Toimintakertomus 2019

TOIMINTAKERTOMUS 2019

ASEMAN LAPSET 2019

........ 5

mi ....

Walkers Suo Walkers-talo

...............

7

2 lma ........ 1 Friends-ohje

......... 8

ssi ....

Walkers-bu

heels .... 10

W Walkers On

14 risotyö .....

Löytävä nuo

........... 17

3T-hanke ..

.......... 18

Tyttötyö ....

e ........

Takku-hank

20

lu ..... 22

Katusovitte

........ 25

K-0 ..........

e ..... 26 Pasila-hank

Aseman Lapset ry:n hallinto ja viestintä rahoitetaan Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n yleisavustuksella, jäsenmaksutuotoilla sekä1990 yritysja Aseman Lapset ry on vuonna perustettu po yksityislahjoituksilla. sesti ja uskonnollisesti sitoutumaton valtakunnal järjestö, joka pyrkii edistämään lasten ja nuorten tä kasvua sekä nuorten ja aikuisten luontevaa vu

ASEMAN LASTEN VUOSI 2019 Aseman Lapset ry on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton valtakunnallinen yhdistys. Vuonna 1990 perustetun järjestön perustehtävää on lasten, nuorten ja perheiden terveen kasvun ja hyvinvoinnin tukeminen sekä syrjäytymisen ehkäisy.

VUONNA 2019 Aseman Lasten toiminta jatkoi kasvuaan. Vuoden lopussa henkilöstömäärä hipoi jo neljääkymmentä.

Walkers-toiminta täytti toimintakertomusvuonna 25 vuotta, ja katse suunnattiin myös järjestön juhlavuoden 2020 suunnitteluun. Vuoden aikana jatkettiin vakiintuneiden toimintamuotojemme toimintaa ja kehittämistä, mutta tehtiin myös uusia avauksia ja laajennuksia.

Maaliskuussa käynnistyneessä Tyttötyö-toiminnassa keskityttiin 13-21-vuotiaiden tyttöjen seksuaaliterveyden vahvistamiseen, muun muassa omien rajojen tunnistamiseen ja turvataitojen vahvistamiseen. Työssä hyödynnetään erityisesti ryhmätoimintaa, jolloin voidaan vaikuttaa yksilön lisäksi nuoren kaveripiiriin.

myynituotot, muut tuotot, hä: Kaaviot vertaavat yhden kategorian jäsenmaksut kunkin myyjän myymien tuotteiden gorianYKSITYISET arvo näytetään prosentteina 5,3 % esta. Voit korostaa ympyrän sektoria tai rahoittajat ja lahjoittajat nttiä vetämällä sitä ulospäin 15,3 % a.

RAHOITUSPOHJA 2019

Vuoden lopulla päättyi Aseman Lasten Wauto-hankkeen ensimmäinen jakso. Walkers-autot eli Wautot ovat pyörien päällä liikkuvia nuorten kohtaamispaikkoja, joiden tarkoituksena on tarjota ammattilaisille keino täydentää paikallisen nuorisotyön katvealueita. Suurena ilonaiheena oli vuoden lopussa tullut tieto opetus- ja kulttuuriministeriön kolmen vuoden jatkorahoituksesta.

fliktitilanteisiin, joiden kanssa kouluyhteisö kokee voimattomuutta, ja joissa tilanteet ovat jo johtaneet rikosilmoitukseen tai useampaan.

Loppuvuodesta valmisteltiin järjestön toimiston muuttoa vanhalta linja-autoasemalta uusiin tiloihin Helsingin Annankadulle. Muuton yhteydessä saatettiin myös ns. Bunkkeri-toiminnot (Katusovittelu, K-0, Pasila-hanke) saman katon alle.

Kesäkuussa Jyväskylässä käynnistyneen Takku-hankkeen avulla selvitettiin nuorten opintojen esteitä, ehkäistiin syrjäytymistä ja koulupudokkuutta sekä edistettiin opintopolkujen pysyvyyttä. Hanke jatkuu myös vuonna 2020.

Vuoden aikana tarkasteltiin erityisesti hallinnon ja viestinnän resurssointia. Järjestössä otettiin käyttöön uusia dokumenttihallinnon sekä viestinnän tapoja- ja välineitä vastaamaan henkilöstömäärän ja toiminnan Helsingin K-0-toiminnassa aloitti Helsingin kasvun aiheuttamiin haasteisiin. Sosiaalisen kaupungin ostopalveluna palkattu työnte- median käytänteitä, henkilöstöhallintoa sekä kijä vuoden alussa. Toinen työntekijä aloitti sisäistä viestintää ja henkilöstön digiosaamarraskuussa. K-0-toiminnassa pureudetaan mista päivitettiin tukemaan paremmin arjen erityisesti sellaisiin pitkään jatkuneisiin kon- työtä.

Varainkeruutulos/myyjä OSALLISTUJA

MYYDYT YKSIKÖT 0,18

vuokra- ja autokulut 0,18 M€

0,58 Varainkeruutulos/myyjä

muut kulut 0,58 M€ henkilöstökulut 1,75 M€ OSALLISTUJA

46,2 %

1,75

MYYDYT YKSIKÖT

vuokra- ja autokulut 0,18 M€

0,18

muut kulut 0,58 M€

0,58

henkilöstökulut 1,75 M€

1,75

STEA

vuokra- ja autokulut 0,18 M€ 7 %

17,2 %

SÄÄTIÖT

10,9 %

MUUT JULKISET kunnat, ESR

muut kulut 0,58 M€ 23 %

5,2 %

OKM

henkilöstökulut 1,75 M€ 70 %

KULUJAKAUMA 2019 2,51 M€

vuokra- ja autokulut 0,18 M€ 7 %

muut kulut 0,58 M€ 23 %

3

S R E K L WA 9 1 0 2 I SUOM

4

82 417

914

113

kohdattua nuorta (sis. talo, bussi ja wautot)

toimintakertaa vakituisessa toiminnassa

uutta koulutettua vapaaehtoistyöntekijää

9 312

20

wapareiden tekemää tuntia

Walkers-paikkakuntaa (sis. wautot)

WALKERS SUOMI Walkers-toiminta on Aseman Lapsissa kehitetty nuorisotyön muoto, joka perustuu vapaaehtoisten aikuisten nuorille antamaan aikaan ja läsnäoloon ammattilaisten ohjauksessa. Vuoden 2019 aikana eri puolella Suomea toimittiin 20 paikkakunnalla.

Kaikkinensa Walkers-toiminnan eri muodoissa kohdattiin vuoden aikana yhteensä yli 82 417 nuorta.

Aseman Lapset on kaikkien Suomessa toimivien Walkersien valtakunnallinen taustayhteisö ja vastaa Helsingin Walkersin toiminnasta. Muun Suomen Walkersien toiminnasta ja sen resursoinnista vastaa paikallinen taustayhteisö eli kunta, seurakunta tai paikallinen yhdistys yksin tai yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

VUOSI 2019 oli Walkers-toiminnan 25-vuotisjuhlavuosi, ja sen kunniaksi nuoria kohdattiin Walkers-logojen alla monimuotoisemmin kuin koskaan aikaisemmin. Aivan uutena nuorten kontaktointitapana saatiin kesällä käyttöön myös Walkers-fillarit eli Willarit!

Vuoden aikana Walkers-toimintaa oli yhteensä 20 eri paikkakunnalla aina Siuntiosta Kittilään. Etenkin erilaisten liikkuvan Walkers-toiminnan muotojen moninaisuus oli toimintavuotta värittänyt teema sellaisillakin paikkakunnilla, joissa jo entuudestaan oli kiinteää Walkers-toimintaa.

Pysyvämpänä toimintana Walkers-toiminta käynnistyi Kotkassa, jossa jo heti ensimmäisen vuoden aikana päästiin toteuttamaan kolmea eri Walkers-konseptia - Wautoja, Willareita ja Walkers-katutoimintaa. Kotkan lisäksi Willareiden selästä nuoria kohdattiin toisena pilottipaikkakuntana myös Helsingissä. Koko Walkers-sateenkaaren alla oli vuoden aikana kaikkiaan 82 417 nuorten kohtaamista, joista yli 31 000 liikkuvista muodoista käsin (sis. Walkers-bussi ja Wauto-toiminta).

Valtakunnalliset vapaaehtoispäivät järjestettiin elokuussa Kajaanissa. Osallistujia erittäin onnistuneessa viikonlopussa oli yli 70.

Vapaaehtoispäivät olivat samalla Walkersin 25-vuotisjuhlavuoden päätapahtuma.

Walkersien toimintavastaaville eli paikallisesta Walkers-toiminnasta vastaaville ammattilaisille järjestettiin kolme valtakunnallista koulutus- ja kehittämistapahtumaa: Walkers-toimintavastaavien perehdytyskoulutus eli vapaaehtoistyön johtamisen ja organisoinnin koulutus marraskuussa, toimintavastaavien kehittämispäivä maaliskuussa ja Walkers-edustajisto lokakuussa.

Walkers Suomen toimintaa seuraava ja arvioiva ohjausryhmä kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa Helsingissä.

Vuoden aikana kokeiltiin uutta tapaa järjestää vapaaehtoistyöntekijöille tarkoitettuja lisäkoulutuksia temaattisina kokonaisuuksina. Kiusaamiseen puuttumista ja konfliktinratkaisua käsittelevät koulutuspäivät järjestettiin Helsingissä ja Oulussa. Osallistujia oli yhteensä 33 henkilöä.

Keväällä ja syksyllä toteutettiin myös Nuoruuden veteraanit -somekampanjat, joilla kannustettiin uusia vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita mukaan eri paikkakuntien Walkers-toimintaan. Vuoden lopussa kokeiltiin lisäksi yhteistyössä Walkers-bussin kanssa järjestössä ideoitua uutta vapaaehtoistoimintapankkia Helsingin Vuosaaressa. Vapaaehtoispankin tavoitteena on kannustaa uusia vapaaehtoisia mukaan nykyajan kiireisten aikuisten aikatauluihin sopivalla lyhyempään ajanjaksoon sidotulla osallistumisella.

Kokeilu oli erittäin onnistunut, ja sitä tullaan vuoden 2020 aikana edelleen työstämään ja levittämään myös muiden Walkersien käyttöön.

oli saatu mukaan nyrkkeilijä Eva Wahlström – kuvataiteilija itsekin – ja sosiaalisen median tähdet Seksikäs Suklaa & Dosdela. Työpajoihin osallistui lähes sata nuorta, ja kilpailuun saakka päätyi lopulta yli 70 nuorten työtä eri puolilta Suomea. Kilpailun voittajat valitsi raati, joka koostui Sinebrychoffin, mainostoimisto hasan & partnersin ja Aseman Lasten henkilökunnan lisäksi kuvanveistäjä ja korutaiteilija Björn Weckströmistä sekä sparraajatähdistä. Voittajiksi valikoitui kolme upeaa teosta, joiden nuoret tekijät ovat kotoisin Siuntiosta, Vaasasta ja Espoosta.

Vuoden aikana pitkäaikainen Walkers-yhteistyö Lempäälässä ja Vaasassa päättyi.

Päätökset paikallisen Walkers-toiminnan lopettamisesta tehtiin yhteistyössä paikallisen taustayhteisöjen kanssa.

Työn ja kohtaamisten merkeissä tapahtuneen juhlavuoden lisäksi neljännesvuosisadan täyttymiseen liittynyttä erityisohjelmaa olivat mm. Walkers-talon 10-vuotisjuhla elokuussa, Walkers-on-Wheels-seminaari joulukuussa sekä 25-vuotispäätapahtuman ja valtakunnalliset vapaaehtoispäivät yhdistänyt huipentumaviikonloppu Kajaanissa.

Walkers Suomen toimintaa rahoitetaan opetus- ja Erityisen hienoja hetkiä nuorten kanssa tuotkulttuuriministeriön, den 7nde ti Sinebrychoff Oy:n kanssa juhlavuoden Mars Fonden ja Sinebrychoffin kunniaksi järjestetty #parempaanhuomiseen avustuksilla sekä keräys- ja -t-paitakilpailu ja siihen kytkeytyneet t-paitalahjoitustuotoilla.

Aseman Lapset ry on vuonna 1990 perustettu po työpajat. Kampanjaan nuoria sparraamaan sesti ja uskonnollisesti sitoutumaton valtakunnal järjestö, joka pyrkii edistämään lasten ja nuorten tä kasvua sekä nuorten ja aikuisten luontevaa vu

5

9

1 0 2 O L A T S R E K

WAL

33 092

237

kohtaamista

aukiolokertaa

450

n. 1700

wapariosallistumista

waparituntia

140

140

kohtaamista per ilta keskimäärin

yksilötyöhön osallistunutta nuorta

750

33

kadulla kohdattua, joista willareilla

katutoimintakertaa, joista willareilla

107

8 ! ”Kiitos näistä vuosista n Siitä, et sain niin paljo iso tukea teiltä, ootte ollu ain osa mun nuoruutta. S teistä ekoja luotettavia n.” aikuisia mun elämää

WALKERSTALO Helsingin ydinkeskustassa Kampissa sijaitseva Walkers-talo on ensisijaisesti alaikäisille nuorille tarkoitettu kahvila ja turvallinen vapaa-ajanviettopaikka.

Nuoret eri puolelta pääkaupunkiseutua ja muualtakin Suomesta ovat löytäneet paikan hyvin.

WALKERS-TALO on Helsingin ydinkeskustassa Kampissa sijaitseva ensisijaisesti alaikäisille nuorille tarkoitettu kahvila ja turvallinen vapaa-ajanviettopaikka. Nuoret eri puolelta pääkaupunkiseutua ovat löytäneet paikalle hyvin. Se on samalla Walkers-toiminnan valtakunnallinen kehittämiskeskus.

Walkers-talon kahvila oli pääsääntöisesti auki maanantaista perjantaihin klo 15-20 läpi vuoden. Walkers-talon kävijämäärät pysyivät tasaisen runsaina. Koko vuoden kävijäkeskiarvo oli 140 nuorta iltaa kohden, tammi-toukokuussa se oli jopa ennätykselliset 158, loppuvuosi oli vastaavasti totuttua rauhallisempi. Alku- ja loppuvuodesta tulijoiden määrää jouduttiin rajaamaan useimpina iltoina siitä huolimatta, että paikan markkinoinnista uusille nuorille on luovuttu.

Tärkeä yksilötyö Yksilötyöskentelyä tehtiin 140 eri nuoren kanssa, joista 90 sai perusnuorisotyöllistä tukea ja ohjausta. Raskaampaa tukea tarvitsi noin 50 nuorta. Palveluihin ja eteenpäin ohjattiin 100 nuorta, joista saattaen 21 nuorta.

54 nuoren kanssa tehtiin jonkinlainen välitön toimenpide. Esimerkiksi annettiin ensiapua, tehtiin ajanvarauksia tai otettiin yhteyttä muihin tahoihin, täytettiin hakemuksia tai järjestettiin välienselvittelyä. Yksilötyötilanteista 32 oli kertaluontoisia, ja loppujen kanssa työskenneltiin tiiviimmin.

Keskustelunaiheita yksilötyössä oli monia, yleisiä olivat mm. seksuaalisuus, seksi, päihteet, syömishäiriöt, mielenterveysongelmat, tukipalvelut, väkivalta, tappelut, laitoselämä, hatkaus, lastensuojelu, koulu, työ, raha-asiat, asuntoasiat, ihmissuhteet ja välienselvittely.

Erityisesti syksyllä mielenterveysongelmat näkyivät kohtaamisissa merkittävästi, muutamilla nuorilla oli tähän liittyviä vakaviakin hankaluuksia ja ongelmia. Nuorille suunnatut mielenterveyspalvelut olivat pääkaupunkiseudulla ja etenkin Helsingissä hyvin ruuhkautuneet, ja eteenpäinohjaukset takkuilivat

viime vuoden lailla. Usean nuoren kanssa saatiin hyvin vahvistettua jo olemassa olevia tukitoimia.

Nuorilta saadut palautteet Vuoden aikana jatkettiin Walkers-talon täysi-ikäistyneiden pitkäaikaisten kävijänuorten haastatteluja. Heiltä kysyttiin mm., mikä heidät on saanut jatkamaan käymistä, mitä he ovat toiminnasta saaneet ja miten se on heihin vaikuttanut. Kuten edellisenkin vuoden vastauksissa ylivoimaisesti tärkeimmäksi asiaksi nousi mukavat, luotettavat työntekijät sekä uusien ystävien saaminen. Lähes jokainen vastaaja kertoi saaneensa työntekijöiltä tukea ja apua haastavissa elämäntilanteissa.

Useat vastaajat arvioivat, että olisivat yksinäisempiä, epävarmempia, epäsosiaalisempia tai syrjäytyneempiä, mikäli eivät olisi löytäneet paikalle. Yksittäiset vastaajat arvioivat myös, että saattaisivat olla kuolleita tai vankilassa ilman saamaansa tukea. Walkers-talo koettiin turvalliseksi ja helpoksi paikaksi tulla myös yksin.

Joulukuussa toteutettiin kerro kartalla -työskentely, jossa kävijänuoret merkitsivät 5 päivän aikana karttaan oman asuin- ja ajanviettopaikkansa. Vastanneita nuoria oli 292.

Työskentelyn perusteella noin 70 % kävijöistä on helsinkiläisiä nuoria. Espoolaisia nuoria oli 34 eli 12,6 % eli aikaisempaa hieman enemmän. Vantaalaisten osuus oli vajaat 10 %. Kehyskuntalaiset nuoret puolestaan muodostivat yhteensä noin 10 % osuuden kävijöistä. Tässä ostoksessa nuoret tulivat varsin tasaisesti eri puolilta seutua. Otoksen perusteella talon nuori asiakaskunta edustaa alueellisesti varsin laajaa kokonaisuutta ja edelleen noin kaksi kolmasosaa kävijöistä oli Kamppi-keskusta-hengailijoita.

kiitettiin perinteiseen tapaan joulu- ja kevätjuhlassa, minkä lisäksi käytiin yhdessä mm. retkellä Vallisaaressa. Walkers-juhlavuotta oli suunnittelemassa oma työryhmänsä, ja loppuvuodesta järjestetyssä kehittämistilaisuudessa päivitettiin Walkers-kahvilan käytäntöjä ja työtehtäviä sekä pohdittiin tulevaan toimitiloihin liittyvää muutosta.

Muutamat vapaaehtoiset ottivat kesällä uuden willaripilotin omakseen ja olivat tämän polkupyörillä toteutettavan uuden toimintamuodon innostuneita toteuttajia.

Tärkein suoran yhteistyön muoto oli edelleen Helsingin kaupungin etsivän nuorisotyön yksikön, Stadin jalkautujien kanssa. Tämä jatkui kaupungin työntekijöiden talolla tekemien viikoittaisten työvuorojen muodossa. Loppuvuodeksi mukaan liittyi myös eteläisen nuorisotyöyksikön työntekijä kahdella työvuorolla viikossa.

Uutena yhteistyön muotona Aseman Lapset ry:n uuden tyttötyöprojektin työntekijä aloitti keväällä, ja on sen jälkeen osallistunut säännöllisesti tyttöjen kohtaavaan ja ohjaavaan työhön kahvilassa.

Juhlavuoden puitteissa tehtiin paljon monenlaista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.

Helsingin Walkers-talon toiminta rahoitetaan Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnan, Jenny ja Antti Wihurin rahaston, Juhani Härmän säätiön ja Sinebrychoff Aseman Lapset ry on vuonna 1990 perustettu poli oy:n avustuksilla, Espoon sesti ja uskonnollisesti sitoutumaton valtakunnalli kaupungin kohdeavustuksella, Vapaaehtoistoimintaa yksityislahjoituksilla sekälasten ja nuorten t järjestö, joka pyrkii edistämään ja monipuolista yhteistyötä rahankeräysluvan alaisilla tuotoilla. tä kasvua sekä nuorten ja aikuisten luontevaa vuo Paulig on pitänyt Walkers-talon ja kutusta.

Uusia vapaaehtoisia koulutettiin kerran kemuutkin Walkersit kahveissa jo 20 väällä ja kerran syksyllä, ja yhteensä heitä oli vuotta.

Järjestön toimintatapaan kuuluu toimintaympärist toistakymmentä. Vapaaehtoisia palkittiin ja aktiivinen havainnointi, ennakointi ja tarvittaessa n reagoiminen nuoria koskettaviin ilmiöihin sekä yh eri alojen ammattilaisten kanssa.

7

WALKERSBUSSI Walkers-bussi toimii pääasiassa pääkaupunkiseudun lähiöissä yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Bussi tulee paikalle yleensä silloin, kun jokin nuorten keskuudessa näkyvä ilmiö herättää huolta ja alueella tarvitaan lisää nuorisotyöntekijöiden läsnäoloa.

WALKERS-BUSSI tarjoaa nuorille paitsi turvallisen ajanviettopaikan, myös väylän saada tukea ja ohjausta elämäntilanteeseensa. Työ tehdään tiiviissä yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa, ja nuorten kohtaamisen lisäksi työssä keskeisessä roolissa on paikallisen moniammatillisen yhteistyön vahvistaminen.

Walkers-bussi toimii yhdellä alueella kahdesta neljään kuukautta kerrallaan. Kohdealueet valitaan saatujen yhteydenottojen ja ohjausryhmän tuoman tiedon perusteella. Alueen valinnassa painottuvat ilmiön tai huolen vakavuus ja alueellisten toimijoiden sitoutuneisuus sekä kartoitus alueen tilanteesta.

Vuoden aikana toteutettiin neljä toimintajaksoa: Vantaan Myyrmäki, Espoon keskus ja Leppävaara Espoossa, Malmi sekä Vuosaari Helsingissä.

Myyrmäki, Vantaa Alueella koettiin olevan tarve nuorisotyön läsnäololle katutasolla, erityisesti Myyrmannin kauppakeskuksen ja aseman läheisyydessä. Nuorisotyöllisen resurssin tarve nousi yleisen levottomuuden ja väkivallan vuoksi.

Alueella oli jonkin verran nuorten kesken aiheutuvia häiriöitä, jotka eivät kuitenkaan näkyneet bussin toiminnassa tai sen läheisyydessä. Nuorten käyttäytyminen ei kuitenkaan osoittautunut huolestuttavaksi, ja esimerkiksi lastensuojelun akuuttia tarvetta ei ollut. Usein bussin intiimiys rauhoittaa käyttäytymistä. Ennen bussitoiminnan aloitusta kirjaston järjestyksenvalvonta nosti esiin tiistai-iltojen levottomuuden, johon oltiin jo entuudestaan puututtu nuorisopalveluiden osalta. Lisäksi tiistaille järjestettiin bussin toimintailta, jolloin tavoitettiin jonkin verran kirjastolla aikaa viettäneitä nuoria.

Alueen verkostotyö vaikutti aktiiviselta ja avoimelta. Verkoston sisällä eri toimijoiden työntekijät tunsivat toisensa hyvin entuudestaan. Hyvää yhteistyötä lisäsï myös Myyrmannin ja Isomyyrin kauppakeskusten järjestyksenvalvonnan hyvät välit nuorisopalveluihin. Alueen verkostolta kaivattiin

8

Walkers-bussin toiminta rahoitetaan Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n kohdennetulla toimintaavustuksella.

Aseman Lapset ry on vuonna 1990 perustettu po sesti ja uskonnollisesti sitoutumaton valtakunnal kuitenkin enemmän yhteistä konkreettista katutason päihdekaupasta että nuorten järjestö, joka pyrkii edistämään lasten ja nuorten tekemistä, joka vahvistaisi ryhmää entisessuuresta määrästä liikenteen solmukohdissa. tä kasvua sekä nuorten ja aikuisten luontevaa vu tään.

Alueella tehtiin kohdennettua työtä usean kutusta. nuoren kassa. Lisäksi nuoria ohjattiin tar-

Jatkotueksi alueelle perustettiin kohden- vittaviin palveluihin. Bussi järjesti neljä teeJärjestön toimintatapaan kuuluu toimintaympäris nettu ryhmä, jonka vetäjinä toimivat alueen mailtaa seksuaalisuudesta Aseman Lapset aktiivinen havainnointi,johdolla. ennakointi tarvittaessa erityisnuorisotyöntekijä sekä Walkers-bussin ry:n tyttötyöntekijän Nuoretjaolivaẗ työntekijä. Nuoret olivat Myyrmannissareagoiminen ai- teemailloissa erityisen aktiivisia, jailmiöihin aihe pu- sekä yh nuoria koskettaviin kaansa viettäviä nuoria, jotka eivät nuorisohututti läpi toimintajakson kaikkina iltoina. eri alojen ammattilaisten kanssa. palveluiden toiminnassa juurikaan olleet mukana. Ryhmä jatkui kevään sekä syksyn. Walkers-bussi toteutti alueen lapsi- ja nuoSyksyn ryhmässä Walkers-bussin ohjaajan risotyön verkostolle kyselyn, jonka tulokset korvasi Aseman lapset ry.n tyttötyöntekijä. valmistuvat keväällä 2020. Malmin toimintajaksolla arviointitiimin soLUElastensuojelun LISÄÄ: Espoon keskus ja Leppävaara, Espoo siaalityöntekijät olivat ensimmäistä kertaa www.asemanlapset.fi mukana bussi-illoissa.

Ohjausryhmässä nousi esille Espoon Keskuksen sekä Leppävaaran nuorten liikehdintä Vuosaari, Helsinki alueelta toiselle, ja toiminnassa kokeiltiin bussin läsnäoloa kahdella alueella samanai- Helsingin Vuosaari valikoitui syksyn toikaisesti. Espoon Keskuksessa vietettiin̈ kak- minta-alueeksi kesällä mediassa pinnalla si iltaa viikossa ja Leppävaarassa yksi. Alueilla olleiden tapahtumien takia. Kauppakeskus havaittiin nuorten liikehdinnän lisäksi päih- Columbus sekä läheiset puistot keräsivät teiden käyttöä sekä niiden välittämistä. Lep- nuoria viettämään vapaa-aikaansa, ja alueelpävaarassa oli noussut esiin myös muutamia le toivottiin lisätukea katutason toimintaan väkivaltaisia yhteenottoja. alueen rauhoittamiseksi.

Espoossa alueen toimijoiden aktiivisuus Vuosaaressa bussi saavutti yli tuhannen kohnäyttäytyi bussilla suurena työvoimana. taamisen rajan, mikä bussin toiminnassa on Espoossa Walkers-vapaaehtoisten rooli oli paljon. Alueella nuoret ovat vastaanottavaimyös huomattavan aktiivinen. Bussin ilta- sia jalkautuvaa nuorisotyötä kohtaan, ja nuovahvuuteen lukeutui yleensä kaksi bussin va- risotyöllä on nuoriin hyvä kontakti. kituista työntekijää, useampi alueen toimija, pääsääntöisesti nuorisopalveluiden edusta- Bussi-illoissa tehtiin tiivistä yhteistyötä kaup♦ Levitämme nuorisomyönteistä ajattelua. jia sekä useampi Walkers-vapaaehtoistyöntepakeskus Columbuksen järjestyksenvalvonkijöitä. Bussitoiminta kiinnosti monia alueen nan kanssa. Yhteistyö toteutui järjestyksen♦ Lisäämme aikuisten läsnäoloa nuorten arjess toimijoita ja Walkers-vapaaehtoisia. valvojien kanssa, erityisesti Nuorten oman järjestyksenvalvojanmoniammatillisesti vieraillessa bussilla sekä ja verko ♦ Työskentelemme Kahden kuukauden toimintajakso toteutet- tuen. bussilta jalkautuen. Järjestyksenvalvojat olitavaksi samanaikaisesti kahdella alueella to- vat päivittäin tekemisissä nuorten kanssa ja ♦ Vastaamme nopeasti ja joustavasti dettiin liian lyhyeksi ajaksi sitouttaa alueen tunsivat heitätarpeisiin entuudestaan.

Jossain määrin nuoria toimintaan tai tutustua heihin sekä järjestyksenvalvonnan turhautuminen kui♦ Menemme sinne missä nuoret ovat. saada toimivat yhteydet yhteistyökumppa- tenkin purkautui kuitenkin sanallisina ylineihin. lyönteinä suhteessa nuoriin. Järjestyksenval♦ Järjestämme ryhmätoimintaa nuorille. vonnalla ja jalkautuvilla nuorisotyöntekijöillä ♦ Koulutamme ammattilaisia.

Malmi, Helsinki on kuitenkin keskenään tiivistä yhteistyötä.

Aseman Lapset ry:n toimintata

Malmin alue valikoitui toiminta-alueeksi moniammatillisen jalkautumistyön kehittämistarpeen takia: viestiä tuli etukäteen sekä

Alueella toimii paljon aktiivisia toimijoita, joiden resursseja yhdistämällä voidaan mahdollistaa nopea puuttuminen tilanteisiin,

Tue toimintaamme!

IBAN: FI19 8000 1301 0103 03 (Danskebank)

9 1 0 2 I S S U B WALKERS

a hyvä ”Tänne on ain otetaan tulla ja täällä n ja täällä hyvin vastaa saa kavereita”

4

96

4 622

toiminta-aluetta + kesä

toimintailtaa

nuorten kohtaamista toimintailloissa

108

1 753

23

vapaaehtoisten osallistumiskertaa, yhteensä 406 tuntia

tilaisuuksissa ja tapahtumissa kohdattua nuorta

muuta tilaisuutta ja tapahtumaa

joita syntyy esimerkiksi kauppakeskus Columbuksella. Lapsiperheiden palvelutarpeen arviointi ja tuki, HNNKY:n Tyttöjen olohuone ja Nuorisotyö raiteilla -hanke osallistuivat aktiivisesti bussin toimintailtoihin. Alueena Vuosaari ei poikkea muista alueista; nuoret viettävät vapaa-aikaansa paljon julkisissa tiloissa. Nuorten suuren määrän takia tämä saattaa aiheuttaa muissa väestöryhmissä ylimääräistä, joskus perusteetonta huolta. Osin huolet olivat myös historiallisia, kaupunginosan aiempaan maineeseen perustuvia.

Ilmiöihin on pystytty vastaamaan moniam-

matillisella jalkautuvan ja katutason nuorisotyön avulla.

Vuosaaressa pilotoitiin onnistuneesti bussin paikalliswaparitoiminta, jossa alueella asuvia aikuisia osallistettiin vapaaehtoisiksi toimintajakson ajaksi. Koulutettuja oli yhteensä yhdeksän, joista kuusi teki myös iltatoimintaa.

Bussin kesätoiminta

sa, Hakunilassa, Itäkeskuksessa, Matinkylässä ja Kontulassa. Kiertueen aikana kohdattiin jonkin verran aiemmilta alueilta tuttuja nuoria sekä yhteistyökumppaneita. Bussin ja Terne Apren yhteistyötapahtuma järjestettiin Tikkurilassa, lisäksi bussi oli mukana Järvenpään nuorisopalveluiden kesätoiminnassa kaksi kertaa. Keväällä bussilla järjestettiin kaksi kertaa kansanedustajaehdokkaiden turvallisuuskävelyt Myyrmäessä ja Kontulassa. Lisäksi tehtiin kouluvierailuita.

Bussin kesätoiminnassa kierrettiin vanhoja toiminta-alueita Myyrmäessä, Kivenlahdes-

9

WALKERS ON WHEELS -HANKE Walkers-autot eli Wautot ovat pyörien päällä liikkuvia nuorten kohtaamispaikkoja, joiden tarkoituksena on tarjota ammattilaisille keino täydentää paikallisen nuorisotyön katvealueita.

WALKERS ON WHEELS -hankkeen viimeinen toimintavuosi toteutettiin yhteensä neljällä Walkers-autolla eli Wautolla.

Kokonaan uusien paikkakuntien lisäksi hankkeen viimeisen toimintavuoden aikana Wauto teki paluun useammalle aikaisemmilta hankevuosilta jo tutulle toiminta-alueelle. Sekä nuorten että paikallisten aikuisten vastaanotto uudelle jaksolle oli poikkeuksetta riemukas.

Vuoden aikana Wautot toimivat yhdeksällä eri paikkakunnalla. Aikaisempiin toimintavuosiin verrattuna Wautojen toiminnassa kokeiltiin vuonna 2019 keskimäärin pidempiä toimintajaksoja, ja tällä tavalla pystyttiin monilla paikkakunnilla solmimaan nuoriin näiden tarvitsemia pidempikestoisia vuorovaikutussuhteita. Lähes poikkeuksetta Wautot valloittavat sydämiä eri alueilla, ja joidenkin nuorten saattoi vuoden aikana suorastaan nähdä heittäytyvän fanittamaan Wautoja ja niiden aikuisia.

Kissan vuosi Kissan alun perin Nokialle suunniteltu alkuvuosi vaihtui huolto- ja korjauspainotteisen välijakson jälkeen lennossa toiseen jaksoon Nastolassa, jossa Kissa toimi heinäkuulle saakka. Nastolassa Wauton avulla oli edellisellä jaksolla saatu hyvin purettua osan nuorista kokemaa epäluottamusta nuorisotyötä kohtaan, ja tätä hyvää edistystä haluttiin jatkaa ja vahvistaa. Vuoden jälkipuoliskolla Kissa siirtyi kokonaan uudelle alueelle Tammelan seudulle.

Ilveksen vuosi Ilveksen vuosi käynnistyi Kotkassa, ja alueella oltiin vappuun saakka. Kotkan nuorisotoimella oli ollut liikkuvaa työtä jalkautuvan työn muodossa jo aikaisemmin, ja liikkuvalla kohtaamispaikalla tätä toimintaa pystyttiin vahvistamaan erittäin hyvin tuloksin. Toukokuussa Ilves siirtyi kesäksi Kajaaniin. Osana toimintaa tartuttiin mediassakin käsiteltyyn, alueella ilmenneeseen nuorten huolestuttavaan oireiluun. Vuoden viimeinen alue oli

10

Ilvekselle jo aiemmilta vuosilta tuttu Kuopio, jossa jatkettiin erittäin tarpeelliseksi havaittua työtä etenkin liitoskunnissa.

Leijonan vuosi Leijona aloitti vuotensa kokonaan uudella paikkakunnalla eli Kemissä. Seudulla toimittiinkin jakson ajan kahden motörisoidun nuorisotyön välinein yhdessä alueen oman Puuhapakun kanssa. Toukokuussa Leijona suuntasi uudelle kesäjaksolle Kittilään. Vuoden viimeinen toimintajakso Leijonan osalta oli niin ikään kokonaan uusi aluevaltaus Pohjois-Suomen suunnalla eli Pudasjärven seutu.

Tiikerin vuosi Kesällä 2018 käyttöön saadun Tiikerin ensimmäinen kokonainen toimintavuosi käynnistyi Kuopiosta, jossa tällä kertaa osana aluetta oli Kuopionseudun reuna-alueiden lisäksi myös Kuopion keskusta. Jakson jälkeen Tiikeri jatkoi Savossa suunnaten loppuvuodeksi kokonaan uudelle alueelle Pieksämäelle, jossa toiminta käynnistyi kesäkuun lopulla.

on mukana Walkers-toiminnalle elintärkeitä aikuisia vapaaehtoistyöntekijöitä. Yhteensä vuoden aikana koulutettiin eri paikkakunnilla 40 nuoriso-, sosiaali- tai muun vastaavan alana ammattilaista ja 56 vapaaehtoistyöntekijää. Hanke on myös aktiivinen toimija valtakunnallisessa motörisoidun nuorisotyön verkostossa.

Walkers on Wheels -hankkeen päätösseminaaria vietettiin 13.12. Helsingissä. Seminaariyleisölle oli kuluneen hankkeen tulosten ja kokemusten esittelyn lisäksi kerrottavana varsin iloisia uutisia: Walkers on Wheels -hankkeen päärahoittajana toimiva opetusja kulttuuriministeriö oli edellisenä iltana tehnyt päätöksen, jolla varmistettiin toiminnan kehittäminen ja yhä uusien nuorten kohtaaminen Wautojen avulla. Työnimellä Wow2 kulkenut jatkohanke toteutetaan vuosina 2020-2022.

Walkers-on-Wheelstoiminta rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön Vuoden päätteeksi kaikki Wautot suuntasivat erillisavustuksella, takaisin pääkaupunkiseudulle huoltojaksoa Sinebrychoff oy:n varten. avustuksella keräysAseman Lapset ry on sekä vuonna 1990 perustettu pol ja lahjoitustuotoilla.

Wauto sesti ja uskonnollisesti sitoutumaton valtakunnall Koulutukset, konsultaatiot ja tapahtumat Leijonan hankinta ja varustelu järjestö, joka pyrkii edistämään lasten ja nuorten on tehty Lions-liiton Punainen Wauto-toiminnan käynnistämiseen jatätokasvuasulka sekä -keräyksen nuorten ja tuotoilla. aikuisten luontevaa vuo teuttamiseen eri paikkakunnilla liittyy olenkutusta. Wauto Tiikerin hankinta

naisena osana paikallisten aikuisten kouluttoteutettu Eevi ja Eemil taminen wautoiluun ja Walkers-toiminnan Järjestön on toimintatapaan kuuluu toimintaympäris Tannisen säätiön avustuksella. periaatteisiin. Myös Wautojen toiminnassa

aktiivinen havainnointi, ennakointi ja tarvittaessa reagoiminen nuoria koskettaviin ilmiöihin sekä yh eri alojen ammattilaisten kanssa.

9 1 0 2 S L E E RS ON WH

WALKE

56

40

uutta koulutettua vapaaehtoista

uutta koulutettua toimintavastaavaa

14 886

9

4

nuorten kohtaamista

eri paikkakuntaa

Wautoa

562

760

383

vapaaehtoistyรถn tuntia

aikuista vierailijaa

toimintakertaa

11

FRIENDS -OHJELMA Friends on lasten ja nuorten mielen hyvinvointia edistävä sekä ahdistusta ja masennusta ennaltaehkäisevä ohjelma. Suomessa ohjelmasta on käytössä neljä eri-ikäisille lapsille ja nuorille tarkoitettua versiota. Lisäksi vuoden aikana työskenneltiin lapsiperheiden vanhemmille tarkoitetun ohjelmaversion parissa.

FRIENDS-TOIMINNAN tavoitteena on lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin vahvistaminen ja erityisesti ahdistuksen ja masennuksen ennaltaehkäisy. Keskeisessä roolissa on lasten ja nuorten kanssa työskentelevien eri alojen ammattilaisten kouluttaminen toteuttamaan ohjelmaa osana omaa työtään.

Ohjelmasta oli 2019 käytössä neljä versiota suomeksi ja kolme ruotsiksi: Fun Friends -ohjelma (4–8-vuotiaat), lasten ohjelma (9–12-vuotiaat) sekä nuorten ohjelma (13–16-vuotiaat). Yli 16-vuotiaiden käyttöön tarkoitettua Taivun, pystyn, pärjään -ohjelmaversiota on hyödynnetty sekä aikuistuvien nuorten että lapsiperheiden vanhempien kanssa työskenneltäessä.

Friends-ohjelman eri versiot tarjoavat konkreettisia työkaluja ahdistusta ja stressiä aiheuttavista tilanteista selviytymiseen.

Keskiössä ovat tunne-, ongelmanratkaisu- ja sosiaalisten taitojen opetteleminen.

Friends-tapaamisissa osallistujat saavat valmiuksia muun muassa omien ja toisten tunteiden tunnistamiseen ja käsittelyyn, jännityksen ja pelkojen kohtaamiseen sekä positiivisempien ajatusmallien löytämiseen.

Australiasta lähtöisin olevalla Friends-ohjelmalla on vankka teoreettinen pohja, joka perustuu lukuisiin kansainvälisiin seuranta- ja vaikuttavuustutkimuksiin. Friends on myös Maailman terveysjärjestön (WHO) suosittelema ja hyväksymä. Suomessa lisenssin haltijana, kouluttajaorganisaationa ja materiaalin tuottajana toimii Aseman Lapset ry.

Ohjelmaa vietiin erityisesti iltapäivä- ja urheiluseuratoimintaan Vuoden aikana järjestettiin yhteensä 35 suomenkielistä sekä seitsemän ruotsinkielistä koulutusta yhdeksällä paikkakunnalla. Koulutuksiin osallistui muun muassa opettajia, oppilashuoltohenkilöstöä, nuorisotyön-, lastenpsykiatria- ja sosiaalityöntekijöitä.

Helsingissä järjestettiin myös ensimmäistä

12

kertaa oma kohdennettu koulutus koulujen iltapäivätoiminnan työntekijöille. Syksyllä 2018 alkanutta yhteistyötä Suomen Voimisteluliiton kanssa jatkettiin järjestämällä koulutus Suomen kymmenen suurimman voimisteluseuran edustajille.

Myös Helsingin Lawn-Tennis Klubin urheilupainotteisessa iltapäiväkerhossa aloitettiin yhteistyössä Friends-toiminnan kanssa tunne- ja vuorovaikutustaitojen taitojen systemaattinen harjoittelu.

Monipuolista ryhmätoimintaa ja vanhempien osallistamista

i mäläisen h y r t a ”Om a unnista t t a v a a s o istensa o t a j a i om paljon tunteita , minkä n i m m e r pa meillä a n e s k u seura ä paljon s s e d h y on olla” parempi

Helsingissä näitä ryhmiä toteutettiin osana lastenpsykiatrian poliklinikoiden toimintaa ja Järvenpäässä osana alakouluikäisten vanhemmille suunnattua perhetyötä.

Ryhmätoiminnan lisäksi vuoden aikana järjestettiin erilaisia työpajoja muun muassa tunnetaitotyöpaja vanhemmille Helsingin Laakavuoressa osana pilottia, jossa kaikki 1. ja 2. luokkalaiset osallistuivat Fun Friends -ohjelmaan osana koulutyötä. Illan aikana vanhempien kanssa keskusteltiin perheen arkeen liittyvistä tunteista ja siitä, minkälaisia keinoja vanhemmilla on omien ja oman lapsen tunteiden tunnistamiseen ja tasoittamiseen.

Helsingin Munkkiniemessä sijaitsevassa päiväkoti Ruusussa eskarilaiset kokoontuivat kymmenen kertaa Friends-kerhoon pohtimaan muun muassa koulun aloittamiseen liittyviä tunteita. Kaisaniemen ala-asteen musiikkiluokalla vedettiin Friends-tunteja yhteistyössä koulun kuraattorin kanssa. Tämän luokan kanssa keskityttiin erityisesti rentoutumisen harjoitteluun sekä esiintymisjännityksen kanssa pärjääminen.

Yhteistyössä Taloussosiaalityön oppimisverkoston kanssa järjestettiin työpaja nuorten aikuisten parissa työskenteleville eri alojen ammattilaisille. Työpajassa pohdittiin tunnetaitojen merkitystä arjessa ja nuorten aikuisten itsenäistymistä tukevassa työssä.

Yläkouluikäisten kanssa puolestaan työskenneltiin Helsingin Puistopolun peruskoulussa.

8.–9.-luokkalaisten erityisluokalla harjoiteltiin Friends-taitoja koko vuoden ajan. Keskeisiksi teemoiksi nousivat muun muassa omien vahvuuksien tunnistaminen sekä sen pohtiminen, miten eri tunteiden kanssa voisi pärjätä paremmin. Myös Helsingin Kruununhaassa yläkouluikäisten kanssa työskenneltiin yhteistyössä Aseman Lasten löytävän nuorisotyön kanssa. Ensimmäinen lukioikäisille suunnattu ryhmä järjestettiin osana Helsingin yhteislyseon hyvinvointikurssia.

Keväällä 2019 käynnistyi ryhmä, jolla tavoitettiin kotona pitkään olleita maahanmuuttajaäitejä. Toiminta oli osa Edupolin Äidit mukana -hanketta. Äidit osallistuivat Rajakylän alakoulun oppitunneille, ensisijaisena tavoitteena suomen kielen ja muiden suomalaisessa yhteiskunnassa tarvittavien taitojen opiskelu. Osana toisen luokan oppitunteja äidit osallistuivat myös Friends-ryhmätoimintaan. Ryhmän toiminta jatkui myös syksyllä.

Vanhempien rooli lasten ja nuorten tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittymisessä on keskeinen. Heitä kannustetaan osallistumaan kotitehtävien tekemiseen ja opettamaan tunnetaitoja osana päivittäistä kasvatustyötä. Vuoden aikana aloitettiin eri yhteistyökumppaneiden kanssa useampi nimenomaan vanhemmille tarkoitettu Friends-ryhmä. Esimerkiksi Vaasassa ja

Yhteistyötä maahanmuuttajaäitien, leiritoiminnan ja animaatioelokuvan parissa

Yhteistyössä 3T-hankkeen ja Ohjaamon kanssa järjestettiin ryhmätoimintaa pitkään kotona olleille pienten lasten äideille.

Friends-ohjelma oli mukana kahdessa Plan Internationalin projektissa. Maahanmuuttajatyttöjen ja äitien Voimanaisia-projektissa ohjattiin tunne- ja vuorovaikutustaitotyöpajoja. Matkalla-projektissa ohjattiin nuorten ryhmiä ja harjoiteltiin tunnetaitoja ja itsetuntemusta osana arjen taitoja.

9 1 0 2 S D N FRIE

m borde o s t o g å n ”Absolut a klasser l l a i d e finnasm dskolan.Det n i hela gru i föräldrar v här hade an som d e r s s o t r gärna lä deles superbra all barn. Ett sätt!” a l l a å p program

42

593

2 896

järjestettyä koulutusta

koulutettua ammattilaista

toimintaan osallistunutta lasta ja nuorta *

Aseman Lasten omassa Friends-toiminnassa Tunnetaitotyöpajoissa

14

2

lasten ja nuorten ryhmää, joissa

ryhmää vanhemmille, joissa

208

20

90

osallistujaa

osallistujaa

ammattikoululaista

70 lasten vanhempaa ja

* Luku perustuu koulutetuille Friends-ohjaajille 01/20 lähetettyyn vuotta 2019 koskevaan käyttöastekyselyyn, johon vastasi 131 Friends-ohjaajaa. Todellinen luku lienee merkittävästi suurempi.

Suomenkielistä Friends-toimintaa rahoitetaan muun muassa STEA:n kohdennetulla toiminta-avustuksella, Päivi ja Sakari Sohlbergin säätiön kehittämisavustuksella sekä yksityislahjoituksilla. ♦ Aseman Lapset ry: Aseman Lasten Friends-kouluttaja ohjasi viisi Ruotsinkieliseen Friends-toiminnan rahoittajina toimivat mm. tu, vapaaehtoistoim ruotsinkielistä lasten ryhmää Helsingissä ja Inkoossa. Friends-kouluttaja oli lisäksi ohjaaStiftelsen Brita Maria Renlunds minne, Svenska kulturfonden ja muoto.

Aseman Lapset ry on vuonna 1990 perustettu poliittimassa Friends-toimintaa BarnavårdsföreninFöreningen Granatenhjelm rf. ♦ Keskeistä on turva sesti ja uskonnollisesti sitoutumaton valtakunnallinen genin kesäleirillä. aikuisten ja nuorte järjestö, joka pyrkii edistämään lasten ja nuorten tervetlasten ja nuorten kanssa toimivia tahoja ku- tiin mielenterveysmessujen teemaviikolle ja kaikille Yhteistyössä Svenska kulturfondetin ja ♦ Tarkoitettu tä kasvua sekä nuorten ja aikuisten luontevaa vuorovaiPerhon elokuvatuottaja Paola Guzman Figueroan ten Helsingin NMKY, Mieli ry ja Verso ry sekä ohjattiin työpajoja liiketalousopisto tai elämäntilantees kanssa toteutettiin animaatioprojekti,kutusta. jossa Lasten terveysfoorumissa. Vuoden aikana opiskelijoille.

lapset saivat olla mukana tekemässä animaa- osallistuttiin muun muassa Varhaiskasvatus♦ Eri puolilla Suomea Järjestön toimintatapaan kuuluu toimintaympäristön yhteistyötioelokuvia Friends-taidoista. Animaatiopro- messuille, opetus- ja kasvatustapahtumiin Vuoden 2019 aikana keskeisiä nasta vastaavat pa aktiivinen havainnointi, ennakointi jaMielentarvittaessa nopea olivat muun muassa Suomen Educaan ja KEOS2019-tapahtumaan, kumppaneita jekti toteutettiin Helsingissä ja Pedersöressa. terveysmessuille, Oppimisen tuen foorumiinsekä Voimisteluliitto, reagoiminen nuoria koskettaviin ilmiöihin yhteistyö Plan International ja HUS. sekäammattilaisten Selvä kesä -tapahtumaan.

Ruotsinkielisen ohjelman yhteistyökumppaVerkostoja ja tapahtumia eri alojen kanssa. neina olivat muun muassa BarnavårdsföreFriends-ohjelma oli mukana Elämäntaitover- Lisäksi järjestettiin Lasten terveyskäräjät ningen i Finland ja Helsingfors Svenska Mar♦ Nuorten kohtaamis kostossa, joka kokoaa yhteen laajan joukon Lasten terveysfoorumin kanssa, osallistut- thaförening.

Walkers-talo

13

pissa, jonka toiminn

LUE LISÄÄ: www.asemanlapset.fi

♦

13

Auki viitenä päivän käyntiä.

LÖYTÄVÄ NUORISOTYÖ Nuoret kokoontuvat erilaisissa julkisissa ja puolijulkisissa tiloissa. Parhaiten nuorten asioista ja heitä koskettavista ilmiöistä pysytään perillä liikkumalla siellä missä hekin.

LÖYTÄVÄSSÄ nuorisotyössä viedään nuorisotyöllistä osaamista kauppakeskuksiin ja muihin julkisiin ja puolijulkisiin tiloihin, joissa nuoret mielellään viettävät aikaansa. Kohderyhmänä ovat kaikki näissä tiloissa aikaansa viettävät nuoret. Jalkautuvaa työtä toteutetaan toiminta-alueilla etenkin koulujen lukukausina 2–4 kertaa viikossa yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa.

ta osan kohdalla heräsi huoli arjenhallinnan kysymyksistä. Aseman Lasten henkilöstölle järjestettiin myös koulutusta aiheesta. Jalkautuvassa työssä kohdattiin aikaisempaa enemmän nuoria, joita pohditutti oma sukupuoli-identiteetti ja yhteistyötä tehtiin keväällä käynnistyneen Tyttötyö-projektin kanssa. Yleisesti kadulla kohdattiin aikaisempaa enemmän nuoria, joiden tilanteiden selvittely vaati jalkautuessa paljon aikaa.

Työn fokus ei ole nuorten aktivoiminen tai ohjaaminen muualle, vaan nuoria jututetaan ja tehdään näkyväksi, että aikuisiin voi tarvittaessa turvautua. Usein jo pelkkä aikuisten läsnäolo rauhoittaa ajanviettoa, mutta tarvittaessa siihen puututaan ja mietitään tarvetta jatkotyöskentelylle. Lähtökohtana on kunnioittaa omaehtoista vapaa-ajanviettoa ja halua viettää aikaa kavereiden kanssa.

Kevään ja syksyn aikana löytävän tiimi haastatteli kauppakeskusten käyttäjiä siitä, miten jokainen voi vaikuttaa yhteisten tilojen ilmapiiriin. Samalla nuorilta kerättiin tietoa kokemuksista jalkautuvasta nuorisotyöstä.

Moniammatillisella yhteistyöllä pystytään sekä ennakoimaan että reagoimaan nuoria koskettaviin ilmiöihin. Yhteistyötä tehdään nuoriso- ja lastensuojelutyön lisäksi esimerkiksi kaupallisten toimijoiden, järjestyksenvalvonnan ja poliisin kanssa. Työotteeseen tarjotaan koulutusta ja konsultaatiota. Vuonna 2019 toimintaa jatkettiin pääkaupunkiseudulla ja Tampereella.

Puuttumista vaativat tilanteet lisääntyivät Vuoden aikana huolta heräsi nuorten lisääntyneestä päihteidenkäytöstä sekä nuorille suunnattujen päihdepalvelujen toimivuudesta. Nuoria tavattiin päihtyneiden aikuisten seurassa erityisesti Tampereella.

Myös väkivaltaista käyttäytymistä havaittiin aikaisempaa enemmän. Nuorten päihteidenkäyttö puhututti myös ammattilaisten keskuudessa, ja syyskuussa kokoonnuttiin pohtimaan aihetta Cafe Walkers & Vahvistamo Talk Show -keskustelutilaisuuteen yhteistyössä Ehyt ry:n ja SOS-Lapsikylän kanssa.

Niin pääkaupunkiseudulla kuin Tampereellakin kohdattiin useammin kehitysvammaisia, usein hiljattain täysi-ikäistyneitä nuoria, jois-

14

Koulujen alku käynnisti nuorten suuret kokoontumiset Alkuvuodesta pääkaupunkiseudulla havaittiin, että nuoret viettivät keskustan sijaan kasvavassa määrin aikaa lähiöissä, ja läsnäoloa lisättiin niissä. Koulujen alku ja lukion aloittamiseen liittyvien nasujaisten juhlinta toi satapäisiäkin nuorten joukkoja taas Helsingin keskustaan ja kantakaupungin puistoihin. Mukaan nasujaisiin liittyi myös ammattikoululaisia. Juhlinta herätti julkista keskustelua, ja yhteistyössä poliisin kanssa aloitettiin pohdinta, miten se sujuisi jatkossa turvallisemmin ja mukavammissa merkeissä.

Kun säät alkoivat syksyllä viiletä, nuoret kokoontuivat perjantai-iltaisin Helsingin rautatieaseman ympäristöön, jossa läsnäoloa lisättiin. Pasilaan aukesi lokakuussa kauppakeskus Tripla, jonka nuoret ottivat nopeasti ajanviettopaikakseen. Triplaan koottiin moniammatillinen verkosto ja jalkautumiset ulotettiin loppuvuodesta myös sinne.

Työpajoissa pohdittiin väkivaltaa ja alakouluikäisten ajanviettoa julkisissa tiloissa Kalasataman Redi osoittautui nuorten osalta hiljaiseksi. Aseman Lasten tilaa kauppakeskuksessa hyödynnettiin suunnitellun avoimen kohtaamispaikan sijaan nuorten työpajatyöskentelyyn. Esimerkiksi Kruununhaan 7.

luokkalaisten kanssa pohdittiin ryhmähenkeä ja toisten huomioimista. Tilasta päätettiin luopua toukokuussa.

Teemapäiviä järjestettiin Helsingin yhteislyseossa sekä Vartiokylässä (Botby grundskolan), jossa pureuduttiin erityisesti ilmenneisiin kiusaamistapauksiin yhteistyössä K-0 -toiminnan kanssa. Työskentelyssä hyödynnettiin Aseman Lasten katuväkivaltaa ehkäisevässä hankkeessa (2014–2017) laadittua osallistavaa oppituntia.

Espoossa työskenneltiin 5. ja 6. luokkalaisten kanssa pohtien ohjatun harrastustoiminnan ulkopuolella olevan vapaa-ajan pelisääntöjä ja ajanviettoa julkisissa tiloissa. Naulakallion koulussa ryhmätoimintaa jatkettiin seiskaluokkalaisten ryhmäyttämiseksi ja yhdeksäsluokkalaisten peruskoulun jälkeisen nivelvaiheen tukemiseksi.

Myös vanhempia osallistettiin työskentelyyn muun muassa Kruununhaassa ja Naulakallion kouluissa järjestetyissä vanhempainilloissa.

Yhteistyöllä romaninuorisotyötä ja jalkautuvaa työtä kehittämässä Syksyllä 2017 käynnistynyttä romaniyhteistyötä jatkettiin paitsi katutason yhteistyöllä myös osallistumalla Suomen Romano Missio ry:n Terne Apre -hankkeen ja R3 Romaninuori -hankkeen ohjausryhmiin. Mikko Riiheläinen osallistui lisäksi syyskuussa Oulussa järjestetyille Romaniasiain neuvottelukuntien neuvottelupäiville, joiden teema tänä vuonna oli lapset ja nuoret. Vantaalla jatkettiin myös jalkautuvaa yhteistyötä kuraattorien kanssa.

Espoon kaupunki myönsi järjestölle kumppanuusrahan, jonka myötä yhteistyössä laadittiin suunnitelma jalkautuvan työn ja eri tahoja kokoavan yhteistyön tukemiseksi erityisesti Matinkylän ja Espoon keskuksen (ml.

Pohjois-Espoo) alueilla.

Helsingissä järjestettiin ensimmäistä kertaa avoin jalkautuvan työn koulutus, jossa eri-

kilöstön palkkaamiseen ja kouluttamiseen sekä vapaaeht seen, toimintaan ja varustamiseen, nuorten parissa toimi Kerättyjä varoja käytetään Walkers-nuorisokahviloiden pe 6.7.2018–5.7.2020 koko maassa Ahvenanmaata lukuun o Aseman Lapset ry:n rahankeräyslupa (RA/2018/650) on v

19 0 2 Ö Y T O S I R O U N Ä V Ä LÖYT

Käytäthän viitettä 1119, kiitos!

BIC/SWIFT-koodi: DABAFIHH IBAN: FI19 8000 1301 0103 03 (Danskebank)

Tue toimintaamme! ♦

Koulutamme ammattilaisia.

♦

Järjestämme ryhmätoimintaa nuorille.

♦

Menemme sinne missä nuoret ovat.

♦

Vastaamme tarpeisiin nopeasti ja joustavast

♦

tuen.

Työskentelemme moniammatillisesti ja verk

♦

Lisäämme aikuisten läsnäoloa nuorten arjes

♦

Levitämme nuorisomyönteistä ajattelua.

Aseman Lapset ry:n toimintata

7 541

390

20

jalkautuen kohdattua nuorta

pop up -toiminnassa kohdattua nuorta

koulutusta tai seminaaritilaisuutta

383 koulutuksiin osallistunutta ammattilaista tyistä kiinnostusta herätti työn dokumentointi. Nuorten kohtaamiseen koulutettiin kasvavissa määrin kirjastojen henkilökuntaa heidän oman keinovalikoiman vahvistamiseksi.

Tampereella jatkettiin työmuodon juurruttamista Alkuvuodesta 2018 Tampereella käynnistynyt toimintaa jatkettiin syyskuun loppuun saakka. Jalkautumisia jatkettiin pääasiassa keskustan alueella mutta myös lähiöissä, erityisesti Hervannassa.

Talviaikaan havaittiin nuorten kokoontumisia Omenahotellissa, ja huolta heräsi nuorten

www.asemanlapset.fi LUE LISÄÄ:

170

nuorta pienryhmätoiminnassaeri alojen ammattilaisten kanssa. reagoiminen nuoria koskettaviin ilmiöihin sekä y tai työpajoissa

aktiivinen havainnointi, ennakointi ja tarvittaessa Järjestön toimintatapaan kuuluu toimintaympär

turvallisuudesta. Tilanteeseen tartuttiin yhkutusta. Löytävän nuorisotyön teistyössä nuorten rikosten ehkäisemiseen tä kasvuatoiminta sekä nuorten ja aikuisten tähtäävän Risu-toiminnan kanssa. Risu-tiirahoitetaan Sosiaali-luontevaa vu min lisäksi tiivistä yhteistyötä jatkettiin muun ja terveysjärjestöjen järjestö, joka pyrkii edistämään lasten ja nuorten muassa etsivän työn Oslo-verkoston kanssa. avustuskeskus

sesti ja uskonnollisesti sitoutumaton valtakunna STEA:nrykohdennetulla Aseman Lapset on vuonna 1990 perustettu po Tampereen seutukunnista Ylöjärvellä yhteistoiminta-avustuksella, työtä tehtiin jalkautumalla ja vahvistamalla Espoon kaupungin ammattilaisten käsitystä siitä, missä ja miten kumppanuusrahalla, nuoret viettävät aikaansa. Pirkkalan nuorisosäätiöavustuksilla sekä työn kanssa yhteistyötä tehtiin erityisesti yksityis- ja yrityslahjoituksilla. sen jälkeen, kun pirkkalaisia nuoria tavattiin lisääntyvässä määrin kauppakeskus Ratinassa. Kaiken kaikkiaan Tampereen toimintajaksolla (2018–2019) Riikka Koskelalla oli yli 30 työparia, toisesta kymmenestä eri organisaatiosta.

15

9 1 0 2 E K N A H

3T-

556

3T-hanke toteutetaan Euroopan sosiaalirahaston ESR:n tuella sekä ♦ kohtaamista jalkautuen toteuttajaorganisaatioiden omarahoituksella. ja tapahtumissa Aseman Lapset ry on vuonna 1990 perustettu poliitti♦ sesti ja uskonnollisesti sitoutumaton valtakunnallinen järjestö, joka pyrkii edistämään lasten ja nuorten tervet♦ tä kasvua sekä nuorten ja aikuisten luontevaa vuorovai-

n mä voin u k s o t i i ”K ellisesti h e r e l l u s kertoa teestani n a l i t a t s tästä oma se mua. t i m o u t ä etkä s i tärkeetä, s o t n o e l l Mu ässä on m ä l e n u että m leitakin a a m r o n tuollaisia ” aikuisia :D

382

Aseman Lapset ry:ssä kehitetty ammatillisesti o pop up tu, vapaaehtoistoimintaan perustuva nuorisoty -kohtaamista muoto.

Keskeistä on turvallisten kohtaamisten luomine aikuisten ja nuorten välille.

Tarkoitettu kaikille 13–17-vuotiaille nuorille tau

3T-HANKE - TOIVE, TAVOITE, TULEVAISUUS 3T-hanke on Aseman Lasten ja Live Palveluiden yhteishanke. Sen toiminnalla tuetaan erityisen haastavassa työmarkkina-asemassa olevien 16-29-vuotiaiden nuorten omien tulevaisuuden tavoitteiden, vahvuuksien ja voimavarojen mukaisia koulutus- tai työelämäpolkujen rakentumista.

3T-HANKKEESSA viedään heikossa työmarkkina-asemassa oleville nuorille tarkoitettuja palveluita niihin ympäristöihin, joissa nuoret muutenkin liikkuvat tai viettävät aikaansa. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi nuorille tarkoitetut vapaa-ajanviettopaikat sekä pääkaupunkiseudun eri julkiset tilat. Toiminnassa korostuu yhteistyö muiden saman kohderyhmän parissa työskentelevien ammattilaisten kanssa.

3T-hankkeen asiakastyössä toimii Aseman Lapset ry:n ja Live Palveluiden projektityöntekijöiden muodostama työpari. Hankkeen intensiiviseen asiakastyöskentelyyn mukaan tulleet nuoret ovat olleet varsin moninaisissa elämäntilanteissa. Nuorten ikähaarukka on ollut 17–27 vuotta, ja nuoria on tuettu niin yksilöohjauksella ja -neuvonnalla, verkostotyöllä, palveluihin saattamalla sekä esimerkiksi tarjoamalla tukea myös itsenäistymisen kysymysten ratkaisuun. Monen hankkeen yksilöohjaukseen ohjautuneen nuoren taustalla onkin erilaisia terveyskysymyksiä, erityisen tuen tarvetta tai itsenäistymisen haasteita.

Nuoren tilanteesta riippuen mahdollisia jatkopolkuja ovat voineet olla niin työllistyminen, koulupaikan hankkiminen tai työkokeilu- tai oppisopimuspaikan löytäminen.

Työskentely nuorten kanssa on joustavaa ja muotoillaan nuorten yksilöllisistä tarpeista käsin. Nuorten moninaisista tilanteista johtuen monet hankkeen ohjaussuhteet ovat varsin pitkiä.

Hankkeen toiminta-alue on koko pääkaupunkiseutu, ja toimintaympäristöjä lisätään ja vaihdetaan sen mukaan, miten nuoria tavoitetaan. Työ on luonteeltaan liikkuvaa ja nuorten pariin hakeutuvaa. Nuoria hankkeen piiriin tavoitetaan myös erilaisilla pop up -osallistumisilla ja tapahtumissa. Vuoden 2019 aikana keskeisiä pop up -ohjaustyön toimintaympäristöjä ovat olleet Kohtaus ry:n toimipisteet Vallilassa ja Malmilla, joissa kummassakin hankkeella on ollut säännöllistä läsnäoloa. Alkuvuoden aikana hanke toimi säännöllisesti myös Helsingin Kalasataman kauppakeskus Redissä sijainneessa nuortentila Stedissä. Lisäksi nuoria on ohjautunut hankkeen yksilöohjauksen piiriin myös toteuttajatahojen muiden toimintojen sekä ammatillisten yhteistyötahojen kautta.

Hankkeessa toteutetaan yksilötyön lisäksi myös ryhmämuotoista toimintaa. Ryhmätoimintaa on vuoden aikana toteutettu kahtena erilaisena kokonaisuutena yhdessä eri yhteistyötahojen kanssa. Ohjaamo Helsingin ja Me-talon kanssa järjestettiin pienryhmä perhevapailta työelämään suuntaaville nuorille vanhemmille. Helsingin yhteislyseon lukion HYL:in kanssa toteutettiin pienryhmätoimintaa opintonsa keskeyttäneille tai keskeyttämisuhan alla oleville nuorille.

Toimintavuoden aikana hankkeen yhteistyökumppanuuksissa on painottunut pääkaupunkiseudun eri toimijoita kokoavan ns. NEET-verkoston parissa tehtävä työ.

NEET-verkosto koostuu eri toimijoista, jotka tahoillaan työskentelevät ns. NEET-nuorten

parissa. NEET on lyhenne sanoista Not in Employment, Education or Training, ja sitä käytetään tyypillisesti viittaamaan opiskelu- tai työelämän ulkopuolella oleviin putoamisvaarassa oleviin nuoriin. Verkosto syntyi 3T-hankkeen käynnistämänä hankkeessa tehdystä huomiosta, että saman kohderyhmän parissa työskentelevillä ei ole säännönmukaista kanavaa, jossa jakaa havaintoja, ajatuksia ja osaamista. Verkoston tavoitteena on helpottaa toimijoiden arkea yhdistämällä eri tahoja ja osaamista sekä samalla vähentää päällekkäisen työn tekemistä.

NEET-verkoston toiminta jakautuu kahteen alatyöryhmään, jotka ovat viestintäryhmä ja tapahtumaryhmä. Verkoston ensimmäinen yhteinen tapahtuma oli syyskuun alussa eri puolilla Helsinkiä järjestetty Starttiviikko, jossa nuorille tarjottiin viikon mittainen eri teemoihin jakautunut tapahtumakokonaisuus eri toimijatahojen yhteistyönä.

Myös yksilöllisessä työskentelyssä korostuu tiivis yhteistyö muiden nuorten kanssa toimivien tahojen kuten oppilaitosten, sosiaalitoimen, kolmannen sektorin ja nuorten ohjaus- sekä vapaa-ajanpalveluiden kanssa.

Lisäksi osana hankekumppaneiden yhteistyötä toteutetaan Live Palveluiden ammatilliselle henkilökunnalle tarkoitettuja aikuistuvien nuorten tunne- ja selviämistaitoja tukevia Friends-koulutuksia. Toimintavuonna koulutuksia järjestettiin yksi, ja siihen osallistui yhdeksän Live Palveluiden työntekijää eri ammattilaloilta.

33

18

44

yksilöohjauksen asiakasta

ryhmätoimintaan osallistunutta

NEET-verkoston jäsentä

Lisäksi 65 muuten yksilöllisesti tuettua nuorta.

17

TYTTÖTYÖ Tyttötyö-projektissa keskitytään 13–21-vuotiaiden tyttöjen seurustelu- ja seksuaaliterveyden – muun muassa omien rajojen tunnistamisen ja kunnioittamisen sekä turvataitojen – vahvistamiseen.

TYTTÖTYÖ käynnistyi maaliskuussa 2019.

Työ on kokeiluluonteista, ja siinä tuodaan näitä taitoja vahvistavaa toimintaa sellaisten Aseman Lasten toimintojen yhteyteen, joissa kohdataan paljon erilaisia, myös riskitilanteissa eläviä nuoria naisia.

Tyttötyö-toiminnan työntekijänä toimii seksuaaliterapeutiksi pätevöitynyt nuorisotyön ammattilainen. Lisäksi projektin tarkoitus on tuottaa nuorisotyön ympäristöissä helposti hyödynnettäviä työkaluja vahvistaa nuorten seksuaaliterveyttä ja -turvallisuutta.

Keskeiset tyttötyön avoimen toiminnan toimintaympäristöt ovat olleet Aseman Lasten Kampissa sijaitseva Walkers-nuorisokahvila, Walkers-bussin toiminta eri alueilla sekä etenkin Helsingin keskustassa ja Itä-Helsingin alueella toteutettu jalkautuva työ. Avoimessa toiminnassa on toimittu niin tyttöjen, poikien kuin muunsukupuoliseksi itsensä luokittelevien nuorten kanssa. Seksuaaliterveyttä ja seurustelua käsittelevät keskustelut käydään aina jokaisen nuoren omista tarpeista, lähtökohdista ja itsemäärittelystä käsin. Avoimessa työssä käytyjen keskusteluiden sisällöt ovat käsitelleet mm. seurustelua ja parisuhteita, seksuaalisuutta ja seksuaaliterveyttä ylipäänsä, seksuaali- tai sukupuoli-identiteettiä, seksuaalista kaltoinkohtelua sekä niin julkisessa tilassa kuin sosiaalisessa mediassa tapahtunutta häirintää.

Lisäksi avoimen toiminnan yhteydessä on järjestetty erilaisia teematoimintoja tai -työpajoja. Näiden tarkoituksena on entisestään madaltaa kynnystä intiimien, arkojen tai epämiellyttäviä tunteita nostattavien asioiden käsittelyyn. Keväällä Walkers-talolla järjestettyjä työpajoja ovat olleet mm. kolmikielinen seksibingo, omia rajoja käsittelevät kaksi sarjakuvailtapäivää, ihastumista sekä seurustelua, eroa ja surua käsittelevä rakkauspaja.

Sekä Walkers-talolla että Walkers-bussilla toteutettiin seksuaaliterveyttä käsittelevä teemailtapäivien sarja syksyn 2019 aikana.

Teemoja olivat seksuaaliterveys, sateenkaren kirjo, tunteet ja seksuaalisuus sekä päihteet ja seksuaalisuus. Teemailtapäivien kautta

18

ks as vaihtee a t i l o , i e ”H n pidempi ä h ä v a a t t kiva o e e on mull S . u l e h u p ä ollaan t t e , ä t e e k tär u. Se on voitu puhu monissa a u m u n a autt esim. n e t u k , a s asiois teissa.” h u s s i m h i

Walkers-talolle, lähemmäs nuorten arkea saatiin yhteistyökumppaneina mukaan myös Hivpoint, Seta, Tyttöjen talo ja Ehyt sekä Maria Akatemian Keijun varjo -hanke.

Toiminnalle on ollut paljon kysyntää myös järjestön eri yhteistyökumppaneilta. Etenkin erilaista pienryhmien parissa toteutettua työtä on tehty yhdessä muiden tahojen kanssa. Eri muodoissa toteutettuja useamman tapaamisen pienryhmiä on vuoden aikana ollut yhteensä viisi.

Lisäksi pistemäisempiä teemailtoja tai -työpajoja yhteistyökumppaneiden kanssa on ollut muutamia. Toiminta on ollut mukana Itä-Helsingissä Meri-Rastilan nuorisotalolla järjestetyssä tyttöjen illassa, jonka teemoina olivat seksuaaliterveys, ehkäisyn käyttö, seurustelu ja uskonto sekä laittautuminen.

Itäkeskuksen alueen nuorisopalveluiden järjestämällä tyttöleirillä käsiteltiin leirille osallistuvien tyttöjen aiempien keskinäisiä ristiriitoja ja tuettiin välien parantumista.

Kontulan kirjastossa järjestetyissä neljässä iltapäivätuokiossa käsiteltiin vapaa-aikaansa viettävien nuorten kanssa pop up -henkisesti työhön liittyviä teemoja nuoria kiinnostavista näkökulmista.

Intensiivisempää yksilötyöskentelyä on tehty kymmenen nuoren kanssa. Työskentelyn sisällöt ovat vaihdelleet, sillä nuorten tarpeet ovat olleet varsin moninaisia. Teemat ja työskentelyn sisällöt ovat käsitelleet muun

muassa rajatonta seksuaalisuutta, seksuaaliterveydestä huolehtimista, mielenterveysongelmia ja itsetuhoisuutta, seksuaalisen identiteetin etsimistä sekä seksuaalista kaltoinkohtelua. Lisäksi työskentelyssä on voitu miettiä myös haasteellisia ystävyyssuhteita sekä esim. ylisuorittamiseen ja tunne-elämän tasapainosuuteen liittyviä kysymyksiä.

Kasvokkaisten tapaamisten ohella nuorten kanssa pidetään yhteyttä näiden tarvitessa esim. puhelimitse ja pikaviestikeskusteluilla.

Tyttötyötoiminnan myötä on huomattu selkeä tarve liikkuvaa työtä tekevälle ja avoimessa toiminnassa ”lainattavalle” teeman asiantuntijalle. Moni nuorten parissa työtä tekevä voi kokea kiusalliseksi jo pelkästään normaaliin kasvuun kuuluvien seksuaalisuusteemojen käsittelyn nuorten kanssa.

Etenkin haastavien tilanteiden käsittelyyn myös usein tarvitaan teemaan erikseen perehtynyttä ihmistä. Lisäksi eri etnisten ryhmien kanssa työskentelevien itsekin samaan ryhmään kuuluvien aikuisten voi olla varsin haastavaa käsitellä tabuaiheita oman asiakaskuntansa kanssa.

Tyttötyötä rahoitetaan Eva Ahlströmin säätiön (Eva Ahlströms Stiftelse) avustuksella.

Aseman Lapset ry on vuonna 1990 perustettu po sesti ja uskonnollisesti sitoutumaton valtakunnal järjestö, joka pyrkii edistämään lasten ja nuorten

10

5

nuorta yksilöllisessä muutostyössä

säännöllisesti kokoontunutta pienryhmää

20

114

työpajaa tai teemailtapäivää

osallistujaa ryhmissä ja työpajoissa

19

TAKKU-HANKE TAKKU – Nuorten opinto- ja työelämäpolut sujuvaksi – hankkeen kohderyhmänä ovat 15–29-vuotiaat Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian opiskelijat Jyväskylässä ja Jämsässä. Hankkeessa kehitetään kohderyhmän nuorten tavoittamista ja ohjausta sekä nuorten fyysisissä arkiympäristöissä että sosiaalisen median eri kanavissa. Hanke toteutetaan Gradian ja Aseman Lasten yhteistyönä, ja sen päävastuullinen toteuttaja on Gradia. Takku-hankkeen päärahoittaja on Euroopan sosiaalirahasto ESR.

KESÄKUUSSA 2019 Jyväskylässä käynnistyneen Takku-hankkeen avulla selvitetään nuorten opintojen esteitä, ehkäistään syrjäytymistä ja koulupudokkuutta sekä edistetään opintopolkujen pysyvyyttä. Toiminta on tarkoitettu nuorille, joiden saattaminen takaisin koulupolulle vaatii uusien toimintamallien kehittämistä erityisesti pudokkuuden taustalla olevien päihde- ja mielenterveysongelmien vuoksi. Maaliskuuhun 2021 kestävän hankkeen tavoite on luoda ja viedä opintopolkujen kantavuuteen tähtääviä ohjaus- ja tukipalveluita nuorten omiin ympäristöihin, jotta se madaltaisi kynnystä niihin osallistumiseen ja tuen saantiin.

Hankkeessa toteutetaan vahvaa rinnallakulkevaa yksilöohjausta. Nuoria on ohjautunut hankkeeseen opinto-ohjaajien, kuraattoreiden, etsivien nuorisotyöntekijöiden, Bostarin työntekijöiden ja nuorten vanhempien kautta. Jotkut nuorista ovat itse saattaneet ottaa yhteyttä. Työskentelyote on kokonaisvaltaisen kartoittava, ja siinä tarkastellaan nuoren opintopystyvyyden ohella hyvinvointiin vaikuttavia muita asioita kuten arkirytmiä, nuoren terveydellistä käyttäytymistä sekä tämän muita tukiverkostoja ja palveluita. Nuoren tarvitsema apu on saattanut olla hyvinkin konkreettista kuten kouluun saattamista, jos esimerkiksi nuoren ahdistuneisuus on estänyt itsenäisen kouluunlähtemisen. Lisäksi nuoria on tuettu eri tukipalveluissa kuten terveydenhoitajalla, lääkärissä, nuorisovastaanotolla tai päihdetyöntekijällä asioimisessa. Kovin huonovointisen nuoren on usein vaikea itse ilmaista omaa olotilaansa, jolloin hanke voi toimia nuoren äänitorvena eri palveluissa.

Ensimmäisen toimintasyksyn aikana hankkeessa on vakiintunut yksilöllisen työskentelyn lisäksi säännöllinen jalkautuva läsnäolo Gradian Jyväskylän kampuksella, nuorten kohtaamispaikka Bostarilla, Gradian Jämsän toimipisteellä sekä Harjun kampuksella. Jalkautuvan läsnäolon tavoitteena on madaltaa nuorten kynnystä pyytää apua opintoja hait-

20

ja rikosoireilua ehkäisevän työn toteuttamiseen. nuorten pariin jalkautuvan työn sekä koulukiusaamista, väk voidaan käyttää mielen hyvinvointia tukevan Friends-toimin kijöiden rekrytointiin, kouluttamiseen ja tukemiseen. Lisäks kilöstön palkkaamiseen ja kouluttamiseen sekä vapaaehtoi seen, toimintaan ja varustamiseen, nuorten parissa toimiva Kerättyjä varoja käytetään Walkers-nuorisokahviloiden peru 6.7.2018–5.7.2020 koko maassa Ahvenanmaata lukuun otta Aseman Lapset ry:n rahankeräyslupa (RA/2018/650) on voim

Käytäthän viitettä 1119, kiitos!

BIC/SWIFT-koodi: DABAFIHH IBAN: FI19 8000 1301 0103 03 (Danskebank)

Tue toimintaamme! ♦

Koulutamme ammattilaisia.

♦

Järjestämme ryhmätoimintaa nuorille.

♦

Menemme sinne missä nuoret ovat.

♦

Vastaamme tarpeisiin nopeasti ja joustavasti.

♦

tuen.

Työskentelemme moniammatillisesti ja verkos

♦

Lisäämme aikuisten läsnäoloa nuorten arjessa

♦

Levitämme nuorisomyönteistä ajattelua.

Aseman Lapset ry:n toimintatap

taaviin elämänhaasteisiin. Jalkautuvaan läsnäoloon kytkeytyvät työskentelytavat räätälöidään eri ympäristöihin nuorten tarpeisiin vastaaviksi.

Sosiaalisen median kautta tapahtuvassa ohjauksessa on hyödynnetty nuorten käyttämiä somekanavia, kuten Instagramia ja Snapchatia. Kanavien stories-ominaisuutta on hyödynnetty keskusteluiden avaamiJyväskylän Bostarilla käy suuressa määrin sissa, jossa yleisen kysymyksen kautta on Gradian opiskelijoita, ja siellä kohdataan www.asemanlapset.fi avautunut mahdollisuus jatkaa syvempää monia nuoria, jotka eivät oppilaitokseen asti keskustelua yksityisviestein. Lisäksi hanke on LUE LISÄÄ: syystä tai toisesta pääse. Bostarikohtaamisis- osallistunut säännöllisesti Jyväskylän Nuosa on tuettu nuoria opintoihin liittyvien pul- risopalveluiden Discord-kanavalla käytyihin mien hoitamisessa, kuten Wilma-tunnusten ohjauskeskusteluihin. käytössä, alan vaihtoon liittyvissä asioissa, tehtävien tekemisessä sekä muissa eri opinYhteistyötä on toteutettu Gradian eri sisäisalojen ammattilaisten kanssa. topulmissa, joihin liittyen opiskelijat reagoiminen eivät ten toimijoiden kanssa niin Jämsässä kuin sekä yh nuoria koskettaviin ilmiöihin ole aiemmin uskaltaneet keneltäkään apua Jyväskylässä. Oppilaitoksen eri toimijoiden aktiivinen havainnointi, ennakointi jakriittisiä tarvittaessa n kysya. Bostari on hankkeen vahva yhteistyökautta on lähdetty kartoittamaan Järjestön toimintatapaan kuuluu toimintaympärist kumppani, joka mahdollistaa myös yksilökohtia, joissa opiskelijat yleensä tarvitsetietojen jakamisen muiden ammattikuntien vat eniten tukea. Jämsän asuntolaohjaajan kutusta.kanssa rakennettiin yhteistyökuviota TAKkanssa.

KU-ohjauksellisen työotteen vahvistamisektä kasvua sekä nuorten ja aikuisten luontevaa vuo Harjun kampuksella jalkautuvaa työotetta si.

TAKKU-ohjauksellisuudella tarkoitetaan järjestö, joka pyrkii edistämään lasten ja nuorten t on toteutettu etenkin yhteistyössä paikalli- opiskelijan kokonaisvaltaista tukemista silsesti ja loin, uskonnollisesti sitoutumaton valtakunnalli sen oppilaitosdiakonin kanssa. Kampukselle kun opinnot uhkaavat keskeytyä. Lisäksi Aseman Lapset ry on vuonna 1990 perustettu poli vakiintui työote, jossa nuoria kohdataan ns. vahvaa verkostoyhteistyötä on toteutettu päivän kysymyksen äärellä. Näin myös aiem- myös Jyväskylän muiden toimijoiden kanssa. min huomiotta jääneet nuoret ovat voineet saada keskusteluyhteyden ammattilaisen Takku-hankkeen kanssa. Kampusympäristöissä on lisäksi päärahoittajana toimii kartoitettu paikkoja, joissa nuoret viettävät Euroopan sosiaalirahasto ESR. aikaa oppituntiensa lomassa, ja näin päästu tutustumaan eri oppimisympäristöihin.

Aseman Lapset ry on vuonna 1990 perustettu poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton valtakunnallinen ärjestö, joka pyrkii edistämään lasten ja nuorten tervetä kasvua sekä nuorten ja aikuisten luontevaa vuorovaikutusta.

ärjestön toimintatapaan kuuluu toimintaympäristön aktiivinen havainnointi, ennakointi ja tarvittaessa nopea reagoiminen nuoria koskettaviin ilmiöihin sekä yhteistyö eri alojen ammattilaisten kanssa.

LUE LISÄÄ: www.asemanlapset.fi

♦

Aseman Lapset ry:ssä k tu, vapaaehtoistoiminta muoto.

♦

Keskeistä on turvallisten aikuisten ja nuorten väl

♦

Tarkoitettu kaikille 13–1 tai elämäntilanteeseen

♦

Eri puolilla Suomea toim nasta vastaavat paikallis

Walkers-talo ♦

Nuorten kohtaamis- ja a pissa, jonka toiminnasta

♦

Auki viitenä päivänä viik käyntiä.

♦

Rahoittajina mm. Helsin terveysvirasto ja yritys-

Walkers on Wheels

Aseman Lapset ry:n toimintatapoja

♦

Levitämme nuorisomyönteistä ajattelua.

♦

Lisäämme aikuisten läsnäoloa nuorten arjessa.

♦

Työskentelemme moniammatillisesti ja verkostoituen. yksilöohjauksen

♦

Vastaamme tarpeisiin nopeasti ja joustavasti.

♦

Menemme sinne missä nuoret ovat.

♦

Neljä matkailuautosta t paikkaa, Walkers-autoa

♦

Toimivat pääasiassa kun alueilla yhteistyössä pai

♦

Rahoitetaan veikkausvo tuuriministeriön erityisa hankittu Suomen LionsEevi ja Eemil Tannisen s

Walkers-bussi

54

♦

Pääkaupunkiseudulla to työmuoto.

piiriin ohjattua asiakasta

♦

Toiminnalla pyritään yh den kanssa puuttumaan jotka herättävät huolta.

21

KATUSOVITTELU Katusovitteluhankkeessa kehitetään ja levitetään alaikäisten osallisten tarpeet ja ikätason erityispiirteet entistä kokonaisvaltaisemmin huomioivaa sovittelumenettelyä eri puolille Suomea.

KATUSOVITTELUSSA rikos- ja riita-asioiden sovittelijana toimii työpari, jonka muodostavat sovittelutoimiston vapaaehtoissovittelija ja katusovittelukoulutuksen käynyt kasvatusalan ammattilainen eli katusovittelija. Rikos- ja riita-asioiden sovittelu on Suomessa lakisääteistä toimintaa, jonka paikallisesta toteutuksesta vastaavat eri puolilla maata toimivat sovittelutoimistot.

Aseman Lapset ry on kehittänyt katusovittelutoimintaa vuodesta 2011 lähtien. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA myönsi toiminnalle rahoituksen vuodesta 2015 alkaen ja katusovittelun levittämishankkeelle jatkorahoituksen vuosille 2018–2019. Katusovittelu oli aiemmin otettu käyttöön Helsingin sovittelutoimistossa, ja jatkorahoituskauden tavoitteena oli saada työtapa osaksi muidenkin sovittelutoimistojen toimintaa.

Katusovittelu ja lakisääteinen rikos- ja riita-asioiden sovittelu pohjautuvat samaan restoratiivisen oikeuden periaatteeseen. Rikos- ja riita-asioiden sovittelusta poiketen katusovittelija on lasten ja nuorten parissa työtä tekevä ammattilainen, joka osallistuu sovitteluihin oman työnsä puitteissa. Katusovittelijalla on tällöin mahdollisuus tarjota nuorelle ja tämän perheelle pidempiaikaista tukea, seurantatapaamisia ja tarvittaessa esimerkiksi eri palveluihin saattamista ja kiinnittymistä. Näin katusovittelu täydentää sovittelutoimistojen osaamista ja toimintamahdollisuuksia lasten ja nuorten jutuissa.

Yhteistyötä Helsingin sovittelutoimiston kanssa Helsingissä sovittelutoimisto hyödyntää katusovittelijoiden osaamista erityisesti monimutkaisissa tilanteissa tai jos sovitteluohjaaja arvioi, että sovittelun jälkeen voi olla tarvetta jatkotyöskentelylle. Katusovittelijoita on pyydetty esimerkiksi sovitteluihin, joissa on käsitelty nuorten keskinäistä tai perheen sisäistä lähisuhdeväkivaltaa, kiusaamista tai häirintää. Toisinaan osallisina on ollut suuri

22

ryhmä nuoria tai nuorelle on ollut odotettavissa suuria vahingonkorvauksia ja toiveena on, että nuori pääsisi kompensoimaan osan korvauksesta esimerkiksi työkorvauksella.

Helsingissä toimintavuoden aikana Aseman Lasten työntekijöiden toteuttamiin katusovitteluihin ohjatut nuorten jutut ovat olleet edellisen vuoden tapaan yhä vaativampia.

Hankkeen työntekijä kävi vuoden aikana koulutuksen lähisuhdeväkivallansovitteluun liittyen, ja tämän myötä katusovitteluun ohjautui aiempaa enemmän myös lähisuhdeväkivaltaan liittyviä tapauksia.

Katusovittelun osaamista on toivottu myös sovitteluihin, joissa osallisina olleiden nuorten lisäksi myös vanhemmat ovat tarvinneet paljon tukea. Joissain tapauksissa konfliktissa mukana olevien nuorten vanhempien välit ovat tulehtuneet ja on tarvittu jännitteiden purkamista myös aikuisten välillä.

Helsingin lisäksi on oltu mukana sovitteluissa, joita on järjestetty mm. Espoossa, Lohjalla, Järvenpäässä, Keravalla ja Sipoossa kouluilla tapahtuneisiin tai muihin laajempiin nuorten konflikteihin liittyen.

Vapaaehtoissovittelijoille järjestettiin muutamia koulutusiltoja yhteistyössä Helsingin sovittelutoimiston kanssa liittyen monikulttuurisuuteen sekä työkorvausten toteuttamiseen tilanteissa, joissa kaupunki on asianomistajana.

Sovitteluverkoston kanssa toteutettiin Suomen ensimmäinen valtakunnallinen sovitteluseminaari. Helmikuussa järjestettyyn työpajat kaksipäiväisille valtakunnallisille sovittelijapäiville Helsingin kaupungintalolla. Poliisin järjestämässä seiskaluokkalaisten Pidä huolta -tapahtumassa oltiin mukana esittelemässä sovittelutoimintaa yhdessä sovittelutoimiston kanssa.

Katusovittelun hyödyntäminen sovittelutoimistoissa Vuoden aikana katusovittelukoulutuksia on

järjestetty yhteistyössä alueen sovittelutoimistojen kanssa Helsingin lisäksi Järvenpäässä, Rovaniemellä, Lappeenrannassa, Kouvolassa ja Lohjalla. Helsingissä koulutuksia pidettiin vuoden aikana yhteensä neljä, ja näistä koulutuksista on valmistunut katusovittelijoita myös muiden sovittelutoimistojen, kuten Espoon ja Hyvinkään alueille. Lisäksi pidettiin katusovittelun esittelytilaisuus Tampereen ja Sastamalan nuorisotoimelle.

Rovaniemen katusovittelukoulutus oli poikkeuksellinen siitä syystä, että sitä ei toteutettu paikallisen sovittelutoiminnan kanssa, vaan poliisin ja nuorisotyön kesken. Sovittelutoiminnalla ei ollut kehittämisresurssia aloittaa yhteistyötä tänä vuonna, mutta vuoden lopussa he ilmaisivat kiinnostuksensa aloittaa yhteistyö käytännön tasolla.

Oulun sovittelutoimistossa yhteistyö käynnistettiin toteuttamalla vapaaehtoissovittelijoille ja sovittelunohjaajille nuorten sovitteluprosessien erityispiirteisiin liittyvä koulutus, mutta varsinaista katusovittelutoimintaa ei alueella aloitettu. Lapin sovittelutoimiston alueella toteutettiin Lapin poliisilaitoksen ja Aluehallintoviraston toiveesta esittelytilaisuus paikallisille opetusalan henkilöstölle.

Katusovittelun työntekijät kävivät konsultoimassa Tornion alueella nuorisotoimea, poliisia ja kauppakeskusta, kun nuorten erilaiset häiriöt ja päihteidenkäyttö aiheuttivat alueella huolta. Konsultoinnin jälkeen poliisi ja muut paikalliset toimijat onnistuivat rauhoittamaan kauppakeskuksen tilannetta ja ohjaamaan muun muassa päihteitä käyttäviä nuoria palveluiden piiriin.

Oulussa koulutettiin myös oululaisia, kajaanilaisia ja kauhajokelaisia Walkers-vapaaehtoistyöntekijöitä arkisten konfliktien ratkaisuun liittyen.

Monipuolista yhteistyötä Sovittelutoimistojen lisäksi tärkeitä yhteistyökumppaneita vuoden aikana olleet toiminta-alueiden eri poliisilaitokset, Terveyden

9 1 0 2 U L E T T I V O S U T A K

13

103

koulutustilaisuutta

koulutettua katusovittelijaa

128

34 %

18

nuorta Aseman Lasten katusovitteluissa

nuorista oli asianomistajan roolissa

katusovitteluun mukaan lähtenyttä aluetta

ja hyvinvoinnin laitos, kuntien eri nuorisotyön muodot, Turun NMKY, pääkaupunkiseudun nuorten turvatalot ja monet koulut. Ammattikorkeakoulu Laureassa restoratiivisen oikeuden opintojaksolla toteutettiin muutamia luentoja ja verkkovideoita nuorten sovitteluihin liittyen.

seurantakyselyt toimijoille ja asiakkaille.

Walkers-auto -hankkeen myötä Walkersin, katusovittelun ja löytävän nuorisotyön edustajia kutsuttiin kahteen otteeseen syksyllä Kajaaniin fasilitoimaan moniammatillista tilaisuutta, jossa käsiteltiin alueen haasteita nuoriin liittyvien ilmiöiden osalta.

Osana laajempaa Helsingin poliisilaitoksen ennalta estävän toimintalinjan kanssa tehtävää yhteistyötä toteutettiin Citycenterin ja Asematunnelin alueen turvallisuuskyselyn

Katusovittelutoimintaa on esitelty monille kansainvälisille vieraille muun muassa Valko-Venäjältä, Venäjältä, Virosta ja Skotlannista.

Katusovittelu-hanke toteutetaan STEA:n hankeavustuksella.

23

Aseman Lapset ry on vuonna 1990 perustettu pol

9 1 0 2 ANKE

K-0-H

VALTAKUNNALLINEN K-0-TOIMINTA

4

49

eri kunnan alueella

käsiteltyä tapausta

194 lasta ja nuorta perheineen ydinosallisina

Lisäksi yhteensä 773 jollain tavalla sivullista lasta ja nuorta mukana.

ASEMAN LASTEN OMA K-0-TOIMINTA

19

127

käsiteltyä tapausta

huoltajaa mukana tapausten käsittelyssä

92 lasta ja nuorta perheineen ydinosallisina

K-0-työntekijät antoivat konsultaatiota muihin tapauksiin yhteensä 77 kertaa.

35

1 810

tilaisuutta ja koulutusta ammattilaisille ja huoltajille

osallistujaa tilaisuuksissa ja koulutuksissa

25 muille tahoille annettua konsultointikeskustelua

tä olette t e , s o t i i K ” vaiheessa ä n i i s t e e ja auttan aaminen s o a m o n ku oppuneet l t a v o t i s resurs ten.” kauan sit

K-0-toiminnan päärahoittaja on Me-säätiö ja siihen liittyviin tutkimuksiin on saatu lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustus.

Aseman Lapset ry on vuonna 1990 perustettu pol

sesti ja uskonnollisesti sitoutumaton valtakunnalli järjestö, joka pyrkii edistämään lasten ja nuorten t tä kasvua sekä nuorten ja aikuisten luontevaa vuo

K-0 KIUSAAMISEEN PUUTTUVA TYÖ Kiusaamiseen puuttuvan K-0-hankkeen tavoitteena on kehittää kouluyhteisölle tukea tarjoava, moniammatillinen toimintamalli haastaviin kiusaamistilanteisiin puuttumiseksi.

K-0-TOIMINNASSA pureudutaan erityisesti sellaisiin pitkään jatkuneisiin ja vaativiin konfliktitilanteisiin, joiden kanssa kouluyhteisö kokee voimattomuutta ja tilanteet ovat jo johtaneet rikosilmoitukseen tai useampaan. Toimintamalli ei korvaa olemassa olevia kiusaamiseen puuttuvia menetelmiä, vaan tuo uutta näkökulmaa konflikteihin, tehostaa yhteistyötä sekä kehittää osaamista.

Kaikilla toimintapaikkakunnilla toimii omat K-0-ohjausryhmänsä.

Tutkimusten mukaan kiusaamiskokemukset korreloivat vahvasti syrjäytymisen ja häiriökäyttäytymisen kanssa. Kiusaamiseen puuttuminen ei siis ole erillinen saarekkeensa, vaan sitä tulisi tehdä yli sektorirajojen ja laajan, moniammatillisen verkoston voimin.

Aseman Lapset ry aloitti tällaista työtapaa käyttävän kiusaamiseen puuttuvan K-0-työn kehittämisen vuonna 2017. Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä katusovittelun ja rikoksilla oirehtivien nuorten parissa toimivan Pasila-hankkeen kanssa.

Haastavia ja pitkäkestoisia kiusaamistapauksia ohjautui K-0 Helsinkiine poliisilta, kouluilta sekä suorana yhteydenottona huoltajilta.

Konsultointipyyntöjä kiusaamisen selvittelyihin liittyen on tullut monilta eri tahoilta.

K-0 Helsingissä K-0 Helsinki on osa Mukana-kaupunkistrategiahanketta. Helsingin K-0 toiminnassa aloitti Helsingin kaupungin ostopalveluna palkattu työntekijä vuoden 2019 alussa. Toinen työntekijä aloitti marraskuussa 2019.

K-0-toiminnan integroituminen koulujen arkeen tapahtuu osaksi Helsingin kaupungin kiusaamisen vastaisen KVO13-ohjelman kautta. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan lanseeraama ohjelma esiteltiin rehtoreille syksyllä 2019, ja se sisältää 13 kiusaamiseen puuttuvaa toimintatapaa.

Vuonna 2019 K-0-toimintaa ja sen kehittämistä jatkettiin Helsingissä, Lohjalla ja Järvenpäässä. Vuoden aikana järjestettiin kaikille K-0-toiminnassa mukana oleville ensimmäinen valtakunnallinen K-0-kehittämispäivä. Lisäksi pidettiin koulutuksia koulujen henkilökunnalle, tuleville opettajille ja muille kasvatusalan ammattilaisille.

Vuoden aikana on keskitytty kiusaamistapausten selvittämisen, verkostojen kouluttamista ei järjestetty. Tähän toimintatapaan päädyttiin aiempien kokemusten perusteella – arviomme mukaan oppiminen tapahtuu parhaiten käytännön yhteistyön kautta.

Haasteita vuoden aikana on aiheuttanut erilaisten kuntarakenteiden ja käytäntöjen viidakko sekä sektoroitunut palvelukenttä.

Toimintatavat vaihtelevat, ja esimerkiksi vastuuhenkilöä kiusaamiseen puuttuvalle työlle ei aina ole helposti löytynyt. K-0-työn selvittely- ja verkostotyö vaatii selkeää prosessinjohtajuutta ja tilanteen huolellista analysointia. Mikäli tämä rooli hajautuu liian monelle, on riskinä, ettei kokonaiskuvaa tilanteesta ja tehdyistä tai sovituista toimenpiteistä lopulta ole kenelläkään.

Lohjalla on toimittu vuoden 2018 alusta lähtien osana Me-koulun hanketta. Toimintaa on ollut Järnefeltin koulun alueella, ja sitä on koordinoinut Me-koulun koordinaattori.

K-0 on muodostunut alueella toimivaksi käytänteeksi yhteistyössä alueen koulujen, nuorisotoimen ja lasten suojelun kanssa. Vuoden aikana Järnefeltin alueen konflikti- ja kiusaamisohjeistuksia on päivitetty K-0-toiminnassa tehtyjen havaintojen pohjalta.

Vuoden aikana perheiden kanssa tehtävän työn merkitys on korostunut ja sitä on tehty aiempaa enemmän.

Me-koulu-hanke päättyi vuoden 2019 joulukuussa, mutta K-0-työtä haluttiin jatkaa alueella. Lohjan kaupunki nimesi työntekijän K-0 koordinaattoriksi, jonka tehtävänä on levittää toimintamalli koko kaupungin alueelle

K-0 Lohjalla

yhdessä alueen kuraattorien kanssa. Lohjalle nimettiin myös K-0-ohjausryhmä tukemaan levitystyötä sekä yhtenäistämään kaupungin konflikti- ja kiusaamisohjeistuksia.

Lohjalla jatkoi toimintaansa myös K-0-kehittämistiimi, johon kuuluvat Lohjan sovittelutoimisto, koulut, nuorisotoimi, lastensuojelu, kiertävä rehtori sekä poliisi.

K-0 Järvenpäässä Järvenpäässä K-0 -toiminta siirtyi nuoristyön alaisuuteen, ja siitä vastaavaksi työntekijäksi nimettiin erityisnuorisotyöntekijä. Useita kiusaamistapauksia selvitettiin, ja toiminta käynnistyi toden teolla. K-0 sisällytettiin osaksi kaupungin virallista kiusaamisen vastaista työskentelyä ja hyväksytettiin myös lautakunnassa. Syksyllä järjestettiin K-0-koulutetuille kehittämispäivä, jossa luotiin pohjaa tuleville rakenteille.

Tapauksissa hyödynnettiin Järvenpäähän muodostettua K-0-ydintiimiä, johon kuuluu muun muassa kuraattori ja poliisi. Tiimi myös suunnitteli mallin laajentamista koko kaupungin alueelle.

K-0 Rovaniemellä Rovaniemen osalta K-0-yhteistyö käynnistyi katusovittelutoiminnan jatkumona. Katusovittelijoita koulutettiin Rovaniemelle maaliskuussa, ja myös K-0 kiinnosti paikallisia päättäjiä eri sektoreilta. Työtavan toivottiin tuovan apua kiusaamistapauksiin, joihin puuttumiseen ei ollut löytynyt työkaluja.

Joulukuussa järjestettiin seminaari Lapin poliisilaitoksen ja aluehallintoviraston kanssa teemalla peruskouluikäisten rikosoirehdinta, sen ennalta ehkäisy sekä korjaava työ.

Rovaniemen kaupunki on allekirjoittanut aiesopimuksen, jonka mukaan kaupunki palkkaa K0-koordinaattorin, mikäli haettu rahoitus saadaan Sosiaali ja -terveysjärjestöjen avustuskeskus Stealta.

25

PASILA -HANKE Pasila-hanke on elokuussa 2018 käynnistynyt kehittämishanke, jonka tarkoituksena on nuorten rikoskierteen katkaiseminen. Hanke toteutetaan yhteistyössä Helsingin poliisilaitoksen nuorisoryhmän kanssa, ja poliisi ohjaa nuoret hankkeen piiriin.

PASILA-HANKKEEN kohderyhmänä ovat rikoksilla toistuvasti oireilevat alaikäiset nuoret tai ensikertalaisena vakavaan rikokseen syyllistyneet nuoret. Lisäksi työskentelyssä huomioidaan vahvasti nuorten perheet ja kaveripiirit.

Pasila-hankkeessa tehdään töitä rikoksilla oireilevien nuorten kanssa pyrkien katkaisemaan rikoskierre ja tukemaan nuoria ja heidän läheisiään. Hanke aloitettiin vuonna 2018. Nuoret ohjautuvat hankkeen toiminnan piiriin pääosin Helsingin poliisin nuorisoryhmän ohjaamana. Hankkeessa voidaan työskennellä muista yhteyksistä hankkeeseen ohjautuneiden nuorten kanssa. Näitä tilanteita ovat esimerkiksi, jos nuoren tiedetään syyllistyvän toistuvasti rikostekoihin, mutta teoista ei ole tehty rikosilmoitusta tai nuori ei näytön puutteen vuoksi ole poliisin nuorisoryhmän toiminnan piirissä.

ristänyt ja i p a n i a e t ”Oot aina sen n a a s a a teijänk en, jota s k i l i fi i t t mun pilo ljo apuu a P . n e l e t t tavoi n is, edistyi m m o h u l kou ssakin ja e s i m a t t i kirjo ja ja hyviä o k s u a h e t oot , jotka on ä t i jö i k e t työn ukavia ja m i t s e e k i o ” hauskoja!

osa nuorista on voinut jäädä asumaan kotiin. Osa nuorista on kohdattu ensimmäisiä kertoja tutkintavankeuden aikana. Osa on ollut sijoitettuna lastensuojelun yksikköön, jolloin työskentelyä on mukautettu sijoituspaikan käytänteisiin sekä sijaishuoltojakson tavoitteisiin sopivaksi. Tapaamisten lisäksi yhteydenpitoa on toteutettu puhelimitse ja pikaviestikeskusteluilla.

Pasila-työskentelyn yhtenä tavoitteena on vahvistaa ja tukea toiveikasta tulevaisuudenkuvaa kesken olevasta rikosprosessista huolimatta, ja tukea nuorten kiinnittymistä myönteisiin yhteisöihin kuten opintoihin ja harrastustoimintaan. Etenkin niiden nuorten kohdalla, jotka ovat olleet sijoitettuina lastensuojeluyksikköön, on työskentely painottunut erityisesti nuoren vapaa-aikaan.

Toiminnassa kohdattuja rikosnimikkeitä ovat muun muassa pahoinpitely, vahingonteko, ryöstö ja vainoaminen. Joukossa on myös vakavia rikoksia kuten törkeitä pahoinpitelyjä ja ryöstöjä. Rikosten taustalta on havaittu esimerkiksi kaveriporukassa tapahtuneita ylilyöntejä, päihteiden käyttöä tai ääriajattelua.

Rikoksilla oireilevien nuorten lisäksi työskennellään myös heidän perheidensä ja kavereidensa kanssa. Usein vanhemmat ja sisarukset tarvitsevat tukea ja tietoa rikosprosessin eri vaiheissa. Hankkeen työntekijät ovat usein mukana oikeudenkäynneissä sekä rauhoittamassa nuorta että vanhempien tukena. Syytteet kirjataan ylös ja ne käydään perheen kanssa läpi oikeudenkäynnin jälkeen.

Työtä nuorten ja läheisten kanssa

Yhteistyö tiivistynyt

Hankkeeseen ohjautuneiden nuorten taustat ovat vaihtelevia. Iältään he ovat olleet 15–17-vuotiaita ja kotoisin Helsingistä ja Vantaalta. Lastensuojelun sijaishuoltopaikan sijainnin vuoksi osan nuorista varsinainen asuinpaikka on ollut pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Nuorissa on sekä Suomessa syntyneitä että viimeistään alakouluiässä Suomeen muuttaneita. Nuoret ovat joko toisen asteen opiskelijoita tai suorittavat peruskoulun viimeistä luokkaa.

Keskeinen osa työskentelyä on yhteydenpito, tiedonjako ja konkreettinen yhdessä tekeminen monien yhteistyökumppaneiden kanssa. Edelliseen vuoteen verrattuna yhteistyö on tiivistynyt ja ollut huomattavasti hedelmällisempää. Kun yhteistyökumppaneihin on tutustuttu ja aktiivisesti oltu yhteydessä, on yhteydenottoja alkanut tulla enemmän myös Pasila-hankkeen suuntaan. Poliisin, lastensuojelulaitosten ja koulujen edustajat soittavat ja kysyvät tietoja nuoriin liittyen.

Työskentely nuorten kanssa aloitetaan molemmin puoleisella tutustumisella sekä nuoren tilanteen ja läheisverkoston kartoittamisella. Noin puolet hankkeen nuorista asuu kotona, mutta lähes aina sijoittamista on harkittu. Hankkeen toiminnan myötä

26

esimerkiksi hankkeen ohjausryhmän kautta myös nuorisotutkimuksen kentälle. Hankkeen keskeisinä yhteistyökumppaneina toimivat muun muassa Helsingin poliisilaitos, Helsingin kaupunki, Suomen Nuorisolääkärit ry sekä Helsingin seudun erilaiset oppijat (HERO) ry.

Oppilaitokset ovat tärkeä yhteistyökumppani. Opettajien, kuraattorien ja opinto-ohjaajien kanssa pyritään saamaan nuoren opiskeluun tukea. Usein nuoret antavat Pasila-työntekijöille tunnukset Wilma-ohjelmaan, jotta he pystyvät seuraamaan koulun ja nuoren välistä viestintää. Opettajien kanssa on myös käytetty yhteisiä WhatsApp-ryhmiä nuoren asioiden hoitamiseen.

Työtä tehdään yhdessä Aseman Lapset ry:n muiden toimintamuotojen kanssa. Nuoren sisaruksille on saatu tukea 3T-hankkeen kautta ja Friends-työntekijä on ollut mukana perhetyössä sosiaalipalveluiden perhetyöntekijän kanssa. Katusovittelun ja kiusaamiseen puuttuvan K-0-hankkeen työntekijät ja työtavat ovat tiiviisti mukana hankkeessa.

Usein rikoksilla oireilevien nuorten piirit ovat pienet, ja monet hankkeen piirissä olevat nuoret tuntevat tai tietävät toisensa. Työskentelyssä on vuoden aikana aiempaa vahvemmin otettu tämä huomioon ja työskennelty erilaisten nuorisoporukoiden kanssa.

Tarpeen mukaan nuorten vapaa-ajanviettopaikkoihin jalkaudutaan kohdennetusti. Kun työntekijät tietävät nuoren viettävän aikaansa tietyssä paikassa, voidaan nuori ja hänen kaverinsa tarvittaessa tavoittaa parhaiten menemällä kyseiseen paikkaan.

Pasila-hanke toteutetaan vuosina 2018–2021 ja Jokaisen nuoren kohdalla työtä tehdään sitä rahoittaa Sosiaalilaajan ihmisjoukon kanssa. Pasila-työnteja terveysjärjestöjen kijät toimivat oppilaitosten, lastensuojeluavustuskeskus STEA. Hanke laitosten, sosiaalityöntekijöiden, poliisin eri on osarySTEA:n ArvokasLapset on vuonna 1990 perustettu pol yksiköiden ja lääkäreiden sekä muidenAseman järavustusohjelmaa. jestötoimijoiden kanssa. Lisäksi tieto kulkee sesti ja uskonnollisesti sitoutumaton valtakunnall järjestö, joka pyrkii edistämään lasten ja nuorten tä kasvua sekä nuorten ja aikuisten luontevaa vuo

HALLITUS, HENKILÖSTÖ JA TOIMITILAT Yhdistyksen toimintaa johtaa hallitus, johon vuonna 2019 kuului seitsemän jäsentä. Hallitus kokoontui vuoden aikana neljä kertaa ja yhdistys kaksi kertaa. Hallituksen puheenjohtajana toimi Heli Vainio, varapuheenjohtajana Jari Nurmiranta ja hallituksen jäseninä Risto Pentikäinen, Juha A. Pantzar, Pia Sundell, Marina Lampinen ja Fatim Diarra.

TOIMINTAVUONNA yhdistyksellä oli 45 jäsentä, vuoden lopussa 38 työntekijää.

Hallinnossa työskentelivät toiminnanjohtaja Christian Wentzel ja järjestösihteeri Hannamari Marttio. Helmikuussa viestintävastaavana aloitti Teemu Hanhineva, lokakuussa henkilöstö- ja hallintovastaavana Kalle Sola. Koordinaattorina toimi Iina Juntunen ja tiedottajana Virve Liljeström.

Lisäksi hallinnossa ja viestinnässä työskenteli osa-aikaisesti viestintäassistentti Seija Laitinen. Sampo Saikkonen toimi viestintäassistenttina maaliskuun alusta elokuun loppuun. Alkuvuoden hän toimi nuorten tila Stedin tilanmestarina.

Valtakunnallisessa Walkers-toiminnassa työskentelivät johtava Walkers-toimintavastaava Mauri Mujunen ja valtakunnallinen Walkers-toimintavastaava Minna Lahtela. Walkers On Wheels-hankkeessa työskenteli Wauto-toimintavastaava Niilo Karjalainen.

Walkers-talon toimintavastaavana työskenteli Inka Talvitie sekä nuorisotyöntekijöinä Taru Oikarinen ja Jessica Hakala. Talonmestarina toimi Kemar Salo.

Walkers-bussitiimissä toimintavastaavana toimi Mika Rouvinen ja kasvattajina Samuel Meijer, Anne Toivonen ja Taina Viikari.

Friends-toiminnan tiimivastaavana toimi Friends-kouluttaja ja -suunnittelija Minttu Oinonen. Lisäksi suomenkielisessä toiminnassa Friends-kouluttajina ja -suunnittelijoina toimivat Armi Wallén ja Anna-Riikka Vuori.

Ruotsinkielisessä toiminnassa työskenteli Friends-kouluttaja ja -suunnittelija Gabriela Langinauer.

Löytävän nuorisotyön toimintavastaavana työskenteli Susanna Ylimys, pääkaupunkiseudulla työskentelivät yhteisökehittäjät Mikko Riiheläinen ja Eliisa Ahlstedt sekä Tampereella Riikka Koskela.

Yhteisökehittäjä Milla Suorsa aloitti Jyväskylässä Takku-hankkeessa kesällä, tyttötyö-hankkeen projektityöntekijänä aloitti keväällä Maarit Taipalinen ja 3T-hankkeessa työskenteli projektityöntekijä Tuire Heino.

Katusovittelu-, K-0- ja Pasila-hankkeiden hankepäällikkönä toimi Heikki Turkka. Katusovittelussa toimivat kouluttajat Julia Saarholm, Virpi Roponen ja Jari Raikunen. K-0-hank-

keessa työskentelivät kouluttajat Ville Koikkalainen ja Petteri Pietinen. Helsingin K-0 -toiminnassa toimivat kouluttajat Mari Sirén ja loppuvuodesta aloittanut Timo Kyllönen.

Pasila-hankkeessa toimivat kasvattajina Nina Liuko ja Anu-Rohima Mylläri, joka toimi loppuvuoden Friends-toiminnan parissa.

Lisäksi yhdistyksen toiminnassa oli mukana tuntityöntekijöitä, vapaaehtoistyöntekijöitä ja opiskelijaharjoittelijoita.

Yhdistyksen toimitilat sijaitsivat vanhalla linja-autoasemalla Kampissa osoitteessa Simonkatu 3 A, Helsinki. Walkers-talo sijaitsee saman rakennuksen alakerrassa osoitteessa Simonkatu 1–3. Osa työntekijöistä työskenteli yhdistyksen työtilassa City-Centerissä osoitteessa Kaivokatu 8, Helsinki. Lisäksi toimitilaa vuokrattiin Näkövammaisten liitto ry:n toimintakeskus Iiriksestä Itäkeskuksesta.

Nuorten tila Stedi sijaitsi Helsingin Kalasatamassa kauppakeskus Redissä kesään saakka.

Tilintarkastaja: Tomi Rimpinen/BDO Toiminnantarkastaja: Pekka Vaara Varatoiminnantarkastaja: Bertel Paulig

♦

Asem tu, va muot

28