Kotiseutuliiton hallitusohjelmatavoitteet 2023–2027

Kaikilla on oikeus kotiseutuun

Jokaisella on oikeus turvalliseen ja hyvään elämään kotiseudullaan. Jokaisella on oikeus osallistua ja vaikuttaa asuinpaikkansa kehittämiseen. Yhteiseksi koettu kotiseutu vahvistaa demokratiaa ja hyvinvointia. Uusien asukkaiden kotoutumista tulee edistää. Lähidemokratiaan ja asukasvaikuttamiseen on kehitettävä uusia toimintamuotoja. Monipaikkaisuuden esteitä on purettava.

Kestävyyttä tuettava moninaisesti

Kulttuurinen kansalaistoiminta toteuttaa kestävän kehityksen tavoitteita ja tuottaa hyvinvointia sekä tekijöille että kokijoille. Sillä on ratkaiseva merkitys erityisesti kulttuurin katvealueilla, niin haja-asutusalueilla kuin lähiöissäkin. Kestävän kehityksen tavoitteita on konkretisoitava ja vauhditettava. Kulttuuriseen moninaisuuteen on laadittava laajapohjainen toimintaohjelma.

Kulttuuriperintöä vaalittava ylisukupolvisesti

Yhteinen kulttuuriperintö on voimavara, jota tulee vaalia, kehittää ja hyödyntää laaja-alaisesti.

Ihmisten ja yhteisöjen vastuuta, osallisuutta ja oppimista kulttuuriperinnöstä tulee vahvistaa. Valtioneuvoston kulttuuriperintöstrategia tulee toimeenpanna ja rakennusperinnön rahoitusta lisätä. Ylisukupolvisen kulttuuriperintötyön mallia on kehitettävä ja laajennettava.

Seurantalojen tulevaisuus turvattava

Suomen noin 2000 seurantaloa ovat aktiivisia kansalaistoiminnan keskuksia. Ne mahdollistavat harrastamisen joka puolella maata. Myös talojen rakennusperintö on arvokasta: niiden kestävä hoito on resurssiviisasta ja ylläpitää perinteisiä korjaustaitoja. Korona ja energiakriisi ovat ajaneet monet seurantalot vaikeuksiin. Niiden toiminta täytyy turvata ja seurantalojen korjausavustuksen tasoa tulee nostaa.

Kotka – Reilu, Rohkea ja Rakas

Toivotan Teidät kaikki tervetulleiksi syyskuussa juhlimaan Valtakunnallisia Kotiseutupäiviä täällä Kotkassa.

Historian saatossa Kotkan kaupunki on ollut kotiseutu monenlaisille ihmisille ja kansakunnille. Kaupungillamme on ollut suuri merkitys monenlaisissa tapahtumissa niin sodan kuin rauhan aikana.

Kaupunkimme ympärillä oleva meri on niin yhdistänyt kuin erottanutkin kansakuntia toisistaan historian eri vaiheissa. Meri on ollut ja on edelleen strategisesti merkittävä elementti, joka on tärkeä osa kaupunkiamme.

Kotkan kaupungin edustalla käydyt meritaistelut 1790-luvun taitteessa ovat edelleen suurimmat Itämerellä käydyt yhteenotot. Tuolloin Kotka oli linnoituskaupunki, jossa asukkaita oli enemmän kuin esimerkiksi silloisessa Helsingissä. Olemme siis olleet historian keskipisteessä jo ennen Suomen itsenäistymistä.

Myöhemmissä vaiheissa Kotkaa on kutsuttu muun muassa ”savolaisten ameriikaksi”.

Tämä tapahtui silloin, kun alueemme alkoi teollistua vahvalla tavalla. Tällöin monet savolaiset, kuten myös muilta seuduilta tulleet ihmiset, löysivät uudeksi kotiseudukseen Kotkan. Ja hyvin valitsivatkin, ei ollut syytä lähteä Atlantin taakse, kun työtä, toimeentuloa, kulttuuria ja muuta elämää löytyi yhdestä Itämeren merkittävimmästä satamakaupungista, Kotkasta.

Satamat ovat edistäneet kulttuurivaihtoa

Tänä päivänä kaupunkimme on tunnettu parhaiten satamista, merestä, puistoista sekä jokimaisemista. Paitsi, että satamamme ovat erittäin vahvasti toimineet koko Suomen vientikanavana, niin samalla ne ovat tuoneet alueellemme kansainvälisyyttä ja kulttuuria runsain mitoin. Kotka on ollut ja on nykyisinkin sekä jatkossa kotiseutu monelle kansainväliselle toimijalle.

Puistomme ovat saaneet niin kansallisia kuin kansainvälisiä tunnustuksia ja niiden ylläpitäminen sekä kehittäminen on edelleen toimintamme keskiössä.

Ympäristö ja yhteisöllisyys ovat Kotkan strategiaa

Kaupungin arvojemme mukaan Kotka on reilu, rohkea ja rakas kaupunki, joka johdattaa luokseen asukkaita, matkailijoita ja yrityksiä upealla ympäristöllään, jatkuvan oppimisen edellytyksillä ja vahvalla yhteisöllisyydellä.

Satsaamme vahvasti koulutukseen ja osaamiseen sekä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin. Tarjoamme tasokasta asumista ja luonnonläheisiä liikuntamahdollisuuksia.

Kaupunkimme on hyväntuulisen kulttuurin ja tapahtumien kotisatama, joka kiinnostavine reitteineen kutsuu kohtaamaan.

Kaikella tällä tuemme kaikkien asukkaiden sekä kotiseutulaisten hyvinvointia ja yritysten menestymistä – houkutamme saapumaan ja koukutamme pysymään.

Kotiseutumme on kansainvälinen ja vastuullinen kaupunki, jonka tulevaisuutta rakennamme sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävästi – reilusti, rohkeasti ja rakkaudella.

Kotka on hyvän tuulen kotipesä, jossa kaiken ikäisillä Kotkaa kotiseutunaan pitävillä on onnellista olla. Meillä on kaupunki, jota emme voi unohtaa, vaikka välillä kävisimmekin kokeilemassa siipiämme maailmalla – tätä on Miä Kotka -kotiseuturakkaus.

Kotka on väylä uusiin mahdollisuuksiin ja toivotan kaikki tervetulleiksi tutustumaan sekä nauttimaan aidon satama- ja merikaupungin tunnelmaa täysin uusissa Satama-Areenan tiloissa sekä ottamaan mahdollisuuksista kiinni.

Kotiseutupäivistä

lisää: www.kotka.fi/ valtakunnallisetkotiseutupaivat

Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous pidetään Kotkan Valtakunnallisten kotiseutupäivien yhteydessä lauantaina 9. syyskuuta kello 10–12.

Kokouspaikka on Satama-Areena osoitteessa Tornatorintie 102, Kotka.

Varsinaisten jäsenten valtakirjojen tarkastus on samana päivänä kello 8.30 alkaen kokoustilan ulkopuolella. Valtakirjaa vastaan saa äänestyslipukkeen.

Kokoukseen voi osallistua myös etäyhteyden välityksellä. Sitä varten jaetaan jäsenille hyvissä ajoin erilliset ilmoittautumis- ja osallistumisohjeet, jotka tulevat esille myös liiton verkkosivulle www.kotiseutuliitto.fi.

Kannattajajäsenillä ja muilla kuin virallisilla kokousedustajilla on kokouksessa läsnäolo-oikeus mutta ei äänioikeutta. Ilmoittautuminen erilliselle listalle kokoustilan ulkopuolella. Tervetuloa!

Kotiseutuliiton yleisö haluaa lisää paikallisia onnistumisen malleja

Kotiseutuliitto teki kaikille liiton viestintävälineiden lukijoille kyselyn vuoden vaihteessa. Pääpiirteissään liiton viestintää pidetään melko onnistuneena, samoin vuonna 2021 toteutettua liiton ilmeen uudistusta. Kyselystä ilmenee, kuinka monimuotoinen kotiseututyön ja harrastustoiminnan kenttä on.

Saimme kyselyyn kaikkiaan 95 vastausta. Kysymyksen ”Onko Kotiseutuliiton viestinnän sisältö kiinnostavaa?” numeeristen yhdestä viiteen asteikon vastausten keskiarvoksi tuli

3,9. Kysymyksen ”Onko Kotiseutuliiton viestinnän sisältö oman kotiseututyösi kannalta hyödyllistä?” keskiarvoksi saatiin 3,8.

Vastaajat saivat kertoa myös avoimessa tekstikentässä, mitä mieltä he ovat viestinnän hyödyllisyydestä ja kiinnostavuudesta. Avovastausten tulokset hajosivat kattamaan lähes koko liiton viestinnän kirjon ja toisinaan mielipiteet olivat täysin vastakkaisia.

Joitakin yhteneväisiä linjoja vastauksista on silti löydettävissä: alan ajankohtaisia uutisia ja tietoa rahoitusmahdollisuuksista pi- dettiin tärkeinä. Moni piti kiinnostavana erityisesti muiden kotiseutuyhdistysten hyvien toimintamallien esittelyitä, toimintaideoita sekä uusia näkökulmia, ja tällaista materiaalia toivottiin myös lisää.

Pyrimme mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan liitossa kaikki ne toiveet, jotka eivät ole vastakkaisia liiton strategisille linjauksille.

Nettimateriaali useimmille tärkein

Hyödyllisimpänä viestintävälineenä pidettiin liiton nettisivuja ja toiseksi hyödyllisempänä henkilökohtaista sähköpostiviestintää. Kolmanneksi nousi Hilja-uutiskirje. Monet nostivat myös päivitykset Facebookissa ja sekä painetun että sähköisen version Kotiseutupostista hyödyllisimpien liiton viestintävälineiden joukkoon.

Tällä kertaa vastaajat joutuivat valitsemaan itselleen tärkeimmät viestintävälineet ja ilmeni, että sähköisillä välineillä oli useimmille painettua Kotiseutupostia suurempi merkitys. Tulosta saattoi tosin vinouttaa se, että sähköisten välineiden äärellä jo olevien oli näppärämpää vastata kyselyyn kuin niiden, jotka lukivat kyselystä painetusta lehdestä. Avovastauksista ilmeni, että painettu lehti oli joillekin lukijoillemme erittäin tärkeä.

Valtaosa pitää viestintäämme maantieteellisesti kattavana

Vastaajista 85 prosenttia katsoi, että Kotiseutuliitosta tulee sähköpostia heille sopivissa määrin.

Täsmälleen sama määrä vastaajista katsoi, että viestintä on maantieteellisesti vähintään jokseenkin kattavaa.

Aiemmassa, vuonna 2019 toteutetussa, kyselyssä nousi esiin toive kaupunkiaiheiden suuremmasta määrästä. Tämänkertaisessa kyselyssä tarve ei noussut enää yhtä voimak- kaasti esiin. Kotiseutuliittoa moitittiin jopa Helsinki-keskeisyydestä. Nyt esiin nousi tarve lukea lisää keskuksista kaukana sijaitsevista Lapin alueista ja saamelaisuudesta.

Suurin osa vastaajista piti vuonna 2021 uudistettua ilmettä onnistuneena. Ilme sai arvosanaksi 3,9. Ilmettä pidettiin sekä modernina että perinteisenä, kevyenä, iloisena ja raikkaana, jos tosin osa piti värejä hailakoina.

Kyselyyn vastanneista kaksi kolmannesta oli kotiseutuyhdistyksen edustajia. Liiton luottamushenkilöitä vastaajista oli joka kymmenes. Yhtä moni ilmoittautui asianharrastajaksi jollakin muulla tavalla. Klubin jäseniä oli 6 prosenttia. Kaupungin, kunnan tai maakunnan edustajiksi ilmoittautui viisi prosenttia vastaajista.

Espoon kaupunkipolut päivittyvät mobiiliaikaan

Vuonna 2005 laadittiin pilottihankkeena Espoon kaupunkipolut -esitesarja, joka sisälsi kaikkiaan 19 reittiä viiteen kaupunkikeskukseen: Espoon keskus, Leppävaara, Tapiola, Matinkylä-Olari ja Espoonlahti. Polut avaavat näkökulmia kaupunginosien historiaan ja nykyisyyteen, luontoon, kulttuuriin, julkiseen taiteeseen, arkkitehtuuriin ja merkittäviin henkilöihin.

Idea kumpusi Leppävaaran alueella 2000-luvun alussa olleista Neliapilapoluista.

Polut toteutti Pauli Saloranta yhteistyössä Espoon kaupungin, Espoon Kaupunginosayhdistysten Liiton, Suomen Kotiseutuliiton, Uudenmaan Liiton ja alueilla toimivien jäsenyhdistysten kanssa.

Polkuja on päivitetty muutamaan kertaan, vuonna 2007 ja viimeksi 2015, jolloin polkuja toteutettiin myös Kauklahteen ja Järvenperään.

Voimakkaasti kasvavassa Espoossa rakennustoiminta on muuttanut polkujen olosuh- teita niin, että uusi päivitys on jälleen tarpeen. Vuonna 2023 toteutettavalla päivityksellä tuodaan kaikki kaupunkipolut mobiiliaikaan. Päivitys tehdään eMuseo-alustalle yhteistyössä alueilla toimivien yhdistysten, Espoon Kaupunginosayhdistysten Liiton, Suomen Kotiseutuliiton ja Momeo Oy:n kanssa.

Espoon keskuksen polkutyöryhmä koostuu neljän asukasyhdistyksen jäsenistä. Ryhmä kokoontui muutaman kerran vuonna 2022. Kesän aikana valokuvattiin nykyisten polkujen kohteet. Samalla kohteet tarkastettiin, lisättiin muutama uusi ja poistettiin hävinneitä tai purettuja.

Espoon keskuksessa on muutaman viime vuoden aikana tapahtunut paljon muutoksia. Hallinnollinen keskus, yhtä virastotaloa lukuun ottamatta, on purettu, viimeisimpänä syksyllä kaupungintalo. Kun reitti päivitetään, huomioidaan myös tapahtuneet muutokset. Tärkeistä kohteista, kuten puretusta kaupungintalosta, voidaan kertoa laajemminkin erillisessä tietolokerossa.

Tärkeitä sekä asukkaille että kouluille

Kotikaupunkipolut ovat tärkeitä sekä uusille että nykyisille asukkaille. Mobiiliversiolla uusi asukas pystyy helposti etsimään kiinnostavat kohteet kotikulmiltaan. Mobiilikartan avulla on helppo liikkua ja etsiä kiinnostavat kohteet sekä lukea, mitä kohteesta kerrotaan. Sovellusta voidaan käyttää myös kouluissa opetuksen tukena, ja kätevän sovelluksen avulla saadaan nuoret kiinnostumaan kotikulmistaan.

Mobiiliversioon siirtyminen tuo asuinalueen kiinnostavat historialliset sekä muut kohteet nykyisillekin asukkaille lähemmäksi, koska niitä ei ole huomattu tai niissä ei vaan ole tullut käyneeksi.

Ann-Christin Lintula toimii Espoon keskuksen kotikaupunkipolkutyöryhmässä.

eMuseo opastaa mobiilisti yötä päivää eMuseo on Kotiseutuliiton paikallismuseoille ja muille paikallisille kulttuurikohteille tarjoama mobiiliopaspalvelu. Palvelu sopii muun muassa paikallismuseoille, kotiseutukohteille ja historiapoluille. eMuseon avulla museon, kävelyreitin tai matkailukohteen opas on aina avoinna ja koettavissa, niin paikan päällä kuin vaikkapa omalta kotisohvalta käsin. eMuseosta löytyy jo lähes 100 opasta, joissa on noin 300 erilaista reittiä. Yleisölle eMuseo toimii parhaiten mobiililaitteella.

Tekstin ja kuvien lisäksi palvelussa voi julkaista ääntä, videoita ja pelejä sekä sisä- ja ulkokarttoja kohteista. eMuseossa voidaan esitellä myös huonetiloja, esineitä tai näyttelyjä. Kotiseutuliitto tarjoaa jäsenille koulutusta mobiiliopaspalvelun käyttöön.

Lue lisää ja tilaa: www.kotiseutuliitto.fi/tietopankki/emuseo.