Koko kansan
JYTKY Moni äänestäjä hyppäsi eduskuntavaaleissa viime hetkellä voittajan vankkureihin. Perussuomalaisten kannatus pomppasi tosipaikan tullen korkeammaksi kuin yhdessäkään gallupissa oli uskallettu veikata. Historiankirjoihin kirjattiin huikea nousu muutaman hassun paikan puolueesta kolmen kärkeen. Sellaista ei ole tapahtunut sitten Suomen kansan demokraattisen liiton menestysjuoksun. Ehdoton äänikuningas oli (tosin täysin yllätyksettömästi) Timo Soini. Tukea sateli kansalta, mutta poliitikkotovereille hän on persuna non grata, ei-toivottu persu. Pitkän aikaa näytti silti, että Soini laumoineen on silti pakko ottaa mukaan hallitukseen, vaikkei kukaan varmasti olisikaan halunnut tehdä hallitusyhteistyötä perussuomalaisten kanssa. Miksikö ei? Palautetaan mieleen muutama puolueen vaaliteesi: 1) Erotaan EU:sta, niin säästetään rahaa! 2) Rahat pois postmodernilta tekotaiteelta, ja poliitikot päättämään siitä mikä on taidetta. 3) Maahanmuuttajat ruotuun, tai oikeastaan kokonaan pois Suomesta. Kuka niitä täällä kaipaa? 4) Viherpiiperrykselle ja muulle turhanpäiväiselle hippitouhulle pitää panna piste. Lopulliseksi kynnyskysymykseksi perussuomalaisten nousemiselle hallitukseen muodostui Portugali, mutta eipä muiden puolueiden tavoitelistoilta ei taida muutenkaan löytyä kovinkaan isoja yhteneväisyyksiä perussuomalaisten teemojen kanssa. Mutta viidennes suomalaisäänestäjistä tykkää persuista. Toisaalta kyseessä onkin samaan aikaan maamme puoluekentän vihatuin ja vastustetuin joukkio.
Inhosta huolimatta monia harmittaa nyt puolueen jättäytyminen hallituksen ulkopuolelle, vaikka vähän aikaa sitten Perussuomalaisten vaalimenestystä tuskailimme varmasti ainakin sinä, minä ja Väyrysen Paavo. Konkaripoliitikon lisäksi myös monelta muulta vanhalta kansanedustajalta jäi kansan myöntämä päätöksentekolupa uusimatta. Jostakin paikat oli vietävä, ja eniten leikkuri viuhui Keskustan kannatuksen kohdalla. Tipahtaneiden kepulaisten tilalle nousi kirjava liuta kike-elomaita ja velttovirtasia. Ja sitten vielä tämä Teuvo Hakkarainen, aika tapaus! Jos perussuomalaiset onnistuvat pääoppositiopuolueena, neljän vuoden päästä äänipankki taitaa räjähtää uudelleen. Mutta jos ja kun puolueen sisäiset erimielisyydet käyvät painamaan kivenä politiikanteon jalassa, oppositiotaipaleestakin voi tulla raskas. Ehkä kansa ei enää haluakaan yhden kauden jälkeen persuja. Jotakin kuolematonta perussuomalaisten vaalivoitto jätti silti. Kansan suussa kulkee varmasti pitkään Timo Soinin ilmoille päästämä lentävä lause: ”Tuli iso jytky.” Persut ehkä lähtevät, mutta koko kansan jytky jää. JK. Olisiko Keskustan nyt aika nimetä Paavo Väyrynen presidenttiehdokkaakseen? Paavolla olisi aikaa kampanjoida, ja lisäksi kansa pitää hänestä, presidenttiskelpoinen mies siis. URHO F. LEHMÄPOIKA Kirjoittaja on vajaa toimittaja ja Kapitaali-lehden vakituinen avustaja
24