuden kertoa siitä kaikille. Kulttuuriperintö ja perinteet kiinnittävät meidät kotiseutuun ja elinympäristöön, avaavat yhteistä historiaa, luovat yhteisöllisyyttä ja antavat uskoa tulevaan.

Kotiseutuliitto koordinoi kulttuuriympäristöpäiviä Suomessa ja kutsuu kaikki jäsenyhteisönsä mukaan: esitelkää teille tärkeää kulttuuriperintöä tapahtumalla ja ilmoittakaa se mukaan yhteiseen kalenteriin.

Teemana kasvu ja sivistys

Päivien teema Kasvun paikat nostaa tänä vuonna esille erityisesti kulttuuriperinnön merkityksen oppimisen, kasvun ja sivistyksen lähteenä. Kouluja, seurantaloja, puistoja ja puutarhoja – mikä kohde teidän alueellanne kertoo kasvusta ja sivistyksestä? Mitkä ovat teille tärkeät oppimisen paikat? Suunnittele tapahtuma niiden ympärille tai esittele kohdetta verkossa!

Kulttuuriympäristöpäivien teemaviikkoa vietetään tänä vuonna Suomessa 7.–13. syyskuuta, mutta tapahtumia voi järjestää koko syksyn ajan. Kaikki kulttuuriperintöön liittyvät tapahtumat ja verkossa järjestettävät tempaukset ovat tervetulleita mukaan ohjelmaan.

Näin pääsette mukaan

Ilmoittakaa tapahtumanne mukaan kulttuuriympäristöpäivien verkkosivuilla. Tapahtuma on sen jälkeen esillä Suomen tapahtumakalenterissa ja pääsee samalla Euroopan yhteiseen kalenteriin. Kulttuuriympäristöpäivät on osa Euroopan suurinta kulttuuritapahtumien kokonaisuutta, Euroopan neuvoston ja Euroopan komission European Heritage Days -ohjelmaa.

Tapahtuma pääsee mukaan kulttuuriympäristöpäivien viestintään ja saatte käyttöönne maksuttomia materiaaleja, tukea ja neuvoja. Kertokaa kävijöille, että tapahtumanne on osa Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä. Tervetuloa mukaan!

Lue lisää: www.kulttuuriymparistopaivat.fi

Vantaan historiaa esille pelin avulla

Aktiivinen Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tapahtumajärjestäjä Vantaa-Seura julkaisi huhtikuussa mobiilipelin Kuninkaantie II: muinaispuiston Anselmiu. Pelissä tutustutaan Vantaan historiaan yhdessä sapelihammaskissa Anselmiun kanssa. Maksuton peli on suunnattu erityisesti 4.–7.-luokkalaisille, mutta se on avoin kaikille.

Vantaa-Seura sai pelin tuottamiseen viime vuonna European Heritage Stories -apurahan. Mobiilipelit ja muut vaihtoehtoiset tavat tutustua omaan kotiseutuun ovat hauska tapa herätellä lasten ja nuorten kiinnostusta. Vantaan peli on kehitetty yhteistyössä Vantaan kaupunginmuseon ja Visia GameFactoryn kanssa. Lue lisää osoitteesta: www.vantaaseura.fi.

European Heritage Days Stories -haku on osa European Heritage Days -ohjelmaa ja siihen voivat osallistua kaikki Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tapahtumajärjestäjät. Haku toteutetaan vuosittain.

Vuoden kotiseutuyhdistys -arvonimestä kisaa 65 aktiivista ja esimerkillistä jäsenyhdistystämme. Vaan minkä yhdistyksen toiminta on valtakunnan mainiointa?

Voittaja kukitetaan Kotiseutuliiton vuosikokouksessa syksyllä 2020. Tällä hetkellä emme valitettavasti vielä tiedä vuosikokouksen tarkkaa ajankohtaa. Palkittava yhdistys saa tiedon voitostaan jo kesäkuun alussa.

Kotiseutuliitto palkitsee Vuoden kotiseutuyhdistyksen tänä vuonna kahdeksatta kertaa. Titteliä saivat tavoitella kaikki jäsenyhdistyksemme, hakuaika päättyi huhtikuun lopussa.

Kilpailussa yhdistys voi erottua edukseen uusilla toimintamuodoilla, menestyneillä hankkeilla, jäsenmäärän kasvulla tai vaikkapa talkootyön määrällä.

Vuoden kotiseutuyhdistys -ehdokkaat 2020

Akaa-Seura Bjarne Westermarckin perinneyhdistys Evijärvi-seura Hankasalmen kotiseutuyhdistys Helsingin keskipohjalaiset Hinnerjoen Kotiseutuyhdistys Ikaalisten Wanhan kauppalan kotiseutuyhdistys Oma Tupa Isa Asp -seura Jalasjärvi-Seura Janakkala-seura Joutsenon Kotiseutuyhdistys Juuka-seura Kallion Kulttuuriverkosto Kannus-Seura Kauhajoki-Seura Kempele-Seura Kerava-Seura Kerimäki-seura Keski-Espoo -seura Kivenlahti – Stensvik Kotiseutuyhdistys Roveniemen Totto Kotiseutuyhdistys Sompio-seura Kuivaniemen kotiseutuyhdistys Kullaan kotiseutu- ja museoyhdistys Kylä- ja Urheiluseura Kalmarin Nahjus Kälviän kotiseutuyhdistys Käpylä-Seura Köyliö-Seura Lahti-seura Latokaski-seura Leppävaara-seura Meripirtin Kerho Meripuistoseura Nastola-seura Nivala-Seura Nurmes-seura Pajamäen Talomuseon kannatusyhdistys Pihtipudas-Seura Pornainen-seura Puistola-Seura Rauman Merihistoriallinen Seura Ritvalan nuorisoseura Roihuvuori-Seura Saarijärvi-seura Saloisten Kotiseutu- ja Museoyhdistys Siikaisten Kotiseutu- ja museoyhdistys Soinilansalmen kyläyhdistys Soini-Seura Soukka-Seura Suomusjärvi-Seura Suurpelto-Seura Säkylä-seura Säräisniemen Museo- ja Kotiseutuyhdistys Tohmajärvi-Seura Turkuseura Urajärven Kartanon ystävät Valtimo-seura Vanhan Korpilahden Kotiseutuyhdistys Vantaa-Seura Weteraanimoottorikerho Wanha Woima Vihtijärven kyläyhdistys Vilppula-Seura Ylä-Savon seura Ylöjärvi-Seura Ähtäri-Seura

Aiemmat Vuoden kotiseutuyhdistykset

Hauho-Seura Rovaniemen Totto Vantaa-Seura – Vandasällskapet Haapajärvi-Seura Livokas Kivijärven kotiseutuyhdistys Arabianranta–Toukola–Vanhakaupunki kulttuuri- ja kaupunginosayhdistys Artova Yläneen Kotiseutuyhdistys

Vuoden kotiseututeos -kilpailuun ilmoitettiin kaikkiaan 50 kotiseutukirjaa.

Voittajateoksen valitsee emeritusprofessori Seppo Knuuttila. Hän tekee valinnan Suomen Kotiseutuliiton asettaman raadin valitsemien finalistien joukosta. Raadin puheenjohtajana toimii liiton hallituksen jäsen Tuula Salo, jäseninä Kansallisarkisto Oulun johtaja Vuokko Joki ja Helsingin kaupunginosat -yhdistyksen hallituksen jäsen Keijo Lehikoinen. Turkulainen perinteentutkija ja tietokirjailija Lassi Saressalo toimii raadin neuvoa-antavana asiantuntijajäsenenä.

Kilpailun tavoitteena on kannustaa kotiseutukirjojen tekijöitä ja tuoda näkyvyyttä paikallista kulttuuria ja historiaa käsitteleville teoksille. Edellisen voittajan valitsi tietokirjailija Anna Kortelainen vuonna 2018. Vuonna 2019 kilpailua ei järjestetty.

Kilpailu avattiin Turun kirjamessuilla 5. lokakuuta 2019. Myös kilpailun voittaja julkistetaan Turun kirjamessuilla, jotka pidetään 2.–4. lokakuuta Turun Messukeskuksessa.

Voit tutustua uusiin kotiseututeoksiin Kirjamakasiinissamme osoitteessa www.kotiseutuliitto.fi/ toiminta/kirjamakasiini. Lisää arviointeja julkaistaan kevään ja kesän mittaan.

Kaikki kilpailuun osallistuvat teokset: bit.ly/Kotiseututeosehdokkaat2020

Vuoden kotiseututeos -kilpailun ehdokkaita menneiltä vuosilta. Kuva: Anna-Maija Halme.

Maailman tilanne on pakottanut Mestarit & kisällit -ryhmien jäsenet omiin koteihinsa. Ryhmät jatkavat taas kohtaamisiaan sen ollessa kaiken ikäisille tekijöille turvallista. Vinkkejä etäkohtaamisiin näinä poikkeuksellisina aikoina voit kuitenkin käydä kurkkaamassa Mestarit & kisällit Facebook-ryhmästä ja esimerkiksi lukaisemalla Kotiseutuliiton sivuilta Rakkautta koronan aikaan – viisi vinkkiä yhteisön vaalimiseen -jutun.

Keväällä on kuitenkin tapahtunut kivojakin asioita. Sekä Nokia-Seura että Vantaa-Seura yhdessä Vantaan kaupunginmuseon kanssa ovat julkaisseet omaa jännittävää ylisukupolvista materiaaliaan. Vantaa-Seuran Muinaispuiston Anselmiu-mobiilipelistä kerrotaan sivulla 25. Nokia-Seuran massiivinen Mestarit & kisällit -proggis on nyt kansissa. 6–100-vuotiaiden tarinoijien ja kuvittajien kanssa toteutettu kotiseututeos kokoaa yhteen entisten ja nykyisten nokialaisten kertomuksia kaupungistaan. Teosta voi tilata Nokia-Seuran nettisivujen kautta.

Teos on oikeastaan taidekirja ja huikea mosaiikki eri-ikäisten kokemuksista ja tunteista omia kotikulmia kohtaan. Kirjan on toimittanut Maritta Pahlman, Nokia-Seuran sihteeri ja paljasjalkainen nokialainen. Sara Snåre, 10 vuotta, "Piiput", kirjasta Nokia, 101 tarinaa.

Vinkkejä etäisovanhemmuuteen

Poikkeusarki on tuonut haasteita myös monien kohdalla tärkeisiin isovanhempi-lapsenlapsisuhteisiin. Mestarit & kisällit -hankkeessa on koottu vinkkejä etäisovanhemmuuteen. Mikä teillä voisi toimia?

Lisään vinkkejä: www.hyvinvoinnintilat.fi/suomensuurinetapaiva/etaisovanhemmuus

Yhdessä keikalle

Valitkaa yhdessä esimerkiksi harrastakotona.fi -sivuston tarjonnasta jokin mielenkiintoiselta vaikuttava konsertti, virtuaalivierailu tai muu etäesitys.

Katsokaa ja kokekaa yhdessä, kommentoikaa ja keskustelkaa koetusta.

Yhdessä retkelle

Esitelkää videopuhelun välityksellä toinen toisillenne omien kotikulmien parhaat retkipaikat. Eväät tietysti myös mukaan!

Kädet taikinaan, sakset käteen

Yhteinen leipomis- tai askartelusessio videopuhelun kautta. Kaoottista? Testaamalla se selviää! Kannattaa alkuun kokeilla helppoa juttua, kuten pirtelöä tai taikataikinaa ennen siirtymistä karjanpiirakoiden rypyttämiseen.

Koronapandemia rajoittaa meidän kaikkien mahdollisuuksia kokea kulttuuria. Moni museo tai yhdistys on päätynyt esittelemään kohteensa digitaalisesti verkossa. Suomen Kotiseutuliiton tarjoama eMuseo sopii erinomaiseksi esittelyalustaksi kulttuurikohteelle, olipa se sitten paikallismuseo tai kulttuuripolku. eMuseon avulla museo tai kohde on aina avoinna ja koettavissa. Palvelun myötä osoitteeseen www. emuseo.fi syntyy kohteiden mobiilioppaista koostuva moderni ja interaktiivinen sivusto, joka tuo maamme paikallismuseot ja kulttuurikohteet kaikkien ulottuville. eMuseo toimii kaikilla älypuhelimilla, tableteilla tai tietokoneella ilman erillisen sovelluksen lataamista. eMuseon avulla museossa ja kulttuurikohteessa voi vierailla kotoa käsin. Kotiseutuliitto kannustaa jäsenyhdistyksiään ja paikallismuseoita liittämään omia kohteitaan ja aineistojaan eMuseoon. Palvelun nimestä huolimatta siihen sopivat mainiosti myös kävelyreitit, luontopolut tai historialliset kohteet.

Yhdistykset ja museot voivat tehdä helposti itse mobiilioppaita museostaan tai kulttuurikohteestaan. Oppaisiin voi liittää tekstiä, kuvia, ääntä ja videoita.

Kulttuuriperintöä näkyväksi Pirkanmaalla

Tampereen seudulla vuosina 2017-2019 käynnissä ollut seutumuseohanke vei paikallista kulttuuriperintöä eMuseoaikaan.

Yhtenä hankkeen osaprojektina Pirkanmaan maakuntamuseo toteutti eMuseo-mobiilioppaita Pälkäneellä, Pirkkalassa ja Kangasalla. Pälkäneen eMuseo-mobiilioppaan teema oli 1700-luku, joka kokosi yhteen Kostianvirran taistelun, Daniel Medelplanin aapisen ja Rauniokirkon. Pirkkalan eMuseo-mobiiliopas toteutettiin aiemmin kootun Pirkkalankylän kulttuuripolun pohjalta. Kangasalan eMuseo-mobiilioppaan teemana oli Sarsan monituhatvuotinen menneisyys.

Helppokäyttöinen eMuseo-mobiiliopas on hyvä väylä saada museoille ja kulttuuriperintökohteille lisänäkyvyyttä ja uusia sisältöjä. eMuseon avulla voidaan tuoda verkkoon aikaisemmin koottuja ja jo purettuja näyttelyaineistoja tai verkkonäyttelyä voidaan hyödyntää silloin, kun näyttelylle on vaikea löytää fyysistä tilaa.

Esimerkkejä mobiilioppaista:

Kartalle sijoitetut historiakierrokset ja ulkokohteet Tehtäväreitit koululaisille – ”Opi lähiseudusta ja historiasta” Näyttelyt, mobiiliopastus kohteista – ”Yksittäisen näyttelyn taskuopas” Verkkonäyttelyt, mediaoppaat

eMuseo-kohteita ja reittejä: www.emuseo.fi. Tilaukset: kotiseutuliitto.fi/tietopankki/emuseo

Jo ilmastonmuutoksen torjunnan ansiosta nosteessa ollut lähimatkailu lisää suosiotaan entisestään koronatoimien seurauksena. Digitaaliset materiaalit toimivat myös silloin, kun perinteisiin näyttelyihin pääsy ei ole mahdollista.

Seutumuseohanketta rahoittivat Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä alueen kunnat. Toiminta jatkuu kaudella 2020–2021 yhteistyökuntien rahoittamana.

Suomen eri kulttuuriperintökohteilla on vuonna 2021 ensi kertaa mahdollisuus hakea Euroopan kulttuuriperintötunnusta. Siksi kutsumme kaikki yhdessä pohtimaan, mikä omassa kulttuuriperinnössä on eurooppalaista. Koko Suomen kuvat -kampanja haastaakin sinut mukaan jakamaan kuvia kotikulmiesi kulttuuriperinnöstä.

Jos et pääse itse kohteiden äärelle, niin kaiva esille kuva-arkistojesi aarteet ja parhaat muistot! Palkintojakin on jaossa. Voit siis osallistua kotisohvalta, kävelykierrokselta, arkistojen aarteita jakamalla tai vaikka aihetta koskevilla piirroksilla. Kuvan ei tarvitse olla otettu nyt – tärkeintä on itse kohde.

Jos juuri sinä saisit päättää, niin mille kohteelle antaisit Euroopan kulttuuriperintötunnuksen?

Kampanja-aika: 4.5.-13.9.2020.

Ohjeet osallistumiseen:

1. Mieti kulttuuriperintöä. Mitä tulee mieleesi? Onko se rakennus, maisema, tanssi tai ruoka? Entä mikä perinnössä on eurooppalaista tai mikä olisi toisin, jos kohde ei sijaitsisikaan Euroopassa? 2. Etsi itse ottamasi tai omistamasi valokuva kohteesta. Voit myös piirtää kohteen tai muutoin esitellä sen kuvan keinoin.

Euroopan kulttuuriperintötunnus

3. Jaa kuvasi kaikille kuvatekstin kera! Kuvatekstissä voit esitellä kohteen ja sen sijainnin, ja halutessasi kertoa, mitä eurooppalaista kohteessa havaitsit. Ohjeet jakamiseen verkkosivuilla!

Mukaan ilman digitaitoja?

Tunnetko henkilöitä, jotka olisivat kiinnostuneet aiheesta, mutta eivät osaa tai voi jakaa kuvaa? Rohkaisemme sinua soittamaan tällaiselle henkilölle – naapurille, ystävälle, sukulaiselle – ja kysymään kuulumisten ohessa hänelle tärkeistä kotiseutukohteista. Voit tarjoutua avuksi kuvan lähettämisessä. Näin välitämme toisistamme ja kulttuuriperinnöstämme.

Lisätietoja: www.kotiseutuliitto.fi/toiminta/hankkeet/koko-suomen-kuvat

LIISA LOHTANDER

Suomi liittyi mukaan Euroopan kulttuuriperintötunnus -toimintaan vuonna 2018. Näin ollen Suomalaisilla kulttuuriperintökohteilla on nyt ensi kertaa mahdollisuus hakea Euroopan kulttuuriperintötunnusta. Koko Suomen kuvat -kampanja liittyy aiheen tunnetuksi tekemiseen.

Suomalaisille kulttuuriperintötoimijoille tunnus on hieno mahdollisuus miettiä omaa kulttuuriperintökohdetta kansainvälisestä näkökulmasta. Museovirasto vastaa tunnuksen kansallisesta koordinoinnista.

Tunnuksen perimmäisenä tavoitteena on lisätä tietämystä Euroopan historiasta ja unionin rakentamisesta sekä yhteisestä kulttuuriperinnöstä. Euroopan komissio on myöntänyt tunnuksia vuodesta 2014, yhteensä 48 kohteelle 19 maassa.

KRISTIINA SYRJÄSUO

Suomen Kotiseutuliiton hallituksen jäsen

Kattegatin rannalla vietettyä vaihto-oppilasvuotta lukuun ottamatta olen asunut aikuisikäni Turussa. Olen asunut täällä useassa eri kaupunginosassa, joista kahdessa – ruutukaava-alueella Martissa sekä nykyisessä kaupunginosassani Ruohonpäässä – kahdesti.

Palaaminen vuosien jälkeen takaisin tuttuun kaupunginosaan kertoo aina jotakin alueen viihtyisyydestä. Joskus näin tapahtuu elämänmuutoksen yhteydessä, joskus sattuman kautta, mutta myös siksi, että veri kummasti vetää sinne, missä oma olo on kotoisa.

Silloisen Maarian kunnan osia liitettiin Turkuun eri aikoina, nykyiset kotikulmani 40-luvulla. Osa esikaupunkialueella sijaitsevan kotikatumme taloista rakennettiin ennen tuota liitosta. Alueen tärkein historiallinen kohde minulle on kaupunginosan rajalla Kähärin puolella sijaitseva vanha Keskitalo, joka näkyy yllä oman kuvani taustalla. Se on ainoa jäljellä oleva maatilan päärakennus entisessä Ruohonpään kylässä. Uudempi asutus rakentui maatilojen maille.

Työskentelin monta vuotta Turkuseuran toiminnanjohtajana. Noiden vuosien aikana kuulin Kotiseutuliiton entisen valtuutetun, rakennusneuvos Raimo Narjuksen (1929–2011) esitelmiä ja puheenvuoroja. Mieleeni jäi, kuinka tyytyväisenä hän puhui kaupunkikuvasta, jossa eri vuosikymmenien erilaisesta arkkitehtuurista huolimatta rakennukset sopivat hienosti vierekkäin muodostaen harmonisen kokonaisuuden. Esimerkkejä tästä olivat erään rantakadun pätkä ja sisäpihanäkymä eri-ikäisistä rakennuksista koostuvilla vierekkäiVanhojen talojen viehätys sillä kaupunkitonteilla. Näitä täysosumia taisi olla harvassa, mutta niitä oli ja niitä tuli vaalia.

Samalla tavalla minua viehättää kaupunginosani rakennuskanta. 20- ja 30-lukujen pientalot, rintamamiestalot, matalat tiilitalot ja rivitalot sopivat hyvin yhteen. Kaupunginosaan kuuluu osa kerrostalolähiöstä, mukaan lukien 60-luvun pistetaloja. Uudiskohteitakin on.

Toki alueelta löytyy myös vähemmän esteettisiä paikkoja, kuten isoja risteyksiä ja hallimyymälöitä. Viihtyisimpiä kävelyreittejä ovat Ruohonpään ja Kähärin vanhojen talojen reunustamat tiet. Eriväriset puutalot isoine tontteineen, pensasaitoineen ja vanhoine omenapuineen viehättävät.

Syntymä- ja nuoruuskuntani on Turun seudulla sijaitseva Piikkiö, joka on nykyisin osa Kaarinaa. Luovutetusta Karjalasta Johanneksesta ja Koivistolta kotoisin olevat isovanhempani asutettiin sinne. Toinen puoli sukuani on Varsinais-Suomesta mm. Marttilasta. On minussa myös 1/8 eteläpohjalaista. Vaikka sukulaisia asuu Turussa, minulla ei ole lähisukujuuria täällä, kaukaisia kyllä, Ruohonpäässä asuneita pitäjänseppiä.

Turusta on tullut minulle 28 vuoden aikana rakas kotiseutu. Kuten kotiseututoiminnassa on todettu, ihmisellä on usein monta kotiseutua, niin minullakin. Tätä tekstiä kirjoittaessani mietin, miten perustelisin erityisen viihtymiseni nykyisessä kaupunginosassani. Asia on oikeastaan hyvin simppeli. Olen aina pitänyt vanhoista taloista, ja kun saan asua sellaisten ympäröimänä, viihdyn. Onko sinulle oman asuinalueesi, kaupunginosasi tai kyläsi rakennuskannan ikä merkittävä viihtyisyystekijä?

Perinnesarjakuva

Sami Myllyniemi, Ylä-Kainuun Tarinakartasto -hanke, www.tarinakartasto.fi

SUOMEN KOTISEUTULIITTO KALEVANKAT U 13 A 00100 HELSINKI PUH ELI N (09) 612 6320 TOIMISTO@KOTISEUTULIITTO.FI WWW.KOT ISEU T ULII T TO.FI