TYÖN
SIUNAUS VILLE-VEIKKO PULKKA
”Hyvinvointi syntyy työstä.” ”Työ on parasta sosiaaliturvaa.” ”Suomi tarvitsee kaikkien kansalaistensa työtä.”1
P
oliitikot vasemmalta oikealle hokevat pakko-oireisesti mantraa, jonka mukaan vain ja ainoastaan palkkatyö luo hyvinvointia. Samaisesta syystä oikeisto ja elinkeinoelämä haluavat pidentää työuria alusta, lopusta ja keskeltä ja etenkin laiskottelevat opiskelijat halutaan entistä nopeammin työmarkkinoiden palvelukseen.2 Palkkatyötä fetisoiva diskurssi on voimistunut samanaikaisesti, kun tulot ja varallisuus on keskitetty entistä harvempien käsiin.3 BKT:lla mitaten kansantalouskakuissa pitäisi olla enemmän jaettavaa kuin koskaan aiemmin. Esimerkiksi Suomessa ihmisten hyvinvointi on kuitenkin laskenut aidon kehityksen mittarilla (GPI)4 mitattuna jo 1970-luvun alun tasolle. Samaan aikaan kun työntekijöiden hyvinvointia edistäviltä palveluilta ja sosiaalietuuksilta on viety uskottava rahoituspohja keventämällä kaikista rikkaimpien verotusta5, jatkuvat tehostamistoimeenpiteet ovat ajaneet ihmisiä sairaseläkkeille. Ihmisten arkea varjostavasta työn ja toimeentulon epävarmuudesta on tullut pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Uusliberaali kapitalismi on onnistunutkin voimakkaasti purkamaan 1970-luvulta lähtien hyvinvointivaltioissa materialisoitunutta luokkakompromissia, joka mahdollistui toisen maailmansodan jälkeen
vahvan ammatillisen ja poliittisen työväenliikkeen ansiosta. Vaikka Pohjoismaissa työn tavaramuotoa onnistuttiinkin purkamaan monia muita läntisiä teollisuusmaita voimakkaammin, myös pohjoismainen hyvinvointivaltio nojasi täystyöllisyyteen. Tästä syystä onkin ymmärrettävää, että kapitalis- Suomen GPI:n kehitys 1960-luvulta lähtien. Talousmianalyysinsa hukan- kasvun ja hyvinvoinnin välinen yhteys on katkennut. nut vasemmisto yrittää sa taloudessamvielä epätoivoisesti haikailla historiaan. me prekarisaatio läpileikkaa kuitenkin koko Totuus kuitenkin on, että perinteisen työmarkkinat, joten työsuhteen laatu ei yksin palkkatyöläisen normiin ei ole enää paluuta kerro työn varmuudesta. Nykypäivän työläija teollisen yhteiskunnan kaltainen täystyölliset ovatkin enenevissä määrin työläisyritsyys ei ole toteutettavissa; ainakaan nykykatäjiä, jotka joutuvat kantamaan itsenäisesti pitalismin ehdoilla. Uusliberaali kapitalismi huolta toimeentuloon sisältyvistä riskeistä ja on tehnyt työntekijöistä joustotyövoimaa, markkinoimaan työvoimaansa kaikin keinoin. jonka pitää olla valmis joustamaan hyvinvoinOn muistettava, että kapitalismi elää tinsa äärirajoille saadakseen nauttia palkkaniukkuudesta. Jotta työntekijöiden neuvottyön siunauksesta. teluasema voidaan pitää heikkona, on tarjolla Yhä useampi työntekijä työskenteleekin olevaa työtä oltava niukasti ja toimeentulon pätkätyösuhteissa, osa-aikaisesti, vuokraon oltava riippuvaista palkkatyöstä. työntekijänä, itsensätyöllistäjänä, freelanceTyökyvyn yhteiskunnan7 puolustaminen rina, pienyrittäjänä tai muuten epävarmassa onkin työväenliikkeeltä ainoastaan kaksi astyösuhteessa.6 Finanssipääoman hallitsemaskelta taaksepäin, ei yhtään eteenpäin. Palkka-
8 • KAMPPAILEVA OPISKELIJA