4 minute read

Uotilan asemakaava uudistuu

Uotilan asemakaavan ajanmukaisuus arvioidaan

Teksti ja kuvat: Minna Mäkelä

Advertisement

Uotilan maalaiskunnan aikaista asemakaavaa ollaan uudelleenarvioimassa lähivuosina. Tarkastelu tehdään osissa ja se aloitetaan pienellä asemakaavamuutosalueella.

Asemakaavojen tarkistaminen nykyisten laatuvaatimusten ja ohjeiden mukaisiksi on tarpeellista, vaikka alueelle ei olisikaan suunnitteilla isompia muutoksia. Kaavojen uusimisella voidaan päivittää ja korjata vanhentuneet tiedot, tarkastaa miten vanha kaava on toteutunut ja laatia sen pohjalta uudet tavoitteet. Digitalisoitumisen myötä kaavat saadaan netin avulla paremmin esille ja helpommin luettaviksi. Vanhat paperikaavat ovat hankalia ja hitaita käyttää, eivätkä aina niin yksiselitteisiäkään. Tietokoneella piirrettäessä tällaisten tulkintaerojen syntyminen on hyvin vähäistä.

Asukkaat mukaan suunnitteluun

Ennen kaavanlaadintatyötä käydään keskustelua asukkaiden sekä kunnan eri toimialojen edustajien kanssa. Käytyjen keskustelujen pohjalta voidaan tehdä johtopäätökset ja suositukset alueen kehittämiseksi sekä määritellä kaavan uudistamisen peruslinja mahdollisimman selkeästi. Asukkaiden paikallistuntemus on tärkeä osa kaavaa uudistettaessa. Alueen puutteet ja ongelmat pitää saada esille,

Yleinen piirre alueella on puolitoistakerroksiset harjakattoiset puutalot, puutarhamaiset pihat sekä avokallioiden runsaus.

mutta yhtä lailla kokemukset toimivista tai tarpeellisiksi katsotuista paikoista ja asioista. Asukkailla voi olla tieto esim. hulevesiongelmasta, mikä saattaisi jäädä kaavassa huomioimatta. Ehdotusten ja näkemysten esille tuominen on toimivinta heti suunnittelun alkuvaiheessa.

Tavoitteena toimivampi ympäristö

Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on turvata arvokkaiden piirteiden säilyminen sekä maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Kaavamuutoksen lähtökohtana on nykytilanne ja sillä tavoitellaan ympäristön parantamista. Uotilassa muutokset tapahtuvat verrattain hitaasti, johtuen tasaisena pysyneestä asukasluvusta ja asuntokannan määrästä. Aluetta halutaan kehittää ja

luoda hyvät mahdollisuudet asumiselle, palveluille sekä liiketoiminnalle.

Uotilan alue on rakentunut viihtyisäksi elinympäristöksi ja tämän arvon ylläpitäminen on ensiarvoisen tärkeää. Kaavalla ohjataan alueen rakentamistapaa ympäristön erityispiirteet huomioiden. Rakennusten ja tonttien mittakaava yhdessä vaihtelevan muotoisten tilojen kanssa mahdollistavat ja edesauttavat jatkossakin viihtyisien pihapiirien säilymisen. Vanhoilla rakennetuilla alueilla huolta aiheuttaa liikennemäärien jatkuva kasvu. Liikenne aiheuttaa melun lisäksi tieverkon ja pysäköintialueiden laajenemisen. Oman haasteensa tuo kasvavan liikenteen sovittaminen kapeille viehättäville kaduille.

Tieverkosto kaipaa uudistuksia

Uotilan epäsäännöllinen tieverkosto on osittain uudistuksen tarpeessa. Ennen asemakaavassa saattoi olla yksityisten mailla kulkevia rakennuskaavateitä, kun taas nykyiset kadut suunnitellaan aina kaupungin maille. Kaavamuutoksen yhteydessä tarkistetaan liikenteen tarvitsema tila ja katualueiden toimivuus. Vaikka kadut eivät fyysisesti tässä vaiheessa vielä muutu, niin asemakaavaan esitetään selkeät katualueet pihateiden lisäksi. Katualueilla määritellään kadun rakenteen ja kuivatuksen tarvitsema tila, jotta tulevaisuudessa Uotilan kylän katuverkostoa pystytään peruskunnostamaan.

Uotilan kyläalue kertoo monta tarinaa

Kauan asuttuihin alueisiin vaikuttavat erinomaisen paikallisilmaston lisäksi myös kulttuuriset arvot. Uotilan vanha kyläalue kertoo monta tarinaa ja ilmentää menneitä aikoja eri osillaan. Tiivis rakentamistapa on muodostanut taloudellisesti edullisen yhdyskuntarakenteen, jolle lisäarvoa antaa läheinen sijoittuminen kaupungin keskustaan nähden. Uotilan luonnonläheisen asuinalueen säilyminen on ekologista. Myös taloudellisista syistä on pyrittävä säilyttämään nykyiset käyttökelpoiset rakennukset, kunnallistekniset laitteet ja verkostot sekä luonnonympäristön ominaispiirteet ja kasvillisuus.

Viehättävä Uotila on rakentunut vähitellen

Uotilan kylä on syntynyt perinteisesti, vähitellen ja suunnittelematta. Asutus on sijoittunut laaksosta kohoavan selänteen etelärinteelle ja alava laakso on säilynyt rakentamattomana viljelykäytössä. Asutus on osittain jatkunut selänteen päälle asti. 1970-luvulla alueelle laadittiin rakennuskaava ja asuinaluetta laajennettiin suunnitelmallisesti rinteen ylle. Tämä omakotialue muodostaa yhtenäisemmän kokonaisuuden alueelta. Uotilassa on rakennuksia kaikilta vuosikymmeniltä ja uusia taloja rakennetaan aika ajoin edelleen.

Uotilan vanha rakennuskanta on maakunnallisesti merkittävä. Pienimuotoisten melko vapaasti maaston muotoja seurailevien rakennusten joukko muodostaa ajallisesti ja tyylillisesti mielenkiintoisen kokonaisuuden. Suunnittelemattomasti ja vähitellen rakentamalla on muodostunut pienipiirteinen ja mielenkiintoinen ympäristö. Epäsäännöllisyys näkyy kaikkialla kiinteistöjen muodossa, rakennusten sijoittelussa sekä tieverkoston leveydessä. Mutkittelevien teiden tiheys, kapeus ja päällystämättömyys ovat osa Uotilan viehättävyyttä.

SAMMALLAHDENMÄKI saa uusia opasteita tänä vuonna

Sammallahdenmäen maailmanperintökohteeseen tulevien opasteiden toteutusta on suunniteltu kesän ja alkusyksyn aikana. Nyt toteutettavat opasteet ovat osa laajempaa opasteinfran kehittämistä ja tavoitteena on asentaa ne paikoilleen vuoden loppuun mennessä.

Sammallahdenmäelle on kaivattu selkeämpiä opasteita ja yhtenäisempää yleisilmettä, jotka viestittävät maailmanperintökohteen merkittävyydestä. Arkkitehtitoimisto Simo Freese Oy laati alueesta hankesuunnitelman, joka valmistui maaliskuussa 2022. Hankesuunnitelma kattaa koko alueen opasteinfran suunnittelun infopisteistä pysäköintialueisiin ja alueen huoltorakennuksiin. Suunnitelman toteuttamiseen kuluu aikaa useita vuosia.

Tänä vuonna toteutetaan opasteet ja penkit, jotka suunnitellaan Rauman kaupungin kaavoituksessa. Tavoitteena on selkeät ja informatiiviset opasteet, jotka eivät vie päähuomiota, vaan tukevat maailmanperintökohteen merkitystä.

Sammallahdenmäen opasteinfrahankkeelle on saatu Museoviraston avustusta.

Rauman Lapissa sijaitseva pronssikautinen hautaröykkiöalue on valittu UNESCOn maailmanperintölistalle vuonna 1999. Alue käsittää yhteensä 36 varhaismetallikautista hautaröykkiötä Saarnijärven rannan läheisyydessä Sammallahdenmäellä.

Lisätietoja asiassa antaa kaavoitusharjoittelija Venla Härmäläinen, venla.harmalainen@rauma.fi