Säteilevä kaupunki
Pripjat lepää rauhassa
Kahdenkymmenenviiden vuoden takaisen voimalaonnettomuuden kuolematonta tarinaa kertovat vinhasti rätisevät geigermittarit. Kaikkialla säteily ei ole kovaa, mutta laskeumapesäkkeitä muhii joissakin paikoissa. Esimerkiksi asvaltin välistä puskeviin sammalmättäisiin on jäänyt aimo annos säteilyä ja vapaasti rehottavissa metsissä säteilymittarin lukemat nousevat miltei pilviin. Turvattoman reitin valinta voi koitua arvaamattoman kuljeksijan kohtaloksi. Varoa sopii, mihin jalallaan astuu. Puoliintumisaika on pitkä, ja vie tovin, ennen kuin kaikki säteily on hälvennyt. Joku ehkä välittää Pripjatin tilasta, mutta kukaan ei voi tehdä sille mitään. Kaupunki on pilalla ja täysin asumiskelvoton eikä sinne voi enää palata – ei meidän sukupolvemme, eikä moni seuraavakaan. Neljännesvuosisadan kestänyt yksinäisyys on jatkuakseen, ja aika entinen tuskin enää koskaan palaa. Vain aavekaupungissa vierailevat turistijoukot tuovat ääntä, väriä ja pientä ihmisvilinää kaduille ja ympäristöön. Mielessä herää ajatus: tämä ei saa toistua, Tshernobyl ei saa tapahtua uudelleen.
Kaikesta huolimatta vierailija voi pienellä pinnistelyllä maalata mieleensä kuvan onnettomuutta edeltäneestä maisemasta: keväisen vehreän, viehkeän kaupungin kaduilla kirmaavat pienet lapset hymyssä suin vanhemmat perässään. Vauraus näkyy joka nurkalla. Kaikki on kunnossa, ja tulevaisuus huokuu huolettomuutta. Mutta Pripjatin sadulle kirjoitettiin surullinen loppu. Tänä päivänä kukaan ei tallaa kaupungin polkuja, satunnaista kulkijaa lukuun ottamatta. Kaupunki uinuu kaikessa rauhassa ja yksinäisyydessä laskeumapeitteensä alla vielä satoja vuosia.
”
Kauniista Pripjatista on tullut karu Pripjat.
Tshernobylin onnettomuus 1 Tshernobylin nelosreaktorin ydinvoimalaonnettomuus 26. huhtikuuta 1986 sai alkunsa määräaikaishuollon yhteydessä tehdystä kokeesta, jossa rikottiin pahasti turvallisuusmääräyksiä. Voimalan reaktorissa tapahtuneen räjähdyksen seurauksena ilmaan vapautui radioaktiivista kaasua, savua ja hiukkasia. Radioaktiivinen savusumu nousi noin kilometrin korkeuteen.
3 Räjähtänyt nelosreaktori verhottiin vuoden 1986 lopulla betonilla säteilyvuodon tyrehdyttämiseksi. Nyt rapautuneen sarkofagin tilalle ollaan rakentamassa uutta. Ukraina arvioi onnettomuuden jälkikustannuksiksi 150 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuosina 1986–2000. Lukema on jopa noin kuusi prosenttia Ukrainan valtion budjetista. 4 Ydinvoimala-alueella asuu nykyään pari sataa ihmistä, joista valtaosa työskentelee alueen infrastruktuurin ylläpidossa. Muutama onnettomuuden jälkeen evakuoitu asukas on myös palannut takaisin entiseen kotiinsa, vaikka Ukrainan laki kieltää alueella asumisen. Alueella tehdään kuitenkin Kiovasta opastettuja päiväretkiä, joilla pääsee tutustumaan eri kohteisiin Tshernobyliä ympäröivällä sulkuvyöhykkeellä.
2 Radioaktiivinen laskeuma saastutti pahiten voimalan lähialueet, mutta radioaktiivista säteilyä levisi myös muualle Eurooppaan. Onnettomuus on aiheuttanut vuosien aikana kaikkiaan kymmeniä tai jopa satojatuhansia säteilykuolemia ja lukemattomia sairauksia, esimerkiksi syöpää.
13