SYL:n indeksikampanja eduskuntavaaleissa 2011 oli etujärjestökentän näkyvin. Todellinen kamppailu tullaan kuitenkin käymään opintotuen tason sijaan sen muodosta.
Miten SYL voi edustaa vihollista samanon sittemmin kääntynyt varsinaisesta porvaaikaisesti sekä vasemmistolaiselle ammatrihallituksen koulutuspolitiikan myötäilystä tiyhdistysaktiiville että oikeistolaiselle pääkohti selvemmin sosiaalireformistista ja siomanomistajalle? Sekä Kaakkuriniemi että vistysporvarillista linjaa. Wahlroos osuvat tavallaan oikeaan. Heidän Sivistysreformistinen linja sijoittuu luonnäkemyksensä heijastelevat SYL:n ristiriinollisesti suureen snellmanilais-fennomaanitaista ja erityislaatuista roolia suomalaisessa seen jatkumoon, jossa korostetaan koulutuskoulutuspolitiikassa. ta välttämättömänä sosiaalisen liikkuvuuden Pitää esimerkiksi välineenä ja kansan korUusliberaalin yhteiskuntapaikkansa, että SYL on keaa koulutustasoa kanviime vuosina toiminut sallisen menestyksen politiikan kypsänä kautena poliittärkeänä ponnistuslauehtona. SYL:n käänne tana nuorille oikeistopokorreloi vihreiden ja vatiselle oikeistolle on suuri tappio, liitikoille (esim. kansansemmistoryhmien vaikuettei se voi hyödyntää ylioppilasedustaja Lasse Männistö, tusvallan kasvun kanssa SYL:n puheenjohtaja edustajistovaalikaudella liikettä oman agendansa tuki2007). Opiskelijapolitii2009-2011. Nykyhetkikan ruohonjuuritasolle sissä yhteiskunnallisissa alustana maksullisen korkeakattojärjestö epäilemätvaltasuhteissa käänne on tä näyttäytyy etäisenä, siis tapahtunut suhteessa koulutuksen ja velkapohjaisen urautuneena ja elitistisevasemmalle, mistä myös opintotuen sisäänajamiseksi. nä, kuten kattojärjestöt Wahlroosin närkästys tyypillisesti näyttäytytodistaa. vätkin. Toisaalta vuonna 2011 Wahlroosin arSYL:n puheenjohtaja vuonna 2011 on vio on Kaakkuriniemeä ajantasaisempi: SYL ryhmätaustaltaan HYYn ainejärjestöläinen
18 • KAMPPAILEVA OPISKELIJA
mutta vihreitä lähellä oleva Katri Korolainen-Virkajärvi. Vuoden 2010 puheenjohtaja, vuodenvaihteesta 2011 pääsihteeriksi siirtynyt Matti Parpala on kokoomuslainen, mutta hän on profiloitunut SYL:n sivistysreformistiselle linjalle kontrastina vasten kokoomusopiskelijoiden aitoporvarillista linjaa. Sivistysreformismille ja vihreiden suhteelliselle painoarvolle löytyy SYL:issä perinteitä ja asiayhteydestään irrotettuina näitä piirteitä voi tuskin pitää minkäänlaisina vasemmistolaisina kamppailuvoittoina. Uusliberaalin yhteiskuntapolitiikan kypsänä kautena poliittiselle oikeistolle ja pääomapiireille on kuitenkin suhteellisen suuri ja harmittava tappio, etteivät ne voi hyödyntää korporatiivista ylioppilasliikettä oman agendansa tukialustana mm. maksullisen korkeakoulutuksen ja velkapohjaisen opintotukijärjestelmän sisäänajamiseksi Suomeen. SYL satsasi eduskuntavaaleissa 2011 enimmät voimavaransa lobatakseen hallitusohjelmaan opintotuen sitomisen kansaneläkeindeksiin, mikä oli hyvin maltillinen tavoite. On jopa arvioitu, että Vanhasen porvarihallitus jätti opintotuen ainoana vähimmäisetuutena sitomatta indeksiin tahallaan, jotta opiskelijajärjestöille saataisiin näin räätälöityä seuraaviin vaaleihin ja hallitusneuvotteluihin sopivan vaaraton kärkitavoite. Uuden porvarivetoisen hallituksen oli sitten tarkoitus kaikessa armeliaisuudessaan myöntyä opiskelijoiden toiveeseen. Porvarihallituksen sijaan maahan muodostettiinkin Jyrki Kataisen kuuden puolueen sateenkaarihallitus, joka on toteuttamassa indeksin - tosin reippaasti vesitetyssä muodossa, tavoitellun 1.1.2012 sijaan vasta syyskuussa 2014. Näin opintotuen ostovoiman alamäki, jota indeksivaatimuksella pyrittiin tasokorotuksia systeemisemmin torjumaan, jatkuu suurimman aikaa vaalikautta entisellään. Vesitetty indeksi on sixpack-hallitukselta aikamoinen haistattaminen ylioppilasliikkeelle, joka toteutti työteliäästi rooliaan neutraalina, kaikkia puolueita kohtuullisilla tavoitteillaan lähestyvänä edunvalvontajärjestönä. Suomalaisen edunvalvontakorporatismin käyttäytymissäännöt eivät kuitenkaan juuri salli oiketetunkaan pettymyksen purkamista tässä tilanteessa.
OIKEISTO PYRKII AJAMAAN NUORET JOUSTOTÖIHIN OPINTOVELALLA Toteutui indeksisidonnaisuus tai ei, var-
sinaista kamppailua opintotuen tulevaisuudesta käydään edelleen. Kamppailun polttopisteessä on opintotukijärjestelmän muoto. Nykyisen opintorahamuotoon painottuvan