Inuiaqatigiinni akisussaaqataanermi nalunaarusiaq 2021/22 by KNI a/s

Illit peqatigalutit Inuiaqatigiinni akisussaaqataanermi nalunaarusiaq 2021 / 22

25.125 Puukut katersukkat Indsamlede plastdunke

Pilersuisoq

Polaroil

Pinngortitamut akisussaaqataasut Polaroilimit akissarsitittarpavut. Texaco dunkinik tunniussigaangavit 3 koruuninik akilerneqartassaatit. Akip qaavatigut ikkussarinngilarput, ilinnulli akisussaaqataasumut akiliutigaarput. Vi belønner folk, der tænker miljøansvarligt. Polaroil giver dig 3 kr. for dine tomme Texaco dunke. Det er ikke en pant vi har lagt på, men et beløb vi giver dig for at tænke på miljøet.

IMAI Illit peqatigalutit....................................................................................5 Niuernermi periaaseq.........................................................................6 Pilersuisumut naleqarnerulersitsinerup ataqatigiinnera.........6 Inuiaqatigiinni akisussaaqataanermi periusissiaq, qulequtakkaarlugu............................................................................... 7 Nunarsuaq tamakkerlugu anguniagaq 3..................................9-23 Nunarsuaq tamakkerlugu anguniagaq 4.....................................25 Nunarsuaq tamakkerlugu anguniagaq 12............................. 28-34 Nunarsuaq tamakkerlugu anguniagaq 17....................................35 Nalaassinerluffiusinnaasut............................................................. 39 Nalunaarutiginnittariaaseq............................................................. 41 Kisitsisit najoqqutassat.................................................................... 42

Inuiaqatigiinni akisussaaqataanermi nalunaarusiaq: KNI-mi suliarineqartoq Assiliisut: Aqqalu-Inuuteq Dahl & Ujo Johannes Müller, Uri Golmann Ilusilersuisoq: Paarnaq Larsen Mølgaard & assiliartassanik titartaasartoq: Nivikka Lennert Allaaserinnittut: Najaaraq Thorin Lange, Jonna Lynge aamma Anders Stenbakken

Jeppe Jensen Pisortaaneq

ILLIT PEQATIGALUTIT Pisisartunik peqataatitsineq KNI-p nerisassat, inuunermi pisariaqartitat ikummatissallu nunatsinni sumiiffinni tamani pisiortugarisarlugillu tuniniartarpai, maannakkullu ukiuni 250-inngulersuni taamatut ingerlatsereer simalerpugut. Nunatsinni inuiaqatigiinnit pigineqarpugut, taamaattumik pilersuinitsinni inuiaqatigiinni akisussaassusilimmik pilersuinissarput piumasaqaatitaqarpoq. Tamannalu niuernitsinni tunngavigilluinnarparput, tamannarpiaavorlu uagut qanoq ittuunitsinnik taama ittuutitsisorisarput. Niuernermik ingerlatavut Polaroil, Pilersuisoq, KNI Engros aamma Neqi nunatsinni sumiiffinni tamani ingerlataraavut, Pilersuisorlu sumiiffinni amerlasuutigut pisiniarfituaasarpoq. Taamaattumik pisisartut ulluinnarni inuunerannut, peqqissuunissaannut atugarissaarnissaannullu annertuumik toqqaannartumillu sunniuteqarfigisarpavut. Taamatut inissisimanerput assiitsuuvoq akisussaassuserpullu annertulluni, kiisalu inuiaqatigiinni akisussaaqataanerput taamatut aamma nassuiarneqarluni. Pisisartut ulluinnarni inuunerat uagut aamma ulluinnarivarput, ukiullu ingerlanerani periarfissat aporfissallu uagut aamma atugarisarpavut. Taamaattumik pisisartut pisariaqartitaannik sukumiisumik paasisimannippugut pilersuinitsinnilu assartuinermut tunngatillugu annertuumik misilittagaqarluta. Taamaattumik inuiaqatigiinnguani pitsanngorsaataasinnaasut pisisartut sapinngisamik peqatigilluarlutigit kivinniartarpavut. Taamatut inuiaqatigiinni akuulluta suliaqartarnerput nukinnik atuiffigisussaavarput atuiffigisarlutigulu.

iluaqutaasutullu isiginninnissaat anguniagaraarput - taamaattumillu suliniutitsinnut peqataarusussasut nioqqutaavillu atussagaat piumavarput. Inuiaqatigiinni akisussaaqataanermi pingaarnersiuineq aamma pineqarpoq: Suna tamaat ataatsikkut immikkut samminiarsaralugu suliniarsarigaanni ataasiinnarlunniit immikkut malinnaavigineqassanngilaq, taamaattumillu angusaqartoqassanani.

Nalunaarusiami matumani nunarsuarmi anguniakkani sisamat immikkut sammineqarput. •

Peqqinnissaq atugarissaarnerlu

•

Ilinniagaqarneq pitsaasoq

•

Akisussaassumik atuineq tunisassiornerlu

•

Suleqatigiinnikkut anguniagaqarneq

Nunarsuarmi tamarmi anguniakkat ilaannut annerpaamik suliniuteqarfigisarput tassaavoq Peqqissuseq Atugarissaarnerlu, tassami maani inuiaqatigiit peqqissuunerat nalinginnaasumik ajorsiartorpoq. Naalagaaffeqatigiinnerup iluani nunatsinni ukiut inuuffiit naalagaaffeqatigisatsinnut sanilliullugu agguaqatigiisillugu ukiunik qulinik sivikinneruvoq, inooriaatsimillu tun ngaveqartumik nappaataasartut ukiut 30-t siuliinut sanilliullugu ullumikkut akulikinnerupput. Tamanna inuiaqatigiit peqqissuunissaannut ajornartorsiutaavoq annertooq, taamaattumik peqqissuunissamut suliniuteqartarnerput assut pingaartipparput.

Inuiaqatigiinni akisussaaqataanermi suliaqarneq tigussaasuussaaq, qanilaarfiulluni kiisalu pisisartut sulisullu akornanni ingerlanneqassalluni. Suliniutitsinnik nioqqutissanillu ineriartortitsinitsinnik pisisartutta naleqquttuusorinninnissaat

NIUERNERMI PERIAASEQ

Pilersuisoq Pilersuisoq

KNI nunatsinni ulluinnarni atugassanik nioqqutinik, atuinermi iluaqutissanik ikummatissanillu pilersuinermini niuernermi pi ngasunik ingerlataqarpoq. Polaroil ikummatissanik imerpalasunik pilersuinermik inger lataqarpoq. Pilersuisoq pisiniarfinnik 68-inik ulluinnarni nioqqutissanik allanillu atugassanik nioqquteqarfiusunik ingerlataqarpoq. Kangerlussuarmi mittarfimmi nioqqutinik akitsuutitaqanngitsunik pisiniarfik ingerlanneqarpoq. Nuna tamak-

DATTERSELSKABER KNI Ejendomme Akia Sisimiut

kerlugu suliffeqarfinnut namminersortunullu KNI Engros nioqqutissanik tuniniaallunilu ingerlatitseqqiisarpoq. Narsami toqoraaviup Neqip savaaqqat, savat, tuttut, umimmaat nersutillu nunatta kujataani nunaatilinnit pisakkani toqorarlugillu nioqqutissiareqqittarpai.

PILERSUISUMUT NALEQARNERULERSITSINERUP ATAQATIGIINNERA Nioqqutit pisiarisartakkavut

Pisiniarfiit

Nioqqutit amerlanerpaat Danmarkimi niuertunut nioqquti linniit nunatsinnut eqquttarpavut. Nioqqutit pisisartutta pisiarerusuttagaat pisinnaajumallugit Pilersuisoq maannakkut nerisassanik nerisassaanngitsunillu 125-nik noqqaasarfeqarpoq.

Ukioq manna nioqqutit assigiinngitsut 17.955-it normuutigaavut, taakkulu nunatsinni sumiiffinni 64-ini pisiniarfinniit 68-iusuniit tuniniarneqarput.

INUIAQATIGIINNI AKISUSSAAQATAANERMI PERIUSISSIAQ, QULEQUTAKKAARLUGU Periusissiami FN-ip nunarsuaq tamakkerlugu piujuartitsineq aallaavigalugu ineriartortitsinermi anguniagai 17-iusut tunngavigineqarput, inuiaqatigiinnilu akisussaaqataanitsinni naleqarnerulersitsinissaq, piujuartitsilluni ineriartortitsineq nunatsinnilu inuiaqatigiinni tamani siuariartornissaq siunertaralutigu suliaqarpugut. Periusissiami anguniakkat sisamat pingaarnertut suliniaqataaffigaavut:

Nr. 3 – Peqqissuseq atugarissaarnerlu Peqqissutsimut eqqarsaatersorluarluta isummertarpugut. Timikkut eqqarsartaatsikkullu pitsaasumik inuuneqarneq tassa taannaavoq taasagarput Oqimaaqatigiissumik inuuneq. Peqqissuunissamut tunngatillugu suliniutivut inuiaqatigiinnut kiisalu suliffitta iluani sulisunut sammitinneqarpoq. Suliniutitsinnut tunngatillugu piumasaqaataavoq suliniutivut ulluinnarni peqqissuunissamut piviusorsiortuunissaat isumassarsiorfissanillu siunnersuuteqarfigisarnissaat, nunatsinnilu pingaartitatsinnut kulturitsinnullu naapertuuttuunissaat.

Nr. 4 – Ilinniartitaaneq pitsaassusilik Nammineerluta sulisutta piginnaanerisa qaffasarneqarnissaat pingaartilluinnagaraarput, taamatummi iliornitsigut aalajaannerusunik qularnaannerusunillu sulisussaqartarpugut. Sulisuvut isumalluutitut pingaarnertut inissisimasuummata suliffitta iluani ilinniartitaanerit piginnaanngorsarnerillu nammineerluta ingerlattarpavut, sulisummi sulinerisigut pitsaassuseq sunniuteqarluartumillu sulineq aatsaat pilersissinnaavarput.

Pilersuisoq

Polaroil

Pisiortortarnermi immikkoortortaqarfik

NEQI

Pilerisaarinermik attaveqaqatigiinnermillu immikkoortortaqarfik

Pisortaqatigiit Allattoqarfiat

Sulisoqarnermut Immikkoortortaqarfik

Nr. 12 – Akisussaassuseqartumik atuineq tunisassiornerlu Ingerlatavut silap pissusaanut avatangiisimullu pitsaanngitsumik sunniuteqartartut ilisimavarput, taamaattumik akisussaassuseqartumik tunisassiornitsigut nioqqutissioriaaseqarnitsigullu sapinngisamik annikinnerpaamik sunniuteqarumalluta suliniuteqartuartuuvugut. Igitassat igittakkavut minnerpaaffianiitinniassavavut, igitat akisussaassusilimmik piujunnaartinneqartarnerat nukittorsassavarput, igitallu annertunerusut atoqqinneqartassapput.

Nr. 17 - Suleqatigiinnikkut anguniagaqarneq Pisisartunik uagullu ataatsimoorluta soqutigisaqaqatigiilluta inger lallugit suliniutigisinnaasavut pilersittarpavut, taamami iliornitsigut suliniutitta inuiaqatigiinni annertunerusumik sunniuteqarsinnaanerat piginneqataasutullu misiginissaq anginerusoq pilersittarparput. Nunarput tamaat suleqatigiiffiulluni ingerlatsisoqartillugu aamma peqataaniartarpugut, tassami amerlasuukkaarluni suleqatigiittunut peqataanermi angusassavut annertunerusarput inuiaqatigiinnilu sunniuteqarnerusarlutik.

KNI-mi inuiaqatigiinni akisussaaqataanermi aaqqissuussaaneq Inuiaqatigiinni akisussaaqataanitsinni sulinerput CSR managereqarnitsigut aaqqissuussaavoq, taassumallu KNI-mi attaveqaqatigiinnermi pilerisaarinermilu immikkoortortaqarfik suleqatigalugu KNI-p inuiaqatigiinni akisussaaqataanermi periusissiaa suliniutillu pingaarnertut akisussaaffigai. Piujuaannartitsinissamik suleqatigiit CSR managerip ataqatigiissaarisuuffigai, suleqatigiisitallu piujuaannartitsinermik suliaqarnitta sapinngisamik sumiffinni amerlasuuni atuutsinneqarnissaa sukumiisumillu suliaqarfiunissaa qulakkeertussaavaa. Piujuaannartitsinissamik suleqatigiissitami ilaasortat kiffartuussivimmi assigiinngitsuneersuupput tassaallutik Pilersuisumiit, Polaroilimiit, sulisoqarnermut immikkoortortaqarfimmiit, nioqqutissarsiniartarnermik immikkoortortaqarfimmiit, Neqi A/S-imiit, pisortaanerup allattoqarfianiit kiisalu pilerisaarinermik immikkoortortaqarfimmiit ilaasortaatitaasut. Ukiumoortumik nalunaarusiortarnermi inatsimmi § 99a aamma § 99b tunngavigalugit suliffeqarfiit anginerit aqutsisut nalunaarutaat inuiaqatigiinni akisussaaqataanermut tunngatillugu aningaasartaqartinneqanngitsunik suliat ilanngullugit aamma nassuiaatigineqartussaapput. Nassuiaateqarnermi avatangiisimut tunngatillugu paasissutissat ilaatinneqassapput, ilaatigut paasissutissat silap pissusaanut sunniisarnerup minnerpaaniitinnissaanut suliffeqarfiup ingerlattagaanik, inooqataanermut tunngasunik, sulisunut tunngasunik kiisalu inuit pisinnaatitaaffiinut ataqqinnilluni suliniutinut tunngasunik, peqquserlunnernik akiliillunilu peqquserlutsitsinernik akiuiniarnermi suliniutit nalunaaruteqarnermut ilaatinneqassallutik.

PEQQINNISSAQ ATUGARISSAARNERLU

Nunarsuaq tamakkerlugu anguniakkami nr. 3-mi anguniarneqarpoq peqqissuunissap atugarissaarnerullu qulakkeerneqarnissaa, aammali ukioqatigiinngitsunut tamanut inuulluarneq siuarsassallugu.

INUIAQATIGIIT PEQQISSUSAAT Inuiaqatigiinni peqqissuseq pitsaanngitsumik inissisimavoq, taamaattoqarneralu ilorraap tungaanut ingerlanngilaq. Ukiuni kingullerni inooriaaserput peqqinnarneruleriartorsimanngilaq - ajorseriartorsimavormi - inuit inooriaatsimik pissuteqartumik nappaateqalersimasut amerliartorput. Inooriaatsimik tunngaveqartumik nappaateqalersarnerit sunnguamilluunniit eqqumiitsortaqanngilaq. Kukkusumiguna nerisaqartarnerput pissutaasoq. Nerisavut orsoqarpallaarput, tarajoqarpallaarlutik nerivallaartarlutalu. Timersortarnerput naammanngilaq amerlavallaallu pujortartarput. Inuit ukiumikkut assigiinngitsut tamarmik pualavallaartortaqartiterput inuunerullu sinneranut atugassaminnik nappaateqartiterlutik, soorlu sukkortut, uummalluttut uummatimikkullu taqarsualuttut amerlallutik, tamakkulu soorunami agguaqatigiissillugu inuuneqqortussutsimut sunniuteqartarput.

Nunatsinni inuit inuusarnerat Danmarkimut sanilliullugu ukiunik arfineq-pingasunik sivikinneruvoq savalimmiormiuniillu ukiunik qulinik sivikinnerulluni. Inuiaqatigiinni peqqissutsip nukittorsarneqarnissaa nunatsinni tamarmi anguniagaavoq. Taamatut anguniagaqarnermi qanorluunniit peqqissuserput nammineerluta akisussaaffigissagipput pisariaqarpoq. Nunaqqatigiittut, suliffeqarfittut aammalu nammineq inuttut ataasiakkaatut. KNI nunatsinni suliffeqarfiit annersaannut akuunermini taamatut allanngoriartortoqarnissaanut soorunami pisussaaqataavoq peqataanissamullu soqutiginnittussaalluni. Peqqissuugaanni inuunerissuugaannilu iluaqutissartaqalerumaarpoq kiisalu akisussaaffimmik tigusisoqassalluni, ajornannginnersioranilu pimoorussinerusumik toqqaasoqartarumaarluni. Tamakku tamarmik nunarput innuttaasullu piffissamut nutaamut ingerlatissavaat.

70-inik ukiullit

73-inik ukiullit

29 %

59 % Agguaqatigiisillugu inuuneqqortussuseq Meeqqat atualernerminni pualavallaartut (Nuup avataani)

Inersimasut pualavallaartut

OQIMAAQATIGIISSUMIK INUUNEQ Pilersuisussaatitaanitsinni suliassatta saniatigut pingaarutilinnik marlunnik ingerlatassaqarpugut: Ulluinnarni peqqinnartumik inuuneq Ulluinnarni peqqinnarnerusumik inuunissamut ajornannginnerulersitsineq siunnersuuteqartarnerlu, nerisassiornermut ilitsersuutissaqartitsinissaq, siunnersuuteqarnerit, nerisassiassat pillugit paasissutissiinerit, aalaneq il.il.

Kalaallit Inuunerat ilorleq Tassaavoq inuiaqatigiittut uagutsinnik ataatsimuulersitsisoq. Ataatsimoortarnivut, pinngortitaq, ulluinnaat soorunami aamma oqaluttuarisaanerput, ileqqut nalliuttullu. Immikkut sammisassavut taakku marluk maannakkut Oqimaaqatigiissumik inuuneq-mi ataatsimoortillugit imaqarninngorlugit naleqarnerusunngorlugillu oqaluttuarineqarput, taamatullu suliaqarnerput nunatsinni pingaartitavut ulluinnarnilu

inuunerput tunngavigalugit peqqinnartumik inuuneqarnissaq peqataaffigaarput. Oqimaaqatigiissumik inuuneq nerisatsinnut tunngaannan ngilaq, aammali nuannaarnermut tunngalluinnarpoq. Nuannaassagutta oqimaaqatigiissumik inuusariaqarpugut timerput tarnerpullu ajunngittariaqarlutik. Timigissarneq, naatitanik, nerpinnik aseqqorluttulinnillu nerisarneq peqqinnartuupput. Ataatsimuussutsimili akuunissaq inuunermilu asanninneqarnissaq, qanilaartuuneq ikinnguteqarnerlu aamma taama pingaa ruteqartigaat. Taakkuuppummi inuunermi nukissaqartitsisartut tarnikkullu eqqissinermik tunisisartut. Inuiaqatigiinni innuttaasunut tamanut kiisalu suliffeqarfiup iluani KNI-mut sulisunut sammititamik Peqqissuuneq Atugarissaarnerlu suliaqarfigisarparput.

Oqaamaqatigiissumik inuuneq nassaariuk Inuit tamatta assigiinngitsuuvugut. Taamaattumik illit nammineq oqimaaqatigiissumik qanoq inuuneqarnissat kisivit nalunngilat. Inuunermi oqimaaqatigiissumik inuunissamut apeqqutaavoq qassinik ukioqarnersutit, sumi najugaqarnersutit sumillu nuannaalersinneqartarnersutit. Peqqinnissamut assakaasoq nammineq naleqqussarsinnaasannik siunnersuusiorfiginikuuarput. Taamalu ilillutit ulluinnarni tarnikkut toqqissisimanissat nukissaqarluarnissallu nammineq oqimaaqatigiississinnaavatit.

m tsi

n or

a At

Ataatsimoorneq

Asanninneq, qanilaarneq ikinngutigiinnerlu nuannaarnermik inuummarissuunermillu pilersitsisarput.

eq orn

ers

Aalanermi nukissamik ikuallaasoqartarpoq timilu nukittooq pilersinneqartarluni.

Tim

Timersorneq

Kaagit Ilaatigulli eqqissisimaarujooruteqarnissamut tunguarnitsutulaarnissamullu inissaqartariaqarpoq. 12

Kaagit

Naa

tita

Naatitat Pingaarutilinnik vitaminitaqarput, mineralitaqarlutik aamma timip sulineranut iluaqutaallutik kiisalu qaarsilaarnartunik fibereqarlutik.

titat Naa nallu paar

Naatitat paarnallu Nammineq pinngortitameersunik sukkoqarput timillu nappaammut akiuussutissanut iluaqutaasunik kaloriakipput vitaminitaqarluarlutillu.

Kalaalimernit pisavut piujuaannartitsinermeersuupput, kalaaliminertoruit aalisakkaniit miluumasuuniillu imarmiuniit omega 3 aamma orsoq issorneq ajortoq pissavatit.

Kal a

alim

ern

it p

isa

Kalaalimernit pisat

Iffiat ttullit arlu m m equ

Iffiat seqummarluttullit Sivisunerusumik qaarsilaarnarput. Sukkoq aammiittoq allanngujaallisartarpaa tungusunnitsugunnerlu annikillisartarlugu.

PEQQISSUUNEQ ATUGARISSAARNERLU, SULIFFIUP AVATAANUT Oqimaaqatigiissumik inuuneq pisiniarfinni Pisisartutta sulisuttalu peqqissuunissaannut tunngatillugu suliaqarnitsinnut iliuuseqarnissatsinnullu peqqissuunissamut tunngatillugu periusissiarput tunngaviliilluarpoq. Peqqinnarnerusumik inuuneqarnissamut suliavut pisisartuttta sulisuttalu isumassarsiorfigisussaavaat, siunnersuutillu piviusorsiortuusutut misigisussaallugit. Peqqinnarnerusumillu inuuneqarnissamut suliniutivut nunatsinni kulturitsinnut pingaartitatsinnullu naapertuuttuunissaat aamma misigisimasussaallugu. Oqimaaqatigiissumik inuuneq pisisartutsinnut sumiiffinni tamaniittunut attaveqaatigisarparput. Pisiniarfimmi, neqeroorutit aviisitaanni, Facebookikkut nunatsinnilu tusagassiutitigut.

Peqqissuunissamut ilisarnaatiginikuusarput uummataasaq ilisarnaammik nutaamik taarsernikuuarput. Ilisarnaasiussarput nutaaq tassaavoq inuk aalallunilu oqimaaqatigiissumik inissisimasoq. Oqimaaqatigiissumik inuunissamut nerisassat peqqinnartut neqeroorutit aviisitaanni pisiniarfimmilu ilisarnaatip nassaariuminarsartussaavai.

UAGUT NIOQQUTAATIVUT - UAGUT AKISUSSAAFFIPPUT Pilersuisoqarfitsinni sumiiffinni amerlasuuni ulluinnarni nioqquteqartuni pisiniarfituaasarpugut. Tamannalu isumaqarpoq nioqqutaatitsigut inuppassuit peqqissuunissaannut atugarissaarnissaannullu sunneeqataaffigisarivut. Nioqqutaativut ulluinnarni taakkuupput pisisartut pisiassatuarisaat, taamaattumik inooqataanermut annertuumik akisussaaffeqarpugut. Nioqqutaatitta pitsaassusaasa akiisalu imminnut ataqatigiinnissaat qulakkeertarparput. Nioqqutaatitta piujuaannartitsisumik ileqqorissaarlunilu nioqqutissiarineqarsimanissaat aamma akisussaaffigaarput.

Rema 1000 Taamaattumik tamanna tunngavigalugu nioqqutit Rema 1000-imeersut Pilersuisumi nioqqutiginissaat aalajangiunnikuuarput. Taakku nioqqutigilernerisigut ulluinnarni nioqqutissianik pitsaasuniit nioqqutissiaasunik akigissaartunillu pisisartuvut pisiaqartarsinnaanerat qulakkeerparput, nioqqutimmi taakku nunarsuup pissarititaanik piujuaannartitsisumik nioqqutissiarineqarsimasuupput.

Peqqissuunissamut ilisarnaat nutaaq Peqqissuunissamut ilisarnaaterput nutaaq atagu alaatsinnaanniariuk, taanna atorlugu oqimaaqatigiissumik inuuneqarnissamut aqqutissiuunneqassaatit.

8000

Pisisartutta ilarpassui nerisassat amerlasuut assigiinngitsorpassuillu pisiarinissaannut periarfissaqarneq ajorput. Naatitanik nutaanik nassiussinissamut asiujavallaarlutillu akisuallaartuni najugaqartiterput. Mamari savut.gl taakkununngarpiaq tunngatitaavoq.

7000 6000 5000 4000

Illoqarfimmiuugaanni nunaqarfimmiuugaanniluunniit nerilluaatissanik inuussutissartaqarluartunik nerisassiorsinnaanissaq periarfissaajuaannarnissaa isumagaarput.

3000 2000 1000

♂

jun/2019

35,73%

okt/2021

♀

64,27%

Mamarisavut.gl-imi atuisut suiaassusaasa agguataarsimanerat

35-44

18-2

Nerisassiornissamut ilitsersuutit mamarisavut.gl-imiittut pisariipput, piariipallattagaapput akisuallaartaratillu. Ilitsersuutini atorneqartut tassaagajuttarput nammineq pisat nerisassanik Pilersuisumi nioqqutinik pinngitsoorani pigineqartussanik akuukkat, nioqqutillu taakku pinngitsoorani pigineqartussat pisiniarfitsinni tamani pisiarineqarsinnaapput sumiikkaluaraannilu assigiimmik akeqartut.

Nittartakkamut ullormut alakkaasartut

25-34

65+ 55-64

Atuisut ukiuisa agguataarnerat

45-54

PEQQISSUUNISSAQ MEEQQANUT SAMMITITAQ – Nerisassanut kigutillu ipiitsuutinnissaat immikkut sammillugu Pipaluup neriassiortarfia tassaavoq mamarisavut.gl-ip meeqqanut tunngasortaa. Pipaluup nerisassiortarfiani nerisassat peqqinnartut sammineqarput, taannali pingaarnersaanngilaq. Pingaarnertut pineqartoq tassaavoq meeqqat inissisimaffiini naapinnissaat, nerisassiornermilu pitsaasunik nuannersunillu misigitillugit igaffimilu iluatsitsilaartarnissaannik misigitinnissaat. Ileqqut pitsaasut mee-

raanermiit tunngavilerneqartussaapput. Suliniuteqarfigisat tassaapput meeqqat atuarfianni nukarlerni akullernilu atuartuusut, siunertaavorlu nerisassiassanik, igaffimmi atortunik nerisassiornissamullu nalinginnaasunik ilinniartinnissaat. Nittartakkap saniatigut naqitanik peqarpoq ilaatigut nipitissuiviit nerisassiornermilu ilitsersuutit Pilersuisumut aaneqarsinnaasut.

QAAMMAT KIGUTIGISSARFIK Kigutigissuuneq peqqinnartumik inooriaaseqarnermut ilaalluinnarpoq. Isumaqarpugut Ulloq kigutigissarfik meeqqat kigutigissuunissaanut sunniuteqarluarnissamut sivikippallaartoq. Meeqqat ileqqutaassagaangamik ullut 21-t ingerlanerini ileqqunngortitsiartortarput. Taamaattumik sapaatit akunnerinik pingasunik sivisussuseqartumik ilikkartitsiniaanermi akissarsiassartalimmik ilallugu kigutigissarneq pillugu paasititsiniaanermik ingerlatsiniarluta aalajangernikuuvugut.

Katersuivik nipitissortakkallu

Katersuivik nipitissuiffissaq nipitittakkallu meeqqanut akissarsiassatut atorneqarput. Meeqqat kigutigissarnitik tamaasa katersivimmut nipitissuisarput. Nipitissuivik ullut 21-t ingerlanerini ulikkaaraanni Pilersuisumut tunniunneqar-

sinnaavoq, kigutigissaatinillu sarfatortunik eqquiniaanermi eqquiniaaqataalluni.

Kigutigissarnerup nalaani nalunaaqutaq sioqqanik nakkalaartulik Kigutigissarnerup nalaani nalunaaqutaq sioqqanik nakkalaartulik meeqqat minutsit pingasut kigutigissarnissaminnut iluaqutigissavaat. Meeqqat namminneq kigutigissartartut kigutimik eqqerluarnissaat qulakkiissagunikku qanoq sivisutigisumik kigutigissassanerlutik nalun ngittussaavaat. Nunarput tamakkerlugu Ulloq kigutigissarfik qaangiutereeraluarpalluunniit nalunaaqutaq sioqqanik nakkalaartulik atortuaannarumallugu pigiinnagassaqqippoq.

NANERUUSERFIIT KNI-MI ILUSILERSORNEQARTUT Nunatsinni agguaqatigiisillugu inuit 170-it kræfteqalersimasut ukiut tamaasa paasineqartarput. Nappaat tamanna inuiaqatigiiulluta tamatta nalaataqarfigisarparput. Pisisartut peqatigalutigit napparsimasunut qanigi saannullu ukioq naallugu pingaarutilimmik suliaqartuarnerat tapersersortarparput. Naneruuserfik Pilersuisumi nioqqutaasoq pisiarigukku Neriuffiit 20 kr.-imik tapersersussavat. Siorna naneruuserfiit 4000-it tunigatsigit Neriuffiit aningaasanik ima amerlatigusunik tunineqarput:

80.000 KR. 18

Ukiut tamaasa nunarput tamakkerlugu Pilersuisoq Maajimi Peqqissuusamut atatillugu katersuiniarluni arpatsitsisarpoq, katersallu Neriuffiit pingaarutilimmik suliaqarneranut tunniunneqarnissaat siunertaasarpoq. Taamatut arpatsitsisarneq

oqimaaqatigiissumik inuuneqarnerup maluginiarneqarnissaanut atorneqartarpoq, ataatsimuussuseq aalanissarlu pingaarnertut ingerlanneqartarlutik.

taakkuusarput pingaarutilimmik inissisimasartut. Sapinngisamik amerlanerpaajulluta arpaqatigiikkutta taava aningaasat amerlanerpaat katersorsinnaavavut.

Arpatsitsinermi Pilersuisumi sulisut aaqqissuussillutillu arpaqataasutullu

Arpattoqareeraangat arpattut tamarmik apuutereeraangata arpaqataasimasut amerlassusaat niuertup kiffartuussivimmut nalunaarutigisarpai. KNI-mi aningaasaliisarnermut ataatsimiititaliaq taava Neriuffiit aningaasanik tapiiffigisarpai.

Pilersuisoq arpatsitsimmat inuit 869-it arpaqataapput, aningaasallu katillugit 4.345,00 kr. Neriuffinnut aningaasaliissutigineqarput.

KNI-p 2021-mi katillugit 201.359,25 kr. Neriuffinnut tapiissutigai.

SUIAASSUSEQ PILLUGU POLITIKKI Periarfissat kikkunnut tamanut atuunnissaat anguniagaraarput - qanorluunniit suiaassuseqaraluaraanni. Sulisut akornanni suiaassutsit sapinngisamik amerlaqatigiikannernissaat maluginiartuuarput, aqutsisut sinnerisa assigiinngitsuni inissisimasut suiaassusaasa agguataarsimanerat quppernermi 42-miipput.

Atorfinitsitsinermi sulinermilu piumasaqaatit suiaassuseq apeqqutaatinnagu tamanut atuunnissaat qulakkeerniarlugu 2021-mi suiaassutsit pillugit politikkiliortoqarnikuuvoq. Nutaamik atorfinitsitsinermi suiaassutsit tamarmik assigiimmik periarfissaqarnissaat aqutsisut qaqugukkulluunniit qulakkeertassavaat, aamma immikkoortortaqarfinni assigiinngiiaartoqarnissaata pisariaqassusaa qaqugukkulluunniit nalilersortuartassallugu.

PEQQISSUSEQ ATUGARISSAARNERLU, SULIFFIUP ILUANI Toqqissisimanissaq sulinermilu pitsaasumik avatangiiseqarnissaq pineqarput Sulitilluni pitsaasumik avatangiiseqarneq sorpassuartigut pingaa ruteqartarpoq. Sulisut akisussaaffigisaminni sunniuteqarsinnaatillutik pitsaanerusumik suliaqartartut upperaarput. Suliffeqarfik sulisunut toqqissisimanartunik atugassaqartitsisoq naammassisaqarfiunerpaasarpoq. Suliffeqarfik pitsaasunik atugassaqartitsisoq nukittunerusumik isigineqaatissinneqartarpoq, suliffissatut ornigineqarninngortarluni, ornigineqarneratalu sulisussanik pikkorissunik sulisussarsiniartarneq ajornannginninngortittarpaa. Pissutsit imminnut attuumassuteqartarput.

Tamanna uagut imatut isigaarput: Timikkut peqqissuseq

Sulisut ulluinnarni inuuneranni peqqinnarnerusumik inuunissaannut tapersersuinissatsinnut kajumissaarinissatsinnullu atugassaqartissavavut. Aalanerulernissatsinnik peqqinnarnerusunillu nerisaqarnissatsinnut suliffeqarfik isumassarsiortitsisoq. Imigassartornikinnerunissatsinnik pujortarnikinnerunissatsinnillu ikioqatigiiffiusoq. Taamalu ililluta peqqinnarnerusumik isumassarsiortinneqarsinnaalluta suliartorsinnaalluta. .

Eqqarsartaatsikkut peqqissuuneq Suliassat pitsaasumik naammassineqarnissaannut suleqatitsialaanissatsinnullu eqqarsartaatsikkut nukissaqartitsilluartussamik suliffimmik oqimaaqatigiissitsiffiusumik pilersitsissaagut. Suliffeqarfik toqqissisimanartumik atugassaqartitsisoq taamalu ililluni atugarliornissamik pinarveersaartitsiviusoq, matunik ammatitsiffiusoq aqutsisullu tusaaniartut. Taamalu ililluta nuannaarluta suliartorutta aamma nuannaarluta asoortarluta - angerlaraangattalu ilaquttatsinnut ikinngutitsinnullu nukissaqarluartarluta.

Ingerlatitsissutigisaq Eqqarsartaatsitsigut timitsigullu peqqissuunitsinni tunngaviusarpoq nukittuumik, toqqissisimanartumik ammasumillu ataatsimuussuseq. Immitsinnut ikorfartoqatigiiffiusoq. Isumassarsianik pitsaasunik pitsaanngitsunillumi avitseqatigiiffigisinnaasarput. Kukkusinnaanermik kukkunernillu ilikkarfiusussanik inissaqartitsisoq. Tamatta sapinngisannguarput tamaat pinissatsinnut kaammattoqatigiiffigisartagarput.

•

Sulisunik nersualaarinninneq akuersaarnerlu.

•

Tamatta immitsinnut pissuserissumik oqaloqatigiittarpugut, aamma isumaqatigiinngikkaluaraangattaluunniit.

•

Ineriartortitsinermik ingerlatsinikkut atorfimmilu qaffassarsinnaanermik periarfissaqartitsinikkut annertunerusumik kajumissaarineq.

•

Kukkunerit ilinniutigisaraanni kukkusarneq ajunngilaq.

•

Aqutsisut kaammattuilluarneq atorpaat, siunnersuinissamut aqqutissiuinissamullu piareersimajuarlutik.

•

Ataatsimoortarnissamut tapersersuineq - sulisut pitsaasunik suliniuteqaraangata aqutsisut kaammattuisarput tapersersuisarlutillu.

Whistleblowerimik aaqqissuussisimaneq Kinaassutsimik ersersitsisuunngitsumik ilisimasamik ingerlatseqqissinnaanermut periarfissaq atorlugu suliffimmi peqquserlunnerit, akiliilluni peqquserlutsitsinerit, suliffeqarfimmi pinerluttuliornerit kinguuaassiutitigullu kannguttaatsuliornerit KNI-miit akiorneqarnissaannut kinaluunniit nalunaaruteqarnissamminut periarfissaqarpoq. Unioqqutitsisoqarneranik nalunaaruteqarnerit tamarmik pingaaruteqarput, aningaasatigummi annaasaqaatissanik tusaamanerlunneqalernermillu pinngitsuuisitsisinnaapput. Taama iliornitsigut innarlerneqarsinnaanngissuserput tutsuiginassuserpullu qulakkeersinnaavavut. Siorna anguniarnikuuarput kinaassutsimik ersersitsisuunngitsumik ilisimasamik ingerlatseqqissinnaanermut periarfissaq 2022-ngunnginnerani suliffeqarfimmut tamarmut attaveqaqatigiissutigineqareersimassasoq. Ukioq manna kinaassutsimik ersersitsisuunngitsumik ilisimasamik ingerlatseqqissinnaanermut periarfissaq KNI-miitikkunnaarlugu KNI-mut attuumassuteqanngitsumit Arctic Law Greenland-imut nuunnikuuarput. Kinaassutsimik ersersitsisuunngitsumik ilisimasamik ingerlatseqqissinnaanermut periarfissaq maanna suliffeqarfimmut tamarmut atassuteqaatigineqareernikuuvoq. Kinaassutsimik ersersitsisuunngitsumik ilisimasamik ingerlatseqqissinnaanermut periarfississap kimulluunniit ajornanngitsumik atorneqarnissaa anguniarlugu periarfissap qanoq atorneqarsinnaanera pilerisaarinermik immikkoortortaqarfik ilitsersuummik filmiliorumaarpoq.

Sulinermi ileqqut

Peqqinnartumik oqimaaqatigiissumillu sulinermi ileqqut ataatsimoorullugit akisussaaffiuvoq, tamannali pisortaasunit aallartittussaavoq. •

Atorfeqarnermi atorfinitsitaanermilu toqqissisimanartumik atugassaqartitsinissaq aqutsisut pilersittarpaat.

•

Sulisut atugarissaarnissaannut eqqummaariffiginninneq ilaatigut pisarpoq matumik ammatitsilluni kikkulluunniit saaffiginnissinnaatinnerisigut.

SULITILLUNI AJUTOORNERIT 2024-MI AFFAANNANNGORTINNEQARSIMASSAPPUT

Ajutoornerit imatut agguataarsimapput:

Suliffimmi pitsaasumik avatangiiseqarnissami sulisut isumannaatsuutinneqarnissaat pissusissamisuuginnarpoq. 2021-mi sulisunit 984-iusunit sulitilluni ajutoornerit 30-t nalunaarutigineqarput, sulisullu amerlassusaat ukiup qanoq ilinera apeqqutaatillugu sulisartunut, piffissap ilaannaa sulisartunut ukiorlu naallugu sulisartunut agguataagaapput. Nalunaarutigineqartut sulisut 3 %-eraat. Sulitilluni ajutoornerit nalunaarutigineqarsinnaasut minnerpaaffeqartinneqanngillat.

Ajutoornerit annikinnerusut 21-t, tassaanerullutik nakkarnerit kivitsinerlunnerillu katsorsarneqartariaqanngitsut. Kilernerit sisamat napparsimmavimmut unissutiginagit katsorsarneqartut. Anaatinnerit/nakkarnerit tallimat (napisoqarani).

Ingerlatsivik

Kiffartuussivik

Pilersuisoq/ KNI Engros

Polaroil

Neqi

Ajoqusernerit amerlassusaat

Sulisut agguaqatigiisillugu amerlassusaat: 2021

103

766

Ajutoornerit ingerlatsivinnut agguataarsimanerat takussutissami ersipput, ingerlatsiviillu ukiumi naatsorsuiffiusumi qassinik sulisoqarsimanersoq aamma ersilluni. Ingerlatsivinni sulitilluni ajutoortut assigiinngissutaat immikkut maluginiarnarput. 2021-mi Polaroilimi sulitilluni ajutoortoqarsimanngilaq, ukiullu kingulliit pingasut kingulliit ingerlanerini ataasiinnaq annikitsuinnarmik ajoqusersimavoq. Polaroilimi immikkuullarissumik iliuuserisartagaat tassaavoq pinaveersaartitsinerminni sukumiilluinnartumik aaqqissuussilluaqqissaarlutillu pisarnertik. Atortut ajoquserneqarnerat, aja-

lusoornerit inunnillu ajutoortoqartillugu pisut nalunaarusiortarpaat. Qanoq pisoqarsimaneranik, nassuiaatit atortut qanoq ajoquserneqannginnissaat nassuiaatitalerlugu, Polaroilimi sulisunut tamanut nassiunneqartarput. Taama iliortarneq isumannaallisaanermik eqqummaariffiginninnerunissamik pilersitsisarpoq inuillu ajoqusernissaraluannik pinaveersaartitsissutaasarluni. Polaroilip nalunaarutiginnittarnermini periuseq atortagaa ingerlatseriaasialu KNI-mi ingerlatani tamani atorneqalissaaq.

2021-mi misissuinermi sulinermik nuannarinninneq aamma tatiginassuseq qulequtarineqarpoq. Misissuinermi sulisut 58%-ii akipput, ikippallaaqimmatalu naammaginarani. Tullissaanik sulisut naammagisimaarinninnerinik misissuinissami 80%-it akissuteqarnissaat anguniagaavoq. 2021-mili sulisut naammagisimaarinninnerinik misissuinermi sulisut KNI-mi naammagisimaarinninnerat qaffasissoq, nunatsinilu suliffeqarfinni allani Ennovap ingerlataanik misissuisitsisartuni agguaqatigiisillugu naammagisimaarinninnerinit qaffasinnerusoq. Suliffeqarfiit Ennovap ingerlataanik misissuisitsisartut akornanni KNI pitsaanerpaat qulit akornanniippoq.

Sulisut tatiginninnerat index 87-imiippoq.

KNI 2014-imiilli sulisut iluarisimaarinninnerinik, sulisoqarnermik immikkoortortaqarfiup ingerlattagaanik, misissuisalernikuuvoq. Misissuinermi sulisut kinaassutsiminnik taasinatik peqataasinnaanerat qulakkeerniarlugu Ennova A/S suleqatigalugu misissuineq ingerlanneqartarpoq.

Sulisut sulinerminnik nuannarinninnerat index 82-imiippoq.

SULISUT NAAMMAGISIMAARINNINNERINIK MISISSUINEQ

ILINNIAGAQARNEQ PITSAASOQ

Nunatsinni sumiiffippassuarni assigiinngitsutigut suliffeqarnitsigut najukkani angivallaanngitsuni inuinnaat pitsaasumik suliffeqarsinnaanerat ajornanngilaq - soorlu uattut ittunut. Suliffiup iluani ilinniartitaanerit pitsaasut siunnerfeqarluartumik ingerlanneqartut sulisunik anguniagaqartitsilluartarput, sulisullu taama ilillutik nunatsinni tamarmi suliffimminni qaffassariartorsinnaanerinik periarfissinneqarlutik. Taamatut periarfissiisoqarsimanera uannut ilaquttannullu pitsaasuuvoq – aamma nunatsinnut tamanna iluaqutaassasoq isumaqarpunga.

Henriette Josefsen

KNI-MI SULIFFIMMI QAFFAKKIARTORNEQ Allaffimmiutut aallartikkami nunap immikkoortuani pisortanngortoq Henriette Josefsenimik ateqarpunga Alluitsup Paanilu peroriartorlunga. Inuunerma sivisunersaa Alluitsup Paamiormiuuvunga. 2018-imi Nanortalimmut nuuppunga. Nunaqarfigisannut, ilaquttannut, ikinngutinnut pinngortitatsinnullu assut qanillunga inuuvunga. Aappara ateqarpoq Benjamin, sisamannguanik meeraqarpugut illoqarfimmilu imaqarluartumik inuuneqarpugut. Immaqa inuit ilai eqqarsassapput inuuneq tamaat sumiiffimmi ataatsimi inuusimagaanni taava unittoortoqarsimassasoq. Uanga taamatut isiginngilara. Uanga nammineerlunga nunatsinni kujataarmiuuvunga, taamaattumillu tamaani najugaqarniarlunga aalajangernikuuvunga. Aammali ineriartornissannik pikkorinnerulernissannillu assut pisariaqartitsivunga. Taamaattuaannarnikuugunarpunga. Tamanna aamma angajoqqaanni takusarpara. Meeqqat atuarfianni atuareerama Qaqortumi NI-mi ilinniartooreerlunga HK allaffimmiutut 2004-mi naammassivunga. Ukiut siulliit pingasut Alluitsup Paani assigiinngitsunik suliffeqartarpunga, ilaatigut atuarfimmi timelæriusarlunga, aalisakkerivimmi sulisarlunga kommunnillu allaffiani allaffimmiuullunga. Piffissami tassani aamma ilaqutsiorpunga - taamaattumik uummatiga inuuneralu tassaniissimallutik.

2007-imi Pilersuisoq allaffimmiussarsiormat qinnuteqarama atorfinitsinneqarpunga. Atorfinikkama piffissaq siulleq suliassakka ulluinnarnilu nunaqarfimmi pisiniarfimmi sulineq ilinniaqqaarpakka. Kingorna suliassanik nutaanik misileerusuttalerama allaffimmiikkunnaarlunga pisiniarfimmut nuuppunga. Pisiniarfimmiuulerama atortussaarniarfimmi sulilerpunga kingornalu akisussaaffigilerlugu. Aatsaat tassa suliffik uannoortoq. Pisisartut naapittarnerat ikiorlugillu nuannareqaara, pisiniarfillu qanoq pitsaanerusunngortissinnaanerlutigu suleqatikkalu pilersaarusiortarnerput assut kajumigisarpara. 2017 – 2018-imi KNI-mi niuertunngorniarlunga ilinniarpunga, kingorna ilaquttakkalu Nanortalimmiunngorpugut ukiunilu sisamani pisiniarfimmi pisortaallunga. Nanortalimmi pisiniarfimmi pisortaatillunga KNI-mi aqutsisunngorniarnermi ilinniarpunga, ullumikkullu nunap immikkkoortuani nunatta kujataani pisiniarfiit pisortaaffigaakka.

3 METERIT ILUINI – NALEQARTITAT ILIUUSINNGORTINNERI Sulisut qanoq pitsaasumik pissuse- 1. Atisakka assakkalu ipeqarneq qarnissaasa erseqqissarneratigut ajorput. sulinermi avatangiiseq pineqar2. Pisisartunik naapitaqaraangama poq. 3 meterit iluini tassaavoq Pilersuisumi sulisut sulinermillu misiliisut KNI-p naleqartitai tunngavigalugit pissusilersuutissaannut najoqqutassiaq. PISISARTUNIK QITIUTITSINEQ, SULEQATIGIINNEQ, AKISUSSAASSUSEQ AAMMA NUTAAMIK EQQARSARNEQ. Sulisut pissusilersuutissaannut arfinilinnik sukumiisumik malitassaqartitsinikkut Pilersuisup sulisunut qanoq naatsorsuuteqarnerluni ersarissumik paasissutissiissutigaa. Pineqartumut atugassatut suliarineqarsimasoq KNI-mi suliffimmi misiliisunut tikilluaqqusinermi pinngitsoorani ilanngunneqartassaaq, naliliiuartarnissamullu ilaatittuannarneqarluni.

isaatigut isigisarpara, qungujullugu ilassissavara. 3. Pisisartunik ikiugassanik naammattuuiguma ikiussavara. 4. Eqqagassanik pisiniarfiup iluani silataaniluunniit takuguma taava eqqaavimmut igissavakka. 5. Inissinnerloqqasut takugukkit taava inississavakka. 6. Isumassarsiatsialaqaruma pisortama tusarusussagaa nalunngilara.

NAJANNGUAQ MØLLER

Ilinniartunut ataqatigiissaarisoq KNI-mi aalajangersimasumik 70-it 90-illu akornanni ilinniartoqartarpugut, taamaattumik ilinniartorpassuaqartarpugut. Suliffitsinni ilinniartoqartarnerput ataatsimut isigalugu pitsaasuusoraara, tamannalumi kisitsisit aamma takutippaat. TNI-miit suliffinnik misiliisut (pisiniarfimmiunngorniat allaffimmiunngorniallu) taakkuusarput ajornartorsiuteqarfigisartakkavut, aamma taakkuupput suliffimmi misiliisuni amerlanerusunik misiliisorisartakkavut. Ilinniartuutivut naammassisartut 43 %-iupput, nunatsinni tamarmi naammassisartunit 45 %-iusunit appasinnerulaarluni. Ilinniartut naammassisartut taama ikitsigisut naammassisarnerat uagutsinnut ajornartorsiutaangaatsiartoq isumaqarpunga, tassami taamatut ilinniartuuteqarnermut nalunaaquttap akunnerpassuinik aningaasarpassuarnillu atuiffigisarpavut, tamannalumi nunatsinni tamarmi aamma ajornartorsiutaavoq. KNI-mi suliffimmi misiliisunut siorna pingaarnertut akisussaasunngorpunga. Ilaatigut tamanna isumaqarpoq TNI-mi ilinniartunut tunngatillugu suliniutinik, sumiiffimmi sulinermik misiliivianni attaveqaatinut ilinniarfimmilu ilinniartitsisuinut ataqatigiissaarissasunga. Ilinniartut qaqugukkulluunniit attavigisinnaajuaannarpaannga, ilinniarfimminnullu atuagarsoriartorlutik ataatsimuuleraangata alakkartarpakka. Siorna ilinniarfinnut pingasoriarluta alakkaa-

vugut - marloriarluta Qaqortumiippugut ataasiarlutalu Nuummiilluta. Ullut ataatsimoorfivut ilinniartumut namminermut, ilinniartooqatigiinnut soorunami aamma KNI-mut pingaar uteqartorujussuusarput. Ilinniartut takuneqarlutik tusaaneqarlutillu misigisarpaat kiisalu KNI-mi ataatsimuussutsimut tamatsinnut pingaaruteqarluinnartumut peqataanissaannut tikilluaqqujumasarpavut. Alakkaraangakkit ullut pingasut uanga aaqqissuuttakkannik katerittarpugut. Katerinnermi assigiinngitsut sammineqartarput soorlu paasissutissiinerit, saqqummiinerit, oqaloqatigiinnerit nuannisaqatigiinnerillu ingerlanneqartarlutik - siunertaavorlu iliinniartut imminnut tatiginerisa nukittorsarnissaat uagutsinnilu suliffimmi misiliinissaannut piareersarnissaat. Atuagarsoriartornerini attaveqatigiittarnerup ingerlaannarnissaa anguniarlugu Facebookikkut gruppeliornikuuvugut. Ilinniartunut KNI-mi sulisut 39-t attavigisartagaapput, taakkuli ilinniartut sulinermi misiliinermi nalaani ingerlalluarnissaat suliassaraat. Ilinniartut naammassisartut amerlisassagutsigit - amerlisartariaqarpavummi - pitsaasumik ingerlattariikkavut suli ingerlannerussavavut torrallappallaarnerlu ajukkavut pitsanngorsarlutigit.

Suliffimmik misiliisut naammassisartut procentinngorlugit

Gennemførte i procent

Suliffiup avataani ilinniartuuffillit /

Eksterne misiliisut uddannelser / praktikanter sulinermik 70%

43%

TNI

Interne uddannelser 100% Købmandsuddannelse 93%

Lederuddannelse

78%

8.5 Tankforvalteruddannelse 94

,24

kr.

TNI-mi ilinniartut akissarsiaat, ukiut sisamat

Gennemførte i procent

Imatut pitsanngorsaaniarpugut: Katerinneq Nuummi Qaqortumilu ilisarititsinermik ingerlataqarluni ullut marluk katerinnerit. KNI-mi sulisut pingasut ingerlatsisuusarput. Siunertaavoq tusarnaarnissaq, paasissutissiinissaq piareersartitsinissarlu. Ilinniartunngortussat ilinniakkaminnut suliffimmilu misiliinerminni qanoq naatsorsuuteqarnersut paaserusupparput. KNI pillugu, suna suliassarineripput inuiaqatigiinnilu akisussaaqataanerput sukumiisumik ilisimasaqarfigissavaat - attaveqaqatigiinnerlu soqutiginarlunilu peqataatitsiffiussaaq. Ilinniartut KNI-mi naleqartinneqarlutik tikilluaqqusaallutillu misiginissaat ilinniartunut paatsuugassaanngitsumik ersarissarneqassaaq.

Eksterne uddannelser / praktikanter 70%

Naammassinnittartut 43% TNI procentinngorlugit: Suliffiup iluani ilinniartitaanerit Interne uddannelser 100% Niuertunngorniarnermi Købmandsuddannelse 93%

Aqutsisunngorniarnermi Lederuddannelse

78%

Ikummatissaasivilerisunngorniarnermi Tankforvalteruddannelse

Inuit attaveqaqatigiittarfii TNI-mi ilinniartut peqatigalutigit pissuserissumik pinissaq imassaqartitsinerlu aqqutissiuuttarparput, tamannalu ilaatigut Facebookkimi gruppeqartitsinitsigut ingerlallutigu. Taamatut attaveqaqatigiittarnermi sunik naatsorsuuteqarnerat, ernummataat takorluugaallu tunngavigisarpavut. Taamatut attaveqatigiissinnaanermut periarfissaq assut pingaaruteqarpoq, taamaattumik Facebookkimi grupperput paasissutissiiviusassaaq, aliikkutassaqartitsilluni kinaassutsimillu ersersitsiviussalluni. Oqaloqatigiinneruffiussaaq, ilanngunneqartullu ilinniartuunermut tunngasut piukkunnarluartut siammarteqattaarneqartassallutik. Ikkussat nuannersuusassapput unammisitsinertaqartassallutillu.

Attavigisartakkat

aja nngua

Ilinniartut attavigisartagaasa suliassaannut pingaarutilimmut pitsaanerusumik piareersartassavavut. Attavigisartakkat qaammatit pingasukkaarlugit siunissami teamsikkut ataatsimeeqatigineqartalissapput, ataatsimiinnermilu tassani suliffimmi misiliisut qanoq inissisimanersut sulianullu tunngasut oqaluuserineqartassapput. Sulinermi misiliisoqarneq pillugu ilitsersuummik quppersagaateqarpugut, ilinniartulli attavigisartakkallu isummersuinerat naapertorlugu nutartigassaalluni.

Siunertat Ukioq manna TNI-mi ilinniartut nutaat aallartittussat ukiut sisamat qaangiuppata ilinniakkaminnik naammassinnittussaapput, affaasalu ilinniakkatik naammassissavaat.

AKISUSSAASUMIK ATUINEQ TUNISASSIORNERLU

Iluaqutissartai:

Aviisi digitaliusoq

Aviisip digitalinngorneratigut sapaatip akunnerani neqeroorutit malinnaavigiuminarsisissavai ilaatigut isumassarsiorfiu sinnaasunik nerisassiornermilu ilitsersuutinik iserfigineqarsinnaasunik ilanngussisoqartassalluni.

•

Taamatut neqeroorusiornermi mingutsitsinnginnerusumik piffiussaaq

•

Taamatut aaqqiineq iluarsiinissamut ilanngussaqarnissamullu ajornannginnerussaaq

•

Anillatsikkuminartuussaaq

•

Neqeroorutit aviisitaat Pilersuisoq.gl-ikkut imaluunnit QR kodemik scannerinikkut pissarsiarisinnaavaat.

153.250 Naqitat

Ukiuni kingullerni pingasuni neqeroorutit aviisitaat naqitertittakkavut marloriarluta ikilisartarnikuuavut, maannakkullu assartuisarnermut tunngatillugu alloriarneq kingulleq piviusunngortipparput. Pilersuisumi neqeroorutit aviisitaat 9. septemberimiit tamakkiisumik digitalinngussapput. Neqeroorutit aviisinngorlugit naqitertarunnaassavavut pisisartullu mobilimikkut, tabletsimikkut qarasaasiamikkulluuunniit takusinnaasaannik uummaarinnerusumik taarsissallutigu. Taama ililluni Pilersuisoq nunatsinni nioqquteqartuni, aammali naalagaaffeqatigiinnerup iluani siullersaalluni, digitaliusumik aviiseqalissaaq.

Siunissami neqeroorutit nunarsuarmi sumiluunniit naqitaajunnaarnissaat upperaarput. Taamaattumik neqeroorutit digitalinngortinneqarnissaat november 2021-mili suliaralugu aallartinnikuuarput. Ullumikkut nunatsinni inersimasut 94 %-ii smartphoneqarput, qanorluunniillu attaveqaqatigiinnermut, aliikkusersornermut niuernermullu atorluarneqartarpoq - aamma utoqqaanerusut atortarpaat. Neqeroorutinut pappiaqqamut naqitertikkanut sanilliullugu allaanerusumik piujuaannartitsisumillu taarserneqarnissaat piffissanngorujussuarmat taamaattoqarnissaanut pisisartut piareeqqareersut isumaqarpugut.

PINNGORTITAMI PLASTIK NUNARSUARMI TAMARMI SUMIIFFINNILU ASSIGIINNGITSUNI TAMANI AJORNARTORSIUTAAVOQ Nunatsinni eqqakkanut tunngatillugu sukumiisumik misissuinerit takutippaat eqqakkat pinngortitamiittut tassaasartut sumiiffimmi najugaqartuneersuusartut. Tamanna pingaarnertut marluinngorlugu avinneqarsinnaavoq: Nioqqutit ulluinnarni atugassat puui aamma aalisarnermi/piniarnermi atortut. Igitat nalinginnaanerpaat tassaapput ningittakkat, qassutit, aaqqatit, patronikut kiisalu motoorinut uuliat puukui dunkit maqittakkallu, aammali imeruersaatit, naatsiiat panertut kaageeqqallu asimukaraangatta taquarigajuttakkatta puukui takussaasarput.

Uagut nioqqutaativut plastikkertallit uagut akisussaaffigaavut Polaroilimi Pilersuisumilu poortuutit plastikkiusut uagutsinnut tunngassuteqartut immikkut suliaqarfiginiarlutigit aalajangernikuuvugut. Perrassaatit Texacomeersut, pingaartumik dunkit 1, 4 aamma 5 literit kiisalu gearinut uuliat puui maqittakkat, nioqqutigaavut. Agguaqatigiisillugu ukiumut 52.000-it tunisarpavut. Ilarpassui eqqaavinnut iginneqartarput ikuallaavinnilu ikuallanneqartarlutik, aammali ilai suli pinngortitamut igiinnarneqartarput. Plastikkit pinngortitamiittut ikilisarniarlutigit puukut Texacomeersut utertinneqarnerini 3 kr.-imik akiliisarniarluta aalajangernikuuvugut. Nioqqutip tuninerani puua ilanngullugu pisiareriarlugu utertitsinerunngilaq, taamaattumik nioqqutip qaavatigut 3 kr.-imik akiliisitsinerminngaanniinngilaq. Inunnut

pinngortitamik eqqiluitsitseqataasunut aningaasamininnguaq tunniuttagariinnarparput.

Innuttaasunik peqataatitsineq Pinngortitamut avatangiisitsinnut tunngatillugu eqqummaariffigineqarnerussammat peqataaffigineqarnerussammallu nu narput tamaat puukunik katersuititsinermi piffissami 15. april – 1. oktober 2021 katersuineqqusaatsitsilluta unammisitsivugut. Ajugaasut tassaasussaanikuupput illoqarfimmi nunaqarfimmiluunniit innuttaqqortussuseq tunngavigalugu amerlanerpaanik katersisimasut, ajugaasullu eqqugassarinikuuaat Pilersuisumi sumiiffimmiluunniit kaffillerneq. Innuttaqqortussuseq tunngavigalugu naatsorsuinermi nunaqarfiit katersaqarnersaapput. Katersugaqarnersaalluni eqquisoq tassaavoq Kangerluk Qeqertarsuarmiittoq. Piffissami april 2021miit april 2022-mut puukut Texacomeersut 25.125-t utertinneqarput kiisalu nioqqutissiortut nioqqutaasa allat puukui 1.000-it missaanniillutik. Dunkit puukut qanoq ittuugaluartulluunniit utertinneqartut unammisitsinermut tamarmik peqataatinneqarput. Nammineq nioqqutaatitta puukui 46 %-ii utertinneqarput, tamannalu neriuutigisaraluatsinniit appasinneruvoq.

PLASTIKKIP NUNGUJARTORTARNERA

Maannakkut Texacomiit nioqqutit puukuisa utertinneqarnerini akiliutigisartagarput 5 kr.-imut qaffapparput.

Taakku saniatigut uuliamik nioqqutissiortut nioqqutaasa puukui utertinneqartillugit puukumut ataatsimut 1 kr.-neertalissaagut. Puukut plastikkiusut uagutsinnut utertinneqartartut nunap immikkoortuini ikuallaavinnut tunniunneqarnissaat isumagisarparput. Nioqqutit Texacomeersut utertinneqartarnissaat 1. januar 2025-mi 70 %-nngorsimanissaat anguniagaraarput.

Plastikdunkit nioqqutissiarineqarnerminni qanoq akoorneqarsimanersut pinngortitamilu anorimit silamillu qanoq sunnerneqarsimanersut apeqqutaalluni ukiut aatsaat 3 – 400-t ingerlanerini nungusarpoq. Nungutinneqareeraluaraangamiluunniit tammarneq ajorpoq mikisuararsuannguinnartarlunili. Plastikkit manngersut mikisuararsuit, ilaatigullu navianartortaqartartut, immamut pisartut uumasuaqqanut aalisakkanullu pisarput. Atuisunik siunnersuisooqatigiit Tænk misissuinermini kinguppanni, uilluni immallu tarajuani plastikkinik mikisuararsuarnik nassaarsimapput.

Maqittakkat dunkillu tunisatta

70%-ii

2025-mi utertinneqassapput.

Neqip nereriaannarnik nioqqutissiai nunatsinni ulluinnarni atugassanik nioqquteqartartuni tamani tuniniarneqarput

NEQI Nereriaannarnik nutaaliorneq Pisisartut nereriaannarnik assut pisiortortarput, nioqqutillu nereriaannaat piumaneqartorujussuusarput sulilu piumaneqaleraluttuinnarlutik. Inuiaat peqqissuunissaannut suliniaqataaniarlutalu aappaatigut nereriaannaat inuussutissartaqarpianngitsut tuniniarnerini imminnut assortuunnerat peqqissutsimut ajornartorsiutaasinnaasoq takusinnaavarput. Taamaattoqarnerani qinigassavut marluupput: Nereriaannarnik tuniniaanerput unitsissinnaavarput imaluunniit nereriaannaat pitsaassusaat pitsanngorsarniarlutigu suliaqarsinnaavugut - kingullertullu taasarput toqqarparput.

Nereriaannaat Neqimeersut imaattuussapput: • •

nerisassiassat Neqimeersut atorneqassapput nerisassiassat pitsaasut taamaallaat atorneqassapput • akuutissialersugaassanngillat • inuussutissartaqalluassapput • Narsami suliffissanik pilersitsisuussapput Nereriaannarnik qulingiluanik Neqi ineriartortitsinikuuvoq, taakkunanngalu marluk thaiboksiupput.

Igasoq Inunnguaq Hegelund nerisas siornissamut marlunnik ilitsersuusiornikuuvoq: Sava karrylerlugu aamma sava østerssaucelerlugu. Nerisassiat 2021-mi Narsami juullimut tuniniaasoqarmat misileraatitsinikkut saqqummiunneqarput - assullu ilassilluarneqarlutik. Inunnguup akuutissanik atukkaminik savap neqaata mamassusaanut tulluarnerutikkamiuk savap neqaa atorpaa. Neqip nereriaannarnik thaibokseliortalernermigut ulloq naallugu ukiup affaani suliffissanik marlunnik pilersitsivoq.

NERISASSANIK ASIUTITSISARNEQ Nerisassat asiutiinnakkat nunaagaluarunik nunarsuup kissakkiartorneranut sunniuteqartartut anginerit pingajuattut inissisimassagaluarput Pilersuisumi nerisassanik asiutitsineq annikinnerusoq Nunarsuarmi sumiikkaluaraanniluunniit nerisassat iginneqartarnerat soorunami ajornartorsiutaavoq. Nerisassanik nioqqutissiornerit tamarmik kingornalu siammarterneqarlutik angallanneqarnerat tamatigut silap pissusianut sunniuteqartarput, assartuineq sivitsoriartortillugu silaannaap kissatsikkiartorneranut sunniutit alliartuinnartarput. Pisiniarfigisatsinnut assartuisarneq isorartusarpoq, pisiniarfiillu amerlanerit ukiumut amerlavallaanngitsunik assartuinikkut pilersorneqartarput. Taamaattumik nioqqutissanik eqqanaarsartarnitta noqqaasarnittalu pitsanngorsartuarnissaat suliassaraavut pingaaruteqarluinnartut. Nioqqutissat eqqortut amerlassusaallu eqqortut pisiniarfitta noqqaassutigisassagaat soorunami anguniagaraarput, tassami kukkusumik amerlassusiliisarnerit aningaasaqarnikkut kinguneqartuaannartarput. Suliassaq tamanna ajornaatsuinnaaneq ajorpoq, nioqqutillu piusinnaanerannut tunngatillugu immikkut akuersissummik pisaraluarluta sumiiffinni sikusartuni nioqqutinik ukiut tamaasa igitaqartarpugut. 2020-p ukiup affaani siullermi Nerisassanik asiutitsinnginnerunissamik atugassanik Pilersuisup pisiniarfii pinikuupput. Atortussat saniatigut inuit attaveqaqatigiittarfiisigit nunatsinnilu tusagassiutitigut paasititsiniaanermik ingerlatsisoqarpoq. Paasititsiniaaneq suli ingerlanneqarpoq, kissaatigisatsitulli sunniuteqarani - igiinnartakkatta nalingat annikillinikuunngilaq, akerlianilli qaffariarnikuuvoq:

Niuernermik ingerlatsinermi igitsinngivilluni pinissaq uagutsinnut ajornarpoq, kisiannili angusavut naammaginanngimmata tamanna pitsanngorsaavigissavarput. FN-ip nunarsuaq tamakkerlugu anguniagaasa ilagaat innuttaasut atuinerminni tamarmik 2030-mi nerisassanik asiutitsiinnartarnerat affaannanngortinneqassasoq - taamaattumik tamanna Pilersuisup pisiniarfiini 68-iusuni uagut aamma anguniagaraarput.

Anguniakkat sulinikkullu anguniakkat pitsanngorsaa nerillu aqqutigalugit tamanna ima pissaaq: •

Nerisassanik asiutitsinnginnerunissamik pisisartunik attaveqarnissamut Pilersuisup nunap immikkoortuini aqqanilinni Facebookkii atorluarneqarnerussapput. Atortussanik malitassanillu nutaanik massakkut suliaqartoqarpoq.

•

Nerisassani pingaarnerni ataasiakkaani igiinnartakkanut tunngatillugu anguniagassiisoqartassaaq.

•

Sumiiffinni pisiniarfinnut pisisartuinullu naleqqussakkanik nioqqutissanik ikinnerusunik naleqqunnerusunillu qiniataagassaqartitsisoqassaaq.

Pisiniarfitsinni 68-iusuni igippavut 2020-21-mi 22 mio. kr. 2021-22-mi 24,4 mio. kr.

NUNAQARFINNI PISINIARFIIT PINNGITSOORATIK NIOQQUTIGISASSAAT

Ukioq naallugu pilersuinissamik akillu assigiinnissaannik qularnaarinnissimaneq Nunaqarfinni ilaatigut ukiumut qaammatini ikittuinnarni pajuttumik umiarsuaqartarfiusuni ulluinnarni atugassanik pisiniarfituaasarpugut. Taamaattumik aasakkut ukiakkullu ulapaarfimmi pisisartuvut aappaagumut umiarsuarmik pajuttoqaqqinnissaata tungaanut inuuniarnermi pisariaqartinneqartunik nunguutsinnginniassammata quersuavut immerluartarpavut. Nunaqarfinni nioqqutissanik qiniataagassanik pinngitsoorata nioqqutigisassatsinnik ikinnerusunik nioqquteqartarpugut. Nioqqutit inuuniarnermi pingaarutillit nunaqarfinni pisisartutta ulluinnarni inuunerissaarnissaannut pisiarisinnaajuaannagassaat. Nioqqutit nerisassat nalinginnaanerpaat, nakorsaatit pisiareriaannaat, inuup eqqiarnissaanut nioqqutit kiisalu piniarnermi aalisarnermilu atortut allallu nioqqutigisarlutigit. Nioqqutit pinngitsoorata nioqqutigisassatta nioqqutillu allat amerlassusaat soorunami sumiiffimmi qanoq innuttaqartiginersoq tunngavigalugu amerlassusilerneqartarput. Nunaqarfinni mikinerusuni 25-t angullugit innuttaasoqarfiusuni nioqqutinut assigiingitsunut 145-inut pigiuaannagassatsinnut peqqumaasiveqarpugut. Taakku saniatigut nioqqutit assigiin-

ngitsut 200-t nungunnissaasa tungaanut nioqqutigisarpavut. Taakku aamma saniatigut nioqqutinik nerisassaanngitsunik nioqquteqalaartarpugut. Nunaqarfinni anginerusuni 600-t angullugit innuttaasoqarfiusuni nioqqutit assigiinngitsut pigiuaannagassavut 334-t nioqqutigaavut, taavalu nioqqutit assigiinngitsut 2.500-it nungunnissaasa tungaanut nioqqutigisarlutigit. Taakku saniatigut nioqqutinik nerisassaanngitsunik amerlanerusunik nioqquteqartarluta. Nioqqutit pinngitsoorata pigisassavut, pisiniarfimmut assartorneqarnerat qanoq isorartutiginersoq apeqqutaatinnagu, pisiniarfinni tamani assigiimmik akeqartarput. Pilersuisoq nioq qummik pinngitsoorani nioqqutigisassamik aamma nunguutsisimagaluarpalluunniit akia taannaaginnartarpoq. Taava timmisartukkut tikisinneqassaaq, assartorneranilu akia qaavatigut aningaasartuutigineqartoq uagut akilissavarput. Nunatsinni ulluinnarni inuuneq taama ililluta qulakkeerinniffigisarparput. Pisiniarfivut anginerit nioqqutit assigiinngitsut 17.955-it angullugit nioqquteqartarput.

NUNARSUARMI TAMARMI PEQATIGIINNERIT

SILAMIK KISSATSITSIARTOQATAANERMI NAATSORSUUTIT KNI sinerissatsinni tamarmi illuuterpassuaqarpoq. Illuutit tassaapput pisiniarfiit, quersuit, quit, ikummatissaasiviit, sulisunut isersimaffissiat, illuaqqat pequusiviit sulisunullu inissiat. Illuutit tamakku nutarsarnissaannut pingaarnersiuinerit Pilersuisup KNI-mi illuutinut sanaartukkanullu immikkoortortaqarfik peqatigalugu akisussaaffigaa.

Kiassaatit uuliatortut/kiassaassuit

Illuutit katillugit 670-it

Qaammaqqutinik lysstofsrørinik pisoqqanik qaammaqqutinik LED-iusunik taarsersuinermi sarfamik atuineq (kWh-nngorlugu) 45-50 %-imik annikillisitsivoq. Qaammaqqutinik taarsersuineq aserfallatsaaliinissamut kinguaattorutinut tunngatillugu pilersaarut tunngavigalugu ingerlanneqarpoq.

Illut b-normullit 497-it Illuutit 1000 m²-init anginerusut 24-t (pisiniarfiit angisuut quersuillu) Ukiumi naatsorsuiffiusumi 2021/22-mi mingutsitsinermi scope 2 - sarfamiit imaluunniit ungasianiit kiassarnermiit KNI-p pisiarisartagaaniit atortagaaniillu toqqaannanngitsumik silaannarmut mingutsitseqataasarneranut tunngasoq kiisalu scope 1-ip ilaani, tassalu atortuutitta namminerlu kiassanermit nukissiornermillu pilersitsinerisigut CO2-mik aniatsitsisut, immikkut sammillutigit eqqummaariffiginikuuavut. Scope 1 silaannarmik toqqaannartumik mingutsitsineq

Kiassarnermut uuliamik atuinitsigut silaannarmut CO2-mik mingutsitsinerput:

Tamatuma nalingivaa CO2-mik 355 tonsimik aniatitsisimasugut.

KNI-p ukiumi naatsorsuiffiusumi 2021/22-mi ikummatissaq 1.336.092 literi kiassarnermut atorpaa.

Scope 2 silaannarmut toqqaannanngitsumik mingutsitsineq

Sarfaq KNI-p pisiaralugulu ator- KNI-p ungasianiit kiassarnersimasaa: mik pisiaralugulu atorsimasaa: KNI-p sarfamik 2021/22-mi katillugu atuinera tassaasimavoq 12.457.502 kWh.:

KNI-p ungasianiit kiassarnermut/sarfamut 2021/22-mi atuinera tassaasimavoq 3.755.606 kWh.

Scope 2-mi CO2-mik aniatitsinera katillugu:

7.289 tonsiusimavoq.

Kiassaatit uuliatortut/kiassaassuit pisoqqat (1990) kiassaatinik uuliatortunik/kiassaassuarnik nutaanerusunik taarsernerini uuliamik ikummatisssamik atuineq 35-45 %-imik annikillisitsivoq.

Qaammaqqutit

2021/22-mi pineqartut tamarmik malinnaavigilluarneqarput kiisalu quersuarni angisuuni kiassaatinut uuliatortunut kiassaassuarnullu tunngatilllugu qanoq iliuuseqarnissamik pilersaaruteqartoqarpoq.

Nillataartitsiviit/qerititsiviit pileritsannermi pisiassanut atortut Takkunannga taarsersuinermi sarfamik atuineq 50-60 %-imik annikillisinneqarpoq. Nioqqutinik pileritsannermi pisiarineqarsinnaasunut atortunik pisoqqanik taarsersuineq naammassinga jalerpoq, atortut pisoqqat maannakkut 95 %-ii taarserneqarsimalereerput. CO2-mik silaannarmut mingutsitsinitta paasiniarnissaa pisariusumik suliassaavoq, taamaattumillu misissuilluartariaqarpugut allaat suliffiup iluani ingerlatseriaaserput suleriaatsivullu allanngortittariaqalernerinik kinguneqarsinnaalluni. Mingutsitsinitsinnut tunngatillugu scopet tamaasa paasisaqarluarfigeriarlutigit paasissutissanik katersineq assigiissaarnerusoq pitsaanerusorlu angujumaarparput.

SULEQATIGISARTAGAQARNEQ 2030-mut nunarsuaq tamakkerlugu anguniakkat nunarsuarmiut tamarmik akisussaaffigaat, anguniakkallu angunissaanut annerusumik minnerusumillu suleqatigisartagaqarnikkut anguneqassaaq - aamma maani nunatsinni. Inuiaqatigiinni akisussaaqataanitsinnut tunngatillugu suliniutitsinnut pingaarnersiuinitsinni suliniutivut sukumiisuusussaapput, innuttaasullu ulluinnarni inuunerinut toqqaannartumik saaffiginnittussaallutik. Tamanna aamma inuiaqatigiinni akisussaaqataanitsinnut suliniutitta qanoq piviusunngortinnissaannut siunnerfiliisussaapput. Inuiaqatigiinni akisussaaqataanitsinni suliniutitsinni pisisartut peqataatissinnaagaangatsigit peqataatittarpavut, imaanngitsoq suleqatigisartakkatut, kisiannili suliniut ataatsimoorluta soqutigisaralutigit ingerlattarnerini peqataatittarlutigit.

Assersuutit tassaapput: •

•

Ulluinnarni peqqissuunissamut tunngasut kiisalu mamarisavut.gl-imi nerisassiornermi ilitsersuutitigut ulluinnarni peqqinnarnerusumik inuuneqarnissamut nerisassiornermi ilitsersuutit isumassarsiorfissatut suliarisarpavut. Perrassaatinut puukunik utertitsisarnermik suliniut plastikkit pinngortitamiittut piiarnerini atuisut peqataatinnerisigut aningaasanik kajumissaasiisarneq.

Suleqatigisartakkanik, attavigisartakkanik pingaarnertullu aningaasaliiffigisanik assersuutit:

PEQQINNISSAQ PILLUGU NIOQQUTEQARNERUP ILUANI PAARISAMIK SULEQATEQARNEQ

Inuiaat peqqissuunissaasa nukittorsaaviginissaanik suliaqarnissaq inuiaqatigiinnut pingaaruteqarpoq annertullunilu - iluatsittumillu ingerlatissagutsigu assigiinngitsunik suleqatigisartagaqartariaqarpugut. Paarisap aallarnisaaneratigut, kiisalu peqqissuunissamut suliniutaasa assigiinngitsut iluini, Brugseni aamma Pisiffik peqqissuunissaq pillugu nammineer luta suliniutitta ataqatigiissaarnissaannut suleqatigiiffigisinnaasatsinnik nassaarnikuuvugut. Peqqissuunissamut tamatta assigiinngitsunik suleriuseqaraluarluta, illoqarfinnilu arlariinni unammillertitut inissisimagaluarluta, tamatta nunatsinni peq qissuunissamut suliniaqataanissamut tunniussaqarusunneq ataatsimoorutigaarput. •

Qaammatit pingasukkaarlutigit teamsikkut ataatsimiittarpugut, ataatsimiinnitsinnilu peqqinnissamut suliniutivut suleqatigiinnerpullu ataatsimiissutigisarlutigit.

•

Tamatta immikkoorluta peqqinnissamut tunngatillugu suliniutitta sunniutaat uuttorsinnaajumallutigu kisitsisit najoqqutassat siullilit pillugit isumaqatigiissusiornikuuvugut. Tassalu paarnat naatitallu qerisut tunisimasavut kisitsisinngorlugit Paarisamut nalunaarutigisarnissaannut tunngasoq. Peqqissuunissaq pillugu suliniutit sukumiisumik uuttorneqarsinnaatillugit pisisartut nioqqutissanik peqqinnartunik pisisarnerinut pitsaasumik sunniuteqartarpoq.

•

Suleqatigiinneq ataatsimoorussamik ilisarnaateqartillugu, kiisalu ataatsimoorussamik filimialiaq atorlugu, KNR-ikkut inuillu attaveqatigiittarfiisigut avammut saqqummiunneqartarpoq.

Pisortat namminersortullu ingerlataanni arlariinnik KNI suleqatigisartagaqarpoq.

CO2-mut tunngatillugu attaveqatigiittarfimmi ilaasortat tassaapput: •

KNI

•

Royal Greenland

•

Royal Arctic Line

•

Nukissiorfiit

•

Tusass

•

Air Greenland

•

Brugseni

•

Sikuki

•

Polar Seafood

•

LNS Greenland

CO2-mut tunngatillugu attaveqatigiittarfiit KNI CO2-mut tunngatillugu attaveqatigiittartunut akuuvoq, tassani silamik kissatsitsiartoqataanermik naatsorsuutit assigiissaarnerunissaannut nunatsinni suliffeqarfiit anginerusut ataatsimoorluta suleqatigiissuteqartuulluta. Suleqatigiinnermi anguniarneqarpoq suliffeqarfiit CO2-mik aniatitsinermikkut silaannarmut mingutsitsinerat ataatsimoorlutik qanoq paasiniartarnissaannut assigiimmik periuseqalernissaq, taamalu ililluta immitsinnut sanillersuussinnaanitta periusissiornikkullu aaqqiissuteqarsinnaanitta ataqatigiissarneqarnissaat qulakkeersinnaassallutigu. Attaveqatigiittarnitsinni nunarsuarmi tamarmi atorneqartoq Greenhouse Gas Protocol (GHG Protocol) tunngavigissallutigu aalajangernikuuvugut, tassalu taanna atorlugu CO2-mik qanoq aniatitsitigisarnitta paasiniarnissaanut naatsorsornissaanullu nalunaarsuiffittut sakkussaasoq. Nalunaarsuiffik atorlugu scopet pingasut paasiniarsinnaavavut: Scope 1: Toqqaannartumik silaannarmik mingutsitsineq Scope 2: Toqqaannanngitsumik silaannarmik mingutsitsineq. Scope 3. Toqqaannanngitsumik silaannarmik mingutsitsinerit allat.

Timersoqatigiiffiit Kattuffiat aamma UNICEF, pingaarnertut aningaasaliisuuffigisat

Aaqqissuussamut ataatsimut tapersersuinerput ukiuni pingasuni aningaasaliiffigisarput annerpaaq tassaavoq Timersoqatigiiffiit Kattuffiat aamma UNICEF-ip peqatiigillutik meeqqanut suliniutaat Aalasa. Suliniummi siunertarineqarpoq meeqqat timersornerup silarsuaani toqqissisimanartumik peqataatitsiffiusumillu ilaatinneqartarnissaat. Ukiumut aningaasaliissutigisartakkatta pingajorarterutaat ukiuni pingasuni suliniummut taningaasaliissutigisassallutigit tapersersuinerput ingerlapparput.

Aningaasaliinerit

KNI-mi aningaasaliisarnitsigut siunertaraarput: •

nunatsinni ataatsimuussutsip nukittorsarnissaa nuannaartitsinissarlu

•

peqqinnissamut, kulturimut avatangiisimullu suliniutit pitsaasut tapersersornissaat

Aningaasaliiffigisartakkavut: •

Kalaallit Nunaanni UNICEF

•

Neriuffiit

•

Avannaata Qimussersua

•

Kangiata Qimussersua

•

Nágdlúnguak´

•

Arctic Sport Qaarsut

Suliniutip aallartinnerani Kalaallit Nunaanni Inuit Peqqissuunissaannut Suliniaqatigiiffiup meeqqat timersornermut isiginnittaasaat meeqqallu pisinnaatitaaffiinik eqquutsitsisoqarneranik misissuisimaneq tunngavigineqarpoq.

•

SSP Langrend

•

Avannaani Dommerit

•

Ilisimatusarfik

•

Suliniutip kikkunnut tamanut saqqummiunneqarnera.

•

Kulturikkut illorsuaq Taseralik

•

Nanu Meeqqat - Meeqqat juulliat

•

Sisimiuni suliniut sungiusaasunut namminerlu kajumissutsiminnik suliaqartunut pikkorissaanermik ingerlataq aqqutigalugu timersornermi pitsaasumik ataqqeqatigiiffiusumillu ingerlanneqarnissaanik pingaartitsilluni sammineqartoq. Suliniut decemberimi naammassineqassaaq, kingornalu misilittagarineqalersut nunatsinni tamarmi suliniarnissamut tunngavigineqassapput.

•

Kalaallit Meerartaat – Kullorsuaq, Qeqertarsuaq, Qaanaaq aamma Kangaamiut

•

Arctic Elder Games

•

Nemo Thomsen

•

Berit Jakobsen – Sommercamp Tasiilaq

•

Kommandør G. de Lichtenbergs fond

•

Innarluutillit sisoraatinik ujakkaarlutik nunatsinni pissartanngorniuunnerat

•

Efterskolimiinnermut AFS-ernermullu tapiissutit

Suliniummut tapersersuinerput aningaasanik tapiissuteqartarnikkut ingerlapparput, tapiissutivullu atorneqartarput makkununnga: •

NALAASSINERLUFFIUSINNAASUT Nioqqutit sullinneqarnerillu amerlanertigut nunatta avataani pisiarisarpavut, tamakkulu nunatsinni tuniniaqqittarpavut. Suliffeqarfipput assigiinngitsunik nalilinnik pisariusunik peqarpoq - tamakkulu erseqqissartuartuuavut. Niuernermik ingerlatsinitsinni silaannaap pissusaanik, avatangiisitsinnik inunnillu pitsaanngitsumik sunniinissatsinnik nalaassinerlussinnaavugut.

Pingaarutilinnik nalaassinerluffigisinnaasavut matuma kingorna takussutissiarineqarput: •

Inuit pisinnaatitaaffii

•

Aningaasannanniarluni ileqqorlunnernik pitsaaliuinerit

•

Inooqataanermut sulisunullu tunngasut

•

Silaannaap pissusaanut avatangiisimullu sunniuteqarsinnaanerit

Inuit pisinnaatitaaffii Nioqqutaativut nioqqusiavullu nunarsuarmi assigiinngitsorpassuarneertarput. Noqqaasarfiit inuit noqqaasarfiillu pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsisuunngitsut atussallutigit akisussaaffigaarput.

Sulisut pisinnaatitaaffii

Sumiiffik

Nalaassinerluffiusinnaasut

Nioqqutigisartakkavut noqqaasarfinniit, akunnermiliullutillu niueqataasartuniit, assigiinngitsorpassuarneertarput, taamaattumik pilersuinerup qanoq ataqatigiinnera paasiuminaassinnaasarpoq. Tamakku inuit pisinnaatitaaffiinik sulisullu pisinnaatitaaffiinik, soorlu meeqqanik sulisoqartunik, pinngitsaaliilluni sulisitsinernik, inunnik immikkoortitsilluni allanillu unioqqutitsisunut tun ngasut nalaassinerluffiusinnaapput.

2021/22-mi suliniutit Noqqaasarfinnik inuit sulisullu pisinnaatitaaffiinik eqquutsitsinngitsut noqqaasarfinngorsinnaanerat pinaveersaarniarlugu nioqqutissarsiniartarnermi politikki atuutsilernikuuarput. Nioqqutissarsiniartarnermi politikkikkut ilaatigut siunertarineqartoq tassaavoq noqqaasarfissatut isumaqatiginninniartoqartillugu sulinermi malittarisassat nalinginnaasut eqquutsinneqarnissaannik qulakkeerinninissaq, siunissamilu noqqaasarfinngortartussanut isumaqatiginninniartarnissami nioqqutissarsiniartarnermi politikkip atuutsittuaannarnissaa suliniutigiuarneqassaaq. Inooqataanermut avatangiisimullu tunngasunut noqqaasarfiit siunissami misissuivigisalertussaavavut.

Aningaasannanniarluni ileqqorlunnernik pitsaaliuinerit Niuernermi ingerlatsinitsinni aningaasannanniarluni ileqqorlunnermut peqataannginnissarput akisussaaffigaarput.

Suliffeqarfimmi peqquser lunnerit akiliillunilu peqquserlutsitsinerit

Sumiiffik

Nalaassinerluffiusinnaasut

Pisiniarfivut amerlasuut inoqarfinnguani amerlavallaanngitsunit najugaqarfiusuni, imminut qanimut attuumassuteqarfiusuni, ittarput. Tamanna amerlanertigut nukittuffittut inissisimaffiusarpoq, aammali kammalaatersortoqarsinnaanera, suliffeqarfimmi peqquserluttoqarsinnaanera akiliillunilu peqquserlutsitsisoqarsinnaanera eqqummaariffigisarparput.

2021/22-mi suliniutit KNI-p kinaassutsimik ersersitsisuunngitsumik ilisimasamik ingerlatseqqissinnaanermut periarfissaq nutarsaaviginikuuaa, suliffeqarfimmut attuumassuqanngitsumik ilanngussinikuulluni. Peqquserlunnerit, pinngitsaaliilluni akilisiitsiniaanerit, aningaasanik peqquserlunnerit, naatsorsuutinik allanngorsaanerit allallu kikkunnilluunniit nalunaarutigineqarsinnaapput. Nioqqutissarsiniartarnermut politikkerput naapertorlugu noqqaasarfiit tunissutaat qitiusumik katersorneqassapput. Tunissutit atugarissaarnissamut iluaqutaasussanik suliniutaasunut atorneqartassapput, assersuutigalugu sulisunut eqqugassaqartitsinermi atorneqartassallutik.

Inooqataanermut tunngasut aamma sulisunut tunngasut KNI 1000-ngajalluinnarnik sulisoqarpoq tassaasunik aalajangersimasumik atorfillit, paarlattaasartut ukiullu qanoq ilinera apeqqutaatillugu sulisartut - taamaattumik qanoq suiaassuseqartuunerat inuiaassusaallu apeqqutaatinnagu pitsaasumik, isumannaatsumik ataqqinniffiusumillu sulinerminni atugassaqartinneqarnissaat uagut akisussaaffigaarput.

ajutoornerit

Nikanarsaaneq

Uippakajaarneq

Sulinermi

Sumiiffik

Nalaassinerluffiusinnaasut

2021/22-mi suliniutit

KNI-mi sulinermi suliassat ilaatigut karsinik kivittaariffiusarput, savinnik atuiffiusarlutik maskinallu anginerit mikinerillu atorneqartarlutik - taamaattumik sulitilluni ajutooriartaartoqarsinnaavoq.

KNI Pingaarnertut Isumannaallisaanermut Peqqinnissamullu ataatsimiititaliaqarpoq (HSU), ataatsimiititaliap suliffeqarfimmi isumannaallisaanermi peqqinnissarlu pingaarnertut aqutsisuuffigaa ataqatigiissaarisuuffigalugulu. Pingaarnertut Isumannaallisaanermut Peqqinnissamullu ataatsimiititaliap suliaqarfiusuni ataasiakkaani sullivimmi avatangiisit nakkutilliisuuffigai.

KNI-mi sulisut nalinginnaasumik amerlasuunik akisussaaffeqartarput, tamannalu uippakajaarnermik kinguneqaratarsinnaasarpoq.

Ukiuni kingullerni suliffeqarfimmi nikanarsaanerit annertuut nalaattarsimavavut. Tamakku isumagineqareerput, suliffeqarfimmili nikanarsaasoqariataartoqarsinnaanera eqqummaariffigiuaannagassaraarput.

Suliffimmi uippakkajaarsinnaaneq sulisut naapeqatigikulanerisigut pinaveersaartinneqarsinnaavoq. Atorfinnik inuttassarsiuisarnitsigut sulisut ulapittarnerat sapinngisaannut piginnaasaannullu piumasaqaatit naleqqussarniartarpavut. Isumasioqatigiinnerit, nikanarsaaneq pillugu filminik isiginnaagaqareernitsigut akunnattuungaffiusartullu pillugit allagartaarannguit tunngavigalugit nikanarsaneq pillugu politikki atuutsilernikuuarput, nikanarsaanermullu politikkeqarnerup siunertaraa tamatta killissatta ilisimanerunissaat.

Silap pissusianut avatangiisimullu sunniinerit

2021/22-mi suliniutit

Nioqqutaaterpassuavut plastikkimik poortorneqarsimasarput. Nunatta eqqaani immami plastikkit igitat assut ajornartorsiutaapput. Plastik pinngortitamut pigajuppoq inuunermut immamilu uumasoqassutsimut ulorianartorsiortitsisarluni.

Pilersuisoq aamma Polaroil suleqatigiillutik nunarput tamaat perrassaatit puukuinik utertitsinerini akilertarlugit suliniuteqarnikuuvoq. Pilersuisoq ataasiartakkanik nammineerluni sanatitsisarpoq pappiararsuarnik bambussinillu atuinikkut sanaajusunik.

assartuinerit

Sumiiffik

Nioqqutit noqqaassutigineqaqartartut amerlanerpaat nunatsinnut eqqunneqartarput. Taamaattumik nioqqutinik quersuarnut quersuarniillu kiisalu pisiniarfinnut assartuisoqartillugu CO2-mik annertuumik aniatitsisoqarsinnaavoq.

Noqqaasarfiit suleqatiginerisigut nioqqutissarsiniartarnermik immikkoortortaqarfik nioqqutissanik noqqaasarnerup sunniuteqarluarnerusumik ingerlanneqarnissaa aallartinnikuuaat. Assersuutigalugu nerisassaanngitsunik noqqaasarneq ukiumut marloriarlugu-pingasoriarlugu ingerlanneqartalernikuuvoq, siusinnerusukkut pisariaqartitsineq naapertorlugu qaqugukkulluunniit noqqaasoqarsinnaasarnikuulluni.

KNI illuuterpassuaqarpoq, nukimmillu atuineq aqulluarneqanngippat CO2-mik ingasattumik aniatitsisoqarataannaavoq.

Qaammaqqutit pærinik LED-sunik taarsersorneqartuarput. Tamakku saniatigut aserfallatsaaliinermut atatillugu nillusaatinik taarsersuinermi avatangiisimut ajoqusiinnginnerusunik taarsersuineq ingerlanneqarpoq.

Nerisassanik siammarterisuunitsinni nerisassat maangaannartittakkavut nunamik, imermik, sulisunik, assartuinermik allatullu atuinikkut nioqqutissiarineqartarput. Nerisassanik maangaannartitsineq silaannaap kissatsikkiartorneranut pisooqataasarpoq.

Pitsaanerusumik nioqqutissanik eqqanaarsartarnikkut nioqqutillu ullussuminnik qaangiilersut akiisa appartarnerisigut nerisassanik igitsiinnartarneq eqqummaariffigineqarpoq.

Nerisassanik maangaannartitsineq

Nukimmik

Nioqqutinik

Plastik

Nalaassinerluffiusinnaasut

atuineq

Ingerlatarisartakkavut avatangiisimut pitsaanngitsumik sunniuteqartarput - nukissiuutinilu atuinitta annikillisartuarnissaa akisussaaffigaarput. Igitassakillisaaneq igitallu imminut illersorsinnaasumik peerneqartarnerat pisisartut peqatigalutigit suliniutigisarparput. Nioqqutissanik noqqaasarneq pitsaanerusoq eqqornerusorlu eqqummaariffigiunaannarparput.

NALUNAARUTIGINNITTARIAASEQ Silamik kissatsitsiartoqataanermi naatsorsuutit CO2-mik aniatitsineq KNI-mi illuutinut sanaartukkanullu immikkoortortaqarfiup CO2-mik aniatitsinerput Nukissiorfiit CO2-mik aniatsitsinermik naatsorsuinermi atortagaat aamma GHG-protokollen atorlugit sumiiffigisatsinni tamani aniatitsinerput naatsorsortarpaa. Pineqartut assigiinngitsut kr.-ninngorlugit atuiffiusimaneri tunngavigalugit atuineq literinngorlugu, m³-nngorlugu imaluunniit kWh-nngorlugu naatsorneqartarput. Ukiumi matumani kisitsisit katersorneqarsimasut iluarsiissutinik imaluunniit arlaannut ilaasortaaffeqarluni atuinerit immikkut naatsorsoqqissaarneqanngillat. Inuiaqatigiinni akisussaaqataanermi nalunaarusiornissami Scope 1-imi aamma Scope 2-mi atuinerit eqqortut tamakkiisumik takussutissaatigilernissaat sulissutigaarput. Scope 3-mut tunngatillugu suliffeqarfiup silaannarmut toqqaannanngitsumik mingutsitseqataaneranut atuinerup paasiniarnissaanut, assersuutigalugu sanaartukkanut tunngasuni, assartuinermi tunngasuni nioqqutinullu pisiortorneqartunut tunngasuni, 2025/26-mi tamakkiisumik takussutissaateqalernissarput siunnerfigaarput.

Nerisassanik maangaannartitsineq Pilersuisumi nerisassanik maangaannartitsineq pisiniarfiit nerisassat igiinnarsimasaat tamaasa katillugit t.kr.-nngorlugit naatsorneqartarput. Nerisassanik maangaannartitsisarneq siunissami kg-nngorlugu naatsorneqartalissaaq, kg-nngorlugumi naatsorsoraanni paasiuminarnerussaaq.

Utertitsisitsisarneq Dunkinik plastikkiusunik pisiniarfinnut ikummatissaasivinnullu utertinneqartunik Pilersuisumi Polaroilimilu sulisut katersisarput, katersallu sumiiffimmi qitiusumik ikuallaaviusunut nassiunneqaqqittarput. Kingorna dunkinik plastikkiusunik utertinneqartut amerlassusaat piujuaannartitsinissamik suleqatigiinnut ilisimatitsissutigineqartarpoq.

tumut nassiutissavaa. Sulisilluni ajutoorneq Sulisilluni ajoqusersinnaanermut isumannaarineq pillugu sullissiviup aamma Sulisilluni Ajoqusernerit pillugit Sullissiviup naliliivigisarpaa. Sulisilluni ajutoornerit toqunartunittoornerillu annertuut Sullivinnik Nakkutilliisoqarfimmut toqqaannartumik nalunaarutigineqartarput. Sulisilluni ajoqusertup inuttaa nammineerluni nalunaarutiginninnissaminut aamma pisinnaatitaavoq, ajutoornerullu pineraniit ukiup ataatsip iluani nalunaarutiginnittoqarsinnaavoq.

Naatitanik paarnanillu qerisunik tunisat procentin ngorlugit Brugsenip, Pisiffiup aamma Paarisap makkununnga tunngatillugu suleqatigiinnitsinni: Kattulluta inuunerinneq ilusilersorparput pillugu naatitanik paarnanillu qerisunik tunisavut procentinngorlugu Paarisamut nassiuttarnissaannik pisussaaffilernikuuvugut. Tunisat procentinngornerini siornamut sanilliullugu amerlisimanersut ikilisimanersulluunniit takuneqarsinnaapput. Tunisat amerlassusaat procentinngorlugit tunisanut taarsiullugit atorneqarput, taamatullu iliornermi paasissutissat allanut tunniunneqartussaanngitsut illua-tungeriit akornanni paasitinneqannginnissaat qulakkeerneqarpoq.

Plastikkiunissaanik pisariaqanngitsut KNI-miit atorneqarunnaariartornerat Kaaviaartitat procentinngortinneqarnerat ukiumi naatsorsuiffiusumi 2021/22-mi Pilersuisup pisiniarfiini tamani kaaviaartitaasut tunngavigalugit naatsorsorneqarput. Naatsorsuinermi ataasiartakkat marluinngorlugit immikkoortillugit naatsorsorneqartarput, tassalu ataasiartakkat plastikkinik pappiararsuarnillu nioqqutissiat aammalu ataasiartakkat avatangiisimik innarliisussaanngitsutut nioqqutissiat immikkoortinneqartarlutik. Taamatut naatsorsuinermi ataasiartakkanik plastikkinik pappiararsuarnillu nioqqutissiat kiisalu ataasiartakkat avatangii simik innarliisussaanngitsutut nioqqutissai qanoq kaaviiartitsissutaatiginersut kisitsisini takuneqarsinnaapput.

Sulisut naammagisimaarinninnerinik misissuineq Sulisut naammagisimaarinninnerinik misissuineq ukiut tamaasa ingerlattalernikuuarput, misissuinermillu Ennova ingerlatsisuusarpoq. Ukiut siuliini sulisut naammagisimaarinninnerinik misissuineq siunnersuinermik ingerlatalimmit allamit ingerlanneqartarnikuugaluarpoq. Taamaattumik misissuinermi paasisat ukiut siuliini angusanut sanillersuunneqarsinnaanngillat. Ennova misissuinermi ingerlatsisuutillutigu iliuusissavut periu sissiorluta, Ennovap siunnersuutai uagutsinnut naleqqussakkat atorlutigit, ingerlassinnaalissavavut.

Sulisilluni ajutoortunik nalunaarutiginnittarneq Suliffeqarfitsinni sulisilluni ajutoornerit KNI-mi sulisoqarnermik immikkoortortaqarfiup katersortarpai. Sulisilluni inuit perlasinerat, ajutoornerit toqunartunitsinneqarnerallu KNI-mi sulisitsisut sulisoqarnermik immikkoortortaqarfik suleqatigalugu nalunaarutigissallugit pisussaapput. Nalunaarutigineqartoq Nuummi Sulisilluni ajoqusersinnaanermut isumannaarineq pillugu sullissivimmut Nuummi Sullivinnik nakkutilliisoqarfiit-

NALUNAARUTIGINNITTARNERMI PERIUSEQ Aaqqissugaaneq Ukioq kaajallallugu atorfillit

2021-22

2020-21

Amerlassusaat

845

836

Siulersuisuni arnat

45 % (4)

Siulersuisuni angutit

55 % (5)

Pisortaaqatigiinni arnat

37 % (3)

30%

Pisortaaqatigiinni angutit

63 % (5)

70%

Pilersuisumi arnat nunap immikkoortuini pisortat

33 % (2)

Pilersuisumi angutit nunap immikkoortuini pisortat

67 % (4)

Pilersuisumi niuertut (arnat)

62 % (34)

60 % (33)

Pilersuisumi niuertut (angutit)

38 % (21)

40 % (22)

Polaroilimi arnat nunap immikkoortuini ikummatissaasivinni pisortat

Polaroilimi angutit nunap immikkoortuini ikummatissaasivinni pisortat

100 % (3)

Polaroilimi arnat ikummatissaasivinni pisortat

Polaroilimi angutit ikummatissaasivinni pisortat

100 % (16)

Sulisut naammagisimaarinninnerinik misissuineq

2021-22

2020-21

Procent %

n/a

Sulinermik nuannarisaqarneq

%-inngorlugit

n/a

Tatiginassuseq

%-inngorlugit

n/a

2021-22

2020-21

Akissuteqartut procentinngorlugit

Suliffimmi avatangiisit Sulitilluni ajutoornerit nalunaarutigineqartut

Amerlassusaat

Ilinniartut

2021-22

2020-21

Sulinermik misiliisut amerlassusaat

Inuit amerlassusaat

Sulinermi misiliisut nutaat amerlassusaat

Inuit amerlassusaat

Sulinermik misiliisut taamaatiinnartut amerlassusaat

Inuit amerlassusaat

Sulinermik misiliisut naammassisut amerlassusaat

Inuit amerlassusaat

Suliffiup iluani ilinniartitaanerni naammassisut

Inuit amerlassusaat

Piginnaanngorsarnermi suliffiup avataani ingerlatat allat

Inuit amerlassusaat

424

456

2021-22

2020-21

355

n/a

Avatangiiseq silallu pissusia - CO2-mik aniatitsineq Scope 1

Tons CO2

Scope 2

Tons CO2

Pappiaqqanik atuineq Aviisit naqitat amerlassusaat

Amerlassusaat

Nerisassanik maangaannartitsineq Pilersuisumi nerisassanik maangaannartitsineq

t.kr.

Qerisunik tunisat procentinngorlugit naatitat paarnallu

7.289

n/a

2021-22

2020-21

153.250

n/a

2021-22

2020-21

24.405

22.038

2021-22

2020-21

%-inngorlugit

104

%-inngorlugit

101

105

%-inngorlugit

113

%-inngorlugit

Utertitsinermik aaqqissuussineq

111

106

2021-22

2020-21

Dunkit Texacomeersut

Amerlassusaat

23.075

23.250

Dunkit Texacomeersut tunineqarsimasut

Amerlassusaat

52.250

52.950

Dunkit tunisassiortunit allaneersut

Amerlassusaat

Plastikkiunissaanik pisariaqanngitsut atorneqarunnaariartornerat Polaroilimi puussiat plastikkiusut

1.875

n/a

2021-22

2020-21

Amerlassusaat

816.022

1.003.557

Ataasiartakkat plastikkinik pappiararsuarnillu sanaat

Amerlassusaat kaaviiartitat procentinngorlugit

13%

52%

Ataasiartakkat avatangiisimik innarliisinnaanngitsutut nioqqutissat

Amerlassusaat kaaviiartitat procentinngorlugit

87%

48%