Vox cordis 1/2016 by University of Vaasa

Vaasan yliopistolehti 1/2016

Uskalluksen aika

12 Vaikuttavaa tutkimusta 16 Uusi verovähennys yliopistolahjoittajalle 22 ”Takuuteekkarina sain heti töitä”

1/2016

Sisällys }}}

Koulutus kasvattaa johtajaksi

1/2016 Päätoimittaja Maria Mäkelä Toimitussihteeri Riikka Kalmi Taitto Satu Aaltonen Paino Fram Oy

Tilaukset, osoitteenmuutokset ja ilmoitusmyynti yliopistolehti@uva.fi Palaute yliopistolehti@uva.fi Kansikuva valokuvaaja Katja Lösönen

Vox cordis on Vaasan yliopiston tiedotuslehti. Sen voi tilata veloituksetta ja lukea sähköisenä versiona uva.fi /yliopistolehti. Lehden nimi Vox cordis (sydämen ääni) viittaa yliopiston omaan ääneen ja vastuulliseen tieteen tekemiseen.

Julkaisija Vaasan yliopisto ISSN 2323-8313 (painettu) ISSN 2323-8321 (verkkojulkaisu)

Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Kannessa rehtori Suvi Ronkainen

VOX CORDIS 1/2016

Vaasan yliopisto PL 700 Wolffintie 34, 65101 Vaasa Puh. 029 449 8000 www.uva.fi

” Tulevaisuus on meidän käsissämme”

Teema 1/2016

Löytöretki kotisohvalla

Yliopisto ja yhteiskunta 4 5 6 9 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 29 30 31

Mitä Vaasan yliopisto tuo alueelle? Pääkirjoitus Uutisia Väitökset & Well done Uskalluksen aika Vahvaa vaikuttavuutta Sote-simulointia Yliopisto tuo hyvinvointia Johtoajatus Hyvä johtaja tuntee itsensä Diplomi-insinööri uusimman huipputekniikan näköalapaikalla Palapeli joka ei koskaan tule valmiiksi Teekkarilakin tarina Minun kampukseni Muistatko? Sarjakuva Kolumni

Pelillisyys pakotti pohtimaan uva.fi facebook.com/vaasanyliopisto instagram.com/univaasa uva.fi /linkedin youtube.com/universityofvaasa twitter.com/univaasa

VOX CORDIS 1/2016

Kaduilta kuultua }}} Opiskelijoiden energiaa

Mitä yliopisto tuo alueelle? K au pu n ki laiset

vastasivat :

Kansainvälisyyttä Yliopisto tuo opiskelijoita ja yritysmaailmaan taitajia. Yliopisto tuo työpaikkoja.

Opiskelupaikka kotikaupungissa

Takuu lähiympäristön yrityksille nuoren työvoiman saatavuudesta.

Koulutettua työvoimaa, tietotaitoa

Kaunis kampus

Antaa mahdollisuuden parempaan tulevaisuuteen. Universitetet ger mycket för regionen. Det tillför kunnande, utveckling och kvalitet.

Opiskelijat tuovat nuorekkuutta ja tapahtumia Arvokkuutta. Henkistä pääomaa. Korottaa alueen profiilia.

Tutkimuksia, asiantuntijoita, käytännön sovelluksia tieteestä

VOX CORDIS 1/2016

||| Pääkirjoitus

Yliopisto, tuo ekosysteemin tärkeä palanen

un joka paikassa nyt huolestutaan, leikataan ja nipistetään vielä vähän lisää, yhteistyön merkitys korostuu entistä enemmän. Kukaan ei menesty yksin. Ei Vaasassa, ei Pohjanmaalla, ei Suomessa eikä etenkään kansainvälisesti. Toimiva kokonaisuus koostuu tieteellisestä tutkimuksesta, käytännön taitajista, vahvasta yrityselämästä ja elinvoimaisesta alueesta, joka tarjoaa puitteet hyvälle arjelle. Jos yksi pala ekosysteemistä muuttuu, se vaikuttaa heti kaikkiin muihinkin. Vaasa on korkeakoulujen kaupunki, ja se näkyy ja tuntuu katukuvassa. Opiskelijoiden kanssa jutellessa tapahtuu aina terveellinen palautus maanpinnalle: vaikka maailman myllerryksissä tapahtuisi mitä, heille tärkeintä juuri tässä hetkessä on hyvä opetus, kiva opiskelijaelämä ja mielekkäät työnäkymät. Opiskelijat ovat myös valmiita puhumaan oman opinahjonsa puolesta – tämän saa huomata joka vuosi yhä uudestaan. Vuosien mittaan Yvette, Iida, Matti, Janhabi, Enni ja kymmenet muut nuoret maailman eri kolkista ovat vapaaehtoisesti antaneet omat iloiset kasvonsa ja äänensä yliopistonsa viestin viemisen avuksi. Nämä reippaat sanansaattajat kulkevat tälläkin hetkellä Suomen lukioissa kertomassa yliopisto-opinnoista ja Vaasasta, kirjoittavat blogeja yön pimeinä tunteina, kuvaavat hangessa kahlaten yliopistonrannan kauniita auringonlaskuja instagramiin ja kertovat videolla opinnoistaan ja tulevaisuudenhaaveistaan. Yhä uudestaan tämä iloisen vapaaehtoisuuden ja positiivisuuden määrä hämmästyttää. Ja yhä uudestaan havainto vie johtopäätökseen, että tiiviin yliopistokampuksemme paljon puhuttu yhteisöllisyys ei ole vain mainoslause, vaan aito asia. Vaasa on myös kansainvälinen kaupunki. Suomen, ruotsin, englannin ja monen muun kielen huolettomasti sekoittuva porina on tuttua työpaikkojen lounaspöydissä ja kouluissa. Se on paikallisille niin arkipäiväistä, ettei monimuotoisuuden tuomaa lisäarvoa aina oikein ymmärretäkään. Alueen menestys ja kansainvälinen liiketoiminta olisi monin verroin vaikeampaa ilman kansainvälisiä opiskelijoita ja yritysten korkeakoulutettuja ja maailmalla sujuvasti liikkuvia huippuosaajia.

Yliopistojen tehtävinä Suomessa ovat tutkimus, opetus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Vaasan yliopisto uudistaa parhaillaan strategiaansa tuleville vuosille, ja siinä kaikki nämä kolme asiaa saavat niille kuuluvan painoarvon. Pian 50 vuotta täyttävä Vaasan yliopisto tiedostaa paikkansa ja vastuunsa yhteiskunnan rakentajana. Yliopistoilla on paikkansa alueen ekosysteemissä. Myös Vaasan yliopistolla, ja sillä erityisesti.

“Yhä uudestaan tämä iloisen vapaaehtoisuuden ja positiivisuuden määrä hämmästyttää. Ja yhä uudestaan havainto vie johtopäätökseen, että tiiviin yliopistokampuksemme paljon puhuttu yhteisöllisyys ei ole vain mainoslause, vaan aito asia. ”

Maria Mäkelä Viestintäpäällikkö

P.S. Käy katsomassa, mitä opiskelijamme Iida, Matti, Menno ja monet muut kertovat videolla: uva.fi/hakijat

VOX CORDIS 1/2016

Uutiset }}}

Kaasu puhuttaa

Vaasa EnergyWeekissä Vaasan yliopiston, VAMKin ja Novian yhteinen Vaasan Energiainstituutti (VEI) järjestää kansainvälisen kaasutapahtuman sekä tuuli- ja aurinkoenergian seminaarin osana jo perinteeksi muodostunutta Vaasa EnergyWeekiä eli Vaasan energiaviikkoa. – Kaasun käyttöön siirtymistä pidetään yhtenä maailman megatrendeistä, sanoo energiatekniikan professori Seppo Niemi Vaasan yliopistosta.

“ Ensimmäistä kertaa järjestettävä Vaasa Gas Exhange on verkostoitumistapahtuma, johon sisältyy korkeatasoinen kaikille avoin seminaari .” 17. maaliskuuta järjestettävän seminaarin teemoina ovat muun muassa energiaunioni, nesteytetty maakaasu eli LNG, biokaasu sekä rakenteilla oleva Vaasan yliopiston energialaboratorio eli Vaasa Energy Business Innovation Centre (VEBIC). VEBICiin on tulossa esimerkiksi kaasumoottoreiden tutkimusta. Tuuli- ja aurinkoenergia ovat puolestaan aiheena 16. maaliskuuta järjestettävässä seminaarissa. – Alueella on vahvaa tuulienergian teollisuutta ja yliopistolla on tällä hetkellä kaksi kansainvälistä tutkimushanketta aiheesta. Pyrimme vahvistamaan myös aurinkoenergian tutkimusta, sanoo tutkimusjohtaja Erkki Hiltunen Vaasan yliopistosta. Aiheesta lisää: www.energyweek.fi

Yliopisto palkitsi viime vuoden tutkimus- ja opetusteot Vuoden tutkimusteko -palkinnon sai teknillisen tiedekunnan sähkö- ja energiatekniikan yksikön professori Seppo Niemi. Hän palkittiin ansioituneena toimijana strategisen huippuosaamisen keskittymän tutkimushankkeissa. Vuoden opetusteko -palkinnon sai kokemuksellisen oppimisen ja korkeakoulujen välisen yhteistyön kehittämisestä markkinoinnin yksikön yliopistonlehtori Ari Huuhka kauppatieteellisestä tiedekunnasta.

VOX CORDIS 1/2016

Dekaani videobloggaa Filosofisen tiedekunnan dekaanin, aluetieteen professori Hannu Katajamäen blogia voi nyt lukemisen lisäksi katsella. Tunnettu yhteiskunnallinen keskustelija ryhtyi videobloggaamaan eli vloggaamaan. – Video on kiinnostava väline. Se haastaa tiivistämään monimutkaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä kolmeenkymmeneen sekuntiin. Se myös opettaa pelkistämisen taitoa ja vastaanottajakeskeistä viestintää, Katajamäki sanoo. Katajamäen videoiden teemoja ovat aluekehitys, hallintouudistukset, maaseutu ja sivistysyliopistoidean puolustaminen. Videoblogilla voi tavoittaa myös uutta yleisöä – vloggaus kun on etenkin nuorten suosiossa. Katajamäen mukaan tutkijoiden osallistuminen ajankohtaiseen keskusteluun on ”ääritärkeää”. Osallistumalla oppii ja kehittyy ammatillisesti. – Linnoittautuminen puhtaaseen tiedemaailmaan johtaa ainakin yhteiskuntatieteissä vieraantumiseen todellisista kysymyksenasetteluista. Kannattaa tulla ulos luolasta, ryhtyä käymään rohkeaa ja monikanavaista keskustelua. Samalla avautuu kokonaan uusi ideoiden ja tutkimuksen teon mielekkyyden maailma. Syntyy laadukasta tutkimusta ja opetus monipuolistuu, Katajamäki suosittelee.

Katso vlogi: www.uva.fi/fi/blogs/expert/aluekehityksen_arki

Myynti MBA alkaa elokuussa Myynti MBA -koulutusohjelma on Levón-instituutin uusin koulutuskokonaisuus. Elokuussa alkava koulutus on kehitetty myynnin strategisen suunnittelun ja tuloksellisen myyntityön käytännön kehittämiseen. – Muuttuva yhteiskunta ja yritysten kilpailutilanteet vaativat joustavaa muuntautumiskykyä ja avointa suhtautumista myyntityöhön. Uusien asiakkuuksien löytäminen vaatii uudenlaista ajattelutapaa, sanoo koulutuspäällikkö Sari Soini. Koulutuksessa keskitytäänkin yritystenväliseen ja ratkaisukeskeiseen myyntityöhön. Myynti MBA antaa myös käytännön vinkkejä vaativiin myyntitilanteisiin. – Ohjelma tuo osaamista esimerkiksi myyntiorganisaation luomiseen, uusien asiakkaiden hankintaan, myyjän itsetuntemukseen, neuvottelutaitoihin ja kansainvälisillä myyntiareenoilla toimimiseen. Ohjelma sopii myyntipäälliköille, myynnin asiantuntijoille, myyntityön kehittäjille ja sellaisiksi aikoville.

Yliopiston säästöt vähentävät henkilökuntaa Vaasan yliopiston yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena irtisanottiin kuusi henkilöä ja kolme siirtyi osa-aikaiseksi. Yt-neuvottelujen piirissä oli opetuksen ja tutkimuksen tukipalveluissa toimiva muu henkilökunta, kaikkiaan noin 150 henkilöä. Vaasan yliopiston tukipalveluiden säästötarve vuositasolla on 500 000 €, josta noin puolet pystytään säästämään tilakuluja karsimalla, eläköitymisin sekä henkilöstön ehdottamin säästökeinoin. Muu säästö joudutaan etsimään henkilöstöratkaisuilla. Suomen yliopistojen valtionrahoitus on pienentymässä tulevina vuosina pysyvästi. Samaan aikaan hallitusohjelman linjauksissa suunnitellaan leikattavaksi koulutukseen ja tutkimukseen suunnattavaa rahoitusta.

Yhteiseen opetukseen

Vaasan yliopisto ja Vaasan ammattikorkeakoulu ovat sopineet yhteisen tekniikan ja kaupallisen alan opetuksen käynnistämisestä. Myös Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa käynnistetään yhteinen kaupallisen alan opetus. Ensimmäiset opintojaksot ja opintopolut tulevat tarjolle jo lukuvuonna 2016–2017. Koulutuksiin haetaan edelleen omilla pääsykokeillaan, ja tutkinnot säilyvät ennallaan. Ammattikorkeakoulujen insinööri- ja tradenomitutkinnon sisältöä muutetaan niin, että se antaa riittävät valmiudet siirtyä joustavasti yliopiston maisteriohjelmiin.

Sosiaali- ja terveyshallintotieteen maisteriohjelma Helsingissä alkoi Vaasan yliopiston Helsingissä järjestettävä sosiaali- ja terveyshallintotieteen maisteriohjelma on käynnistynyt. Ohjelmassa aloitti kaksikymmentä opiskelijaa, joista noin puolet työskentelee HUS:n palveluksessa. Aloite ohjelman järjestämiseen tuli HUS:lta, joka tarvitsee eläkkeelle jäävien osastonhoitajien ja ylihoitajien tilalle uusia yliopistotutkinnon suorittaneita osaajia. Seuraavana suunnitelmissa on HUS:n ja Vaasan yliopiston yhteisen tutkimustoiminnan käynnistäminen.

VOX CORDIS 1/2016

Uutiset }}}

VEBIC

harjakorkeuteen Vaasan Palosaarelle rakennettavan tutkimus- ja tuotekehityslaboratorion harjannostajaisia vietettiin 19. helmikuuta.

Rehtori kevään erityistehtävissä Vaasan yliopiston rehtori Suvi Ronkainen siirtyy kevääksi erityistehtäviin valmistelemaan yliopiston uuden strategian edellyttämiä uudistuksia. Ronkainen työskentelee rehtoraatissa ensisijaisesti asiantuntijatehtävissä ja Vaasan yliopiston uuden strategian eteenpäinviejänä maaliskuun alusta kesäkuun loppuun. Samalla varmistetaan se, että pitkään sairauslomalla olleen rehtorin kuntoutukseen liittyvä osa-aikaisjärjestely voidaan toteuttaa. Vaasan yliopiston määräaikaisena rehtorina toimii 1.3.–30.6.2016 vararehtori Jari Kuusisto.

Vaasan yliopiston käyttöön tulevat polttoaine- ja polttomoottorilaboratoriot ovat keskeinen osa Vaasa Energy Business Innovation Centreä eli VEBIC-tutkimusalustaa. Yliopisto investoi laboratorion koneisiin ja laitteisiin sekä tutkimusympäristön luomiseen neljä miljoonaa euroa, josta iso osa on saatu rahoituksena Tekesin INKA-ohjelmasta ja energiateknologiayrityksiltä. Vaasan yliopiston ma. rehtorin Jari Kuusiston mukaan uusi energialaboratorio ja sen ympärille muodostuva VEBIC-tutkimusalusta on yliopistolle tärkeä investointi tulevaisuuteen. – Jatkossa VEBIC-tutkimusalusta tulee kehittämään monitieteistä energialiiketoimintaan ja innovaatioihin liittyvää tutkimusta niin, että yliopiston kaikki tiedekunnat pääsevät hyödyntämään tehtyjä investointeja. Voin tyytyväisenä todeta, että uusi energialaboratorio ja VEBIC-tutkimusalusta konkretisoivat uudella tasolla yritysten, Vaasan kaupungin ja Vaasan yliopiston välisen yhteistyön, Kuusisto sanoo.

EnergyLab-rakennukseen tulee kolme käyttäjää: Vaasan yliopisto, BotniaLab Oy ja Wapice Oy.

Minä ja tiede -luennot jatkuvat Minä ja tiede -yleisöluennoilla pureudutaan ajankohtaisiin ja mielenkiintoisiin tutkimusaiheisiin. Luennot ovat keskustelevia tapahtumia ja ne järjestetään Seinäjoen ja Vaasan pääkirjastoissa klo 18 alkaen. Vapaa pääsy, tervetuloa!

Maaliskuu 15.3. Seinäjoki, 17.3. Vaasa Tohtorikoulutettava Timo-Pekka Uotila: Tutkimusmatka johdon käsityksiin organisaation menestymisestä Huhtikuu 19.4. Seinäjoki , 21.4. Vaasa Professori Eija Mäkinen: Turhia kiusantekovalituksia? – Voiko valitusoikeutta rajoittaa? Toukokuu 17.5. Seinäjoki, 19.5. Vaasa Professori Kimmo Kauhaniemi: Visioita tulevaisuuden sähköverkoista

uva.fi/minajatiede

VOX CORDIS 1/2016

||| Väitökset & Well done

Väitökset Maahantulijasta ei tullut uutta mamua – tapaus Zuwanderer saksalaismediassa Sylvi Elsner 18.12.2015 Saksan kieli ja kirjallisuus Zur aktuellen Bedeutung des Lexems Zuwanderer im Spiegel der Frankfurter Allgemeinen Zeitung und der Süddeutschen Zeitung 2000–2010. Eine lexikalisch-semantische Untersuchung.

Y-sukupolvi haastaa esimiehet – pomon pitäisi olla kuin personal trainer Susanna Kultalahti 4.12.2015 Johtaminen ”It’s so nice to be at work!” Adopting different perspectives in understanding Generation Y at work.

Well done Vaasan yliopiston kielikylpytutkimus sai 368 000 euron rahoituksen Svenska litteratursällskapet i Finlandilta (SLS). Tammikuussa alkanutta tutkimushanketta ”Samverkan mellan språklig praxis, flerspråkig identitet och språkideologi” johtaa professori Siv Björklund Pohjoismaisten kielten yksiköstä. Tutkimushankkeessa ovat mukana myös tutkimusjohtaja Karita Mård-Miettinen sekä tohtoriopiskelijat Pia Hirvonen, Annika Peltoniemi ja Sanna Pakarinen. Vaasan yliopisto on kauppatieteiden tutkimuksessa pohjoismaista kärkitasoa, kertoo Nordic Journal of Business -lehdessä julkaistava tutkimus, jossa selvitettiin kauppatieteellisen ja taloustieteellisen tutkimustoiminnan nykytilaa Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Malesialainen Universiti Tun Hussein Onn Malaysia (UTHM) on myöntänyt kunniatohtorin arvon Vaasan yliopiston tuotantotalouden professorille Josu Takalalle.

Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen professori Teija Laitinen on nimitetty Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) alaisuudessa toimivaan tilintarkastuslautakuntaan sen ensimmäiselle kolmivuotiselle toimikaudelle 1.1.2016–31.12.2018. Vaasan yliopiston taloustieteen professori Panu Kalmille on myönnetty Warren Samuels -palkinto Allied Social Sciences Associationin (ASSA) konferenssissa San Franciscossa. Palkinto myönnettiin parhaalle konferenssissa esitettävälle sosiaalisen taloustieteen alaan kuuluvalle tutkimukselle. Koneen Säätiö on myöntänyt Vaasan yliopiston julkisjohtamisen professori Ari Salmisen työryhmälle 45 395 euron apurahan tutkimushankkeeseen ”Piilokorruption anatomia Suomessa”. Lisäksi Koneen Säätiö antoi M.A. Roman Kushnirille 28 320 euron apurahan väitöskirjatyöhön ja 32 400 euron apurahan TkT Liandong Zhulle tutkimustyöhön.

Saksan kielen ja kirjallisuuden yliopistonlehtori Margit Breckle on saanut 15 000 euron rahoituksen Svensk-Österbottniska Samfundetilta hankkeeseen ”Språkanvändning i svensk-österbottniska företag”. Yliopistotutkija, KTT Liisa Mäkelä Vaasan yliopiston johtaminen ja organisaatiot yksiköstä väitteli 29. tammikuuta Tampereen yliopistossa. Tutkimus käsitteli kansainvälisten työmatkustajien työn ja yksityiselämän yhteensovittamista. Väitöskirja kuuluu psykologian alaan. Markkinoinnin professori Harri Luomala on saanut Tekesin INKA-ohjelmasta 130 000 euroa tutkimushankkeeseen ”Polku tulevaisuuden ruokamaailmaan”. Hankkeen tavoitteena on muun muassa kehittää uusia menetelmiä moniaistisen kuluttajakokemuksen ja -käyttäytymisen ymmärtämiseen.

VOX CORDIS 1/2016

Teksti RIIKKA KALMI kuva SATU AALTONEN

Teksti RIIKKA KALMI Kuva BENI KÖHLER

Uskalluksen aika

liopistojärjestelmä Suomessa on monenlaisessa paineessa. Valtion rahahanat kiristyvät ja ajavat yliopistoja säästöihin ja väenvähennyksiin, kansan parissa esiintyy suoraa tiedevihamielisyyttä - ministereitä myöten väheksytään yliopistojen ”kaikenmaailman dosentteja”. Teollisuuden etujärjestöistä on kuulunut puheenvuoroja, joiden mukaan Suomessa on maan kokoon nähden liikaa yliopistoja. Vain suuri on kaunista ja tuottaa huipputiedettä. Pienet yksiköt nyt ainakin pitäisi karsia – vai pitäisikö sittenkään? Vaasan yliopiston rehtorit Suvi Ronkainen ja Jari Kuusisto eivät pelkää mediakeskustelussa vellovia yhdistymis- ja lakkauttamispuheita. – Niin kauan kun Vaasan yliopistossa tehdään asiat hyvin, tulevaisuus on omissa käsissämme, Ronkainen ja Kuusisto sanovat. Tuloksellisuuden lisäksi rohkaisevaa tulevaisuuden kannalta on, että eri yritykset ja organisaatiot ovat panostaneet yliopistoon viime aikoina monin tavoin, kuten vaikkapa lahjoitusprofessuurein, osallistumalla varainhankintaan ja tukemalla merkittävästi yliopiston uutta energialaboratoriota eli VEBICiä (Vaasa Energy Business Innovation Centre). Vararehtori Kuusisto huomauttaa, että hallitus ja ministeriö eivät ole pakottamassa yliopistoja yhdistymisiin, mutta toki ne suosittavat entistä tiiviimpää yhteistyötä. Ronkaisen mukaan ulkoa tuleva paine kuvastaa pelkoa tulevaisuudesta. – Yliopistot voivat profiloitumalla ja rohkenemalla erikoistua tarjota Suomelle tulevaisuutta. Valtiona emme voi kehittyä, jos myymme vain sellua. Meidän kannattaa uskaltautua kehittämään korkeaa teknologiaa.

uomalaista yliopistomaailmaa leimaa yliopistojen laaja-alaisuus. Ronkainen arvioi, että yliopistot ovat kulkeneet tässä samaan suuntaan useita vuosikymmeniä. On haluttu olla korkeamman tason koulutusorganisaatioita mahdollisimman laajalla tarjonnalla. – Nyt on hetki, jolloin yliopistojen pitää uskaltautua hyvinkin vahvoihin profiloitumisiin. Ei vain siksi, että se on yliopistojen kannalta hyvä asia, vaan siksi että se on myös maan taloudellisen kehittymisen kannalta keskeistä, hän sanoo. Vaasan yliopistonkin kannattaa Ronkaisen mukaan uskaltaa vahvistaa yliopiston jo ennestään erittäin voimakasta profiloitumista. Mikäli suomalaisen yliopistokentän kehittyminen tapahtuisi profiloitu-

VOX CORDIS 1/2016

||| Pienen suuri tarina

misien sijasta yhdistämisillä, se olisi Ronkaisen mukaan Vaasan yliopistolle pelkästään huono asia. Käytännöllisesti orientoitunut ja vahvasti erikoistunut Vaasan yliopisto ”traditionaalistuisi” moisessa harjoituksessa. Eteenpäin menon sijasta mentäisiinkin taaksepäin. Sen sijaan yhteistyötä Ronkainen kannattaa. – Kyllä. Osa koulutuksesta on sellaista, mitä meidän kannattaa tehdä yhdessä. Esimerkiksi tutkimusmenetelmäopetus vahvistuu yhteistyössä.

aasan yliopiston kauppatieteellinen tiedekunta on yksi Suomen suurimmista. Yliopiston strategiset painoalat ovat jo pitkään olleet johtaminen, rahoitus, energia ja monikielisyys. Etenkin energia on nyt nostettu ilmiönä keskiöön, onhan Vaasan alue tunnettu kansainvälisestä energiaklusteristaan. Ministeriölle on tehty profilointihakemus otsikolla ”Kestävän kehityksen energialiiketoiminta”. – Se on koko yliopiston yhteinen teema, ei vain yhden tiedekunnan, sanoo Kuusisto. Ronkainen sanookin, että Vaasan yliopiston pitää uskaltaa vahvistaa myös sisäistä yhteistyötä. – Meidän pitää muuttaa yliopiston rakenne sellaiseksi, että käytämme yhdessä vahvuuksiamme ja lähdemme määrätietoisesti hakemaan uudelle tutkimukselle ulkopuolista rahoitusta. Vaasan yliopisto on koulutusorientoitunut yliopisto. Pidämme edelleen huolta siitä, että olemme hyvä kouluttaja, mutta uskaltaudumme myös vahvistamaan monitieteellisesti tutkimustamme. Yliopiston keskeisenä tehtävänä on tuottaa tieteellistä tietoa. Ronkaisen mukaan tieteellinen tieto ei katso vain seuraavaa viittä vuotta, vaan pyrkii katsomaan tulevaisuutta ja vastaamaan kysymyksiin, joita ei välttämättä vielä edes tunnisteta. Tieteellisellä tiedolla on iso merkitys varsinkin nyt, kun maailma muuttuu ja mullistuu. Yliopisto ei ole enää oma saarekkeensa, vaan sen on avauduttava yhteiskuntaan. Kuusisto muistuttaa, että Vaasan yliopistolle ominainen tapa olla erittäin liiketoimintaorientoitunut ja hyvässä vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kanssa ei tarkoita sitä, että sen tiede ja tutkimuksen laatu olisi jotenkin huonoa – päinvastoin. Laatu ei heikkene siitä, että tutkimus on relevanttia. – Alueemme kansainvälisille yrityksille ei kelpaa mikään piirikuntatason tekeminen, hän sanoo.

VOX CORDIS 1/2016

Tiede on meidän kaikkien }}}

Yliopistotutkija Liisa Mäkelä (vas.) sekä professorit Riitta Viitala ja Adam Smale kuuluvat Henkilöstöjohtaminen tutkimusryhmään, joka on saanut kiitosta tutkimuksen laadusta ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudestaan.

Vahvaa vaikuttavuutta Vaasan yliopiston kolmas tehtävä tutkimuksen ja opetuksen ohella on vuorovaikutus muun yhteiskunnan kanssa.

Teksti RIIKKA KALMI Kuva KATJA LÖSÖNEN

e vaadimme tutkimusaiheiltamme yhteiskunnallista relevanssia. Tartumme aiheisiin, jotka ovat yrityksille akuutteja kysymyksiä ja joihin liittyy ongelmia tai jännitteitä, sanoo johtamisen professori Riitta Viitala Vaasan yliopistosta. Professori Viitala sekä professori Adam Smale ja yliopistotutkija Liisa Mäkelä kuuluvat Vaasan yliopiston Henkilöstöjohtamisen tutkimusryhmään yhdessä kahden muun professorin ja suuren tutkija- ja jatko-opiskelijajoukon kanssa. Joulukuussa julkaistussa Vaasan

VOX CORDIS 1/2016

yliopiston tutkimuksen kokonaisarvioinnissa ryhmä sai yliopiston parhaan arvosanan. Tutkimuksen laadun lisäksi ryhmän yhteiskunnallista vaikuttavuutta pidettiin varsin hyvänä. Viitalan mukaan tutkimuksen vaikuttavuutta auttaa se, että henkilöstöjohtaminen on aihealueena jo luonteeltaankin hyvin relevantti yhteiskunnallisesti. – Olemme myös koko ajan oppineet paremmaksi. Pystymme yhdistämään yritysten tarpeita ja korkeatasoisen tieteen tekemisen kriteereitä. Aineistonkeruut ja menetelmät ovat kehittyneet valtavasti, sanoo Viitala. Aiemmin yliopistomaailmassa oli tapana, että

tutkija kävi yrityksessä, keräsi aineiston ja sanoi kiitos ja näkemiin. Nyt yritykset voivat hyötyä paremmin tutkimuksen tuloksista. Viitalan johtamassa HERMES-ohjelmassa, jossa tutkitaan henkilöstöjohtamisen haasteita erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, haastatellaan yrityksen henkilöitä johdosta työntekijöihin ja lisäksi käytetään kvantitatiivista aineistoa. – Pystymme tekemään jokaiselle tutkimukseen osallistuneelle yritykselle oman raportin ja näyttämään ”liikennevaloilla” yrityksen henkilöstöjohtamisen tilan. Hyvin vuorovaikutteinen oli myös LÄIKE-tutkimushanke, jossa pureuduttiin lähijohtamisen

kehittämiseen. Mukana oli viisi isoa organisaatiota ja joukko pk-yrityksiä. Liisa Mäkelän mukaan osallistujia varten tehtiin yleistajuisempi tutkimusraportti ja tutkimusta esiteltiin kussakin hankkeeseen osallistuneessa organisaatiossa. – Esimiehet, joita oli arvioinut viisi tai useampi alainen, saivat itselleen esimiesprofiilin kaksi kertaa – sekä hankkeen alkaessa että siitä viiden vuoden kuluttua, esimiesten osallistuttua kehittämistoimintaan. Viitala on tunnettu innostavasta opetuksestaan. Hän sai viime vuonna Suomen Ekonomien opetuspalkinnon. – Opetus on joka päivä yhteiskunnallista vaikuttamista. Olin viime syksynä luennoimassa Management Institute of Finlandin (MIF) koulutuksessa. Huippuhetki oli, kun kuulin, että osallistuja oli löytänyt LITOSYS-tutkimukseemme liittyvän osaamisriskimallimme ja vienyt sen työnantajayrityksensä käyttöön. Se oli vieläpä koettu hyödylliseksi.

ohtamisen professori Adam Smale on tullut ehkä tutuksi monelle Vox cordis -lehden lukijalle sanomalehti Pohjalaiselle kirjoittamista kolumneistaan ja blogistaan yliopiston sivulla. Smale on britti, mutta hän on asunut Vaasassa jo vuodesta 2004. – Yliopistotutkimuksen on haluttu tähtäävän akateemiseen erinomaisuuteen ja huippujulkaisuihin, nyt painotetaan myös tutkimuksen relevanssia. Vaikuttavuutta edellyttävät myös rahoittajat kuten Suomen Akatemia, sanoo Henkilöstöjohtamisen tutkimusryhmää vetävä Smale. Esimerkiksi Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen ohjelmissa rahoituksen hakijoiden suunnitelmia arvioidaan relevanssipaneeleissa, joissa mitataan tutkimuksen yhteiskunnallinen relevanssi ja vaikuttavuus. Smale jää pohtimaan sitä, miten yhteiskunnallista vaikuttavuutta yliopistoissa kannattaisi kehittää. Tulisiko jokaisen henkilön pyrkiä erinomaisuuteen ja olemaan huippu jokaisella kolmella osaalueella, niin tutkimuksessa, opetuksessa kuin yhteiskunnallisessa vaikuttavuudessa? – Onko se realistista? Meillä kaikilla on erilaiset vahvuudet ja taidot. Riittäisikö se, jos tutkimusryhmä kokonaisuutena panostaisi enemmän yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen, Smale miettii. Pitäisikö esimerkiksi kaikkien yliopiston professoreiden ja tutkijoiden osata viestiä hyvin omasta tutkimuksestaan laajemmalle yleisölle, mikä sekin on osa yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja vuorovaikutusta? Professori Viitalalla on asiaan vankka näkemys. – Pitää osata. En näe, että nykypäivänä joku voi vain istua huoneessaan ja kirjoittaa.

”Äärettömän tärkeä osa Vaasan yliopiston profiilia” Vuorovaikutus ympäröivän yhteiskunnan kanssa on hyvin tärkeää Vaasan yliopistolle ja siitä on saatu myös tunnustusta. Vaasan yliopiston tutkimuksen kokonaisarvioinnista vastannut ulkopuolinen arviointilautakunta nosti raportissaan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden painokkaasti esiin. Arvioinnin mukaan Vaasan yliopiston yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja yhteistyö yritysten kanssa on erittäin vahvaa ja siinä on edelleen edistytty aiempaan, viiden vuoden takaiseen arviointiin nähden. – Vaasan yliopistolla on vankat siteet sekä yksityiselle että julkiselle sektorille. Arviointilautakunnan mukaan yhteiskunnallinen vuorovaikutus on äärettömän tärkeä osa Vaasan yliopiston profiilia. Sitä pitäisi kunnioittaa myös valtakunnallisessa

tiedepolitiikassa, sanoo arviointilautakunnan puheenjohtaja professori Matti Sintonen Helsingin yliopistosta. Lautakunta suosittikin, että yliopisto kehittäisi edelleen yhteistyötään yritysten ja organisaatioiden kanssa. Vaasan yliopisto tekee kokonaisarvioinnin mukaan yhä laadukkaampaa ja korkeatasoisempaa tutkimusta. – Vaasan yliopisto on pystynyt parantamaan kaikilla tarkastelluilla sektoreilla – tutkimuksen laadussa, tutkijakoulutuksessa, yhteiskunnallisessa vaikuttavuudessa sekä taloudessa ja hallinnossa, sanoo Sintonen. Arviointilautakunnan mukaan Vaasan yliopiston tulisi nyt löytää oma tasapainonsa akateemisen erinomaisuuden ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden välillä.

Vaikuttavuuden priimukset Vaasan yliopiston tutkimusryhmät, jotka ovat saaneet hyvän tai erittäin hyvän arvosanan yhteiskunnallisesta vaikuttavuudestaan: }} Deliberatiivisen hyvinvointipolitiikan johtaminen Ryhmä kokoaa yhteen sosiaali- ja terveyshallintotieteen sekä julkisoikeuden innokkaan ja toimeliaan tutkijajoukon. }} Johtamisen käytännöt ja diskurssit Ryhmän työssä yhdistyvät hallintotieteiden sekä kielten ja viestinnän tutkijoiden lähestymistavat ja tutkimusmenetelmät. }} Talousoikeudellinen informaatio Ryhmä tuottaa monitieteistä tutkimusta, jossa kauppa- ja oikeustieteellinen osaaminen yhdistyvät toisiinsa. }} Henkilöstöjohtaminen Henkilöstöjohtamisen tutkimusryhmä on Suomen suurin henkilöstöjohtamiseen keskittyvä tutkimusryhmä. }} Networked Value Systems Networked Value Systems (NeVS) on monitieteellinen tutkimusohjelma, joka yhdistää sekä strategisen johtamisen että operaatioiden johtamisen osaamista. }} SC-Research Tuotantotalouden alan tutkimusryhmä, joka toimii Lapualla. Lähde: Evaluation of Research Activities 2010-2014. Final Report. University of Vaasa.

VOX CORDIS 1/2016

Ota oivallus }}}

Sote-simulointia Hyvinvointipelissä seikkaillaan julkisen ja yksityisen rajapinnoilla Teksti RIIKKA KALMI Kuvitus SATU AALTONEN

piskelu yliopistossa ei ole enää vain kirjatenttejä tai hiljaista istumista luennoilla. Sosiaali- ja terveyshallintotieteiden aineopinnoissa opiskelijat sukeltavat vuorovaikutteiseen simulaatiopeliin, jossa ryhmän vastauksesta riippuu mihin suuntaan pelin juoni etenee. Lehtori Juha Lindellin mukaan ajatus uudella tavalla toteutettavasta kurssista heräsi viime keväänä. – Halusimme, että kurssi linkittyisi voimakkaammin työelämään ja ”tosielämään”, Lindell sanoo. Pelillisyys tuli kurssille mukaan vuorovaikutteisena tapana oppia. Tutkimuksessa simulaatiopelejä on käytetty jo pitkään. Vaasan yliopistossa simulaatiopelejä käytettiin hallintotieteissä jo 90-luvulla, kun haluttiin selvittää hallinnollisia prosesseja ja työnkulkuja. Sana simulaatio viittaa siihen, että pelissä mallinnetaan todellisen maailman tilanteita. Simulaatiopeliä varten opiskelijat jaettiin viiteen ryhmään, joista jokaisella oli oma alkuskenaario. Pelissä oli viisi kierrosta ja se päätyi loppuskenaarioihin. Pelinvetäjinä toimivat Lindellin lisäksi lehtori Harri Raisio sekä tohtorikoulutettavat Hanna-Kaisa Pernaa ja Tomi Niemi.

elin tavoitteena oli, että opiskelijat ymmärtäisivät sosiaali- ja terveydenhuollon moniulotteista palvelukokonaisuutta, jossa keskeistä on asiakkaiden kohtaama palveluketju. Pelin nimeksi tulikin hyvinvointipeli. Kurssin haluttiin valmistavan opiskelijoita yhä kompleksisempaan eli monitulkintaisempaan toimintaympäristöön. – Tässä oli rajapinta-ajattelua, sanoo Pernaa.

VOX CORDIS 1/2016

? O OSA 1: SKENAARI Annikki soitunut Alkoholi isairaak tu muist sa s a m a on todet t aan ot l l o a i t si. Ko astustaa Irmeli v haltuun. mistä. iin mene hoivakot

Emme siirrä Annikkia.

Käräjäoikeus voi määrätä edunvalvojan. Siirrämme Annikin hoivakotiin.

dä? Mitä teh

– Opiskelijoiden tuli vastata monipuolisesti ja huomioida eri toimijat, jatkaa Niemi. Mikäli ryhmän vastaus skenaarion kehityskulkuun olisi ollut puutteellinen tai jättänyt huomioimatta eri vuorovaikutussuhteita, pelinvetäjä oli valmiiksi kehitellyt vaihtoehtoisia polkuja. Vastaan olisi tullut enemmän hankaluuksia. Henkilöstön unohtanut muutosjohtaja olisi esimerkiksi joutunut setvimään joukkoirtisanoutumisia. Jotta työelämä ja todellisuus olisi tullut vieläkin kouriintuntuvammaksi, pelinvetäjät pyysivät yhteistyökumppaneita mukaan. Maahanmuuttotyön johtaja Aira Kurtti Vaasan kaupungilta, koulutussuunnittelija Satu Hautamäki Vaasan keskussairaalasta, erityisasiantuntija Niina Haake SOSTEsta, toimitusjohtaja Katja Rajala Providasta sekä toiminnanjohtaja Kirsi Ikäheimonen Vaasan Setlementtiyhdistyksestä lukivat ryhmien vastauksia ja auttoivat juonen kulussa.

SKENAARIO OSA 2: Annikki on yksityisessä hoivakodissa ja juo shampoota. Hoivakoti vie shampoot lukkojen taakse ja saa nuhteet rajoituksist a aluehallintovirastolta. Olette hoivakodin johtajia, miten hoivakotiin saataisiin enemmän positiivista sääntelemistä?

Entä miten muutosta johdetaan?

Kuntia kehotetaan laatimaan oma strategia itsemääräämisoikeuden vahvis tamiseksi ja positiivisen sääntelyn lisäämiseksi vanhusten huollossa. Hoi totahto valmiiksi ennen kuin on liian myöhäistä.

SKENAARIO OSA 4: Hoivakodin johtajalta pyy detään kirjoittamaan luk u itsemääräämisoikeudesta ja positiivisesta rajoittam isesta kansalliseen hoiva-alan laatusuositukseen.

kenaarioiden aiheet olivat ajankohtaisia. Esimerkiksi ”turvapaikanhakijat saapuvat kuntaamme” tai ”mistä lääkäreitä sairaalaamme?” – Vaikka työni on hektistä, niin ajattelin, että ilman muuta haluan olla mukana, koska olen itse aikoinaan opiskellut sosiaali- ja hallintotiedettä. Se on lähellä sydäntä. Tämä on myös hyvää pohdiskelua oikeista ongelmista, sanoo Vaasan Setlementtiyhdistyksen toiminnanjohtaja Kirsi Ikäheimonen. Ikäheimosen mukaan sekin on etu, että yhdistystä voi samalla tehdä tunnetuksi. – Olemme Vaasan isoin sosiaali- ja terveysalan järjestö. Ikäheimonen oli mukana kehittämässä skenaariota alkoholidementoituneesta Annikista, joka ei olisi halunnut muuttaa hoivakotiin. – Tarina itsessään oli fiktiivinen, mutta olen joutunut työssäni pohtimaan, missä menee itsemääräämisoikeuden raja. Palvelualalla ajattelemme ehkä tietävämme parhaiten. Asiakkailla on kuitenkin itsemääräämisoikeus, vaikka he tekisivät huonojakin valintoja. Vaasan Setlementtiyhdistyksellä on esimerkiksi muistisairaille tarkoitettu hoivakoti ja lukuisa määrä muita toiminnan muotoja, kuten leikkipuisto- ja kerhotoimintaa ja kuntouttavaa työtoimintaa. Ryhmien vastauksissa oli oltava oman tulkinnan ja tutkimustiedon vuoropuhelua. Jokaiselle kierrokselle annettiin vähintään yksi tieteellinen

artikkeli käytettäväksi. Tämän lisäksi oli itse etsittävä relevanttia tieteellistä tietoa. – Oli yllättävää, kuinka laajasti opiskelijat olivat perehtyneet aiheeseen. Simulaatio tuntui hyvälle ja uudelle tavalle oppia, Ikäheimonen sanoo.

uentopäiviä kurssilla oli kolme. Ryhmät vastasivat tehtäviin verkko-oppimisympäristö Moodlessa. Tomi Niemen mukaan ryhmät saivat itse valita, miten he hoitavat ryhmätyöt eli ryhmän vastaukset pelin kuluessa. Tapaamisten lisäksi tai niiden sijasta käytettiin erilaisia digitaalisia keinoja tehdä yhteistyötä. – Sähköpostia, Moodlea, Facebookia, Whatsappia, hän luettelee. Opiskelijoilta tuli kurssista Pernaan mukaan hyvin positiivista palautetta. – Heille jäi kurssista enemmän käteen, esimerkiksi tieteellisiä artikkeleja tuli luettua enemmän kuin tavanomaisella luentokurssilla, Pernaa sanoo. Oppiminen oli tehokkaampaa, sillä ulkoluvun sijaan ongelmiin etsittiin ratkaisuja. – Opiskelijat sanoivat, että kurssi pakotti pohtimaan asioita, Niemi kiteyttää. Lisäksi kurssin kylkiäisenä opittiin ryhmätyötaitoja ja yhteistyötaitoja, joita tarvitaan työelämässä. Lindell ja Raisio sanovatkin, että kurssia aiotaan järjestää myös tulevaisuudessa. – Jatkossa voimme kehittää peliä niin, että eri skenaariot linkittyvät toisiinsa. Yhden ryhmän tekemät valinnat voisivat tällöin vaikuttaa toisen ryhmän pelin kulkuun, Raisio sanoo.

SKENAARIO OSA 3: Suostutelkaa hoivakodin johtajana hoivakodin hallitus ottamaan parannukset käyttöön. Miettikää kustannusarviota. Tarvitaanko lisää henkilökuntaa?

Miten omaisille viestitään?

Puutarhakeinuja 8000€ Konsultti Aivoriihet 20000 € 1000€

VOX CORDIS 1/2016

Tue tulevaisuutta }}}

Teksti TIINA RAMSILA Kuvitus SATU AALTONEN

Varainhankintakampanja käynnissä

Yliopisto tuo hyvinvointia Vaasan yliopisto tekee alueelleen hyvää. Se tuottaa tutkimuksen kautta uutta tietoa ja kouluttaa vastuullisia asiantuntijoita ja johtajia. Yliopisto tarvitsee nyt työnsä jatkamiseen taloudellista tukea. Lahjoituksilla varmistetaan, että yliopisto tuo hyvinvointia myös tulevaisuudessa.

aasan yliopistolla on varainhankintakampanjassaan koossa lähes puolet eli 1,2 miljoonaa. Tavoite on kerätä 2,5 miljoonaa euroa vuoden 2017 kesäkuun loppuun mennessä. Viimeisimpinä lahjoituksia ovat tehneet muun muassa Suomen ABB (75 000 euroa), Atria Oyj (20 000 euroa), Vaasan Teknillinen Seura (10 001 euroa), KWH-yhtymä (5 000 euroa), Vaasan Ekonomit (5 000 euroa) ja Etelä-Pohjanmaan Ekonomit (2 500 euroa). – Olen varainhankinnan tilanteeseen melko tyytyväinen. Erityisesti loppuvuosi 2015 oli rohkaiseva. Pitäessäni yhteyttä kumppaneihimme olen huomannut, että he kokevat, että yliopistolla on heille merkitystä, sanoo yliopiston yhteyspäällikkö Mika Palosaari. Myönteisestä suhtautumisesta huolimatta vaikea taloustilanne tuo haasteita varainhankintaan. – Varsinkin yritykset harkitsevat pidempään ja lahjoittavat varovaisemmin. Jos yritys kamppailee kannattavuuden kanssa, on selvää, ettei siinä tilanteessa lahjoiteta ulkopuolelle. Taloudessa on ehkä näkyvissä vähän parempia aikoja, mikä on tietysti hyvä kaikille.

torikoulutukseen ja kansainvälisiin jatko-opiskelijoihin, koulutusohjelmauudistukseen, kansainvälisten maisteriohjelmien akkreditointeihin, hankkeisiin sekä yliopistokeskusyhteistyöhön. Valtio tukee yliopistojen varainhankintaa myöntämällä 30.6.2017 asti suurimmillaan kolminkertaisen vastinrahan yliopiston jokaista keräämää lahjoituseuroa kohti. – Tuhannen euron lahjoitus voi siten tarkoittaa yliopistolle jopa neljän tuhannen euron lisäystä pääomaan. Palosaari muistuttaa, että sekä yritykset että

Jokainen lahjoitus merkittävä Palosaaren mukaan yliopisto aikoo kevään mittaan keskittyä varainhankinnassa säätiöiden hakuihin, alumneihin ja aiempiin yliopistolahjoittajiin. – Monella säätiöllä haku päättyy helmikuussa, ja uskon, että sieltä voi saada rahoitusta. Yritysten ohella houkuttelemme myös tavallisia suomalaisia lahjoittamaan, mihin kannustaa myös vuoden alusta voimaan tullut verovähennysoikeus. Erityisesti alumneja muistutamme tästä mahdollisuudesta. Palosaaren mielestä on tärkeää, että yliopistolla on useita lahjoittajia. Kaikki lahjoitukset euromäärään katsomatta ovat tervetulleita. – On ilman muuta arvokasta, että meillä on laaja lahjoittajien joukko asiassa mukana. Se luo uskoa, että myös tulevaisuudessa on enemmän ihmisiä, jotka ajattelevat myönteisesti yliopistolahjoituksesta. Toivottavasti tästä kehittyy hiljalleen myös Suomeen lahjoittamisen kulttuuri. – On mahtavaa, että opiskelijatkin kantavat kortensa kekoon ja lahjoittavat ylioppilaskunnan kautta muutamasta eurosta muutamiin kymppeihin. Palosaaren henkilökohtaisena tavoitteena tänä vuonna on kerätä viime vuotta enemmän lahjoituksia. Varovaisia lupauksia hän on jo saanut.

Lahjoita verkossa: uva.fi/lahjoita

Opetuksen ja tutkimuksen hyväksi Vaasan yliopisto tukee pääoman tuotolla suoraan opetusta ja tutkimusta. Tiedekunnat ovat käyttäneet lahjoitusvaroja muun muassa toh-

VOX CORDIS 1/2016

yksityishenkilöt saavat verovähennysoikeuden lahjoituksestaan yliopistolle. Yli 10 000 euron lahjoituksen saa kohdentaa suoraan haluamalleen alalle. Vastineeksi suurimmat lahjoittajat voivat saada nimikkopuistonpenkin, -polun tai -salin tai nimensä lahjoittajaseinälle. Pienemmästä lahjoituksesta voi saada esimerkiksi nimikkotuolin tai haalarimerkin. Kiitoksena poikkeuksellisen isosta lahjoituksesta voidaan neuvotella lahjoittajan mukaan nimetystä professuurista. – Aikojen saatossa joko yliopistoja on syntynyt tärkeisiin kaupunkeihin tai kaupungit ovat kehittyneet yliopistojen liepeillä. Monissa merkittävän kokoisissa kaupungeissa on oma yliopisto, joka on alueen elinvoiman lähde. Se tuo yrityksille, asukkaille ja kaupungin imagolle ylimääräistä hyvää, mitä siellä ei ilman yliopistoa olisi.

Verovähennysoikeus kannustaa lahjoittamaan

Yliopistojen varainhankintakampanja }} Varainhankintakampanja valtakunnallisesti käynnissä 6/2017 asti.

Yksityishenkilö saa vähentää yliopistolle antamansa lahjoituksen ansiotulostaan eli esimerkiksi palkka- tai eläketulostaan. Verovähennyksen saa vähintään 850 euron ja enintään 500 000 euron suuruisesta rahalahjoituksesta. Verovähennysoikeus astui voimaan vuoden 2016 alusta. Lahjoitusvähennyksen saa myös useammasta erillisestä lahjoituksesta. Yliopistolle saman vuoden aikana tehdyt lahjoitukset voi laskea yhteen. Jos henkilö lahjoittaa Vaasan yliopistolle 500 euroa helmikuussa 2016 ja 500 euroa syyskuussa 2016, niin hän saa vuoden 2016 verotuksessa 1 000 euron vähennyksen ansiotulostaan Vaasan yliopistolle antamiensa lahjoitusten perusteella. – Tämä saattaa kannustaa henkilöä suuntaamaan yliopistolle rahan, joka muuten menisi verottajalle, sanoo Vaasan yliopiston yhteyspäällikkö Mika Palosaari.

}} Yritykset, yhteisöt ja yksityishenkilöt voivat osallistua. }} Valtio maksaa jopa kolminkertaisen vastinrahan kerätylle summalle. }} Yli 10 000 euron lahjoituksen voi kohdentaa tietylle alalle. }} Vaasan yliopisto käyttää pääoman tuottoa suoraan opetuksen ja tutkimuksen hyväksi.

Tue tulevaisuutta Osta pala yliopiston sydäntä.

Varainhankintakampanja on nyt käynnissä

Kysy lisää: Mika Palosaari, yhteyspäällikkö / 029 449 8522

uva.fi/varainhankinta

VOX CORDIS 1/2016

Johtoajatus }}}

Johtoajatus tuo Vaasan yliopiston näkökulman yliopistomaailman ajankohtaisiin ilmiöihin. Kirjoittajina vuorottelevat rehtori, dekaanit sekä hallinnon edustajat.

Eteenpäin on elävän mieli

m a

s u ! n

Te r

VOX CORDIS 1/2016

rehtori Vaasan yliopisto

Suvi Ronkainen

liopistollinen koulutus ja tieteellinen tutkimus ovat haasteiden edessä. Nämä haasteet nostavat toisenlaisella tavalla tärkeäksi osaamista, jota Vaasan yliopistossa jo on. Yliopistoilta edellytetään opetuksessa, tutkimuksessa ja tutkijakoulutuksessa kyvykkyyden luomista tieteelliseen tietämiseen ja tiedon käyttöön hyvin erilaisissa ympäristöissä. Yliopistokoulutuksen tuottamalta osaamiselta toivotaan tukea tulevaisuutta rakentavien ratkaisujen tekemiseen sekä taloudelliseen toimintaan. Tällaista osaamista Vaasan yliopistossa jo on. Yliopiston tutkimuksen arviointi antoi vahvaa kiitosta yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja tiiviistä yhteistyöstä alueellisten ja kansallisten organisaatioiden sekä yritysten kanssa. Monitieteelliseen energiatutkimukseen panostaminen on myös askel kohti toimintatapaa, jossa tieteellinen tietäminen ja tiedon käytettävyys nivoutuvat toisiinsa. Ajatus tieteellisen tiedon ja tiedon käyttäjien suhteesta ei kuitenkaan ole lainkaan yksinkertainen. Yhtäältä tiedettä halutaan pitää selkeästi erillään yhteiskunnasta, jotta sen objektiivisuus ja uskottavuus tietona säilyisi. Toisaalta on selvä, että liian teoretisoitunut, tiedon tarpeesta irtaantunut tutkimus ei tuota ymmärrettävää ja hyödynnettävää tietoa. Tieteellisen tietämisen ja käytännöllisten ratkaisujen tarvitseman tiedon välillä on yhteyksiä, mutta samalla katse maailmaan on erilainen. Tieteellisen tutkimuksen pitää uskaltaa kysyä kysymyksiä, jotka voivat muuttaa vallitsevia käsityksiä ja avata uusia näkemyksiä tulevaisuuteen. Tämä jos mikä on lähtökohta innovaatioiden luomiselle. Tietystä ristiriitaisuudesta huolimatta yliopistoille asetetut odotukset niiden koulutuksen ja tutkimuksen hyödyllisyydestä ovat uutta luovia. Odotusten täyttäminen edellyttää, että pystymme useammasta näkökulmasta tunnistamaan tutkimuksellisten asetelmien erilaisuutta ja katsomaan kohti uusia ilmiöitä. Lisäksi meidän tulee vertailla eri tavoin tuotettua tietoa ja keskustella siitä. Monen eritasoisen tiedon tuottamisen maailmassa yliopistollinen osaaminen saakin entistä enemmän merkitystä. Tieteellisen tietämisen ja koulutuksen luomaan osaamiseen kuuluu kyky tunnistaa erityyppisen tiedon rajoja ja käytettävyyttä nimenomaan suhteessa ilmiöön. Tulevaisuuden luomiseksi on myös pystyttävä hahmottamaan sitä, mihin suuntiin emme vielä ole katsoneet. Tätä osaamista tarvitaan varmasti myös Vaasan yliopiston rakenteellisessa kehittämisessä. Tulevaisuutta silmällä pitäen yliopisto käynnistää tiedekuntarakenteen arvioinnin. Onko kolmen tiedekunnan malli yliopiston tulevaisuuden kannalta järkevä? Millaisella tavalla organisoituna voisimme taata monitieteisyyttä? Miten yhdistää tutkimuksellista osaamista sekä tutkimusrahoituksen hakemiseen että uusien tutkimusalueiden hallintaan? Löydämmekö osaamista yhdistämällä ja suuntaamalla uudenlaisia mahdollisuuksia muuttuvassa maailmassa tarvittavaan korkeatasoiseen tieteelliseen koulutukseen? Vuosi 2016 tulee siis olemaan yliopistolle kiinnostava muutoksia valmisteleva vuosi.

JOKA 30

Esimiesvalmennus

Juhlavuoden JOKA käynnistyy syksyllä 2016

Uusia työkaluja ja näkökulmia johtamiseen. Seuraava ohjelmamme alkaa huhtikuussa 2016.

Johtajana kasvaminen

Levón-instituutti

uva.fi/joka

uva.fi/levon/koulutus

Opiskelijan

asialla.

VaasanYliopistonYlioppilaskunta VYYtweets Ylioppilaskunta

www.vyy.fi

vaasanylioppilastalo.fi VOX CORDIS 1/2016

Levón }}}

Hyvä johtaja tuntee itsensä

JOKA eli Johtajana Kasvaminen on suosituimpia Vaasan yliopiston Lévon-instituutin ohjelmia. Ensi syksynä alkaa sarjassaan jo kolmaskymmenes JOKA. Teksti RIIKKA KALMI

OKA lukee kyltissä, koputan hiljaa ovelle. Koulutuspäällikkö Sari Soini lehahtaa luentosalista Vaasan yliopiston päärakennuksen Tervahovin käytävälle ja hymyilee minulle aurinkoisesti. Lasiseinän takana on menossa JOKA-koulutuksen lähiopetuspäivä luentoineen. Ohjelman tarkoituksena on antaa osallistujille uutta tieteellistä tietoa ja näkemystä johtamisesta muuttuvassa toimintaympäristössä. Se myös parantaa johtajien itsetuntemusta ja esimiestaitoja. – Mitä paremmin johtaja tuntee bisneksensä ja alaisensa, sitä paremmin hän pystyy kehittämään yrityksensä tai organisaationsa toimintaa, sanoo ohjelmaa koordinoiva Soini. Johtajana kasvaminen voi olla esimerkiksi johtajan roolin ottamista haltuun, isompiin saappaisiin astumista tai oman identiteetin vahvistamista. Soini muistuttaa, että johtaja on nykyään ura samalla tavalla kuin vaikka toimittaja tai sairaanhoitaja. Jotta johtajan uralla menestyisi, pitää kehittyä ja pätevöityä.

VOX CORDIS 1/2016

Kuva KATJA LÖSÖNEN

Tähän mennessä noin 800 henkilöä on osallistunut JOKA-koulutuksiin. Syyskuusta kesäkuuhun kestävässä ohjelmassa lähiopetuspäiviä on joka kuukausi. Koulutus tapahtuu pääosin Vaasassa ja kolmen pohjalaismaakunnan alueella. Soinin mukaan opetus on hyvin monimuotoista. Luentojen lisäksi on paljon keskusteluja, ryhmätöitä ja oppimispäiväkirjoja. Yrityskäyntejä on runsaasti. – Käymme osallistujien yrityksissä ja organisaatioissa vaikkapa Lapualla, Alavudella, Pietarsaaressa, Laihialla tai Seinäjoella. Tässä on mukana paljon vertaisoppimista. Luennoitsijoina hyödynnetään niin Vaasan yliopiston omia vahvoja osaajia kuin valtakunnan gurujakin. – Esimerkiksi Tommi Lehtonen, Mikko Luoma, Tiina Brandt, Maria Järlström ja Tero Vuorinen, Soini luettelee professoreita ja tutkijoita. JOKA-koulutuksen voi suorittaa itsenäisenä ohjelmana, mutta se on myös osa laajempaa kolmivuotista Entrepreneurial MBA -täydennyskoulutusohjelmaa.

n lounastauon aika. Seinän takaa alkaa kuulua tuolien kolinaa. Luentosalin ovi aukeaa ja Sari Soini kaappaa iloisesti jutustellen mukaan neljä kurssilaista. Minna Sillanpää Etelä-Pohjanmaan Yrittäjistä, Martti Taimisto ABB:ltä, Lasse Puoskari Danfossilta ja Mats Warg VEO:sta istuvat yhdessä pöydän ääreen. – Tavoitteenani koulutuksessa on oppia vähintään kaksi uutta asiaa, joita voin hyödyntää työelämässä ja päivittäisessä työssäni. Lisäksi haluan luoda uusia kontakteja, sanoo tuotekehityspäällikkö Martti Taimisto. Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Minna Sillanpää kertoo tulleensa koulutukseen hakemaan aikaa asioiden pohtimiseen. – Arki on niin hektistä, hän sanoo. Sillanpäälle tärkeää on ollut päivittää tietoja ”tälle vuosituhannelle” ja saada uudenlaisia näkökulmia. – Koulutus on myös antanut vahvistusta sille, että minulla on terve kuva omasta johtamistyylistäni.

Minna Sillanpää, Martti Taimisto, Lasse Puoskari ja Mats Warg ovat saaneet JOKA-koulutuksesta verkostoa ja vertaistukea johtamisen haasteisiin. Keskellä koulutuspäällikkö Sari Soini.

aikki neljä puhuvat innostuneesti siitä, että kurssi antaa niin hyvät mahdollisuudet verkostoitumiseen toisten osallistujien kanssa. He arvostavat myös sitä, että voivat oppia hyviä käytäntöjä toisiltaan. – Verkosto itsessään on arvokas, nyökyttelee Sillanpää. It-johtaja Puoskari ja suunnittelupäällikkö Warg muistelevat taannoista kurssimatkaa Kööpenhaminaan. Tutuksi tuli muun muassa kiinalainen kaupanteko, miten johtajan pitää kansainvälisillä areenoilla käyttäytyä ja skandinaavinen johtamiskulttuuri. Yritysmaailmassa kansainvälisyys on pitkään ollut välttämättömyys. Johtaja hyötyy eri kulttuurien tuntemuksesta. – Siemensin Tanskan yhtiön toimitusjohtaja kertoi osallistujille kokemuksistaan suomalaisena johtajana saksalaisessa yrityksessä Tanskassa ja Danfossin johtaja kertoi Danfoss-Vacon yhteistyöstä, Soini sanoo. Keväällä JOKA-ryhmä lähtee Barcelonaan

“Mitä paremmin johtaja tuntee bisneksensä ja alaisensa, sitä paremmin hän pystyy kehittämään yrityksensä toimintaa” - Sari Soini

oppimaan eurooppalaista johtamista. Ansaittu lounas odottaa kurssilaisia, mutta haastattelu koulutuspäällikkö Soinin kanssa ei ole vielä ohi. – Suurin osa kurssilaisista on yritysten tai yhteisöjen keski- tai ylintä johtoa. Peruspalaute tuleekin siitä, että koulutuksessa pääsee puhumaan kaltaistensa kanssa, joilla saattaa olla samanlaisia ongelmia – johtajan työ on aika yksinäistä, kuvailee Soini. Kurssilla tehdään heti ensimmäisenä päivänä luottamuksellisuussopimukset. Edes puolisolle ei sovi kertoa, mitä muilta osallistujilta on ehkä kuultu.

ika paljon täällä puhutaan hankalista henkilöstöasioista. Kateudesta puhutaan paljon, huokaisee Soini. Soini kertoo koulutuksen elävän ajassa ja kunkin osallistujajoukon mukaan. Hän tekee jokaiselle henkilökohtaisen opintosuunnitelman ja räätälöi kurssin jokaiselle ryhmälle erikseen. – Meneillään olevalla kurssilla noin 85 prosenttia osallistujista on insinöörejä, joten koulutuksessa mietitään enemmän asiantuntijaorganisaation johtamista. Käytävällä kärryt kolisevat. Aamullisia kahvikuppeja ollaan hakemassa pois. Niitä tarvitaan myös keväällä, sillä Soini paljastaa, että silloin on luvassa JOKA-juhlintaa. – Yliopistolla järjestetään 13. toukokuuta JOKA 30 -juhla, jonne kutsutaan kaikki entiset JOKA-kurssilaiset mukaan.

VOX CORDIS 1/2016

Osa yhteisöä }}}

Voit lähteä Vaasasta, mutta Vaasan yliopisto ei lähde sinusta. Alumnina säilytät yhteyden yliopistoosi.

Teksti TIINA RAMSILA

Kuva KATJA LÖSÖNEN

Diplomi -insinööri

uusimman huipputekniikan näköalapaikalla

Jussi Sievänen päätti katsoa, riittävätkö nuoren miehen rahkeet diplomi-insinööriksi asti. Sähkö- ja energiatekniikkaa Vaasan yliopistossa opiskellut Sievänen työskentelee testi-insinöörinä Wärtsilässä ja näkee polttomoottoritekniikan uusimmat oivallukset ensimmäisten joukossa. Yhteyksiä Vaasan seudun kansainvälisiin energiayrityksiin syntyi jo opiskeluaikana.

Kuka: Jussi Sievänen Opinnot: DI Vaasan yliopistosta 2011. Pääaine sähkö- ja energiatekniikka Työ: Testi-insinööri Wärtsilä Finland Oy:ssä Perhe: Sinkku

VOX CORDIS 1/2016

Mitä muistat hyvällä opiskeluajoista? ”Meidän tiiviin, kymmenen kaverin porukan, joka kulki yhdessä kursseilla ja ainejärjestötouhuissa. Muistan myös hyvät kesätyöpaikat Vaasassa. Opiskelijat pääsivät kesäksi mielenkiintoisiin töihin, joista seurasi taas uusia työmahdollisuuksia. Opiskelijoita kehotan lähtemään maailmalle vaihtoon, vaikka en itse sitä tehnytkään. Opit englantia, ja myös energia-alan kansainväliset vientiyritykset arvostavat heitä, jotka ovat menneet ja nähneet.”

Mitä olisit kaivannut lisää? ”Luentoja englannin kielellä, jotta kynnys puhua englantia madaltuisi. Diplomi-insinöörin työpaikat ovat kuitenkin kansainvälisiä ja englantia pitää käyttää.”

Miksi halusit diplomi-insinööriksi? ”Sähkö on aina kiinnostanut. Lähdin hakemaan opiskelupaikkaa sillä ajatuksella, että katsotaan, riittävätkö rahkeet diplomi-insinööriksi asti. Kuulin, että sisään voikin päästä, mutta ei välttämättä ulos. Opinnot ovat siis aika vaativia, kun pitää tutkia ja hallita monimutkaisiakin järjestelmiä. Mutta kyllähän rahkeet riittivät ja sain diplomi-insinöörin paperit. Jo opiskeluaikana syntyi yhteyksiä Vaasan seudun energia-alan yrityksiin. Takuuteekkari oli aikamoinen valtti, kun heti ensimmäisenä kesänä sai tekniikan alan töitä. Ensimmäiset opiskeluvuodet olin sähköasentajana Wärtsilän tehtaassa, sitten pääsin esittelijäksi Vaasan Asuntomessuille Wärtsilän polttokennolaitokseen, jossa kaatopaikkakaasusta tehtiin sähköä ja lämpöä hyvällä hyötysuhteella. Seuraavat kesät olin moottorilaboratoriossa. Myös diplomityön tein Wärtsilälle polttokennoihin liittyen. Ensimmäinen työpaikkani valmistumisen jälkeen oli testi-insinöörinä polttokennolla. Koko kaveriporukkamme työllistyi Vaasan seudun energiayrityksiin todella hyvin.”

Millaista työsi on?

Tervetuloa ystävien pariin,

Alumni! Yliopistolaisuus alkaa fuksina, mutta ei lopu tutkintotodistukseen. Vaasan yliopisto haluaa olla mukana elämäsi ja urasi eri vaiheissa. Liittymällä mukaan alumnitoimintaan yhteydenpito jatkuu luontevasti. Liity alumniksi verkossa: } uva.ﬁ /alumnit

MITÄ SINÄ SAAT?

”Olen testi-insinöörinä Wärtsilän moottorilaboratoriossa, jossa testaamme laivamoottoreiden uusia tuotekehitysratkaisuja ja raportoimme tuloksista muulle tutkimus- ja kehitysyksikölle. Itse teen työtä testimoottoreiden sähkö-, automaatio-, mittaus- ja ohjausjärjestelmien parissa.”

}} Verkoston, jolta löytyy neuvoja ja tukea työelämän haasteisiin

Mikä työssäsi on parasta?

}} Ajankohtaista tietoa yliopistomaailmasta

”Olen mukana näkemässä kärkiteknologian ihmeet. Jos maailmalla tulee uutta laivamoottoreihin liittyvää, se on meillä testissä ensimmäisenä. Parasta on myös työni vapaus, sillä kukaan ei sanele suoraan, mitä pitää tehdä.”

}} Sähköisen alumniuutiskirjeen ja kutsuja tapahtumiin }} Tietoa täydennyskoulutusmahdollisuuksista

facebook.com/VaasanYliopistonAlumnit alumni@uva.fi

Mitä teet vapaa-ajalla? ”Pitääkseni mielen virkeänä olen oppinut liikkumaan. Juoksen ja käyn salilla. Olen myös mukana Vaasan Teknillisen Seuran toiminnassa. Sivutoimiseksi yrittäjäksi ryhtyminen on ajatus, joka vielä kiinnostaisi.”

VOX CORDIS 1/2016

Elämän suola }}}

Työssäkin jaksaa paremmin, kun harrastaa vapaa-ajalla jotain mukavaa. Lue, mikä antaa virtaa yliopistolaisille.

Palapeli joka ei koskaan tule valmiiksi

Tee löytöretki historiaan ja löydä omat juuresi. Sen sijaan, että miettisit, minä vuonna Suomen talvisota alkoi, ota selville, oliko isoisäsi mukana sodassa. Saat kokonaisen tarinan vuosilukujen ympärille. Teksti TIINA RAMSILA

VOX CORDIS 1/2016

Kuva KATJA LÖSÖNEN

uotsin kielen yliopistonlehtorin Jaana Puskalan äidinisän suvun kaksi pikkuserkkua tapasivat sattumalta Helsingin rautatieasemalla vuosituhannen vaihteessa. He epäröiden tunnistivat toisensa sukulaisiksi. Pikkuserkukset alkoivat tehdä sukukirjaa ja pyysivät mukaan sukulaisia muista sukuhaaroista, myös pikkuserkku Jaanan. Hän toimitti kirjaan toisten tekstejä sekä etsi lähteistä puuttuvia vuosilukuja ja nimiä. – Entäs äidinäidin suku, mietin. Ja isän puolen suku? Siitä alkoi kiinnostukseni tehdä sukututkimusta. Tähän mennessä Puskalalle yllättävin löytö ovat olleet sukulaiset Pohjois-Amerikassa. – Sain selville, että kantaisämme Iisakki Tuuri kuoli Kanadassa vuonna 1883. Hän oli jättänyt perheensä Ylistaroon ja matkustanut 1880-luvulla Kanadaan rakentamaan itä-länsisuuntaista rautatietä. Äitini oli aina sanonut, ettei hänen äitinsä puoleisesta suvusta kukaan ole lähtenyt Amerikkaan, sanoo Vähässäkyrössä asuva Puskala. Myös Jaakko, vanhin Iisakki Tuurin lapsista, lähti perheineen Kanadaan vuonna 1915. Sieltä hänen tyttärensä Fanny ja tämän puoliso Juho Luoma värvättiin Neuvostoliittoon tekemään ihanneyhteiskuntaa. – Tahtoisin tietää, mitä Fannyn perheelle tapahtui. Lähteistä löysin, että Juho joutui vuonna 1938 Stalinin vainojen uhriksi ja perheen Taisto-niminen poika vuonna 1943 Neuvostoliiton työarmeijan uhriksi. Perheessä oli lisäksi ainakin kaksi tytärtä, ja heillä on todennäköisesti jälkeläisiä.

– Olisi lottovoitto, jos löytäisin heidät. Tämä on tarina, joka kaipaa loppua.

Sukututkimus ei ole koskaan ollut niin helppoa kuin nykyään. Puskala on kuullut tutkijoista, jotka ovat aloittaneet urakkansa istumalla maakunta-arkistossa ja kirjoittamalla tietoja käsin muistiin. Puskala tutkii sukuaan kotona tietokoneen ääressä. Häntä kuunnellessa tulee väistämättä mieleen, että sukututkija on kuin ison palapelin rakentaja. – Kaikkia tietoja ei ole saatavana verkossa olevista lähteistä. Seurakuntien aineistoja on digitoitu hyvin vaihtelevasti. Esimerkiksi Vähänkyrön seurakunnan rippikirjat ovat verkossa vain vuoteen 1865 saakka, mutta tietoja vuosilta 1866–1916 pääsee tutkimaan mikrokorteilta kirkkoherranvirastossa. Isonkyrön seurakunnan tietoja sukututkija pääsee katsomaan verkossa veloituksetta vuoteen 1881 asti. Liittymällä Suomen sukuhistoriallisen yhdistyksen jäseneksi saa nähtäväksi Isonkyrön tietoja vuoteen 1900 asti, joistakin seurakunnista vuoteen 1915 asti. – Koska 1800-luvulla papit olivat ruotsinkielisiä, he käyttivät suomenkielisistä nimistä ruotsinkielisiä muotoja. Jos kirkonkirjassa lukee Johan,

hänen kutsumanimensä on saattanut olla Jussi tai Juho. Kaikki merkinnätkin ovat kirkonkirjoissa ruotsiksi aina 1800-luvun lopulle saakka, jatkaa Puskala. Puskalan mukaan haasteellisinta on kuitenkin vuoden 1915 jälkeen syntyneiden ihmisten löytäminen, sillä henkilötietolain mukaan 100 vuotta tuoreempia tietoja sisältäviä kirkonkirjoja tai henkikirjoja ei saa julkaista verkossa. Silloin käytetään Facebookia, Googlea ja Fonectaa. Parhaita hetkiä ovat ne, kun Puskala löytää jonkin puuttuvan tiedon ja tietää, että kyse on oikeasta ihmisestä. – Sain tarkistettavakseni Henrik Luoma-Mieltyn suvun sukukirjan käsikirjoituksen. Sukukirjassa on yli 2400 sukutaulua. Kävin läpi jokaisen ja katsoin, jos joltakulta puuttui esimerkiksi kuolinpäivä. Sitten avasin verkosta Amerikan hakulähteet, kuten FamilySearchin verkkosivut, ja mietin, millä nimellä henkilöä etsin. Esimerkiksi Hautamäki on hyvin todennäköisesti Maki tai Hill. Palapelin tekijä tietää, miltä tuntuu, kun puuttuvan palan löytää. Sukututkijan palapelistä puuttuu Puskalan mukaan kuitenkin aina paloja ja harrastusta voi jatkaa kuinka pitkälle tahansa. }}

Näin aloitat sukututkimuksen 1. Ota kohteeksi isovanhempasi suku ja selvitä, keitä sukuun kuuluu. 2. Kokoa lähisukulaisista muistamasi tiedot, kuten nimet sekä syntymäaika ja -paikka. 3. Haastattele vanhoja sukulaisia: Kuuntele tarinoita, ota selville vuosilukuja, syntymäaikoja ja nimiä. Katselkaa valokuvia ja tunnistakaa niissä esiintyviä henkilöitä. 4. Syntymä- ja kuolinaikoja löydät myös hautakivistä. 5. Lähteinä voit käyttää myös kirkonkirjoja, henkikirjoja, perunkirjoja ja tuomioistuinten päätöksiä. Niitä on saatavana verkosta esimerkiksi Suomen sukututkimusseuran, Suomen sukuhistoriallisen yhdistyksen ja Kansallisarkiston sivuilta. 6. Laajenna tutkimustasi: Kuinka kauas taaksepäin pystyt jäljittämään sukusi juuret? Mitä tapahtui Suomessa, Euroopassa tai isoisoisäsi kotipaikkakunnalla, kun hän oli sinun ikäisesi?

VOX CORDIS 1/2016

}} Tarinoita vuosilukujen rinnalle. Rippikirjoihin on merkitty tiedot syntymästä, ripille pääsystä, Katekismuksen ulkoa luvusta, toiselle paikkakunnalle muutosta, naimisiinmenosta, mahdollista rikoksista ja kuolemasta. Tietenkin pitää ottaa huomioon, Puskala muistuttaa, että virheellistä tietoa on kaikkialla. Siksi tiedot pitää tarkistaa rippikirjojen lisäksi muista kirkollisista lähteistä, kuten syntyneiden, vihittyjen ja kuolleiden luetteloista. Nimet sekä syntymä- ja kuolinajat ovat kuitenkin pelkkiä numeroita. – Lihaa luiden päälle saat tarinoista. Haastattele vanhoja sukulaisiasi, jotka monesti tykkäävät muistella, miten ennen elettiin. Lue kylä- ja pitäjähistorioita, joissa voi olla maininta sukulaisistasi. Arkistoista tarinoita löytyy helpommin, jos ihminen on luisunut kaidalta tieltä ja saanut tuomion. – Facebookin sukututkimusryhmässä Virosta

Tiesitkö?

kotoisin oleva nainen kyseli, voisiko joku auttaa selvittämään hänen suomalaisen esi-isänsä Matin alkuperää. Hän oli kuullut, että tämä olisi karkotettu Pohjanmaalta Siperiaan 1870-luvulla ja halusi tietää, onko suvussa kulkenut tarina totta. Puskala pääsi naisen esi-isän eli Jalasjärvellä asuneen Matti Finskan jäljille käymällä läpi Lars-Otto Backmanin kirjan, johon on koottu tiedot Pohjanmaalla 1800-luvulla tehdyistä henkirikoksista. Jalasjärven kirkonkirjoista kävi ilmi, että Matti oli lähtöisin Ylistarosta. Hän oli soittanut häissä viulua, ja toinen mies oli humalapäissään rikkonut viulun. Tästä vihastuneena Matti oli tappanut viulun rikkojan. Vuoden 1825 jälkeen henkirikoksesta ei Suomessa enää tuomittu kuolemaan, joten mies tuomittiin karkotettavaksi Siperiaan. Vaimo ja kaksi lasta jäivät Suomeen.

Uusi suomenkielinen järjestö muutti lakin värin harmaaksi ja lakkiin kuului tupsu. Lakin ulkonäkö muuttui vuosien kuluessa, ja erityisesti tupsusta kiisteltiin. Tupsun eduksi katsottiin että se ”… miellyttää naisia”. Nykyisen ulkoasunsa lakki sai vuonna 1893. Teekkarilakkia käytetään Ruotsissa ja Suomessa. Ruotsissa lakkia alettiin ensimmäiseksi käyttää Chalmersin teknisessä korkeakoulussa vuonna 1878. Myöhempien teekkarilakkien esikuvaksi epäillään norjalaista tupsullista ylioppilaslakkia.

Teekkarilakin esikuva lienee norjalainen tupsullinen ylioppilaslakki Teekkarilakin malli ja käyttö vaihtelevat teekkariylioppilaskuntien tai -ainejärjestöjen mukaan. – Vaasalainen teekkarilakki on kuusikulmainen ja sen päällinen on ommeltu kahdesta kappaleesta. Tupsun naru on kiinnitetty lakin keskikohtaan ja reunukseen oikealle puolelle. Naru ja tupsu ovat mustaa silkkiä. Lakin vuori on Vaasan yliopiston ylioppilaskunta VYY:n värien mukaisesti punakeltainen, ja kokardina käytetään teknisten tieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Tutti ry:n omaa kokardia, sanoo sähkötekniikan opiskelija Ville Takala Vaasan yliopistosta.

VOX CORDIS 1/2016

Sukututkimus voi myös tyssätä esteisiin. – Aviottomiin lapsiin ja ottolapsiin. Jos isä on tuntematon, sitä on jälkikäteen lähes mahdoton selvittää, jolloin yksi sukuhaara jää pois. Isän voi saada selville, jos hän on saanut tuomion elatusmaksuista. Myös geneettinen sukututkimus voi auttaa löytämään aviottoman lapsen isän, etenkin jos tämän henkilöllisyydestä on jonkinlainen epäilys. ¡

Teekkarilakin tarina

Ensimmäisen suomalaisten teekkareiden näkyvimmän tunnusmerkin, teekkarilakin, otti käyttöön vuonna 1874 tekniikan opiskelijoiden yhdistys Teknologföreningen. Tuolloin lakkia nimitettiin kuntalakiksi. Lakki oli ylioppilaslakin tapainen musta päähine, jossa ei ollut tupsua. Vuonna 1884 Teknologföreningen jakaantui ruotsinkieliseen Teknologföreningeniin ja suomenkieliseen Polyteknikkojen Yhdistykseen.

– Joillakin karkotetuilla oli uudet perheet Siperiassa, niin Matillakin. Lopullinen varmuus Matin alkuperästä saatiin DNA-tutkimuksen kautta. Siinä otettiin näyte sekä Matin suomalaiselta että virolaiselta pojanpojanpojalta. Geneettisen sukututkimuksen keinoin saatiin selville, että heillä oli sama esi-isä.

Lakin saa itselleen teekkarikasteessa ensimmäisen opiskelijavuoden vappuna. Tutti ry myöntää teekkarilakin Vaasan yliopistossa tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkintoa suorittaville opiskelijoille, jotka ovat Tutti ry:n jäseniä. Vaasassa teekkarilakki nostetaan olalta päähän vappuaattona klo 18.00 Topeliuksen patsaan lakituksen yhteydessä. Lakkia saa käyttää vapaasti lakin nostajaisista lakinlaskuun 30. syyskuuta klo 24.00 asti. – Lakinlaskiaiset on yksi juhlallisimmista ja tärkeimmistä teekkaritapahtumista. Ensiksi syömme ja juomme teekkarimeiningillä, sitten keskiyöllä laskemme lakit olalle ja laulamme Ikuisen teekkarin laulun. Muina aikoina lakkia saa käyttää Tutti ry:n hallituksen puheenjohtajan luvalla. – Teekkarilakkia käytetään, kuten lakkia yleensä, ei kuitenkaan sitä tai teekkariutta halventaen. Tutti ry:llä on nelisensataa jäsentä. Luku sisältää myös teknillisessä tiedekunnassa ekonomeiksi opiskelevat. Ainejärjestön vuoden kohokohtia ovat muun muassa Kansalliset Lumenveistot ja Jälkijoulut, pilkkikisat, toista viikkoa kestävä wapun juhlinta, vuosijuhlat sekä pikkujoulut. Ville Takalan haastattelun lisäksi lähteenä on käytetty Wikipedian artikkelia teekkarilakista https://fi.wikipedia.org/wiki/Teekkarilakki

Kerro Vaasan yliopiston tarinaa eteenpäin. Tule ostoksille verkkokauppaamme:

uva.fi/shop Voit ostaa tuotteita myös infopisteestä.

uva.fi

VOX CORDIS 1/2016

Minun kampukseni

Talvi yllättää

tritonialib (Instagram)

jjonnamarii (Instagram)

maaninkaanni (Instagram)

sisipola (Instagram)

ewzal (Instagram)

aninsofi (Instagram)

sisipola (Instagram)

photomaijan (Instagram)

lottentottii (Instagram)

Kaunis kampuksemme inspiroi kuvaajia joka päivä. Millaisena Vaasan yliopisto näyttäytyy sinulle? Muodostuuko se ihmisistä, tarinoista vai kiinnittyykö huomiosi johonkin yksityiskohtaan? Jaa kokemuksesi! Ota kuva yliopiston arjesta kampuksella ja julkaise se Twitterissä tai Instagramissa käyttäen #univaasa-tunnusta.

VOX CORDIS 1/2016

Muistatko?

Lumiriemua laskiaisena 1992

Vaasalaisopiskelijoiden perinteistä laskiaisriehaa vietettiin Vanhan Vaasan raunioilla talvella 1992. Mäkeä laskemassa on muun muassa Aarikan uusi toimitusjohtaja Anu Vauhkonen. Tunnetko muita laskijoita? Kerro meillekin! yliopistolehti@uva.fi

Energy Business MBA

Myynti MBA

Energy Policy and Renewable Energy Management – next modul starts in March.

Myyntijohtajan ja myynnin ammattilaisen täydennyskoulutusohjelma alkaa elokuussa 2016

LEVÓN INSTITUTE

uva.fi/mba

VOX CORDIS 1/2016

AMMATTITAITOA

KERRALLAAN Vaikka kotoa käsin! Avoimessa yliopistossa voit suorittaa mieleisiäsi opintoja ajasta ja paikasta riippumatta. Voit sisällyttää opinnot tutkintoosi.

uva.fi/avoin AVOIN YLIOPISTO

opiskelijapalvelu: avoinyo@uva.fi, p. 029 449 8190, opintojen ohjaus p. 029 449 8188 (Vaasa), 029 449 8199 (muut paikkakunnat)

VOX CORDIS 1/2016

||| Kolumni

Menestytään yhdessä

liopiston tehtävä on tieteellistä tutkimusta ja opetusta harjoittamalla tuottaa uutta tietoa ja osaamista sekä valmistaa opiskelijoita yhteiskunnan ja elinkeinoelämän vaativimpiin tehtäviin. Tieteellinen työ perustuu aiempien tutkijapolvien työhön ja tarkentaa ja korjaakin aiempaa tietoa. Tutkimusta tehdään yhä enemmän elinkeinoelämän kanssa yhteistyössä. Näin tutkimusasetelmat voidaan muotoilla tarkemmin ja tulokset voidaan saada nopeammin käyttöön. Yliopiston sidosryhmien vaikutus yliopiston strategiaan ja kehittämistyöhön lisääntyy. Lähtökohtana on jo yliopistolaki, joka asettaa yliopiston hallituksen vastuulle strategian kehittämisen. Vaasan yliopiston hallituksen jäsenistä enemmistö on sidosryhmistä, joten yhteiskunnan näkemykset yliopiston kehittämiseen tulevat selvästi esille. Ympäristön vaikutukset yliopiston kehittämiseen tulevat esille myös käytännöllisistä syistä. Kun yliopiston rahoitus perustuu valtaosaltaan aiempien vuosien tuloksellisuudelle, resurssien kohdentaminen uusiin avauksiin on haastavaa. Toimivista ja tuottavista aloista luopuminen uusien tarpeiden hyväksi vain omin varoin on taloudellisesti jopa epäviisasta. Uusien alojen käynnistäminen yhdessä ympäristön rahoituksen kanssa vaatii yhteistä strategista näkemystä ja kehittämiskulttuuria. Vaasan yliopisto on eri vaiheissa onnistuneesti avannut uusia aloja ja oppiaineita yhteistyössä kaupungin, maakunnan ja elinkeinoelämän kanssa. Tekniikan alan käynnistäminen on ollut ehkä mittavin yhteinen ponnistus – tarve yhteiseen panostamiseen jatkuu yhä. Seinäjoen ja Kokkolan yliopistokeskusten professuurien suunnittelu ja perustaminen ovat vahvistaneet yhteyksiä elinkeinoelämään ja mahdollistaneet uusia tutkimusasetelmia. Kielikylpytutkimuksen ja koulutuksen taustalla on ollut yliopiston ja Vaasan kaupungin yhteinen näkemys tarpeesta ja alan kehittämisestä. Kaupunki myötävaikutti myös filosofian lehtoraatin ja sittemmin professuurin perustamiseen. Lahjoitusten perusteella syntyneen pääoman tuotolla käynnistettiin kauppatieteellisen alan kansainväliset osa-aikaiset professuurit. Nämä askelet ovat osoittautuneet onnistuneiksi. Yhteinen strateginen näkemys ei synny itsestään. Kun ympäristön käytännöllinen vaikutus yliopiston valintoihin vahvistuu, tarvitaan jatkuvaa vuoropuhelua kaikilla tasoilla. Hallitus, yliopiston johto, tiedekunnat ja oppiaineet voivat omissa verkostoissaan lisätä ympäristön ymmärrystä yliopiston pyrkimyksistä ja huomioida yliopiston päätöksenteossa ympäristön kehittämistarpeet. Näin syntyvä yhteinen näkemys ohjaa resurssit kohteisiin, joissa panostus yliopiston kehittämiseen saa aikaan pysyviä vaikutuksia yliopiston ja ympäristön menestykseen.

Matti Jakobsson Professori emeritus

VOX CORDIS 1/2016 Kuva KATJA LÖSÖNEN

”Täällä on huikee meininki, huikeit ihmisii ja mahdollisuuksia. Mä uskon, että Vaasassa pääsee pitkälle.” – Iida, kauppatieteet

Lisää tositarinoita opiskelusta: uva.fi/hakijat

#tulevaisuudenmenestyjä

Hae Vaasan yliopistoon 16.3. - 6.4.2016

Mikko, tekniikka

Pekka, hallintotieteet

Jasmiina, kielet ja viestintä