Mihin sitä WAGGGSiä oikein tarvitaan?

Kun tasa-arvon mallimaassa Suomessa päätyy toimimaan Partiotyttöjen maailmanliiton pesteissä, saa osakseen kummastelua. Mihin sitä WAGGGSiä oikein tarvitaan, kun meillä tytöt ja pojat ovat toimineet yhdessä jo puolen vuosisataa, rakentaen yhdessä yhden maamme vahvimmista nuorisojärjestöistä.

Kummastelua lisää se, että Suomi ylipäänsä on ollut sukupuolten tasa-arvon uranuurtaja. Täällä nautitaan pitkäjänteisen tasa-arvotyön hedelmistä. Suomalaiset tytöt ja nuoret naiset murtavat urakalla lasikattoja. Meidän maailmassamme uutiset kertovat seuraavaa:

Naisten osuus johtajista on noussut Suomes- sa ennätyskorkealle. Naisten osuus kaikista johtajista Suomessa on 36,8 prosenttia. Naisia on nyt Suomessa enemmän johtajina kuin OECD-maissa keskimäärin (Eva.fi 24.2.2021).

Kysymys siitä, mihin sitä WAGGGSiä enää täällä Suomessa tarvitaan, on paikallaan. Tasa-arvon pintakerrosta sopiikin raaputtaa. Kuva monimutkaistuu oitis:

Naisten osuus pörssiyhtiöiden johtoryhmissä säilyi ennätystasolla 27 prosentissa, kertoo tuore selvitys. Toimitusjohtajina naisia on kuitenkin yhä vähän, eivätkä naisten vastuualueet johtoryhmissä useinkaan tue urapolkua kohti toimitusjohtajan tehtävää. Toimitusjohtajaksi edetään usein talous- tai liiketoimintajohdosta. Selvityksen mukaan 14 prosenttia suomalaisten pörssiyhtiöiden liiketoimintojen johtajista on naisia (Salkunrakentaja.fi 30.12.2021). Jotain eriytymistä on siis nähtävissä. Pikemminkin kuin kyvyistä, kyse on ehkä erilaisista kiinnostuksenkohteista ja koulutusvalinnoista. Mitä se tarkoittaa tasa-arvon kannalta, vaatii laajempaa pohdintaa. Tasa-arvoa ei toki mitata viivoittimella. Mutta liian yksipuolinen tasa-arvopuhe ei myöskään palvele tarkoitustaan: Kouluterveyskysely kertoo, että joka viides tyttö kärsii yksinäisyydestä – pojat selvin- neet paremmin korona-aikana. Erityisesti tytöt tuntevat entistä useammin yksinäisyyttä. Muutos huonompaan on tytöillä tapahtunut kahdessa vuodessa kaikilla kouluasteilla peruskoulusta lukioon ja ammattikouluihin (Yle.fi 17.9.2021).

Kolmasosa teinitytöistä kokee ahdistusta, masennusta ja heikkoa itsetuntoa – kuormittuneena tyttö murehtii ja märehtii, poika rie- huu ja ryyppää. Teinitytöt oireilevat psyykkisesti vähintään kaksi kertaa niin yleisesti kuin teinipojat. Mikä selittää sukupuolieron? (ts.fi 17.2.2022)

Uudistetun peruskirjansa mukaisesti partio Suomessa on kasvatustoimintaa, jonka tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua heidän yksilölliset ominaispiirteensä huomioon ottaen. Juuri tähän WAGGGS osaltaan tarjoaa eväitä ja mahdollisuuksia.