VOX cordis 1/2019

Page 1

Vaasan yliopistolehti 2019

sivu

16

Valaistusta

Lohkoketjuihin Miten uudet teknologiat marssivat tietoisuuteemme?

Energiaa älyllä 18 Kohti vihreää

24 Kiekko kädessä

43 Päivä rehtorin

46 Hyöty irti

merenkulkua

maisteriksi

matkassa

digitaloudesta


TÄSSÄ NUMEROSSA.  Teemana digitalisaatio 08 Digitaalista energiaa Digitalisaatio muuttaa energia-alaa, energian tuottamista ja kuluttamista. Vaasan yliopistossa tutkitaan ilmiötä monin eri tavoin.

13 Nyt tarvitaan kykyä ymmärtää kokonaisuuksia – Sähköenergiatekniikan osaajilta ja ammattilaisilta tullaan vaatimaan poikkitieteellisiä valmiuksia ja kykyä ymmärtää kokonaisuuksia. Samaa kykyä vaaditaan myös tutkijoilta, sanoo professori Hannu Laaksonen. kannessa

16 Peligogiikka innostaa Palstalla esitellään yliopistolaisten blogikirjoituksia.

18 Kohti vihreää merenkulkua Uusi INTENS-hanke tähtää merenkulun aiheuttamien päästöjen vähentämiseen ja alusten energiatehokkuuden parantamiseen digitalisaation avulla.

22 Valaistusta lohkoketjuihin Mistä kuulit tai luit sanat lohkoketju ja kryptovaluutta ensimmäisen kerran?

39 Digitalisaatio tuo haasteita talousjohdolle

8 Älykästä sähköä ja optimoitua lämpöä

Professori Marko Järvenpää kannustaa hyödyntämään uusia laskentatoimen innovaatioita ja analytiikkaa.

– digitalisaatio vahvistaa kuluttajan roolia

46 Hyöty irti digitaloudesta

energia-alalla ja tuo uusia mahdollisuuksia

Esittelyssä tutkimusalustan johtaja Heidi Kuusniemi.

alan toimijoille.

48 Miten tekoäly voisi parantaa maailmaasi? Yliopiston henkilökunta ja opiskelijat vastasivat.

2

VOX CORDIS 1/2019


22 Professori Tanja Sihvonen tiimeineen tutkii, miten kryptovaluutoista ja lohkoketjuista puhutaan yritysteksteissä ja mediassa.

04 Pääkirjoitus 05 Kampus Vaasan yliopiston kampuksella tapahtuu.

06 Pinnalla Poimintoja yliopistomme mielenkiintoisista uutisista

Näkökulmia yliopistolta

Tiede kuuluu kaikille

21 Energiamurros vaatii monitieteistä tutkimusta

29 Kolumni Emilia Kullas: Tiedekin tarvitsee klikkiotsikoita

VEBIC-tutkimusalustan johtajan Suvi Karirinteen mukaan energiamurros on iso mahdollisuus.

34 Innovaatioita etsimässä

24 Kiekko kädessä maisteriksi

Innovaatiot ovat tehokas keino edistää talouskasvua ja lisätä hyvinvointia, mutta miten niitä tulisi synnyttää ja tukea?

Miten yhdistää huippu-urheilu ja yliopisto-opiskelu? Maisteriksi opiskellut kiekonheittäjä Pyry Niskala kertoo.

36 Miten aineeton pääoma vaikuttaa innovointiin?

49 Uuden tuojat

Professori Hannu Piekkola tutkii aineettoman pääoman, tuottavuuden ja innovaatioiden yhteyttä.

Esittelyssä professori Monika von Bonsdorff ja dekaani Helinä Saarela.

37 Lyhyesti tieteestä

43 Päivä rehtorin matkassa

38 Well done

Millainen on rehtorin päivä? Millaisia tapaamisia päivään sisältyy, venyvätkö työpäivät yömyöhälle ja ehtiikö ikinä lounaalle?

40 Väitökset

Liity yhteisöömme  univaasa.fi  facebook.com/univaasa  instagram.com/univaasa  linkedin.com/school/univaasa  youtube.com/univaasa  twitter.com/univaasa 14 Tohtoripromootiota juhlittiin näyttävästi Vaasan yliopiston 50-juhlavuosi kulminoitui yliopiston historian viidenteen promootioon.

30 Vuoden alumni valtaa älypakkausmarkkinoita Vuoden alumniksi valittu Samuli Manninen luo uraa pakkausten internetiin keskittyvällä Magic Add -yrityksellään.

32 Kampuksen kasvatit koolla Täyttä asiaa Pohjanmaan kautta -seminaarissa ja iloista tunnelma Alumnigaalassa.

33 Huippuartistit viihdyttivät Vaasa Campus Festivalilla

Haluatko tilata VOX cordis -lehden? ”

yliopistoleht i@univaasa.f i

50 Minun kampukseni

VOX CORDIS 1/2019

3


 Vaasan yliopistolehti 1/2019 Päätoimittaja Jenni Mattsson Toimitus Riikka Kalmi Tiina Ramsila Tiia Alkkiomäki Taitto Bock's Office Kansikuva valokuvaaja Mikko Lehtimäki Kannessa professori Hannu Laaksonen Julkaisija Vaasan yliopisto

PÄÄKI RJOITUS

Kiitos, maistan mielelläni

T

uoreet vanhemmat saavat usein neuvon, jonka mukaan lapsi tottuu uuteen makuun maistettuaan sitä parikymmentä kertaa. Me ihmiset nimittäin pelkäämme lähtökohtaisesti kaikkea uutta, joten uusi ruoka maistuu usein ensin pahalle. Mutta kuten syöttämällä ja syömällä huomaa, ruoasta tulee maukasta, kun siihen saa rauhassa totutella. Sama uutuudenpelon ja totuttelemisen tasapaino pätee miltei kaikkeen kohtaamaamme uuteen. Ja erityisen paljon se tuntuu pätevän digitalisaatioon, joka on lehtemme tämänkertainen teema. Se ei nimittäin näytä tutulta eikä selkeältä, eikä sitä välttämättä tee edes mieli ”maistaa”. Tai sitten sitä ahmii niin intohimoisesti, ettei sen vaikutuksia itseen, työelämään tai yhteiskuntaan ehdi pohtia. Mitä useampi asia ja palvelu siirretään tietotekniikan hoidettavaksi – yksi digitalisaation määritelmistä tämäkin – sitä useammin olemme kuitenkin tilanteessa, jossa uuden oppiminen ei ole enää vaihtoehto, vaan lähtökohta. Digitalisaatio vaikuttaa jo nyt elämäämme, aivan kuten ravintokin. Muutokseen kannattaa ottaa herkuttelijan asenne ja valita tietoisesti laaja kattaus. Ja edetä palvelu ja toiminto kerrallaan, kotona ja liiketoiminnassa, apua pyytäen ja vastaanottaen, muilta oppien. Vain tutkimalla ja kokeilemalla voi ymmärtää mistä uudessa on kyse ja miten se muuttaa omaa elämää ja tekemistä.

Jenni Mattsson Markkinointi- ja viestintäjohtaja Vaasan yliopisto

4

VOX CORDIS 1/2019

Paino Grano Oy ISSN 2323-8313 (painettu) ISSN 2323-8321 (verkkojulkaisu) Tilaukset, osoitteenmuutokset ja ilmoitusmyynti yliopistolehti@univaasa.fi Lehden voi tilata veloituksetta ja lukea sähköisenä versiona univaasa.fi/yliopistolehti. Lehden nimi Vox cordis (sydämen ääni) viittaa yliopiston omaan ääneen ja vastuulliseen tieteen tekemiseen. Anna palautetta yliopistolehti@univaasa.fi Vaasan yliopisto PL 700 Wolffintie 34, 65101 Vaasa Puh. 029 449 8000 www.univaasa.fi


Kampus Join our community At the University of Vaasa, we think out of the box in order to build a sustainable future. A sense of community and working together are our strengths. Check the new video:  youtube.com/univaasa #agentsofchange #univaasa

TIEDEVIESTINNÄSTÄ PALKITTU

UNIVAASA AT ASSEMBLY

Vaasan yliopisto valitsi ensimmäistä kertaa historiassaan vuoden tiedeviestijän. Palkinto annettiin professori Timo Rothoviukselle aktiivisesta tiedeviestinnästä, yleistajuistamisesta ja osallistumisesta yhteiskunnalliseen keskusteluun. #tiedeviestinta #univaasa #rahoitus #sijoittaminen

Our university brought technology and economics together with e-sports at Assembly – one of the largest computer festivals in Europe! #univaasa #agentsofchange

VALMIINA TYÖELÄMÄÄN Kursseillamme käytetään monipuolisia työkaluja oppimiseen ja työelämävalmiuksien kehittämiseen. Laskentatoimen ja tilintarkastuksen maisteriohjelman loppuvaiheeseen kuuluvalla tilintarkastuksen jatkokurssilla valmistaudutaan tilintarkastusharjoitteluun harjoitustöiden, tentin ja ryhmätöiden avulla. #univaasa #agentsofchange #ktm #laskentatoimi

VOX CORDIS 1/2019

5


Pinnalla 

Hakijoita ympäri maailman Vaasan yliopiston kansainväliset maisteriohjelmat kiinnostivat hakijoita ympäri maailman. Maisteriohjelmiin tuli yhteensä 837 hakemusta 66 eri maasta. Se on lähes 40 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Aloituspaikkoja on tarjolla 130. Suomalaisten hakijoiden osuus oli 25 prosenttia, ja Suomen jälkeen eniten hakemuksia tuli Ghanasta, Pakistanista ja Bangladeshista. Suosituimmat ohjelmat olivat kauppatieteellisen alan International Business ja Strategic Business Development. Myös uusi tekniikan alan Smart Energy -maisteriohjelma herätti suurta kiinnostusta.

Yliopisto käynnisti urapolut professoriksi Vaasan yliopisto on nimittänyt ensimmäiset tutkijat vakinaistamispolulle Tenure track -tehtäviin. Tenure track on urapolku, jota pitkin on mahdollista edetä säännöllisten arviointien kautta suoraan professoriksi. Uudet Tenure track -tutkijat ovat johtamisen apulaisprofessori Rodrigo Rabetino, viestintätieteiden apulaisprofessori Heidi Hirsto, sosiaali- ja terveyshallintotieteen apulaisprofessori Pekka Valkama, kestävien ja joustavien energiajärjestelmien tutkijatohtori Miadreza Shafie-khah, energiajärjestelmien mallintamisen apulaisprofessori Xiaoshu Lu sekä taloustieteen tutkijatohtori Jaana Rahko. Heidän lisäkseen energiatekniikan, erityisesti tulevaisuuden polttomoottoriratkaisujen apulaisprofessorina aloittaa maaliskuussa Maciej Mikulski. Rabetinon, Shafie-khahin, Lun, Rahkon ja Mikulskin tutkimus kiinnittyy energiaan ja kestävään kehitykseen painottuneeseen VEBIC-tutkimusalustaan, Hirston ja Valkaman puolestaan suuntautuu digitaaliseen talouteen painottuneen Digital Economy -tutkimusalustan mukaisesti.

6

VOX CORDIS 1/2019


Vaasan yliopiston kansainväliset maisteriohjelmat saivat EPAS-laatutunnustuksen Vaasan yliopiston kaksi englanninkielistä kauppatieteellisen alan maisteriohjelmaa on läpäissyt kansainvälisen EPAS-laatuarvioinnin eli akkredi­toinnin. EPAS-laatutunnus osoittaa maisteri­ohjelmien koulutuksen olevan kansainvälistä kärkitasoa. Master’s Degree Programme in Strategic Business Development oli ensimmäistä kertaa mukana arvioinnissa ja sai EPAS-laatutunnuksen kolmeksi vuodeksi. Master’s Programme in International Business sai puolestaan viisi vuotta jatkoa EPAS-akkreditoinnilleen. Näiden lisäksi Vaasan yliopistossa on jo aiemmin EPAS-tunnuksen saanut kauppatieteiden kansainvälinen maisteriohjelma Master’s Programme in Finance. Ohjelmat on suunnattu koti- ja ulkomaisille maisterivaiheen opiskelijoille.

Lainattua Vaasan yliopisto rakentaa tulevaisuutta Rehtori JARI KUUSISTO Johtoajatus-blogissa ”Vaasan yliopisto kehittyy hyvin, ja olemme tehokkain yliopisto Suomessa. Pohjoismaisen tutkimuksen mukaan vuosien 1994–2014 välisenä aikana Vaasan yliopiston tieteellisissä julkaisuissa vuosikasvu oli noin 13 prosenttia vuodessa ja kokonaiskasvu 560 prosenttia.”

Vanhus ja tunnekylmyyden meri Professori PIRKKO VARTIAINEN Ihmisen ääni -blogissa. ”Maksimaalisen voiton tavoittelu, kuntien kovat säästötavoitteet, vääränlainen johtaminen ja organisaatioiden toimintamallit ovat tehneet ei-toivotuista hoivan käytänteistä rutiineja, joita ei osata tai uskalleta kyseenalaistaa.”

Tekoälyn jäljillä Professori TOMMI LEHTONEN Ajatusyhteys-blogissa

Yliopisto liikuttaa Vaasan yliopisto on panostanut opiskelijoiden liikuntapalveluiden kehittämiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi viime vuonna 45 000 euron kehittämisavustuksen uusien opiskelijaliikuntapalveluiden perustamiseen ja kehittämiseen. Lisäksi Vaasan yliopisto sai 35 000 euron avustuksen Vaasan kaupungilta hankkeen aloituskustannuksiin. – Aloitimme syksyllä yhdessä ylioppilaskunnan kanssa uusien palveluiden pilotin, jonka avulla olemme testanneet konseptin toimivuutta, Vaasan yliopiston akateemisten palveluiden johtaja Heli Häyrynen kertoo. Pilotin aikana ennen hajanaiset yksittäiset liikuntavuorot on koottu Power Up Your Studies -brändin alle. Lisäksi kuntoliikunnan oheen on tuotu uusia ryhmäliikuntavuoroja. Palveluita käyttävät yliopiston opiskelijat ja henkilökunta, jotka maksavat käytöstä omavastuuosuuden. Hankkeelle on haettu jatkorahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Vaasan yliopisto on itse sitoutunut kasvattamaan omaa rahoitusosuuttaan. Hankkeen aikana palveluita laajennetaan ja kehitetään entisestään.

"Kyky ratkaista uusia ongelmia edellyttää tekoälyltäkin ”boksin ulkopuolelle astumista” - jopa ihan konkreettisesti: älykkyys on sidoksissa elämänmuotoon, ja ihmisen elämänmuotoon kuuluu ruumiillisuus ja liikkuminen. Jokin sumea heuristiikka ehkä jo kykenee ”astumaan boksin ulkopuolelle” ajatuksellisesti, vaikkei välttämättä fyysisesti. Paljon on vettä virrattava Kyrönjoessa ennen kuin androidi panee jalalla niin koreasti ja puhuu niin suloisesti, että voittaa Tanssii tähtien kanssa -kilpailun.”

Tavoitteena Suomen paras malli jatkuvaan oppimiseen Vararehtori ANNUKKA JOKIPII Pohjalaisen kolumnissa ”Opetus- ja kulttuurinministeriöltä saadulla, lähes kahden miljoonan euron alueellisella rahoituksella pystymme kehittämään yhdessä Hankenin kanssa Suomen parhaimman toimintamallin jatkuvan oppimisen tarpeisiin. Tavoitteenamme on tuottaa erilaisia koulutusosioita, joilla pystymme vastaamaan nopeasti yritysten osaamisvajeeseen. Mallia testataan Vaasan yliopistossa ensimmäiseksi ICT-alalla, jossa tehdään hyvää yhteistyötä muiden Suomessa tekniikkaa opettavien yliopistojen kanssa.”

VOX CORDIS 1/2019

7


8

VOX CORDIS 1/2019


Digitaalista energiaa Digitaalisaatio muuttaa energiajärjestelmää ja energia-alaa tuomalla uusia mahdollisuuksia niin energian tuottajille, energian myyjille, verkkojen haltijoille kuin kuluttajille. Teksti: RIIKKA KALMI, kuvitus: STUDIO ANDREI

VOX CORDIS 1/2019

9


Uusiutuvaa älykästä sähköä Älykäs sähköverkko eli smart grid tarkoittaa mittauksia, enemmän automaatiota ja tietoliikennettä sähköverkkoon – aina energiantuottajilta kuluttajille asti. Verkon älykkyys mahdollistaa hajautetun ja säiden mukaan vaihtelevan energiatuotannon kuten tuulivoiman tai aurinkoenergian määrän lisäämisen. Älykkyyden avulla voidaan parantaa sähköjärjestelmän kykyä tasapainottaa sähköntuotantoa ja kulutusta. Älykäs verkko osaa kertoa itsestään – missä teho virtaa ja mistä vika löytyy. Uutta vauhtia tiedonsiirtoon on tuomassa luotettava ja salamannopea langaton 5G-verkko. Älykkään verkon avulla voidaan kerätä massoittain dataa ja käyttää algoritmeja datan työstämiseen. Tekoälyn, sensorien ja esineiden internetin (IoT) kautta voidaan oppia ennakoimaan vikoja ja säätämään automaattisesti sähkön kulutusta. Haasteena älykkyyden lisääntymisessä on turvallisuus. Sähköverkot voivat olla kiinnostava kohde rikollisille ja terroristeille. Kyberhyökkäyksillä voidaan pahimmassa tapauksessa lamauttaa koko yhteiskunta.

Markkinoilla käy kuhina Digitalisaation myötä energiamarkkinoille syntyy uudenlaisia liiketoimintamalleja ja kumppaneita. Esimerkiksi aggregaattorit ovat yrityksiä, jotka keräävät sähkömarkkinoilta asiakkaiden kulutusta, tuotantoa ja varastoja ja myyvät ne suurempina kokonaisuuksina. Energiantuotannosta yhä suurempi osa on altista sään vaihteluille, joten järjestelmään tarvitaan säätövoiman lisäksi kysyntäjoustoa. Aggregaattorit keräävät ja myyvät tätä kysyntäjoustoa eli esimerkiksi sähkön kulutuksen hetkellistä vähentämistä. Taloyhtiöt voivat luoda energiayhteisöjä, jotka esimerkiksi ostavat palveluita yhdessä. Tulevaisuudessa sähkösopimukset voivat syntyä myös lohkoketjuteknologiaa hyödyntäen. Algoritmeja ja koneoppimista voidaan käyttää pörssisähkön hintaan vaikuttavien tietomassojen analysoinnissa. Kantaverkkoyhtiö Fingrid on luomassa sähkön vähittäismarkkinoille Datahubia eli keskitettyä tiedonvaihtojärjestelmää, johon tallennetaan tietoja 3,5 miljoonasta sähkönkäyttöpaikasta

10

VOX CORDIS 1/2019


Optimoitua lämpöä Lämpöverkot ja sähköverkot ovat luonteeltaan hyvin erilaisia. Tähän mennessä ne ovat eläneet jokseenkin omaa elämäänsä. Digitalisaatio voi auttaa yhdistämään verkot ja erilaiset energiantuotannon muodot virtuaaliseksi kokonaisuudeksi, jota voidaan älykkäästi optimoida niin ilmaston kuin kuluttajankin hyödyksi. Digitalisaatio voi lisätä lämmön tuotannon ja jakelun ennustettavuutta, joustavuutta ja parempaa hallittavuutta. Kannattaako esimerkiksi lämpöä tällä säällä ja hinnalla tuottaa lisää vai tuoda sitä ehkä lämpövarastosta? Kuluttajan elämää muuttavat kotien älyjärjestelmät – tekoäly käyttää sensoreita ja sääennusteita oppien lämmönsäätelyn kunkin kotitalouden mieltymysten mukaan. Kaukolämpö on Suomessa hyvin suosittu lämmitysmuoto, mutta nyt jo joka viidennessä uudessa omakotitalossa on maalämpö. Tutkijalle haastetta riittää esimerkiksi siinä, miten maalämpöpumppuja voitaisiin käyttää kaukolämmön tuottamiseksi.

Kuluttajan rooli kasvaa Energiamurros ja älykkäät verkot vahvistavat kuluttajien roolia. Kuluttajan mahdollisuus tehdä yksilöllisiä valintoja kasvaa. Samoin kasvaa mahdollisuus vaikuttaa energian kustannuksiin tai ostetun energian ilmastoystävällisyyteen. Kuluttajasta voi tulla passiivisen energialaskun maksajan sijaan jopa aktiivinen energian tuottaja-kuluttaja. Kuluttaja tai taloyhtiö voi myydä kysyntäjoustoaan, ylijäämäsähköään tai ylijäämälämpöään muille. Kotitalous voi jo nyt pienimuotoisesti varastoida energiaa lämminvesivaraajan lisäksi esimerkiksi sähköauton akkuun. Älyverkossa kodin tai kesämökin lämmitystä voi ohjata kännykällä. Älykkäässä järjestelmässä järjestelmään voidaan ohjelmoida lämmitystarpeet ja rajat, joissa kodin lämpötila voi vaihdella. Sen perusteella järjestelmä optimoi sähkön ostamisen kuluttajan puolesta. Tulevaisuudessa älykkäät järjestelmät lukevat kalentereista perheenjäsenten menot ja lämmittävät talot sen mukaan. Tämä kaikki ei tule ilman rahaa. Siirtyminen älykkäisiin järjestelmiin vaatii kuluttajalta laite- ja ohjelmistoinvestointeja.

VOX CORDIS 1/2019

11


Uutta tutkimusta älykkäästä energiasta Vaasan yliopistossa digitalisaation vaikutuksia ja mahdollisuuksia liittyen energia-alaan ja energiajärjestelmiin tutkitaan useissa eri tutkimus- ja kehityshankkeissa. Poimimme niistä tähän muutamia.

Älykkäiden sähköjärjestelmien laboratorio simuloi reaaliajassa

myös kotitalouksia. Haluamme kartoittaa, millaisia asenteita ja motiiveja kuluttajilla ja kotitalouksilla on ryhtyä esimerkiksi energian tuottaja-kuluttajiksi. Lisäksi olemme tarkastelemassa erilaisia markkinamalleja ja hinnoittelumalleja. Ideana on rakentaa tietovaranto, johon voisi numeerisen tiedon lisäksi tuoda myös tekstimuotoista tietoa, kertoo Vaasan yliopiston markkinoinnin professori Arto Rajala. SESP on Suomen hallituksen alueellisten innovaatioiden ja kokeiluiden eli AIKO-ohjelman rahoittama hanke, joka

Tutkimuksessa pureudutaan esimerkiksi kaapeloitujen keskijänniteverkkojen konkreettisiin ongelmiin, tutkitaan mikrosähköverkkoja ja etsitään hyviä sovelluksia big data -analytiikalle. Tutkijat ovat järjestäneet yrityksille muun muassa älymuuntamotyöpajoja, jossa kehitetään yhdessä konseptia tulevaisuuden älymuuntamolle.

Yksi Vaasan yliopiston tärkeimmistä enerTekoälyä älykkäisiin giajärjestelmien digitalisaatioon liittyvistä sähköverkkoihin hankkeista on SESP eli Smart Energy Systems Research Platform. Suomalais-saksalaisessa FUSE eli Future – Kehitämme tutkimusalustaa, jonka Smart Energy -hankkeessa päätavoitytimenä on älyverkkolateena on puolestaan boratorio. Laboratorikehittää tekoälyyn ossa on otettu käyttöön perustuvia menetelmiä, Professorit Lauri Kumpulainen ja Kimmo Kauhaniemi kehittävät re a a lia ik a simula at i o joilla voidaan jalostaa tiimeineen älykkäiden sähköjärjestelmien tutkimusalustaa ja laitteistoja. Luomme sähköverkosta kerättäinnovaatioympäristöä Vaasan yliopistoon. siihen liittyen big data vää tietoa. -ympäristöä ja big data – Aihe on ajankohtai-strategiaa sekä Living nen, koska älykkäästä lab -sovelluksia, kertoo sähköverkosta saahanketta Vaasan ylidaan yhä enemmän opistossa vetävä, sähmittausdataa, josta kötekniikan professori on mahdollista saada Kimmo Kauhaniemi. hyödyllistä tietoa sähKauhaniemi kertoo, köverkon käytön tueksi, että hankkeessa on sanoo professori Kaukehitetty simulointimalhaniemi. leja ja tehty yrityksille Tavoitteena on myös case-tutkimuksia, joilla kehittää hierarkkinen uutta järjestelmää on tietoliikenteeseen ja testattu. Lisäksi on tehty älykkäisiin toimilaitteija tehdään erityyppisiä siin perustuva järjesreletestejä. telmä sähköverkosta – Olemme tehneet kerättävän datan käsitpitkän aikavälin tiekartelyyn. Hankkeen saktan laboratorioympärissalainen pääyhteistyötön kehittämiseksi alan kumppani on tekoälyn toimijoiden kanssa ja tutkimuskeskus DFKI pystyneet kasvattamaan (Deutsches Forschuntutkijoidemme osaagszentrum für Künstmista. Jatkossa tulemme liche Intelligenz). panostamaan vieläkin enemmän yhteistyöhön Uusia teknologioita liittyy valtion ja Vaasan seudun välisen yritysten kanssa ja toimintamallien kehitsähköverkkojen suojaukseen tämiseen. Tähän liittyy myös kyberturval- kasvusopimuksen teemaan digitalisaatio ja ohjaukseen lisuus, jossa olemme myös ryhtyneet kas- & innovaatioympäristö. vattamaan omaa osaamistamme. SG Platform -hankkeen tavoitteena on Innovaatioalustalla tutkitaan Vaasan yliopiston kauppatieteet sekä puolestaan valmistella hankekokonaisuus, Hanken ovat puolestaan mukana hank- yhdessä sähköverkkoja joka kehittää uusia ratkaisuja sähköverkkeessa tutkimassa uusia liiketoiminta- SESP-hankkeen kanssa rinnakkain kehi- kojen luotettavuuden, joustavuuden ja konsepteja ja -malleja, jotka perustuvat tetään Vaasan yliopiston älyverkkoteknii- taloudellisuuden parantamiseen. älykkäiden sähköjärjestelmien datan hyöTarkoituksena on helpottaa uusiutuvan kan osaamiseen perustuvaa innovaatiodyntämiseen sekä erityisesti projektissa energian tuotannon lisäämistä hyödyntäympäristöä. Professori Lauri Kumpulaitoteutettavan tietovarannon käyttöön. mällä energiavarastoja, big dataa ja analysen vetämä VINPOWER-hanke syventää – Olemme jo syvähaastatelleet yrityksiä, tiikkaa, IoT:tä ja 5G-tietoliikennettä. Hanosaamista älyverkkotekniikassa yhdessä ja tarkoitus olisi tehdä kysely ja haastatella ketta rahoittaa Business Finland. yritysten kanssa.

12

VOX CORDIS 1/2019


Teksti RIIKKA KALMI Kuva MIKKO LEHTIMÄKI

”NYT TARVITAAN KYKYÄ YMMÄRTÄÄ KOKONAISUUKSIA” 

T

ulevaisuudessa sähköenergiatekniikan osaajilta ja ammattilaisilta tullaan vaatimaan poikkitieteellisiä valmiuksia. Heillä tulee olla kykyä ymmärtää kokonaisuuksia sekä niihin liittyen eri asioiden välisiä riippuvuuksia ja vaikutuksia toisiinsa. Samaa kykyä vaaditaan myös alan tutkijoilta, sanoo Vaasan yliopiston sähkötekniikan professori Hannu Laaksonen. Laaksonen vetää yliopistossa uutta diplomi-insinöörin tutkintoon johtavaa Smart Energy -maisteriohjelmaa. Ohjelma koostuu kolmesta moduulista, jotka ovat Smart Grids and Power Generation, Digitalization ja Business Studies. – On ymmärrettävä, miten uusien teknologioiden – kuten energiavarastoinnin, data-analytiikan, langattoman 5G:n, pilvipalvelimien – avulla voidaan siirtyä älykkäämpään, joustavampaan ja uusiutuvaan energiantuotantoon perustuvaan sähköenergiajärjestelmään. Ja miten täytettäisiin samanaikaisesti asiakkaiden, sähköyhtiöiden ja yhteiskunnan tarpeet sekä globaalit ilmastotavoitteet. Uusi poikkitieteellinen maisteriohjelmamme antaa valmiuksia ratkaista näitä tulevaisuuden tarpeita. Laaksosen mukaan alalla on toki edelleen kysyntää myös yhden alan tai teknologian spesialisteillekin, kuten kyberturvallisuuden tai tekoäly- ja data-analytiikkamenetelmien osaajille. Kokonaisuuksien hahmottaminen on tärkeää myös tutkimuksessa. Laaksosen mukaan Suomessa ja EU:ssa halutaan nyt rahoittaa laaja-alaisia ja mielellään poikkitieteellisiä tutkimushankkeita, jossa sähköenergiajärjestelmiin liittyvät teknologiset ratkaisut, markkinaratkaisut, lainsäädäntö­haasteet ja liiketoimintamallit kulkevat käsi kädessä. – Vaikka tutkijana keskittyisi johonkin yksityiskohtaan, on tärkeä hahmottaa sen olevan osa isompaa kokonaisuutta. Älykäs ja optimaalinen sähköenergiajärjestelmän käyttö ja käytön suunnittelu on voimakkaasti riippuvainen sovellettavista liiketoiminta- ja markkinamalleista. – Tulevaisuudessa on kehitettävä joustoresurssien, eli esimerkiksi hajautetun energiantuotannon, energiavarastojen ja sähköautojen latauksen, aktiiviseen hyödyntämiseen perustuvia sähköenergiajärjestelmän käyttö- ja suunnitteluperiaatteita. Lisäksi on kehitettävä niiden kanssa yhteissopivia markkinaja liiketoimintamalleja, lainsäädäntöä ja verotuskäytäntöjä. Digitalisaatio tuo uusia ratkaisuja alalle ja samalla paljon uutta tutkittavaa. – Kiinnostavaa tutkittavaa riittää esimerkiksi siinä, mitä ICT-teknologia ja data-analytiikka tuovat omalle erikoistumisalalleni eli sähköjärjestelmän hallinta- ja suojausratkaisuihin.

VOX CORDIS 1/2019

13


Tohtoripromootiota juhlittiin näyttävästi Kuvat: SAMI PULKKINEN ja SATU AALTONEN

Vaasan yliopisto järjesti tohtoripromootion 6.–8. syyskuuta 2018. Promootio on akateemisen työn korkein juhla, jossa vihittiin eri tieteenalojen tohtoreita ja kunniatohtoreita. Tohtoripromootio oli yliopiston historian viides ja samalla Vaasan yliopiston 50-vuotisjuhlavuoden tärkein tapahtuma. Varsinaista promootiopäivää edeltävänä iltana tohtoripromovendeilla oli mie-

14

VOX CORDIS 1/2019

kanhiojaiset, jossa tohtoripromovendit vuorollaan hioivat miekkansa seuralaisen pyörittäessä tahkoa. Tohtoripromootion huipentuma oli perjantaina järjestetty promootioakti. Siellä vihittiin 76 tohtoria ja yhdeksän kunniatohtoria. Promootioaktin jälkeen tohtorit siirtyivät kulkueessa Kirkkopuistikkoa pitkin Vaasan kirkkoon jumalanpalvelukseen.

Promootioillallinen nautittiin ravintola Strampenilla. Ilta jatkui akateemisten tanssien pyörteisiin Vaasan kaupungintalolla. Lauantaina promootioväki lähti viettämään huviretkeä Villa Sandvikeniin.


Perinteinen promootiokulkue � taivalsi pitkin Kirkkopuistikkoa

kaupunkilaisten seuratessa.�

VOX CORDIS 1/2019

15


Valaistusta lohkoketjuihin Mistä kuulit tai luit sanan lohkoketju tai kryptovaluutta ensimmäisen kerran? Medialla ja journalismilla on suuri vaikutus siihen, miten uudet teknologiat marssivat tietoisuuteemme ja mitä me niistä oikein ajattelemme. Teksti: RIIKKA KALMI Kuva: MIKKO LEHTIMÄKI

16

VOX CORDIS 1/2018


V

aasan yliopiston viestintätieteiden professori Tanja Sihvonen tiimeineen tutkii, miten krypto­ valuutoista ja niiden taustalla olevasta lohkoketjutekno­logiasta puhutaan yritys­teksteissä ja mediassa. – Olen jo pitkään ollut kiinnostunut lohkoketjuista. Tunnen louhijoita ja mielestäni teknologiana lohkoketju on äärimmäisen kiinnostava. Lohkoketju­ teknologia on jo levinnyt kryptovaluutoista muihin sovelluksiin, ja liittyy hyvin moniin asioihin kuten peleihin, politiikkaan ja journalismin tulevaisuuteen. Kuilu teorian ja käytännön sovellusten välillä on toistaiseksi aika iso. Lohkoketjuteknologian haltuunottamisessa liikutaan vielä aika teoreettisella tasolla, sanoo Sihvonen. Lohkoketju on tekniikka, jolla toisilleen vieraat toimijat voivat yhdessä tuottaa ja ylläpitää tietokantoja hajautetusti. Lohkoketju on kuin hajautettu lista transaktioista, joka on kaikkien osapuolten vahvistama ja tallennettu niin, että mitään ei voi muuttaa tai väärentää. Tekniikan ansiosta ketjun jäsenet voivat luottaa toisiinsa, eikä kolmansia osapuolia – kuten vaikka pankkeja – tarvita tähän. Ensimmäinen merkittävä lohkoketjuteknologian sovellus oli kryptovaluutta Bitcoin. – Raha ja sen arvo perustuvat yhteisöllisesti ylläpidettäviin sopimuksiin, joita lohkoketjuteknologia haastaa. Lohkoketjuun perustuvat kryptovaluutat ovat iso yhteiskunnallinen murros. Katsomme, miten ne ovat tulleet yritysten vuosikertomuksiin ja missä kontekstissa ne esiintyvät, nähdäänkö ne uhkana vai mahdollisuutena. Ovatko ne jotain, minkä kanssa yritys on jo tekemisissä, vai vasta jotain sellaista, mitä muut puuhaavat, kertoo Sihvonen. Sanomalehdistä on kerätty iso aineisto, josta tutkitaan muun muassa sitä, milloin sanat on mainittu ensimmäisen kerran, missä yhteydessä niitä

käytetään, miten uuteen teknologiaan suhtaudutaan ja kuka teknologioista oikein saa puhua. Tutkimus on vielä alussa, mutta jotain jo tiedetään: – Sana lohkoketju esiintyi suomalaisessa lehtiaineistossamme ensimmäisen kerran vuonna 2015 ja blockchain vuonna 2013. Olemme jo alustavassa tarkastelussa huomanneet, että taloussanomalehdet kirjoittavat lähinnä kryptovaluutoista, kun taas tekniikan alan lehdet ja yleislehdet kirjoittavat enemmän lohkoketjuista, Sihvonen sanoo. Tutkijatiimissä on mukana Sihvosen lisäksi professori Merja Koskela ja projektitutkija Harri Huusko. Lisäksi hankkeessa tehdään yhteistyötä Vaasan yliopistossa työskennelleen, nykyisen Aalto-yliopiston apulaisprofessori Jukka Sihvosen kanssa. Hanke on saanut rahoitusta Vaasan Aktiasäätiöltä ja OP ryhmän tutkimussäätiöltä. Tutkijat analysoivat parhaillaan kirjoitusten sävyjä, eli kirjoitetaanko lohkoketjuista ja kryptovaluutoista negatiivisesti, positiivisesti vai neutraalisti. Lisäksi analysoidaan, kuka on katsottu mediassa sopivaksi henkilöksi tulkitsemaan uutta teknologiaa. – Ovatko he esimerkiksi ekonomeja, pankkien analyytikoita, toimittajia tai teknologiaintoilijoita. Ovatko he miehiä vai naisia? Onko keskustelu sukupuolittunutta ja valtarakenteita ylläpitävää? Talous ja teknologiahan ovat jo kaksi valmiiksi erittäin miehistä areenaa. Sihvosen mukaan journalismi on paljon haltijana siinä, pääsevätkö ihmiset mukaan digitalisoituvaan yhteiskuntaan ja ymmärtävätkö he uusia tekno­ logioita. – Aikuisia ei voida viedä takaisin peruskoulun penkille. Joten journalismi on tapa, jolla lohkoketjun tyyppisiä innovaatioita voidaan selittää ihmisille. Jos mediassa ei pystytä selittämään, mitä nämä tarkoittavat, ihmiset putoavat kelkasta – erityisesti sellaiset ihmiset, jotka ovat jo valmiiksi heikossa asemassa talousasioiden ymmärtämisessä.

VOX CORDIS 1/2018

17


Kohti vihreää merenkulkua Merenkulku aiheuttaa noin 2,5 prosenttia maailman kasvi­huonepäästöistä, ja kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on asettanut tavoitteeksi puolittaa päästöt vuoteen 2050 mennessä. Merenkulun uudistaminen digitaalisten ratkaisujen avulla auttaa päästöjen vähentämisessä. Teksti: RIIKKA KALMI Kuvat: SHUTTERSTOCK ja SATU AALTONEN

18

VOX CORDIS 1/2018


V

a asan yliopisto on mukana uudessa INTENS-hankkessa, joka tähtää merenkulun aiheut tamien päästöjen vähentämiseen ja alusten energiatehokkuuden parantamiseen digitalisaation avulla. Kyse on monimutkaisesta kokonaisuudesta, sillä alusten kaikki koneet, laitteet ja järjestelmät on saatava säästämään energiaa. INTENS-hankkeessa tähän tähdätään luomalla kokonaisuudesta digitaalinen malli, jota voidaan hyödyntää energiapihin järjestelmän suunnittelussa ja optimoinnissa.

Digitaalinen kaksonen rakentuu Vaasassa Lumi pöllyää jäätyneen merenlahden yllä Vaasan Palosaaren kampuksella. Unescon maailmanperintölistalle päässyt Merenkurkun ainutlaatuinen luonto on pysähtynyt talviteloilleen. Vaskiluodon takana Vaasan satamassa käy kuitenkin normaali kuhina, kun laivat halkovat jäistä merta väylillään kohti Ruotsia, Perämerta tai Suomenlahtea. Tulevaisuudessa tämä laivaliikenne on aiempaa päästöttömämpää ja samalla myös älykkäämpää. Siihen tutkijat ja suomalainen meriteollisuus yhdessä tähtäävät. Samaisen merenlahden rannalla Palosaarella sijaitsee Vaasan yliopiston uusi energiaan ja kestävään kehitykseen keskittynyt VEBIC- tutkimuslaboratorio, jossa pitää majaansa keskinopea, nelisylinterinen dieselmoottori 4L20. Tila-auton kokoinen moottori ei ole kohta enää yksin. Sille mallinnetaan digital twin eli digitaalinen kaksonen. Moottorilla ja sen digitaalisella kaksosella on oma, tärkeä roolinsa matkalla kohti nollapäästöistä merenkulkua. Yli 95 prosenttia nykyisistä valtamerialuksista käyttää polttomoottoriteknologiaa. On tärkeää ymmärtää, että kun muutosta päästöihin halutaan hyvin pian, on tartuttava myös nykyisten teknologioiden parantamiseen.

varten kerätään kaikki mahdollinen tieto moottorista, myös se tieto, joka saadaan moottorin käytön aikana sensorien ja ohjausjärjestelmän kautta. – Lopputulos on digitaalinen kaksonen moottorista. Tarkoituksena on, että kaikki mitä tapahtuu moottorissa, tapahtuu myös digitaalisessa kaksosessa, sanoo Hautala. Moottorin ympärille rakennetaan hybridiratkaisu, johon kuuluu muun muassa generaattori ja sähkövarasto. Moottorin lisäksi koko laitteisto mallinnetaan digitaaliseksi kaksoseksi, jonka jälkeen toimintaa voidaan tarkastella virtuaalisesti. Energiatekniikan professori Seppo Niemi näkee, että malleista ja niistä muodostuvista digitaalisista kaksosista on paljon hyötyä tutkimuksessa. – Laitteiston käyttöä voidaan optimoida ennen ajamista. Toisaalta laitteiston käyttö tuottaa uutta tietoa malliin, ja malli paranee. Järjestelmä on siis vuorovaikutteinen. Tutkimustoiminta nopeutuu. Kustannukset pienentyvät, kun kokeellisen työn osuus vähenee, Niemi sanoo.

Niemen mukaan Vaasan yliopiston VEBIC-moottorilaboratorion monipuolinen energiantuotantokoneisto muodostaa erinomaisen alustan digitaalisen kaksosen rakentamiselle, kokeilulle ja kehittämiselle. – VEBICin kaltainen laboratorio on maailmankin mittakaavassa harvinainen, Niemi kertoo. Moottorin optimoinnin lisäksi digitaalista kaksosta käyttämällä voidaan tarkastella päästöjä ja tutkia myös muita laitteistoon liitettyjä teknologioita kuten hukkalämmön talteenottoa. – Tavoitteena on parempi energiatehokkuus ja päästöjen vähentäminen kohti nollaa, sanovat Hautala ja Niemi.

Biokaasu parempi vaihtoehto päästöjen kannalta Hautalan kanssa huoneen jakava projektitutkija Kirsi Spoof-Tuomi on selvittänyt osana hanketta, miten Vaasa-Uumaja-reitillä seilaavan aluksen päästöjä saataisiin vähennettyä polttoainevalinnalla. Hän on vertaillut nesteytettyä maakaasua, neste-

”Tutkimus nopeutuu, kustannukset pienentyvät” Vaasan yliopiston projektitutkija Saana Hautala istuu tietokoneensa äärellä ja suunnittelee moottorin mallintamista virtuaalista kaksosta varten. Mallia

VEBICin moottorilaboratorio on erinomainen alusta digitaalisen kaksosen rakentamiselle, kokeilulle ja kehittämiselle. Kuva: SATU AALTONEN

VOX CORDIS 1/2019

19


ytettyä biokaasua sekä meridieselin ja typenpoistomenetelmän yhdistelmää. – Selvitin polttoaineiden koko elinkaaren aikaisia kasvihuonekaasupäästöjä. Tämä tarkoittaa sitä, että polttoaineen käytöstä aiheutuviin päästöihin lasketaan mukaan myös polttoaineen tuotannosta ja kuljetuksista aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt. Näyttää siltä, että elinkaaritarkastelussa nestemäisen maakaasun käytön tuoma vähennys on aika marginaalinen. Biokaasulla elinkaaripäästöt sen sijaan pienevät jopa 75 prosenttia fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna, kertoo Spoof-Tuomi ja esittelee valmistuneita tilastoja. Spoof-Tuomen mukaan saatavuus on haaste biokaasun käytön yleistymiselle. Maakaasu voisi kuitenkin toimia siltateknologiana, ja sitä voisi myös sekoittaa biokaasuun.

Laaja konsortio tutkii INTENS-hanketta toteutetaan laajan konsortion voimin, jossa mukana ovat

VTT:n ja Vaasan yliopiston lisäksi mukana myös Aalto-yliopisto, LUT-yliopisto ja Åbo Akademi. Konsortioon kuuluu VTT:n ja yliopistojen lisäksi myös 14 meriteollisuuden yritystä. Laaja verkosto antaa hyvät edellytykset digitalisaation vahvistamiseen sekä auttaa luomaan kansainvälisiä kontakteja ja houkuttelemaan alan parasta osaamista Suomeen. Yli 13 miljoonan euron rahoitus hankkeeseen tulee konsortion jäseniltä sekä Business Finlandilta. – Meriteollisuus on Suomessa hyvässä iskussa, mutta aseman säilyttämiseksi tarvitsemme osaajia, sanoo hanketta koordinoivan VTT:n Digital engineering -tutkimusalueen päällikkö Johannes Hyrynen. – Digitaalisten ratkaisujen kehittäminen vahvistaa Suomen kilpailukykyä meriteollisuudessa, ja auttaa synnyttämään alalle sekä uusia yrityksiä että lisää liiketoimintaa nykyisille toimijoille.

”INTENS on merkittävä askel kohti älykästä merenkulkualan ekosysteemiä. Odotamme sen parantavan järjestelmien tehokkuutta, luotettavuutta ja käyttövarmuutta. Tavoitteena on etenkin löytää ratkaisuja, jotka vähentävät polttoaineen käyttöä ja vähentävät päästöjä. Wärtsilälle tärkeää hankkeessa on järjestelmän integraation kehittäminen ja koko järjestelmän laajuinen optimointi. Yhtä oleellista on keskittyä myös järjestelmän ydinkomponentteihin, eli etenkin polttomoottorin palamistapahtuman ohjauksen ja optimoinnin parantamiseen.” Jonatan Rösgren, General Manager, Research & Technology Program, Wärtsilä ”Olemme vöyriläinen äänenvaimentimien valmistaja. Teemme räätälöityjä ratkaisuja erilaisiin asiakastarpeisiin. Yli 90 prosenttia tuotannostamme menee vientiin. Meillä on valmistusta myös Virossa ja Kiinassa. Haluamme hankkeessa nähdä, miten ala on kehittymässä, millaisia tulevaisuuden hybridit ja laivojen pakoputkistot ovat ja mitä säädöksien muuttuminen aiheuttaa. Näin emme tule yllätetyiksi, vaan pystymme kehittämään tuotteitamme rauhassa. Eniten hankkeessa kiinnostaa laitteiston simulointi digitaalisen kaksosella. Fyysisen mallin tekeminen esimerkiksi meidän laitteillemme maksaisi tuhansia euroja.” Jouni Hartikainen, kehityspäällikkö, JTK Power

Energiatekniikan professori Seppo Niemen mukaan mallintaminen nopeuttaa tutkimusta ja pienentää kustannuksia. Kuva: SATU AALTONEN

20

VOX CORDIS 1/2019


Energiamurros vaatii monitieteistä tutkimusta Teksti: RIIKKA KALMI, kuva: MIKKO LEHTIMÄKI

VEBICin uusi johtaja Suvi Karirinne luotsaa yliopiston avointa ja monitieteistä tutkimusalustaa vastaamaan energian ja kestävän kehityksen globaaleihin haasteisiin. – Energiamurros ei ole vain teknologian muutosta ja uusituvan energian määrän lisäämistä, se on kokonaisvaltainen muutos, joka vaikuttaa monin tavoin niin talouteen kuin yhteiskuntaan ja ihmisiin, sanoo Karirinne. VEBIC eli Vaasa Energy Business Innovation Centre on Vaasan yliopiston energiaan ja kestävään kehitykseen keskittynyt avoin ja monitieteinen tutkimusja innovaatioalusta. Karirinne aloitti tutkimusalustan johtajana viime marraskuussa toimittuaan aiemmin Biolan Ekoasumisen toimialapäällikkönä. – Minulla on monitieteinen ja myös monialainen tausta, joten VEBICin monitieteinen lähestymistapa osana ylipiston strategiaa ja toimintaa oli suurin motivaationi hakeutua uudelleen osaksi akateemista työympäristöä. VEBIC-tutkimusalusta poikkeaa kahdesta muusta tutkimusalustasta, sillä alustaan sisältyy myös tutkimusinfrastruktuuri. Kuluva vuosi kuluu VEBICin toiminnan kokonaisvaltaisessa kehittämisessä yhteystyössä kumppaneiden kanssa, Karirinne kertoo.

Murros on mahdollisuus Digitalisaatio ja energiantuotannon muuttuminen kohti hajautettuja järjestelmiä muuttavat niin toimintaympäristöä kuin liiketoimintamallejakin. Esimerkiksi

asiakkaan rooli nousee esiin ja muuttuu passiivisesta aktiivisemmaksi. Kaikessa tässä tarvitaan monitieteistä tutkimusta, jota VEBICissä tehdään. – Energiamurros on mahdollisuus uusien kestävää kehitystä tukevien ratkaisujen ja palveluiden kehittämiseen. Pyrimme kaikin mahdollisin tavoin kehittämään tutkimuksen avulla ratkaisuja, jotka pienentävät hiilidioksidipäästöjä ja ehkäisevät ilmastonmuutosta, Karirinne sanoo. VEBIC ei silti ole vain tekniikkaa, vaan energian ja kestävän kehityksen tutkimus tarkoittaa paljon muutakin. – Teknologisten ratkaisujen lisäksi aktivoimme yhteiskuntaa energiamurrokseen ja tutkimme kuluttajakäyttäytymistä liittyen energia-alaan, energiamurroksen ja uusien energiatuotantotapojen vaikutusta talouteen, sanoo Karirinne.

Kehitämme ” hiilidioksidipäästöjä

pienentäviä ja ilmastonmuutosta ehkäiseviä ratkaisuja ”

Uusia tutkijoita ja laboratorioita VEBICin tutkimus vahvistuu uusien tutkijoiden myötä. Vaasan yliopisto on nimittänyt viisi uutta eri alojen tenure track -tutkijaa. Nämä professuuria kohti pätevöityvät tutkijat tekevät VEBICin suuntaista tutkimusta. Myös laboratoriokokonaisuus kasvaa. Alustan maailmanluokassakin uniikki moottorilaboratorio ja polttoainelaboratorio ovat saaneet seurakseen uuden älyverkkolaboratorion, jonka reaaliaikasimulaatioympäristöllä voidaan tutkia älykkäiden sähköverkkojen toimintaa.

Kuka: Suvi Karirinne Työ: VEBIC-tutkimusalustan johtaja Syntynyt: 1972, Akaa Koulutus: Tekniikan tohtori, Tampereen teknillinen yliopisto Ura: Toiminut B ­ iolan Ekoasuminen Oy:n toimialapäällikkönä, tiimin vetäjänä Satakunnan ammattikorkeakoulussa ja FinNuclear ry:ssä projektipäällikkönä. Perhe: Mies, aikuinen poika ja kaksi koiraa Harrastukset: Kajakkimelonta, erävaellus, lukeminen ja ranskan kieli Yllättävä asia: Olen todella ärsyttävä apukuski automatkoilla, sillä ”ajan autoa” sujuvasti myös siltä paikalta.

VOX CORDIS 1/2018

21


Peligogiikka innostaa Pelejä käytetään Vaasan yliopiston opetuksessa runsaasti ja monipuolisesti.

K

ello on hieman yli kahdeksan harmaana lokakuun tiistaiaamuna. Kauppatieteen opiskelijat valuvat melko hitain askelin luentosaliin unisen näköisenä. Kuluttajakäyttäytymisen kurssi on meneillään ja tänään on tarkoitus miettiä kuluttajan sidonnaisuuden vaikutusta tiedon prosessointiin. Opettaja nappaa tunnin aluksi itse tehdyt Alias-kortit. Kortteihin on kirjoitettu kurssin aikana jo opittuja käsitteitä, teorioita ja esimerkkejä. Aamu aloitetaankin tällä kertaa kertaamalla tärkeitä käsitteitä pelin avulla. Puheensorina luokassa yltyy. Joukkueet selittävät haastaviakin abstrakteja käsitteitä innokkaasti. Joku huudahtaa, yksi ryhmä remahtaa nauramaan. Toinen ryhmä taputtaa, kun selitys ja arvaus onnistuvat. Kukaan ei halua hävitä. Voittajajoukkue saa aplodit kaikilta muilta. Uni on kaikonnut silmistä ja virkeämmät opiskelijat ovat valmiita oppimaan uutta.

22

VOX CORDIS 1/2019

Pelejä käytetään runsaasti opetuksessa Vaasan yliopistolla Peleillä ja pelillistämisellä voi tuoda oppimiseen syvyyttä, mielekkyyttä ja tukea oppimista. Pedagogisia perusteluja pelien mielekkääseen hyödyntämiseen opetuksessa ja oppimisessa on runsaasti. Meitä kiinnosti tutkia pelien pedagogiikkaa, jota leikkisästi voitaisiin nimittää peligogiikaksi. Teimme syksyllä 2018 kyselyn Vaasan yliopiston opettajille pelien ja pelillistämisen käytöstä opetuksessa. Saimme kyselyymme runsaasti vastauksia, yhteensä 66 opettajalta. 71 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi käyttävänsä pelejä tai pelillistämistä hyväkseen opetuksessa, osa hyvinkin paljon. Tätä tapahtuu runsaasti kaikissa Vaasan yliopiston akateemisissa yksiköissä. Mitä pelejä sitten käytetään ja millä tavoin? Tutkimuksemme mukaan hyvin monenlaisia pelejä aina digitaalisista peleistä perinteisiin lauta- ja korttipeleihin. Roolipelit ja simulaatiot olivat myös hyvin yleisiä. Pelillistämisellä tarkoitetaan peleistä tuttujen elementtien hyödyntämistä muussa kuin peleihin liittyvässä kontekstissa. Yksi yleisesti käytetty pelillistämisen muoto on verkossa tapahtuvat kyselyt. Muita tyypillisiä muotoja ovat opiskelijoiden välinen yhteistyö, jatkuvan palautteen hyödyntäminen, aikapaineen asettaminen, sekä taustatarinat.


Mukavasta vaihtelusta työelämätaitojen kehittämiseen Tapa käyttää pelejä riippuu paljon siitä, mitä niillä tavoitellaan. Joskus peleillä tavoitellaan lähinnä mukavaa vaihtelua tekemiseen tai miellyttävää ilmapiiriä. Lyhyt pikapeli saattaa hyvin täyttää tällaisen tarpeen. Pelejä voidaan käyttää kuitenkin huomattavasti pedagogisesti kunnianhimoisemmallakin tavalla. Monet opettajat mainitsivat pelien tavoitteena opiskelijoiden työelämätaitojen kehittämisen. Esimerkkeinä tästä ovat luova ongelmanratkaisu, yhteistyötaidot, esiintymistaidot ja digitaalisuuden hyödyntäminen. Lisäksi monet opettajat mainitsivat pelien tavoitteena todellisten tilanteiden simuloinnin turvallisessa ympäristössä. Kokemuksellisuuden kautta opiskelijat pystyvät oppimaan asiat syvällisemmin kuin luento-opetuksessa.

Pelit ja pelillistäminen sopivat hyvin digiopetuksen kehittämisen teemaksi Vaasan yliopistolla käytössä olevalla sähköisellä Moodle-oppimisalustalla voi hyvin rakentaa pelillisiä elementtejä osaksi kurssia. Se auttaa opiskelijoiden edistymisen seurannassa. Kurssin voi jaksottaa Moodlessa helposti, ja samalla tehdä oppimisen vaiheet ja oman edistymisensä näkyväksi myös opiskelijoille. Moodlen avulla voi myös kätevästi antaa palautetta oppimisen edistymisestä koko ryhmälle tai yksittäisille opiskelijoille, ja oppimista voi ohjata haluttuun suuntaan. Aikapaine, pisteytys ja erilaiset kyselyt ja testit onnistuvat niin ikään Moodlessa.

Opiskelijat arvostavat pelejä Opettajat olivat saaneet opiskelijoilta pääosin positiivista palautetta. Selvästi suurin osa opiskelijoista arvostaa sekä opettajien pyrkimystä monipuolistaa opetustaan että osallistavampia opetusmenetelmiä. Kyselyyn vastanneet opettajat pääsääntöisesti myös ajattelivat, että pelit saavuttivat niille asetetut tavoitteet. Kriittisempää kommenttia sai kilpailullisuuden käyttäminen, koska se ei sovi kaikille opiskelijoille. Tekniset haasteet myös rajoittivat käyttöä. Kaikkein suurin este pelien käytössä on kuitenkin ajankäytön haasteet. Pelillisen opetuksen kunnollinen suunnittelu vaatii opettajilta paljon panostusta ja aikaa, jota on vaikeaa löytää päivittäisen työn paineessa. Pelillinen opetus voi vaatia myös opiskelijoilta suurempaa panostusta.

Pelit ovat tulleet opetukseen jäädäkseen Pelit ja pelillistäminen ovat aktiivisen oppimisen keskeisiä muotoja. Kyselymme tulokset vahvistivat näkemystämme siitä, että opetus Vaasan yliopistossa on monimuotoista ja innovatiivista. Opetuksessa käytetään hyväksi monenlaisia eri pelejä, ja monin eri tavoin. Pelit ovat sikälikin kiitollinen opetusmenetelmä, että opettaja voi aloittaa suhteellisen kevyistä peleistä, ja kun kokemusta on tullut lisää, hän voi lisätä pelillisiä elementtejä opetuksessaan. Kyselyyn vastanneet opettajat myös ilmoittivat kiinnostuksestaan oppia lisää asiasta. Marraskuun lopulla Vaasa Game Days’in yhteydessä järjestetyssä Pelit ja pelillistäminen korkeakouluopetuksessa -seminaarissa olikin runsas osallistuminen, ja keskustelu aiheesta jatkui. Vaasan yliopiston opettajilla on paljon osaamista aiheesta, joten koulutusta on hyödyllistä jatkaa vaikka vertaisoppimisen avulla.

Sanna Eronen, Minna-Maarit Jaskari ja Panu Kalmi Taloustieteen professori Panu Kalmin, markkinoinnin yliopistonlehtori Minna-Maarit Jaskarin ja digitaalisen opetuksen valmentaja Sanna Erosen artikkeli on julkaistu Yliopisto-opettaja-blogissa. Tutustu myös kirjoittajien Taloudesta ilman kyyneliä sekä Marketing Goes Blogging! -blogeihin. Lue lisää yliopiston blogeja  univaasa/blogit

VOX CORDIS 1/2019

23


Kuva: Tomi Aho

on intohimo lajiin ” Tärkeintä ja halu menestyä ”

24

VOX CORDIS 1/2019


Kiekko kädessä maisteriksi Kun päivät koostuvat aamupäivätreeneistä, iltapäiväopiskelusta ja iltatreeneistä, saattaa helposti väsähtää tenttien, ryhmätöiden, luentojen, halliharjoitusten ja leirimatkojen pyörityksessä. Huippu-urheilun ja opiskelun yhdistäminen Vaasan yliopistossa onnistuu, mutta vaatii suunnitelmallisuutta, kunnianhimoa ja kurinalaisuutta. Opiskelijaa tukee Vaasanseudun urheiluakatemia. Intohimo lajiin ja palava halu menestyä saivat Pyry Niskalan jaksamaan kiireisimpinä aikoina. Teksti: TIINA RAMSILA Kuvat: TOMI AHO ja ANSSI MÄKINEN grafiikka: STUDIO ANDREI

VOX CORDIS 1/2019

25


P

yry Niskala sai ensikosketuksen kiekonheittoon 11-vuotiaana. Tuolloin hän pelasi vielä jalkapalloa kotikaupungissaan Seinäjoella , kun joukkuekaveri kutsui hänet Nurmon Urheilijat -99:n pikajuoksuryhmän harjoituksiin. – Samalla aloin käydä myös heittoryhmän harjoituksissa, jotka innostivat erityisesti. Kiekko tuntui heti sopivan käteeni. Ensimmäisellä kaudellaan Niskala heitti vain muutamassa kisassa. Hän voitti kuitenkin heti piirinmestaruuden huolimatta siitä, että muut kilpailijat olivat harrastaneet lajia jo useamman vuoden. Muisto hymyilyttää. – Se on yksi tärkeimmistä kimmokkeista, joka sai motivaationi lajiin syttymään. Kiekonheitto valikoitui Niskalan päälajiksi muutamaa vuotta myöhemmin, 14-15-vuotiaana. Samalla hän aloitti määrätietoisemman panostuksen lajiin.

Niskala otti ison askeleen kohti ammattimaista harjoittelua vuonna 2006, kun hän aloitti Kuortaneen urheilulukion. Vuodesta 2007 lähtien hän on ollut maajoukkue­ urheilija; ensin nuorten ja sitten aikuisten.

Kiitos opintoneuvojille 28-vuotias Niskala valmistui keväällä 2018 kauppatieteiden maisteriksi Vaasan yliopiston markkinoinnin johtamisen koulutusohjelmasta. – Ajatuksenani oli armeijan jälkeen hakea liikuntatieteelliseen. Haaveammattini oli urheiluorganisaation johtotehtävät. Hainkin mutta en käynyt edes pääsykokeissa. Niskala piti välivuoden, kävi töissä ja antoi opiskelusuunnitelmiensa muhia. – Lopulta päätin hakea opiskelemaan kauppatieteitä. Pohdin, että se antaisi minulle saman mahdollisuuden päästä toivomaani ammattiin ja toisaalta laajemmat mahdollisuudet työurallani. Vaasan yliopiston koin parhaimmaksi vaihtoehdoksi ja

ennakkotietojen perusteella laadukkaaksi paikaksi opiskella kauppatieteitä. Opiskelun ja huippu-urheilun yhdistämisen teki helpommaksi Vaasanseudun urheiluakatemia, johon Niskala hyväksyttiin. Urheiluakatemiaan voi hakea kuka tahansa korkeakouluopiskelija, joka on pyrkimässä opintojen ohella kansainvälisen tason urheilijaksi. Niskala kertoo, että Vaasanseudun urheiluakatemia teki tutuiksi paikalliset urheilupaikat sekä tukipalvelut, kuten lihashuollon sekä urheilupsykologin ja -lääkärit. Urheiluakatemian tarjoamat palvelut kulkivat mukana koko opiskeluiden ajan. – Itselleni erittäin tärkeä urheiluakatemian tuki oli opiskelujen alkuaikojen tapaaminen, jossa akatemian päällikkö oli mukanani yliopistolla keskustelemassa opintoneuvojan kanssa. Kävimme yhdessä läpi tarpeeni opintojen ja urheilun yhdistämisessä. Opintoneuvojat tulivatkin minulle hyvin tutuiksi opiskeluiden aikana, ja heistä oli todella suuri apu opiskelu- ja urheilu-urani kannalta, Niskala kiittelee. Urheiluakatemian kautta Niskala tutustui myös Vaasan alueen muihin urheilijoihin. – Harjoittelu itsessään oli varsin yksinäistä, sillä valmentajani asui Lahdessa. Sovimme kuitenkin muiden alueen urheilijoiden kanssa yhteisiä treeniaikoja, jolloin kukin teki oman harjoituksensa, mutta olimme kuitenkin samaan aikaan hallilla. Voimaharjoituksia tuli tehtyä varsin usein myös opiskelukavereiden kanssa, sillä he olivat aktiivisia kuntoilijoita.

Rankkoja hetkiä

Kuva: Tomi Aho

Opiskelun ja huippu-urheilun yhdistäminen vaatii Niskalan mukaan kurinalaisuutta ja oman ajankäytön hallintaa.

26

VOX CORDIS 1/2019


Kuva: Anssi Mäkinen

” Kiekko sopi heti käteeni ” Kesken mietintöjen hänen silmissään pilkahtaa. – Kaikkein tärkeintä on kuitenkin intohimo omaan lajiin ja palava halu menestyä. Niillä jaksaa kiireisimpinäkin aikoina. Niskala on koko yliopisto-opiskelujensa ajan urheillut maajoukkuetasolla – ja menestynyt kummallakin uralla. Hän kuitenkin myöntää suoraan, että ajoittain oli rankkaa. Puheesta huokuu kuva kunnianhimoisesta ja periksi antamattomasta miehestä. – Varsinkin kandidaatintutkielmaa ja gradua tehdessä jouduin toden teolla miettimään ajankäyttöäni, jotta työt etenisivät aikataulutavoitteiden mukaisesti. – Kevensin kuitenkin opiskeluita sen verran, että suoritin kandidaatin tutkinnon 3,5 vuodessa ja maisterin tutkinnon 2,5 vuodessa. Yhteensä opiskeluni kestivät

siis kuusi vuotta, ideaalina pidetyn viiden vuoden sijaan. Kun puheeksi tulee opiskelijaelämä ja illanvietot, Niskala naurahtaa. – Taisin käydä yksissä opiskelijabileissä aivan ensimmäisen syksyn alussa, joten opiskelijatapahtumiin en juuri ottanut osaa. Opiskelukavereiden kanssa onneksi ehdin viettää aikaa välillä myös rennommissa merkeissä.

Joustavaa opiskelua etänä Niskala kertoo, että hänen tyypillinen harjoitusohjelmansa opiskeluaikana sisälsi kahdeksasta kymmeneen harjoitusta viikossa. Yhden harjoituksen kesto oli yleensä puolitoista tai kaksi tuntia. Kevyemmillä viikoilla hänellä oli neljästä kuuteen harjoitusta.

– Aikataulutusta ja etenkin jaksamista piti siis miettiä hyvinkin tarkasti. – Viikkoaikatauluni rakentui usein niin, että aamupäivällä tein ensimmäisen harjoituksen, iltapäivällä opiskelin ja illalla tein toisen harjoituksen. Kahden treenin päivinä päivät olivatkin hyvin pitkälti täynnä ja välillä opiskelumäärää piti niiden päivien osalta keventää tai siirtää muille päiville. Yhden treenin päivinä ja lepopäivinä opiskelua oli mahdollista tehdä enemmän. Pyrin kuitenkin usein myös siihen, että lepopäivät olisivat olleet oikeasti lepopäiviä, jolloin en urheile enkä opiskele. Harjoitusten lisäksi Niskalalla oli leirityksiä kotimaassa noin kerran kuukaudessa ja ulkomailla kerran tai kaksi vuodessa. Niskalan onneksi yliopisto tarjosi joustavia opiskelumahdollisuuksia.

VOX CORDIS 1/2019

27


– Pisimmillään olin yli kaksi kuukautta leirillä Portugalissa keväällä 2014. Sain suoritettua tuon kevään aikana noin 15-20 opintopistettä, muun muassa viestinnän sivuaineen verkko-opintoja ja kauppatieteellisen kurssin. Melkein vuosi valmistumisen jälkeen Niskala on erittäin tyytyväinen siihen, että jaksoi yhdistää huippu-urheilun ja opinnot. – Urheilu antoi opiskeluun määrätietoisen mentaliteetin ja itsevarmuuden, että ”kyllä tästä vielä valmista tulee”. Opiskelu taas toi hyvää tasapainoa urheilulle ja antoi siihen tiettyä analyyttisyyttä ja kokonaiskuvan hahmottamiskykyä.

Aika siirtyä eteenpäin Vielä viime kaudella Niskala kilpaili tosissaan ja oli Suomen kiekonheittotilaston ykkösenä. Hänen tavoitteenaan oli päästä EM-kisoihin, mutta se jäi saavuttamatta. Viime kesältä Niskalan käteen tarttui Kalevan kisojen hopea. – Viime kesä oli minulle henkisesti erittäin raskas. Olin todella pettynyt siihen, etten päässyt tavoitteisiini. Syksystä lähtien aloinkin keskittyä työelämään ja urheilu on jäänyt sivurooliin. Niskala ei usko, että hän enää kilpailisi ainakaan samalla tasolla kuin ennen. Urheilu on antanut hänelle todella paljon, mutta nyt Niskala kokee, että on aika siirtyä eteenpäin. Niskala asuu nykyään Tampereella. Hän on tuotepäällikkö Kuntokauppa-verkkokaupassa, joka myy kuntoilulaitteita ja -välineitä, ja viihtyy työssään. Tätä hän haluaa – ainakin tällä hetkellä – työkseen tehdä. – Urheilulla on ollut suurin merkitys siihen, millainen ihminen ja työntekijä olen. Koko aiempi elämäni on nivoutunut urheilun ympärille. Henkinen ja fyysinen olemukseni on rakentunut sitä kautta. Olen rakentanut urheilun ympärille monet sosiaaliset suhteeni ja verkostoni. Toimintatapani, kuten järjestelmällisyys, määrätietoisuus ja intohimo tekemiäni asioita kohtaan, ovat hyvin pitkälti urheilu-urani peruja. Samanlaisista toimintavoista on mielestäni hyötyä myös kauppatieteellisellä alalla.

Urheilu on ” antanut paljon,

mutta nyt on aika siirtyä eteenpäin ”

28

VOX CORDIS 1/2019

Kaksoisuran mahdollistaja Vaasanseudun urheiluakatemian tehtävä on mahdollistaa huippu-urheilijoiden kaksoisura eli yhtäaikainen urheilu ja opiskelu. Urheiluakatemia osallistuu myös valmennuksen järjestämiseen sekä varmistaa urheilijoille tärkeiden tukipalvelujen, kuten urheilulääkärin, fysioterapeutin, ravintoneuvonnan ja opinto-ohjauksen saatavuuden. – Suomessa on koettu tärkeäksi tukea siirtymää, joka tapahtuu, kun urheilijan ura päättyy. Monesti urheilijan mielestä elämässä on hyvä olla jotain muutakin kun urheilua. Se, että pystyy tekemään kaksoisuraa, tukee sekä urheilemista että opiskelua. On selvä, että painotus urheilun ja opiskelun välillä ei aina ole 50-50; välillä voi olla melkein pelkästään urheilija tai jos urheilija esimerkiksi loukkaantuu, hän voi panostaa enemmän opiskeluun. Tärkeää kuitenkin on, että kaksoisuran suunnitelma on olemassa, vaikka sitä ei juuri sillä hetkellä toteuttaisi. Opiskelupaikan saaminen on monelle urheilijalle henkisesti tärkeä asia, sanoo Vaasanseudun urheiluakatemian toiminnanjohtaja Mikaela Ingberg. Myös Ingberg korostaa, että huippu-urheilun ja opiskelun yhdistäminen vaatii hyvin suunniteltua ajankäyttöä. Yhteistyö korkeakoulujen kanssa mahdollistaa tarvittavat joustot, jos esimerkiksi urheilijan kilpailukausi sitä vaatii. – On tärkeää, että urheilija saa tukea opintojen suunnitteluun ja myös että korkeakoululla on ymmärrys, mitä urheilu vaatii urheilijalta. Monesti urheilijoiden opiskelu vaatii jonkun verran räätälöintiä, jotta kurssit ja tentit saadaan sopimaan yhteen harjoittelun sekä leiri- sekä kilpailumatkojen kanssa. Varsinkin opiskelun alussa on hyvä, että urheilija saa tukea ja vinkkejä opiskelun sekä urheilun yhdistämiseen. Suomessa on 20 urheiluakatemiaa, jotka toimivat perus-, toisella- ja korkea-asteella. Niiden toimintaa koordinoi valtakunnallisesti Suomen Olympiakomitea.


Tiedekin tarvitsee klikkiotsikoita

Kolumni: Emilia Kullas

Lidlin jouluisessa perusmausteessa ikävä yllätys: lähes 2 prosenttia hiekkaa. Kanelissa lähes 2 prosenttia hiekkaa – näin vastaa Lidl: ”Hiekalle ei ole määritelty raja-arvoja laissa”.

maksaa journalismista digimuodossa. Talouselämän digitilausten reipas kasvu on minulle Talouselämän päätoimittajana paras merkki siitä, että lukijat arvostavat hyvin tehtyä journalismia.

Tässä kaksi esimerkkiä otsikoista Talouselämän sivuston uutisista joulukuussa 2018. Nämä ovat niitä klikkiotsikoita, joita moni meistä rakastaa inhota. Meille toimituksessa nämä ovat merkkejä rautaisesta ammattitaidosta: miten napataan lukijan huomio ja koukutetaan hänet uutisen pariin.

Tiede on uusien asioiden eturintamassa. Rokotusvastaisuuden leviäminen on vain yksi esimerkki siitä, mihin tiedettä ja tieteeseen pohjautuvaa maailmankatsomusta tarvitaan. Media tarvitsee tieteentekijöitä, jotta ihmiset voivat muodostaa mielipiteensä faktojen eivätkä harhauskomusten perusteella.

Talouselämä on totuttu liittämään laadukkaan journalismiin. Me haluamme kertoa uutiset mutta myös niiden taustat: miksi Stockmann on kriisiyhtiö, miksi Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttajia tai mistä hoivayhtiö Esperi Caren ongelmat johtuvat.

Siksi tieteentekijän ei kannata pelätä klikkiotsikkoa tai väheksyä sen voimaa.

Me teemme laatujournalismia silloinkin, kun kerromme lukijoillemme Kuluttaja-lehden elintarvikkeiden testeistä, joista ilmeni hiekan määrä Lidlin kanelissa. Laatu ja brändin voima näkyy siinä, miten saamme houkuteltua lukijat sisältöjemme pariin. Siksi jokainen median tekijä ymmärtää otsikoiden arvon. Otsikko tuo itse asialle sen ansaitseman huomion. Kaikki mediat kilpailevat yleisön huomiosta. Kun me kuluttajat kuljemme yhä enemmän älypuhelin kädessä, huomion tavoittaminen vaatii entistä kovempaa ammattitaitoa. Tämä ei tarkoita sitä, että jokaista otsikkoa toimituksessa mietittäisiin vain klikit edellä. Useimmat mediat ovat jo vuosia sitten edenneet oman datansa analysoimisessa pidemmälle kuin pelkkien klikkien eli mahdollisimman monen silmäparin tavoittamiseen. Me seuraamme paitsi silmäpareja, myös jutun parissa vietettyä aikaa ja etenkin sitä, miten moni jutun lukeneista pitää lukemaansa niin arvokkaansa, että haluaa

Emilia Kullas

Kirjoittaja on Talouselämä- ja Markkinointi & Mainonta -lehtien päätoimittaja, lehtiä kustantaa Alma Media. Hän on myös Vaasan yliopiston alumni. Kullas aloittaa keväällä Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n uutena johtajana.

VOX CORDIS 1/2019

29


Vuoden alumni valtaa älypakkausmarkkinoita Vaasan yliopistosta kauppatieteiden maisteriksi valmistunut ja vuoden alumniksi 2018 valittu Samuli Manninen luo uraa pakkausten internetiin keskittyvällä Magic Add -yrityksellään.

Kuka: Samuli Manninen Koulutus: Kauppatieteiden maisteri 2013, pääaine markkinointi Työ: Magic Add -yhtiön perustajaosakas

30

VOX CORDIS 1/2019


Mitä opiskelit ja millaista opiskelu oli Vaasan yliopistossa? Opiskelin markkinointia vuosina 2008–2013. Valmistuin markkinoinnin pääaineesta kauppatieteiden maisteiksi 2013. Opiskeluaikani oli hyvin aktiivista. En osallistunut järjestötoimintaan, mutta meillä oli hauska porukka, jolla teimme itse paljon.

Sinut valittiin vuoden alumniksi 2018, ja olet yksi yliopiston aktiivisimmista alumneista. Mistä kiinnostuksesi alumnitoimintaan sai alkunsa? Opiskeluajalta jäi paljon kavereita. Halusimme jatkaa yhteydenpitoa myös valmistumisen jälkeen, ja kuulin, että Vaasan yliopisto tukee alumnitapaamisten järjestämistä. Idea omien alumnitapaamisten järjestämisestä syntyi opiskelijakaverin valmistujaisissa. Vuosittain järjestetyt tapaamiset ovat olleet avoimia kaikille, niissä on ollut vaihteleva tulevaisuuteen liittyvä teema ja mielenkiintoisia puhujia. Tarkoituksena on ollut myös antaa hyviä vinkkejä alumneilta yliopistolle esimerkiksi siitä, millaista osaamista tulevaisuuden työelämässä tarvitaan. Vuoden alumnina haluaisin vaikuttaa siihen, että yliopiston ja yritysten välinen yhteistyö lisääntyisi edelleen ja että opiskelijat pääsisivät yritysyhteistyöhön mukaan jo nykyistä aiemmin. Ymmärrys työelämän vaatimuksista ja osaamistarpeista toisi motivaatiota opiskeluun.

Kuinka päädyit perustamaan pakkausten internetiin keskittyvän yrityksen? Olen keskittynyt urallani markkinoinnin strategioihin ja kansainväliseen B-toB-myyntiin. Yritimme kumppanieni kanssa keksiä ratkaisua lämpenevien oluttölkkien viilentämiseksi. Otin yhteyttä aluksi globaaliin metallipakkausten valmistajaan Crowniin, jolla oli viileneviin tölkkeihin liittyvää patentoitua teknologiaa. Idea sopi kuitenkin paremmin kuumeneviin kahvikuppeihin, ja saatiin mukaan Huhtamäki ja UPM Raflatac. Yhteistyö globaalien pakkausyhtiöiden kanssa ei ollut kuitenkaan mahdollista ilman omaa yritystä, joten perustimme kumppanieni kanssa pakkausten internetiin keskittyvän Magic Add -yhtiön vuonna 2015. Magic Addilla on toimipisteet Lontoossa, Helsingissä ja Turussa.

Mitä työhösi Magic Addilla kuuluu? Toimin Magic Addin toimitusjohtajana huhtikuuhun 2017 saakka, nykyisin olen yhtiön perustajaosakas ja vastaan sen globaaleista kumppanuuksista, kuten UPM Raflatacin kanssa yhteistyössä tehdyn RafMore-älytarran kehittämisestä. Yrityksen kumppaneita ovat johtavat pakkausvalmistajat ja kansainväliset kuluttajabrändit. Magic Addilla on sovelluksia markkinointiin, logistiikkaan ja tuotantoon. Niitä voi käyttää hyväksi muun muassa kamppailussa tuoteväärennöksiä ja ruokahävikkiä vastaan.

VOX CORDIS 1/2019

31


Kampuksen kasvatit koolla Kuvat: SAMI PULKKINEN 50 vuoden aikana Vaasan yliopistosta on valmistunut jo yli 10 000 huippuasiantuntijaa valloittamaan maailmaa. Yliopiston 50-vuotisjuhlavuosi jatkuikin lokakuun lopussa Pohjanmaan kautta -seminaarilla, jonka puhujina oli ansiokas kaarti yliopis-

tomme kasvatteja. Päivän seminaarin jälkeen alumnimme eri vuosikymmeniltä kerääntyivät juhlistamaan yliopistoa ravintola Mathildassa järjestettyyn alumnigaalaan. Iloa, riemua ja kohtaamisia – niistä oli ilta tehty.

Alumnigaalassa ”kohtasivat parhaat opiskelukaverit hyvän ruoan, iloisen tunnelman ja musiikin pyörteissä.”

Pohjanmaan kautta -seminaarin aiheena oli Aasia. Puhujina olivat Jorma Larimo, Mari K. Niemi, Tiina Helenius, Emilia Kullas, Vesa Puttonen, Jarno Syrjälä, Marja-Riitta Vest, Samuli Manninen, Annukka Jokipii sekä Miko Heinilä (ei kuvassa). 32

VOX CORDIS 1/2019


Huippuartistit viihdyttivät Vaasa Campus Festivaleilla Juhlavuoden kunniaksi lukuvuosi 2018-2019 käynnistyi ennennäkemättömästi, kun Vaasan yliopisto, Vaasan ammattikorkeakoulu VAMK ja Yrkeshögskolan Novia sekä korkeakoulujen opiskelijakunnat kutsuivat vaasalaiset juhlimaan Vaasa Campus Festival -tapahtumaan 5. syyskuuta.

Lapset tutustuivat tieteeseen Toukokuussa Lasten yliopistossa tehtiin tiedettä tutuksi alakouluikäisille elämysradan muodossa sekä tutustuttiin opetus- ja tutkimuslaboratorio Technobothniaan.

VOX CORDIS 1/2019

33


Innovaatiot ovat tehokas keino edistää talouskasvua ja lisätä hyvinvointia, mutta miten niitä tulisi synnyttää ja tukea? Ovatko vanhat hyväksi havaitut mallit ja tiede- ja innovaatiopolitiikat riittäviä? Vai tarvitaanko jatkossa ehkä uusia ajattelu- ja toimintatapoja? Teksti: RIIKKA KALMI, kuvitus: STUDIO ANDREI

S

uomi on tutkimus- ja innovaatiopolitiikan edelläkävijä ja ihailtu erilaisten innovaatio-rankingien kuningatar – tai ainakin perintöprinsessa. Tammikuisessa Bloombergin innovaatioindeksissä Suomi sijoittui sijalle neljä. Kunniakas menneisyys ei ole kuitenkaan tae tulevasta. Suomi on menettänyt kansainvälistä kilpailukykyään viime vuosina. Tiede- ja innovaatiopolitiikan menestystarina on muuttunut säästötarinaksi. Korkeakouluilta on leikattu, ja julkinen tutkimus- ja innovaatiorahoitus on merkittävästi alemmalla tasolla kuin takavuosina. Viime syksynä hallitus ilmoitti ryhtyvänsä paikkaamaan innovaatiorahoituksen

34

VOX CORDIS 1/2019

leikkauksia tänä vuonna. Syytä onkin, sillä työ- ja elinkeinoministeriön teettämän selvityksen mukaan yhteistyö eri toimijoiden välillä on heikentynyt. Uhkana on, että yritykset siirtävät tutkimustoimintaansa yhä enemmän Suomesta ulkomaille, jos tutkimusrahoitusta ei koroteta ja tutkimuksen koordinaatiota, yhteistyötä ja verkostoja paranneta. Globaali kilpailu, teknologiamurrokset, digitaalisuus ja uudenlaiset tavat luoda arvoa haastavat innovaatiotoimintaa ja innovaatiopolitiikkaa. Kilpailukyky ei suinkaan ole ainut innovoinnin ajuri, vaan innovaatioita tarvitaan vastaamaan yhteiskunnan suuriin haasteisiin. On etsittävä myös uudenlaisia tapoja synnyttää innovaatioita, kuten käyttäjäinnovaatioita. Eikä puhuta

vain yritysmaailman innovaatioista, vaan myös julkinen sektori uudistuu innovaatioiden kautta. Vaasan yliopistossa tartutaan innovaatioihin ja innovaatiopolitiikkaan niin tutkimuksen, opetuksen kuin yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kautta. Yliopistossamme on jo pitkään tutkittu esimerkiksi innovaatiopolitiikkaa, käyttäjäinnovaatioita, alueellista erikoistumista ja alueellisia innovaatiostrategioita, aineetonta pääomaa ja innovaatioiden vaikutusta talouskasvuun sekä innovoinnin ja tuotekehityksen johtamista, verkostoja ja malleja. Keräsimme kolme näkemystä yliopistomme asiantuntijoilta innovaatiopolitiikkaan, käyttäjäinnovaatioiden opetukseen ja innovaatioverkostoihin ja -alustoihin liittyen.


Selina Liang

Mona Enell-Nilsson

Mari K. Niemi

johtaja, Kiina-Suomi TTI-keskus

tutkijatohtori, markkinointi

johtaja, InnoLab

Kestävää kehitystä tukevaa innovaatiopolitiikkaa

Käyttäjäinnovointia oppimassa

Älykkäitä ratkaisuja – yhdessä innovoiden

Maailmalla ihaillaan kovasti Suomen menestynyttä innovaatiojärjestelmää ja sen ominaisuuksia. Päätöksentekijöidemme tulisi kuitenkin pystyä vastaamaan myös siihen, miten tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikkamme voisi tukea Suomen tavoitetta olla johtava toimija kestävässä kehityksessä.

Käyttäjäinnovaatiosta puhutaan silloin, kun henkilö kehittää jotain uutta käyttääkseen sitä ratkaisuna johonkin itselle tärkeään ongelmaan. Käyttäjäinnovaatioprosessi eroaa monella tavalla perinteisestä, yrityksessä tapahtuvasta tuotekehitysprosessista, muun muassa taustalla olevien motiivien perusteella.

Perinteisesti on ajateltu, että innovointi kuuluu vain omien alojensa pelle pelottomille. Tämä käsitys on kuitenkin muuttumassa niin yrityksissä, yliopistoissa, valtionhallinnossa kuin teollisuudessa – onneksi!

Energiajärjestelmiin liittyvät suuret murrokset nostavat esiin teknologisia, yhteiskunnallisia ja taloudellisia haasteita. Tuoreen tutkimuksemme mukaan Suomen innovaatiopolitiikka on vastannut energiamurroksessa eniten energiajärjestelmän teknologisiin haasteisiin, kun taas murrokseen liittyvät yhteiskunnalliset ja ihmisten tunteisiin ja käyttäytymiseen liittyvät tekijät eivät ole saaneet tarpeeksi huomiota. Innovaatiopolitiikan tulisikin kyetä vastaamaan siihen, miten optimoida taloudellisia hyötyjä ja pitkäaikaisia yhteiskunnallisia hyötyjä, sekä tarjota uusia, innovatiivisia ratkaisuja. Vaasan yliopiston uuden Kiina-Suomi tiede-, teknologia- ja innovaatiokeskuksen hankkeessa tutkitaan kestävään kehitykseen siirtymiseen liittyviä politiikkahaasteita analysoimalla tutkimalla tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikkaa living lab -menetelmällä. Tarkoituksena on, että hanke vahvistaa Pohjanmaan avointa ja kansainvälisesti orientoitunutta innovaatioekosysteemiä edistämällä suomalais-kiinalaista yhteistyötä. Tärkeimpiä yhteistyön kohteita ovat energiasektorin murros ja digitalisaatioon liittyvät innovatiiviset ratkaisut. Perinteisesti alueelliset innovaatio­ ekosysteemit ovat kehittyneet markkinaehtoisesti. Maailmanlaajuinen muutos kohti kestävää kehitystä edellyttää pidemmälle kantavaa systeemiajattelua. Otammekin alueellisen innovaatiopolitiikan kehittämisessä käyttöön niin sanotun neloskierremallin (quadruple helix), jossa toimijoita ovat julkinen hallinto, yritykset, korkeakoulut ja kansalaiset. Yhdessä voimme saada aikaan paljon enemmän kuin kukaan toimija yksistään.

Käyttäjäinnovaatiot eivät yleensä synny siitä syystä, että niiden kehittäjät haluavat ansaita rahaa innovaatioillaan, vaan he etsivät toimivia ratkaisuja omiin tarpeisiin, haluavat auttaa läheisiään tai kehittää omia taitojaan esimerkiksi harrastusten parissa. Käyttäjäinnovaatiot voivat toimia ratkaisuina pelkästään kehittäjiensä omassa arjessa, mutta innovointi voi myös johtaa laajasti käytössä olevaan tuotteeseen. Esimerkkejä tunnetuista tuotteista, jotka ovat saaneet alkunsa käyttäjäinnovaatioina, on lukuisia: maastopyörä, lumilauta, www, Airbnb, … Yliopistossamme järjestettiin syksyllä 2018 kolmatta kertaa käyttäjäinnovaatiokurssi, jonka osallistujilla oli mahdollisuus tutustua käyttäjäinnovaatioihin sekä teoriassa että käytännössä. Kurssi on avoin kaikille yliopiston opiskelijoille ja kurssin tiimityöskentely tapahtuu monialaisissa ryhmissä, joissa eri alojen opiskelijat antavat oman panoksensa tiiminsä valitseman ratkaisun kehittämiseen. Tällä horisontaalisella periaatteella haetaan vauhtia innovointiin yliopiston sisällä, ja opiskelijat kehittävät samalla työelämässä tärkeitä taitoja toimia monialaisissa tiimeissä. Kurssipalautteessa opiskelijat kehuivat kurssin tarjoamaa mahdollisuutta konkreettiseen innovointityöhön ja monialaiseen tiimityöskentelyyn, ja tämänkaltaisia kursseja toivotaan lisää. Yliopistomme organisaatiouudistuksen myötä yksiköt ja alustat tarjoavatkin hienot puitteet uusille kursseille ja opintokokonaisuuksille, joissa korostuvat sekä innovointityö että tiimeissä työskentely.

Muutoksen taustalla on yhteinen havainto: kilpailu kovenee, prosessit nopeutuvat, mutta suuri osa parhaasta osaamisesta on oman organisaation ulkopuolella. Tämä on saanut esimerkiksi yrityksiä kutsumaan ulkopuolista asiantuntemusta yhteiskehittämiseen ja valtioita osallistamaan kansalaisiaan, järjestöjä ja muita tahoja mm. hallinnon uudistamiseen. Nykyään asiantuntijoita, asiakkaita ja jopa kilpailijoita tavoitellaan kumppaneiksi tuotteiden, palveluiden ja prosessien kehittämiseen. Vaasassa ajankohtainen esimerkki uutta luovasta ajattelusta on Wärtsilän tuleva Smart Technology Hub ja sinne perustettava Smart Partner Campus. Tuolla campuksella älykkäitä ratkaisuja kehittävät tutkijat, teollisuus ja alihankkijat yhdessä. Vaasan yliopiston kolme tutkimusalustaa ovat niin ikään tämän uuden ajattelun ilmentymiä. InnoLabissa me keskitymme avoimiin ja käyttäjäinnovaatioihin, joukkoistamiseen, alustatalouteen ja julkisen sektorin uudistamiseen. Kutsumme yhteistyöhön muita tutkimusorganisaatioita, yrityksiä, teollisuutta, järjestösektoria kuin valtionhallinnon toimijoita. Innovaatiot ovat välttämättömiä, ja työllä on kiire. Yliopistomme keskeinen tutkimuskohde, energiateknologia on avainasemassa ilmastonmuutoksen torjumisessa. Innovointi ei silti ole vain yritysten piirissä tapahtuvaa uuden kehittämistä, vaan innovatiiviset ratkaisut ovat tärkeitä kaikissa organisaatioissa ja kansalaisten arjen parantamisessa tässä ja nyt. InnoLabissa tavoitteemme on, että yhä useampi pohtisi omaa työtään kehittämisen, uudistamisen ja innovoinnin näkökulmasta. Ongelmien ratkaisu on innostavaa ja siinä työssä jokaisella on annettavaa.

VOX CORDIS 1/2019

35


Miten aineeton pääoma vaikuttaa innovointiin? Teksti: RIIKKA KALMI, kuvitus: STUDIO ANDREI Aineeton pääoma on noussut keskeiseksi selittäjäksi talouskasvulle ja tuottavuuden kehittymiselle sekä innovaatioiden ja uusien kasvualojen syntymiselle. Uudessa Vaasan yliopiston koordinoimassa kansainvälisessä GLOBALINTO -tutkimushankkeessa analysoidaan, mitä kautta aineettoman pääoman ja tuottavuuden ja innovaatioiden yhteys syntyy ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat. Aineeton pääoma kattaa tutkimus- ja kehitystoiminnan lisäksi yritysten johtamiskyvykkyyden, markkinoinnin, digiosaamisen ja verkottumisen arvoketjuissa. – Tutkimuksen ainutlaatuiset aineistot yritysten henkilöstöstä ja sen osaamisesta yritysten välisiin arvoketjuihin antavat kattavan kuvan yritysten osaamispääomasta ja Euroopan vahvuuksista ja heikkouksista. Eurooppa tarvitsee uusia talouskasvun lähteitä ja tilastoinnin kehittämistä osaamisen tunnistamisessa, sanoo tutkimushankkeen johtaja, Vaasan yliopiston taloustieteen professori Hannu Piekkola. Euroopan Unioni on myöntänyt aineetonta pääomaa tutkivalle hankkeelle kolmen miljoonan euron rahoituksen Horisontti 2020 -ohjelmasta vuosille 2019–2022. Vaasan yliopiston osuus rahoituksesta on noin 600 000 euroa.

36

VOX CORDIS 1/2019

Mukana on Vaasan yliopiston lisäksi seitsemän muuta yliopistoa tai tutkimuslaitosta: Aarhusin yliopisto, Hampurin yliopisto, Ljubjanan yliopisto, Paris-Sud -yliopisto, Ateenan kansallinen teknillinen korkeakoulu NTUA, Manchesterin yliopiston Innovaatiotutkimuksen instituutti ja Norjan tilastokeskuksen tutkimusosasto.

Mittaaminen haasteena Aineettoman pääoman mittaamisen haasteena on Piekkolan mukaan se, miten aineeton pääoma vanhenee – eli mikä osa tiedosta ja osaamisesta on kestävää. Toinen haaste on aineettoman pääoman mittaaminen niin, että se on yhteensopivaa kansantalouden tilinpitoon. – Aineettoman pääoman eri osaalueet ovat nivoutuneet toisiinsa siten, että tutkimus- ja kehittämistoiminta korreloi voimakkaasti informaatio- ja kommunikaatioteknologian ja johtamistaidon välillä. GLOBALINTO selventää näitä rajoja, mikä on tärkeää etenkin Suomessa, jossa johtamistaidon puutetta on usein esitetty yhdeksi yritysten kasvun esteeksi, sanoo Piekkola. Piekkolan mukaan aineettoman pääoman mittaaminen yrityksissä ja taloudessa kaipaa tarkempia ja yhdenmukaisempia

tietoja ja menetelmiä. Uusi tutkimushanke jatkaa näiden kehittelyä Piekkolan koordinoiman aiemman EU-rahoitteisen INNODRIVE-hankkeen pohjalta.

Suuria eroja Euroopan sisällä Tutkimuksessa analysoidaan aineettoman pääoman suhdetta tuottavuuteen koko Euroopan tasolla. Eroavuudet pohjoisten ja eteläisten Euroopan maiden välillä ovat suuret. Näihin kehityseroihin vaikuttavat osaamisen kumuloituminen työvoiman vaihtuessa, tiedon leviäminen pienten ja isojen yritysten välillä, markkinoille tulon esteet, digitalisaatio, organisaation kyvykkyys, innovaatiot ja tuottavuus globaaleissa arvoketjuissa. Hankkeessa käytetään maakohtaisia yritys-työntekijäaineistoja, jotka ovat käytettävissä etäyhteyden kautta tilastolaitoksiin. Etäaineistoissa on poistettu yritysten tunnistettavuus. Tutkimusaineistoihin kuuluvat myös innovaatiokyselyt sekä Euroopan unionin tilastoviranomaisen Eurostatin toimialakohtaiset aineistot.


Kuva: OSUVA / TIIA ALKKIOMÄKI

Lyhyesti tieteestä

Osuva tuo tutkimukset avoimesti luettavaksi Avoimuus on keskeinen osa tieteellistä toimintaa. Vaasan yliopisto avaa tutkimustaan kaikille avoimesti luettavaksi uuden Osuva-julkaisuarkistonsa kautta. Tutkimustulosten ja -aineistojen avoin julkaiseminen lisää tutkimuksen

näkyvyyttä ja vaikuttavuutta sekä tuo tutkittua tietoa kaikkien saataville. – On tärkeää, että kaikki pääsevät tutustumaan yliopistossa tehtävään tutkimukseen ja lukemaan tieteellisen tutkimuksen tuloksia. Näin yhteiskunnan eri toimijoita osallistetaan tieteelliseen tutkimukseen ja luodaan vaikuttavuutta sekä keskustelua, sanoo Vaasan yliopiston Tutkimuksen palveluiden päällikkö Virpi Juppo. – Vastuulliseen tieteen tekemiseen on aina liittynyt tieteen ja tutkimustulosten avoimuus. Vaasan yliopiston Osuva-julkaisuarkistosta löydät suurimman osan yliopiston omista julkaisuista, tutkimuksista, väitöskirjoista ja muista opinnäytteistä sekä rinnakkaistallennettuja tieteellisiä artikkeleita, joiden kustantaja on antanut luvan jakaa julkaisun avoimesti kaikkien luettavaksi. Voit tutustua tieteellisiin artikkeleihin, tutkimuksiin ja selvityksiin osoitteessa osuva.uwasa.fi.

Alueet erikoistuvat älykkäästi yrittäjämäisesti etsien Älykäs erikoistuminen on Euroopan unionin nykyisen innovaatiostrategian kulmakivi. Älykkäässä erikoistumisessa maat ja alueet tunnistavat ja valitsevat vahvuusalansa, joihin panostukset ja investoinnit kohdennetaan. Esimerkiksi EU:n rakennerahasto-ohjelmat pohjautuvat alueiden älykkääseen erikoistumiseen. Entä miten nämä älykkään erikoistumisen uudet liiketoiminta-alat oikein löydetään? Millä tuotteilla tai palveluilla alueella olisi parhaat edellytykset pärjätä globaaleilla markkinoilla? Päämenetelmä tähän on alueiden toimijoiden yrittäjämäisen etsimisen prosessi eli entrepreneurial discovery process. Tätä menetelmää ja prosessia ei ole juurikaan tutkittu teoreettisesti eikä empiirisesti. Vaasan yliopiston aluetieteen tutkimusjohtajan Åge Mariussenin ja professori Seija Virkkalan yhdessä Håkon Finnen ja Tone Merethe Aasenin kanssa toimittama uusi kirja The entrepreneurial discovery process and regional

development: New knowledge emergence, conversion and exploitation täyttää tutkimusaukkoa. Kirjassa on useita Vaasan yliopiston aluetieteen tutkijoiden tieteellisiä artikkeleita. Kollektiivisessa yrittäjämäisen etsimisen prosessissa haetaan uusia toimialoja ja uudistetaan vanhoja laajassa kumppanuudessa, johon kuuluu julkisen sektorin toimijoita, yrittäjiä, korkeakouluja ja kolmannen sektorin toimijoita. Prosessiin liittyy vahva kokeilukulttuuri. Mariussen, Å. & Virkkala, S. & Finne, H. & Aasen, T. (Eds.) (2019) The Entrepreneurial Discovery Process and Regional Development. London: Routledge, https://doi.org/10.4324/9781351273763

Onko seksuaali­ vähemmistöjen huomioiminen hyvää bisnestä? Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen professori Sami Vähämaa on tutkimusryhmänsä kanssa tutkinut, miten seksuaalivähemmistöjen huomioiminen vaikuttaa yritysten markkina-arvoon, kannattavuuteen ja innovatiivisuuteen Yhdysvalloissa. Tutkijoita kiinnosti, miksi yhdysvaltalaiset yritykset olivat valmiita puhumaan tai toimimaan seksuaali- tai sukupuolivähemmistöjä edistävästi, vaikka se saattoi aiheuttaa ääritapauksessa jopa boikotteja. – Yritykset, jotka suhtautuvat seksuaalija sukupuolivähemmistöihin myönteisesti, olivat kannattavampia ja niillä oli isompi markkina-arvo kuin yrityksillä, joiden suhtautuminen ei ollut yhtä myönteistä. Tulokset myös osoittavat, että seksuaalivähemmistöt paremmin huomioivat yritykset ovat innovatiivisempia ja luovat enemmän patentteja, sanoo Vähämaa. Vähämaan mukaan vaikutus oli voimakkaampi Yhdysvaltain liberaaleilla alueilla, kun taas poliittisesti tai uskonnollisesti konservatiivisilla alueilla vaikutus oli pienempi tai jopa nolla. Aineistona tutkimuksessa olivat liki 600 suuren amerikkalaisen pörssiyhtiön tunnusluvut sekä The Human Rights Campaignin vuosittain tekemä Corporate Equality -indeksi, joka kartoittaa työpaikkojen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyvää tasa-arvoa, mainontaa ja julkisia kannanottoja. Tutkimushankkeeseen osallistuivat Vähämaan lisäksi tohtorikoulutettava Veda Fatmy ja yliopistonlehtori John Kihn Vaasan yliopistosta sekä apulaisprofessori Jukka Sihvonen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.

VOX CORDIS 1/2019

37


WELL DONE 

Vaasan yliopiston rahoituksen EPAS-akkreditoitu maisteriohjelma Master’s Degree Programme in Finance on solminut uuden kansainvälisen kaksoistutkintosopimuksen arvostetun ranskalaisen kauppakorkeakoulun IÉSEG School of Managementin kanssa. Kyseessä on jo seitsemäs Vaasan yliopiston kaksoistutkintosopimus.

Vaasan yliopisto palkitsi henkilöstöjohtamisen professorit Vesa Suutarin ja Liisa Mäkelän sekä tutkijatohtori Olivier Wurtzin Vuoden tutkimusteko -palkinnolla ansioista GLOMO tutkimus- ja tohtorikoulutushankkeessa. Vuoden opetusteko -palkinnon saivat markkinoinnin yliopistotutkija Hanna Leipämaa-Leskinen ja viestinnän yliopisto-opettaja Olli Raatikainen opintojaksosta ”Digitaalinen markkinointi ja viestintä”. Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan Hyvä opettaja -palkinnon sai julkisoikeuden tohtorikoulutettava Laura Perttola. Kunniamaininnan saivat viestinnän yliopisto-opettaja Suvi Isohella ja rahoituksen professori Janne Äijö.

Vaasan yliopisto on valinnut ensi kertaa Vuoden tiedeviestijän. Palkinnon sai rahoituksen professori Timo Rothovius. Kunniamaininnan vaikuttavasta tiedeviestinnästä saivat viestinnän professori Tanja Sihvonen ja markkinoinnin tutkijatohtori Henna Syrjälä.

  

Laskentatoimen ja rahoituksen professori Sami Vähämaa on nimitetty arvostetun Corporate Governance: An International Review -tiedelehden toimituskuntaan tammikuusta

2019 alkaen.

Henkilöstöjohtamisen professori Vesa Suutari on nimitetty johtavan kansainvälisen henkilöstöjohtamisen tiedelehden International Journal of Human Resource Managementin apulaispäätoimittajaksi. Laskentatoimen ja rahoituksen professori Teija Laitinen on nimitetty Valtiontalouden tarkastusviraston tieteelliseen neuvostoon kaksivuotiselle toimikaudelle ja Patentti- ja rekisterihallituksen alaisuudessa toimivaan tilintarkastuslautakuntaan kolmivuotiselle toimikaudelle ajalle tammikuusta 2019 lähtien.

38

VOX CORDIS 1/2019

 

FUN Suomen yliopistokirjastojen verkoston puheenjohtajaksi kaudelle 2019–2020 on valittu tiedekirjasto Tritonian johtaja Anne Lehto.

 

Professori Jorma Larimo on saanut Suomen Akatemialta 360 000 euron rahoituksen tutkimushankkeelle, jossa tutkitaan kansainvälisten investointien purkamista ja uudelleensijoit-

Vaasan yliopisto ja professori Peter Gabrielsson ovat päässeet maailman vaikutusvaltaisimpien instituutioiden ja tutkijoiden listalle kansainvälisen yrittäjyyden tutkimuksessa. 40 vaikutusvaltaisinta alan tutkijaa listattiin International Entrepreneurship ja Management Journalin artikkelissa International entrepreneurship: a bibliometric overview

tamista.

Professori Seppo Niemi on saanut noin 168 000 euron rahoituksen EDGE – Analytics for Smart Diagnostics in Digital Machinery Concept -hankkeeseen Business Finlandilta ja yrityksiltä. Hankkeeseen osallistuu kolme yliopistoa ja 11 yritystä. Sen kokonaisbudjetti on 1,8 miljoonaa euroa. Tavoitteena on siirtää koneista kerättävän big datan käsittely koneiden läheisyyteen (edge) pilvipalveluista riippumattomaksi.

Professori, dekaani Adam Smalen yhdessä Ingmar Björkmanin ja Johanna Saarisen kanssa kirjoittama yritysesimerkki ”Pushing the Right Buttons: Global Talent Management at KONE Corporation” on noussut yhdeksi maailman myydyimmäksi opetusesimerkiksi henkilöstöjohtamisen ja organisaatiokäyttäytymisen alalla, kertoo kansainvälinen The Case Centre.

 

Tutkijatohtori Birgitta Martinkauppi on nimitetty Rakennustietosäätiön uutta energian kausivarastointia koskevaa RT-korttia suunnittelevaan toimikuntaan. Svenska litteraturskällskapet on myöntänyt 10 000 euron palkinnon FT Sanna Heittolan Vaasan yliopistossa tekemälle väitöskirjalle “Poliisista päivää, från polisen god dag”.


Digitalisaatio tuo osaamishaasteita talousjohdolle Teksti: ENNI MATIKAINEN & RIIKKA KALMI Kuva: SAMI PULKKINEN

T

eknologinen kehit ys vaikuttaa talousjohdon osaamiseen ja vähentää perustyötä. Laskentatoimen professori Marko Järvenpään mukaan digitalisaation myötä kehittyvä analytiikka tarjoaa haasteita ja mahdollisuuksia yritysten johdolle esimerkiksi johtajien roolien kehittämisessä ja erilaisten työkalujen sekä toiminnanohjausjärjestelmien muodossa. Järvenpää on tutkinut taloushallinnon liiketoiminnan tukea pitkään. Hänen mukaansa ennakointi on tällä hetkellä keskeistä johdon laskentatoimessa. – Kysymys on myös usein yhteistyöstä erilaisten datatieteilijöiden ja liiketoiminta-analyytikoiden sekä linjajohdon kanssa. Kokonaiset ammatit ovat keskellä muutosta, voi muodostua jopa uusia ammatteja, Järvenpää lisää. Järvenpää uskoo, että yritykset, jotka kykenevät hyödyntämään menestyksekkäästi analytiikkaa, tulevat menestymään paremmin. Hän kuvailee lisääntyvää analytiikkaa yhdeksi menestyksen kivijaloista. – Kyse ei ole vain kyvystä sopeutua muutoksiin vaan pikemminkin kyvystä ennakoida niitä ja rakentaa aktiivisesti oman yrityksen tulevaisuutta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, Järvenpää sanoo.

Tulevaisuudessa laskentatoimen perustehtävät vähenevät ja muuntuvat, mutta erilaiset järjestelmien kehittämistehtävät lisääntyvät ja ylemmän talousjohdon osaamisvaatimukset kasvavat. Nämä ovat Järvenpään mukaan seurauksia globaalin kilpailun kovenemisesta ja julkisen puolen tehokkuusvaatimusten lisääntymisestä. Taloustietämystä tarvitaan enemmän ja sen tuottamiseen on aikaisempaa kehittyneemmät välineet. – Yritykset tarvitsevat ennakointikykyisiä muutosagentteja, jotka osaavat hyödyntää teknologioita. Palvelukeskukset, ulkoistukset ja organisaatioiden sisällä toteutettu laskentatoimi hakevat vielä tasapainoaan teknologioiden ja kansainvälisen palkkakehityksen muuttaessa tilannetta, Järvenpää sanoo. – Tutkimuksemme mukaan yritykset pyrkivät rekrytoimaan talousosastoilleen muutosagentteja, mutta käytännössä nämä työskentelevät aivan perusasioiden parissa. Toisaalta myös ulkoistetut talouspalvelut voivat olla joustava ja tehokas tapa hyödyntää laskentatoimea. Erilaiset pilvipalvelut ja ulkopuoliset controllerit tarjoavat tähän entistäkin paremmat mahdollisuudet.

Talousjohtaja, muista nämä:

1. 2. 3.

Ole aktiivinen ja tue yrityksesi muuta johtoa parhaasi mukaan Hyödynnä ennakkoluulottomasti uusia laskentatoimen innovaatioita ja analytiikkaa Pyri hyödyntämään taloushallintoa johtamisen apuna

Kuka: Marko Järvenpää Syntynyt: Ikaalisissa 1967 Professuuri: Laskentatoimen professori Vaasan yliopistossa Koulutus: KTT, Turun yliopisto 2002 Asuu: Hyllykallio, Seinäjoki

VOX CORDIS 1/2019

39


VÄITÖKSET. 

– Millainen strategia on paras? Vastaus on yksinkertainen: sellainen, jonka tekemisessä olen itse ollut mukana. Silloin olen sitoutunut siihen, sanoo Suvi Einola.

Ei sittenkään sanahelinää – näin strategiasta tulee kaikkien juttu Suvi Einolan väitöstutkimus ottaa kantaa organisaatioiden ikuiseen akilleen kantapäähän: strategian toteuttamiseen. Kaikki tunnistavat organisaation, jossa ylimmän johdon laatima strategia pölyttyy pöytälaatikossa muun organisaation kokiessa sen sanahelinäksi. Einolan mukaan näin ei tarvitse olla.

Organisaatiossa on tärkeää luoda yhteinen ymmärrys strategiasta ja sen sisällöstä. Strategiatyöhön tulisi osallistaa niin laaja joukko työntekijöitä kuin mahdollista. Jotta osallistaminen onnistuisi, tulisi strategiatyötä ohjata yksinkertaisilla työkaluilla ja käytännöillä. Einola on tutkinut sekä yksityisiä yrityksiä että kuntaorganisaatiota. Ne painivat samojen ongelmien parissa. – Aiemmin ajateltiin, ettei kuntaorganisaatio tarvitse strategiaa, sillä lainsäädäntö määrittää kunnan tehtävät. Kunnat kuitenkin kilpailevat keskenään enemmän kuin koskaan aiemmin saadakseen

40

VOX CORDIS 1/2019

yrityksiä alueelleen, sitä kautta uusia työpaikkoja, osaavaa työvoimaa sekä riittävästi koulutuspaikkoja. Organisaatioiden hurja muutosvauhti nostaa esiin uusia jännitteitä, joiden välillä on kyettävä tasapainoilemaan ja rakentamaan ymmärrystä halutusta suunnasta. Käytännöt ja työkalut osallistumiselle luovat pohjan tasapainon löytämiselle. – Organisaation on kyettävä aitoon vuoropuheluun ydinosaamisestaan, asiakaslupauksistaan, toiminnan logiikasta sekä tavoitteista, mittareista ja toimenpiteistä. Lopuksi tehty työ tulee kyetä tiivistämään siten, että jokainen voi muistaa ja sitoutua keskeisiin tavoitteisiin. Einola on kerännyt laajan etnografisen aineiston Vaasan kaupungin strategiatyöstä vuosina 2012–2018. Hän on suunnitellut ja toteuttanut yli 100 strategiatyöpajaa kaupunkiorganisaation eri tasoilla. Vaasan kaupungin ”Pohjolan energiapääkaupunki” strategiatyön kuvaus on julkaistu Vaasan yliopiston professori Marko Kohtamäen ja tutkija Suvi Einolan kirjoittamana opetus­esimerkkinä maailman eniten myydyssä strategia-alan kirjassa Exploring Strategy.

Suvi Einola 8.6.2018 Sosiaali- ja terveyshallintotiede The interplay between the sociomaterial, cognitive and paradox views in the field of strategy as practice Vastaväittäjä: professori Timo Pihkala, Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Kustos: professori Pirkko Vartiainen, Vaasan yliopisto


Vakiintuneet yritykset kykenevät kasvuun – vieläpä kannattavasti marko matalamäki 21.12. Johtaminen Growth trajectories of the established companies – effectuation and causation in focus

Raha ei ratkaise alueiden elinvoimaisuutta keijo houhala 19.12. Tuotantotalous Arvonmuodostus yksityisen ja julkisen sektorin yhdyspinnoilla ja miten sitä tiedolla johdetaan

Taloussanomalehtien pääkirjoituksissa kiitetään ja moititaan lukijayhteisön odotuksia myötäillen heli katajamäki 17.11. Soveltava kielitiede Tekijän identiteetti taloussanomalehtien pääkirjoituksissa. Sosiaalisesta roolista tuotettu, teksteistä tulkittu

Asiakkaalta oppiminen auraa yritykselle tietä kansainväliseen kasvuun waheed akbar bhatti 15.11. Markkinointi Relationship Learning in Inter-Firm Conduits

Yrityssaneeraus – hidas tie konkurssiin?

Onnistunut projektisalkun hallinta auttaa ratkaisemaan kestävän kehityksen haasteita Suomessa hosein daneshpour 27.6. Tuotantotalous Towards sustainable project governance; a multisystem and multilevel analysis

Omistajalähtöiset hallintojärjestelmät voivat rohkaista liiallista riskinottoa pankeissa jamshed iqbal 15.6. Rahoitus Essays on the Relationship between Corporate Governance Mechanisms and Risk-Taking by Financial Institutions

Yhdistämällä kaksi huonoa polttoainetta saadaankin yksi ihan hyvä katriina sirviö 15.6. Energiatekniikka Issues of various alternative fuel blends for off-road, marine and power plant diesel engines

Miten tunnistaa hyvä johtaja nykypäivän kilpailullisessa maailmassa? thanh ha-vikström 15.6. Tuotantotalous Measuring Leadership Behaviour in a Global Industry: Sand Cone Model of Transformational Leadership and People, Process and Goal Model

eija-leena kärkinen 9.11. Laskentatoimi ja rahoitus Essays on Efficiency of Reorganization Process – a Life Cycle Approach

Matkoilla kuin kotona – osa turisteista kaipaa lomallaankin arjen tuttuja aktiviteetteja erose sthapit 12.9. Markkinointi Examining the Antecedents of Spillover within the Context of Tourism: Activities, Memorable Tourism Experiences, Culinary-Gastronomic Experiences and Souvenir Perspective

Laihduttajan kirous – jo pelkkä ruokakaupan ajatteleminen voi johtaa lankeamiseen maijastiina jokitalo

Sitoutuminen työ- tai opiskelupaikkaan ei ole niin yksinkertaista kuin kuvitellaan – uusi menetelmä auttaa mittaamaan ja ymmärtämään jarno einolander 14.6. Tuotantotalous Strategic Assessment of Organizational Commitment

Asenne ratkaisee – onko luottamusmies yksityisellä terveyspalvelualalla voimavara vai välttämätön paha? päivi kukkola 31.5. Sosiaali- ja terveyshallintotiede Luottamusmiesjärjestelmä systeemisenä ilmiönä – tarkastelussa yksityisen terveyspalvelualan luottamusmiesjärjestelmä

24.8. Markkinointi Mikä meitä lihottaa: Ruoan terveysmerkitysten heijastuminen elintarvikkeiden kuluttajakäyttäytymiseen

VOX CORDIS 1/2019

41


Ulkomaan tytäryhtiö myyntilistalle tai lakkautettavaksi? – nämä syyt selittävät

Luomu on uusi musta – maineelliset viestit sinkoilevat luomuruokaa kulutettaessa

pratik arte

petteri puska

23.5. Markkinointi An investigation into the impact of cross-national distance on foreign divestment

22.2. Markkinointi Organic is the new black: Sending and interpreting reputational signals in the context of organic food choices

Yhteisten tavoitteiden saavuttaminen voi lähentää alihankintakumppanuutta – näkyy myös yritysten tuloksissa

Näitä yksilöitä ilmailuteollisuus tarvitsee menestyäkseen: ”Pelkkä kuuliaisuus ja ahkeruus eivät riitä”

khuram shahzad

26.2. Tuotantotalous Dynamic capabilities – Myth or real deal for sustaining competitive advantage

3.5. Tuotantotalous Managing successful buyer-supplier relationships: Aligning the enabling roles of governance structure

i vo /a .fi

sa

aa iv

un

Avoin yliopisto

jaakko sivusuo

   

n

Mahdollisuus oppia uutta Iltaisin ja viikonloppuisin Verkossa Halutessasi myös tutkintotavoitteisesti Kaikille avointa, ei vaadi taustaopintoja

Ilmoittaudu opintoihin verkossa ja varmista paikkasi kursseilla! Lisätietoja: avoinyo@univaasa.fi opiskelijapalvelu p. 029 449 8004 opintoneuvonta p. 029 449 8457  Avoin yliopisto - Vaasan yliopisto  avoinyovaasa

42

VOX CORDIS 1/2019


Päivä rehtorin matkassa  Millainen on Vaasan yliopiston rehtorin työpäivä, venyvätkö päivät pitkiksi ja keitä kaikkia päivän aikana tulee tavattua? Pääsimme mukaan rehtori Jari Kuusiston työpäivään kampuksella. Teksti: TIIA ALKKIOMÄKI Kuvat: SAMI PULKKINEN

VOX CORDIS 1/2019

43


Keskiviikko 30.1.  6.45 Herätys, Lapua Jarin aamutoimiin kuuluu jokapäiväinen aamujumppa. ”Päivisin istun paljon, on pakko pitää itsestään huolta. Aamujumppaan menee vain 10 minuuttia ja syke on koko ajan 140”.

Rehtorin aamujumppa: 20 30 20 30 30

etunojapunnerrusta linkkuveistä timanttipunnerrusta kurotusta nilkkoihin kyykkyä

 7.30 Työmatka Jari starttaa auton ja lähtee ajamaan töihin. Matkaan Lapualta Vaasaan menee yleensä noin tunti. ”Käytän työmatkan hyödykseni ja hoidan ajomatkan aikana monia puheluita. Teen paljon töitä myös kotona ja yöaikaan, silloin ei ole ketään häiritsemässä.”

 8.57 Saapuminen työpaikalle, yliopisto ”Työssäni on parasta, että näen paljon ihmisiä – etenkin nuoria ja se on mukavaa”. Jari parkkeeraa auton Konttorin parkkipaikalle, kaivaa takapenkiltä takin ja työsalkun. Sitten suoraan kokoukseen Fabriikkiin.

 9.00 Kokous tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksikön professorien kanssa, Fabriikki F366 ”Huomenta, täällä ovat kaikki jo rivissä”, Jari huikkaa. 12 henkilöä sekä vararehtori Annukka Jokipii toivottavat hyvät huomenet. ”Tilaisuuden tarkoituksena on kuulla, miten yksiköllä on vuosi lähtenyt käyntiin ja millaisia toiveita teillä on yliopiston johdolle”, rehtori pohjustaa kokouksen alkua.

44

VOX CORDIS 1/2019

 10.40 Tavoitepalaveri johtamisen yksikön dekaanin Adam Smalen kanssa, Jarin huone Palaverissa Jari ja Adam keskustelevat yksikön tavoitteista tälle vuodelle. ”Dekaanit ovat yksikön avainhenkilöitä. Tapaamme heidän kanssaan säännöllisesti”. Iltapäiväksi on luvassa toinen samanlainen tavoitepalaveri laskentatoimen ja rahoituksen yksikön dekaanin Helinä Saarelan kanssa.


 11.18 Tapaaminen Argentiinan suurlähettiläs Facundo Vilan kanssa, Nyman-sali Argentiinan suurlähettiläs Facundo Vila on tänään Vaasan kaupungin vieraana ja tapaaminen on sovittu myös Jarin kanssa kampukselle. Jari kiiruhtaa edellisestä palaveristaan Nyman-saliin tapaamaan suurlähettilästä ja Vaasan kaupungin kehittämispäällikkö Maria Backmania. Mukana tapaamisessa ovat yliopistolta liikkuvuuspalveluiden palveluvastaava Ahmed Hamad sekä johtamisen yksikön apulaisprofessori Rodrigo Rabetino Sabugo. ”Suurlähettilään kanssa keskustelimme mahdollisesta koulutus- ja tutkimusyhteistyöstä. Erityisesti häntä kiinnosti energiatalous – heillä on vielä tekemistä energia-asioiden kanssa. Argentiinassa on myös monia suomalaisia yrityksiä, joten yhteistyö on kiinnostavaa”.  12.30 Lounas, Alma Seurue siirtyy lounaalle henkilöstöravintola Almaan. Usein Jarin lounaat kuluvat töiden merkeissä, niin tälläkin kertaa. ”Aina en ehdi syödä lounasta, nyt ehdin. Lempiruokiani ovat kaikki hyvät ruuat. Pidän paljon hedelmistä ja kasviksista.”  15.30 Tavoitepalaveri laskentatoimen ja rahoituksen yksikön dekaanin Helinä Saarelan kanssa, Jarin huone Päivän viimeisessä palaverissa keskustellaan dekaanin kanssa hänen henkilökohtaisista tulostavoitteistaan vuodelle 2019.

 17.00 Kotiinlähtö Jari lähtee töistä kotiin ja puhuu matkalla vielä muutaman työpuhelun.

 14.00 Kokous markkinoinnin ja viestinnän yksikön professoreiden kanssa, Tervahovi D115 Jarin päivä jatkuu vielä lounaan jälkeen samankaltaisilla tapaamisilla kuin aamupäivällä. ”Keskustelimme professoreiden kanssa Suomen akatemian Tieteen tila -raportista ja Innotehdas-hankkeen tuloksista. Lisäksi kävimme läpi yksikön tulostavoitteita tutkimuksessa ja koulutuksessa.”

 18.00 Kotona Lapualla Pitkistä päivistä huolimatta Jari pyrkii löytämään aikaa perheelleen ja harrastuksilleen. ”Pyrin pitämään yhden vapaapäivän viikossa.” Vaikka töitä riittää yömyöhälle asti, tänään oli kuitenkin perheen vuoro: ”Kävimme Emilin kanssa neljän kilometrin lenkillä ja saunoimme. Katsoin vielä Vallan linnake-sarjasta osan yhdessä perheen kanssa”.

Kuka: Jari Kuusisto, Vaasan yliopiston rehtori Syntynyt: 31.3.1962 Ylihärmä Koulutus: PhD, KTM. Perhe: Vaimo Arja, lapset Emil ja Elise Harrastukset: Liikunta, matkailu, puutarhan hoito, autot ja MC Executors

VOX CORDIS 1/2019

45


Täysi hyöty irti digitaloudesta Heidi Kuusniemi tuo yliopistoon paikannusteknologian vahvaa osaamista. Hän vetää digitalouden tutkimusalustaa, jota myös yritysten kannattaa hyödyntää.

Vaasan yliopiston Digital Economy -tutkimusalustan johtaja Heidi Kuusniemi on ollut aina kiinnostunut avaruuteen liittyvistä asioista. Niiden ympärille kietoutuu myös hänen kansainvälinen työuransa paikannusteknologian parissa. – Avaruuden hyödyntäminen kiehtoo etenkin siksi, että uuden teknologian avulla voimme parantaa maapallon tilaa ja ihmisten elämää, Kuusniemi perustelee. Muutos on ollut nopea. Aiemmin avaruus oli supervaltojen kilpakenttä, mutta nyt esimerkiksi satelliittien tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää laajasti arkisissa sovelluksissa – esimerkiksi paikannuksessa, tietoliikenteessä, kartoituksessa ja sääpalveluissa.

Nokian hankkeesta maailmalle Pietarsaaresta kotoisin oleva Kuusniemi lähti opiskelemaan matematiikkaa Tampereen teknilliseen yliopistoon. Jo toisen vuosikurssin jälkeen hän aloitti laitoksella assistenttina ja lähti mukaan Nokian hankkeeseen, jossa kehitettiin matkapuhelimien GPS-paikannusjärjestelmiä. – Muitakin vaihtoehtoja olisi ollut, sillä Nokia rahoitti myös esimerkiksi puheen, kuvien ja sormenjälkien tunnistamiseen liittyvää tutkimusta. Päätyminen paikannukseen liittyvien algoritmien pariin oli puhdas sattuma. Vuonna 2005 Kuusniemi väitteli tohtoriksi 25-vuotiaana. Työura jatkui

46

VOX CORDIS 1/2019

satelliitti­paikannustekniikkaa kehittävässä Fastrax-yhtiössä, joka auttoi Suunnon ja Sonyn kaltaisia yrityksiä tuomaan GPS-laitteita kuluttajamarkkinoille. Muun muassa Yhdysvalloissa ja Kanadassa työskennellyt Kuusniemi olisi voinut jäädä pysyvästi ulkomaille, mutta Suomi veti pidemmän korren. – Yksi syy tähän on paikannusteknologian osaaminen, joka on meillä korkealla tasolla. Ennen siirtymistään Vaasaan Kuusniemi toimi Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen professorina. Hän veti Helsingissä noin 30 hengen tutkimusosastoa, joka tutkii muun muassa satelliittipaikannuksen haavoittuvuutta. Kuusniemi jatkaa Helsingissä tutkimusta osa-aikaisena tutkimusprofessorina. Hän on toiminut myös pitkään neuvonantajana Euroopan komission ja Euroopan avaruusjärjestö ESAn työryhmissä.

Tekoäly keskeinen tutkimuskohde Kuusniemen tehtävänä on koota Vaasaan monitieteellinen kokonaisuus kehittämään digitaalisia työkaluja ja tutkimaan digitalisaation vaikutuksia ja hyödyntämismahdollisuuksia. Digitaalinen talous on yliopistolle iso panostus. Tutkimusalustaan rekrytoidaan muun muassa seitsemän tenure track -tutkijaa.

– Tarvitsemme tekniikan, talouden, viestinnän ja hallintotieteiden osaamista monitieteelliseen tutkimukseen. Kuusniemi kertoo, että tutkimusalustaan tulee useita tutkimustiimejä. Tarkemmat tutkimusalueet ovat vielä muototumassa. Se on kuitenkin jo varmaa, että tekoälyä hyödyntävät sovellukset ovat keskeisessä roolissa. – Tekoälyä voidaan hyödyntää entistä monipuolisemmin, koska tietokoneiden laskentateho kasvaa ja dataa on entistä enemmän saatavilla. Kuusniemen mielestä keskeistä on viedä tutkimusta mahdollisimman paljon käytännön toteutukseen yhdessä yritysten kanssa. Yksi tärkeä aihealue on energiajärjestelmien tietoturva. Kuusniemi uskoo, että myös julkisella sektorilla on paljon kiinnostusta digitalisaation entistä paremmalle ymmärtämiselle ja hyödyntämiselle. – Esimerkiksi sairaanhoitopiirit saattaisivat olla kiinnostuneita yhdessä toteutetuista pilottihankkeista.

Wasa Sinfonietta sai uuden oboistin

Tutkimusalustan johtajan työajasta iso osa menee hallinnointiin ja rahoituksen hankkimiseen. – Pyrin kuitenkin tekemään myös omaa tutkimusta ja ohjaamaan jatkossakin


Tarvitsemme ” tekniikan, talouden, viestinnän ja hallintotieteiden osaamista monitieteelliseen tutkimukseen.”

maisteri­opintojen ja väitöskirjojen tekijöitä. Työ ja perhe vievät suurimman osan Kuusniemen ajasta. Harrastuksille ei jää juuri aikaa, mutta jo nuorena alkanutta oboen soittamista hän jatkaa Wasa Sinfonietassa. Musikaalinen Kuusniemi tunnustautuu Euroviisujen innokkaaksi seuraajaksi. – Olen kotoisin kaksikielisestä perheestä, ja ruotsinkielisellä Pohjanmaalla on seurattu aina Euroviisuja tiiviisti. Siellä katsotaan myös paljon Ruotsin televisiota, joten ruotsalaisten viisukappaleet ovat tulleet itsellekin kaikkein läheisimmiksi.

Teksti MATTI REMES Kuvitus RONJA KARVINEN

VOX CORDIS 1/2019

47


Miten tekoäly voisi parantaa maailmaasi? yliopiston h e n ki löku nta ja opiske lijat vastasivat :

 Helpottaa arkea, tekoäly hoitaisi asiat puolestani

Laitteita ei tarvitsisi itse ajaa.

Tilaisi kaupasta ruoat suoraan jääkaappiin, miettisi menut

Tehostaisi yritysten toimintaa Auttaisi elämänhallinnassa ja työtehtävien organisoinnissa Auttamalla opetuksen aikatauluissa, suunnittelussa ja tenttivalvonnassa

Tuomalla uusia mahdollisuuksia.

Tekoäly auttaisi löytämään diagnoosin sairauksiin Estäisi onnettomuuksia esimerkiksi liikenteessä

Selkeyttää ja helpottaa asioiden hoitamista, vähemmän työtä ihmisille.

Kirjastopalveluiden automatisoinnissa

48

VOX CORDIS 1/2019


Uuden tuojat 

MONIKA VON BONSDORFF Liiketoiminnan kehittämisen professori, Kokkolan yliopistokeskus ”Olen aloittanut työn Vaasan yliopiston liiketoiminnan kehittämisen professorina Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa. Samalla toimin akatemiatutkijana yrittäjien eläkkeelle siirtymistä tutkivassa hankkeessa. Aihealueena yrittäjien eläköityminen on tärkeä paitsi Suomelle, myös Pohjanmaalle ja Keski-Pohjanmaalle. Olemme tutkimusryhmäni kanssa havainneet, että jos yrittäjä jatkaa kovin pitkään eläkeiän jälkeen yrityksessä toimimista, se heijastuu negatiivisesti yrityksen liikevaihtoon. Näin käy etenkin pienissä mikroyrityksissä. Odotan kovasti tulevaa kauttani professorina ja olen innostunut hakemaan tutkimukselle lisää rahoitusta. Tieteellinen työ, muiden tutkijoiden sparraus sekä kansainvälinen yhteistyö on lähellä sydäntäni. Odotan myös kovasti alueen yritysten ja elinkeinoelämän sekä yhteiskunnan toimijoiden tapaamista. Haluan kuulla heidän ajatuksiaan.”

Nimi: Monika von Bonsdorff Syntynyt: 1975, Lahti Koulutus: KTT, Jyväskylän yliopisto, 2009 Ura: Toiminut akatemiatutkijana ja muissa tutkijatehtävissä Jyväskylän yliopistossa, Aalto yliopistossa ja Työterveyslaitoksessa. Perhe: Mies, tytär ja kaksi koiranpentua Harrastukset: Laskettelu, kuntosali, koirat Yllättävää: Minulla on identtinen kaksoissisar Mikaela, jonka kanssa väittelimme samana päivänä Jyväskylän yliopistossa.

HELINÄ SAARELA Dekaani, Laskentatoimen ja rahoituksen yksikkö ”Työskentelin finanssisektorin johtotehtävissä yli 20 vuoden ajan. Työni kautta olen nähnyt suomalaisen yhteiskunnan ylä- ja alamäkiä, digitalisaation tulon ja osaamistarpeiden muutoksen. Saan Vaasan yliopistossa mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan uudessa roolissa – kehittämässä osaamista ja tutkimusta tulevaisuuden tarpeisiin. Tuon Vaasan yliopistoon näkemystä ja kokemusta yritysmaailman tarpeista ja keinoista uudistaa toimintaa, tuon johtamisosaamista ja hyviä johtamisen käytäntöjä, jolla autan tiimin rakentumista, tuloksellisuutta ja yhdessä viihtymistä. Tapaani johtaa leimaa yhteistyö ja osallistaminen. Minua innostaa toimintamme kansainvälisyys. Laskentatoimen ja rahoituksen akateemisessa yksikössä on henkilöstöä lähes 10 eri maasta ja yhteinen kielemme on englanti. Minua innostaa myös työni tarkoituksellisuus. Me aidosti vaikutamme siihen, millaisilla osaamisilla varustettuja kandidaatteja ja maistereita lähetämme työelämään.” Nimi: Helinä Saarela Syntynyt: 1969, Tyrnävä Koulutus: KTT, Oulun yliopiston Kauppakorkeakoulu Ura: Ollut johtotehtävissä OP Ryhmässä Helsingissä ja Oulussa sekä Mandatum Pankissa Perhe: Puoliso, kaksi aikuista poikaa Harrastukset: Liikunta, erityisesti juoksu, hiihto ja ryhmäliikuntatunnit Yllättävää: Kun täytin 40 vuotta, otin Helinä-keiju tatuoinnin alaselkään. Uusia tatuointeja ei kuitenkaan ole tulossa, yksi riittää.

VOX CORDIS 1/2018

49


Minun kampukseni

erwan_finland

matikaisenni

markojheinonen

satumaijaliisa

sihannele

sihannele_2

thuytien_tuete

liisa_l_m

univaasa

Kaunis kampuksemme inspiroi kuvaajia joka päivä Millaisena Vaasan yliopisto näyttäytyy sinulle? Muodostuuko se ihmisistä, tarinoista vai kiinnittyykö huomiosi johonkin yksityiskohtaan? Jaa kokemuksesi! Ota kuva yliopiston arjesta kampuksella ja julkaise se Instagramissa käyttäen #univaasa-tunnusta.

50

VOX CORDIS 1/2019


VOX CORDIS 1/2019

51


Become an

20.3.-3.4.

4.-18.9.

#univaasa #agentsofchange


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.