Vox cordis 1/2015 by University of Vaasa

Vaasan yliopistolehti 1/2015

Pysähdy. Kuuntele. 8 Vastuullisuuden monet kasvot 18 Anna roskille parempi elämä

12 Luovia ja hulluja ideoita, olkaa hyvä! 24 Kyytiä kapulakielelle!

1/2015

VOX CORDIS 1 / 2015

Hyviä tekoja

1 / 2015 Päätoimittaja Maria Mäkelä Toimitussihteeri Tiina Ramsila Taitto C2 Advertising Paino Fram Oy

Tilaukset, osoitteenmuutokset ja ilmoitusmyynti yliopistolehti@uva.fi Palaute yliopistolehti@uva.fi Kansikuva valokuvaaja Katja Lösönen

Vox cordis on Vaasan yliopiston tiedotuslehti. Sen voi tilata veloituksetta ja lukea sähköisenä versiona uva.fi/yliopistolehti. Lehden nimi Vox cordis (sydämen ääni) viittaa yliopiston omaan ääneen ja vastuulliseen tieteen tekemiseen.

Julkaisija Vaasan yliopisto ISSN 2323-8313 (painettu) ISSN 2323-8321 (verkkojulkaisu)

Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Vaasan yliopisto PL 700 Wolffintie 34, 65101 Vaasa Puh. 029 449 8000 www.uva.fi

27 Paljonko vastuu painaa?

16 ”Vaikka pikainen valmistuminen on virallinen tavoite, elämässä ei ole kiire.” – Alumni Tuomo Meretniemi

Teema 1 / 2015:

Vastuullisuus

4 5 6 8 12 15 16 18 20 22 24 25 26 27 28 28

Minkä hyvän teon teit viimeksi? Pääkirjoitus Uutisia Vastuullisuuden monet kasvot Luovia ja hulluja ideoita, olkaa hyvä! Johtoajatus Missio: Koulu kaikille maailman lapsille Roskien parempi elämä Pysähdy hetkeksi Minun kampukseni Kolumni Väitökset Well done! Paljonko vastuu painaa? Sarjakuva Muistatko?

uva.fi facebook.com/vaasanyliopisto instagram.com/UniVaasa uva.fi/linkedin youtube.com/UniversityOfVaasa twitter.com/univaasa

VOX CORDIS 1 / 2015

Käytäviltä kuultua

Minkä hyvän teon teit viimeksi? Yliopiston opiskelijat ja henkilökunta vastasivat:

Tarjosin lastenhoitoapua naapurille

Annoin linnuille ruokaa

Kävin naapurin puolesta apteekissa

Työnsin autoa

Tein ruokaa kavereille

Vein kaupan hyllyllä väärässä paikassa olleen tavaran oikeaan paikkaan

Vietin aikaa veljien kanssa

Luovutin verta

Neuvoin turistin Sibeliusmonumentille

Autoin naista lastenvaunujen kanssa

Pidin ovea auki henkilölle, jolla oli paljon tavaraa mukana

Lahjoitin vaatteita eteenpäin

Tarjosin pikkuveljelle lounaan

Ystävä sai jääkaapista loput ruoat kun lähdin lomalle

Ostin kipeälle tyttöystävälleni ruokaa

Pysähdyin suojatiellä antamaan tietä pyöräilijöille

Mitä sinä teit?

VOX CORDIS 1 / 2015

Pääkirjoitus

Miten olla hyvä ihminen? P.S. Seuraathan jo blogejamme: uva.fi/blogit

Tunne vastuusi! Tuo on vastuutonta! Vastuu on painava sana. Se on niin painava, että valitsimme tämän lehden teemaksi vastuullisuuden. Mielestämme isoistakin asioista pitää puhua. Vastuullisuus voi onneksi olla myös positiivinen ja innostava asia. Eteenpäin työntävänä voimana se saa ihmiset toimimaan, tekee velvollisuudesta hyveen ja saa ihmiset ajattelemaan tekojensa seurauksia. Vastuunsa tuntevan ihmisen ei tarvitse olla ylivertainen – perusasiat riittävät. Jollekin se voi olla osallistumista oman lähiympäristön kehittämiseen kansalaisraadissa, toiselle taas naapurin mummon lumien kolaamista pyytämättä, kolmas valitsee ostoskärryynsä eettisesti tuotettua ruokaa. Joskus ikävät ratkaisut ovat niitä vastuullisimpia. Kun niukkuutta jaetaan, aina ei voi olla kivaa. Silloin pitää olla näkemystä valita huonoista vaihtoehdoista se vähiten huono, se, jonka seurauksena pitkällä aikavälillä taataan mahdollisimman monen onnellisuus. Näihin päätöksiin ei aina löydy ratkaisua kirjoista, vaan tarvitaan tutkimustietoa ja sen soveltamista. Yliopiston tehtävä on kehittää ajattelua siten, että vastuullinen elämä toteutuu mahdollisimman monilla aloilla. Kunniatehtävämme on yrittää antaa opiskelijoille sellaiset ajattelun eväät, joista riittää murusia korin pohjalta kaivettavaksi tiukoissakin paikoissa.

Yliopiston toiminnassa vastuullisuus tai sen puute voivat ilmetä lähes missä vain: opetuksessa, tutkimuksessa, yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa tai yhteisöllisyyden rakentamisessa. Minkä tahansa yliopiston olisi tyhmää väittää olevansa ehdottoman vastuullinen kaikessa, koska siitä jää kuitenkin heti kiinni. Jokin ympäristöstandardi jää aina täyttymättä tai jossain kurssissa on parantamisen varaa. Tahtotila on kuitenkin selvä: Vaasan yliopisto pyrkii toimimaan vastuullisesti. Pidämme kiinni tutkimuksen eettisistä ohjeista. Haluamme opettaa hyvin ja välitämme opiskelijoistamme. Opetamme ja tutkimme asioita, joista on hyötyä yhteiskunnalle. Opiskelija puolestaan on vastuullinen, kun hän osallistuu, innostuu asioista ja suorittaa opintonsa säädetyssä ajassa. Tässä lehdessä voi tutustua mm. filosofin, hallintotieteilijän ja kuluttajatutkijan näkemyksiin vastuullisesta elämästä. Kysymme professorilta, paljonko vastuu painaa ja herättelemme keskustelua johdon uudessa blogissa. Kepeästi sivuamme vastuuttomuuttakin. Kysymme myös: Minkä hyvän teon sinä olet tehnyt viimeksi?

Maria Mäkelä Viestintäpäällikkö

VOX CORDIS 1 / 2015

Uutisia

Vuonna 2014 nimitetyt uudet professorit

Anita Nuopponen, professori, tekninen viestintä Tanja Sihvonen, professori, viestintätieteet Adam Smale, professori, Business Administration, Management Janne Äijö, professori, liiketaloustiede, erityisesti rahoitus Tommi Lehtonen, professori, soveltava filosofia

Vaasan VERO ei vapise Veroseminaari 7.4. klo 12 - 16 Levón-auditoriossa

Yliopistolle miljoonalahjoitus

aasan yliopiston varainhankintakampanja sai hienon startin, kun Evald ja Hilda Nissin Säätiö lahjoitti yliopistolle miljoona euroa.

Yliopistojen uusi varainhankintakampanja alkoi marraskuussa 2014 ja kestää vuoteen 2017 saakka. Valtio tukee yliopistojen varainkeruuta myöntämällä kolminkertaisen vastinrahan yliopiston keräämää yksityistä pääomaa vastaan. Edellinen varainhankintakampanja vuosina 2010–2011 onnistui erinomaisesti. Vaasan yliopisto käyttää pääoman tuottoa vuosittain suoraan tutkimuksen ja opetuksen hyväksi.

uva.fi/varainhankinta Kuvassa vasemmalta: Vaasan yliopiston hallituksen puheenjohtaja Johnny Åkerholm, Evald ja Hilda Nissin Säätiön hallituksen puheenjohtaja Juhani Lassila ja yliopiston rehtori Matti Jakobsson.

VOX CORDIS 1 / 2015

Yliopistossamme suoritettiin vuonna 2014 ennätykselliset

26 tohtorin tutkintoa Yliopisto palkitsi viime vuoden opetus- ja tutkimusteot

Tiede on meidän kaikkien

Vuoden tutkimusteko -palkinnon sai kauppatieteellisen tiedekunnan johtamisen ja organisaatioiden yksikön tutkijatohtori Liisa Mäkelä ja opetusteko-palkinnon yliopisto-opettaja, koulutusohjelmavastaava Laura Lappalainen teknillisestä tiedekunnasta.

Kevään Minä ja tiede -yleisöluennoilla pureudutaan ajankohtaisiin ja mielenkiintoisiin tutkimusaiheisiin. Luennot ovat keskustelevia tapahtumia ja ne järjestetään Seinäjoen ja Vaasan pääkirjastoissa klo 18 alkaen. ti 17.3. Seinäjoki ja 19.3. Vaasa Yliopisto-opettaja Maria Eronen: Voiko nettitietoon luottaa? Ti 21.4. Seinäjoki ja to 23.4. Vaasa Kehityspäällikkö Juha Vänskä: Innovaatiot vauhdittavat bisnestäkin Ti 19.5. Seinäjoki ja to 21.5. Vaasa Professori Tommi Lehtonen: Mikä on tiedettä, mikä huuhaata? Mistä sen voi tietää?

Seuraa meitä! uva.fi

facebook.com/vaasanyliopisto youtube.com/UniversityOfVaasa instagram.com/UniVaasa uva.fi/linkedin twitter.com/univaasa

VOX CORDIS 1 / 2015

Tutkimus

Vastuullisuuden monet kasvot Moraali, laki, oikeudentunto… Mikä ohjaa vastuullista kuluttajaa? Entä mitä tarkoittaa, kun yritys toimii vastuullisesti? Annetaan eri alojen asiantuntijoiden puhua.

Teksti VIRPI JUPPO Kuvat KATJA LÖSÖNEN

Soveltavan filosofian professorin Tommi Lehtosen mukaan vastuusta ja vastuullisuudesta puhutaan arkikielessä kahdesta eri lähtökohdasta.

Olenko kunnon kansalainen?

– Yksi puoli vastuullisuudesta on juridinen, lain edellyttämä vastuu, esimerkiksi virkavastuu. Siihen liittyy korvausvelvollisuus, mikäli emme toimi vastuullisesti. Toinen puoli on moraalinen ja eettinen vastuullisuus. Se on meihin sisälle rakentunut tunne vastuullisesta, toimimme omaehtoisesti oikein.

Vastuullisia kansalaisia olemme silloin, kun maksamme veromme, noudatamme lakia parhaamme mukaan ja arvostamme rehellistä työtä. Äänestämme, emme tuhlaa energiaa tai luonnonvaroja, lajittelemme jätteemme ja kannamme vastuuta ympäristön tilasta. Näin osoittaa tutkimus, jossa kansalaiset itse saivat määritellä kunnon kansalaisen toimintaa.

Vastuullinen toiminta on myös henkilökohtaista vastuuta itsellemme, toimimista omien arvojen ja valintojen mukaan. Ymmärrämme, että kannattaa toimia ennemmin oikein kuin väärin. Toimiminen eettisesti ja vastuullisesti on perusta, jonka varaan muu toiminta nojaa. – Myös yritystoiminnan tulisi jo lähtökohtaisesti olla vastuullista, eikä väline taloudellisen tuloksen parantamiseen. Nämä tavoitteet eivät tietenkään sulje toisiaan pois. – Mielestäni vastuullinen kansalainen on aktiivinen, seuraa aikaansa ja yhteiskunnallista keskustelua. Hän hankkii tietoa ja puuttuu rohkeasti epäkohtiin, Lehtonen pohtii.

– Nuorten näkökulmasta vastuulliset aikuiset olivat tärkeitä ja vastuullisuus kasvattajana oli heille hyvän aikuisen, kansalaisen mitta, kertoo nuorten mielipiteitä kunnon kansalaisuudesta tutkinut yliopistonlehtori Kirsi Lehto. – Nuoret mainitsivat lisäksi myös perheestä ja lapsista huolehtimisen, vastuunottamisen omista tekemisistään ja esimerkinomaisen käyttäytymisen.

Vastuullinen kansalainen EE EE EE EE EE

Tekee töitä sekä täyttää yhteiskunnalliset velvollisuutensa Osallistuu yhteisten asioiden hoitoon Toimii kuluttajana kriittisesti On suvaitsevainen sekä tavoittelee yhteistä hyvää On ekokansalainen ja toimii ympäristön hyväksi

VOX CORDIS 1 / 2015

Tutkijatohtori Hanna Leipämaa-Leskinen on tutkinut lähiruokaa ja sen kuluttamista jo vuonna 2003 ja palannut aiheen pariin viime vuosina. Hän myös hankkii osan perheensä ruuista suoraan tuottajalta. – Ostamalla lähellä tuotettua ruokaa tiedän, mitä saan ja ruualle tulee tutun tuottajan kasvot. On kiinnostavaa, kuinka aktiivista toimintaa lähiruoka-aatteen ympärille on syntynyt ja miten erilaiset ruokayhteisöt muokkaavat arkisia ruokavalintoja. Valinnat eivät ole helppoja, ja itsekin tasapainottelen esimerkiksi kausiruuan ja eksoottisempien ruokien välillä.

VOX CORDIS 1 / 2015

Tutkimus

Mitä yritykseltä saa vaatia? Me olemme myös kaikki kuluttajia. Ostamme ruokaa, vaatteita, polttoainetta, tilaamme lehtiä ja kulutamme palveluita. Sijoitamme autoon ja asuntoon. Myös yksittäisenä sijoittajana meillä on mahdollisuus vaikuttaa. – Vastuullinen sijoittaminen on laaja käsite. Se voidaan rajata esimerkiksi tarkoittamaan sijoitusstrategiaa, jossa ympäristö-, sosiaaliset ja hyvää hallintotapaa koskevat näkökulmat yhdistetään taloudellisiin tuottoihin, kertoo yliopistotutkija Annukka Jokipii. Vastuullisuus sijoittamisessa ei kuitenkaan ole hyväntekeväisyyttä, vaan sijoitukselle haetaan edelleen parasta mahdollista tuottoa. Samalla pyritään kuitenkin vaikuttamaan siihen, että sijoituskohteina olevien yritysten toimintatavat ovat vastuullisia, Jokipii kertoo. YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet käsittelevät ympäristö-, sosiaalisten ja yhtiöiden hallintotapaan liittyvien tekijöiden huomioonottamista sijoittamisessa. – Vastuulliseen sijoittamiseen liittyy paljon muutakin kuin ympäristöön liittyvät asiat. Yhteiskunnallinen vastuullisuus voi tarkoittaa esimerkiksi tasa-arvon ja työllisyyden edistämistä, Tommi Lehtonen lisää filosofian näkökulman.

Ostanko kotimaista vai ulkomaista? Vaasan yliopiston markkinoinnin yksikössä tutkitaan vastuullisuutta kuluttamisessa kaikista sen näkökulmista, joihin kuuluvat sosiaalinen vastuu, ympäristövastuu, taloudellinen vastuu sekä henkilökohtainen vastuu. – Kuluttamisen näkökulmasta vastuullisuuden määritteleminen yksiselitteisesti on hankalaa, koska se on hyvin moniulotteinen ja tilannesidonnainen, yksilöllinenkin ilmiö, professori Pirjo Laaksonen selittää. – Kuluttajana joudumme jatkuvasti kamppailemaan eri arvojen välillä. Ostammeko kotimaista vai ulkomaista, lähellä tuotettua heikkolaatuisempaa vai ulkomaista laaduk-

kaampaa? Toisen vastuullisen ulottuvuuden lisääminen saattaa heikentää toista. Vastuullinen kuluttaja joutuukin neuvottelemaan itsensä kanssa, mikä vastuullisuuden alue merkitsee tällä hetkellä eniten. Vastuullinen kuluttaja miettii omia valintojaan eikä toimi harkitsemattomasti.

Pitäisikö boikotoida? Yliopiston vastuulla on tehdä kriittistä ja toimintaa uudistavaa tutkimusta. Liiketoimintaa voidaan kehittää entistä vastuullisemmaksi ymmärtämällä, miten kuluttajat toimivat arjessa ja miten he kulutusvalintojaan tekevät. – Kuluttajan ääni kuuluu yhä selkeämmin ja vastuuttomuuksiin reagoidaan herkästi. Jos yritys on toiminut vastuuttomasti, saamme siitä hyvin nopeasti tiedon sosiaalisen median kautta. Kuluttajat boikotoivat vastuuttomia yrityksiä, Laaksonen kertoo. – Juuri päättyneessä Suomen Akatemian hankkeessa tutkimme, millä tavoin voidaan lisätä liiketoiminnassa kuluttajien vastuullisuutta niin, että tavoitteena on taloudellinen tulos ja kannattava liiketoiminta.

Mitä jää lapsillemme? Vastuullisuus on teema, joka on 2000-luvulla noussut vahvasti esiin liiketoiminnan ja johtamisen tutkimuksessa ja käytänteissä. Professori Pirjo Laaksosen mukaan liiketoiminnassa vastuullisesti toimiminen on sitä, että suunnitellaan toimintaa pitkällä aikavälillä kestävän kehityksen mukaisesti. Maailmanpankin määritelmän mukaan kestävä kehitys on mahdollisuuksien luomista siten, että jätämme tuleville sukupolville yhtä paljon mahdollisuuksia kuin meillä on ollut, ellei jopa enemmän. Yliopistotutkija Annukka Jokipiin mukaan vastuullisuus on vastuuta tulevaisuudesta. – Vastuullinen yritys ottaa huomioon toimintansa positiiviset ja negatiiviset vaikutukset ja

pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan näihin. Näistä asioista yritys myös raportoi läpinäkyvästi ja monipuolisesti, Jokipii kertoo. Yritykset voivat toiminnassaan huolehtia vastuullisuudestaan monella tapaa. Esimerkiksi ympäristövastuu tarkoittaa huolehtimista luonnonvaroista ja ympäristöstä siten, että se koskee yrityksen koko tuote- tai palveluketjua. – Esimerkiksi tuotantotapa voi olla kilpailijoita vastuullisempi kotimaisuusasteen kannalta. Sijoittajana ja kuluttajana punnitsemme mitkä arvot ovat meille tärkeitä ja minkälaista toimintaa haluamme toiminnallamme tukea, Jokipii jatkaa.

Voiko henkilöstö hyvin? Sosiaaliseen vastuullisuuteen liiketoiminnassa kuuluvat henkilöstön hyvinvointi ja osaaminen, kuluttajansuoja, tuotteiden turvallisuus sekä yhteistyö yritysverkossa. Yliopistonlehtori Maria Järlströmin mukaan vastuullisessa henkilöstöjohtamisessa korostuvat selkeät toimintaperiaatteet, jotka pohjautuvat lainsäädäntöön ja eettisiin arvoihin. Ne muodostavat perustan, jonka päälle rakentuvat muut elementit kuten tuloksellisuudesta ja henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen. – Työnantajan ja työtekijöiden molemminpuolinen vuorovaikutus ja palaute korostuvat vastuullisessa henkilöstöjohtamisesta. Avoimuus rakentaa luottamusta ja arvostusta työyhteisössä. Ikävistäkin asioista pitäisi pystyä keskustelemaan ja viestimään. Esimerkiksi yt-neuvotteluissa voisi antaa enemmän tietoa kuin vain lakisääteisesti on tarve, Järlström kertoo.

Vastuullinen liiketoiminta muodostuu taloudellisesta vastuusta, ympäristövastuusta ja sosiaalisesta vastuusta.

VOX CORDIS 1 / 2015

Markkinoinnin opiskelija Anna-Liisa Kupiainen on haastatellut pro gradu -tutkielmaansa varten lähiruokaan panostavia kuluttajia. – Useimmiten syynä on halu tukea lähialueen tuottajia sekä toisaalta halutaan boikotoida isoja liikeketjuja, Kupiainen kertoo. Tällä kertaa Kupiainen on tilannut REKO-ringin kautta porkkanoita ja spelttihapanjuureen leivottua luomuleipää.

LÄHTEET: Ikola-Norrbacka, Rinna, Johanna Jokisuu & Kirsi Lähdesmäki (2011). The Profile of a Decent Citizen: Self-Evaluations of Citizens. Vaasan yliopiston julkaisuja. Working Papers 1. Ikonen-Kullberg, Anu & Annukka Jokipii (2011). Kannustusten vähentäminen ei tarkoita halpatuotantoa. Kirjassa: Sanomalehtiyliopisto: Kestävä kehitys. Avoimen yliopiston julkaisu No 34. Lehtonen, Tommi (2013). Philosophical issues in responsible investment: a care-ethical approach. The Social Responsibility Journal 9: 4. Viitala, Riitta & Järlström, Maria (toim.) (2014). Henkilöstöjohtaminen uuden edessä Henkilöstöbarometrin nostamat kehityshaasteet. Vaasan yliopiston julkaisuja. Tutkimuksia 302.

VOX CORDIS 1 / 2015

Koulutus

Luovia ja hulluja ideoita, olkaa hyvä! Syksy 2013. Opiskelijatiimit tapaavat, ideoita heitellään, kahvia kuluu, esityksiä hiotaan. Yritykselle suunnitellaan ennennäkemättömiä messukonsepteja. Syksy 2014. Työstökonealan messut Saksassa, ja opiskelijatiimi mukana. Palataan kuitenkin ensin opiskelijoiden matkassa ihan alkuun, puolitoista vuotta taaksepäin. Teksti: TIINA RAMSILA Kuvat: PRIMA POWER

– Ehdottomasti paras ja opettavaisin kurssi, joskin aika rankka. Melkein joka viikko oli deadline tai esitys, joihin piti valmistautua. Ihan mitä tahansa ei kehdannut esittää, kun oli yritys mukana, kertoo markkinoinnin opiskelija Maija Halonen. Hän puhuu Konseptiverstaasta, jossa opiskelijat ratkovat yhdessä yrityksen kanssa sen kehittämisongelmaa. Konseptiverstas on työelämälähtöinen työpaja markkinoinnin maisteriopinnoissa. Se korostaa luovuutta yhdistettynä liiketaloudelliseen ajatteluun. Tällä kertaa toimeksianto tuli laser- ja levyntyöstöteknologiaan erikoistuneelta Prima Powerilta. Opiskelijat saivat tehtäväksi suunnitella messukonseptin, jolla yritys erottautuisi kilpailijoistaan työstökonealan EuroBlech-messuilla. Yritys halusi panostaa ohjelmistojensa esilletuontiin ennennäkemättömällä volyymilla ja uusilla toteutuksilla. Markkina-analyysejä ja kävijäprofiileja Konseptiverstaan aluksi opiskelijat kävivät Kauhavalla tutustumassa yritykseen, sen tuotteisiin ja messuodotuksiin.

– Seuraavaksi teimme markkina-analyysin. Jokainen meistä haastatteli aiheeseen liittyvää henkilöä, esim. messunjärjestäjää tai ohjelmistoalan tai markkinoinnin asiantuntijaa. Järjestimme myös kaksi ryhmäkeskustelutilaisuutta, joihin kutsuimme tarvitsemiamme asiantuntijoita, kertoo Halonen. Myöhemmin opiskelijat muodostivat messujen kohderyhmästä kävijäprofiileja ja tekivät Prima Powerista brändianalyysejä. – Taustatyön jälkeen aloimme suunnitella messukonseptia, joka huomioi kaikki messuihin liittyvät asiat: teema, kutsut, alueen ulkoasu ja aktiviteetit, messutyöntekijöiden perehdytys sekä ennakko- ja jälkimarkkinointi, markkinoinnin opiskelija Essi Valtonen kertoo. – Yleensä ideoimme yhdessä ja jaoimme sitten ideoiden jatkotyöstöä ja kirjoitustöitä. Syksyn lopussa pidimme kokouksia Skypen välityksellä. Ihan kurssin lopuksi istuimme yliopistolla ties kuinka myöhään, kun hioimme viimeistä esitystä, Halonen muistelee. – Aikataulu ja ohjeistukset elivät, mutta sellaistahan se on oikeassa työelämässäkin.

Uusi maailma Yritys valitsi voittajaksi Maijan, Essin ja Tuomaksen tiimin, joka lähti mukaan Hannoveriin syksyllä 2014. – Messut oli uusi maailma minulle. Työstökonealan messuja ei ole tarkoitettu kuluttajille, ja paikka oli täynnä alan ammattilaisia. Kun itse en tunne alaa, oli hauska oppia ymmärtämään jotain aivan uutta, markkinoinnin opiskelija Tuomas Lounamaa pohtii. Opiskelijoiden ideat olivat osastolla näyttävästi esillä. Vierailijoita houkuteltiin jättikokoisella screenillä, jossa pyöri hauskasti toteutettuja infovideoita yrityksen ohjelmistoratkaisuista. Näyttelytila oli suurempi kuin koskaan ja se oli jaettu ohjelmistoja esitteleviin lohkoihin. – Oli mielenkiintoista nähdä, miten Prima Power toteutti konseptimme. Lopultahan he olivat ottaneet palasia useammasta konseptista. Oli myös opettavaista nähdä, miten kilpailijat olivat toteuttaneet osastonsa, miettii Halonen.

VOX CORDIS 1 / 2015

Opiskelijoiden ideoima Solution bar ohjelmistojen esittelytilan sisääntulossa.

Työelämä mukaan opintoihin, kiitos Palataan takaisin tähän hetkeen, ja puhutaan opiskelijoiden kanssa vielä opintojen hyödyllisyydestä työelämässä. Mitä mieltä he ovat väitteestä, että yliopisto kouluttaa osaavia asiantuntijoita tulevaisuuden tarpeisiin? – Ylipiston kurssit antavat valmiuksia työelämään, mutta Konseptiverstaan tyylisiä kursseja saisi olla enemmän. Tutustuminen työelämään on välttämätöntä opiskelun ohella, kaikki kolme toteavat. Tuomas Lounamaa jatkaa vielä aiheesta. – Jos tämänhetkinen opiskelumuoto valmistaa opiskelijoita työelämään, on siinä vielä parannettavaa. Monella on opintojen loppuvaiheillakin epäselvä kuva työelämästä: Mitä töitä osaisin tehdä? Missä yrityksessä olisi koulutusta vastaavia tehtäviä? Minkälaisia työnimikkeitä on? Olisi myös hyvä saada vinkkejä työurista yliopistosta valmistuneilta.

Tuomas, Essi ja Maija mukana messuilla.

VOX CORDIS 1 / 2015

Sterling Member of the Team At the International Sheet Metal Working Technology Exhibition, EuroBlech 2014, in Germany, the University students Mariia Kreposna and Valeriia Boldosova were working as Prima Power representatives looking for new and potential customers. – Our key duties were customer support and assistance of sales employees. Additionally, we were responsible for some product presentations, Nesting Game and on-going videos on the big screen, says Boldosova. Kreposna and Boldosova first met with the company at the course “Product and Service Design in Practice” in September 2013. Students’ task was to develop a solution to improve existing

machinery. Later on, they were asked to take a two-month internship to continue developing the ideas.

I highly appreciate the opportunities and all the responsibilities we were in charge of, says Kreposna.

– Alongside the everyday work, we were once asked to make an animated video to promote new software. That actually was our ticket to the exhibition later on, tells Kreposna.

– However, the opportunities are not just handed to you. My partner and I had to work hard, reminds Boldosova.

One of the Highlights Kreposna and Boldosova are accomplishing their Master’s Degrees in Strategic Management. Two-year program started in autumn 2013. – To me the cooperation with Prima Power is one of the highlights during the period of studying in Finland.

Finding a job is one of the most important issues for students after the education. – I was happy to cooperate with the firm already alongside with studying. During the fair, I communicated with managers, specialists as well as customers and I didn’t feel a language barrier or great distance. I had a feeling of being a sterling member of the Prima Power team, tells Kreposna.

Mariia Kreposna and Valeriia Boldosova got great working experience at EuroBlech 2014.

Ke s uv ku a st Te .fi/ elu rv blo ja et g tk ul it/ u oa jo u v m hto er uk a ko aa jat ss n! us a:

VOX CORDIS 1 / 2015

Johtoajatus tuo Vaasan yliopiston näkökulman yliopistomaailman ajankohtaisiin ilmiöihin. Kirjoittajina vuorottelevat rehtori, dekaanit sekä hallinnon edustajat.

Johtoajatus

Kysymisen taito ja tietämisen vastuu Filosofi ja sosiaalipsykologi Jaana Venkula kuvaa teoksessaan Kysymisen taito (2005) kysymistä tekemisenä, jatkuvana toimintana. Hän kirjoittaa kysymisen käytännöistä ja siitä, mitä se toimintana merkitsee ihmiselle ja ajattelulle. Hän toteaa: ”Mitä monipuolisempia kysymykset ovat, sitä monipuolisempia käsityksiä ja toimintatapoja hänelle muodostuu. Jos jossakin sivilisaatiossa sallitaan vain yhdenlaisia kysymyksiä myös maailmankuva, elämänkäsitys ja toimintatavat yksipuolistuvat.” Yliopistokontekstiin siirrettynä saman voisi sanoa organisaatiosta. Jos yliopisto unohtuu tai erikoistuu kysymään vain yhdenlaisia kysymyksiä, myös sen tarjoama ymmärrys ja tieto maailmasta yksipuolistuvat. Kysyminen ja kysymisen taidon harjaannuttaminen ovat tutkimuksen tekemisen tärkeitä ja samalla myös iloa tuottavia asioita. Kysymykset avaavat portteja, auttavat näkemään ilmiöitä uusista kulmista. Uusien kysymysten syntyminen sytyttää ja energisoi ajattelua: maailma näyttäytyy mahdollisuuksien kautta. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä tiedon tuottamiseksi. Kysymykset toimivat ajattelun kiitoratana, mutta vastaaminen edellyttää sijoittautumista ja sitoutumista. Sandra Harding on pitkän linjan tietoteoreetikko, joka tunnetaan erityisesti standpoint-epistemologina. Tämä tietoteoria hakee tieteelliselle tiedolle kolmatta tietä absoluuttisen tietämisen (tieto on varmaa) ja relativismin (anything goes) välille. Hänen ydinväitteensä on, että voimme tietää jotakin todellisuudesta, mutta se minkä tiedämme, on aina osa tiettyä paikallista tiedon systeemiä, tietämisen tapaa ja intressejä. Jos haluamme tuottaa parempaa tieteellistä tietoa, on meidän tiedettävä tietomme rajoista ja käytettävyydestä, ymmärrettävä se miltä paikalta tietoa tuotamme.

Väitteen taustalla oleva argumentaatio on monisyinen, mutta nostan esiin siitä vain yhden aspektin. Kaikissa tutkimuksissa syntyy useammanlaisia ehdotelmia tiedoksi. Aineisto perustelee hyvin harvoin aukottomasti vain yhtä mahdollista vastausta. Siksi tutkijan on valittava se, mitä päättelypolkua hän lähtee kulkemaan. Mutta jotta tietämisen halua kannatteleva orientaatio syntyisi, on tiedolla oltava ’väliä’ sen esittäjälle. Tieto sinänsä, tietäjästä irrallaan olevana ilmiönä, jonka suhteen tiedon tuottajat olisivat ’ruumiittomia’, intressittömiä, välinpitämättömiä, on mahdotonta – tai se tuottaa tilanteen, jossa tietäminen on enemmänkin tiedon teknologiaa kuin ihmisen aktiivinen teko maailmassa. Tutkijoiden vastuulla on tuottaa luotettavaa tietoa, mutta voidakseen tehdä sitä, heillä on oltava kokemus siitä että heidän esittämällään tiedolla on väliä jollekin tai suhteessa johonkin. Sen varassa voi siis toimia.

“Unelmayliopistoni on erilaisiin kysymyksiin uskaltautuva.”

Kokemus siitä että tiedolla on kuitenkaan väliä, ei toteudu jos emme ole asettuneet johonkin tai sitoutuneet joihinkin päämääriin. Paradoksi tulee siitä, että nämä samat asiat tuottavat tietämisen näkökulmaisuuden. Joten – millainen siis olisi unelmayliopistoni? Ajattelen, että se on kysymisen taitava ja erilaisiin kysymyksiin uskaltautuva, vastaamisestaan vastuullinen yliopisto. Parhaimmillaan erilaisten kysymysten kiitoradan ja vastaamisen vastuunoton yhdistelmä luo yhteistä kompetenssin kokemusta.

Suvi Ronkainen Rehtori Vaasan yliopisto

VOX CORDIS 1 / 2015

FAKTAT KUKA: Tuomo Meretniemi OPINNOT: KTM Vaasan yliopistosta 2005. Pääaine kauppaoikeus, verotuksen suuntautumisvaihtoehto TYÖ: KissConsulting, strategiajohtaja PERHE: Vaimo ja kolme lasta TULEVAISUUS: Maailmanympäripurjehdus perheen kanssa 2016–2020 www.sailforgood.org

VOX CORDIS 1 / 2015

Alumni

MISSIO: Koulu kaikille maailman lapsille Tuomo Meretniemi on tehnyt pitkän uran matkailualalla, ja pian hän vie perheensä meriä kyntämään useiksi vuosiksi. Siinä sivussa on tarkoitus luoda ihan uudenlainen digitaalinen oppimisympäristö lapsille ja nuorille.

Teksti: MARIA MÄKELÄ Kuva: KATJA LÖSÖNEN

Palataan ensin alkujuurille, 1990-luvun opiskeluvuosiin Vaasan yliopistossa.

Terveisiä nykyisille opiskelijoille?

Mitä muistat hyvällä opiskeluajoista?

Opi laaja-alaiseksi, ei pelkästään yhden asian asiantuntijaksi. Opettele kommunikoimaan ja esiintymään.

Aktiivinen toiminta ylioppilaskunnassa oli parasta, ja ystävyyssuhteet elävät yhä. Vietämme edelleen yhdessä itsenäisyyspäiviä, reissaamme Euroopassa ja olemme jopa kummeja toistemme lapsille. Yhdessä tekemisessä oli ja on voimaa.

Aika harva päätyy suoraan johtotehtäviin koulun penkiltä, sillä yliopistohan antaa vasta valmiudet suoriutua vaativistakin töistä. Hommat on jokaisen opeteltava itse.

Mitä haluaisit unohtaa? Ehkä tuli vietettyä vähän liikaakin aikaa ylioppilaskunnan asioissa… Tai ei sentään, se oli valtavan antoisaa aikaa ja antoi kommunikointi- ja esiintymisvalmiuksia, joita jokainen tarvitsee töissään. Mitä olisit kaivannut lisää? Siihen aikaan ei vielä ollut kovin paljon yhteistyötä työelämän kanssa. Oikeiden projektien tekeminen oikeissa yrityksissä on tosi tärkeää jo opiskeluvaiheessa. Nykyään yritysyhteistyötä on onneksi yliopistossakin enemmän.

Ja vaikka pikainen valmistuminen on virallinen tavoite, elämässä ei ole kiire. Muista myös yhteisöllisyyden ja osallistumisen merkitys: opiskeluaikana luodut kontaktit kantavat pitkälle. Miksi olet innoissasi digioppimisesta? Perheemme on lähtemässä pitkälle purjehdukselle, jossa perinteinen koulunkäynti luokassa ei ole mahdollista. Siksi perustimme Sail For Good -projektin, jossa lapsemme voivat oppia digitaalisessa venekoulussa. Tarkoituksena on tehdä hauska ja käytännönläheinen kokonaisuus. Aiomme kokeilla uudenlaisia digitaalisten välineiden mahdollistamia menetelmiä lasten opetuksessa.

Neuvottelut ovat parhaillaan käynnissä eri yritysten kanssa, koska meidän pitää järjestää koulua varten edullinen laajakaistayhteys, joka toimii myös keskellä-ei-mitään. Totta kai tarvitsemme välillä opettajaakin, ja se järjestynee kotikaupunkimme koululta etäyhteyden kautta. Digioppiminen on tulevaisuuden ala. Onnistuessaan pilottiprojektimme avaa valtavia mahdollisuuksia vaikkapa kehitysyhteistyöhön, kun yhtäkkiä miljoonilla uusilla lapsilla on mahdollisuus edulliseen tiedon saantiin ja hyvään opetukseen. Matkallamme ykkösenä on turvallisuus ja lasten hyvinvointi. Jos samalla pystymme luomaan ja testaamaan oppimispalvelun kaikille lapsille, olemme iloisia saadessamme olla mukana rakentamassa parempaa maailmaa. Ehkä siitä tulee matkan jälkeen meille jopa uusi ammatti.

VOX CORDIS 1 / 2015

LevÓn-instituutti

Roskien parempi elämä Mitä saat, kun 10 kiloa roskapussejasi poltetaan? Siitä riittää lämpöä ja sähköä seitsemään viiden minuutin suihkuun. Samalla roskamäärällä voit olla tietokoneella kahden kuukauden ajan kolme tuntia päivässä tai lämmittää taloasi kahdeksan tuntia. Siinä luulisi riittävän syitä lajitella jätteet.

Teksti: TIINA RAMSILA Kuvat: KATJA LÖSÖNEN, JOHAN HAGSTRÖM

WESTENERGY

280 GWh kaukolämpöä vuodessa

Tuottaa 1/3 Vaasan kaukolämmöstä ja sähköä 7000 kaupunkiasuntoon.

VOX CORDIS 1 / 2015

– Valitettavasti on totta, että kotien roskien lajittelussa on melko lailla parantamisen varaa, toteaa Westenergyn toimitusjohtaja Olli Alhoniemi.

Vastuu ympäristöstä

Westenergy on moderni jätteenpolttolaitos, joka muuntaa polttokelpoisen jätteen energiaksi. Laitoksen omistaa viisi kunnallista jätehuoltoyhtiötä, jotka vastaavat yli 400 000 asukkaan jätehuollon järjestämisestä. Vaasan Sähkö käyttää laitoksen tuottaman höyryn sähkön ja kaukolämmön tuotantoon.

– Jätteenpolttolaitoksilla on kaikista tiukimmat päästörajoitukset. Lisäksi kun jätteet eivät enää mene kaatopaikalle, myös ilmakehälle haitalliset metaanipäästöt vähenevät, kertoo Alhoniemi.

Kaikki ei pala Kirpparilöydöistä tehdään muotia, vanhoja huonekaluja entisöidään, hävikkiruokaa vähennetään. Ekologisia arvoja pidetään tärkeänä. Silti jätteiden lajittelusta meitä ei voi kiittää eikä kehua. Tiesitkö esimerkiksi, ettei jogurttipurkin kansi tai tuikkukuppi kuulu poltettavaan jätteeseen? – Helposti luullaan, että polttolaitos polttaa kaiken lasipurkeista sähkö- ja elektroniikkatekniikkaan. Tämä on kuitenkin väärä luulo. Esimerkiksi tuikkujen alumiinikuoret sulavat, takertuvat arinaan ja tukkivat sen, selventää Alhoniemi. Laitoksen polttoaine on jäte, josta on jo syntypaikassaan lajiteltu pois muuten hyödynnettävät jätteet, kuten lasi, metalli ja keräyspaperi. Polttolaitoksesta huolimatta jätteitä on siis lajiteltava kuten ennenkin. – Siinä missä kotona voisi itse laittaa metallirojun suoraan metallinkierrätykseen, ne monesti heitetään poltettavaan jätteeseen, josta ne kulkeutuvat laitteistoomme. Meillä ne erotellaan tuhkan seasta ja viedään metallinkierrätykseen. Biojätteetkään eivät kuulu jätteenpolttolaitokseen. Stormossen tuottaa biojätteistä puhdasta kaasua, jolla Vaasan paikallisbussit syksyllä kulkevat. Mutta jos mietitään jätteiden lajittelua 20–30 vuotta sitten, on jo huikeita askeleita menty eteenpäinkin. – Silloin tuskin oli olemassa edes jätehuoltoa, kaikki vietiin suoraan kaatopaikalle. Uskon että seuraava sukupolvi on taas astetta kierrätystietoisempi ja ekologisempaa elämäntyyliä kannattava.

Miten jätteenpolttolaitos huolehtii ympäristöstään?

Jätteen käyttö kaukolämmön ja sähkön tuotannossa korvaa fossiilisia polttoaineita, kuten kivihiiltä ja polttoöljyä, ja vähentää siten hiilidioksidipäästöjä. – Haluamme avoimesti näyttää, millainen on moderni jätteenpolttolaitos ja kuinka se toimii. Se on siisti, hajuton eikä vaaraksi ympäristölle. Meille saa tulla vierailulle. Ruotsissa jätteenpoltosta on syntynyt jo bisnestä. Siellä on yhtiöitä, jotka tuovat maahan Ruotsin ulkopuolelta jätettä poltettavaksi ja hyödynnettäväksi kaukolämmössä ja sähkössä.

Westenergy on kaupallista voittoa tavoittelematon yhtiö. Se toimii omakustannusperiaatteella eikä jaa osinkoa omistajilleen.

Perspektiiviä johtamiseen Olli Alhoniemi on aloittanut opinnot Levón-instituutin Energy Business MBA -ohjelmassa, joka keskittyy energia-alan kysymyksiin. – Opinnoista on hyötyä työtehtävässäni, mm. firman strategisissa pohdinnoissa ja johtamisessa. Saan uutta perspektiiviä asioihin. Täytyy myöntää, että olen ohjelmasta positiivisesti yllättynyt.

VOX CORDIS 1 / 2015

Elämän suola

Työssäkin jaksaa paremmin, kun harrastaa vapaa-ajalla jotain mukavaa. Lue, mikä antaa virtaa yliopistolaisille.

Pysähdy hetkeksi Ihana hetki kotona. Ei ole pakko tehdä mitään. Luet dekkarikirjaa hetken. Asioita alkaa pyöriä mielessäsi kuin vahingossa: huolettaa mitä tuli sanottua eilen, ja ensi viikko mietityttää. Hei, nyt mielesi on taas ihan muualla kuin sinä! Tunnistatko tästä itsesi?

Teksti: TIINA RAMSILA Kuvat: KATJA LÖSÖNEN

– Voimakas tietoisen läsnäolon kokemus tulee minulle itselleni esimerkiksi luonnon keskellä hevosen selässä, kertoo Liisa Mäkelä.

VOX CORDIS 1 / 2015

– Useimmiten asiat ovat ihan hyvin siinä hetkessä, missä elämme. Olon saa epämukavaksi mielen aikamatkailu menneiden murehtimisessa tai tulevaisuuden luomisessa, vaikka mitään todellista huolen aihetta ei edes olisi. On tärkeää oivaltaa ero todellisen hetken ja mielen tuottamien kokemusten välillä, kertoo tutkijatohtori Liisa Mäkelä. Hän ehdottaa avuksi mindfulnessiä. Jokainen voi oppia elämään tässä hetkessä. Mielen kuntosaliharjoittelua Mindfulnessin juuret ovat meditaatiossa, johon harjoitukset enimmäkseen pohjautuvat. – Oma keho on hyvä harjoitusväline. Se on tässä ja nyt, eikä karkaa meiltä huomaamattamme, toisin kuin mieli helposti tekee. Kuuntele joskus pari minuuttia ympärillä kuuluvia ääniä tai tunne, millaista on kulkea metsäpolulla askel askeleelta, ehdottaa Mäkelä. Kenelle mindfulness sopii? Mäkelän mukaan kenelle tahansa, joka haluaa hallita stressiä, oppia omasta toiminnastaan muiden kanssa tai löytää keinoja keskittymiseen ja asioiden organisointiin. – Mindfulness on kuitenkin sidoksissa jokaisen omaan harjoittelupanostukseen. Aivan kuten kuntosalikortin omistaminen ei kohota kuntoa, ei pelkkä harjoitteista lukeminen tuo muutosta. Sitä olisi hyvä harjoittaa joka ikinen päivä, hän muistuttaa.

Hyvinvoiva esimies – hyvä esimies Myös työyhteisölle mindfulness voi tehdä hyvää. – Erittäin hyödyllistä se olisi lähijohtajille. Kun he ovat omakohtaisesti kokeneet hyödyt, he voivat esimerkillään viedä oppeja työyhteisöönsä. Vaasan yliopiston Henkilöstöjohtamisen tutkimusryhmässä tehdyn LÄIKE-hankkeen tulokset ovat osoittaneet, että lähijohtajan stressi heijastuu alaisten työhyvinvointiin.

Mindfulness tuli osaksi Mäkelän arkea syksyllä 2013, kun hän oli tutkijavierailulla Monashin yliopistossa Melbournessa, Australiassa. – Monashissa mindfulness on vahvasti henkilöstön ja opiskelijoiden kehittämisen ja hyvinvoinnin tukena. Kolme kuukautta kestäneen vierailun aikana sain osallistua jopa neljään eri ohjelmaan. Viimeisin oli Craig Hassedin vetämä Train the trainers -kurssi, jossa sain koulutusta ohjaamiseen.

– Jos esimies osaa hallita stressiään, myös alaiset hyvin todennäköisesti voivat paremmin.

Mindfulness-harjoitus työpäivään

Onko pakko kiiruhtaa? Liisa Mäkelä on pitänyt Vaasan yliopistolla kaksi mindfulness-kurssia yhteistyössä henkilöstöpalveluiden kanssa. Kursseille eivät kaikki halukkaat edes mahtuneet mukaan. – Nykyinen hektinen työelämä herättää monet meistä pohtimaan, olisikohan voimien äärirajoilla kiiruhtamisen sijaan arvokasta välillä pysähtyä, vetää henkeä ja jatkaa matkaa levollisin mielin. Kursseilla on käyty läpi erilaisia teemoja, mm. oman kehon stressireaktioiden tunnistamista, ja tehty lyhyitä harjoituksia. Kotiläksyksi osallistujat ovat saaneet päivittäisiä harjoituksia ja pohdintatehtäviä.

EE EE

Istu tuolissa ja sulje silmät. Keskity muutamaksi minuutiksi kuuntelemaan ympärillä olevia ääniä. Tule tietoiseksi erilaisista äänistä ja kuuntele ilman, että alat arvioida tai pohtia niitä. Hengitä muutaman kerran syvään, oikaise ryhtisi ja avaa silmäsi. Siirry seuraavaan työtehtävään.

VOX CORDIS 1 / 2015

Minun kampukseni

Kaunis maailma Palosaaren kampus yllättää joka päivä. Aurinko maalaa taivaan uskomattomaksi tulimereksi, lumi kuorruttaa puut ja polut satumaisiksi. Millaisena Vaasan yliopisto näyttäytyy sinulle? Muodostuuko se ihmisistä, tarinoista vai kiinnittyykö huomiosi johonkin yksityiskohtaan? Jaa kokemuksesi! Ota kuva yliopiston arjesta kampuksella ja julkaise se Twitterissä tai Instagramissa käyttäen #univaasa-tunnusta. Parhaat oivallukset palkitsemme yliopistotuottein.

farlinskaja (Instagram)

meevi (Instagram)

annisofian (Instagram)

soniaannika (Instagram)

tevivaasa (Instagram)

farlinskaja (Instagram)

katri_p (Instagram)

ainokyro (Instagram)

heliannel (Instagram)

Kerro

Vaasan yliopiston tarinaa eteenpäin, osta yliopistotuotteita! Oman yliopiston tuotteita voit kantaa hyvällä omallatunnolla, sillä tuotannossa on käytetty mahdollisimman paljon kotimaisia toimittajia ja ekologisia ratkaisuja. Vaasan yliopiston tuote on myös hauska ja käyttökelpoinen lahja.

uva.fi/y liopistot uotteet

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1 / 2015

Kolumni

Että ymmärtäisimme T

yössäni Kotimaisten kielten keskuksessa olen saanut miettiä kielipolitiikan kysymyksiä ja kirjoittaa ja puhua eri yleisöille ihmisen oikeudesta omaan kieleen. Suomessa emme aina tule ajatelleeksi - emme ainakaan me, jotka käytämme tätä enemmistökieltä, että maailmassa on lukematon määrä ihmisiä, jotka eivät voi käyttää omaa kieltään missään virallisessa yhteydessä, jos ylipäätään missään yhteydessä. Myös Suomessa on tätä nykyä noin puoli miljoonaa ihmistä, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi.

“On yhä enemmän viranomaisia, jotka tekevät työtä hyvän virkakielen synnyttämiseksi.”

Hallintolaissa säädetään, että viranomaisen tulee käyttää asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Oli äidinkieli mikä tahansa, hallinnon kieli koskettaa jokaista, ja jokaisen pitäisi saada tolkkua viranomaiskielestä. On lohdullista, että on yhä enemmän viranomaisia, jotka ottavat hallintolain tosissaan ja tekevät työtä hyvän virkakielen synnyttämiseksi. Myös Vaasan kaupunki on lupautunut yhdeksi pilotiksi, kun Hyvän virkakielen toimintaohjelman tavoitteita toteutetaan arjessa, ja Vaasan yliopisto tukee opetuksellaan tämän asian edistämistä. Olen hyvin iloinen, kun Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntijoiden työ Hyvän virkakielen toimintaohjelman jalkauttamiseksi tuottaa näin konkreettista tulosta.

Yliopisto ei ole viranomainen, mutta se kasvattaa uusia työntekijöitä moniin tehtäviin. Siksi kielen merkitys on olennainen kaikkien alojen opiskelussa. On tärkeää, että tulevat työntekijät osaavat käyttää alansa kieltä hyvin. Myös yliopiston hallinnossa selkeä kielenkäyttö säästää aikaa, kun tekstin vastaanottajan ei tarvitse tuntikausia miettiä, mitä mikäkin ilmaus tarkoittaa. Hyvä kieli tekee elämästä helpompaa silloinkin, kun eteemme tulevat asiat ovat monimutkaisia. Pirkko Nuolijärvi Johtaja, professori Kotimaisten kielten keskus (Kotus) Vaasan yliopiston hallituksen jäsen

VOX CORDIS 1 / 2015

Väitökset

Norsunluutornin purkaminen onnistuu jaetun johtajuuden avulla

Väitöstutkimus Pohjoismaisten yritysten investoinneista Kiinaan

Kristina Ahmas

Yi Wang

Väitöstutkimus arvopapereiden hinnoittelusta

Hajautettu perusopetus lääketieteessä on strateginen valinta potilaiden parhaaksi

19.12.2014 Johtaminen Norsunluutornin purkajat – Jaettu johtajuus ja kollektiivinen asiantuntijuus museossa

Klaus Grobys

21.11.2014 Markkinointi Multilevel Determinants of Foreign Investments Entry Mode Strategy and Subsidiary Survival of Multinational Enterprises in China: An Analysis of Firms from Small and Open Economies

17.12.2014 Rahoitus Essays on Empirical Asset Pricing

Satu Hautamäki

Väitöstutkimus kehittyvien markkinoiden yritysten kansainvälisestä menestymisestä

Väitöstutkimus Nigerian mahdollisuuksista biopolttoaineiden käyttämiseen

Ismail Gölgeci

20.11.2014 Tuotantotalous Adoption of Biofuels in Nigeria: Analysis of Sustainability and Policy Issues

16.12.2014 Markkinointi International Performance of Emerging Market Firms: Marketing and Supply Chain Capabilities and Host Country Institutions

Ruuan toimitusketjujen kestävään suorituskykyyn vaikuttavat logistiikkapäätökset

21.11.2014 Sosiaali- ja terveyshallintotiede Kohti vaikuttavaa lääketieteen hajautettua perusopetusta. Monitahoarviointi osaamisen johtamisen välineeksi

Nelson Abila

Toimitusketjun strategiat toimimaan

Ilkka Sillanpää

Hanne Ala-Harja

14.11.2014 Johtaminen Implementing Supply Chain Strategy

Virossa noudatetaan liiketoiminnan säännöstöä

Yrityksen kyky verkostoitua edistää menestymistä

Paul Dickinson

Anne Söderman

16.12.2014 Tuotantotalous Logistic decisions effects to the food supply chains sustainable performance – model and case studies

5.12.2014 Talousoikeus The Entrepreneurial Circumstances for Small Medium Enterprises within Estonia. A Legal Perspective

7.11.2014 Johtaminen Verkostokyvykkyyden merkitys yritysjohdon menestysresepteissä

VOX CORDIS 1 / 2015

Well done

Professori Peter Gabrielsson Industrial Marketing Management -lehden julkaisutoimikuntaan

Liikesivistysrahastolta ja Koneen Säätiöltä useita apurahoja yliopiston tutkijoille

Professori Siv Björklundille ja yliopistonlehtori Karita Mård-Miettiselle tunnustuspalkinto yhteiskunnallisesti vaikuttavasta työstä

Yliopistolle HR Excellence in Research -tunnustus

Luokkatandem-hankkeelle European Language Label -laatuleima

Professori Juha Lindgren Keskusverolautakunnan puheenjohtajaksi

Professori Jorma Larimo European International Business Academyn Fellows-ryhmään

Tohtorikoulutettava, HTM Venla Mäntysalo Julkisen sanan neuvoston jäseneksi

Tue meitä – menestytään yhdessä!

Varainhankintakampanja jälleen käynnissä. uva.fi/varainhankinta facebook.com/vaasanyliopisto youtube.com/UniversityofVaasa twitter.com/univaasa instagram.com/univaasa

VOX CORDIS 1 / 2015

Tiesitkö?

Paljonko vastuu painaa?

astuu koskee sekä yksilöitä että yhteisöjä kaikkialla yhteiskunnassa. Vastuun paino on hieman erilainen yksilön, yrityksen ja julkisen hallinnon näkökulmista. Usein oletetaan, että vapaa ja vastuullinen ihminen kykenee tekemään oikeita valintoja. Yksilön täytyy kantaa vastuu omista teoistaan ja tekojensa seurauksista. Jos toiminta on vastuutonta ja saa aikaan vahinkoa muille, siitä on seurauksia ja vastuun taakka kasvaa. Koska nykypäivän liiketoimintaa arvioidaan moraalin kannalta, yrityksen vastuu ulottuu sekä taloudellisiin että sosiaalisiin kysymyksiin. Yritykset ovat vastuussa omistajilleen. Yrityksen etiikan kannalta henkilöstön kohteluun, tuotteiden laatuun ja sidosryhmille osoitettuun tilivelvollisuuteen sisältyy monia vastuun muotoja. Yhteiskunnallinen vastuu painaa sitä enemmän, mitä suuremmasta yrityksestä on kysymys. Johtajien vastuu on aina muuta henkilökuntaa suurempi. Julkisessa hallinnossa vastuu on perinteinen arvo. Yhteistä vastuuta kantamaan valitut poliitikot ovat lupauksistaan ja päätöksistään vastuussa kansalaisille. Äänestäjät

arvioivat poliitikkojen toiminnan vastuullisuutta. Vastuullisuus realisoituu vaaleissa, joissa vastuuton poliitikko voi olla muita enemmän huolissaan uudelleen valintansa puolesta. Virkamiesten vastuu nojaa siihen, että he käyttävät saamaansa valtaa oikeudenmukaisesti, laillisesti ja tasapuolisesti. Mikäli todetaan vastuuttomuutta ja rikotaan sääntöjä ja ohjeita, virkamiehen kohdalla se voi johtaa myös oikeudellisiin seuraamuksiin. Eettisenä kysymyksenä vastuuta luonnehditaan objektiiviseksi ja subjektiiviseksi. Edellinen on yleistä velvoittavuutta tai tilivelvollisuutta jollekin muulle taholle tai jotakin muuta varten; jälkimmäinen on omaa vastuullisuuden tuntoa, uskollisuutta ja henkilökohtaista velvollisuutta. Näin ajatellen yrityksissä ja julkisyhteisöissä työskenteleviä yhdistävät työelämän arkipäivän vastuut, joiden kantamista ei voi sivuuttaa. Töiden suorittamisessa on vastuullista kehittää omaa ammattitaitoaan. Johdon on vastaavasti kannettava koko henkilöstön kanssa huolta toiminnan jatkuvasta kehittämisestä. Vastaajana professori Ari Salminen

VOX CORDIS 1 / 2015

Sarjakuva

Muistatko?

Muuttop채iv채

Vuonna 1994 Vaasan yliopisto siirtyi kulkueena Raastuvankadulta keskustasta uusiin tiloihin Palosaarelle.

VOX CORDIS 1 / 2015

Tervetuloa ystävien pariin,

Alumni! Yliopistolaisuus alkaa fuksina, mutta ei lopu tutkintotodistukseen. Vaasan yliopisto haluaa olla mukana elämäsi ja urasi eri vaiheissa. Liittymällä mukaan alumnitoimintaan yhteydenpito jatkuu luontevasti.

MITÄ SINÄ SAAT? Verkoston, jolta löytyy neuvoja ja tukea työelämän haasteisiin Sähköisen alumniuutiskirjeen ja kutsuja tapahtumiin Tietoa täydennyskoulutusmahdollisuuksista Ajankohtaista tietoa yliopistomaailmasta

Liity alumniksi verkossa:

uva.fi/alumnit

facebook.com/VaasanYliopistonAlumnit

alumni@uva.fi

Opiskele

avoimessa yliopistossa Voit suorittaa eri oppiaineiden opintokokonaisuuksia ja yksittäisiä opintojaksoja. Ilmoittaudu kevään 2015 opintoihin verkkosivuillamme ja varmista paikkasi kursseilla.

Iltaisin ja viikonloppuisin Verkossa Yleissivistävää ja elinikäistä oppimista Halutessasi myös tutkintotavoitteisesti

uva.fi/avoin AVOIN YLIOPISTO

Kysy lisää: opiskelijapalvelu puh. 029 449 8190 opintojen ohjaus puh. 029 449 8188 (Vaasa), 029 449 8199 (muut paikkakunnat) avoinyo@uva.fi facebook.com/vaasanyliopisto.avoin

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 3 / 2014

HR MBA Kattavat työkalut henkilöstöjohtamiseen.

Tule suorittamaan HR MBA-ohjelma tai haluamasi moduuli.

uva.ﬁ/mba

Strateginen johtaminen

Lähiesimies

Aika päivittää strategia?

Tule avaamaan johtamisen haasteita. Seuraava Lähiesimiesohjelmamme käynnistyy huhtikuussa 2015.

Strateginen johtaminen -moduuli on myös osa MBA-ohjelmiamme.

uva.ﬁ/mba

uva.ﬁ/levon/koulutus

VOX CORDIS 1 / 2015

Yliopiston tulevat tapahtumat löydät osoitteesta:

uva.fi/fi/events

Sinä menestyt, kun

päätät niin.

Hae Vaasan yliopistoon

17. 3. – 9. 4. 2015. Hallintotieteet Kauppatieteet Kielet ja viestintä Tekniikka

uva.fi/hakijat UUTUUS VAASAN YLIOPISTOSSA: Opiskele kielikylpyopettajaksi – valmistut myös luokanopettajaksi ja ruotsinopettajaksi.

PARHAAT SELFIET PALKITAAN!

#imgonnamakeit @univaasa