Vox Cordis 3/2014 by University of Vaasa

CORDIS

VAASAN YLIOPISTOLEHTI

VINE kouluttaa tulevaisuuden monitaitureita

8 Unelmien uratie voi aueta yllättäen 14 Entistä parempaa yliopisto-opetusta 18 VYY on nuorekas ja ajan hermolla oleva ylioppilaskunta 29 Mitä yliopistossa tapahtuu kesällä?

3/2014

Päätoimittaja Maria Mäkelä Toimitussihteeri Niina Heikkinen Taitto C2 Advertising Paino Waasa Graphics Oy Vox cordis on Vaasan yliopiston tiedotuslehti. Sen voi tilata veloituksetta ja lukea sähköisenä versiona www. uva.fi/yliopistolehti. Lehden nimi Vox cordis (sydämen ääni) viittaa yliopiston omaan ääneen ja vastuulliseen tieteen tekemiseen. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja ilmoitusmyynti: yliopistolehti@uva.fi

Palaute yliopistolehti@uva.fi Kannen kuva Kuvaaja: Katja Lösönen Julkaisija Vaasan yliopisto ISSN 2323-8313 (painettu) ISSN 2323-8321 (verkkojulkaisu) Vaasan yliopisto PL 700 Wolffintie 34 65101 Vaasa Puh. 029 449 8000

www.uva.fi facebook.com/vaasanyliopisto youtube.com/UniversityOfVaasa twitter.com/univaasa Vaasan yliopisto kouluttaa vastuullisia johtajia ja asiantuntijoita tulevaisuuden tehtäviin. Tutkimuksen strategiset painoalat ovat energia, johtaminen, monikielisyys ja rahoitus.

CORDIS TEEMA: OPISKELU VAASAN YLIOPI STOLEHTI

Sisällysluettelo

VINE = viestintää, nykysuomea ja englantia

Takuuteekkari®-hankkeesta hyötyvät kaikki osapuolet

Kun yliopisto meni lukioon

”Julkisten palveluiden uudis tamisessa täytyy olla rohkea”

Tavalliset akateemiset uratarinat

Mikä Vaasan yliopistossa on parasta ........................ 4 Pääkirjoitus....................................................................... 5 Uutisia................................................................................ 6 Gradu poiki unelmatyöpaikan....................................... 8 VINE on viestintää, nykysuomea ja englantia........ 10 Töitä teekkarille............................................................. 12 Palautetta, kiitos........................................................... 14 Yliopisto meni lukioon................................................. 16 Opiskelijoiden asialla................................................... 18 Muutosjohtaja luo parempaa tulevaisuutta............. 20 Kitaramies...................................................................... 22 Minun kampukseni....................................................... 24 Tuoretta tiedettä........................................................... 25

“Olen henkeen ja vereen kitaramies”

Väitökset......................................................................... 25 Kolumni........................................................................... 26 Better/Worse? Just different..................................... 27 Muistatko?..................................................................... 28

– Vaasan yliopiston filosofisen tiedekunnan hallintopäällikkö Ilpo Ojala

Tiesitkö?......................................................................... 29 Sarjakuva....................................................................... 29 Well done!..................................................................... 30

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 3 / 2014

Käytäviltä kuultua

Yhtä suurta perhettä : taa s va

Työhuoneen ikkunasta näkyvä meri

Työyhteisö

Henkil

Mahtavat työkaverit

Meri

Kompakti kampusalue

Nätti kampusalue

Kaverit

Kaunis kirjasto Osakunnat Kompakti kampus

Ihmisiä ympäri Suomen

Henkilökunnan helppo lähestyttävyys

Ollaan kaikki “yhtä suurta perhettä” Kauniit naiset

Takuuteekkari

Maisema

Café Oskar, kahvi ja ihmiset

Pienen yliopiston yhteisöllisyys

Kuumat naiset Monta ruokalaa

Seurustelukumppanin löytäminen

taa vat:

Sijainti

Teekkarit

Opintovapaus

Tritonia

Avoimet ja iloiset ihmiset

Meri

Laadukas opetus

Puuvillatalon työtilat

Kampuksen kauniit rakennukset

va s

ö ku nt a

Mikä Vaasan yliopistossa on parasta?

t ja i l e Opisk 4

Opiskelu kannattaa aina Pääkirjoitus

uoksupojan apulainen. Se oli ensimmäinen työni opiskeluaikana. Tehtävänä oli noutaa kahvikärry iltavuoron toimittajille ja jakaa sisäinen posti oikeisiin lokeroihin. Olisin tietysti halunnut mieluummin olla pöydän toisella puolella se kokenut ulkomaantoimittaja, jolle kahvimukin ojensin. 19-vuotiaan itsevarmuudella paloin halusta tehdä opintoja vastaavaa työtä. Ehdin olla myös jäätelönmyyjä, lapsenlikka, kioskintäti, vaatemyyjä, kirjastonhoitaja, radiojuontaja ja vaikka mitä, ennen kuin tärppäsi ja pääsin alan hommiin. Niitä sainkin harjoitella sitten joka kesä, mikä oli ratkaisevan tärkeää työn saannissa valmistumisen jälkeen. Yliopisto antaa kyllä laajan sivistyksen ja ymmärryksen, mutta arkista työkokemusta voi hankkia vain tekemällä työtä. Yliopistokursseilla ei kerrottu, miten tehdä kiinnostava haastattelu ihmisestä, joka vastailee vain yksisanaisin lausein tai miten toimitaan, kun kamera jäätyy 25 asteen pakkasessa ja pitäisi saada kuva seuraavan päivän etusivulle. Vaasan yliopistoa on kiitetty siitä, että se tuottaa osaavia maistereita työelämän tarpeisiin. Koulutusohjelmia suunniteltaessa on kuunneltu yrityselämää tarkalla korvalla. Tutkimustenkin mukaan Vaasan yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet työllistyvät hyvin. Takuuteekkaritoiminta on jo vuosia taannut ensimmäisen harjoittelupaikan kaikille tekniikan opiskelijoille. Olisi tärkeää, että myös muun alan opiskelijat pääsevät kokeilemaan

siipiään, sillä oman alan työkokemusta tarvitaan. Meillä on viisituhatta taitavaa opiskelijaa, ja joka vuosi yli neljäsataa uutta maisteria on valmiina aloittamaan työuransa. Mikä tämän tarinan opetus on? Opiskelu kannattaa aina. Kaikenlaisen työkokemuksen hankkiminen kannattaa aina. Lastenhoito opetti vastuuta. Myyjänä oppi kohtaamaan erilaisia ihmisiä ja laskemaan rahoja. Radiossa rohkaistui puhumaan. Kaikkia näitä taitoja tarvitsen myös nykyisessä työssäni. Elinikäinen oppiminen on hyvä juttu. Elämäntilanteet muuttuvat, ja opiskelutavat sen mukaan. Tuore ylioppilas hakee kandiopintoihin, jonkin verran jo kokemusta hankkinut jatkaa maisterintutkintoon, pitkään lasten kanssa kotona ollut perheenäiti aloittaa avoimen yliopiston opinnot, töissä ylennyksen saanut hakee lisäkoulutuspaketin Levón-instituutista, joku innostuu tekemään väitöskirjaa, kun lapset ovat lentäneet pesästä. Yliopisto on kaikkia varten.

P.S. Lue millaista opiskelijan arki on Vaasan yliopistossa: uva.fi/blogs

Juoksupojan apulaisenkin kannattaa opiskella, jos joskus haluaa olla siellä pöydän toisella puolella.

Maria Mäkelä Viestintäpäällikkö

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 3 / 2014

Uutisia

Vaasan yliopisto vahvistuu Helsingissä Vaasan yliopisto ja Levón-instituutti palvelevat nyt Helsingissä asuvia entistäkin paremmin. Arkadiankadun uudet koulutus- ja työtilat on tarkoitettu pääkaupunkiseudulla asuville avoimen yliopiston opiskelijoille sekä MBA-ohjelmissa ja muissa johtamisen ja viestinnän täydennyskoulutusohjelmissa opiskeleville aikuisopiskelijoille. Yliopiston tutkijoiden työtilat lisääntyvät ja tutkijaryhmät kasvavat. Avoimen yliopiston Johtamisen perusopinnot järjestetään kokonaan Helsingissä yhteistyössä Kesäyliopiston kanssa. Täydennyskoulutusohjelmista esimerkiksi Henkilöstöjohtamisen ja Energy Business MBA:n lähipäivistä ja moduuleista osa järjestetään Helsingissä ja osa Vaasassa.

Opiskele avoimessa yliopistossa Kiinnostaako kirjanpito, talousmatematiikka tai kenties eettinen johtaminen? Vaasan yliopiston Avoin yliopisto tarjoaa monenlaisia opintoja niin Vaasassa kuin muillakin paikkakunnilla. Lue lisää opinnoista ja ilmoittautumisesta osoitteesta http://www.uva.fi/fi/sites/open/. Avoimen yliopiston yliopisto-oppaan löydät osoitteesta: http://issuu.com/avoinyo_vaasa/ docs/avoin_opinto-opas_2014-2015_web

Syksyllä Helsingissä järjestetään mm. kuusipäiväinen Esimiesvalmennus, joka sopii kaikille, jotka haluavat päivittää johtamiseen liittyviä tietoja ja taitoja. Viestinnän ammattilaisille järjestetään neljän päivän täydennyskoulutus, jonka tavoitteena on antaa apua tiedottamisen ja viestinnän muutoshaasteisiin. Helsingin tiloissa tarjotaan myös avoimen yliopiston opintoneuvontaa.

Opiskelijat saapuivat kampukselle Lukuvuosi 2014–2015 pyörähti käyntiin syyskuun alussa. Suomenkielisissä kandidaattiohjelmissa aloitti tänä syksynä noin 620 ja maisteriohjelmissa noin 160 uutta opiskelijaa. Tänä vuonna opintonsa aloittivat myös ensimmäiset kielikylpykoulutuksen koulutusohjelman opiskelijat. Yliopistossa aloitti syksyllä myös 150 uutta kansainvälistä vaihto-opiskelijaa ja 135 kansainvälistä tutkinto-opiskelijaa. Vaihto-opiskelijat saapuvat pääosin Euroopasta ja tutkinto-opiskelijat eri puolilta maailmaa: kaiken kaikkiaan Vaasan yliopistossa on opiskelijoita yli 80 maasta.

Lue tutkimusuutisia Research Newsistä wwww.uva.fi/researchnews

Minä & tiede tuo tutkimuksen lähelle Minä & tiede on Vaasan yliopiston, sanomalehti Pohjalaisen ja Ilkan yhteistyömuoto, jossa pureudutaan ajankohtaisiin ja mielenkiintoisiin tutkimusaiheisiin. Yhteistyö näkyy tiedejuttuina lehdissä ja verkossa sekä kaikille avoimina maksuttomina yleisöluentoina. Luennot ovat keskustelevia tapahtumia ja ne järjestetään Seinäjoen ja Vaasan pääkirjastoissa klo 18 alkaen. Luennoilla käsitellään ajankohtaisia asioita kansantajuisesti, ja asiaa taustoitetaan lehtijutulla samalla viikolla. SYKSYN LUENNOT: Ti 16.9. Seinäjoki ja to 18.9. Vaasa FT, projektijohtaja Katri Karjalainen: Ajetaan me tandemilla, jutellaan ja opiskellaan! – Kielenopetuksen uusia tuulia

Energiapäivä tulee taas

Ti 21.10. Seinäjoki ja to 23.10. Vaasa KTM, tutkija Susanna Kultalahti: Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin: Y-sukupolvi Ti 11.11. Seinäjoki ja to 13.11. Vaasa Yliopistonlehtori, dosentti Seija Ollila ja tutkija Fredrica Nyqvist: Millainen on hyvä vanhuus? ti 9.12. Seinäjoki ja to 11.12. Vaasa Tutkijatohtori Petri Välisuo: Paljon melua tuulivoimaloista? Lue lisää:

uva.fi/minajatiede

Vaasan Energiainstituutti (VEI) järjestää tiistaina 4.11. klo 10–15 korkeakouluopiskelijoille suunnatun Energiapäivän Vaasan yliopistolla jo seitsemättä kertaa. Yritykset esittäytyvät ravintola Mathildan ja tiedekirjasto Tritonian aulatiloissa. Tritonian auditorio Nississä pidetään myös lyhyet yritysesittelyt. www.thunderbolt.fi

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 3 / 2014

Tutkimus

Teksti: Niina Heikkinen Kuva: Samuli Pulkkinen

Gradu poiki unelmatyöpaikan Unelmien uratie voi aueta opiskelijalle yllättäen, kun näyttää osaamisensa oikeassa paikassa. Ennakkoluulottomat sivuainevalinnatkin auttavat.

Opintojen loppuvaiheessa Vaasan yliopiston laskentatoimen maisteriopiskelija Olli Saukkonen haaveili työstä ”data miningin” parissa. Haaveet alkoivat toteutua, kun hänelle tarjottiin mahdollisuutta tehdä gradu, jossa pääsi hyödyntämään niin tietojenkäsittelyn kuin laskentatoimenkin taitoja. Saukkonen tutki gradussaan myyjän maineen vaikutusta Huuto.netissä huutokaupan loppuhintaan ja kaupanteon todennäköisyyteen. Tutkimuksen aineistona olivat iPhone 4S 16Gb -puhelimet ja niiden myyjät. – Tuote oli tarkasti rajattu, sillä halusin varmistaa, että muutos loppuhinnassa johtuu myyjien ominaisuuksista eikä tuotteesta. Koska hinta ja sen määritys ovat laskentatoimen keskiössä, oli hinta luonteva ottaa selvitettäväksi muuttujaksi.

Tutkimuksella ja taidoilla Viime joulukuussa Saukkonen osallistui Vaasan yliopistolla Liiketoimintatiedon hallinta II -kurssille. Vierailevana luennoitsijana toimi Sanoma Oy:n Senior Manager Iiris Lahti. – Luennoilla työstimme opiskelijoiden kanssa ryhmäharjoituksia, joissa he tutkivat tietokantaa ja analysoivat siinä esiintyviä ilmiöitä Excelillä, Lahti kertoo. Saukkonen osoittautui oma-aloitteiseksi ja näppäräksi datan pyörittelijäksi jo kurssin aikana. Lisäksi mies meni rohkeasti esittelemään gradututkimustaan ensin Lahdelle ja myöhemmin Huuto.netin työntekijöille. Opinnäytetyö teki vaikutuksen, mikä poiki Saukkoselle työpaikan.

– Meillä sattui olemaan samanaikaisesti paikka auki tiimissä juuri Ollin kaltaiselle henkilölle, minkä vuoksi päätimme palkata hänet, Lahti sanoo.

Tutkinto antoi työelämävalmiudet Saukkonen palkattiin Sanoma Oy:lle kehittämään ja suorittamaan kuukausiraportointia, joka pohjautuu Sanoman eri liiketoimintayksiköiden kuluttajadatoihin. Työhön kuuluu myös erilaisten johtopäätösten teko ja ilmiöiden havaitseminen datasta sekä raportoinnin laadunvarmistus, testaus ja dokumentointi. Saukkonen on tyytyväinen Vaasan yliopiston kauppatieteiden maisterin tutkinnon antamiin työelämävalmiuksiin.

Iiris Lahti palkkasi Olli Saukkosen Sanoma Oy:lle suoraan koulunpenkiltä.

– Pääsen työssäni hyödyntämään kauppatieteen oppeja, sillä työssä on tärkeää hahmottaa ja ymmärtää Sanoman ansaintalogiikka, liiketoimintaympäristön muutokseen liittyvät haasteet ja meneillään oleva organisaation muutosprosessi, Saukkonen listaa. – Sivuaineeksi lukemani tietojärjestelmäkurssit ovat puolestaan antaneet erinomaiset taidot ymmärtää ja työskennellä tehokkaasti Sanoman tietojärjestelmäympäristössä. Kursseilta sai myös taitoja data-analyysien tekoon ja raportoinnin koostamiseen.

Oma-aloitteisuudesta hyötyä Sanomalla ollaankin oltu tyytyväisiä Saukkosen työhön ja hänen koulutuksensa antamaan osaamiseen.

– Olli on tuonut työvaiheisiin selkeyttä hyvällä dokumentoinnillaan ja tarkkuudellaan numeroiden kanssa, Lahti kiittelee. – Työni Sanomalla Data Analystina on juuri se unelmatyö, josta haaveilin aloittaessani viimeisen vuoden opintoni yliopistossa, Saukkonen iloitsee. Saukkosen tarina osoittaa, että opiskelijan oma-aloitteisuus voi poikia jopa työpaikan. Siksi jo opiskelujen aikana kannattaa olla aktiivinen ja mennä juttelemaan työnantajille.

Sivuaine antoi taitoja dataanalyysien tekoon

– Verkostojen kautta voi myöhemmin löytyä mielenkiintoisia uramahdollisuuksia. Myös järjestöaktiivisuus opiskeluaikana on hyvä keino erottautua edukseen työmarkkinoilla, Iiris Lahti vinkkaa.

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 3 / 2014

Koulutus

Teksti: Virpi Juppo Kuva: Katja Lösönen

VINE on

viestintää, nykysuomea ja englantia 75 uutta opiskelijaa aloittaa taas opintonsa kolmivuotisessa viestinnän, nykysuomen ja englannin VINE-kandidaattiohjelmassa. Vuosi sitten opintonsa aloitti myös vaasalainen Enni Rossi. Ohjelman tavoitteena on kouluttaa opiskelijoista tulevaisuuden monitaitureita, jotka osaavat toimia moniarvoisissa ja monikulttuurisissa työympäristöissä. – VINE perustuu ajatukseen siitä, että kulttuurienvälisyys ja muuttuvat viestintävälineet luovat paitsi uusia mahdollisuuksia myös haasteita kielenkäytölle ja viestinnälle, kertoo yliopistonlehtori, ohjelman johtaja Kristiina Abdallah. Hyvän kielitaidon lisäksi tarvitaan luovuutta ja kykyä viestiä tilanteiden edellyttämällä tavalla. Ensimmäisen vuoden keväällä opiskelija valitsee pääaineekseen joko viestintätieteet, nykysuomen tai englannin kielen. Kandidaatintutkinto antaa automaattisesti opinto-oikeuden maisterin tutkintoon.

Vapaus opintojen yhdistelemisessä.

Mahdollisuus tutustua useaan oppiaineeseen Opiskelija Enni Rossi valitsi viime keväänä pääaineekseen viestinnän. Toinen vahva ehdokas oli englanti, mutta Rossi arvelee kuitenkin saavansa paremmin töitä viestinnän alalta. Hän pitää hyvänä sitä, että ensimmäisenä vuonna voi tutustua useampaan oppiaineeseen. Ero lukio-opiskeluun on huomattava. Haastavinta on Rossin mielestä tenttiin valmistautuminen, koska osa kirjoista on englanniksi ja luettavaa on paljon. Toisaalta opiskelu yliopistossa ei ole ollut niin työllistävää kuin Rossi etukäteen ajatteli, vaikka kotiin onkin jäänyt paljon tekemistä. – Sain ensimmäisenä vuonna suoritettua 62 opintopistettä, mihin olen ihan tyytyväinen, Rossi kertoo. – Yliopistossa parasta on tietysti uusiin kavereihin tutustuminen, mutta myös mahdollisuus päättää itse aikatauluistaan. Vapaus opintojen yhdistelemisessä on mielenkiintoista. Ei ole pakko opiskella tiettyä sivuainetta, vaan saa itse valita. Ensi vuonna lukujärjestyksessä ovat muun muassa Mediatutkimuksen ja digitaalisen viestinnän peruskurssi sekä Digitaalisen median viestintäsovellukset -kurssi. Syksyllä Rossi aikoo jatkaa myös saksan kielen opintoja.

Viesti vireästi

-täydennyskoulutus tuo työkaluja viestinnän ammattilaisille, oman työn ohessa viestintää tekeville ja johtajille.

VINE-kandidaattiohjelma

EE EE EE EE

Yhdistää viestintätieteiden, nykysuomen ja englannin opinnot Sisäänotto vuosittain 75 opiskelijaa Kesto 3 vuotta, 180 opintopistettä Tutkinto: Filosofian kandidaatti

Viestinnän nykyaikaiset mediakeinot ja some ovat muuttaneet yritysten ja organisaatioiden suhtautumista viestintään. Koulutus antaa työkaluja arkipäivän mediasuhteiden hyvälle hoidolle. Neljän päivän Viesti vireästi -koulutus alkaa Helsingissä lokakuussa.

LISÄTIEDOT: Sari Soini p. 029 449 8201, sari.soini@uva.fi Ilona Mannelin p. 029 449 8583, ilona.mannelin@uva.fi uva.fi/levon/koulutus

”Mediatutkimuksen ja digitaalisen viestinnän peruskurssi vaiko sittenkin Digitaalisen median viestintäsovellukset -kurssi?” pohtii toisen vuoden VINE-opiskelija Enni Rossi syksyn valintojaan.

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 3 / 2014

Koulutus

”Ruuvari on moottorin rakentamisessa tärkeä työväline”, tietää Bonimira Doykova.

Teksti: Virpi Juppo Kuvat: Katja Lösönen

Töitä teekkareille Takuuteekkari®-hankkeesta hyötyvät kaikki osapuolet: opiskelijat saavat harjoittelupaikan, yritys työvoimaa ja yliopisto hyvän yhteistyökontaktin yritykseen. Viime vuosina lähes kaikki ensimmäisen vuoden TkK-opiskelijat ovat työskennelleet Takuuteekkarina®.

Vaasan yliopiston Takuuteekkarit® teollisuuteen -hanke luo tekniikan ensimmäisen vuoden opiskelijoille harjoittelupaikkoja paikallisiin yrityksiin. – Neuvottelemme paikallisten yritysten kanssa harjoittelupaikan ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Sen jälkeen opiskelijoilla on yleensä jo hyvät kontaktit yritykseen, ja he voivat jatkaa yhteydenpitoa omatoimisesti, kertoo hankkeen kehittäjä, sähkötekniikan professori Timo Vekara.

Vaasan ABB Oy tarjosi tänä vuonna paikan 12 opiskelijalle.

Kokooja Timo Teppo ohjeistaa tarvittaessa.

Loppukokoonpanossa töitä tehdään kahdessa vuorossa. Takuuteekkari®-hanke alkoi jo vuonna 2007. Yliopisto määrittelee yhdessä yrityksen kanssa opinnot, jotka opiskelijalla tulee olla suoritettuna ennen harjoittelua. Yritys voi näin olla mukana opiskelijoiden koulutuksessa jo opintojen alkuvaiheessa.

Uusinta tietoa ABB Oyj on yksi teekkareiden työllistäjistä. – Monet kesätyöharjoittelijat jatkavat työskentelyään ABB:llä opiskelun ohella osa-aikaisena sekä tekevät kandi- ja diplomityönsä meille, kertoo ABB Oyj:n HR Specialist Anna Lehtonen-Virta. – Yhteistyö ABB:n, yliopiston ja opiskelijoiden välillä muissakin tutkimus- ja koulutushankkeissa on meille tärkeää. Näin saamme uusinta osaamista sekä tutkittua tietoa toimintamme kehittämiseksi, Lehtonen-Virta kertoo.

DI:n tunnettava tuotanto Diplomi-insinööriksi opiskeleva Bonimira Doykova työskenteli kesällä ABB Oy Motors and Generators -yksikössä. Hän on tyytyväinen päästessään tutustumaan tuotannon perustoimintoihin. – Harjoittelussa on parasta oman alan töihin tutustuminen. On tärkeä tietää, mitä tuotannossa tapahtuu, sähkömoottoreiden loppukokoonpanolinjalla työskentelevä Doykova kertoo.

Lukiossa pitkän matematiikan ja fysiikan suorittaneelle Doykovalle sähkötekniikan valitseminen pääaineeksi oli selvää alusta lähtien. Myös kesätyö ABB:llä oli helppo valinta. – Kävin talven mittaan useissa heidän järjestämissään tapahtumissa ja kerroin itsestäni sekä tavoitteistani. Pyrin jäämään rekrytoijien mieleen jo ennen varsinaisen hakemuksen lähettämistä, Doykova kertoo. – Erityisen ylpeä olen siitä, että sain tämän paikan osaamisellani ja persoonallani, enkä suhteilla.

Sitoudutaan seutuun Koko tekniikan alan koulutus on suunniteltu työelämälähtöisesti ja vastaamaan paikalliseen työvoimatarpeeseen. Takuuteekkari® -hanke sitouttaa tulevat diplomi-insinöörit Vaasan seudulle jo opiskeluaikana. ABB:n Anna Lehtonen-Virta kannustaa muitakin Vaasan seudun yrityksiä liittymään mukaan vahvistamaan alueen energiaklusteria. – Teekkarit ovat motivoituneita ja hyviä työntekijöitä, olemme olleet todella tyytyväisiä, Lehtonen-Virta iloitsee. Myös Lehtonen-Virta on aloittanut ABB:n työuransa harjoittelijana. Hän on valmistunut Kauppatieteen maisteriksi Vaasan yliopistosta johtamisen pääaineesta vuonna 2011.

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 3 / 2014

Koulutus

Teksti: Niina Heikkinen Kuva: Thinkstock

Palautetta,

kiitos! Kandipalaute-kysely ja yliopistoraati ovat avaimia entistä parempaan yliopisto-opetukseen.

Kandipalaute Kandipalaute on valtakunnallinen opiskelijakysely, joka selvittää kandidaatin tutkinnon suorittaneiden tyytyväisyyttä yliopistoonsa. Viime vuodesta alkaen yliopistojen rahoitusmalli on korostanut erityisesti laatua, vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja kansainvälisyyttä. Ensi vuoden alusta alkaen myös opiskelijapalaute on osa yliopistojen rahoitusmallia. Kandipalaute-kyselyn tulosten perusteella jaetaan n. 3 % yliopistojen kokonaisrahoituksesta.

Vaasan yliopisto käyttää kyselyn tuloksia opetuksen ja ohjauksen kehittämiseen. Koska kysely on kansainvälisen palveluntarjoajan tuottama, se antaa yliopistoille mahdollisuuden vertailla suomalaisen koulutuksen laatua myös eurooppalaisiin yliopistoihin. Kyselyn toteuttaa korkeakoulutukseen erikoistunut saksalainen CHE Consult GmbH ja kyselyn toteutumista koordinoi Suomen yliopistot UNIFI ry.

Opiskelijat tyytyväisiä Keväällä 2014 järjestetyn Kandipalaute-kyselyn vastausprosentti oli Vaasan yliopiston kohdalla hyvä: peräti 70 prosenttia kohderyhmään kuuluvista opiskelijoista vastasi kyselyyn. Opiskelijoilta saadut kommentit olivat pääosin myönteisiä. – Vaasan yliopiston opiskelijat olivat tyytyväisiä saamaansa opetukseen sekä opintoihin liittyvän tiedon, neuvojen ja ohjauksen saamiseen. Opiskelijat kokivat myös voivansa hyvin yliopistossaan, Vaasan yliopiston opintoasioiden suunnittelija Sannakaisa Holmlund kertoo.

Tämän syksyn Kandipalaute-kysely toteutetaan 29.9.–17.10.2014. Kysely muuttuu samalla jatkuvaksi kyselyksi, eli jatkossa opiskelijoille lähetetään kysely valmistumisen yhteydessä. www.uva.fi/kandipalaute

Yliopistoraati Vaasan yliopiston yliopistoraati on suunnittelu- ja ideointimenetelmä, jolla etsitään keskusteluiden avulla ratkaisuja ns. pirullisiin ongelmiin, joihin ei ole yhtä ratkaisua. Yliopiston eri ryhmät keskustelevat yhteisistä haasteista, ja paras mahdollinen ratkaisu etsitään eri näkökulmia kuuntelemalla. – Raadin tavoitteena on tuottaa ratkaisuehdotuksia päätöksenteon tueksi, yliopiston laatupäällikkö Kari Rossi kertoo.

Sujuvuutta opintoihin Yliopistoraati on järjestetty Vaasan yliopistossa kaksi kertaa. Vuoden 2012 syksyllä raati pohti maisterin ja kandidaatin opintojen sujuvoittamista. – Vastuunkanto omista opinnoista, sosiaalisten taitojen kehittäminen ja omien vahvuuksien tunnistaminen ovat keinoja, joilla opiskelija voi itse edistää opintojensa sujumista, Rossi sanoo. Yliopisto voi omasta puolestaan edistää opintoja esimerkiksi parantamalla kurssien aikataulutusta ja opiskelutiloja koskevaa tiedotusta. Raati nosti esiin myös muita käytännön ehdotuksia: opiskelijoille voisi taata pääsyn kielten opintojaksoille ja haluttuun pääaineeseen. Myös vapaa sivuaineopiskelu ja alumnien suurempi hyödyntäminen opetuksessa saattaisivat auttaa. Opintojen sujumista voisi vauhdittaa myös järjestämällä lukupiirejä ja tukiopetusta ja lisäämällä opetushenkilökunnan, tenttikirjojen ja graduryhmien määrää.

Ripeästi työelämään Syksyllä 2013 yliopistoraadin keskustelun teemana oli sujuva siirtyminen opinnoista työelämään. Raati pohti sitä, millä keinoin opiskelijat saisivat jalkansa työmarkkinoiden ovenrakoon nykyistä paremmin. Mietinnän alla oli kysymys siitä, miten yhteistyötä, viestintää ja vuorovaikutusta yliopiston ja työnantajien välillä olisi mahdollista edistää. Yliopistoraati tuli keskusteluissaan siihen tulokseen, että sekä yliopistosta että työnantajilta tulisi löytyä joustavuutta opiskelun ja työssäkäynnin jaksottamiseen. Yliopiston olisi hyvä myös avautua enemmän yhteiskuntaan: esimerkiksi opinnäytetöiden ja tutkimusten aiheita voisi imuroida tehokkaammin ja toteuttaa toimeksiantoina. – Harjoittelu- ja opiskelijapankkitoiminnan mahdollisuudet tulisi myös selvittää. Raati jäi kaipaamaan kumppanuussopimusten konkretisointia ja toiminnan koordinointia, Rossi kertoo. Seuraava yliopistoraati järjestettäneen vuoden 2015 keväällä.

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 3 / 2014

Koulutus

Teksti: Virpi Juppo Kuva: Katja Lösönen

Yliopisto

meni lukioon Vaasan seudun lukiolaiset saavat kokeilla yliopisto-opiskelua jo lukioaikana. Vaasan yliopiston avoin yliopisto tekee yhteistyötä Vaasan lyseon lukion sekä Laihian, Teuvan ja Kyrönmaan lukioiden kanssa. Lukiolaisille tarjotaan mahdollisuus osallistua lukio-opiskelun ohessa vapaavalintaisille yliopistotason kursseille. – Kestosuosikki on filosofian perusteet. Tämän lisäksi voi suorittaa mm. tietojenkäsittelyn perusopinnot sekä liiketoimintaosaamisen opintoja, kertoo avoimen yliopiston opintopäällikkö Sonja Hakala.

Laskentatoimen, johtamisen ja markkinoinnin perusteet Lukioyhteistyön tavoitteena on edistää opiskelijoiden edellytyksiä siirtyä opiskelemaan akateemista tutkintoa Vaasan yliopistoon. Lukiolaiset pääsevät näin tutustumaan yliopisto-opintoihin jo ennen kuin ovat edes hakeneet yliopistoon. Opetuksen välittäjänä ja käytännön järjestäjänä toimii Vaasan yliopiston avoin yliopisto.

Vinkkejä pääsykokeisiin ja yliopistoelämään Kansainvälistä liiketoimintaa yliopistossa opiskeleva Essi Vuorenmaa suoritti keväällä 2013 Vaasan lyseon lukiossa kurssin Johdatus liiketoimintaosaamiseen. – Valitsin sen, koska halusin opiskelemaan kauppatieteitä ja toivoin kurssin ajavan vähän samaa asiaa kuin valmennuskurssi, Vuorenmaa kertoo. Maksuttomuuden lisäksi opetuksessa houkutteli siitä saatavat kurssisuoritukset lukion oppimäärään. Läpi käytiin laskentatoimen, johtamisen ja markkinoinnin perusteet. – Vaikka osa-alueet opiskeltiin melko nopeasti, sain silti hyvän ja kattavan käsityksen siitä, mitä tuleman pitää, jos opiskelupaikka osuu kohdalle kauppatieteellisessä. Opettajilta sain erinomaisia vinkkejä pääsykokeita ja tulevaa yliopistoelämää varten, kertoo Vuorenmaa. – Kurssilla myös vahvistui ajatus siitä, että kauppatieteet on se ala, jota haluan tulevaisuudessa opiskella.

Ryhmätyöskentely tutuksi Pääainevalintaansa Vuorenmaa on ollut tyytyväinen. – Lukiossa käyty kurssi hieman helpotti opintojen aloittamista, kun edes vähän tiesi, mistä siellä tulee olemaan kyse. Opiskelijat voivat hyödyntää lukioaikanaan suorittamansa opintopisteet tulevissa yliopisto-opinnoissaan. Liiketoimintaosaamisen kurssin Vuorenmaa suoritti tekemällä ryhmätyön ennalta määrätystä case-yrityksestä. Vaikka ryhmätyöskentely oli vaativaa, oli siitä myös hyötyä. – Oli kiva, että siinä tuli samalla hieman harjoiteltua ryhmätyön tekemistä, sillä yliopistossa ryhmätyöskentely on ihan olennainen opetusmenetelmä, Vuorenmaa kertoo.

Erinomaisia vinkkejä pääsykokeita varten

Työnjohtaja, esimies, asiantuntija Esimiesvalmennus alkaa Helsingissä marraskuussa 2014. Oletko uusi esimies? Oletko jo pitkään toiminut esimiestehtävissä? Oletko asiantuntija? Kuuden päivän johtamisen täydennyskoulutus on sinua varten. LISÄTIEDOT: Sari Soini p. 029 449 8201, sari.soini@uva.fi Ilona Mannelin p. 029 449 8583, ilona.mannelin@uva.fi uva.fi/levon/koulutus Essi Vuorenmaa otti tuntumaa yliopistoon jo lukiossa.

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 3 / 2014

Yhteiskunta

Teksti: Niina Heikkinen

VYY:n tarkoitus on valvoa kaikkien siihen kuuluvien opiskelijoiden etua niin paikallisella kuin valtakunnallisella tasolla. Ylioppilaskunnan toiminnalla pidetään huolta muun muassa siitä, että opiskelijoiden opinnot edistyvät ja että he saavat tarvitsemansa palvelut esimerkiksi YTHS:ltä ja VOAS:ilta.

Ylioppilaskunnan tarkoituksena on ajaa opiskelijoiden etua. Pienen yliopiston yhteisöllisyys Verrattain pienenä yliopistona Vaasan yliopisto tarjoaa yhteisöllisen ilmapiirin, mikä näkyy myös ylioppilaskunnan sisällä. – VYY on nuorekas ja ajan hermolla oleva ylioppilaskunta, jossa yhteisöllisyys korostuu, tänä syksynä VYY:n uutena pääsihteerinä aloittanut Jaana Immonen sanoo. Ylioppilaskunta tekee yhteistyötä myös muiden Suomen ylioppilaskuntien kanssa.

Opiskelijoiden

asialla

Kun Vaasan kauppakorkeakoulu perustettiin vuonna 1968, sai samaan aikaan alkunsa myös Vaasan kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta VKY. Nykyään ylioppilaskunta tunnetaan Vaasan yliopiston ylioppilaskuntana VYY:nä.

– Erityisesti yhteistyötä on ns. Periferia-ylioppilaskuntien, eli Oulun yliopiston, Lapin yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskuntien kanssa, väistyvä pääsihteeri Jarkko Seppälä lisää.

Opiskelijakin voi vaikuttaa Ylioppilaskunnan kautta opiskelijat voivat vaikuttaa yliopiston toimintaan, kuten kurssien sisältöön ja oppimateriaaleihin. Tällaista tarkoitusta varten opiskelijoita valitaan edustajiksi yliopiston eri toimielimiin.

– Hallintotehtäviin ei ole viime aikoina ollut turhan paljon hakijoita. Päätös opintoaikojen rajaamisesta on vaikuttanut siihen, että VYY:n jäsenet opiskelevat hyvin tutkintotavoitteisesti. Tällöin elämään ei haluta ottaa mukaan liikaa ylimääräisiä tehtäviä, Seppälä sanoo. – VYY ottaa avosylin vastaan kaikki sen toimintaan mukaan haluavat opiskelijat. Opiskelijat voivat muun muassa osallistua tapahtumien järjestämiseen ja kirjoittaa Vaasan ylioppilaslehteen.

Opiskelijan Vaasa Viime keväänä VYY perusti yhdessä muiden Vaasan korkeakoulujen opiskelijajärjestöjen kanssa yhteisen Opiskelijan Vaasa ry – Vasa Studerandes rf. -yhdistyksen, jonka tarkoituksena on valvoa vaasalaisten korkeakoulujen etua ja toimia opiskelijayhteisöjen yhdyssiteenä.

VYY:n lisäksi perustajajäseniä ovat Vaasan ammattikorkeakoulun opiskelijakunta VAMOK, Åbo Akademis Studentkår ÅAS, Helsingin yliopiston oikeustieteen opiskelijat Vaasassa Justus ry, Studerandekåren vid Yrkeshögskolan Novia Novium sekä Studentföreningen vid Svenska Handelhögskolan i Vasa rf. SSHV. Yhteistyöllä ajetaan vaasalaisten opiskelijoiden etuja esimerkiksi opiskelija-asumista, julkista liikennettä, parkkipaikkoja, terveydenhuoltoa ja muita opiskelijoiden arkea koskettavia asioita silmällä pitäen. Suomen Ylioppilaskuntien Liittoon (SYL) kuulumalla VYY voi vaikuttaa korkeakouluopiskelijoita koskeviin asioihin myös valtakunnallisella tasolla.

VYY ottaa avosylin vastaan kaikki sen toimintaan mukaan haluavat opiskelijat.

Levón-instituutin koulutuksia Helsingissä

HR MBA VYY

Aloitti 1968 Vaasan kauppakorkeakoulun ylioppilaskuntana

EE EE EE EE

Jäseniä 4 100 (v. 2013) Edustajisto (30 hlöä) Hallitus Palkkatyössä: - Pääsihteeri - Edunvalvontasihteeri - Talousjohtaja - Järjestösihteeri - Ylioppilaslehden päätoimittaja ja taittaja - Tutorkoordinaattori

HR MBA tarjoaa kattavat työkalut aktiiviseen henkilöstöjohtamiseen. Ohjelman oppien avulla yritys tai organisaatio voi kehittää henkilöstötoimintojaan laajasti. Osallistuja kehittää itseään ja kykyään tukea yrityksen strategian toteutumista henkilöstötoimintojen avulla. Tammikuussa 2015 alkaa Johtajuus-moduuli. LISÄTIETOJA: uva.ﬁ/mba

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 3 / 2014

Levón-instituutti

Teksti: Virpi Juppo Kuva: Katja Lösönen

Muutosjohtaja luo parempaa tulevaisuutta Miten olla yhtä aikaa jämäkkä ja inhimillinen? Milloin ongelmat pitää ohittaa ja milloin niihin on syytä puuttua rohkeasti? Haasteelliset tilanteet motivoivat kehittämään sekä työorganisaatioita että omaa ammatillista osaamista.

Anna-Kaisa Pusan mukaan muutosjohtajan pitää nähdä ongelmien ylitse, mutta tarpeen vaatiessa mennä myös konfliktien keskelle. Johtajan on oltava jämäkkä, mutta samanaikaisesti inhimillinen ja yksilöä ymmärtävä.

arikymmentä vuotta sosiaali- ja terveysalalla työskennellyt vaasalainen Anna-Kaisa Pusa pitää itseään muutosjohtajana. Hän on hakenut Levón-instituutista lisäoppia työnsä arkeen Entrepreneurial MBA -ohjelmasta. Tavoitteena on liiketoiminnan kokonaislogiikan ymmärtäminen.

Syyskuussa Pusa aloittaa Kauhavalla, Lappajärvellä ja Evijärvellä toimivan kuntayhtymä Kaksineuvoisen johtajana. Kuntayhtymä Kaksineuvoinen tarjoaa jäsenkuntiensa asukkaille perusturvan palveluita. – Julkisten palveluiden uudistamisessa täytyy olla rohkea. Ellei uskalla, mikään ei muutu eikä julkinen talous tervehdy.

– Tärkein motiivini hakeutua koulutukseen oli oman ammattitaidon, etenkin liiketoimintaosaamisen, kehittäminen.

Ellei uskalla, mikään ei muutu

Entrepreneurial MBA -ohjelma kehittää osallistujan henkilökohtaisia ominaisuuksia ja tukee koko organisaation toimintaa. Pusa onkin saanut luennoilta teoreettista vahvistusta sille, mitä työkaluja ja -menetelmiä kannattaa käyttää, kun johdetaan isoja kokonaisuuksia. – Talousohjaukseen ja osakeyhtiölainsäädäntöön liittyvät asiat olivat mielenkiintoisimpia. – Tulevaisuudessa julkinen talous on entistä tiukemmalla. Sosiaali- ja terveyspalveluissa täytyy kantaa vastuu tehokkuudesta ja palveluiden uudistamisesta. On myös painotettava entistä enemmän ennaltaehkäiseviä palveluita ja mahdollistettava omahoitoa, Pusa visioi.

Tarvitaan rohkeita uudistuksia Viimeiset kuusi vuotta Pusa on johtanut Jalasjärven, Ilmajoen ja Kurikan JIK-liikelaitoskuntayhtymää, joka tuottaa terveyden- ja vanhustenhuollon, ympäristöterveydenhuollon sekä Kurikan kaupungin sosiaalitoimen palveluja.

Julkisten palveluiden uudistamisessa täytyy olla rohkea.

– Sosiaali- ja terveysalalla on erilaisia ja erikokoisia palveluntuottajia, yrityksiä, yhdistyksiä ja säätiöitä. Julkisetkin palvelut elävät markkinoiden keskellä. Tämän vuoksi on tärkeä ymmärtää, mitkä ovat liiketoiminnan ja -talouden pelisäännöt, Pusa muistuttaa.

Entrepreneurial MBA 5 moduulia, 100 opintopistettä Johtajana kasvaminen

EE EE EE EE EE

Strateginen johtaminen Yrityksen talousohjaus Managing the Internationalising Firm MBA-tutkielma www.uva.fi/mba

– JIK-kuntayhtymällä menee toiminnallisesti ja taloudellisesti hyvin, perustehtävä on kirkas. Palvelutuotannon ohjausjärjestelmä toimii. Tiedetään mitä tuotetaan, millä hinnalla ja pystytään arvioimaan, vastaako se kuntalaisten tarpeisiin, Pusa kertoo.

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 3 / 2014

Elämän suola

Teksti: Niina Heikkinen Kuva: Katja Lösönen

Työssäkin jaksaa paremmin, kun harrastaa vapaa-ajalla jotain mukavaa. Lue, mikä antaa virtaa yliopistolaisille.

Kitaramies Tarvittiin vain yksi vinyylilevy, ja tulevasta hallintopäälliköstä kuoriutui kitaristi. Vaasan yliopiston filosofisen tiedekunnan hallintopäällikkö Ilpo Ojala innostui musiikin kuuntelusta tosissaan jo pikkupoikana. Ojalan äidin ostettua 8-vuotiaalle pojalleen syntymäpäivälahjaksi Hurriganesin Roadrunner-vinyylilevyn tiesi Ojala haluavansa joskus kitaristiksi. – Olen soittanut kitaraa 12-vuotiaasta lähtien. En ole kuitenkaan ikinä ottanut soittotunteja, vaan opetellut itse, Ojala kertoo.

Äijäporukan soittoharrastus Nykyään Ojala on mukana brittirockia ja americanaa soittavassa The Whatts -yhtyeessä, jossa hän toimii lead-kitaristina. Ojalan lisäksi yhtyeeseen kuuluvat laulaja-kitaristi, basisti ja rumpali. Bändin tarkoituksena on toimia mukavana äijäporukan soittoharrastuksena, minkä vuoksi se keikkaileekin vain harvakseltaan. – Olemme esiintyneet muun muassa yliopiston pikkujouluissa ja joillakin syntymäpäivillä. Keikkailumme rajoittuu aika pieniin piireihin, Ojala sanoo. – Olemme myös äänitelleet kappaleitamme digitaalisesti omaan käyttöön.

Fokus omassa soittamisessa Muusikonurasta Ojala ei ole koskaan haaveillut. Ammattimuusikon ura vaatisi valtavaa omistautumista ja keskittymistä vain musiikkiin. – Suomessa kitaristina itsensä elättäminen olisi erittäin hankalaa. Markkinoiden ollessa niin pienet olisi lähinnä tuurista kiinni, voisiko kitaraa soittamalla menestyä, Ojala miettii. Hän ei ole liiemmin kiinnostunut kitarasankarikulttuurista, vaikka pystyykin mainitsemaan kitaristi-idoleikseen esimerkiksi Jimi Hendrixin ja Eric Claptonin. Ikivaikuttajina toimivat myös Rolling Stones ja Beatles. – Keskityn kuitenkin mieluummin omiin juttuihini ja suuntaan fokuksen omaan soittamiseeni.

Ehdoton ykkössoitin Yhtyeessä soittamisen lisäksi Ojalalla on kotona oma pieni digitaalinen äänitysstudio, jossa hän äänittää omia biisejään. Kitaran lisäksi Ojala osaa nimittäin soittaa hieman bassoa, koskettimia ja rumpuja. Kitara on kuitenkin Ojalan ehdoton ykkössoitin. Kotoa löytyy kymmenkunta kappaletta erilaisia kitaroita, bassot mukaan lukien. – Kitara on aina tuntunut omalta soittimelta. Olen henkeen ja vereen kitaramies, Ojala vakuuttaa.

Olen henkeen ja vereen kitaramies.

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 3 / 2014

Minun kampukseni

Kuva: essiervasti (Instagram)

Kuva:

ram) i (Instag

ast essierv

Kuva

: jos

su67

(Insta

gram

)

Kuva: prinssiru iz (Instagram) ki (Instagram)

Kuva: juhohyok

Kampuskuvia viime keväältä ja kesältä. Kaunista, eikö? Kuva: mmiiar (Instagram)

Millaisena Vaasan yliopisto näyttäytyy sinulle? Muodostuuko se ihmisistä, tarinoista vai kiinnittyykö huomiosi johonkin yksityiskohtaan? Jaa kokemuksesi! Ota kuva yliopiston arjesta kampuksella ja julkaise se Twitterissä tai Instagramissa käyttäen #univaasa -tunnusta. Parhaat otokset julkaistaan tällä palstalla.

Tuoretta tiedettä EE

Viitala, Riitta & Maria Järlström (toim.) Henkilöstöjohtaminen uuden edessä - Henkilöstöbarometrin nostamat kehitys- haasteet. Tutkimuksia 302. Liiketalous tiede 107.

Malkamäki, Anni & Kjell Herberts Case Wärtsilä. Flerspråkighet i arbets- situationer. Monikielisyys työtilanteissa. Multilingualism in work situations. Selvityksiä ja raportteja 194.

Julkaisujen ja väitöskirjojen tilaukset: www.uva.fi/fi/research/ publications/orders/

Väitökset Tiedotus ja viestintä avainasemassa toimitusketjun toimivuudessa

Addo-Tenkorang, Richard 29.8. Tuotantotalous Conceptual Framework for Large-Scale Complex Engineering-Design & Delivery Processes: A Case of Enterprise SCM Network Activities and Analysis. Acta Wasaensia 302. Tuotantotalous 36.

Uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen vähentää tuontienergian määrää

Aslani, Alireza 10.6. Tuotantotalous Evaluation of Renewable Energy Development in Power Generation – System Dynamics Approach. Acta Wasaensia 300. Tuotantotalous 35.

Rahoitusriskit hallintaan yrityksen ja pankin välisillä kumppanuussopimuksilla

Välimäki, Olli 5.6. Talousoikeus Rahoitussopimuksen kovenanttiohjaus. Vakuuden arvioinnista kohti sopimusoikeudellisia riskinhallintamekanismeja. Tarkasteltavana erityisesti informaatio ja kumppanuus. Lakimiesliiton kustannus.

Markkinalähtöisellä velkarahoituksella negatiivinen vaikutus yrityksen suorituskykyyn

Davydov, Denis 30.5. Laskentatoimi ja rahoitus Essays on Debt Financing, Firm Performance, and Banking in Emerging Markets. Acta Wasaensia 299. Liiketaloustiede 121.

Pakkoyrittäjän elämänhallinta perustuu muuntautumiskykyyn

Kantola, Jenni 23.5. Johtaminen ja organisaatiot Narrating coping experiences of necessity entrepreneurs. Acta Wasaensia 298. Liiketaloustiede 120.

Väitöstutkimus tuotti välineitä painavan taloudellisen syyn arviointiin osakkeen suuntaamisen yhteydessä

Raitio, Jarkko 16.5. Talousoikeus Osakkeen suuntaaminen. Taloudelliset syyt perusteena poiketa omistusosuuden pysyvyydestä.

Strateginen oppiminen tuo yrityksille kilpailuetua

Sirén, Charlotta 2.5. Johtaminen ja organisaatiot Strategic Learning: A Route to Competitive Advantage? Acta Wasaensia 297. Liiketaloustiede 119.

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 3 / 2014

Kolumni

Tois puol Merenkurkkuu Siitä lähtien kuin sain akateemiset tutkintoni suoritettua Turussa Åbo Akademissa, veri on vetänyt Ruotsiin päin. Muutaman viime vuoden ajan olen toiminut Uumajan Yliopiston kauppakorkeakoulun rehtorina. Yliopistomaailma on kansainvälinen, mutta löytyy niitä erityspiirteitä Merenkurkunkin yli. Yliopistojen rahoitusmalleissa on eroja. Ruotsissa valtion määrärahat opetukseen eivät perustu tulosohjaukseen, vaan ne myönnetään opiskelijamäärän perusteella. Yliopiston sisällä tämä malli toteutetaan hyvin järjestelmällisesti kurssitasoa myöten. Rahoitus kohdentuu paremmin opetuksen sen hetkisiin tarpeisiin kuin mallissa, jossa rahoitus perustuu viime vuosien tutkintotuloksiin. Laadusta ei tarvitse tinkiä rahoituksen ylläpitämiseksi ja huoli opiskelijan valmistumisesta saattaa olla pienempi. Tutkimuksen määrärahat ovat enemmän tulosohjattuja, joskaan malli ei ole yhtä yksityiskohtainen kuin Suomessa. Usko tulosohjaukseen on vahvempaa Suomessa. Naapurissa ei myöskään ole löydetty yhteisymmärrystä muuttaa valtionyliopistomallia säätiöpohjaiseksi. Naapurissa edetään harkiten ja haetaan konsensusta. Kymmenisen vuotta sitten ei-eurooppalaisten opiskelijoiden määrä oli meillä suuri. Tuntuvat opintomaksut tulivat voimaan 2011 ja karsivat pääosan näistä hakijoista. Yliopistojen verorahoilla ylläpidetystä ylikapasiteetista luovuttiin. Noin 10 000 euron omakustannusosuuteen perustuva lukukausimaksu on elinkustannusten lisänä monelle haastava. Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä väheni Ruotsissa 80 prosentilla. Tähän on nyt sopeuduttu, ja hakijamääräkin palautuu vähitellen, tuoden mukanaan laadukkaampia hakijoita Euroopan sisältä – joskaan maksuja edeltävälle tasolle ei tulla pääsemään. Volyymin kasvattaminen taittui, nyt puuttuu vain rahoituksen reaaliarvon ylläpitäminen. Rahoituksen niukkuus tuntunee tutulta täll puolell? Lars G Hassel Professori Uumajan kauppakorkeakoulun rehtori Vaasan yliopiston hallituksen jäsen

Naapurissa edetään harkiten ja haetaan konsensusta

BETTER/WORSE? JUST DIFFERENT.

LESSONS from my trips to China Disclaimer. I’m a Finn, born and raised, and these are my observations of China after living there for half a year during my study exchange in Shanghai in 2012 and from my latest visit. This February we travelled by train, together with two German friends of mine, across Russia, Kazakhstan and finally to China. Space redefined. For a Finn it can be difficult to imagine one city holding over 20 million people. Shanghai is one these megacities and Chinese have been developing their own ways to make everything fit together. For example their vast metro line network is only 15 years old, in addition the city has 60 000 taxis and countless uninsured scooter taxis. We Finns are also lucky to have so much space around us. It was quite an experience to see how in China four local students share a dormitory room, where we here in Vaasa are used to allocate one student.

Surprisingly Western. One traveling to China has to understand that rural China is very different from the big metropolis on the Eastern coast. To some extent China’s big cities seem to have more western presence than in Finland. In addition to retail chains and brands, there are for example Kindergartens operated under Disney, and Hollywood movies appear on pirated DVDs faster than they reach the Finnish cinemas. If you want to see the old China, you should travel from East towards West, which is less populated and offers plenty of paths less travelled, such as Dun Huang and Kashgar.

Language like no other. I have heard some foreigners expressing their concern how difficult Finnish language can be to learn. I’m pleased to inform that there’s something even more complex and that is Chinese. Just imagine the possibilities when every word can have up to 4 different meanings depending on how you pronounce them. However learning those couple first words and phrases can be the key to the beginning of your adaption to a new culture. In Chinese language, I was always fascinated about learning the haggling dialogue as it was something you could train every day in the marketplaces.

Friendships matter. This is something I have read in countless cross-cultural journal articles, but also witnessed first-hand in China. The local students there meet each other face-to-face very often. Perhaps their apartments don’t have enough space to host a party, but they gather regularly in downtown for dinners and karaoke, where alcohol rarely plays a part. Based on my own personal experiences I can assure you that nothing makes a visit to a new city more memorable than getting the city tour from a local contact.

Last piece of advice applies to all of our new, bright freshmen (fuksis in Finnish) starting their journey and that is: plan ahead. This goes for anything, what year to go for an exchange abroad or which courses to take and which summer jobs you should aim for each year. Remember that five years is more than plenty of time to learn and master a new language, which you can make use of while abroad or on your career ahead. Most importantly now you have a unique chance to meet Finns and foreigners coming from all over the world, right here – to the University of Vaasa.

lokangas NAME: Juho Sa AGE: 23 Y: Finland HOME COUNTR l Business E: Internationa WORKING TITL student Master’s Degree ct CHILD: archite CUPATION AS A OC E IT UR VO FA y RISTIC: curiosit BEST CHARACTE , but is that fe sa is in harbour MOTTO: a ship built for? what ships are

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 3 / 2014

Muistatko?

Rehtori Ari Salminen kätteli uusia opiskelijoita syyskuussa 1997. Opintonsa aloittaneiden kättely on vanha perinne, jota rehtori jatkaa vielä tänäkin päivänä. Tunnistatko kavereitasi? Kerro meillekin! yliopistolehti@uva.fi

Tiesitkö?

Mitä yliopistossa tapahtuu kesällä? Vaikka opiskelijat olivat kesällä poissa, yliopisto ei levännyt laakereillaan. Vilkkainta oli opintoasioissa ja kansainvälisten asioiden yksikössä. Kesällä opintoasioissa hoidetaan opiskelijavalintoja: järjestetään pääsykokeet, lähetetään vastaukset korjattavaksi, vastausten ja arvostelujen palauduttua lasketaan pisteet ja valitaan parhaiten menestyneet hakijat. Sen jälkeen lähetetään hyväksymiskirjeet ja odotetaan opiskelupaikkojen vastaanottoja. Kesällä valmistellaan myös syksyllä järjestettävää opiskelijavalintaa.

Kesällä käsitellään myös opintotukihakemuksia kesäajan opinnoille, ja valintojen tulosten selvittyä alkaa uusien opintotukihakemusten käsittely. Kansliassa hoidetaan mm. kesätenttien järjestelyitä ja toimitetaan opintoihin liittyviä todistuksia. Urapalveluissa ja Oodi-tiimissä kesä on valmisteluiden ja pohjatöiden tekemistä uutta lukuvuotta varten. Kansainvälisessä yksikössä valmistaudutaan kesällä kansainvälisten vaihto- ja tutkinto-opiskelijoiden vastaanottamiseen, eli hoidetaan opiskelupaikan vastaanottamisia, avustetaan maahantulossa, välitetään asuntoja ja kerrotaan Suomesta ja Vaasan yliopistosta.

Lisäksi yliopiston henkilöstöpalvelut, johdon tuki, talous ja suunnittelu, tietohallinto, tilapalvelut, tutkimus- ja innovaatiopalvelut sekä viestintä toimivat kesän ajan normaalisti, joskin kesä on yleensä näissä yksiköissä tavallista rauhallisempaa aikaa. Opetus- ja tutkimuspuolella tutkimusta tehdään ympäri vuoden, joten kesällä opettajilla ja tutkijoilla on normaalia enemmän aikaa keskittyä oman tutkimuksen tekoon.

Sarjakuva

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 3 / 2014

Well done! EE

Valtioneuvosto on asettanut Valtion virkamieseettisen neuvottelukunnan, jonka jäseneksi on kutsuttu julkisjohtamisen professori Ari Salminen. Neuvottelukunta edistää virkamieseettisten kysymysten nykyistä parempaa hallintaa. Toimikausi kestää vuoden 2017 loppuun.

Sisäministeriö on asettanut seurantaryhmän ohjaamaan kansallisen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskinarvioinnin laatimista. Yhtenä jäsenenä tässä ryhmässä on laskentatoimen ja rahoituksen professori Teija Laitinen.

HTT, tutkijatohtori Harri Raisiolle on myönnetty sosiaalihallintotieteen dosentuuri Itä-Suomen yliopistosta.

Suomen yliopistojen viestinnän ammattilaisten tunnustuspalkinnon sai tänä vuonna Vaasan yliopiston professori, dekaani Hannu Katajamäki. Palkinto myönnettiin valtakunnallisilla Yliopistoviestinnän kesäpäivillä Vaasan yliopistossa kesäkuussa.

Jyväskylän yliopiston Kauppakorkeakoulu on myöntänyt KTT, tutkijatohtori Liisa Mäkelälle 26.8.2014 johtamisen dosentin arvon, alana Kansainvälinen henkilöstöjohtaminen ja kansainväliset työurat.

Opiskele avoimessa yliopistossa Avoimessa yliopistossa voit suorittaa eri oppiaineiden opintokokonaisuuksia ja yksittäisiä opintojaksoja. Ilmoittaudu lukuvuoden 2014– 2015 opintoihin verkkosivuillamme ja varmista paikkasi kursseilla.

Iltaisin ja viikonloppuisin

Verkossa Yleissivistävää ja elinikäistä oppimista Halutessasi myös tutkintotavoitteisesti

uva.fi/avoin AVOIN YLIOPISTO

Kysy lisää: opiskelijapalvelu puh. 029 449 8190 opintojen ohjaus puh. 029 449 8188 (Vaasa), 029 449 8199 (muut paikkakunnat) avoinyo@uva.fi facebook.com/vaasanyliopisto.avoin

Kerro

Yliopistotuotteet

Vaasan yliopiston tarinaa eteenpäin, osta yliopistotuotteita! Oman yliopiston tuotteita voit kantaa hyvällä omallatunnolla, sillä tuotannossa on käytetty mahdollisimman paljon kotimaisia toimittajia ja ekologisia ratkaisuja. Vaasan yliopiston tuote on myös hauska ja käyttökelpoinen lahja. Yliopistotuotteet ovat myynnissä Tervahovin infopisteessä. Info on auki arkisin klo 9.00–15.00.

Tervetuloa kannattamaan omaa yliopistoa!

uva

.fi/y

liop

isto

tuo

ttee

P.S. Verkkokauppa aukeaa tänä syksynä, seuraa ilmoittelua!