tuen muuttaminen laina- eli velkamuotoisektuoda korkeakouluihin lukukausimaksut. SYL si, tai muun puutteessa mikä tahansa lainan onnistui torpedoimaan maksuhankkeen kanpainoarvon kasvattaminen, on yhä avoimemtelemalla oikeuskanslerille, vedoten mm. min nousemassa porvarillisen agendan kärmaksujen taannehtivuuteen ja YK:n taloudelkeen. listen ja sosiaalisten oikeuksien sopimukseen. Rahapainotteinen opintotukijärjestelmä Hanke raukesi siltä erää kokonaan.) saatettiin voimaan vuonna 1992 laajan poikYhteiskunnallisten valtasuhteiden kehikipoliittisen kannatuksen myötä. 1990-luvun tyttyä 1990-luvulta 2010-luvulle entisestään kriisi ajoi Suomeen voioikeiston ja pääomapiiriOpiskelijoiden sitominen velkaan malla palkkatyösuhteien hyväksi, porvaripuoden epävarmistumista. lueiden pyrkiessä johtaohjaa heidän käyttäytymistään Opintorahauudistukmaan maata keskenään sen tarkoitus oli lievitja niiden sivistyssiipien palkkatyöstä riippuvaisiksi, tää paineita opiskeluaiollessa käytännössä histyöhönpääsyn rationaliteetilla kaiseen työssäkäyntiin toriaa, pyrkii oikeisto varmemmalla toimeenpalauttamaan opintoraelämäänsä suunnitteleviksi tulolla ja valmistumisen han velaksi. Opintovejälkeisen automaattisen lan koulutuspoliittinen porvarillisiksi mallikansalaisiksi. velkataakan poistolla. merkitys on oikeistolle Opintorahaa kannatti ensisijaisesti pedagogimyös kokoomuksen tuolloin yhä vahva sinen. Opiskelijoiden ja valmistuneiden sitomivistysporvarillinen siipi. (Toisaalta kokoonen velkaan ohjaa heidän käyttäytymistään muksen Riitta Uosukaisen johtaman opepalkkatyöstä riippuvaisiksi, työhönpääsyn tusministeriön oli tarkoitus samanaikaisesti rationaliteetilla elämäänsä suunnitteleviksi
porvarillisiksi mallikansalaisiksi. Asuntovelalla uusinnettu aikuiselämän hallinta ei oikeistolle enää riitä, vaan velka on ulotettava myös ikäluokan enemmistön nuoruuteen ja opiskeluvuosiin. Opintovelan tarkoitus on ulottaa porvarillinen hallinta nuoreen työvoimaan, joka velattomana, hankkimansa osaamisen, Kelan vähimmäisetuuksien sekä paikoittain myymänsä työvoiman varassa on vielä jokseenkin itsenäistä ja joka kykenee kieltäytymään kurjimmasta joustotyöstä. Velkaa tarvitaan puristamaan nuorista ulos yhä enemmän työtä ja lisäarvoa - sekä vaientamaan poliittinen toiminta ja kapinointi. Opintovelka, opintomaksut ja akateeminen kapitalismi etenevät kuitenkin käsi kädessä. Lainamuotoinen opintotukijärjestelmä palvelisi vakaana portaana opintomaksujen sisäänajolle, kun velkamuoto olisi tukijärjestelmän kautta ensin istutettu korkeakouluopiskeluun. Porvarillisessa retoriikassa opintomaksujen myötä vain nollat opintovelkasumman perässä lisääntyisivät - velanhan saisi maksettua pois reippaalla työllä - ja yliopistot saisivat uuden mittavan rahoitusinstrumentin. Velkasidoksen työhön ”kannustavan” vaikutuksen kesto ja teho moninkertaistuisivat ja yliopistojen johtajat voisivat viimein alkaa tehdä uuden yliopistolain mahdollistamaa tulosta - ei niinkään varsinaisia voittoja (paitsi bonuksina itselleen), vaan korkeakoulujensa kapitalistisen palvelutehtävän edellyttämää kilpailevaa kehittämistä.
OPINTOTUKIKAMPPAILU JATKUU KABINETEISSA SYL:n edunvalvontaa ohjaava poliittinen linjapa-
peri ti
liputtaa yksiselitteisesopintorahapainotteisen
Liikaa tulevaisuudestaan huolehtiva nuori on nöyrä ja hiljainen. Ranskalaisen opiskelijaliikkeen Atelier Populaire -kollektiivin juliste 1968.
järjestelmän puolesta. Hallitusohjelmatavoitteissaan ja muussa vaaliviestinnässään kuten esimerkiksi mielipidekirjoituksissa järjestö puolusti johdonmukaisesti rahapainotteista järjestelmää, mutta koko kampanjassa kysymys jäi päätavoitteen eli indeksin varjoon. SYL:n ympärillä erilaisia lainapainotteistamismalleja on viime vuosina esitetty tihenevissä määrin. Viime vaalikaudella opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa toimi opintotuen
KAMPPAILEVA OPISKELIJA • 19