Vox cordis 1/2017

Page 1

Vaasan yliopistolehti 1/2017

Kestävää energiaa

10 Varainhankinnan loppukiri 14 Tilintarkastajan työuralle 26 Digitalisaation pyörteessä

1/2017


Sisällys }}}

12

Hukkaenergia talteen kalliovarastoon

20

Opinnot Vaasassa toivat huipputyön Lontoossa

1/2017 Päätoimittaja Tarja Gromov Tuottaja Riikka Kalmi Taitto Satu Aaltonen ja Studio Andrei Paino Fram Oy

Tilaukset, osoitteenmuutokset ja ilmoitusmyynti yliopistolehti@uva.fi Palaute yliopistolehti@uva.fi Kansikuva valokuvaaja Mikko Lehtimäki

Vox cordis on Vaasan yliopiston tiedotuslehti. Sen voi tilata veloituksetta ja lukea sähköisenä versiona uva.fi/yliopistolehti. Lehden nimi Vox cordis (sydämen ääni) viittaa yliopiston omaan ääneen ja vastuulliseen tieteen tekemiseen.

Julkaisija Vaasan yliopisto ISSN 2323-8313 (painettu) ISSN 2323-8321 (verkkojulkaisu)

Kannessa Tutkimusjohtaja Erkki Hiltunen

2

VOX CORDIS 1/2017

Vaasan yliopisto PL 700 Wolffintie 34, 65101 Vaasa Puh. 029 449 8000 www.uva.fi


Teema 1/2017

Kehitä & uudistu 4 5 6 10 12 14

24

Seikkailu aarteen perässä

17 18 19 20 22 24 26 28 31 32 33 34 35

Käytäviltä kuultua Pääkirjoitus Uutisia Tue tulevaisuutta; 2 000 000 rikki Energiaratkaisujen etsijät Tilintarkastajan työuralle – tähtäimessä Big4 Well done Väitökset Johtoajatus Koti keskellä Lontoota Avoimesti oppien Seikkailu aarteen perässä Digitaalisaation pyörteessä Innovointia Nokian kanssa Tiesitkö? Kolumni Minun kampukseni Muistatko? Sarjakuva

22

Avoimen opinnot - väylä muutokseen

uva.fi facebook.com/vaasanyliopisto instagram.com/univaasa uva.fi /linkedin youtube.com/universityofvaasa twitter.com/univaasa

VOX CORDIS 1/2017

3


Käytäviltä kuultua }}}

Miten kehität itseäsi? yliopiston h e n ki löku nta ja opiske lijat vastasi vat :

Luen paljon

Ryhdyin opiskelemaan ranskaa, koska kaipasin uusia haasteita

Haastamalla itseni aina kaikessa mitä teen. Tavoitteet pitää asettaa tarpeeksi korkealle.

Jooga auttaa minua kehittymään elämän eri osa-alueilla

Jatkuvalla uuden opettelulla

Katson paljon dokumentteja, erityisesti luontodokumentteja

Relaxing and going to the gym

Opiskelen ruotsia ja käyn laulutunneilla

Kuuntelen töissä saamaani palautetta

Aloitin juuri työharjoittelussa, jossa kehityn joka päivä

Nukkumalla tarpeeksi

Kuvitus STUDIO ANDREI

I’m trying to think more that “I can” instead of having negative thoughts

4

VOX CORDIS 1/2017


||| Pääkirjoitus

Viestintä muutoksen työkaluna “If you wanna make the world a better place, take look at yourself and make a change” – Michael Jackson, Man in the Mirror.

P

opin kuninkaan lääke 80-luvun lopun maailmantuskaan istuu myös 2010-luvun muuttuvaan työelämään – vaikka välillä tuntuu, että asiasta jauhetaan kyllästymiseen asti. Työelämän ja työtapojen ennustetaan kuitenkin muuttuvan seuraavan 20 vuoden aikana enemmän kuin edeltävänä 200 vuonna yhteensä, joten peilin edessä taitaa olla syytä käydä. Muutoksen toimeenpanossa tulee usein liian kiire, jolloin hyvääkin tarkoittavat aikeet voidaan tulkita ukaasina: kehity tai jää kyydistä. Ihmiset tekevät muutoksen, ja me olemme tunnetusti erilaisia, joten sopeutuminen tuskin tapahtuu samanlaisella ja yhtäaikaisella joustavuudella. Muutos vaatii useimmiten jostain luopumista ja uuden sallimista tilalle. Suhtautumisemme voi vaihdella kuin surutyössä shokista kieltämiseen, tosiasioiden tunnustamiseen ja parhaassa tapauksessa sisäistämiseen ja toimintaan. Vaasan yliopisto käy parhaillaan läpi yhtä historiansa suurinta murrosvaihetta, kun profiloituminen, uudistetun strategian ja organisaatiorakenteen mukainen toiminta etenevät käytäntöön. Tämä vaatii henkilöstöltä paljon. Miten varmistetaan, että kaikki pääsevät mukaan? Muutos tarvitsee vahvaa johtamista, joka perustelee, näyttää suunnan ja asettaa selkeät tavoitteet. Se poistaa epävarmuutta ja auttaa sietämään keskeneräisyyttä. Se osallistaa ratkaisuihin, mahdollistaa, kysyy ja kuuntelee. Muutoksen johtaminen on mitä suurimmassa määrin viestintää. Yliopistomme viestintätiimi auttaa johtoa ja esimiehiä strategian perusteluissa, avaamisessa ja kiteyttämisessä. Olemme saatavilla viestinnän kriittisten vaiheiden ennakoinnissa sekä kohtaamisten ja vuoropuhelun suunnittelussa. Viestintä saattaa ihmisiä ja asioita yhteen. Edistämme näin osaltamme henkilöstön jaksamista ja muutoksen toteutumista.

Siitä peilin edessä käymisestä. Kun muutos osuu omalle kohdalle, voivat näköalat kummasti kaventua ja vastahankaisuus nostaa päätään. Nuorena työelämää aloitellessa muutokset olivat lähes poikkeuksetta kiehtovia mahdollisuuksia. Ei nimittäin ollut kokemusta niiden vaatimasta pitkänsitkeästä puurtamisesta eikä epäonnistumisesta. Kokemuksen myötä aivot ohjelmoituvat näkemään esteitä ennalta, niin hyvässä kuin pahassa. Kehä on kiertynyt nyt tietyssä mielessä umpeen iän, ammattitaidon ja ihmistuntemuksen karttuessa, ja katse kohdistuu herkemmin horisonttiin. Aiemmassa inhokkihokemassani "asioilla on taipumus järjestyä" saattaa sittenkin olla jotain perää! Omiin ohjaksiin kannattaa kuitenkin tarttua, ennen kuin kuskin paikalle siirtyy joku toinen, joka oikoo mutkat puolestasi. Kerran se kirpaisee. Tai kahdesti. Tämän Vox cordis -lehden teemana on kehitä & uudistu. Kerromme muun muassa, miten tutkimus voi tukea kestävää kehitystä, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia digitalisaatioon liittyy ja kuinka opiskelu voi muuttaa elämää.

Tarja Gromov Päällikkö, markkinointi ja viestintä

P.S. Kysyimme opiskelijoilta ja henkilökunnalta, miten he kehittävät itseään. Entä sinä?

VOX CORDIS 1/2017

5


Uutiset }}}

Kuva: Katja Lösönen

Lukuvuosimaksut näkyivät kansainvälisten maisteriohjelmien hakijamäärässä

Jari Kuusisto Vaasan yliopiston rehtoriksi Vaasan yliopiston hallitus on nimittänyt Jari Kuusiston rehtoriksi kaudelle 1.2.2017–31.12.2020. Vuonna 2014 rehtoriksi valitun Suvi Ronkaisen toipuminen vaikeasta sairaudesta jatkuu, ja hän jatkaa osa-aikaisena neuvonantajana 31.7.2018 saakka. Kuusisto on hoitanut yliopiston rehtoritehtävää määräaikaisesti kesäkuusta 2015 alkaen. Vaasan yliopisto käy parhaillaan läpi yhtä historiansa suurinta murrosvaihetta. Yliopiston profiloituminen ja uudistetun strategian mukainen toiminta etenevät käytäntöön. Vaasan yliopisto päättää kevään aikana tutkimuksen vahvistamisen suunnista ja resursoinnista. Myös koulutuksen kehittämiseen ja ajanmukaisuuteen panostetaan.

Vaasan yliopiston kansainvälisiin maisteriohjelmiin tuli 566 hakemusta tammikuussa päättyneessä haussa. Hakukohteina oli yhteensä kuusi englanninkielistä maisteriohjelmaa kauppatieteellisellä ja teknillisellä alalla. Suomessa korkeakoulut alkavat nyt ensimmäistä kertaa periä lukuvuosimaksuja EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta uusilta tutkinto-opiskelijoilta. Vaasan yliopistossa lukuvuosimaksu vaihtelee 10 000– 12 000 euron välillä. – Aloituspaikkoja oli tarjolla 135, ja keskimäärin paikan saa 25 prosenttia hakijoista. Hakijoiden kokonaismäärä laski noin puoleen aikaisemmasta ja noudattelee valtakunnallista trendiä, kertoo opiskelun ja opetuksen palveluiden päällikkö Francesca Cucinotta. Ohjelmista suosituimmat olivat kansainvälisen EPAS-laatuarvioinnin läpäisseet International Business ja Finance -ohjelmat kauppatieteellisessä tiedekunnassa.

Kaasua EnergyWeekillä Vaasan Energiaintituutti järjestää Vaasa Gas Exchange (VGE) -tapahtuman Vaasan kaupungintalolla keskiviikkona 23. maaliskuuta 2017 kello 9–17. VGE:n yhteistyökumppaneina ovat Vaasan yliopisto, Gasum, Merinova, Stormossen, VASEK, Wärtsilä ja Åbo Akademi. VGE järjestettiin ensimmäisen kerran viime vuonna ja se on osa maaliskuussa järjestettävää Vaasa EnergyWeek -tapahtumaa. Vaasa Gas Exhange on energia-alan asiantuntijoille suunnattu kaasuun keskittyvä kansainvälinen verkostoitumistapahtuma. Tapahtuma järjestetään keskellä kasvavaa kaasuklusteria, jossa on lukuisia aktiivia yrityksiä ja organisaatioita. Tapahtumaan on ilmainen sisäänpääsy ja siihen kuuluu myös korkeatasoinen seminaari sekä lukuisia yritysesittelyitä. LISÄTIETOA: www.energyweek.fi

Minä ja tiede -luennot jatkuvat Automaatiopäivät Vaasan yliopistossa Suomen Automaatioseura järjestää Automaatiopäivät22-seminaarin Vaasan yliopiston tiloissa. Järjestelytoimikuntaa johtaa professori Jarmo Alander Vaasan yliopistosta. Seminaari järjestetään 23.–24. maaliskuuta aiheena ”Automaatiota ilman turhaa säätöä”. Ohjelmassa on luvassa puheenvuoroja teollisuudesta ja tutkimusmaailmasta. Seminaari käsittelee prosessi-, tehdas- ja tuotantoautomaatiota sekä digitalisaatiota. LISÄTIETOA: www.automaatioseura.fi/automaatiopaivat22

Vaasan yliopiston Minä ja tiede -yleisöluennoilla pureudutaan ajankohtaisiin ja mielenkiintoisiin tutkimusaiheisiin. Luennot jatkuvat jälleen helmikuussa Seinäjoen ja Vaasan pääkirjastoissa. Helmikuussa luennon pitää tutkimusjohtaja Olli-Pekka Viinamäki. Aiheena on ”Luottamuksesta elinvoimaa kunnalle?”. Maaliskuun luennon aiheena on ”Energia-ala murroksessa – Vaasan yliopisto tulenkantajana”. Luennon pitää Vaasan yliopiston Levón-instituutin johtaja Pekka Peura. Luento pidetään Seinäjoella osana laajempaa keskustelevaa tapahtumaa, jonka yliopisto järjestää yhdessä Vaasan yliopistoseuran kanssa. Tapahtumassa puhujina ovat luennoitsija Pekka Peuran lisäksi muun muassa Vaasan yliopiston rehtori Jari Kuusisto, Seinäjoen kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki ja professori Katja Lähtinen. Minä ja tiede -luennot }} Ti 21.2. Seinäjoen kirjasto klo 18–19 ja to 23.2. Vaasan pääkirjasto klo 18–19 Olli-Pekka Viinamäki: Luottamuksesta elinvoimaa kunnalle? }} Ti 14.3. Seinäjoen kirjasto klo 16.30–19 ja to 16.3. Vaasan pääkirjasto klo 18–19 Pekka Peura: Energia-ala murroksessa - Vaasan yliopisto tulenkantajana Tapahtumiin on vapaa pääsy. Lisätietoa: uva.fi/minajatiede

6

VOX CORDIS 1/2017


Tuotantotalouden diplomi-insinöörikoulutus Vaasan yliopistoon Vaasan yliopistosta voi jatkossa valmistua diplomi-insinööriksi myös tuotantotalouden koulutusohjelmasta. Tuotantotalouteen voi suuntautua sekä uudessa englanninkielisessä Master’s Programme in Industrial Systems Analytics –ohjelmassa että syksystä lähtien suomenkielisessä Energia- ja informaatiotekniikan kandidaattiohjelmassa. Kevään yhteishaku kandidaattiohjelmaan on 15.3.–5.4. Opetus- ja kulttuuriministeriö antoi 17.1. asetuksen, jolla tekniikan koulutusalalla Vaasan yliopistolle lisätään tuotantotalouden tekniikan koulutusvastuu. Uusi tuotantotalouden DI-ohjelma painottuu energia-alalle yhdistäen matemaattis-luonnontieteelliset taidot, tekniikan osaamisen ja liiketoimintaorientaation työelämän ja tutkimuksen tarpeisiin.

Kokkolan uusi maisteriohjelma nousi maisterihaun suosituimmaksi Vaasan yliopiston suomenkielisiin maisteriohjelmiin tuli tammikuun 25. päättyneessä haussa yhteensä 722 hakemusta. Hakijoiden määrä oli pienessä, kymmenen prosentin laskussa. Haussa oli viisitoista maisteriohjelmaa hallintotieteiden, kauppatieteiden, tekniikan ja viestintätieteiden alalla. Opiskelupaikkaa tarjotaan yhteensä 130 hakijalle. Suosituin hakukohde oli Kokkolassa toteutettava Liiketoiminnan kehittämisen maisteriohjelma, johon tuli 150 hakemusta. Sisäänotto ohjelmaan on 20.

#Snöörit valloittivat Youtuben – uusi sarja tuo Vaasan tekniikan tutuksi

Vaasan yliopiston ja Vaasan ammattikorkeakoulun tekniikan opiskelijoiden insinöörimäinen luovuus päästetään valloilleen uudessa Youtubessa pyörivässä #Snöörit-realitysarjassa. Yhdeksän tekniikan opiskelijaa laittaa kaikkensa peliin, kun kilpaillaan 10 000 eurosta.

VOX CORDIS 1/2017

7


Uutiset }}}

Kiinassa mahdollisuuksia ja haasteita

– lannistua ei kannata Vaasan yliopiston kansainvälisen markkinoinnin tutkimusryhmä järjesti joulukuussa yhdessä Hankenin kanssa seminaarin Business opportunities and challenges in China, jossa keskityttiin etenkin suomalaisten cleantech- and energia-alan yritysten mahdollisuuksiin Kiinassa. – Vaikka markkina katoaisi poliittisten päätösten vuoksi, niin Kiinassa ei kannata lannistua - siellä löytyy aina uusia mahdollisuuksia, sanoi opiskelijoille ja muulle yleisölle luennoinut Jenna Hytti energiatehokkuushankkeisiin keskittyneestä Greenstream Networkistä. Puhujina olivat myös Vaasan yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan uutena dekaanina tammikuussa aloittanut professori Jorma Larimo sekä professori Adam Smale, the Switch-Yaskavan talousjohtaja Dag Sandås, myyntipäällikkö Edward Lee ABB:ltä, kehittämispäällikkö Gannur Shivanand Wärtsilästä ja tutkijatohtori Violetta Khoreva Hankenilta.

Tutkijatohtori Yi Wang Vaasan yliopistosta, Jenna Hytti GreenStream Networkistä, Dag Sandås The Switch-Yaskavalta, dekaani Jorma Larimo Vaasan yliopistosta sekä tutkijatohtori Violetta Khoreva Hankenilta.

Vaasan yliopisto sai kansainväliset neuvonantajat

Kansainvälisen asiantuntijaryhmän jäsenet Christoph Böhringer, Tomas Kåberger, Marja Makarow ja Ulrich Hommel ovat tutustuneet muun muassa Vaasan yliopiston uuteen VEBIC-tutkimuskeskukseen. Kuva: Riikka Kalmi

8

VOX CORDIS 1/2017

Vaasan yliopiston uusi neuvoa-antava kansainvälinen asiantuntijaryhmä, Scientific Board, tuo arvokkaan näkökulman yliopiston kehittämistyöhön. Asiantuntijaryhmän tehtävänä on ottaa kantaa yliopiston strategiaehdotuksiin, resurssien jakamiseen, yliopiston rakenteeseen ja siihen, mihin tutkimusta kannattaisi suunnata. Ulkopuolisten neuvonantajien käyttö on yleistynyt yliopistojen kehittämisessä. Vaasan yliopiston kansainväliseen asiantuntijaryhmään kuuluvat rahoituksen professori Ulrich Hommel EBS kauppakorkeakoulusta Wiesbadenista, Biokeskus Suomen johtaja ja entinen Suomen Akatemian tutkimuksen ylijohtaja Marja Makarow, saksalaisen Oldenburgin yliopiston talouspolitiikan professori, energiatalouden asiantuntija Christoph Böhringer sekä teollisen energiapolitiikan professori Tomas Kåberger Chalmersin teknillisestä korkeakoulusta Göteborgista.


Kuvassa etualalla Energy Village 500 -tiedetiimin vetäjä Pekka Peura, Arto Rajala, Kimmo Kauhaniemi sekä Erkki Hiltunen. Kuvaaja: Erik Åhman.

taustalla osa tiimiläisistä:

Pirkko Vartiainen,

Energy Village 500 -tiedetiimi HelsinkiChallenge-semifinaaliin Vaasan yliopiston johtama Energiakylä 500 -tiimi on valittu HelsinkiChallenge-ideakiihdyttämökilpailun semifinaaliin. Tiedepohjainen ideakilpailu kokoaa suomalaiset yliopistot monialaiseen yhteistyöhön koko maailman hyväksi. Kilpailuun haki 110 tiimiä, joista 20 tiedetiimiä valittiin ratkomaan aikamme suuria haasteita. Voittajalle on luvassa palkintona 375 000 euroa. Palkinto on tarkoitettu ratkaisun toteuttamiseen, ja se jaetaan marraskuussa 2017. Energiakylä 500 -tiimi haluaa luoda koko Suomen laajuisen verkoston, joka koostuu alueista, jotka tähtäävät täysin energiaomavaraisiksi uusiutuvalla energialla. – Verkoston tarkoitus on auttaa Suomea luopumaan fossiilisesta energiasta ja siirtymään kohti ympäristöystävällistä uusiutuvaa energiaa, sanoo monialaista tiimiä luotsaava johtaja Pekka Peura Vaasan yliopiston Levón-instituutista. Energiakyliksi kutsutut alueet voivat olla erikokoisia ja koostua eri toimijoista asukkaista yrityksiin. Olennaista on, että alueilta löytyy runsaasti peltoa, metsää ja muuta uusiutuvalle energiantuotannolle otollista luontoa. Kun verkosto on pystyssä, kullekin alueelle on tarkoitus luoda pitkän tähtäimen toimintasuunnitelma. Peuran mukaan ratkaisu perustuu useamman vuoden tutkimustyölle ja aiemmille samaa aihetta käsitteleville hankkeille. Tiimissä on Vaasan yliopiston tutkijoiden lisäksi mukana tutkijoita muun muassa Aalto-yliopistosta, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista ja Luonnonvarakeskuksesta. Helsinki Challenge -kilpailun teemat kumpuavat YK:n kestävän kehityksen tavoitteista. Semifinaaliin valitut tiimit kehittävät kilpailun aikana ratkaisuja yhteistyössä yritysten, järjestötoimijoiden, päättäjien, median ja julkisen sektorin edustajien kanssa.

VOX CORDIS 1/2017

9


Tue tulevaisuutta }}}

2 000 000 rikki takampanjan Vaasan yliopiston varainhankin Tähän mennessä tavoite on 2,5 miljoonaa euroa. naa euroa. kokoon on saatu jo yli 2 miljoo yksiä, säätiöitä Lahjoittaneiden joukossa on yrit pienempiä ja pia ja yksityishenkilöitä, isom ja lla jokaisella summia. Jokaisella lahjoittaja eurolla on suuri merkitys.

LähiTapiolalt

a 50 000 euro

0206 1 000

LähiTa

30. kesäkuuta. Mukaan lahjoittaVarainhankintakampanja päättyy ustaa erityisesti yksityislahjoittajia jaksi ehtii siis vielä. Veroetu kann t saavat tehdä verovähennyksen tukemaan yliopistoa. Yksityishenkilö Vähintään 850 euron lahesta. yliopistolle antamastaan lahjoituks esimerkiksi palkka- tai eläeli ta tulos ansio joituksen saa vähentää lla is kokosi yhteen syksyllä ja talve ketuloista. Yliopistolehti Vox cord ja: taho lähteneitä varainhankintakampanjaan mukaan

VEOlta 20

10

VOX CORDIS 1/2017

attilai helin ivä klo set 7−23. piolan palvelun tu o henki lövaku ttaa Lääkär ik u tusa siakka eskus Dex tr iden k orvau a. Palvelu o spalve n osa lua.

tymältä Ilkka-Yh uroa 11 000 e

000 euroa

mmikuussa. 000 euroa ta 20 tti oi hj alan la VEO Oy ja kaupan ä tekniikan tä pi steO E ty V es – einä men erittäin tärk a yrisi ja uk ut le ul äl ko eskittym an energiak me m ua al H . kijöinä Vaas le ul äliselle kasv nv ai uns ho ka tysten an seudun hvistaa Vaas va s e yö m m m ti ta osal oiman saan ja taata työv ja ta ta ut vu oh sj le itu tte ku EOn toim ssa, sanoo V tulevaisuude an. on Marko Ekm an yliopist mme Vaas tie ja ta – Yhteistyö osi vuodel tiivistynyt vu in is ka ta e m kanssa on stuksem amme pano tilaisdämme saav levien ammat tu ja en id ke nk ha vahn te on yhteis an yliopist ivomme Vaas To . aan ta ut am ka rjo ten styvän ta estään ja py uuis va le tu vistuvan entis s ulutusta myö ko ta is ka ensiluok tkaa. dessa, hän ja

a

LähiTapiola Po A PARANE hjanm LK aaAAlahjoittiMINEN syys N 50 000 euroa. Lahjoituksen ta UMERO kuussa ustalla on LäShiT TAapiolan ja Vaasan yliopiston jakam Sairau a yhteinen tavo de tukea alueellista ite Saat n n tai tapatu r n keophit easys sat ue t tä makä ssda a neu tluo a soithy ja lisätä koko Sukorvausasiasiiovsiraeaivl ise vo a Tevin int voja, h ia r v e y y le. Ter vää ho sHelp omen palveli veyde piin. itoa l elevnv at soim Tervey n uu huotta inua j ais llon. a äheltä sekä sHelp oka p pi-pu mm ä

ti joumä lahjoit Ilkka-Yhty 0 000 runsaat 3 lukuussa akuna ohjalaism euroa p aasan V . n tuksee tien koulu ankinh in ra i va yliopisto sa a. 000 euro taansa 11

VEOn Vesa Yliluoma & Marko Ekman Jari Kuusisto Mika Palosaari


Liikesivistysr ahastolta 15

0 000 euroa

Liikesivistysra hasto lahjoitti joulukuussa 15 – Liikesivistysra 0 000 euroa. hasto näkee tä rkeäksi tukea julkista rahoitu yliopistoja, vars sta korkeakoulu inkin kun tukseen ja tutk sanoo Liikesivist imukseen on ysrahaston toim vä he nnetty, itusjohtaja Joha nna Vesterin en.

Reijo Kar hinen & Johanna Vesterinen o na j aika isto n a j p n lio mpa la y taka kerral 00 n i 0 k kin teet han 40 atie en a rain mmalla t p a l v p id au ia nut lle. Ku ä k a-alue on Atr oitta o sek os lahj liopist en e e n d n yj o san y stie Näide jan ark usien u O m a a a ta . . U iltä se Atri a. ti V ulut ialle elle avit des 0 euro ja r ita Atr aisen k llisuud ää me ikah 0 l t e o 0 va 20 ntarvik a-alue suoma vikete edellyt tule sai li os tar sta naloja, sti le i l n a i l a m v i – E keitä e r a At sa tee r onte koko n o a n lu nen ri tie t tä ova tämine asteist keami lttuurie sesti e . a is au ja ku hn uoli yhd oista h iden onip ha Grö ta e is s m i u i l l l s a a a Ju p yk ake kau taja e tu kkin mar nlaista luamm itusjoh a e im uud ssa. H yj:n to O de u a i u r t s aa A tote O:lta

oa eur

ältä ja OP Ryhm pankilta 18 osuus uroa 195 000 e

uppa KP Osuuska uroa 100 000 e

lle ennätyken yliopistoi m uo S i tt koosoi lahj okonaisuus OP Ryhmä a euroa. K na lahoo ön ilj is m keskusyhte selliset 6,3 n ja OP:n ie kk an sp tuu osuu ttuen suunna joituksista. koulutukse ea rk ko uluko aa a – OP nost essa, joss soa tilante ta eita. in sa pa en st us jen lahjoitu ttäviä leikka ki er m su hdistu viesti osuu tukseen ko on vahva en in ta m is ke rm a tu halusta va Yliopistojen P Ryhmän O Reijo ko ja ko pääjohta pankkien ja tulevaisuus, en ks tu lu yliopistokou ussanoo. nmaan Osu Karhinen Etelä-Pohja i sa nin o te st ot pi kä Österb Vaasan ylio 0 euroa se 0 0 0 0 1 pankkiliitolta 000 euroa. kiliitolta 30 en tutkimuk Osuuspank ti yliopistoj as hv va ae Va mm rvitsevat – Me usko Yritykset ta ät utukseen. ul ko tka pärjääv jo ja , ta seen opiskelijoi a lle ta aa is rm nm ja va saan ja Poh Haluamme me nvälisesti. ai em ol ns i ka ks si ti ja erityises levaisuutta ottelutuksen tu rtoo Österb ke a, yliopistokou oj st pi io yl sa . as d n m ke lf Nylu mukana tu enjohtaja U on varapuhe nin OP-Liit

tti jouluKPO lahjoi pa up ka on us s Osu uppa KPO 110-vuotia a. Osuuska ro ja eu ta 0 is 0 0 0 osuuskaupo kuussa 10 mista alue nim ku ur aa su sm en ä pohjalai yksi Suom ä00 henkilö 7 pä 1 ta in or no nu 0 työllistää lähes 100 n ai :n itt O os P si vu lämään K nissa. Lisäk umaan työe st tu tu sä is see kesätö ipaikassa. ulutusmahyli 100 toim ipuoliset ko on m on aast iopi t pohjalaism – Vaasan yl työ tukeva us na im tk ija tu ja sena toim dollisuudet ta. Alueelli ut su ai iim ka vo in laaduk kuntien el rkeää, että erityisen tä äksi lis en meille on si uk mahdollisu lu ke is a op vi den sakin osaa ottaa jatkos hjayliopisto tu po ita io at ja innova työntekijöitä tarpeisiin, inoelämän ke laisen elin toimituspa KPO:n Osuuskaup rtoo. Biskop ke johtaja Kim ja P pa K O Osuuskaup la al m sa lähtivät Biskop piston io yl an Vaas mukaan tekaminnan haas nk ha in ra va astettiin ha ukaan panjaan. M . ko ja Kes Halpa-Halli

Teksti: Tiina Ramsila Kuvitus: Satu Aaltonen Kuvat: Vaasan yliopiston viestintä

Kim Biskop Yliopistolla

VOX CORDIS 1/2017

11


Tiede on meidän kaikkien }}}

Energiaratkaisujen

etsijät Kallioon, sedimenttiin tai asfalttiin varastoitua lämpöä, tuoreen puun polttoa tai vaikkapa levän hyödyntämistä energianlähteenä – näitä kaikkia tutkitaan Vaasan yliopistossa. Teksti RIIKKA KALMI Kuvat MIKKO LEHTIMÄKI

12

VOX CORDIS 1/2017


V

arsinkin geoenergia on iso tutkimusalueemme, kertoo tutkimusjohtaja Erkki Hiltunen Vaasan yliopistosta ja Vaasan Energiainstituutista. Maalämpö on monelle tuttu asia. Maa- ja kallioperään sitoutunutta lämpöä käytetään rakennusten lämmittämiseen. Mutta voisiko yhtälö toimia myös toisinpäin? Mitä tehdä hukkalämmölle, jota syntyy vaikkapa teollisuuden prosesseissa – voisiko lämpöä siirtää myös takaisin maahan? – Energiavarastoinnista on puhuttu jo pitkään. Monet teollisuuslaitokset tuottavat lämpöä, jota ei hyödynnetä millään tavalla. Esimerkiksi Westenergyn jätteenpolttolaitoksessa Mustasaaressa poltetaan jätteitä ympäri vuoden ja hyödynnetään kaukolämpönä. Kesällä kaikkea lämpöä ei kuitenkaan tarvita ja silloin saatu energia katoaa savuna ilmaan. Kaikilla polttolaitoksilla on tämä sama ongelma, johon saataisiin ratkaisu energian kausivarastointia kehittämällä. Kesällä tuleva ylijäämälämpö ajettaisiin varastoon ja sitä hyödynnettäisiin talvella, sanoo Hiltunen. Lämmön tai vaihtoehtoisesti kylmän varastointiin on erilaisia tapoja aina vesialtaista betonipaaluihin tai -lattioihin tai muihin materiaaleihin kuten sulatettuun suolaan. – Meitä kiinnostaa kallioon varastointi, johon liittyy erilaisia toteuttamismahdollisuuksia. Jos saamme rahoitusta, tarkoituksenamme olisi rakentaa yliopiston VEBIC-laboratorioiden viereen lämpövarasto, jossa olisi 250 metrin syvyiset kaivot, Hiltunen kertoo. Geoenergia-tutkimushanketta johtaa Hiltunen, tiimin muita jäseniä ovat projektitutkija Anne Mäkiranta, tutkijatohtori Birgitta Martinkauppi, projektitutkija Tapio Syrjälä ja apurahatutkija Hafiz Haq Vaasan yliopistosta. He ovat mukana kansainvälisessä konsortiossa, joka on jättänyt hankkeeseen liittyvän rahoitushakemuksen EU:n Horisontti2020-ohjelmaan tammikuussa. VEBICin yhteydessä on toki jo nytkin perinteisiä maalämpökaivoja, joilla EnergyLab-rakennusta lämmitetään. – Yhdessä kaivoista on valokuitukaapeleitamme, joiden avulla pystymme mittamaan lämpötiloja. Voimme verrata miten lämpötila kehittyy verrattuna toiseen kaivoon, josta ei oteta lämpöä. Lisäksi VEBICin pihaan on porattu joulukuussa uusi tutkimuskaivo, joka on ensimmäinen tulevassa yhdeksän kaivon muodostamassa lämpöakussa, johon syötettäisiin VEBIC-polttomoottorilaboratorion jatkossa tuottamaa lauhdutinlämpöä.

Testauksessa käytetään Tapio Syrjälän suunnittelemaa ja rakentamaa TRT eli Thermal Response Test -vaunua, joka kertoo miten porakaivoon tai lämmönkeräysputkistoon syötetty lämpöenergia siirtyy putkiston ympäristöön. Entä pysyykö kannettu lämpö kalliokaivossa? Hiltunen arvioi aiempien tutkimusten perusteella, että hyötysuhde saattaisi olla 60 prosentin korvilla. Hyötysuhde ei ole kuitenkaan hänen mukaansa hyvä mittari, vaan pitäisi puhua mieluummin vaikka investoinnin takaisinmaksuajasta. – Nythän kaikki hukkalämpö menee harakoille, joten kaikki lämmön varastointi on vain plussaa. Vaasan yliopistossa on tutkittu myös asfalttilämpöä ja sedimenttilämpöä. Anne Mäkiranta tekee aiheesta tutkimusta, jossa seurataan kolmen vuoden ajan sedimenttikentän ja asfalttikentän vuosivaihtelua. – Urbaanit ympäristöt sisältävät paljon hyödyntämätöntä energiaa. Tarvitaan uudenlaista ajattelua ja tahtoa käyttää uusia energialähteitä öljyn ja hiilen sijaan, Mäkiranta toteaa. Mäkiranta on mukana myös uudessa hankkeessa, jossa mietitään, millaisia energiaratkaisuja Vaasan kaupunki voisi tuoda uudelle suunnitteella olevalle Ravilaakson asuntoalueelle.

Levästä energiaa Hiltusen mukaan levä on erinomaisen lupaava uusiutuvan energian lähtöaine, koska se kasvaa nopeasti ja siitä voi tehdä biokaasua, biodieseliä tai etanolia. Ongelmana Suomessa on, että näin pohjoisessa levän kasvukausi on lyhyt. Voisiko jätepuhdistamojen lämpimistä jätevesistä olla apua? – Olemme mukana uudessa yhteispohjoismaisessa TransAlgae -levätutkimushankkeessa, jossa tutkitaan, miten mikro- ja makroleviä voidaan tuottaa kannattavasti muun muassa jätevirtoja hyödyntäen ja samalla puhdistaa jätevettä, kertoo Hiltunen. Vaasan yliopistosta monitieteisessä levätutkimushankkeessa ovat mukana Hiltusen lisäksi tutkija Liandong Zhu energiatekniikan yksiköstä sekä tohtorikoulutettava Petra Berg markkinoinnin yksiköstä. – Levän hyötykäyttö on todella laaja kokonaisuus sisältäen erilaiset viljelymenetelmät, levän keruumenetelmät sekä tuotetun biomassan jalostamisen eri energiamuotoihin. Jotta levän tuotanto saataisiin kannattavaksi, tulee tutkia myös eri vaihtoehtojen taloudellisuutta ja ansaintalogiikkaa, sanoo Hiltunen.

Tuoreen puun poltto olisi tehokkaampaa Uusiutuva energia ja kestävä kehitys ovat painopisteenä myös monissa muissa Vaasan yliopiston hankkeissa. Yliopistossa tutkitaan esimerkiksi tuoreen puun polttoa. Hankkeen työryhmässä on mukana myös jäseniä myös Helsingin yliopistosta ja Seinäjoen ammattikorkeakoulusta. Kumppanina on Kauhavan kaukolämpölaitos. Työryhmää johtaa projektipäällikkö Alpo Kitinoja Vaasan yliopistosta. Vaikka tuore puu ei pala kotien takoissa mitenkään iloisesti, niin isoissa polttolaitoksissa asia voi olla toinen. – Puuta ei tarvitse välttämättä kuivata, jolloin voidaan hyödyntää myös puussa olevia kaasuuntuvia komponentteja. Puuta kuivattaessa kaasut yleensä poistuvat. Näyttää siltä, että tuoreen puun energiatehokkuus on merkittävästi kuivattua puuta parempi. Lisäksi tuoreen puun käyttö muuttaisi olennaisesti puun keruuseen liittyvää logistiikkaa. Nythän kuivatusvaiheeseen voi mennä vuosi tai kaksikin, Hiltunen sanoo. Hiltunen uskoo, että energiatehokkaan tuoreen puun polton yleistyessä energiapuusta maksettava hintakin voisi kohota.

VOX CORDIS 1/2017

13


Ota oivallus }}} Teksti RIIKKA KALMI Kuvat RIIKKA KALMI

Tilintarkastajan työuralle – tähtäimessä Big4 Kun opinnot alkavat lähestyä loppusuoraa, yhä ajankohtaisemmaksi nousee kysymys tulevaisuudesta – mitä on luvassa valmistumisen jälkeen? Vaasan yliopiston laskentatoimen opiskelijat eivät jää uramietintänsä kanssa yksin – vaan saavat professoreiltaan apua.

14

VOX CORDIS 1/2017


L

askentatoimen professori Teija Laitinen on jo useamman vuoden ajan järjestänyt maisteriopiskelijoilleen kurssin, joka sisältää niin oppia työhakemusten laadinnasta, ansioluettelon työstöä kuin kahden päivän vierailun laskentatoimen tehtäviin yrityselämässä. Tällä kertaa mukana on 19 innokasta opiskelijaa. He ovat jo saaneet ennakkoannoksen työnhakutietoutta yliopiston urapalveluista ja virittäneet cv:nsä. Vaasasta Helsinkiin matkaavassa junassa opiskelijoiden seuruetta luotsaavat professori Laitisen lisäksi professori Annukka Jokipii sekä tohtorikoulutettava Elina Haapamäki. Ohjelmassa on vierailut KPMG:llä, Suomen Asiakastiedossa ja Deloittella sekä osallistuminen Arena-rekrytointimessuille.

S

uuret tilintarkastusyhtiöt, joita kutsutaan usein myös nimellä ”Big4”, rekrytoivat vuosittain satoja harjoittelijoita ja kymmeniä uusia asiantuntijoita tilintarkastus- ja muihin tehtäviin. KPMG:llä, PricewaterhouseCoopersilla, Ernst & Youngilla ja Deloittella on kullakin omat trainee-ohjelmansa. – Vaasan yliopistosta valmistuneista laskentatoimen opiskelijoista tulee hyvää palautetta työnantajilta. Heitä pidetään laadukkaina osaajina, kertoo professori Laitinen. Laitinen arvioi, että tämä selittyy Vaasan yliopiston opetuksen ja tutkimuksen vahvalla yhteydellä käytännön tilintarkastusmaailmaan, työelämärelevantiksi rakennetulla laskentatoimen ja tilintarkastuksen maisteriohjelmalla sekä sillä, että Vaasan yliopistosta syntyy vuosittain eniten graduja tilintarkastuksen alalta Suomessa.

O

piskelija Jussi Ikonen on istunut junanvaunussa professori Laitisen viereen. He käyvät läpi Ikosen lopputyötä. Aiheena on tuloksen ohjauskeinojen merkitys yrityssaneeraukseen pääsyssä. Ikonen myöntää, että opintojen tässä vaiheessa on jo ajateltava myös sitä seuraavaa askelta eli työelämää. Yritysvierailut ja käynti rekrytointimessuilla osuvatkin hyvään saumaan. Ikonen kertoo miettineensä myös sopivaa pukeutumistyyliä vierailulle – smart casual, hän päättelee. Hieman kauempana istuu neljännen vuoden opiskelija Tiina Mäntymaa, joka paljastaa päässeensä PwC:n trainee-ohjelmaan tekemään avustavaa tilintarkastusta. }}

VOX CORDIS 1/2017

15


Ota oivallus }}}

}} – Tulee olemaan kiva kuulla, millaista työ on KPMG:llä ja Deloittella, hän sanoo. Professori Annukka Jokipii kannustaa hakemaan trainee-paikkoja. – Traineeksi pääsevä saa jalan oven väliin, jolloin pysyvämpään työpaikkaan on hyvät mahdollisuudet, hän sanoo. Moni voisi ajatella, että tilintarkastaja on mappiensa kanssa erakkona viihtyvä numeroniilo. Stereotypia on kuitenkin väärä. Tilintarkastuksessa riippumattomuus on kultaa, mutta samalla on oltava hyvä asiakaspalvelija. – Työ on sosiaalista, mikään työpäivä ei ole samanlainen, työtä saa tehdä sekä itsenäisesti että ryhmässä, yrityksiä on eri puolella Suomea, joten työhön kuuluu myös matkustamista, Mäntymaa kertoo toiveammattinsa eli tilintarkastajan työnkuvasta.

K

S

uomen Asiakastiedossa palvelujohtaja Risto Kallio ja palvelupäällikkö Kim Packalén esittelevät yrityksen palveluita ja tuotteita sekä erilaisia tietolähteitä. Asiakastiedon jälkeen päivän viimeinen etappi on tilintarkastusyhtiö Deloitte, jossa kuullaan lisää työmahdollisuuksista ja uravaihtoehdoista. Omasta työstään IFRS:n parissa kertoo esimerkiksi Vaasan yliopistosta kauppatieteiden lisensiaatiksi laskentatoimesta valmistunut Elina Peill. – Intohimoisesti työhönsä suhtautuvat upeat kollegat ja hyvä, luottamuksellinen ilmapiiri, kertoo Peill työpaikkansa hyvistä puolista. Potentiaaliselle työnhakijalle isot tilintarkastusyritykset lupaavat esimerkiksi monipuolisia työtehtäviä, kilpailukykyistä palkkaa sekä muita etuja – kuten vaikkapa illanviettoja, erilaisia kerhoja ja henkilöstötoimintaa.

PMG:llä opiskelijat saavat kuulla yhtiön trainee-ohjelmasta ja tilintarkastusalan ammattilaisten uratarinoita. KPMG:n neljästä urakertojasta kaksi on Vaasan yliopiston alumneja. Vaasasta valmistunut Kukka Lehtimäki on työskennellyt KPMG:llä viisi vuotta ja kertoo nyt suorittaneensa KHT-tutkinnon, joka mahdollistaa esimerkiksi pörssiyhtiön tilintarkastajana toimimisen. KHT-tutkintoon vaaditaan ylemmän korkeakoulututkinnon lisäksi kolmen vuoden käytännön kokemus tilintarkastuksesta.

Liikesivistysrahasto Vaasan alueen tukijoitaan kiittää Vaasan alueen tukijoitaan Liikesivistysrahasto kiittää

Vuonna 1919 perustettu Liikesivistysrahasto tukee kauppatieteellistä tutkimusta ja koulutusta apurahoin erityisesti liiketaloustieteen aloilla. Rahaston tehtävänä on toimia lähellä liike-elämää ja rakentaa tieteellisen tutkimuksen, opetuksen ja liiketalouden koulutuksen väyliä myös käytännön liike-elämää palvelevaksi. Liikesivistysrahaston Kannatusyhdistys ry:n yli 1000 henkilöjäsentä ovat osa alueellisesti vaikuttavaa apurahatoimintaa. Apurahatoiminnan perustana ovat lahjoitukset, jotka sijoitetaan tuottavasti ja turvataan näin lahjoitusten reaaliarvon säilyminen. Vaasan alueen osoittama tuki on merkittävä kiitoksen aihe. Yhdessä tuemme kauppatieteitä. Korkeatasoinen kauppatieteellinen tutkimus ja koulutus edistävät Suomen kilpailukykyä nyt ja tulevaisuudessa.

16

VOX CORDIS 1/2017

Liikesivistysrahastosta myönnetään apurahoja erityisesti väitöskirja- ja post doc -vaiheen tutkimuksiin. Apurahakierroksella sovelletaan painoalueita, jotka ovat osa Suomen talouden kasvun, yrittäjyyden ja liike-elämän tukemista pitkällä aikavälillä. Vuonna 2016 painoalueet olivat digitaalisia palveluita koskeva tutkimus, toimialojen ja organisaatioiden uudistamiseen keskittyvä tutkimus, yritysten johtamisen ja johtamiskoulutuksen tarpeet Suomessa, yritystoiminnan esteiden purkuun ja sääntelyyn liittyvät tutkimukset ja yrittäjyyskasvatuksen tutkimus ja opetus. Seuraava hakukierros avataan 1.6.2017. Hakukierroksesta ilmoitetaan toukokuussa Liikesivistysrahaston verkkosivuilla (lsr.fi) ja suurimmissa päivälehdissä.


||| Well done

Well done Vaasan yliopiston kauppatieteellinen tiedekunta on arvioitu kansainvälisesti korkeatasoiseksi. Tiedekunta on sijoittunut vuoden 2016 Eduniversal Worldwide Business Schools Rankingin kolmosluokkaan Excellent Business Schools with Reinforcing International Influence. Sijoitus luokassa edellyttää vahvoja kansainvälisiä suhteita ja menestystä ulkopuolisten arvioijien tekemissä laatuarvioinneissa. Johtamisen professori Adam Smale on nimetty erittäin arvostetun Human Resource Management -lehden toimituskuntaan. Kyseessä on yksi maailman johtavista tiedejulkaisuista henkilöstöjohtamisessa. Kauppakorkeakoulujen järjestön tekemässä ABS-luokituksessa lehti on arvioitu kaikkein korkeimpaan eli nelosluokkaan. Laskentatoimen ja rahoituksen emeritusprofessori Erkki K. Laitinen on saanut kunnianosoituksen Tarton yliopistolta. Kunniakirjassa kiitetään Laitisen pitkäaikaisia ansioita Tarton yliopiston ja koko Viron laskentatoimen opetuksen ja tutkimuksen kehittämisessä sekä kansainvälisten verkostoyhteyksien ja Vaasan yliopiston kanssa tehtävän yhteistyön luomisessa. Suomenruotsalaiset kansankäräjät eli Svenska Finlands Folkting on myöntänyt Vaasan yliopiston ruotsin kielikylvyn professorille Siv Björklundille ansiomitalin hänen merkittävästä työstään kielikylpyopetuksen kehittämisen ja tutkimuksen puolesta. Tekniikan tohtori Lauri Viitasaari on nimitetty Vaasan yliopiston sovelletun matematiikan, erityisesti stokastiikan dosentiksi ja tekniikan tohtori Jari Hyvönen on nimetty energiatekniikan, erityisesti kokeellisen polttomoottoritekniikan dosentiksi. Professori Petri Helo on saanut Euroopan aluekehitysrahasto EAKR:ltä ja Tekesiltä runsaat 210 000 euroa hankkeeseen Cloud manufacturing (CM), jossa valmistellaan tuotantoon liittyvän pilvipalvelualustan kaupallistamista.

Myynnin strateginen johtaminen

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto on myöntänyt SC-Research -tutkimusryhmälle 115 000 euroa EP-DIGI -hankkeeseen. Professori Jussi Kantola on projektin johtaja ja Juha Arrasvuori projektipäällikkö. Professori Nina Pilke on saanut Svensk-Österbottniska Samfundetilta 15 000 euroa tutkimushankkeeseen Kansalliskielet etulinjassa. Vaasan yliopisto palkitsi vuosipäivän juhlassaan 27. tammikuuta vuoden tutkimusteko -palkinnolla tutkijatohtori Susanna Kultalahden ja vuoden opetusteko -palkinnolla professori Pirkko Vartiaisen. Kultalahti palkittiin ansioituneesta, y-sukupolvea käsitelleestä johtamisen alan väitöskirjasta ja Vartiainen vuonna 2016 alkaneesta sosiaali- ja terveyshallintotieteen maisteri-ohjelmasta Helsingissä. Moduuli alkaa huhtikuussa 2017

Vaasan yliopiston ylioppilaskunta jakoi juhlassa Hyvä opettaja -palkinnon yliopisto-opettaja Laura Lappalaiselle ja Best International Teacher -palkinnon tutkijatohtori Olivier Wurtzille.

Myynti MBA uva.fi/mba

VOX CORDIS 1/2017

17


Väitökset }}}

Väitökset Johtaja, pysähdy – tunnistatko omat käsityksesi menestystekijöistä?

Korkean korkotason valuutat eivät tarjoa ilmaista lounasta valuuttakaupassa

Timo-Pekka Uotila

Vitaly Orlov

12.1.2017 Johtaminen

8.12.2016 Rahoitus

Managers’ cognitions on performance of the firm

Essays on Currency Anomalies

Onko informaatio riski sijoituksen tuottavuudelle?

Pöllöä mainontaa? – kulttuurierot voivat viedä metsään kansainvälisessä markkinoinnissa

Juha Kotkatvuori-Örnberg 16.12.2016 Rahoitus

Salman Saleem

Essays on heterogenous news on volatility

24.11.2016 Markkinointi Examining the Reflection of Culture in Advertising: The Role of Cultural Values and Values Practices Inconsistency

Suomalaisjohtajat: Intialaisia ei voi johtaa kuin suomalaisia

Liian pieni leaniksi? Voiko lean-filosofia tuoda menestystä myös pk-yrityksille?

Narashima Boopathi Sivasubramanian

Anna Rymaszewska

16.12.2016 Johtaminen

11.11.2016 Tuotantotalous

Managing across cultures with Cultural Intelligence Quotient

Rethinking the Applicability of Lean Philosophy. A Conceptual

(CQ) - Study of Finnish business leaders experience in India

and Empirical Analysis

Pilvivalmistuksella hyöty irti digitalisaatiosta ja globalisaatiosta

Voiko perusoikeuksien toteutumista yksityisellä turvallisuusalalla valvoa?

Yuqiuge Hao

Tarja Hautamäki

9.12.2016 Tuotantotalous

11.11.2016 Julkisoikeus

Cloud Manufacturing: Strategic Alignment between

Yksityisen turvallisuusalan valvonta

Manufacturing Industry and Cloud Computing

Ostokäyttäytyminen muuttui – myyntiorganisaatioissa tulisi kehittää vuorovaikutustaitoja

Vaaralliset valokaariviat kuriin ennakoivalla suojauksella Lauri Kumpulainen

Pia Hautamäki

2.11.2016 Sähkötekniikka

9.12.2016 Johtaminen

Aspects and Directions of Internal Arc Protection

” Leading with Individual Consideration – Forming Value with Customers in Business Interactions”

18

VOX CORDIS 1/2017


Johtoajatus tuo Vaasan yliopiston näkökulman yliopistomaailman ajankohtaisiin ilmiöihin. Kirjoittajina vuorottelevat rehtori, dekaanit sekä hallinnon edustajat.

||| Johtoajatus

Uuden alun kynnyksellä

U

lo

a

s u

at aa

n

!

aj

m

uk

/j

it

Te r

ve

tu

og

bl

i/

.f

va u

K

es

ku

st

el

u

ja

Filosofisen tiedekunnan dekaani

oh

tk

Harry Lönnroth

to

uu

ve

rk

os

sa

:

uden vuoden alussa moni meistä katsoo tulevaan ja miettii, mitä tuleva vuosi mahtaa tuoda tullessaan. Vuosi 2017 on Vaasan yliopistossa suurten muutosten vuosi, ja ilmassa on myös haikeutta, sillä alkanut vuosi muuttaa monen filosofisen tiedekunnan opettajan ja tutkijan arkea – ammatillisesti ja henkilökohtaisesti. Vaasan yliopiston kielten tutkimuksen ja tutkintokoulutuksen siirtyminen Jyväskylään liikkeenluovutuksena on yksi Vaasan yliopiston historian suurimmista muutoksista, kun se toteutuu elokuun alussa. Muutos on valtakunnallisessakin mittakaavassa merkittävä, ja sen onnistunut toteuttaminen on monien eri toimijoiden yhteinen voimainponnistus. Vastaavaa ei ole vielä muualla tehty. Kun minut nimitettiin professoriksi Vaasan yliopistoon vuoden 2011 alusta lukien, ajattelin, että tässä tehtävässä ollaan pitkään, kenties jopa eläkeikään asti. Professuurini on yliopiston vanhin humanistisen alan professuuri, ja olen siitä ylpeä ja kiitollinen. Kesällä suunnitelmat kuitenkin muuttuivat, ja viimeisenä Vaasan-vuotenani olen tiedekunnan dekaanina mukana toteuttamassa liikkeenluovutusta, jonka piiriin minä ja moni muu kollegani kuulumme. Kaikesta huolimatta olen dekaanina suhtautunut liikkeenluovutukseen pragmaattisesti ja yrittänyt valaa optimismia niille, joita muutos koskettaa. Tieteellisesti kahden soveltavaan kielentutkimukseen erikoistuneen yksikön liitto luo Suomeen vahvan tutkimusyhteisön monipuolisessa humanistis-yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Muutos oli väistämätöntä, ja tätä taustaa vasten on hienoa, että Jyväskylän yliopisto haluaa panostaa kieliin ja kulttuuriin osana humanistista sivistystraditiotaan. Jyväskylä on Vaasan kieliaineille monessa mielessä tieteellisesti paras ratkaisu, ja siirrymme sinne vanhoina työntekijöinä. Rakenteellisella tasolla on sinänsä helppoa nähdä ne profilointiedut, jotka liikkeenluovutus tuo tullessaan, mutta henkilökohtaisella tasolla muutos on monelle kova paikka. Kaikki me, jotka teemme töitä liikkeenluovutuksen parissa ja johdamme muutosta, tiedostamme tämän ja suhtaudumme siihen vakavasti. Surutyö ottaa aikansa, ja sitten katsotaan eteenpäin. Yhtä tärkeää kuin onnistunut liikkeenluovutus on myös filosofisen tiedekunnan jäljelle jäävien alojen tulevaisuus osana uutta Vaasan yliopistoa, jossa parhaillaan suunnitellaan tulevaa ja mietitään uutta rakennetta. Vaasan yliopiston uusien painoalojen kannalta sekä hallintotieteet että viestintätieteet kuuluvat tutkimukselliseen ja koulutukselliseen ytimeen, johtamisen ja muutoksen painoalalle. Tästä ei ole epäilystäkään, ja nyt ne tarvitsevat aikaa keskittyä ydintehtävien hoitamiseen. Samoin on koko yliopiston etu, että täällä on monipuolinen ja vahva kielikeskus, jolla on erillisyksikön asema.. Kun Vaasan yliopisto ensi vuonna täyttää 50 vuotta, yliopisto on tehnyt oman osuutensa rakenteellisesta kehittämisestä ja valtakunnallisesta työnjaosta ja voi ottaa suunnan kohti uutta aikaa.


Osa yhteisöä }}}

Voit lähteä Vaasasta, mutta Vaasan yliopisto ei lähde sinusta. Alumnina säilytät yhteyden yliopistoosi.

Teksti TIINA RAMSILA

Kuva OLEG KATCHINSKI

Koti keskellä Lontoota Rafael Rantanen opiskeli Vaasan yliopistossa rahoitusta ja lähti maisterin paperit kainalossa huipputöihin Lontooseen. Hän kaipaa alumneilta lisää ylpeyttä omasta yliopistosta ja haastaa itsensä hyppäämällä vähän liian syviin vesiin. Rafael asuu keskellä Lontoo Cityn hälinää ja tylsistyy helposti, jos kalenteri on aivan tyhjä.

Kuka: Rafael Rantanen Opinnot: Kauppatieteiden maisteri 2016, pääaine rahoitus Työ: Analyytikko, Golden Sachs

20

VOX CORDIS 1/2017


Mitä muistat hyvällä opiskeluajoista? Viihdyin Vaasassa äärettömän hyvin. Joustava opintosuunnitelma tukee opiskelijaa ja helpottaa opiskelun ja opiskelijaelämän yhteensovittamista. Se mahdollisti myös aktiivisen osallistumisen opiskelijatoimintaan, ja erityisesti vuosi ainejärjestön hallituksessa oli täynnä tekemistä ja hyviä tyyppejä. Keväällä 2016 gradun valmistumisen jälkeen takki olikin aika tyhjä ja siirtyminen työelämään tuli juuri oikealla hetkellä.

Mitä olisit kaivannut lisää opiskeluaikoina? Toivoisin yliopistolta, opiskelijoilta ja alumneilta lisää ylpeyttä omasta yliopistosta. Turhalla kainostelulla ei saavuteta mitään. Voisimme yhdessä parantaa yliopiston brändiä puhumalla itsevarmasti omasta koulutuksesta, mistä hyötyvät kaikki Vaasan yliopistosta valmistuneet.

Mitä teet työksesi? Olen analyytikkona Goldman Sachsilla Lontoossa. Teen töitä riskienhallinnassa, jossa arvioimme eri yritysten ja rahoitusinstrumenttien luottoriskiä. Työssäni käyn läpi markkinatutkimuksia ja keskustelen kokeneempien pankkiirien kanssa. Tavoitteena on arvioida, kuinka paljon riskiä pankki on valmis ottamaan tietyn tuotteen tai yrityksen kanssa. Jo opiskeluiden aikana olin työharjoittelussa pankissa Münchenissä. Viimeisen opiskeluvuoden syksyllä 2015 päätin hakea töihin Lontooseen, koska englanninkielinen työympäristö houkutteli. Pitkän haastattelurumban jälkeen Goldman Sachsilta tarjottiin paikkaa sillä ehdolla, että saisin tutkinnon valmiiksi ennen töiden aloittamista. Goldmanin työkulttuuri on kilpailuhenkinen mutta myös tosi reilu. Joka vuosi kollegat arvioivat toisiaan avoimesti. Se kannustaa auttamaan muita, kun palkka ei perustu pelkästään omaan suoritukseen, vaan myös siihen, mitä muut ajattelevat sinusta. Asun kimppakämpässä Lontoon Cityssä, ja toki vuokrakin on sen mukainen. Edulliset ravintolat, elävä kaupunginosa ja kävelymatka töihin ovat kuitenkin kuukausivuokran arvoiset. Ihmiset ovat äärimmäisen ystävällisiä, ja yllätyn aina, kuinka monta “please” ja “sorry” -sanaa britit saavat mahtumaan yhteen lauseeseen.

Mikä työssäsi on parasta? Olen aina pitänyt uuden oppimisesta, ja riskienhallinnassa keskeistä on asioiden ymmärtäminen. Goldman työnantajana on ihan huippuluokkaa, koska työntekijöiltä myös vaaditaan paljon. Työpaikalta löytyy muun muassa oma kuntosali, terveyskeskus, hammaslääkäri ja ravintoloita, vaikka lounas viedään lähes aina omalle työpisteelle. Parasta ovat aivan timanttisen fiksut työkaverit ja jatkuvat haasteet. On tietysti harmi, että vapaa-aikaa ei viikolla juurikaan ole, mutta kun työ on mielenkiintoista, ei haittaa, vaikka työviikot venyvät välillä pitkiksi.

Mitä tulevaisuudensuunnitelmia sinulla on? Uskon, että palaan Suomeen. Kun olen nähnyt, mitä Lontoolla on tarjota, siirryn seuraavaan elämänvaiheeseen. En kuitenkaan tee pitkän aikavälin tavoitteita, vaan suunnittelen mieluummin tulevaa vähän kerrallaan. Haluaisin kokea vielä toisen suurkaupungin, kuten New Yorkin tai Hong Kongin, ennen Suomeen paluuta. Olen luonteeltani sellainen, että hyppään aina vähän liian syviin vesiin, joissa pärjääminen vaatii enemmän, kuin mitä olen osannut aikaisemmin. Aloitin pari vuotta sitten uuden vuoden lupausten tekemisen. Täksi vuodeksi lupasin aloittaa uuden harrastuksen ja parantaa italian kielen osaamistani kesän matkoja varten. Viime vuoden lupaukset olivat 3200 metrin tulos Cooperissa ja deadline gradulle, jotka molemmat toteutuivat.

Tervetuloa ystävien pariin,

Alumni! Yliopistolaisuus alkaa fuksina, mutta ei lopu tutkintotodistukseen. Vaasan yliopisto haluaa olla mukana elämäsi ja urasi eri vaiheissa. Liittymällä mukaan alumnitoimintaan yhteydenpito jatkuu luontevasti. Liity alumniksi verkossa: } uva.fi /alumnit

MITÄ SINÄ SAAT? }} Verkoston, jolta löytyy neuvoja ja tukea työelämän haasteisiin }} Sähköisen alumniuutiskirjeen ja kutsuja tapahtumiin }} Tietoa täydennyskoulutusmahdollisuuksista }} Ajankohtaista tietoa yliopistomaailmasta

facebook.com/VaasanYliopistonAlumnit alumni@uva.fi

Mitä teet vapaa-ajallasi? Käyn nostelemassa puntteja 4-5 kertaa viikossa. Tykkään myös laittaa ruokaa ja lukea, vaikkakin sääntönä on, ettei kirjalla saa olla mitään tekemistä rahoituksen kanssa.

VOX CORDIS 1/2017

21


Avoin yliopisto }}}

Avoimesti oppien

Teksti RIIKKA KALMI 22

VOX CORDIS 1/2017

Kuva MIKKO LEHTIMÄKI


Sijoitusharrastus houkutti Petri Bäckmanin avoimen yliopiston opiskelijaksi. Nyt tähtäimessä on haku maisteriopintoihin Vaasan yliopistoon

K

un ensimmäisen kerran tapaan Petri Bäckmanin, hän hymyilee keskellä Botniahallin messuhälinää iso ruusukimppu kädessään. Bäckman on palkittu Vaasan yliopiston vuoden 2016 aikuisopiskelijana. Palkinto ei ole tullut aiheetta. Häntä kuvaillaan rohkeaksi, päämäärätietoiseksi ja motivoituneeksi opiskelijaksi, joka on suorittanut opintojaan avoimessa yliopistossa ripeästi hyvällä menestyksellä. Mutta mikä on saanut 28-vuotiaan kalajokelaisen nosturinkuljettajan vaihtamaan elämänsä suuntaa ja opiskelemaan kauppatieteen yliopistokursseja? – Tein armeijan jälkeen nosturinkuljettajan ammattitutkinnon ja pääsin Kalajoelle satamaan töihin. Olin siellä seitsemän vuotta. Ryhdyin miettimään, että mitä sitä ’isona’ tekisi. Päätin, etten ole satamassa loppuelämää. Rakensin sijoitusmielessä talon Hiekkasärkille. Sen jälkeen alkoivat pikkuhiljaa sijoitukset ja pörssiosakkeet kiinnostamaan, Bäckman kertoo. Sijoitusharrastuksen myötä Bäckmanilla kypsyi ajatus opiskella kauppatieteitä ja erityisesti rahoitusalaa. – Nuorempana en koskaan ajatellut, että opiskelisin yliopistossa. Olin enemmän käytäntöön suuntautunut. Nyt päätin kuitenkin kokeilla ja suoritin ensimmäiset Vaasan yliopiston avoimen yliopiston kurssit Kokkolassa kesäyliopiston kautta. Huomasin, että kyllähän tämä ala kiinnostaa, sanoo Bäckman. Bäckmanin sisar oli opiskellut kauppatieteitä ja vinkkasi, että avoimen yliopiston väylän kautta voisi hakea opiskelemaan tutkintoakin. Samalla voisi käydä töissä, koska opintoja saattoi tehdä iltaisin ja viikonloppuisin. – Aika pian opiskelu muuttui tutkintotavoitteiseksi, Bäckman sanoo. Kalajoelta on Kokkolaan matkaa, mutta vieläkin pitempi tovi – reilut pari tuntia suuntaansa - vierähtää opiskelijan autoillessa Kalajoelta Vaasaan. Bäckman siirtyi opiskelemaan Vaasaan, sillä Vaasan yliopiston avoimessa yliopistossa oli hänen mukaansa paras mahdollinen tarjonta. Bäckman kiitteleekin esimiestään satamassa, joka ymmärsi miehen opiskeluhaaveet ja tarjosi joustoa työssä. Matkan lisäksi haasteita riitti ensi alkuun myös opintojen aloittamisessa, kun kielitaitoa piti kehittää ja opiskelukäytäntöjä ja -tekniikoita ottaa haltuun. Bäckmanilla on kuitenkin asenne kohdallaan. – Urheilin nuorempana, sieltä tulee vietti tehdä täysillä, en jätä mitään sattuman varaan. Teen hyvin, jos jotain teen, Bäckman selittää.

B

äckman luki aluksi muutaman kurssin johtamista ja talousoikeutta, mutta siirtyi hyvin pian opiskelemaan määrätietoisesti laskentatoimen ja rahoituksen kursseja tarkoituksenaan kerätä kandidaatin verran opintopisteitä. Kovasta motivaatiosta kertoo sekin, että pitkästä matkasta huolimatta hän on osallistunut luennoille ja tentteihin Vaasassa. Tentti on jäänyt väliin ainoastaan yhden ainoan kerran. Syy on kuitenkin

perusteltu, sillä Bäckman kertoo, että hänen talonsa paloi tenttiä edeltävänä iltana ja jouduttiin myöhemmin purkamaan lähes kokonaan. Viime syksynä Bäckman teki suuren ratkaisun. Hän myi talonsa, jätti työnsä ja muutti Kalajoelta Vaasaan, jotta ehtisi useammalle avoimen yliopiston kurssille.

R

ivakat opinnot takaisivat mahdollisuuden hakeutua Vaasan yliopiston tutkinto-opiskelijaksi jo tämän kevään avoimen väylän haussa. – Uskon, että minulla tulee olemaan 150 opintopistettä kasassa, Bäckman sanoo. Vaikka opinnot ovat sujuneet mallikkaasti, niin alkuperäinen tavoite – eli haku rahoituksen maisteriohjelmaan ei näytä onnistuvan. – Kursseja ei ole riittävästi tarjolla, jotta avoimen väylään vaaditut laskentatoimen ja rahoituksen kurssit saisi suoritettua, Bäckman harmittelee. Hän ei kuitenkaan ole tästä lannistunut, vaan on vaihtanut sivuaineensa talousoikeuden uudeksi pääaineekseen. Opintojen vaatima työmäärä on kuitenkin iso, ja aikaa ei ole paljon. – Nyt talven ja kevään aikana on suoritettava vielä seitsemän kurssia hyvin arvosanoin, jotta voisin hakea avoimen väylässä. Petri Bäckman ei pelkää muutosta, itsensä kehittämistä ja siihen liittyviä haasteita. Hän kannustaa myös muita olemaan rohkeita. – Takapakkeja ei kannata jäädä murehtimaan, aina löytyy mahdollisuuksia, jos tahtoa riittää. Pitäisi oikeasti uskaltaa tehdä niitä isoja ratkaisuja ja ottaa haaveista kiinni. Elämäntilanteet voivat tuntua hankalalta, mutta loppujen lopuksi ne ovat vain järjestelykysymyksiä.

Tavoitteena tutkinto avoimen väylän kautta

5

VINKKIÄ OPINTOIHIN

1. Ole järjestelmällinen ja vältä turhia kursseja, väylähaku vaatii panostamista pääaineeseen. 2. Pohdi, miten suhteutat työn ja opiskelun toisiinsa ja mieti, kuinka paljon pystyt opiskelemaan lukukautta kohti. 3. Muista mahdollisuus avoimen yliopiston opintoneuvontaan. 4. Käytä lähiopetusmahdollisuudet hyväksesi. 5. Älä lannistu takapakeista.

Lisätietoa opiskelusta avoimessa yliopistossa: www.uva.fi/avoin

VOX CORDIS 1/2017

23


Elämän suola }}}

Työssäkin jaksaa paremmin, kun harrastaa vapaa-ajalla jotain mukavaa. Lue, mikä antaa virtaa yliopistolaisille.

Seikkailu aarteen perässä Teksti TIINA RAMSILA

24

VOX CORDIS 1/2017

Kuvat MIKKO LEHTIMÄKI


Ulos luontoon ja kaupunkien keskustoihin on piilotettu kätköjä. Kätketyn aarteen perässä kulkevat pelaajat ovat kuin jäseniä salaseurassa. Vain he tietävät kätköistä. Heidän velvollisuutensa on myös pitää kätköt piilossa, pois jästien silmistä. Jästejä Harry Potter -kirjojen mukaisesti olemme siis me tavalliset kadunkulkijat ja salaseuralla tarkoitetaan geokätköilyä. Pöydän toisella puolella istuu harrastukseen koukkuun jäänyt Vaasan yliopiston tietojärjestelmätieteen professori Tero Vartiainen. Kaveri tutustutti Vartiaisen geokätköilyyn vuonna 2007. Harrastus vei miehen mennessään oikopäätä. Tällä hetkellä koossa on yli 3 000 kätköä. – Tavoitteeni on löytää 10 000 kätköä ennen eläkeikää, Vartiainen naurahtaa.

Jännitystä ja löytämisen iloa Geokätköilyä voi harrastaa kuka tahansa. Aloittaminen on helppoa. Vartiainen näyttää geokätköilyn kansainvälisen verkkosivuston, jolta löytyvät kuvaukset ja koordinaatit kaikista maailman kätköistä. Pelaaja laittaa koordinaatit gps-laitteeseen tai älypuhelimeen, joka näyttää, mihin suuntaan mennä. Vartiainen kutsuu geokätköilyä hedonistiseksi eli nautintoon tähtääväksi peliksi, jossa saa kokea jännitystä ja löytämisen iloa. Kätköjä voi etsiä yksin tai kaverien kanssa. – Pelin haasteena ja jujuna on löytää geokätköksi kutsuttu rasia, joka on usein ovelastikin piilotettu. Koordinaatit kertovat 3–5 metrin säteellä kätkön sijainnin. Tiedän siis suunnilleen, mutta en tarkalleen, missä kätkö on. Pahimmillaan olen pyörinyt paikallani kätköä etsien parikin tuntia. Helpommaksi kätköilyä ei suinkaan tee se, että sitä pitää tehdä ilman, että jästit tajuavat mitään. – Vaaditaan harhautus- ja näyttelijäntaitoja, kun etsit kätköä, eikä kukaan muu saa hoksata, mitä olet tekemässä.

Tarinat kätköjen takana Jokainen geokätköilijä voi myös piilottaa omia kätköjä sekä julkaista verkkosivustolla kätkön koordinaatit ja muita vihjeitä. Toiset harrastajat lukevat sivustolta kätkön kuvauksen ja selvittävät, mihin kätkö on piilotettu. Paikan päällä löytäjä kuittaa rasiassa olevaan lokikirjaan nimimerkkinsä ja päivämäärän. Vartiainen kertoo, että moniin geotkätköihin liittyy tarina, joita hän on lukenut lukuisia. Ne ovat hänen mielestään harrastuksessa parasta. – Geotkätkö on saatettu tehdä esimerkiksi piilottajan lapsuuden, toisen ihmiskohtalon tai historiallisen tapahtuman kunniaksi. Tarinat löytyvät verkkosivustolta kätköjen kuvauksista. Vartiainen etsii geotkätköjä enimmäkseen kavereidensa kanssa. Tavallisesti he lähtevät luontopolulle saadakseen liikuntaa ja kiertäessään reittiä etsivät samalla pari kätköä. Toisinaan Vartiaisen tulee arki-iltaisin ”lähdettyä yhdelle” ja työmatkan varrellakin hän saattaa tehdä löytöjä. – Aikoinaan yhden kaverin kanssa saatoimme liikkua aamusta iltaan, emmekä lopettaneet ennen kuin olimme löytäneet vähintään 15 kätköä.

Adrenaliinipiikkejä Geotkätköjä on piilossa julkisilla paikoilla esimerkiksi kaupunkiympäristössä, soilla, metsissä ja pelloilla. Vartiainen kertoo, että tyypillinen kätkö löytyy lähimetsästä luontopolun lähettyviltä. Geokätköilyssä on myös sääntöjä: on kiellettyä roskata sekä kätkeä vaarallisiin tai sopimattomiin paikkoihin, kuten toisten pihoihin tai aivan junaradan viereen. Kätköistä pitää myös huolehtia. Vartiaisen mukaan tarinoiden lisäksi harrastuksen hyviä puolia ovat, että se pistää liikkumaan sekä näkemään paikkoja ja epätavallisiakin nähtävyyksiä. Hän itse nauttii luonnossa kulkemisesta. Kätköjä etsiessään hän on tavannut Suomessa jos jonkinmoisia luonnon ihmeellisyyksiä. – Olen nähnyt hylättyjä kaivoksia ja louhoksia, vanhoja myllyjä, metsään jätettyjä autoja ja jopa junanvaunun, talon kokoisia siirtolohkareita, metsäkirkon sekä tyhjän joen uoman, kun vesi on ohjattu tunneliin kallion sisälle, hän luettelee. – Erikoisin kohtaamani kätkö on ollut junaraiteen alla olevassa vesitunnelissa. Tunneli oli ahdas, mutta mahduin konttaamaan. Keskellä tunnelia alkoi pelottaa, mitä tapahtuisi, jos juna nyt tulisi. Tällaiset kokemukset jäävät mieleen extreme-elämyksinä.

”Pelin haasteena ja jujuna on löytää geokätköksi kutsuttu rasia, joka on usein ovelastikin piilotettu. Helpommaksi kätköilyä ei suinkaan tee se, että jästit eivät saa tajuta mitään.”

VOX CORDIS 1/2017

25


Ajassa kiinni }}}

Digitalisaatio etenee vauhdilla teollisuudessa, palveluissa, hallinnossa ja opetuksessa. Teksti RIIKKA KALMI Kuvitus STUDIO ANDREI

O

petushallituksen nykyinen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen kuvasi digitalisaatiota taannoin ”pyörremyrskyksi, joka pistää asiat monella tapaa uusiksi”. Digitaalisten teknologioiden kuten vaikkapa mobiiliteknologioiden, analytiikan, big datan, pilvipalveluiden, virtuaalitodellisuuden, robotiikan, 3D-tulostuksen, sosiaalisen median tai asioiden internetin käyttöönotto tarkoittaa kokonaisvaltaista toimintatapojen ja prosessien muutosta.

26

VOX CORDIS 1/2017

Vaasan yliopistossa digitalisaation eri teknologioita ja niiden vaikutuksia toimintaan ja prosesseihin tutkitaan hyvin laajasti eri tieteenalojen kautta. Tällä hetkellä uusia tutkimushankkeita on käynnistynyt esimerkiksi pilvivalmistukseen, teknologiayritysten palvelullistamiseen ja digitalisaatioon, henkilöstöjohtamisen ja strategiaprosessien digitalisointiin, taloustaitojen pelilliseen opetukseen sekä optimointialgoritmien ja arvon yhteiskehittelyyn perustuvien IT-palveluiden kehittämiseen liittyen. Lisäksi digitalisaatio on erittäin ajankohtai-

nen teema myös yliopiston opetuksessa. Digitalisaation hyödyntäminen on Vaasan yliopiston tärkeä kehittämiskohde ja osa yliopiston uutta strategiaa vuosille 2017– 2020. Nyt ei puhuta vain uusista oppimisympäristöistä, teknologioista, välineistä ja oppimateriaaleista, vaan myös digitaalisen osaamisen kehittämisestä. Tässä artikkelissa tarjoamme lukijalle kolme eri näkökulmaa digitalisaatioon yliopistomme asiantuntijoilta.


Ilkka Luoto

Risto Säntti

Juha Arrasvuori

Yliopistonlehtori, Aluetiede

Erikoissuunnittelija, opetuksen digitalisaatio

Yliopistotutkija, Tuotantotalous, SC-Research

Alueita ja paikkoja kun yhteiskunta koodattiin

Parempaa opetusta yhdessä tekemällä

Keinoja valmistavan teollisuuden uudistumiseen

Digitalisaation ennustettiin aikanaan johtavan eräänlaiseen verkkotodellisuuteen. Nyt vaikuttaa siltä, että tiedon taskusaatavuus tihentää määrättyjen paikkojen käyttöä, kun samalla toisten paikkojen käyttö ohenee. Käytämme mobiililaitteita vapautuaksemme paikkamaailman kahleista, mutta samojen laitteiden avulla löydämme kunnostetun hiihtoladun äärelle tai REKO-ringin lähiruokatorille. Työntekokin onnistuu monelta osin järvimaisemaa katsellen. Ajassamme on jotakin perin kiehtovaa, sillä henki ja aine kilvoittelevat sopuisasti, kun ympäröivää maailmaa mallinnetaan koodilla. Binäärijärjestelmän digitaalisuus tuottaa yhteiskunnallisuutta samalla, kun yhteiskunta tarjoilee alati uusia koodaamisen tarpeita. Mitattuun sijaintiin perustuva paikkatieto yhdessä erilaisten sensoreiden välittämän tiedon kanssa on arvokasta niin hallinnolle kuin kaupallisillekin toimijoille. Etu- ja maksukortit, matkapuhelimet, valvontakamerat, autoihin asennettavat mustat laatikot sekä sähköiset avaimet tallentavat jälkiä käyttäjistään rekistereihin. Vaikka isoveli valvookin, sähköisten palveluiden tarjonnat hyödyttävät loppukäyttäjiä, kun todellisuus, lisätty todellisuus ja virtuaalitodellisuus lomittuvat toisiinsa saumattomasti. Nyky-yhteiskunta perustuu kasvavaa kaistanleveyttä janoavalle tietoliikenteelle, joka risteytyy aktiivisesti muiden palvelujärjestelmien kanssa. Aluetieteilijät ajattelevat, että tämä näkyy vähitellen myös maanpinnan alue- ja yhdyskuntarakenteessa. Harvaan asutut alueet kylineen sekä maakuntiin levittäytyvä kaupunkiverkko edellyttävät kattavia ja luotettavia tietoliikenneyhteyksiä. Ilman nopeita ja ennakoitavia yhteyksiä ei voida vakavasti puhua palvelujen digitalisoinnista. Hallituksen linjauksen mukaisesti myös sote-uudistuksessa palveluja ja hallintoa kehitetään juuri sähköistämisen kautta. Globalisaation tahdistamassa epävarmuudessa maaseutumaiset alueet muodostavat luonto- ja hyvinvointiresurssin, jos ne osataan kaukonäköisesti kytkeä osaksi koko yhteiskunnan kilpailukykyä. Tässä on yksi digitalisaation konkreettinen mahdollisuus.

Opetuksen digitalisaatio herättää monenlaisia ajatuksia: toiveita ja pelkoja. Hyvä digitaalinen opetus voi olla joustavaa, vapaata paikasta ja ajasta, helpompaa ja edullisempaa. Huono digiopetus voi näkyä käyttäjille monimutkaisina jäykkinä järjestelminä, jotka edellyttävät enemmän panostusta kuin tarjoavat hyötyä. Opetuksen digitalisaatio onnistuu, kun käyttäjät – opiskelijat ja opettajat – kokevat sen hyödylliseksi, kohtuullisen helpoksi omaksua ja käytön vaikutukset positiivisiksi. Vaikuttaa siltä, että opetuksen digitalisaatio kehittyy, kun opettajille tarjotaan perusteltuja ja parempia uusia toimintatapoja heidän itse havaitsemiinsa tarpeisiin. Digitaalisten ratkaisujen käyttö edellyttää uuden oppimista, ja opettajilla on vain rajallisesti aikaa kehittää digitaalista opetusosaamistaan. Opetusteknologian nopea kehitys tarjoaa loputtomasti mahdollisia opeteltavia asioita. Osa teknologiasta on helposti omaksuttavaa, osa monimutkaista ja perusteellista syventymistä edellyttävää. Mielestäni verkossa tapahtuvan oppimisen erityinen ratkaistava kysymys liittyy vuorovaikutukseen. Vuorovaikutteisuuden toteuttaminen verkossa on haastavampaa kuin lähiopetuksessa. Tekstipohjainen kommunikointi on niukasti vuorovaikutteista ja verkko-oppiminen on valitettavasti edelleen valtaosin tekstiin perustuvaa. Ei riitä, että keskustelu rajoittuu opiskelijan ja opettajan väliseksi. Hyvä vuorovaikutus on monisuuntaista sekä rakentuu ilmeiden ja eleiden, kuvan ja äänen varaan. Vaasan yliopistossa lähtökohdaksi on asetettu saman Moodle-oppimisalustan käyttö kaikilla yliopiston kursseilla. Tämä tarjoaa hyvän perustan opetuksen digitalisaation kehittämiselle. Sekä opettajat että opiskelijat tarvitsevat lisää digiosaamista. Liikkeelle tulee lähteä opettajista, näiden osaamisen varmistamisesta. Tämä tapahtuu kehittämällä digitaalisen opetuksen toimintamalleja ja täsmäratkaisuja lähellä opettajia ja näiden kanssa. Opiskelijoilla on lähtökohtaisesti hyvät perusvalmiudet digitaaliseen opiskeluun. Ratkaisuja digitaalisen oppimisen kehittämiseen valmistellaan yhteistyössä oppilaskunnan kanssa.

Innovaatiotutkijana minua kiinnostaa, kuinka jokin käyttöön otettu teknologinen uutuus muuttaa toimintaa organisaatiossa tai kokonaisella toimialalla. Digitalisaatio on sateenvarjokäsite joukolle uusia teknologioita teollisesta internetistä 3D-tulostamiseen, joilla on potentiaalia paitsi stimuloida uutta liiketoimintaa, myös muuttaa ajattelu- ja toimintatapoja perinteisillä toimialoilla. Valmistava teollisuus on ollut läntisissä teollisuusmaissa 2000-luvun ajan suurten muutosten pyörteissä töiden siirtyessä edullisimman työvoiman maihin ja automaation korvatessa monia työvaiheita. Esimerkiksi Suomesta on hävinnyt lähes 100 000 teollisuuden työpaikkaa viimeisen kymmenen vuoden aikana. On ilmeistä, että valmistavan teollisuuden täytyy uudistua radikaalisti, jotta se säilyisi hengissä, puhumattakaan että se voisi kasvaa Suomen kaltaisessa maassa. Tekesin ja Vaasan yliopiston rahoittamassa iREN-hankkeessa olen ollut mukana tutkimusryhmässä, joka on selvittänyt tekijöitä, jotka luonnehtivat valmistavan teollisuuden uudistumisprosesseja. Uudistumismahdollisuuksien tarkastelussa keskityttiin digitalisaation hyödyntämiseen valmistavan teolliseen uudistumisen ajurina neljässä maassa, Suomi mukaan lukien. Hankkeessa kerättiin toisiaan täydentäviä näkökulmia haastattelemalla valmistavan teollisuuden toimijoita, digitalisaation tutkijoita ja teollisuuspolitiikkaverkostojen edustajia. Haastatellut asiantuntijat esittivät, että Suomella on hyvät lähtökohdat valmistavan teollisuuden uudistamiseen digitalisaatiota hyödyntämällä. Maan tekninen infrastruktuuri on kunnossa, koulutusjärjestelmä on toimiva, maassa on osaavaa työvoimaa ja yhteistyöverkostoja. Osalle työvoimaa tarvittaisiin kuitenkin taitojen päivittämistä tuoreimpiin teknologioihin ja digitalisaation johtamiseen sekä kokeilukulttuurin toimintatapoihin. Yliopistot ovat luonnollinen kumppani valmistavalle teollisuudelle tällaisten esteiden ylittämisessä. Merkittävin haaste on asiantuntijoiden mukaan vaikeus saada Suomeen investointeja valmistavan teollisuuden toimintojen digitalisointiin ja tältä pohjalta uuden liiketoiminnan kehittämiseen.

VOX CORDIS 1/2017

27


Innovointia Nokian kanssa

K

eksimiseen liitetään monesti selittämättömältä vaikuttava ‘ahaa’ -elämys, joka nähdään jonkinlaisena uniikkina ilmiönä. Keksintöjen tekemistä voidaan kuitenkin harjoittaa systemaattisesti innovointimenetelmien kautta, esittää yliopistotutkija Juha Arrasvuori Vaasan yliopiston innovaatiotutkimukseen suuntautuneesta SC-Research -yksiköstä. Yleinen käytäntö suojata keksintö on hakea sille patenttia. Nokia on suomalaisista yrityksistä patentoinut kaikkein eniten keksintöjä viime vuosikymmenten aikana. Nokia Technologies -liiketoimintaryhmä keskittyy tämän globaalin yrityksen teknologiakehitykseen ja lisensointiin. Yksikössä on keksitty ja kehitetty tuotteita muun muassa virtuaalitodellisuuteen liittyen, esimerkkinä palkittu OZO-virtuaalitodellisuuskamera ammattilaiskäyttöön. Vuoden 2016 aikana yliopistotutkija Juha Arrasvuori on saanut tilaisuuden arvioida pientä osaa Nokian keksintötoiminnasta päästessään kehittämään innovointimenetelmiä yhdessä Nokia Technologies -liiketoimintaryhmän huippukeksijöiden kanssa. Tutkimusjohtaja Arto Lehtiniemi Nokia Technologiesista kertoo, että yrityksellä oli jo käytössään hyviä tuloksia tuottanut innovointimenetelmä, mutta sitä haluttiin tehostaa entisestään ja samalla saada ulkopuolinen näkökulma menetelmän soveltamiseen.

Kuvitus STUDIO ANDREI 28

VOX CORDIS 1/2017

– Menetelmän tehostaminen on liittynyt yhtäältä siihen, että ideoita tuotetaan määrällisesti enemmän ja toisaalta keksimiseen liittyvän ajankäytön optimointiin. Toisin sanoen, keksimisprosessin alkupään ideoita pitää tuottaa paljon ja ne tulisi päästä käsittelemään nopeasti, jotta parhaimmat ideat voitaisiin suuremmitta viiveittä kehittää seuraavalle tasolle. Ketterä hankkeemme Juha Arrasvuoren kanssa on auttanut meitä saavuttamaan näitä tavoitteita, Lehtiniemi sanoo.

Yhteistyö näkyy patenttihakemuksina Osana innovointimenetelmien kehittämistä Arrasvuori on yhdessä Nokia Technologiesin tutkijoiden kanssa järjestänyt sarjan keksintötyöpajoja, joiden aiheet ovat liittyneet virtuaalitodellisuuteen. Työpajoissa käytetyt menetelmät ovat osoittaneet toimivuutensa käytännössä, sillä Nokia on jättänyt jo yli parikymmentä patenttihakemusta niiden avulla yhdessä kehitettyihin keksintöihin. Arrasvuoren mukaan vastaava innovointimenetelmien kehittäminen ja ’jalkauttaminen’ voisi hyvin olla osa yliopiston palveluntarjontaa yritysmaailmalle. – Yrityksen ulkopuolelta tuleva näkökulma voi avata keksinnöille uusia alueita, sanoo Arrasvuori.


Kerro

Vaasan yliopiston tarinaa eteenpäin. Tule ostoksille verkkokauppaamme:

uva.fi/shop Voit ostaa tuotteita myös infopisteestä.

PARANEMINEN ALKAA NUMEROSTA

0206 1000

Sairauden tai tapaturman sattuessa soita TerveysHelppiin. Saat nopeasti osaavia neu voja, hyvää hoitoa läheltä sekä korvausasiasi vireille. Terveydenhuollon ammattilaiset palvelevat sinua joka päivä klo 7−23. TerveysHelppi-puhelinpalvelun tuo ttaa Lääkärikeskus Dextra. Palvelu on osa LähiTapiolan henkilövakuu tusasiakkaiden korvauspalvelua.

Ota haaste vastaan! Lahjoita Vaasan yliopistolle. - ToimiTusjohTaja ari rinTa-jouppi, rinTa-joupin auToliike

Tue tulevaisuutta. Osta pala yliopiston sydäntä. Sijoita Vaasan yliopistoon – sijoitat alueemme hyvinvointiin ja menestykseen. Saat vähentää lahjoituksen verotuksessasi. Kysy lisää: Mika Palosaari, yhteyspäällikkö / 029 449 8522

uva.fi/varainhankinta

VOX CORDIS 1/2017

29


Moduuli alkaa huhtikuussa 2017

Strateginen HR

Suorituksen johtaminen ja palkitseminen

BONUS PANKKI EDUT

KHR MBAw

HR MBA uva.fi/mba

.fi

Moduuli alkaa syyskuussa 2017

Strateginen johtaminen

Koulutus alkaa syyskuussa 2017

MBA uva.fi/mba

Tue

tulevaisuutta tekstiviestillä

JOKA

Johtajana Kasvaminen

30

VOX CORDIS 1/2017

Lahjoita 10 euroa lähetä viesti: UVA nro 16499


Tiesitkö?

Muinaismuistot Tervahovin lattiassa Teksti ELINA RUOKARI

V

Kuva MIKKO LEHTIMÄKI

aasan yliopiston päärakennuksen Tervahovin lattiaa on tallonut yksi jos toinenkin, mutta harva ehtii pysähtyä ja katsoa jalkoihinsa. Yliopiston suurimpien luentosalien edustalla, siinä missä kampuksen liikenne on vilkkaimmillaan, lattia on täynnä muistoja menneisyydestä. Kivilattiaa koristavat aidot fossiilit satojen miljoonien vuosien takaa. Kauniilla kuvioilla varustettu lattia ei suinkaan ollut sattumaa. Fossiilit kuuluivat vuonna 1994 valmistuneen uuden Palosaaren kampuksen arkkitehtien suunnitelmiin. – Halusimme antaa uudelle arkkitehtuurille akateemista arvokkuutta, joten päädyimme Tervahovin lattian materiaalissa kalkkikiveen, jonka fossiilit tuntuivat sopivan kiehtovalta yksityiskohdalta, kertoo Simo Paavilainen, toinen kampuksen pääarkkitehdeista. Kivilaji paljastaa paljon fossiileista, sillä siitä voidaan päätellä niiden ikää ja sijaintia. Vaasaan nämä fossiilit ovat löytäneet tiensä Ruotsista, josta meitä lähimmät fossiilit löytyvät. Tervahovin fossiilit ovat niin sanottuja suorasarvisia pääjalkaisia eli oikosarvisia, jotka elivät meressä. Niiden suiposta ja pitkulaisesta ulkomuodosta ei heti arvaisi, että ne ovat mustekalojen kaukaisia esi-isiä.

– Oikosarvisilla oli useita lonkeroita sekä kova ja suora sarvimainen kuori. Samanlainen rakenne on myös tällä hetkellä maapallolla elävällä helmiveneellä, joka onkin oikosarvisten kaukainen sukulainen. Helmivene vain on kiertynyt rullalle, kun taas oikosarviset olivat rakenteeltaan suoria, täsmentää paleontologi Mikko Haaramo Helsingin yliopistosta. Oikosarviset elivät ordoviikkikaudella 488–444 miljoonaa vuotta sitten. Silloin elämää oli lähinnä vedessä, sillä ensimmäiset kasvit vasta kehittyivät maalle. Kaloja ei vielä ollut, vaan merten pääjalkaiset olivat oman aikansa hurjia petoja. Oikosarvisten fossiilit ovat syntyneet, kun eliön kuoltua sen jäänteet vajosivat merenpohjaan ja hautautuivat hitaasti kerrostuvaan maa-ainekseen. Pohjaveteen liottui erilaisia mineraaleja, jotka muuttivat jäänteiden koostumusta. Näin merenpohjassa makaava raato muuttui säilyvämpään muotoon, fossiiliksi. Seuraavan kerran kun astut Tervahovin pääovista sisään, käänne katse jalkojesi juureen. Fossiilit muistuttavat meitä kauniilla tavalla menneisyydestä ja muutoksista. Tutki vihertävää kalkkikivilattiaa, ja pääset itsekin tutustumaan satojen miljoonien vuosien takaiseen maailmaan.

VOX CORDIS 1/2017

31


Kolumni }}}

Osaamisella

työtä ja elinvoimaa Aluehallinnon uudistuminen 1.1.2019 tarkoittaa uuden, vahvan, Pohjanmaan etua ajavan toimijan syntymistä. Osa julkisista palveluista avataan kilpailulle, mikä edellyttää maakunnan liikelaitosten ja yhtiöiden perustamista. Vaikka valmistelutyö, hallinnon suunnittelu ja toimintojen yhdistäminen on mutkikasta, olemme sitoutuneet uudistuksen visioon: ”Pohjanmaan maakunta luo perustan elinvoimaiselle ja turvalliselle arjelle, sekä takaa toimivat, yhdenvertaiset ja helposti saavutettavat palvelut maakunnan asukkaille”. Uudistus kuulostaa massiiviselta ja sitä se myös on. Henkilöstömäärän kautta reformin koko on helpompi ymmärtää. Uusi maakunta tai sen omistamat liikelaitokset ja yhtiöt työllistävät noin 9000 henkilöä. Vaasan suurin yksityinen työnantaja Wärtsilä-konserni työllistää noin 2900 henkilöä. Maakunta hoitaa kahden vuoden kuluttua sosiaali- ja terveyspalveluita, nykyisten ELY-keskusten, TE-toimiston, Pohjanmaan liiton ja pelastuslaitosten tehtäviä sekä osaa muun muassa kuntien ja Aluehallintoviraston tehtävistä. Kuvioon kuuluu nykyisin julkisena palveluntuotantona järjestettävien palveluiden siirtäminen maakunnan omistamiin liikelaitoksiin ja yhtiöihin. Historiallisen suuressa hallinnollisessa uudistuksessa etsitään uusia tapoja toimia. Digitalisaatio etenee vauhdilla – ja välttämättä. Siihen että palvelut – myös maakunnan palvelut – toimivat verkossa, tarvitaan laajaa osaamista eri aloilta. Asukas, asiakas, on uudistuksen keskiössä. Asukkaiden osallistumista halutaan lisätä. Me kaikki olemme asukkaita, joten kysymys kuuluu – mitä sinä haluat? Pienestä ideasta voi syntyä suurta. Uuden maakunnan etu on eri toimijoiden tehtävien uudelleenjärjestely saman katon alle. Tehtäviin kuuluu muun muassa elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoitus. Uusi Pohjanmaa yhdistää monen toimijan, henkilön ja verkoston osaamisen – nykyinen yhteistyö syvenee ja avaa uusia ulottuvuuksia alueen kehittämiseen. Suurikaan toimija ei voi toimia yksin. Yhteinen hyvinvointi syntyy työllä ja työstä. Pohjanmaan alueen kehitys ja alueen kilpailukyky edellyttävät yhteistyötä. Oma yliopisto ja omat korkeakouluyksiköt tuovat Pohjanmaalle osaamista, jolla alueen elinvoima rakennetaan myös tulevaisuudessa. Muilla maakunnan toiminnoilla pyritään siihen, että alueella on opiskelijoille sekä vetovoimaa että pitovoimaa. Pohjanmaan vahvuus on vahva ja monipuolinen osaaminen, eteenpäin tähtäävä optimismi, ja peloton kyky nähdä sekä alueellinen, kansallinen että kansainvälinen ulottuvuus. Näistä aineksista syntyy alueen elinvoimaisuus, joka vie meitä pitkälle.

Kaj Suomela maakuntajohtaja

Pohjanmaan liitto

32

VOX CORDIS 1/2017


Minun kampukseni

hannajoenrannalla (Instagram)

tevivaasa (Instagram)

pauliniah (Instagram)

pauliinasa (Instagram)

opiskelijalahettilas (Instagram)

markojheinonen (Instagram)

kimkujala (Instagram)

iinaottilia (Instagram)

iidasway (Instagram)

Kaunis kampuksemme inspiroi kuvaajia joka päivä. Millaisena Vaasan yliopisto näyttäytyy sinulle? Muodostuuko se ihmisistä, tarinoista vai kiinnittyykö huomiosi johonkin yksityiskohtaan? Jaa kokemuksesi! Ota kuva yliopiston arjesta kampuksella ja julkaise se Twitterissä tai Instagramissa käyttäen #univaasa-tunnusta.

VOX CORDIS 1/2017

33


Muistatko? ”Muistan vuoden 1989 marraskuisen illan Raastuvankadun vanhan päärakennuksen suuressa luentosalissa. Opetusministeri Christoffer Taxell ilmoitti yllättäen Vaasan korkeakoulun henkilökunnalle ja opiskelijoille järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, että vuoden 1991 alusta Vaasan korkeakoulusta tulee Vaasan yliopisto. Ensin ministerin luultiin vitsailevan, mutta totta se oli. Hetki oli mykistävä ja riemuntäyteinen. Yksi kehä yliopistourallani kiertyi umpeen, kun rehtori vuoden 2016 kesäkuun alussa ilmoitti, että Vaasan yliopisto antaa liikkeen luovutuksena tutkintoon johtavan kielten opetuksen ja kielten tutkimuksen Jyväskylän yliopistolle. Ilman tutkintoon johtavaa kielten opetusta ja kielten tutkimusta Vaasan korkeakoulusta tuskin olisi tullut Vaasan yliopistoa.”

Hannu Katajamäki, professori emeritus ”Suhteellisen pitkällä urallani Vaasan yliopistossa eräs mieleenpainuvimmista tapahtumista oli se, että Pohjanmaan kauppakamari myönsi minulle vuonna 2000 ’Suuren Palkinnon’ merkittävästä työstä Pohjanmaan elinkeinoelämän hyväksi. Pidän elinkeinoelämän myöntämiä palkintoja suuressa arvossa, sillä soveltavan tutkimuksen tärkein tehtävä on, että se hyödyttää ympäröivää yhteiskuntaa. Sen vuoksi kauppakamarin myöntämällä palkinnolla oli minulle erityinen, kannustava merkitys. Palkinnosta ei saanut kertoa muille etukäteen, mutta minua kehotettiin valmistautumaan sen vastaanottamiseen kauppakamarin yliopistolla järjestämässä tilaisuudessa. Kerroin juhlapuheessani ensimmäisistä askelistani elinkeinoelämässä 1970-luvun loppupuolella Jyväskylässä. Sain tuolloin Gummeruksen toimitusjohtajalta Pekka Salojärveltä tehtäväksi kehittää Jyväskylän klubin laskentajärjestelmää. Hän toimi silloin klubin puheenjohtajana. Sovin klubin esimiehen kanssa huomattavasta palkasta: sain syödä klubilla ilmaiseksi. Tilaisuuden juhlayleisöä huvitti erityisesti kohta, jossa mainitsin, että köyhänä opiskelijapoikana tietysti maksimoin palkan ja lihoin 10 kiloa kuukauden aikana.”

Erkki K. Laitinen, professori emeritus ”Kevätauringon kurkistaessa tulee mieleen yliopiston perinteiset toukokuun Flooranpäiväjuhlat. Olin 90-luvulla mukana 'huvitoimikunnassa', jonka tehtävänä oli organisoida koko yliopistolle rentouttava ja piristävä yhteinen juhla ennen kesälomille kirmaamista. Kevään suvijuhla kokosi yhteen runsaasti yliopistolaisia eri tiedekunnista ja yksiköistä. Ohjelma oli omintakeista, sponsoreita ei juuri ollut. Oli kilpailuja, näytelmiä, yhteislaulua, karaokea, tanssia - ja hauskaa oli! Juhlilla oli useimmiten jokin teema, muun muassa 60-luvun bileet, hattujuhlat. Hattujuhlissa nähtiin paljon erilaisia hattuversioita ja paras tietenkin palkittiin.

Marjatta Larimo, eläkkeellä oleva suunnittelupäällikkö Marjatta Larimo on punaisessa hatussa. Tunnistatko muita hattujuhlijoita? Kerro meillekin! yliopistolehti@uva.fi

34

VOX CORDIS 1/2017


Avoimessa yliopistossa voit suorittaa mieleisiäsi opintoja ajasta ja paikasta riipumatta. Voit sisällyttää opinnot tutkintoosi. uva.fi/avoin

Kysy Lisää: opiskelijapalvelu p. 029 449 8190 opintojen ohjaus p. 029 449 8188 (Vaasa), 029 449 8199 (muut paikkakunnat) avoinyo@uva.fi | facebook.com/vaasanyliopisto.avoin

VOX CORDIS 1/2017

35


Oletko

sinä

se oikea? Olen Suomen kaunein, yllättävästi ja uudella tavalla ajatteleva oikeudenmukainen suunnannäyttäjä. Minun kanssani menestyt maailman muutoksissa ja pääset mukaan yhteiskunnan uudistamisen etulinjaan. Otan sinut huomioon ja arvostan mielipiteitäsi. Minulle sinä et ole kuka tahansa. Etsin sinua ennakkoluuloton, rohkea ja utelias opiskelijaksi Vaasan yliopistoon.

#tositarkoituksella

Hae 15.3.-5.4. Hallintotieteet / Kauppatieteet Tekniikka / Viestintätieteet

Katso profiilini:

uva.fi/hakijat


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.