Vox cordis 2/2016 by University of Vaasa

Vaasan yliopistolehti 2/2016

Rohkeasti tuntemattomaan 20 Jaettu hyöty innostaa energian säästöön 28 Tutkittua melua tuulivoimalasta 32 Mitä on rohkeus?

2/2016

Sisällys }}}

Tutkimusmatkailijat maailmalla

Palo kertoa tarinoita

2/2016 Päätoimittaja Maria Mäkelä Toimitussihteeri Riikka Kalmi Taitto Satu Aaltonen Paino Fram Oy

Tilaukset, osoitteenmuutokset ja ilmoitusmyynti yliopistolehti@uva.fi Palaute yliopistolehti@uva.fi Kansikuva valokuvaaja Katja Lösönen

Vox cordis on Vaasan yliopiston tiedotuslehti. Sen voi tilata veloituksetta ja lukea sähköisenä versiona uva.fi/yliopistolehti. Lehden nimi Vox cordis (sydämen ääni) viittaa yliopiston omaan ääneen ja vastuulliseen tieteen tekemiseen.

Julkaisija Vaasan yliopisto ISSN 2323-8313 (painettu) ISSN 2323-8321 (verkkojulkaisu)

Kannessa Lacey Leathers Näsman, Mahmoud El-Sanhoury, Elisa Siikonen

VOX CORDIS 2/2016

Vaasan yliopisto PL 700 Wolffintie 34, 65101 Vaasa Puh. 029 449 8000 www.uva.fi

Korkeanpaikankammoinen huimapää

Teema 2/2016

Rohkeus

Piilokorruption anatomiaa

4 5 6 8 10 11 12 17 18 20 22 24 25 26 28 30 31 32 34 35

Rohkein tekosi ikinä? Pääkirjoitus Uutisia Piilokorruption anatomiaa Vahva kehittämisen vuosi Johtoajatus Tutkimusmatkailijat maailmalla Uusi strategia kohti energistä tulevaisuutta Merkkipäivästä iloa yliopistolle Jaettu hyöty innostaa energian säästöön Palo kertoa tarinoita Well done Väitökset Korkeanpaikankammoinen huimapää Mitattua melua Kolumni Minun kampukseni Tiesitkö? Muistatko? Sarjakuva

uva.fi facebook.com/vaasanyliopisto instagram.com/univaasa uva.fi /linkedin youtube.com/universityofvaasa twitter.com/univaasa

VOX CORDIS 2/2016

Käytäviltä kuultua }}}

Rohkein tekosi ikinä? yliopistolaiset vastasivat :

Lähdin vaihtoon Uimahyppy 10 metristä

Bungee jumping

Oman liikeidean esittely

Uskalsin miehenä taistella lasten huoltajuudesta Tyttöystävästä eroaminen

Lähdin Vaasaan opiskelemaan Coming to Finland as Erasmus student

Esitelmän pitäminen englanniksi

Äidiksi ryhtyminen

VOX CORDIS 2/2016

Opiskelu tohtoriksi Yhdysvalloissa

||| Pääkirjoitus

Rohkea kulkee omaa polkuaan

aperi tärisee, kädet hikoavat, seinäkello naksuttaa piinallisen hitaasti. Puhe takeltelee, ajatus katkeaa. Joku takapulpetissa huokaisee, toinen tirskahtaa. Sellaista oli monelle esitelmän pitäminen koulussa kymmenenvuotiaana. Vaati rohkeutta astua yksin luokan eteen ja ottaa tilanne haltuun, kun ei ollut saanut minkäänlaista valmennusta esiintymiseen. Tietysti joka luokassa oli aina se oman elämänsä hannuhanhi, joka marssi eteen reippaasti, kertoi asiansa iloisena ja kuuluvalla äänellä ja onnistui heittämään mukaan keventävän vitsinkin. Me muut kolmekymmentäkaksi tarvitsimme vähän enemmän rohkeutta. Rohkeat teot saavat ilmiasunsa kovin monin eri tavoin ja eri mittakaavoissa. Mikä on yhdelle pöyristyttävän uskaliasta, on toiselle ihan normaalia toimintaa. Melkoista rohkeutta vaatii myös lähteä aikuisena opiskelemaan työn ohella tai vaihtaa kokonaan alaa. Esteenä on yleensä pelko siitä, mitä muut sanovat. Ja kyllähän he sanovat. ”Miten lapsetkin nyt pärjäävät, jos opiskelet iltaisin?” ”Pysy nyt vain turvallisessa työpaikassasi, et kuitenkaan saa parempaa.” ”Että sinäkö lukisit tohtoriksi?” ”Turhaan haet unelmiesi opiskelupaikkaan, eihän sinne kukaan pääse.” Tuttuja sanoja, paitsi että harvemmin niitä oikeasti kenenkään muun suusta kuulee. Kovin ääni huutaa lähellä: oman pään sisässä. Kun ei oikein tiedä, mitä ääntä tässä nyt pitäisi kuunnella, kannattaa sulkea korvat maailman pauhulta, keskittyä löytämään omat parhaat puolensa, määrätietoisesti vahvistaa niitä ja seurata omaa vaistoaan. Sekin on rohkeutta. Organisaatiokin voi olla rohkea. Yliopiston näkökulmasta uskallusta voi olla vaikka päättäväinen keskittyminen omiin vahvuuksiin ja tulevaisuuteen sen sijaan, että haikailisi olevansa isompi, monialaisempi, enemmän sitä tai tätä. Vaasan yliopisto on syntynyt puoli vuosisataa sitten liiketalouden ja yhteiskunnan tarpeista, ja näihin ihan samoihin tarpeisiin se aikoo vastata tulevaisuudessakin, mutta virkistettynä energian tuotantoketjun näkökulmilla. Energia pyörittää maailmaa, ja valtava kokonaisuus pirstoutuu monimutkaisiksi yhtälöiksi. Enää ei puhuta pelkistä jättivoimaloiden teknisistä

ratkaisuista, vaan verkosto on paljon laajempi ja hienosyisempi. Teknisten perusvaatimusten lisäksi energiantuotantoon liittyy aivan uudenlaisia arvonluonnin tapoja, liiketoimintamahdollisuuksia, juridisia kysymyksiä, aluepolitiikkaa ja viestintätarpeita. Vaasan yliopisto aikoo olla etulinjassa mukana tutkimassa asioita ja kouluttamassa ihmisiä, jotka tarttuvat rohkeasti näihin haasteisiin. Tärkeintä on mennä eteenpäin.

Maria Mäkelä Päällikkö, viestintä ja kumppanuudet

P.S. Kysyimme opiskelijoilta ja henkilökunnalta, mikä on heidän rohkein tekonsa. Mikä on sinun?

VOX CORDIS 2/2016

Uutiset }}}

Tyytyväisiä diplomi-insinöörejä Vaasan yliopistosta valmistuneet diplomi-insinöörit ovat keskimääräistä tyytyväisempiä opintoihinsa. Tämä selviää vuoden 2015 Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan alan yliopistojen toteuttamasta palautekyselystä vastavalmistuneille. Vaasan yliopistosta valmistuneet diplomi-insinöörit antavat kiitosta laadukkaalle opetukselle ja ajantasaisille opetuksen sisällöille. Valtakunnallisesti verrattuna Vaasan yliopiston diplomi-insinöörit ovat keskimääräistä tyytyväisempiä muun muassa opetusmenetelmiin, opetushenkilöstöön, opiskelijoiden ja opettajien toimivaan kommunikointiin, tiloihin ja varusteluihin, opintojen ohjaukseen ja opintoneuvontaan sekä oman osaamisen kehittymiseen koulutuksen myötä. Yli 80 prosenttia Vaasan yliopiston diplomi-insinööreistä piti opiskelua mielekkäänä ja valitsisi nykyisen koulutusohjelmansa uudelleen sen sijaan, että vaihtaisi alaa tai toiseen ohjelmaan. Kyselyyn vastasi 72 prosenttia Vaasan yliopistosta valmistuneista diplomi-insinööreistä.

Minä ja tiede -luennot jatkuvat Minä ja tiede -yleisöluennoilla pureudutaan ajankohtaisiin ja mielenkiintoisiin tutkimusaiheisiin. Luennot ovat keskustelevia tapahtumia ja ne järjestetään Seinäjoen ja Vaasan pääkirjastoissa klo 18 alkaen. Vapaa pääsy, tervetuloa!

Toukokuu 17.5. Seinäjoki, 19.5. Vaasa Professori Kimmo Kauhaniemi: Visioita tulevaisuuden sähköverkosta Syyskuu 20.9. Seinäjoki, 22.9. Vaasa Lokakuu 18.10. Seinäjoki, 20.10. Vaasa Marraskuu 15.11. Seinäjoki, 17.11. Vaasa Joulukuu 13.12. Seinäjoki, 15.12. Vaasa

uva.fi/minajatiede

VOX CORDIS 2/2016

Opetussisällöt ja vieraanvaraisuus Suomen kärkeä Vaasan yliopisto VY ja Vaasan ammattikorkeakoulu VAMK ovat menestyneet erinomaisesti Euroopan Unionin Erasmus+ -ohjelman arvioinnissa, jossa vaihto-opiskelijat sekä opettajat ja muut asiantuntijat antavat palautetta vaihtokokemuksistaan. Vaasalaiset korkeakoulut saivat kansainvälisiltä opiskelijoilta erityistä kiitosta kurssisisällöistä. Asiantuntijavaihtoon saapuneet opettajat ja muu henkilökunta puolestaan antoivat huippuarvosanat vierailun kokonaiskokemuksesta. Kokonaiskokemus koostuu siitä, miten korkeakouluissa hoidetaan kansainvälisten opettajien ja henkilökunnan asiat, kuten hakemusten käsittely, vierailujärjestelyt ja vastaanotto. Vaasan yliopistoon saapuvat kansainväliset opiskelijat antoivat kiittävää palautetta myös itse opetuksesta. Lisäksi yliopistosta vaihtoon lähtevät opiskelijat pitivät vaihtoprosessia erittäin sujuvana. Suomessa Erasmus-vaihdossa lukuvuonna 2014–2015 olleilta opiskelijoilta ja henkilökunnalta pyydettiin palautetta vaihtokokemuksestaan. Palautetta kerättiin kaikista korkeakouluista sekä vaihtoon lähteviltä että vaihtoon tulleilta opiskelijoilta ja henkilökunnalta. Tulokset esitteli Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO.

Maisteriohjelmien hakijamäärä kasvoi yli 40 prosenttia Vaasan yliopiston kandidaattiohjelmiin tuli korkeakoulujen yhteishaussa yhteensä 4079 hakemusta, mikä on aloituspaikkoihin suhteutettuna viime vuoden tasoa. Kandidaattiohjelmissa aloituspaikkoja on noin joka kahdeksannelle hakijalle. Suosituin hakukohde myös oli kauppatieteellisen tiedekunnan kandidaattiohjelma, jossa 210 paikkaa tavoittelee yhteensä 2868 hakijaa. Valintakokeet kandidaattiohjelmiin ovat touko—kesäkuussa. Opiskelijavalinnan tuloksista ilmoitetaan viimeistään 1. heinäkuuta. Yliopistoon valitaan uusia opiskelijoita myös aikaisemman tutkinnon tai avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojen perusteella. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet voivat hakea suoraan maisteriohjelmiin. Suomenkielisiin maisteriohjelmiin saapui 824 hakemusta, mikä on 42,3 prosenttia viimevuotista enemmän. Opiskelupaikkaa tarjotaan 125 hakijalle.

Kansainväliset maisteriohjelmat hakijoiden suosikkeja

August Alexander Levón -palkinto Edu Kettuselle Vaasan yliopisto on myöntänyt August Alexander Levón -palkinnon laulaja Edu Kettuselle. Palkinto on uusi ja se myönnetään joka toinen vuosi yhteiskunnallisen humanismin edistämisestä. Yhteiskunnallinen humanismi vahvistaa modernin sivistysyliopiston ideaa, jossa yllättävät tieteenalayhdistelmät synnyttävät opetuksessa ja tutkimuksessa luovuuden uusia vireitä sekä toivon näkymiä. – Edu Kettusen taiteessa yhdistyy yhteiskunnan suuri kehitys yksittäisten kansalaisten kohtaloihin tavalla, joka lisää ymmärrystämme siitä, mikä on tärkeää, sanoo filosofisen tiedekunnan dekaani Hannu Katajamäki. Palkinto luovutettiin Vaasan yliopistossa 23. huhtikuuta järjestetyssä Toivon päivä -tapahtumassa, jossa aikuiset ja lapset saivat osallistua erilaisiin työpajoihin. Päivä huipentui Edu Kettusen ilmaiskonserttiin yhdessä Kuula-opiston soittajien kanssa. August Alexander Levón (1820–1870) perusti vuonna 1856 Vaasaan puuvillatehtaan, jonka rakennuksissa toimivat nykyään Vaasan yliopiston teknillinen ja filosofinen tiedekunta.

Vaasan yliopiston kuuteen englanninkieliseen maisteriohjelmaan tuli tänä vuonna yhteensä 1160 hakemusta. Eniten hakemuksia tuli kauppatieteellisen tiedekunnan EPAS-akkreditoituihin maisteriohjelmiin International Business ja Finance. Myös ensimmäistä kertaa haussa mukana ollut Intercultural Management and Communication -maisteriohjelma kiinnosti hakijoita. – University Admissions Finland (UAF) -konsortiossa mukana olevista korkeakouluista Vaasan yliopistoon saapui keskimäärin eniten hakemuksia yhtä hakukohdetta kohden jo toisena vuotena peräkkäin, sanoo kansainvälisten asioiden asiantuntija Tiina Rolser. Vaasan yliopiston yhtä maisteriohjelmaa kohden saapui tällä hakukierroksella hakemuksia keskimäärin 193, kun seuraavaksi eniten keskimääräisiä hakemuksia saaneella Svenska Handelshögskolan Hankenilla vastaava luku oli 138. Vaasan yliopiston kansainvälisiin maisteriohjelmiin Finance, International Business, Strategic Business Development, Communications and Systems Engineering, Industrial Management sekä Intercultural Management and Communication valitaan yhteensä 155 uutta opiskelijaa. Hakijoille ei järjestetä valintakoetta, vaan valinta tehdään hakemusten perusteella ja ohjelmat valitsevat parhaat hakijat. Opinnot alkavat syksyllä.

VOX CORDIS 2/2016

Tiede on meidän kaikkien }}}

Teksti RIIKKA KALMI Kuvat KATJA LÖSÖNEN

Piilokorruption anatomiaa Piilokorruptiota esimerkiksi rakenteellisena korruptiona on hyvin vaikeaa havaita, mikä tekee siitä erittäin haastavan tutkimusaiheen. Hallinnon ja johtamisen etiikkaan ja korruptioon perehtynyt Ari Salminen ei tätä säiky, vaan aikoo tutkimuksellaan tuoda ilmiötä varjosta valoon. 8

VOX CORDIS 2/2016

yt ei puhuta mädistä omenista, vaan enemmänkin lahosta korista, kuvaa professori Ari Salminen uuden tutkimushankkeensa aihetta eli piilokorruptiota Suomessa. Tutkimuksessa pyritään analysoimaan ja kuvaamaan piilokorruption anatomiaa Suomessa. Piilokorruptiota voivat olla esimerkiksi hyvä veli -verkostot ja muut rakenteellisen korruption muodot. Salmisen mukaan piilokorruptio tarkoittaa sitä, että toimitaan sinänsä laillisissa puitteissa, mutta käytännöt ovat korruptiivisia. Tällaisia korruptiivisia käytäntöjä voisi epäillä esiintyvän esimerkiksi julkisissa hankinnoissa, poliittisessa päätöksenteossa tai vaikkapa rakennusalalla. Ulospäin kaikki näyttää lailliselta, mutta taustalla jaetaan etuja sulle-mulle-tyylillä ja valitaan vain tiettyjä kumppaneita samalla kuin muut jätetään ulkopuolelle. – Toisin sanoen, voidaan jakaa valta-asemia tai taloudellisia etuja, sanoo Salminen. Pahimmillaan etujen jakaminen voi olla pitkäaikaista ja hyvinkin suunnitelmallista. Verkostojen pimennoissa kun voi tapahtua yhtä jos toista. Kysyn Salmiselta, pesiikö piilokorruptio esimerkiksi vapaamuurareissa ja muissa vastaavissa järjestöissä? Salminen naurahtaa. Hän ei usko, että Lions-klubit ja muut vastaavat yhdistykset olisivat mikään piilokorruption pesäke. Seuroihin liittyvässä epäluulossa kyse on enemmänkin ihmisten mielikuvista.

uomea on perinteisesti pidetty alhaisen korruption maana. Raskasta ilmikorruptiota kuten lahjontaa esiintyy vain vähän, eikä Suomessa ole mafiaa. Transparency Internationalin julkaisemassa Corruption Perceptions Index -korruptioindeksissä Suomi on mallioppilas, joka viimeisimmässä indeksissä on sijoittunut toiselle sijalle. – Kansalaiskyselyn mukaan Suomessa ongelmallista ei olekaan raskas korruptio – petokset ja lahjonnat, vaan lievemmät korruption muodot kuten hyvä veli -verkostot, suosinta sekä huono hallinto ja johtaminen, Salminen sanoo. Juuri vuonna 2008 toteutettu kansalaiskysely sai Salmisen kiinnostumaan piilokorruptiosta ja muista korruption lievemmistä muodoista. Salmisen tutkimusryhmässä on aiemmin tutkittu myös korruption torjuntaa ja sen keinoja.

iilokorruption anatomia -tutkimushanke on osa Vaasan yliopiston hyvän hallinnon ja johtamisen etiikan tutkimusohjelmaa. Tutkimuksessa selvitetään piilokorruptiota käytännön tilanteiden ja tapausten avulla. Aineistoa aiotaan kerätä useasta eri lähteestä. Tutkimushanketta rahoittaa Koneen Säätiö, joka myöntää rahoitusta ”rohkeille uusille avauksille”. Tutkimuksellisesti ollaan uuden edessä. On haastavaa päättää tutkimusmenetelmistä ja näkökulmista, jolla piilokorruptiota voidaan ylipäätään tieteellisesti tutkia. Salmista myös mietityttää, löytyykö ilmiöstä aineistoa ja tieteellisesti pätevää näyttöä. – Se on haaste. Ei pidä antaa periksi, vaan etsiä keinoja. Pidän hyvänä, jos löydämme muutamia tapauksia, joita voimme käsitellä piilokorruptiona. Myös kansainväliset esimerkit auttavat. Tärkeää on itse ilmiön ymmärtäminen. Salmisen mukaan piilokorruption tutkimus on vaativaa, hienovaraisten ja heikkojen signaalien tulkitsemista ja yhdistämistä.

utkimuksen teolle on nyt aikaa, sillä Salminen jäi hiljattain eläkkeelle julkisjohtamisen professorin tehtävästä ja solmi Vaasan yliopiston kanssa emeritus-sopimuksen. Hänen kädenjälkensä yliopiston hallintotieteellisen koulutuksen ja tutkimuksen luomisessa on suuri. Salminen tuli Vaasaan yliopistoon suunnittelemaan yhteiskuntatieteellisen alan koulutusta. Julkisjohtamisen professorina hän aloitti vuonna 1983. – Julkisjohtamisella on vahvat tutkimusyhteydet yhteydet ja käytännön yhteydet valtionhallintoon ja kuntiin. Näitä on pyritty rakentamaan 30 vuotta. Toivon jatkuvuutta näihin ponnisteluihin, hän sanoo. Ari Salminen toimi Vaasan yliopiston rehtorina vuosina 1994–98. Hänet tunnetaan vahvan, monialaisen sivistysyliopiston puolestapuhujana. – Kaiken taustalla on se, että yliopistossa vallitsee tieteen vapaus, mikä on tärkein edellytys myös uusille sosiaalisille ja teknisille innovaatioille.

VOX CORDIS 2/2016

Vahva kehittämisen vuosi

aasan yliopisto menestyi hyvin vuonna 2015. Tutkintotavoitteet ylitettiin selvästi ja yliopiston talous pysyi tasapainossa. Määrätietoinen strategian noudattaminen näkyi tutkimuksen laadussa. Vuotta leimasi yliopiston voimakas kehittäminen ja Suomen hallituksen yliopistoihin kohdistuvat rahoituksen leikkaukset yhdistettynä vaatimuksiin profiloitua ja erikoistua. Yliopisto sai uuden rehtorin ja vararehtorin. Yliopisto teki merkittävän satsauksen tulevaisuuteen investoimalla uuteen energialaboratorioon. Neljän miljoonan euron investointi koneisiin ja laitteisiin sekä tutkimusympäristön luomiseen rahoitettiin yhdessä alueen yritysten ja Tekesin kanssa. Laboratorio keskittyy ensi vaiheessa uusiutuvien polttoaineiden ja polttomoottoreiden tutkimukseen. Tulevaisuudessa VEBIC (Vaasa Energy Business Innovation Centre) on yliopiston monitieteisen energiatutkimuksen kes2011 2012 2013 2014 kus, jossa yhdistetään yliopiston monialaista osaamista. Korkeimpien julkaisufoorumiluokituksen (Jufo) saaneiden julkaisuiden määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2011. Tohtorintutkintojen määrä ylitti tavoitteen jo toisena vuonna peräkkäin. Maisterin ja diplomi-insi384 377 433 457 475 nöörin tutkintoja suoritettiin yhteensä 521, kun tavoite oli 445. Myös kandidaatintutkintoAlemmat tutkinnot jen määrä on noussut vuosittain.

Viime vuonna tutkintoja oli 475, kun vuotta aiemmin määrä oli 457. Yhteistyö muiden korkeakoulujen kanssa tiivistyi. Vaasan yliopiston kauppatieteellinen tiedekunta ja Umeå School of Business and Economics allekirjoittivat yhteistyösopimuksen. Tekniikan kandidaattiohjelmien kehitystyö käynnistyi viime joulukuussa yhdessä Vaasan ammattikorkeakoulun kanssa. Tiukasta taloustilanteesta huolimatta Vaasan yliopisto pystyi pitämään taloutensa tasapainossa. Tilikauden tulos vuodelta 2015 jäi 2,3 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Poikkeuksellinen tilanne johtui sijoitusvarallisuuden voittojen kotiuttamisesta. Tehtyjen sijoitusvarallisuuden myyntien jälkeen varat sijoitettiin uudelleen yliopiston sijoituspolitiikan mukaisesti. Vaasan yliopiston vakavaraisuus pysyi erinomaisena. Omavaraisuusaste oli 85,4 prosenttia.

2015

362

415

447

453

521

Ylemmät tutkinnot

Tohtorin tutkinnot

TUTKI N NOT 2011 - 2015

JOKA 30

Esimiesvalmennus

Juhlavuoden JOKA käynnistyy syksyllä 2016

Uusia työkaluja ja näkökulmia johtamiseen. Seuraava ohjelmamme alkaa huhtikuussa 2016.

Johtajana kasvaminen

Levón-instituutti

uva.fi/joka

uva.fi/levon/koulutus

Johtoajatus }}}

Johtoajatus tuo Vaasan yliopiston näkökulman yliopistomaailman ajankohtaisiin ilmiöihin. Kirjoittajina vuorottelevat rehtori, dekaanit sekä hallinnon edustajat.

Kansallisominaisuus käyttöön!

s u

at aa

it tu

Te r

va u

Päällikkö, opiskelun ja opetuksen palvelut

Francesca Cucinotta

orkeakoulumaailma muuttuu ja uutena piirteenä maksuttomaan suomalaiseen yliopistomaailmaan astuvat lukuvuosimaksut. Yliopistojen on perittävä kokeilujen sijaan EU/ETAalueen ulkopuolisilta opiskelijoilta vähintään 1500 euron lukukausimaksuja vuodesta 2017 alkaen. Vaasan yliopistossa on tarjolla kuusi tuloksellista kansainvälistä maisteriohjelmaa, joihin hakijamäärät ohjelmaa kohden ovat Suomen kärkeä. Kaikkia niitä yhdistää vahva yhteys painoaloihimme ja ne tukevat yliopistomme strategiaa kansainvälisenä yliopistona. Opiskelijoille ohjelmat tarjoavat monikulttuurisen ympäristön, jossa todella jo testataan sellaisia työelämävalmiuksia, joita globaalissa maailmassa tarvitaan. Harvan työkaveri oikeasti puhuu Oxford Englishia ja ryhmätyön tekeminen Venäjä-Nigeria-Suomi-akselilla avaa näkökulmaa siihen, mitä eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa työskenteleminen on. Puheenvuoroja ei jaeta vuorotellen, eikä väärinymmärryksiltäkään voi välttyä. Parhaimmillaan voi kuitenkin huomata, että oma viestintä kehittyy huimasti. Vaatii rohkeutta sukeltaa keskeyttämään ranskalaisen puhetulva ja puhua kovempaa kuin italialainen, että saisi suunvuoron. Näitä taitoja tulevilta asiantuntijoiltamme ja Suomen talouden nostajilta kuitenkin vaaditaan. On osattava keskustella vaikka ei enää jaksaisikaan, hymyiltävä vaikka ei paljon naurattaisi ja tiedettävä tämä ja tuo asia Suomen historiasta ja ruokakulttuurista oman alan suvereenin tietämyksen isäksi. Rohkeutta vaaditaan nyt myös suomalaisilta korkeakouluilta kun pitää alkaa uida syvässä päässä muiden maailman korkeakoulujen kanssa. Ruotsissa lukukausimaksut laskivat hakijoiden määrää todella merkittävästi, vaikka maailman parhaita markkinoijia ovatkin. Meitäkin varmasti pelottaa miten tässä pärjätään. Suomessa on aina perinteisesti kysytty tänne eksyviltä ulkomaalaisilta, että miksi tulit Suomeen? Harvemmin kysytään, että millaista siellä Koreassa on. Kysymys kertoo asenteestamme. Miksi tulit tänne kylmään, hiljaiseen maahan, jossa on korkea verotus ja ihmiset tulevat ulos vasta auringon myötä? Toivoisin, että kaikki näkisimme joskus Suomen kansainvälisten opiskelijoidemme silmin. Uskomatonta, että yliopistomme edessä voi talvella kävellä meren päällä – jopa ajaa autolla. Kuinka hienot ja kaikille avoimet tilat tiedekirjastomme tarjoaa ilmaiseksi – kaupunkilaisillekin. Voi siellä terassilla talvellakin istua, viltin ehkä tarvitsee, mutta sehän on vain eksoottista! Nyt edellytetään rohkeutta vääntää omaa ajattelua toisin päin. Meillä on laadukas korkeakoululaitos, jossa on vientituotetta kylliksi, kunhan itse pääsemme sen yli, että lakkaamme kyselemästä, miksi tänne eksyit kun minäkin lottoan joka viikko, että pääsisin etelään… Ikäluokat pienenevät ja vaikka työttömyyden raskaat tuulet nyt puhaltavatkin tarvitsemme myös tulevaisuudessa ihmisiä sekä Suomen työelämässä että siellä Kiinan päässä energiasektorimme puolestapuhujana. Sisua siis – onhan se kansallisominaisuutemme.

Ota oivallus }}}

Teksti TIINA RAMSILA Kuvat KATJA LÖSÖNEN, OPISKELIJOIDEN KUVA-ALBUMIT

Tutkimusmatkailijat maailmalla Muistatko ensimmäisen koulupäiväsi? Muutto ulkomaille opiskelemaan saattaa laukaista samanlaisen hämmennyksen, jännityksen ja levottomuuden tunteiden sekamelskan.

VOX CORDIS 2/2016

Vox cordis haastatteli neljää rohkeaa tutkimusmatkailijaa Vaasan yliopistosta. He kertovat kokemuksistaan uudessa maassa ja yliopistossa.

päilemättä opiskelija on innostuksissaan ollessaan lähdössä opiskelemaan uuteen maahan ja kulttuuriin, saamaan ystäviä ja kokemaan maailmaa. Aivan helppo seikkailu ei edessä kuitenkaan ole. – Ensiksi täytyy saada selville, kuinka toinen kulttuuri toimii, sillä oma tavanomainen ajattelu ei uudessa kulttuurissa päde, sanoo englannin kielen yliopistonlehtori Daniel Rellstab Vaasan yliopistosta. Rellstab on perehtynyt kulttuurienväliseen viestintään. Vuorovaikutus uusien ystävien kanssa voi näyttää oudolta ja turhauttavalta, yhteisestä kielestä huolimatta. Keskustelukumppanit joko hymyilevät liikaa tai liian vähän, he nauravat jollekin, mikä ei ole lainkaan hassua, ja he voivat jopa yrittää antaa poskisuudelmia. He haluavat puhua politiikasta tai keskustelukumppanin rakkauselämästä, ja he kehuvat toisen ulkonäköä, mutta eivät pyydä anteeksi myöhästymistään. Ja kaikki kirjat, jotka tuli luettua uudesta kotimaasta, tuntuvat turhilta, koska ihmiset eivät käyttäydykään niin kuin heidän pitäisi käyttäytyä. – Kun muuttaa ulkomaille, opiskelija on paljon enemmän kuin vain opiskelija uudessa yliopistossa. Hänestä tulee tutkimusmatkailija, joka kartoittaa itselleen entuudestaan tuntemattomia alueita. Tutkimusmatkailijana olo voi olla kovaa, ja takaiskuja saattaa tulla. Rellstab kehottaa olemaan lannistumatta. Kun vain lähtee matkaan, opiskelija oppii lisää maailmasta ja itsestään sekä saa arvokasta pätevyyttä ja taitoa navigoidakseen muuttuvassa maailmassa. Vox cordis haastatteli neljää rohkeaa tutkimusmatkailijaa Vaasan yliopistosta. He kertovat kokemuksistaan uudessa maassa ja yliopistossa. }}

Tätä kysyimme: 1. Vaihtokohteesi / kotimaasi? 2. Mitä opiskelet? 3. Miten päädyit opiskelemaan toiseen maahan? 4. Miten yliopistot eroavat toisistaan?

Kuvassa (vas.) Elisa Siikonen, Lacey Leathers Näsman ja Mahmoud El-Sanhoury.

5. Mikä on yllättänyt eniten vieraassa maassa? 6. Mieleenpainuvin hetki? 7. Vinkkisi matkaan lähtevälle opiskelijalle?

VOX CORDIS 2/2016

}}

Lacey Leathers Näsman: ”Vaasassa opettajat ovat opiskelijoita varten” 1. Asuin Yhdysvalloissa 22-vuotiaaksi asti, sitten muutin Ruotsiin. 2. International Business -maisteriohjelmassa Uumajan yliopistossa, Vaasassa kulttuuri- ja kirjallisuuskursseja 3. Opiskelu ulkomailla kuuluu opintoihini. Asun mieheni kanssa Uumajassa, enkä halunnut lähteä kovin kauas vaihtoon, joten valitsin Vaasan. 4. Pidän siitä, että useat kurssit ovat lukukauden pituisia, toisin kuin Uumajan yliopistossa, jossa kurssit kestävät yli lukukauden ja ovat intensiivisiä. Vaasassa opettajat keskittyvät enemmän opiskelijoihin ja opetukseen. Kursseihin pitäisi kuulua kuitenkin enemmän opetustunteja. 5. Ruotsinkieliset suomalaiset ja suomenkieliset suomalaiset eivät juuri ole tekemisissä keskenään, vaikka osaavatkin toistensa äidinkielet yhtä hyvin kuin omansa. Yhdysvalloissa tai Ruotsissa yliopiston lounaat eivät ole yhteiskunnan tukemia. Pidän siitä, että Suomessa opiskelijat saavat syödä opiskelijahintaan. 6. Uskalsin kokeilla avantouintia ja olen ylpeä, kun painuin kokonaan veden alle kahdesti. 7. Pakkaa mukaan rohkeutta, päättäväisyyttä ja avoin mieli.

Elisa Siikonen: ”Etsin tieni luennoille kartta kädessä” 1. Japani, Nishinomiya, Kwansei Gakuin University 2. Viestintätieteet 3. Asuminen toisessa maassa oli ollut mielessäni jo kauan. Halusin vaihtaa maisemaa ja saada uusia haasteita, joten vaihtoon lähtö tuntui hyvältä idealta. Minulla oli kavereina muista maista Suomeen tulleita vaihto-opiskelijoita, joten tiesin heidän kertomuksistaan, kuinka mahtavaa vaihto-opiskelu voi olla. Japani valikoitui vaihtokohteekseni, koska olin jo joitakin vuosia opiskellut japania ja halusin parantaa kielitaitoani. 4. Silmiinpistävin erilaisuus oli ehdottomasti kampuksen koko. Kwansein kampus oli niin iso, että jouduin aluksi kulkemaan kartan kanssa löytääkseni luennoille. Kampuksella oli kauniita istutuksia ja japanilainen puutarha. Yliopistolla oli myös kuntosali, jota sai käyttää rajattomasti pientä maksua vastaan. Paikalliset opiskelijat joutuivat kuitenkin maksamaan aika suuria lukukausimaksuja. Lisäksi Kwanseissa sai vastaavalla työmäärällä vähemmän opintopisteitä kuin Vaasan yliopistossa. 5. Minua hämmästytti se, kuinka tarkkoja japanilaiset olivat puhtaudesta. Ei ollut esimerkiksi sopivaa laskea laukkua maahan tai 14

VOX CORDIS 2/2016

kävellä eteisessä sukkasillaan. Vessoissa oli omat vessatohvelit, jotka piti laittaa jalkaan, eikä niillä missään nimessä saanut astua muihin huoneisiin. Kauppojen sovituskoppeihin ei saanut mennä kengät jalassa. 6. Yksi parhaimmista hetkistä vaihdossa oli, kun menimme kavereiden kanssa laulamaan karaokea neljäksi tunniksi aamuun asti. Suomessa karaoke yhdistetään baareihin, mutta Japanissa on omia karaokehuoneita, joita voi varata vain omalle seurueelleen. Karaokehuoneet ovat Japanissa suosittu tapa viettää aikaa kavereiden kanssa. 7. Tärkeintä on aito halu lähteä maailmalle ja kokea uutta. Parhaimmat matkaeväät ovat avoimuus uusia asioita kohtaan sekä muiden ihmisten ja heidän kulttuurinsa kunnioittaminen. Kannattaa selvittää vaihtokohteesta tietoa etukäteen. Vastaan tulee todennäköisesti tilanteita, joissa joutuu oman mukavuusalueensa ulkopuolelle. Silloin kannattaa ajatella, että kyllä minä pystyn! Ja vaikka epäonnistuisikin, niin ei kannata jäädä murehtimaan sen enempää. Itsestään voi oppia uusia yllättäviäkin asioita, kun asuu vieraassa maassa.

Mahmoud El-Sanhoury: ”Näin lumisateen ensimmäistä kertaa” 1. Egypti 2. Master’s Programme in Communications and Systems Engineering 3. Halusin opiskella ylemmän korkeakoulututkinnon ulkomailla. Suomen koulutusjärjestelmän laatu on maailman kymmenen parhaan joukossa, Vaasan alue on tunnettu Euroopassa ja Pohjoismaissa energiateollisuuden keskittymänä, ja jopa Yhdysvalloissa ollaan kiinnostuneita tohtoriopiskelijoista, jotka ovat Vaasan yliopiston alumneja. 4. Kotiyliopistooni verrattuna Vaasan yliopisto tarjoaa minulle parhaan oppimisympäristön, jotta voin keskittyä opintoihini. Technobothnian laboratoriot, tutkimusryhmät, tiedekirjasto Tritonian tieteelliset kokoelmat, Energy Week ja työelämämessut, tasa-arvoinen ja reilu kurssiarvostelu, avulias yliopiston henkilökunta sekä luotettava tutkintojärjestelmä ovat jo enemmän kuin voin toivoa. Yksi huomiota herättävin erilaisuus yliopistojen välillä on opiskelijoiden määrä kurssilla. Hillitön opiskelijamäärä on yksi isoimmista ongelmista kotimaassani, siksi he eivät voi tarjota parempaa oppimisympäristöä opiskelijoille. 5. Suomen luonto ja vuodenajat ovat todella kauniit: lumi, revontulet, patikointi metsässä, kauniit syksyiset puut sekä maisemat auringonnousun ja -laskun aikaan. Olen myös yllättynyt suomalaisten reaktiosta ulkomaalaisia opiskelijoita kohtaan. Ihmiset tarjoavat apuaan, yrittävät puhua samaa kieltä sekä osoittavat vieraanvaraisuutta ja kunnioitusta. 6. Parasta oli, kun pääsin näkemään revontulet ja lumisateen ensimmäistä kertaa elämässäni. Olen myös pitänyt opiskelijatapahtumista, kuten Grill ’n Chill, Business Café ja ICE Coffee. 7. Ota kaikki irti opiskeluajastasi uudessa maassa ja lähde rohkeasti kohtaamaan pelkosi ja elämään oman mukavuusalueesi ulkopuolella. Hankit hyödyllisiä taitoja ja pääset kokemaan monia asioita ensimmäistä kertaa elämässäsi: tutustut uuteen kulttuuriin, kokeilet uusia ruokia, harrastat uusia urheilulajeja, saat kansainvälisiä ystäviä joiden kanssa sinulla ei ole yhteistä kieltä, ja osallistut hauskoihin opiskelijatapahtumiin.

Tätä kysyimme: 1. Vaihtokohteesi / kotimaasi? 2. Mitä opiskelet? 3. Miten päädyit opiskelemaan toiseen maahan? 4. Miten yliopistot eroavat toisistaan? 5. Mikä on yllättänyt eniten vieraassa maassa? 6. Mieleenpainuvin hetki? 7. Vinkkisi matkaan lähtevälle opiskelijalle?

VOX CORDIS 2/2016

}}

Julia Brunila: ”Hyväntekeväisyysprojekti avasi silmät köyhien ja rikkaiden eroille” 1. Argentiina, Buenos Aires, Universidad Ciencias Empresariales y Sociales 2. Johtaminen 3. Lukiossa olin vuoden vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa, ja kokemus oli ikimuistoinen. Olin kuitenkin alaikäinen ja asuin isäntäperheessä, joten yliopistoon päästessäni oli varmaa, että haluan saada itsenäisemmän vaihtokokemuksen ja oppia jotakin uutta, esimerkiksi kielen. Yliopistoelämä veti minut kuitenkin mukanaan, eikä aikaa uuden kielen oppimiseen juuri jäänyt. Suoritin yhden espanjan alkeiskurssin ja päätin, että niillä taidoilla olen valmis opiskelemaan yliopistossa espanjaksi. Ajatus vieraalla kielellä opiskelusta tuntui haastavalta ja jännittävältä. Lisäksi halusin lähteä mahdollisimman kauas, jotta voin nähdä mahdollisimman paljon. Siksi Buenos Aires oli minun valintani. 4. Silmiinpistävä erilaisuus oli, että Argentiinassa luentoja oli joko myöhään illalla (19–22) tai aikaisin aamulla (8–11). Yliopiston taso oli kova, ja jouduin vaihto-opiskelijana opiskelemaan yhtä paljon kuin muutkin päästäkseni läpi kursseista. Siitäkin huolimatta, että oppimateriaali ja tunnit olivat espanjaksi. Erikoista oli, että kursseilla oli jatkuvasti tenttejä. Jokaisella kurssilla tuli päästä läpi kahdesta välitentistä, jotta pääsi osallistumaan lopputenttiin. Koska kursseilla oli vähän osallistujia, tutustuin opettajiin ja opiskelijakavereihin helpommin. Pidin myös suullisista tenteistä: samat asiat, jotka olisi kirjoittanut paperille, tulikin puhua. 5. Argentiinan taloudellinen tilanne oli retuperällä. Paikallista valuuttaa täytyi vaihtaa pimeillä markkinoilla euroja vastaan, sillä inflaatio söi rahan arvoa jatkuvasti. Jos olisin nostanut Argentiinan pesoja suoraan pankista, olisin saanut vähemmän rahaa, kuin jos vaihdoin euroja katukaupassa. Lisäksi maa on vakavasti korruptoitunut. Köyhien ja rikkaiden väliset erot ovat todella suuret. 6. Yksi parhaista kokemuksistani oli, kun pääsin osallistumaan hyväntekeväisyystyöhön. Vain tunnin ajomatkan päässä Buenos Airesista asui ihmisiä hyvin karmeissa ja alkeellisissa oloissa. Meitä nuoria hyväntekijöitä oli satoja. Meidät jaettiin ryhmiin, joista jokainen sai oman perheen, jonka luokse menimme viikonlopuksi ja rakensimme heille uuden talon. Olen todella kiitollinen tästä kokemuksesta, sillä se opetti paljon itsestäni, antoi uusia ystäviä ja näytti erilaista elämää Argentiinassa. 7. Tarvitset hyvän asenteen ja halun lähteä ulkomaille. Niillä selviät vaikeistakin tilanteista.

VOX CORDIS 2/2016

||| Pienen suuri tarina

Yliopiston painoalat 2017–2020

Johtaminen ja muutos

Energia ja kestävä kehitys

Rahoitus ja taloudellinen päätöksenteko

Uusi strategia

kohti energistä tulevaisuutta

aasan yliopiston uusi strategia vuosille 2017–2020 luottaa energia-alan tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksiin ja arvonluonnin uusiin ilmentymiin. Yliopiston tulevaisuuden toiminta tiivistyy lupaukseen ”energiaa liiketoimintaan ja yhteiskuntaan”. Visiona on olla liiketoimintaan suuntautunut, monialainen ja kansainvälinen yliopisto sekä edelläkävijä maailmassa, jossa kehittyy kokonaan uusia tapoja tuottaa arvoa. Vaasan yliopiston painoalat ovat jatkossa johtaminen ja muutos, energia ja kestävä kehitys sekä rahoitus ja taloudellinen päätöksenteko.

utkimuksessa Vaasan yliopisto tavoittelee hyvää kansainvälistä tasoa, ilmiölähtöisyyttä, tieteenalat ylittäviä tutkimuskokonaisuuksia ja hyvin verkottunutta

tutkijakoulua. Koulutuksen tavoitteena on puolestaan antaa opiskelijoille hyvät ammatilliset ja viestinnälliset valmiudet toimia kansainvälisessä ympäristössä sekä johto- ja asiantuntijatehtävissä. Yliopisto haluaa kehittää opettajien pedagogista osaamista ja digitaalisten välineiden käyttöä opetuksessa. kandidaattiohjelmista luodaan entistä laajempia ja selkeämpiä kokonaisuuksia ja maisteriohjelmista kehitetään hyvin profiloituneita ja kansainvälisiä, aikuiskoulutusta ja koulutusvientiä unohtamatta. Yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen Vaasan yliopisto osallistuu tuottamalla ajankohtaista ja korkeatasoista tutkimusta sekä koulutusta. Vaasan energia-alan valtakunnallisesti merkittävä osaamiskeskittymä toimii globaaleilla markkinoilla, ja yliopisto on sen kanssa tiiviissä vuorovaikutuksessa niin opetuksessa, tutkimuksessa kuin myös henkilöstön liikkuvuuden muodossa.

trategisina kehittämiskohteina yliopisto näkee tiiviimmän korkeakoulujen verkostoitumisen ja yhteistyön. Tästä konkreettisia ilmentymiä ovat jo olemassa olevat monen korkeakoulun yhteinen tiedekirjasto ja tekniikan laboratoriot Palosaaren kampuksella. Tulevaisuudessa yhteistyö ammattikorkeakoulujen kanssa nousee aivan uudelle tasolle. Vaasan yliopisto on sopinut yhteistyöstä kaupallisella alalla sekä Vaasan ammattikorkeakoulun (VAMK) että Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SeAMK) kanssa. Jo aiemmin Vaasan yliopisto ja VAMK ilmoittivat aivan uudenlaisen tekniikan koulutuspolun luomisesta. Vaasan yliopiston kauppatieteellinen tiedekunta on aloittanut koulutus- ja tutkimusyhteistyön myös Uumajan yliopiston kauppakorkeakoulun kanssa.

VOX CORDIS 2/2016

Tue tulevaisuutta }}}

Merkkipäivästä iloa yliopistolle Vaasan yliopisto on keskeinen elinkeinoelämään ja koko alueeseen vaikuttava taho, sanoo Vaasan yliopiston varainhankintaan lahjoituksen antanut Hannu Linna. Teksti RIIKKA KALMI Kuva KATJA LÖSÖNEN

jatus lahjoittamisesta yliopistolle tuli ajankohtaiseksi, kun Hannu Linna ryhtyi suunnittelemaan omia 60-vuotispäiviään. – En tarvinnut itselleni mitään ja mietin, että saisiko muistamisia suunnattua hyvään tarkoitukseen, Vaasan Sähkön toimitusjohtajana työskentelevä Linna sanoo. Hän järjesti vierailleen Vaasan yliopiston johtamisen professorin Riitta Viitalan avulla seminaarin, jossa esiin nostettiin myös Linnan oma johtamisfilosofia. Lisäksi hän päätti antaa merkkipäivärahoistaan lahjoitukset sekä Vaasan yliopistolle että Vaasan seudun rauhanyhdistyksen rahastolle. – Haluan erittäin lämpimästi kiittää kaikkia

VOX CORDIS 2/2016

muistaneita, sillä lahjoituksia tuli paljon. Vaasan yliopistolla on parhaillaan käynnissä varainhankintakampanja. Linnan lahjoitus tuleekin otolliseen aikaan, sillä valtio tukee varainhankintaa myöntämällä jopa kolminkertaisen vastinrahan yliopiston jokaista keräämää lahjoituseuroa kohti. Kampanja kestää 30.6.2017 asti. Yliopisto toivoo, että yritysten lisäksi myös yksityishenkilöt muistaisivat yliopistoa lahjoituksin.

Klusteri ei toimi ilman yliopiston sparrausta Vaasan yliopisto tuntui Linnasta hyvältä lahjoituskohteelta, koska yliopistolla on keskeinen vaikutus ympäröivään alueeseen ja yrityselämään. – Meillä on täällä oikeastaan vain yksi iso

juttu ja se on energiaklusteri. Vaasan yliopiston rooli energiaklusterissa on oleellinen Klusteri ei toimi ilman merkittävää yliopistotason sparrausta. Toivon, että Vaasan yliopisto kehittää opetustaan ja tutkimustaan kunnianhimoisesti, Linna sanoo. Lahjoittaminen Vaasan yliopistolle oli luontevaa myös siksi, että Linnan luotsaama Vaasan Sähkö on tehnyt vuosien mittaan monipuolisesti yhteistyötä Vaasan yliopiston kanssa. – Olemme olleet mukana rahoittamassa professuureja ja tutkimushankkeita. Me olemme osallistuneet tutkimuksiin ja opiskelijat ovat tehneet meille pro graduja, sanoo Linna. Linnan mukaan Vaasan Sähkö suhtautuu aina myönteisesti opiskelijoiden haastattelu-

pyyntöihin. Kysessä on win-win-tilanne, sillä hyvin mietityt kysymykset herättävät yhtiönkin pohtimaan ja kyseenalaistamaan omaa toimintaansa. Laajinta yhteistyö on ollut Vaasan yliopiston johtamisen laitoksen kanssa. Linna kokee, että professori Viitalan ajatukset johtamisesta sopivat hyvin yhteen hänen omien ajatustensa kanssa. Yhteistyötä on tehty monin tavoin. Linna on ollut yliopistolla strategiakoulutuksessa vierailevana luennoitsijana ja toisaalta Vaasan Sähkö on ollut alustana monille Vaasan yliopiston tutkimuksille. – Nyt me olemme myös kehittäneet esimiestyötä yhdessä Vaasan yliopiston kanssa, hän sanoo.

Uudistajana Vaasaan Hannu Linna on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja eMBA. Kotoisin hän on Sievistä. – Isoisä lähti Perhosta Amerikkaan töihin. Hän muutti sieltä takaisin ja osti Sievistä maatilan, jossa olen viettänyt lapsuuteni, Linna kertoo. Vaasaan Hannu Linna päätyi vuonna 2001, jolloin hänet valittiin Vaasan Sähkön toimitusjohtajaksi. Tätä ennen hän toimi talo- ja huoneka-

luteollisuudessa sekä viimeisimmäksi Korpelan Voiman toimitusjohtajana. Linna kertoo, että hän halusi tulla uudistamaan Vaasan Sähkön toimintaa. – Olin halukas osoittamaan, millainen kultakimpale Vaasan Sähkö on. EPV Energian (aiemmin Etelä-Pohjanmaan Voima) kautta täällä olisi mahdollisuudet vaikka mihin.

Veroetu yksityislahjoittajalle Yksityishenkilöille tuli kuluvan vuoden alusta mahdollisuus tehdä verovähennys yliopistolle antamastaan lahjoituksesta. Vähintään 850 euron ja enintään 500 000 euron lahjoituksen saa vähentää ansiotulosta eli esimerkiksi palkka- tai eläketuloista. Lahjoituksen voi tehdä myös osissa. Yliopistolle saman vuoden aikana tehdyt lahjoitukset voi laskea yhteen. Jos yksityishenkilö lahjoittaa yliopistolle esimerkiksi 500 euroa kesäkuussa 2016 ja toiset 500 euroa lokakuussa 2016, niin vuoden 2016 verotuksessa hän voi tehdä 1000 euron vähennyksen ansiotuloistaan.

Yliopistojen varainhankintakampanja }} Varainhankintakampanja valtakunnallisesti käynnissä 6 /2017 asti. }} Yritykset, yhteisöt ja yksityishenkilöt voivat osallistua. }} Valtio maksaa jopa kolminkertaisen vastinrahan kerätylle summalle. }} Yli 10 000 euron lahjoituksen voi kohdentaa tietylle alalle. }} Vaasan yliopisto käyttää pääoman tuottoa suoraan opetuksen ja tutkimuksen hyväksi.

Tue tulevaisuutta Osta pala yliopiston sydäntä.

Varainhankintakampanja on nyt käynnissä

Kysy lisää: Mika Palosaari, yhteyspäällikkö / 029 449 8522

uva.fi/varainhankinta

VOX CORDIS 2/2016

Levón }}}

Vaasan yliopiston Levón-instituutin kehittämispäällikkö Merja Pakkanen kertoo, että 50/50 Max -hanke on auttanut säästämään energiaa muun muassa Vaasan kaupunginkirjastossa.

Teksti RIIKKA KALMI

Kuvat KATJA LÖSÖNEN

Jaettu hyöty

innostaa energian säästöön Mikä motivoisi julkisten rakennusten käyttäjiä säästämään energiaa? Entä jos rahallisesta säästöstä puolet palautuisi kunnan tai valtion sijasta rakennusten käyttäjille?

urooppalaisessa Euronet 50/50 Max -hankkeessa on saatu hyviä tuloksia menetelmällä, joka motivoi koulujen ja muiden julkisten rakennusten käyttäjiä säästämään sähköä, lämpöä ja vettä. Vaasan yliopiston Levón-instituutti koordinoi hanketta Suomessa. – 50/50 -menetelmässä taloudellisesta säästöstä puolet palautuu takaisin käyttäjille, sanoo kehittämispäällikkö Merja Pakkanen Levón-instituutista. Toisen puolen nettohyödystä saa pitää energialaskun maksaja eli esimerkiksi kunta. Energiaa säästänyt käyttäjä, eli vaikkapa koulu, saa puolet itselleen omaan käyttöönsä. Isoja energiainvestointeja ei tarvita, mutta silti energiaa

VOX CORDIS 2/2016

pystytään säästämään merkittäviä määriä. Kolmevuotinen hanke on juuri päättynyt. Hankkeeseen on osallistunut noin 500 peruskoulua ja 50 muuta julkista rakennusta 13 eri EU-maasta. Päärahoittajana on ollut Euroopan komission Intelligent Energy Europe (IEE) -ohjelma. – Hankkeen ideana on se, että saadaan aikaan energiansäästöä julkisissa rakennuksissa. Se on haastavaa, koska julkisissa rakennuksissa käyttäjät eivät maksa itse energialaskuja eivätkä edes näe niitä, Pakkanen sanoo. Saavutetut energiansäästöt ovat rakennuksissa vähintään kahdeksan prosentin luokkaa. Pakkasen mukaan 50/50 -menetelmän ajatus on rakennusten käyttäjien asenteiden ja toimin-

tatapojen muuttaminen. Heille myös kerrotaan, millä tavoin energiaa voi säästää.

enetelmään kuuluu se, että ensimmäisessä vaiheessa kouluun tai muuhun julkiseen rakennukseen muodostetaan energiatiimi. Koulussa tiimi koostuu oppilaista, opettajista, kiinteistöhoitajista ja keittiö- ja siivoushenkilöstöstä. – He ovat hankkeen sydän. He miettivät, mitä koulussa voidaan tehdä energian säästämiseksi. He tarkkailevat koulurakennusta ja miettivät, missä tuhlataan energiaa ja kenelle siitä pitäisi puhua, kuvailee Pakkanen. Tarkkailtavia asioita koulussa ovat esimerkiksi

Voisiko tässä kohtaa säästää energiaa, pohtivat Vaasan kaupungin kulttuuri- ja kirjastolautakunnan puheenjohtaja Raija Koivisto-Rasmussen ja kirjastonjohtaja Marita Ahola.

Vaasan kaupunginkirjastossa ei enää valaista tyhjiä työhuoneita.

Kirjaston energiankäyttöä tarkkaillaan ja verrataan energialaskuihin. Kiinteistönhoitaja Jori Ståhl on ollut tiiviisti mukana hankkeessa

”50/50 Max -hankkeessa energiaa säästäneet koulut ovat saaneet tuhansien euron hyödyn.” - Merja Pakkanen lämmitys ja valaistus. Mitattavaa tietoa lämpötiloista ja valaistuksesta voidaan puolestaan verrata energiankäyttöön ja energialaskuihin. Vertailuarvona on kolmen aiemman vuoden keskiarvo. Koululaiset mittaavat keskilämpötiloja luokista ja käytäviltä. He voivat esimerkiksi värittää koulun pohjapiirroksesta eri värillä tilat jossa on liian lämmin ja jossa on liian kylmä. – Usein koululuokissa on liian lämmin, 20–21 astetta olisi hyvä lämpötila, sanoo Pakkanen. Valotkin saattavat olla luokkahuoneessa turhaan päällä - esimerkiksi välitunnin aikana.

uomessa hankkeeseen on osallistunut 19 koulua Helsingistä, Espoosta ja Iistä sekä yksi muu julkinen rakennus, Vaasan kaupunginkirjasto. Kirjastonjohtaja Marita Aholan mukaan 50/50 Max on ollut hyvä hanke. Esimerkiksi valoja sammutetaan nyt aiempaa enemmän. Energiaa on pystytty säästämään reippaasti ja se on näkynyt myös energialaskussa. Säästöt ovat tuottaneet kirjastolle 6000 euroa reilussa kahdessa vuodessa. – Tämä on alkanut vaikuttaa jo käyttäytymi-

seen kotonakin, Ahola hymyilee. Samaa kertoo kuulleensa Merja Pakkanenkin, koulujen oppilaat ovat vieneet energiansäästöopit myös kotiin vanhemmilleen. Entä millaisia säästöjä muille hankkeeseen osallistuneille tahoille on tullut? Pakkasen mukaan koulut ovat pystyneet säästämään tuhansia euroa. 50/50 Max -hankkeen ensimmäisenä toteuttamisvuonna energiaa säästäneiden koulujen rahallinen hyöty vaihteli noin 300 eurosta jopa 10 000 euroon. Keskimääräinen summa oli 3200 euroa. Hankkeessa on onnistuttu myös levittämään ideaa 50/50-konseptista. Tarkoituksena on kannustaa paikallisia viranomaisia käyttämään 50/50-menetelmää omistamissaan rakennuksissa. – Kehitämme ja levitämme hanketta, koska se on hyväksi havaittu konsepti, jota kohtaan on todella suuri kiinnostus eri puolilla maata, sanoo Pakkanen.

VOX CORDIS 2/2016

Osa yhteisöä }}}

Voit lähteä Vaasasta, mutta Vaasan yliopisto ei lähde sinusta. Alumnina säilytät yhteyden yliopistoosi.

Palo kertoa tarinoita Teksti TIINA RAMSILA

Kuva KATJA LÖSÖNEN

Kirjailija Marko Hautala ja kirjailija-kustantaja Tiina Hautala kirjoittavat asioista, jotka heitä innostavat, pelottavat tai jopa ahdistavat. He ovat rohkeasti lähteneet omille teilleen: Marko vakinaisesta virasta kauhun maailmaan, Tiina aaveiden matkaan ja kustannusalan yrittäjäksi. Vaasan yliopistossa opiskelleet ja myös työskennelleet kirjailijat muistavat hyvällä yliopistokuppilan kiivaita keskusteluja ja rakastavat pakertamista omissa oloissaan. Työ on intohimo: kesälomareissuillakin aviopari kulkee aaveiden perässä.

Kuka: Tiina Hautala Opinnot: FM Vaasan yliopistosta 2000. Pääaine viestintätieteet. Työ: Kirjailija, jonka teksteissä yhdistyvät paikallishistoria, luonto ja mystinen tarinaperinne. Haamun perustaja. Kuka: Marko Hautala Opinnot: FM Vaasan yliopistosta 2003. Pääaine englanti. Työ: Kirjailija, jonka romaaneissa yhdistyvät realismi ja psykologinen kauhu.

VOX CORDIS 2/2016

Mitä muistat hyvällä opiskeluajoista? Tiina: Yliopiston tunnelman, ja kaveriporukkamme keskustelut Cotton Clubilla. Porukassamme oli ystäviä eri tiedekunnista, ja jokainen toi pöytään omat mielipiteensä. Siksi mielestäni on tärkeää, että vaikka jatkossa yliopisto keskittyisikin energiaan ja liiketalouteen, säilytettäisiin silti yliopiston monialaisuus. Muistan myös vaihtokokemukseni Pietarissa ja Brightonissa sekä kampuksen lukuisat kansainväliset opiskelijat.

Mitä olisit kaivannut lisää opiskeluaikoina? Marko: Jos tätä olisi kysytty opiskeluaikana, olisi Cottonin pöytäseurueella varmasti asiaa ollut. Olin kuitenkin aika onnellinen, että opiskelin täällä. Englannin kielen yksikkö tuntuu yhä henkiseltä kodiltani.

Miten päädyit kirjojen pariin? Tiina: Aikoinaan paasasin yorkshirelaisen aavekävelyn päätteeksi, että jonkun pitäisi kerätä Vaasan kummitustarinat yksiin kansiin. Brittikaverimme kysyi minulta, miksi et itse tee sitä. Ehdotus jäi vaivaamaan. Olin tuolloin jo alkanut kerätä omaksi ilokseni kotikaupunkini tarinoita, mutta en ollut osannut ajatella, että tarinoista tulisi kirja. Kirjailijan urani lähti Aaveiden kaupunki – Kummitustarinoita Vaasasta -kirjasta. Kun teoksesta otettiin toinen painos, aloin miettiä, pitäisikö perustaa oma kustantamo ja tehdä asiat itse. Kustantajana saan jalostaa myös muiden tarinoita kauniiksi kirjoiksi ja tuoda uutta luettavaa ihmisten näköpiiriin. Marko: Kirjoittaakseni kirjaa jäin vuonna 2005 pois vakituisesta virasta ja aloin pitää englannin kielen luentoja freelancerina. Vuonna 2007 sain tietää, että ensimmäinen kirjani Itsevalaisevat julkaistaan. Vähitellen olen luopunut opetustöistäkin. Päätin, että haluan keskittyä kirjoittamiseen. Oli helpotus, ettei tarvinnut kerralla jättää palkkatöitä ja rakentaa uraani kirjailijana.

Mitä vaatii seurata sydäntään? Tiina: Vaati rohkeutta perustaa kustantamo aikana, jolloin uutisissa ei povata suurta menestystä kirja-alalle. Kummitustarinat ovat aina olleet intohimoni, siksi Haamu Kustannuskin on erikoistunut kummitustarinoihin. Alkuaikoina muistan kuulleeni ihmettelyä siitä, kuinka uskallan kartoittaa aaveteemaa, ja enkö pelkää, että tässä voi hankkia itselleen hihhulin mainetta. No, mitäs sitten – jos maine menee, uusi tulee tilalle. Taloudellisessa mielessä en ole ollut ihan niin rohkea, vaan pysynyt päivätöissä, mutta ottanut toisinaan vapaata kirjoittamista ja Haamu Kustannusta varten. Marko: Ei ollut helppo ratkaisu lähteä työstä, joka takasi toimeentulon. Lähtö pelotti. Ja olihan se rohkea veto, sillä minulle oli juuri saatu neuvoteltua usean määräaikaisuuden jälkeen vihdoin vakinainen virka. Mutta kirjoittamisen palo oli vahva. Vieläkin pelottaa, jos alan miettiä, että tälläkö aion rääpiä elantoni kokoon lopun ikääni. Tiina: On vähän noloa myöntää, mutta pelkään kummituksia ja pimeää. Ehkä siksi aavetarinat ja kummitusjutut minua kiehtovatkin. Kun aloin kirjoittaa aavetarinoita, yritin hunnun toiselle puolelle viestitellä, että meidän ei ole syytä tavata, minulle riittää, että kirjoitan teidän tarinanne ja kerron ne eteenpäin. Marko: Ehkä kirjailija kirjoittaa juuri asioista, jotka pelottavat ja ahdistavat, ja sillä lailla koettaa hallita niitä. }}

VOX CORDIS 2/2016

Well done }}

Mikä työssäsi on parasta? Tiina: Teen sitä, mistä olen haaveillut. Pidän itsenäisestä ja yksinäisestä työskentelystä, siitä että saan tehdä oman pääni mukaan. Olen oman työni kapellimestari. Kustantajan työssä saan yhdistää visuaalisuutta ja punakynäluonteenpiirrettäni. Kustantajana saan myös vastapainoa yksinäiselle tekemiselle, kun käyn messuilla ja markkinoilla, joissa kuulen lukijapalautetta ja tapaan ihmisiä. Marko: Teen kaiken yksin ja pitelen lankoja omissa käsissäni. Se on työssäni parasta ja toisaalta pahintakin. En kestäisi olla esimerkiksi elokuvaohjaaja, joka joutuu ohjaamaan elokuvaajaa tai kestämään kiukuttelevaa näyttelijää. Toisaalta, jos olet umpisolmussa, ei ole juuri ketään, keneltä kysyä. Ei myöskään ole ketään, ketä syyttää tai joka tekisi puolestasi. Rakastan yksinäistä puurtamista, mutta ajoittain tulee ikävä kahvihuone- ja lounasjuttuja. Tiina: Minulle saaristo ja kotiseutu on sydämen asia, siksi kirjoissanikin on usein paikallishistoriallinen ote. Pidän siitä, että saan tuoda aluetta ja sen hyviä puolia esiin. Marko: On vaikeaa saada myytyä kirjan käännösoikeudet, varsinkin englanninkieliset. Siksi olikin huvittavaa, että kaikista kirjoistani juuri suvilahtelainen urbaanilegenda, Kuokkamummo, sytytti amerikkalaisen kustantajan. Ajattelin, että kirja on liian suomalainen eikä se kiinnostaisi maailmalla. Nyt käännösoikeudet on myyty kolmeen maahan. Sitä en tiedä, kuinka hyvää kotiseutumarkkinointia kirjani ovat. Yksikin lukija totesi Kuokkamummon luettuaan, että hyi, en voi koskaan mennä Vaasaan.

”On vähän noloa myöntää, mutta pelkään kummituksia ja pimeää. Kun aloin kirjoittaa aavetarinoita, yritin hunnun toiselle puolelle viestitellä, että meidän ei ole syytä tavata.” - Tiina Hautala

Vero-oikeuden professori Juha Lindgren on nimitetty Verotus-lehden uudeksi päätoimittajaksi. Tohtorikoulutettava Tiina Leposky on saanut kansainvälisen Neil Hood and Stephen Young palkinnon omaperäisimmästä uudesta tutkimuksesta tohtorikollokviossa AIB-UKI 2016 konferessissa. Emerald-kustantamo ja liikkeenjohdon yhteistyöverkosto EFMD ovat antaneet tutkijatohtori Susanna Kultalahden väitöskirjalle ”It’s so nice to be at work!” Adopting different perspectives in understanding Generation Y at work. kunniamaininnan vuosittaisessa Outstanding Doctoral Research Awards -väitöskirjakilpailussa. Tohtorikoulutettava Narashima Boopathi Sivasubramanian ja professori Vesa Routamaan esittämä tutkimus palkittiin sessionsa parhaana 4th International conference on Business, Management and Governance –konferenssissa New Yorkissa. Tutkimuksen otsikko oli “Contemporary Approaches in Leadership – LARD model”. Professori Harri Luomalan yhteistyössä muiden tutkijoiden kanssa Journal of Consumer Marketing -lehteen kirjoittama artikkeli Perceived health and taste ambivalence in food consumption ja yliopistotutkija Tiina Brandtin ja tohtorikoulutettava Piia Uusi-Kakkurin artikkeli Transformational leadership in teams – the effects of a team leader’s sex and personality Gender in Management: An International Journal -lehdessä on palkittu kunniamaininnoilla Emerald-kustantamon Literati Network Awards for Excellence -arvionnissa. Tutkijatohtori Dafnis N. Coudounaris on nimitetty Journal of Business Researchin (in Innovation and Knowledge) toimituskuntaan. Tutkimusjohtaja Tero Vuorinen on saanut ESR-rahoitusta pk-yritysverkostojen kehittämiseen tähtäävään hankkeeseen, joka toteutetaan yhdessä SeAMKin kanssa. Vaasan yliopiston osuus hankkeesta on 107 000 euroa. Tekesin INKA-ohjelma rahoittaa 243 000 eurolla professori Kimmo Kauhaniemen tutkimusprojektia “Future energy storage solutions in marine installations (FESSMI)”.

VOX CORDIS 2/2016

||| Well done & Väitökset

Väitökset Tulevaisuuden rikkipesuri ei enää saastuta merivettä Jari Lahtinen 27.2.2016 Energiateknologia Closed-loop Exhaust Gas Scrubber Onboard a Merchant Ship - Technical, Economical, Environmental and Operational Viewpoints.

Minimitason etiikka ei riitä kansalaisille – julkiseen palveluun lisää oikeudenmukaisuutta ja avoimuutta Venla Mäntysalo 4.3.2016 Julkisjohtaminen Ethical minimum or ethical maximum? Study on public service ethics from the perspectives of justice, ethos and transparency in Finnish public administration.

Jäävätkö miljoonien dollarien ideat tuotekehityksessä huomiotta? – Uusi arviointityökalu auttaa Asiya Kazmi 16.3.2016 Tuotantotalous Fusing Strategic Thinking and Transformational Leadership to Harness New Product Development (NPD) Team Dynamics for Innovation.

Ei arkajaloille? – neuvoja projektimarkkinointiin Nigeriassa

Tervetuloa ystävien pariin,

Alumni! Yliopistolaisuus alkaa fuksina, mutta ei lopu tutkintotodistukseen. Vaasan yliopisto haluaa olla mukana elämäsi ja urasi eri vaiheissa. Liittymällä mukaan alumnitoimintaan yhteydenpito jatkuu luontevasti. Liity alumniksi verkossa: } uva.ﬁ /alumnit

Isau Ganiyu 17.3.2016 Markkinointi Host-society uncertainty and risk management in Nigeria : Nordic project marketers’ sensemaking under examination

Yhteiskunnallis-taloudellinen kriisikehitys seurausta moraalikadosta Anne Thil-Jääskeläinen 18.3.2016 Talousoikeus Arvojen integratiivinen funktio. Tiedonsosiologinen analyysi arvoperusteisten ja oikeudellisten normien funktioista yhteiskunnallisten vuorovaikutussuhteiden jäsentäjänä, erityisesti taloudellisen toimintafunktion näkökulmasta tarkasteltuna.

MITÄ SINÄ SAAT? }} Verkoston, jolta löytyy neuvoja ja tukea työelämän haasteisiin }} Sähköisen alumniuutiskirjeen ja kutsuja tapahtumiin }} Tietoa täydennyskoulutusmahdollisuuksista }} Ajankohtaista tietoa yliopistomaailmasta

facebook.com/VaasanYliopistonAlumnit alumni@uva.fi

Älykkäiden sähköverkkojen kehitys voi antaa voimasi takaisin Rayko Toshev 1.4.2016 Tuotantotalous Risks and Prospects of Smart Electric Grids Systems measured with Real Options.

VOX CORDIS 2/2016

Elämän suola }}}

Työssäkin jaksaa paremmin, kun harrastaa vapaa-ajalla jotain mukavaa. Lue, mikä antaa virtaa yliopistolaisille.

Korkeanpaikankammoinen

huimapää

Ihminen on kautta aikojen haaveillut lentämisestä. Satojen metrien korkeudessa vapaus on omanlaistaan. Taivaalla ei voi muuta miettiä, ja huolet jäävät maan pinnalle. Kun ilmavirta vie eteenpäin, ei voi pysähtyä vetämään henkeä ja harkitsemaan, mitä pitäisi tehdä. Teksti TIINA RAMSILA

Kuvat MIKKO LEHTIMÄKI

VOX CORDIS 2/2016

26-vuotias Markus Madetoja on lentänyt hieman yli vuoden. Hän lentolaitteensa on moottoroitu varjoliidin. Moottorivarjoliidossa varusteina ovat varjoliidin ja moottori. Lentäjä istuu valjaissa, ja moottori on lentäjän selässä. Moottorin avulla varjoliidin saadaan ilmaan. – Liidin levitetään selän taakse, ja moottori käynnistetään. Sitten lähdetään juoksemaan, jolloin varjo alkaa täyttyä ja nousee ylös. Lopuksi painetaan kaasua, ja varjo nostaa lentoon, Madetoja selittää. Hän on Vaasan yliopiston sähkötekniikan opiskelija ja tutkimusavustaja tieto- ja tietoliikennetekniikan yksikössä.

Vapauden tunne vie – Olen aina halunnut lentää. Kaverin kanssa oli puhetta, että mennään moottorivarjoliidon kurssille. Hän ei lähtenyt, joten lopulta menin yksin. Nyt minulla on varusteet ja lupa lentää itse. Moottorivarjoliito oli Madetojalle vaihtoehdoista halvin lentoharrastus. Kurssin ja käytettyjen varusteiden myötä harrastuksen hinta voi jäädä noin 5 000 euron tietämille. Uudet varusteet maksavat tietenkin enemmän, mutta käytettyjä varusteita on hyvin saatavilla. – Saat samalla rahalla lentolupakirjan mutta et lentokonetta. Siihen verrattuna moottorivarjoliito ei ole kallis harrastus. Parasta moottorivarjoliidossa on Madetojan mukaan vapaus. – Lentäminen tuo uskomattoman vapauden tunteen. Taivaalla ei juuri muuta voi miettiä. Lisäksi varusteet mahtuvat auton takakonttiin, lähtöpaikka voi olla melkein mikä tahansa, enkä tarvitse muita lentäjiä tai miehistöä, saatikka lentokenttää. Voin lähteä lentämään kysymättä keneltäkään silloin, kun itse haluan.

– Kaasua säätelemällä saa lisättyä korkeutta, ja jarruilla ohjataan suuntaa. Enimmäkseen ilmassa vain nautitaan. Yhdellä lentokerralla ja tankillisella voi sopivalla myötätuulella lentää jopa kaksisataa kilometriä eli kolmisen tuntia. Tavallisesti lentoajat ja -matkat ovat kuitenkin lyhyempiä. Paras paikka lähteä lentoon on iso tasainen alue, missä ei ole edessä esteitä, kuten sähkölinjoja tai metsänreunaa. Madetoja lähtee talvisin meren tai järven jäältä, kesällä lentokentältä tai pellolta, kunhan on saanut luvan maanomistajalta. Lentokentän lähellä ilmatila on valvottua, jolloin lentäjällä pitää olla radioyhteys lennonjohtoon. Vapaassa ilmatilassa voi lentää ilmoittamatta kenellekään.

Ei hengähdystaukoja Moottorivarjoliito kuulostaa huimapäiden harrastukselta. Pelottaako Madetojaa ilmassa? – Lentämisessä on omat riskinsä. Joka kerta, kun lähden lentämään, mahanpohjassa on pieni jännitys. Koskaan ei tiedä, mitä voi tapahtua. Haastavinta ovat nousut ja laskeutumiset. Silloin tapahtuu paljon asioita lyhyessä ajassa. Madetoja pitää jännityksen kurissa ottamatta turhia riskejä. Lajista tekee turvallisen, kun pitää välineet kunnossa, lentää turvallisissa olosuhteissa ja tiedostaa oman osaamisensa. – Harrastus vaatii järjestelmällisen luonteen. Joka kertaa pitää kaikki valmistelut tehdä samalla tavalla. Madetojaa kiehtoo harrastuksessa myös lentämisen haaste: lentäjä liikkuu koko ajan eteenpäin. – Tiukan paikan tullen et voi pysähtyä vetämään henkeä ja miettimään, mitä teet. – Minulla on myös lievä korkean paikan kammo. Se ei tunnu kuitenkaan samalta, jos kiipeän näkötorniin tai jos olen usean sadan metrin korkeudessa. Ilmassa kiintopisteet puuttuvat ja maanpinta muuttuu karttakuvaksi.

”Varusteet mahtuvat auton takakonttiin, lähtöpaikka voi olla melkein mikä tahansa, enkä tarvitse muita lentäjiä tai miehistöä, saatikka lentokenttää. Voin lähteä lentämään kysymättä keneltäkään silloin, kun itse haluan. ”

Ilmassa nautitaan Moottorivarjoliidossa saa lentää korkealla. Asutusalueen ulkopuolelle korkeutta pitää olla vähintään muutama sata metriä maanpinnasta, asutusalueella vielä enemmän. Vauhti riippuu tuulen voimakkuudesta ja varusteista, mutta tavallisesti Madetoja liikkuu noin 40 kilometriä tunnissa. Mitä hän sitten tekee ilmassa?

VOX CORDIS 2/2016

Tiede on meidän kaikkien }}}

Mitattua melua Tutkijatohtori Petri Välisuo tutkii tuulivoiman meluvaikutuksia. Kyseessä on tärkeä hanke, sillä kansalaisia puhuttava melu kaipaa huhujen sijasta tutkittua tietoa. Teksti RIIKKA KALMI Kuva MIKKO LEHTIMÄKI

VOX CORDIS 2/2016

uulivoimaloiden yleistyessä valitukset tuulivoimalamelusta ovat lisääntyneet. Melusta ja sen vaikutuksista käydään kiihkeää keskustelua. Tänä keväänä isoa mediakohua aiheutti entisen europarlamentaarikon epäily siitä, että tuulivoimala oli syynä kanojen outoon kuolemaan maatilalla Siikaisissa. Aiempien tutkimusten perusteella tuulivoimaloiden äänitaso on yhteydessä melun häiritsevyyteen, mutta yksilölliset erot ovat kokemuksen suhteen suuria. Tutkijatohtori Petri Välisuo tutkii Vaasan yliopiston energiatekniikan yksikön WindSoMe -hankkeessa tuulivoiman melua mittausasemien, kännykkäsovellukseen ja sääennustusmallin avulla. – Mittaukset ovat parhaillaan menossa Kirkkokallion tuulipuistossa Honkajoella. Tarkoituksena on selvittää kaikkien mitattavien parametrien riippuvuudet toisistaan. Mittauspisteitä on useissa eri paikoissa eri etäisyyksillä ja lisäksi meillä on tietoa turbiinien tehotasosta, Välisuo kertoo. Älypuhelinsovelluksella puolestaan saadaan tutkimukseen osallistuvilta asukkailta tietoa siitä, millainen ja kuinka häiritsevä tuulivoimalan ääni kulloinkin on. Kun vielä säätiedot yhdistetään tuulivoimaloista saatuun mittausdataan ja asukastietoon, saadaan järkälemäinen tietoaineisto, jota analysoimalla voidaan luoda tilastollisia sääntöjä. Näin selviää esimerkiksi se, että onko melu asukkaista häiritsevämpää tiettyjen sääolosuhteiden vallitessa. – Automaattiset mittausasemat, asukaspalaute ja säätiedot muodostavat usean teratavun tietokannan, josta tarpeellinen tieto etsitään big data -menetelmiä käyttäen, Välisuo kertoo. Välisuo kertoo, että mittausvaihe kestää 12 kuukautta ja päättyy ensi vuoden alkupuolella. Dataa analysoidaan koko ajan. Loppuraportti valmistuu ensi vuonna, mutta osatuloksia voidaan saada jo kuluvan vuoden aikana.

eluvaikutuksia pidetään tämän hetken suurimpana esteenä tuulivoiman hyväksyttävyydelle ja lisärakentamiselle. Tutkimuksesta voikin Välisuon mukaan olla hyötyä niin tuulivoimateollisuudelle, julkishallinnolle kuin asukkaille. Tutkimuksesta selviää, miten ääni syntyy erilaisissa sääolosuhteissa ja miten se etenee ja kuinka häiritseväksi se koetaan. Tuulivoimayhtiöt voivat tulosten avulla

paremmin suunnitella voimaloiden sijaintia ja käyttöä ja esimerkiksi ministeriö voi hyödyntää tuloksia tuulivoimarakentamisen sääntelyssä tulevaisuudessa. Kansalaiset puolestaan saavat huhujen sijaan tutkittua tietoa, joka voi vähentää meluun liittyvää epävarmuutta. Välisuo myöntää, että tutkijalta vaaditaan rohkeutta tarttua kiisteltyyn aiheeseen. Pääosin Välisuon tutkimuksen tuloksia odotetaan kentällä innokkaasti, mutta toisenlaisiakin mielipiteitä on esitetty. – Minua on neuvottu käyttämään ”ne melulaskelmat takansytykkeenä”, Välisuo kertoo. Ärhäköiden kansalaisaktivistien lisäksi myös osa tuulivoimateollisuudesta on ollut varovainen suhtautumisessaan tutkimushankkeeseen.

– Uskaltaako tutkijoita päästää mittaamaan ja mitä tutkimusta tässä oikein tehdään, Välisuo siteeraa. WindSoMe-hanke on Tekesin INKA-ohjelman rahoittama. Novia, VTT ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto ovat hankkeen yhteistyökumppaneita. Lisäksi mukana on yrityksiä: Nordex, Taaleritehdas, CleanHUB, VindIn, EPV Tuulivoima ja National Instruments. Vaasan yliopisto on mukana myös juuri käynnistyneessä Wind Center of Excellence (WindCoE) -hankkeessa, joka on saanut rahoitusta Botnia-Atlantica-ohjelmasta. Hankkeen tarkoituksena on muodostaa osaamiskeskus, joka pystyy tutkimaan tuulienergiaan liittyviä kysymyksiä laajasti ja hakemaan rahoitusta yhdessä.

Tuulivoima kaipaa tutkimusta Tuulivoima-alan edunvalvontajärjestön, Suomen tuulivoimayhdistys ry:n toiminnanjohtajan Anni Mikkosen mukaan Suomessa on hyvät ohjeistukset tuulivoiman äänen mallintamisesta ja mittaamisesta. Myös sallitut äänentasot asutuksen pihapiirissä on säädetty uudella, syksyllä 2015 voimaantulleella asetuksella. Tuulivoima on kuitenkin Suomessa uusi asia, joten Mikkosen mukaan on luonnollista, että tuulivoimamelu herättää kysymyksiä ja epäluuloja. – Valitettavasti tuulivoimaloiden ääneen liittyy paljon uskomuksia ja epätieteellisiä tutkimuksia, jotka nostetaan usein esiin keskusteluissa, Mikkonen sanoo. Mikkosen mukaan on hyvä, että tuulivoimaloiden ääntä ja sen häiritsevyyttä tutkitaan Suomessa. – Jokainen tieteellinen tutkimus on tarpeen lisäämään tietoa aihepiiristä Suomessa, sanoo Mikkonen ja kertoo odottavansa Vaasan yliopiston tutkimustuloksia aiheesta. Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry:n puheenjohtaja Kalevi Nikula on kiinnostunut Välisuon tutkimuksesta, mutta sanoo ettei tunne sitä tarkemmin. Hän kuitenkin varoittaa tutkijaa siitä, että mittauksissa tuulivoimayhtiöiden on mahdollista näppärästi huijata mittaajaakin eri keinoilla, jos yhtiö on tietoinen mittausten suorittamisesta. Tuulivoimayhtiölle ei Nikulan mukaan pitäisikään ilmoittaa melumittauksista. Kansalaisyhdistyksellä on kokemuksia melumittauksista Inkoossa, Haminassa, Raahessa, Luhangalla ja Porissa, jotka ovat Nikulan mukaan ”olleet täysiä fiaskoja”. – Tuulivoimamelun mittaaminen vaatii akustiikan erityisosaamista ja ympäristöministeriön ohjeiden tarkkaa noudattamista. Asukkaiden on vaikeaa arvioida onko mittaukset tehty oikein, ja ammattilaisenkin vain jos kaikki mittaustuloksiin vaikuttava data on saatavissa, hän sanoo.

VOX CORDIS 2/2016

Kolumni }}}

Rohkeilla muutoksilla korkeakoulukentän edelläkävijäksi

Korkeakoulukenttä on tällä hetkellä ennennäkemättömän myllerryksen alla. Rahoitusta leikataan, ihmisiä irtisanotaan, yhteistyösopimuksia solmitaan ja jatkuva uhka kokonaisten korkeakouluyksiköiden yhdistämisestä tai jopa lopettamisesta leijuu keskustelujen yllä. Menestyminen tulevaisuudessa vaatii ennen kaikkea rohkeutta niin ideoinnissa kuin päätöksenteossa. Pienenä yliopistona voimme toimia ketterästi ja sopeutua muutoksiin isompia yksiköitä tehokkaammin. Meiltä löytyy kaikki potentiaali olla tulevaisuuden edelläkävijöitä korkeakoulukentällä, jos seuraavat päätökset ja liikkeet ovat onnistuneita. Valtakunnallisessa keskustelussa opiskelijoita puhuttaa muun muassa opintojen joustavuus ja monimuotoisuus. Joustavat opinnot tulee nähdä laajempana kuin perinteiset verkko-opinnot. Toivon, että opetushenkilökunta lähtee nykyistä rohkeammin kokeilemaan erilaisia uusia suoritustapoja kursseillaan. On mietittävä löytyisikö perinteisiä luentoja ja tenttejä tehokkaampia ja mielekkäämpiä tapoja oppia, ymmärtää ja soveltaa asioita. Opintosuunnittelussa ja opetuksessa tulee kiinnittää huomiota siihen, että opiskelijat ovat yksilöitä, joilla on omat mielenkiinnon kohteet ja tarpeet. Menestyäksemme meidän tulee päästä pois putkiajattelusta, jossa jokainen opiskelija käy läpi tismalleen samanlaisen opintopolun samoine kursseineen valmistuen sisällöltään samanlaisella tutkinnolla kuin koko muukin vuosikurssi. Myös Vaasan yliopistosta löytyy käyttämättömiä mahdollisuuksia monimuotoisempiin opintoihin. Resurssien ollessa niukat tulee muistaa, että yliopisto on olemassa opiskelijoitaan varten. Kasvavien taloudellisten paineiden kanssa on elintärkeää kiinnittää huomiota opintojen tukipalveluihin ja niiden riittävään resursointiin kuten opinto-ohjaukseen sekä opintopsykologin palveluihin. Hyvinvoiva opiskelija suoriutuu opinnoistaan huomattavasti paremmin ja tehokkaammin kuin opiskelija joka kokee jäävänsä yksin. Opiskelijalla ei myöskään toimeentulon kiristyessä ole varaa viivästyttää opintojaan johtuen rakenteellisesta joustamattomuudesta. Korkeakoulujen väliset yhteistyösopimukset ovat herättäneet opiskelijoiden kesken paljon keskustelua. Oikein totutettuna ja opiskelijat mukana pitäen voidaan Vaasan laajasta korkeakoulukentästä sekä Uumajan yliopiston läheisestä sijainnista luoda uniikkia yhteistyötä ,jonka avulla voimme parantaa asemaamme. Opiskelijoiden keskuudesta löytyy vahva tahtotila esimerkiksi Vaasan korkeakoulujen yhteisten kielipalvelujen luomiselle. Tämän kaltainen resurssien hyödyntäminen ja yhteistyön lisääminen on toivottua. Vaasa kuuluu elinvoimaisimpiin, kilpailukykyisimpiin ja nopeimmin kasvaviin kaupunkiseutuihin. Yliopiston tulee toimia yhdessä Vaasan kaupungin ja elinkeinoelämän kanssa, jotta tulevaisuudessakin opiskelijat näkevät Vaasan ja Vaasan yliopiston vetovoimaisena. Meidän tulee rohkeammin ja äänekkäämmin olla ylpeitä siitä kaikesta mitä meillä Vaasassa on. Matilda Vähäkangas Hallituksen puheenjohtaja , Vaasan yliopiston ylioppilaskunta

VOX CORDIS 2/2016 Kuva KATJA LÖSÖNEN

Minun kampukseni

arolaolli (Instagram)

batmarina11 (Instagram)

hallinnoivathumaanit (Instagram)

johannaelisee (Instagram)

pietatee (Instagram)

sisipola (Instagram)

tevivaasa (Instagram)

tokkary (Instagram)

Kaunis kampuksemme inspiroi kuvaajia joka päivä. Millaisena Vaasan yliopisto näyttäytyy sinulle? Muodostuuko se ihmisistä, tarinoista vai kiinnittyykö huomiosi johonkin yksityiskohtaan? Jaa kokemuksesi! Ota kuva yliopiston arjesta kampuksella ja julkaise se Twitterissä tai Instagramissa käyttäen #univaasa-tunnusta.

VOX CORDIS 2/2016

Tiesitkö?

Mitä on rohkeus?

ohkeus on yksi kardinaalihyveistä. Muita ovat viisaus, oikeudenmukaisuus ja kohtuullisuus. Platonin mukaan rohkeus on erityisesti sotilaan hyve. Rohkeutta tarvitaan, kun vaara uhkaa ja pelko puristaa rintaa. Aristoteleen mukaan hyveet kuten rohkeus ovat suhteellisen pysyviä, mutta opittuja luonteenpiirteitä. Rohkeaksi voi oppia harjoittelemalla, siis tekemällä rohkeita tekoja. Aristoteles piti rohkeutta ja muita hyveitä kultaisena keskitienä. Rohkeutta reunustaa yhdeltä puolelta pelkuruus ja toiselta uhkarohkeus. Rohkea uskaltaa toimia, vaikka pelottaa. Oikealla tavalla rohkea välttää kuitenkin liian suuria riskejä. Rohkeus on muiden hyveiden tuki ja turva. Vaatii rohkeutta puuttua vääryyteen ja puolustaa oikeudenmukaisuutta. Rohkea on siis itsenäinen eikä kaihda vaikeuksia. Hän uskaltaa panna itsensä likoon ja olla eri mieltä kuin muut. Rohkeutta on myös ennakkoluulottomuus. Rohkea on valmis kokeilemaan ja omaksumaan uutta. Rohkea ajattelija esittää uusia jännittäviä ideoita ja tarkastelee vanhoja kysymyksiä uusista yllättävistä näkökulmista. Myös esimerkiksi tyyliä ja pukeutumista voidaan sanoa rohkeaksi. Silloin tarkoitetaan sovinnaisten tapojen ja normien rikkomista. Rohkeuden kolme ulottuvuutta ovat siis omintakeisuus, ennakkoluulottomuus ja pelosta lamaantumaton uskallus. Rohkeus yhdessä muiden hyveiden kanssa mahdollistaa hyvän elämän.

Energy Business MBA Energy Policy and Renewable Energy Management – next modul starts in March.

LEVÓN INSTITUTE

uva.fi/mba

Myynti MBA Myyntijohtajan ja myynnin ammattilaisen täydennyskoulutusohjelma alkaa elokuussa 2016

Vastaajana Tommi Lehtonen, soveltavan filosofian professori

uva.fi/mba

VOX CORDIS 2/2016

Kerro Vaasan yliopiston tarinaa eteenpäin. Tule ostoksille verkkokauppaamme:

uva.fi/shop Voit ostaa tuotteita myös infopisteestä.

uva.fi

VOX CORDIS 2/2016

Muistatko?

Teekkarikaste – vapun kohokohta Vaasan yliopiston teknisten tieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Tutti ry:n vapun tapahtumalista on pitkä. Opiskelijoiden vappu huipentuu toukokuun ensimmäiseen päivään, jolloin he pukevat teekkarilakit, kokoontuvat yhteen ja kastavat fukseja. Tekniikan alan opiskelijasta tulee teekkari vasta ensimmäisen vapun jälkeen, kun hän saa teekkarilakin. Kuvassa teekkarikaste vappuna 2004 kaupungintalon suihkulähteessä.

Opiskelijan

asialla.

VaasanYliopistonYlioppilaskunta VYYtweets Ylioppilaskunta

www.vyy.fi 34

VOX CORDIS 2/2016

vaasanylioppilastalo.fi

Ammattitaitoa pala kerrallaan Avoimessa yliopistossa voit suorittaa mieleisiäsi opintoja ajasta ja paikasta riipumatta. Voit sisällyttää opinnot tutkintoosi.

uva.fi/avoin

Kysy lisää: AVOIN YLIOPISTO

opiskelijapalvelu p. 029 449 8190 opintojen ohjaus p. 029 449 8188 (Vaasa), 029 449 8199 (muut paikkakunnat) avoinyo@uva.fi facebook.com/vaasanyliopisto.avoin

VOX CORDIS 2/2016

Aurinkoista kesää!

} Piditkö lukemastasi ja haluaisit lehden jatkossakin maksutta kotiin kannettuna?

Seuraa meitä: uva.fi

Käy päivittämässä alumnirekisterin tiedot, liity alumniksi ja/tai tilaa lehti: uva.fi/alumnit Muut kuin alumnit voivat tilata lehden osoitteesta: yliopistolehti@uva.fi

facebook.com/vaasanyliopisto youtube.com/universityofvaasa twitter.com/univaasa instagram.com/univaasa pinterest.com/univaasa uva.fi/linkedin