Vuosikertomus 2011

Turun Aikuiskoulutuskeskus

VUOSIKERTOMUS 2011

Arvomme

Ammattitaitoisuus.

Visiomme

Turun Aikuiskoulutuskeskus

Turun Aikuiskoulutuskeskus on yrityselämän ja organisaatioiden arvostama, aikuisten ammatillisen osaamisen sekä koulutuksen kehittäjä ja edelläkävijä.

Missiomme

VUOSIKERTOMUS

Aikuisten osaamisen ammattitaitoisena kehittäjänä parannamme yksilöiden ja yritysten menestyksen edellytyksiä yhdessä yhteistyöverkostojemme kanssa.

Asiakaslähtöisyys.

Uudistavuus.

Vastuullisuus.

2

SISÄLtö Arvomme, Visiomme, Missiomme  Sisällysluettelo. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 Vuosi kuvina. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Rehtori Harri Seikola. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Osaamisen uusi osoite: turunakk.fi: Myynti- ja kehitysyksikkö, myynti- ja kehitysjohtaja Tommi Forss. . . . . . . . . . . . . .6 Tämä vuosi ei hevillä unohdu: Palvelutoimialat, toimialajohtaja Arja Hänninen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Kohti uusia haasteita: Rakennus- ja kiinteistötekniikka, toimialajohtaja Petteri Lausmäki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 Kulttuurikartano Marjaniemi, myynti- ja markkinointijohtaja Teija Leino . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 Täydellinen vuosi: Sähkö- ja turva-alat, toimialajohtaja Marko Salokannel . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 Muutoksen kourissa: Teknologiateollisuus, toimialajohtaja Markku Virta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 Tähtäin tulevaisuudessa: Yrityspalvelut, toimialajohtaja Sirpa Lukkala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 Tunnusluvut 2011, talousjohtaja Riitta Ekuri. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 Tutkinnot 2011  Tutkintojen kehitys 1993–2011. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 Johtokunta 2011. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 Neuvottelukunnat 2011 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 Henkilöstö 2011 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22–23

■ Taitto: Taru Lehtonen/Turun Aikuiskoulutuskeskus ■ Kuvat: Turun Aikuiskoulutuskeskus, Future Image Bank, ellei toisin mainita.

Sivun 2 kuva: Marita Mustonen (kuvauspaikka: Kulttuurikartano Marjaniemi) ■ Painopaikka: Newprint Oy, Raisio ■ Painosmäärä: 1 000 kpl

VUOSI KUVINA

Yhteistyössä Turun yrittäjien kanssa 25.9. järjestetty Terveyttä ja hyvinvointia -tapahtuma keräsi mukavasti väkeä Kärsämäentielle. Alan yrittäjät esittelivät muutaman tunnin ajan tuotteitaan ja palveluitaan ja kauppa kuulemma kävi hyvin.

Järjestimme yhteistyössä Turun Seudun Osuuspankin Elohopea-kerhon kanssa nettikoulutusta ikäihmisille. Koulutukset olivat todella suosittuja ja ryhmät täynnä toinen toistaan innostuneempia opiskelijoita. Kouluttaja Hannu Heselius piti työstään erilaisten oppijoiden parissa. ”Todella motivoituneita ovat ja uskaltavat kysyä, ettei mikään jää epäselväksi.”

Jo perinteeksi muodostunut oppisopimustoimistojen Sadonkorjuujuhla täytti Turun VPK:n talon 13.10. Vuoden oppisopimusopiskelijat ja -työnantajat asettuivat perinteiseen potrettiin talon kauniiden rappusten kupeeseen.

Turun oppisopimustoimisto valitsi vuoden 2011 oppisopimuskouluttajaksi Felix Abba Oy Ab:n, kunniakirjan vastaanotti tehdaspäällikkö Aki Nyyssönen (kuvassa takana vasemmalla) ja oppisopimusopiskelijaksi kampaamoyrittäjä Johanna Karin (edessä oikealla). Raision oppisopimustoimiston valinta vuoden oppisopimusopiskelijaksi oli Helena Aho Loviisan Aitasta (edessä vasemmalla) ja oppisopimuskouluttajaksi Mynämäen Isännöintipalvelu Oy, jonka puolesta kunniakirjan vastaanotti Veikko Nieminen (takana oikealla).

Lähiruokaa lautaselle -teemalla järjestetty MatkailuMara-hankkeen päätösseminaari 7.12. keräsi rankkasateesta huolimatta Brinkhallin kartanoon lähes sata osallistujaa. Tilaisuudessa lähiruuan tärkeydestä puhui mm. Turun matkailujohtaja Anne-Marget Niemi (vasen yläkuva). Kakkoskerroksessa esittäytyi suuri joukko paikallisia lähiruuan tuottajia, joiden notkuvat tiskit houkuttivat vieraat maistelemaan ja ostoksille.

3

Rehtori harri seikola

KULTTUURIA, KASVUA JA KEHITYSTÄ Turku 2011–Euroopan kulttuuripääkaupunki oli merkittävä vuosi Turulle ja turkulaisille. Kulttuuri sen monine vivahteineen oli käsin kosketeltavaa koko kuluneen vuoden ajan.

Kulttuuripääkaupunki ei jättänyt kylmäksi Turun Aikuiskoulutuskeskustakaan, sillä yhteistyö Turku 2011 -säätiön kanssa näkyi monissa koulutuksissa ja tapahtumissa. Vuoden aikana toteutettiin oppilastyönä toistakymmentä Turun Filharmonisen orkesterin konserttitaltiointia nettilähetyksinä, samoin matkailualalla järjestettiin useita kulttuuripääkaupunkivuoteen liittyviä koulutuksia. Näiden lisäksi opiskelijat olivat merkittävästi mukana monessa muussakin tapahtumassa.

4

Vuosi 2011 oli Turun Aikuiskoulutuskeskukselle monessa mielessä kehityksen ja kasvun vuosi. Vaikka edelleen jatkuvan taantuman uhka, euroalueen kriisit ja yleinen pelko tulevasta heijastui alueen elinkeinoelämään, oli aikuiskoulutuksen kohdalla havaittavissa kuitenkin positiivista kehitystä, joka näkyi mm. yhteishankintakoulutusten ja yritysten henkilöstökoulutusten kysynnän kasvuna. Sekä palvelutoimialat että kaikki tekniikan toimialat kasvattivat liikevaihtoaan, jolloin kokonaisliikevaihtomme kasvoi edellisestä vuodesta n. 3 % lähes 18,5 milj. euroon.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen merkitys alueen työikäisen väestön osaamispääoman lisääjänä ja ylläpitäjänä on kiistaton. Huolehtimalla henkilöstön osaamisesta varmistetaan alueen yritysten kilpailukyky ja menestys kilpailtaessa niin kotimaisista markkinoista kuin ulkomaisesta viennistä.

Turun Aikuiskoulutuskeskuksessa pyrimme osaltamme huolehtimaan, että alueen elinkeinoelämä saa riittävästi tarvitsemiaan osaajia. Kehitämme yhteistyössä yritysten kanssa uusia koulutuksia ja huolehdimme, että jo olemassa olevat koulutuksemme pysyvät jatkuvasti ajan tasalla ja näin vastaavat työelämän tarpeisiin.

Aikuiskoulutuksella on erittäin merkittävä rooli olla tarvittaessa ”nopean toiminnan joukkoina”. Toisinaan tulee tilanteita, joissa on pystyttävä reagoimaan nopeasti, myös koulutusmäärät saattavat olla hyvinkin suuria. Viime vuosina hyvinkin merkittävien teollisuuslaitosten lopettamiset Turussa sekä meriteollisuuden taannoinen tilanne ovat esimerkkejä, joissa olimme mukana jo YT-neuvotteluvaiheessa selvittämässä erilaisia koulutusmahdollisuuksia.

Hyvä esimerkki sekä yrityselämän kanssa tehtävästä yhteistyöstä että reagointinopeudestamme on autoalan koulutusten aloittaminen. Alueen autokorjaamoissa tehty tarvekartoitus osoitti selkeän puutteen Turun alueen koulutustarjonnassa. Kartoituksen pohjalta vuoden 2010 lopulla tehty päätös autoalan koulutusten aloittamisesta eteni nopeasti - kolmen kuukauden aikana hankittiin tilat, laitteet ja opettajat.

Huippumoderni autokorikorjaamo oli valmis ottamamaan opiskelijat vastaan helmikuussa. Ensimmäisen koulutuksen suosio ylitti kaikki optimistisimmatkin toiveet hakijamäärän ollessa kymmenkertainen aloituspaikkoihin nähden.

Alueellinen yhteistyö Varsinais-Suomen aikuiskouluttajien kanssa on entisestään tehostunut. Monet yhteistyöryhmät, aikuiskoulutusjohdon säännölliset tapaamiset sekä lukuisat yhteiset hankkeet ja koulutukset edesauttavat yhteistä päämääräämme, alueen elinkeinoelämän osaamisen ylläpitämistä ja kilpailukyvyn säilyttämistä.

Turun AKK:lla on jo muutaman vuoden ajan ollut toimitilat myös Salossa turva-alan koulutuksia varten.

Yhteistyö Salon Aikuisopiston kanssa on ollut erinomaista. Sen tuloksena olemme tehneet mm. uuden yhteistyösopimuksen siitä, että Turun Aikuiskoulutuskeskus laajentaa toimintaansa ja toteuttaa Salon seudulla myös sähköalan koulutuksia.

Vahvistimme kuluneena vuonna myös valtakunnallista yhteistyötä Helsingin Amiedun ja Tampereen AKK:n kanssa toteuttamalla yhteisen skenaariolähtöisen strategiatyön. Asiantuntevien konsulttien ja osaavan asiantuntijajoukkomme yhteistyönä syntyi erinomainen strategiapohja tulevien suunnitelmien luomiselle.

Vuoden 2011 lopussa Turun Aikuiskoulutussäätiö teki merkittävän panostuksen tulevaisuuteen ostamalla VR:ltä Artukaisissa sijaitsevan terminaalikiinteistön. Yli kuuden hehtaarin alue rakennuksineen mahdollistaa suunnitteilla olevien uusien toimintojen ja koulutusten toteuttamisen.

Alun perin P.C. Rettigin rakennuttama upea Marjaniemen huvila Ruissalossa oli pitkään opiskelijoiden harjoitustyökohteena. Pieteetillä tehty restaurointityö saatiin päätökseen vuoden 2011 loppupuolella. Nyt Kulttuurikartano Marjaniemi tarjoaa

5

upeat puitteet kokous- ja koulutustilaisuuksien lisäksi niin kesäisiin hääjuhliin kuin merkittäviin kulttuuritapahtumiinkin.

Turun Aikuiskoulutuskeskuksen organisaatiossa tapahtui vuoden aikana joitakin muutoksia. Yrityspalvelujen toimialajohtajana aloitti elokuussa Sirpa Lukkala ja rakennus- ja kiinteistötekniikan toimialajohtajaksi valittiin vuoden lopulla Petteri Lausmäki. Autoalan koulutuspäälliköksi nimettiin vuoden alusta Ossi Rosten.

Kehitysyksikkö sekä myynti- ja markkinointiyksikkö yhdistettiin yhdeksi palveluyksiköksi, jonka myynti- ja kehitysjohtajaksi nimettiin Tommi Forss.

Kokonaisuutena vuosi 2011 oli onnistunut. Toimintasuunnitelman tavoitteet saavutettiin lähes täydellisesti, yhteistyö alueen elinkeinoelämän kanssa tiivistyi entisestään ja lukuisia uusia asiakassuhteita solmittiin. Tehdyt uudet linjaukset ja strategiset päätökset antavat hyvän pohjan tulevien vuosien toiminnalle.

Turun Aikuiskoulutuskeskuksen johtokunnan toimintakausi päättyi ja uusi johtokunta aloittaa vuoden 2012 alussa. Haluan kiittää kaikkia johtokunnassa mukana olleita aktiivisesta työstä aikuiskoulutuksen hyväksi. Erityiset kiitokset kuuluvat puheenjohtajalle, asessori Reino Lemmetyiselle

pitkästä ja erittäin ansiokkaasta työstä Turun Aikuiskoulutuskeskuksen hyväksi.

Turun Aikuiskoulutussäätiön hallituksen toimintakausi päättyy samanaikaisesti. Kiitän myös kaikkia ylläpitäjämme hallinnossa olleita erittäin hyvästä yhteistyöstä vuosien saatossa.

Kiitän kaikkia asiakkaita, yhteistyökumppaneita ja erityisesti omaa henkilöstöä hyvästä yhteistyöstä suomalaisen osaamisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

MYYNTI- JA KEHITYSYKSIKKÖ

Myynti- ja kehitysjohtaja Tommi Forss

OSAAMISEN UUSI OSOITE: turunakk.fi Myynti- ja markkinointiyksikkö panosti voimakkaasti toiminnan edelleen kehittämiseen vuonna 2011. Myyntitoiminnassamme talouden hidastuminen ei juurikaan näkynyt. Yhteishankintakoulutukset ja yrityskoulutukset jatkoivat edelleen kasvuaan.

Uudelleenorganisointi syyskuun alusta liitti aiemmin itsenäisenä toimineen kehitysyksikön vahvuuteemme ja samalla nimi muutettiin myynti- ja kehitysyksiköksi.

Uusi yksikkö toimii koko oppilaitosta palvelevana myynnin, markkinoinnin ja sisäisen kehittämisen palveluyksikkönä. Toimenpiteellä suunnataan toimintaa enemmän hanketyön koordinoinnista sisäiseen kehittämiseen.

6

Myynti ja markkinointi Myyntitoimet suuntautuivat vuoden aikana varsinkin yritys- ja yhteisöasiakkaisiin. Erityisen hyvin ne purivat yhteishankintakoulutuksiin, joita oli vuoden aikana runsaasti. Kyseisten koulutusten määrä kasvoi toimintavuoden aikana lähes kaksinkertaiseksi.

Myös yrityskoulutusten määrä oli kasvussa haastavasta taloustilanteesta huolimatta.

Markkinointitoimenpiteitämme ohjasi kaksi selkeää linjausta: mainonnalla pyrimme saamaan entistä enemmän näkyvyyttä ja lisäksi teimme aiempaa enemmän koulutuskohtaista täsmämarkkinointia.

Mainonnan ilmettä ja sanomaa tehostimme uusilla, kuvapankin kuvien sijaan eri toimialojen toiminnasta vuoden aikana otetuilla kuvilla. Alkuvuodesta avattuja uusia nettisivujamme ja uutta domainiamme turunakk.fi teimme tunnetuksi perinteisen lehtiilmoittelun lisäksi ulkomainonnalla.

Vuoden aikana järjestimme useita tapahtumia yhteistyössä Turun sekä Varsinais-Suomen yrittäjäyhdistysten kanssa. Tämän lisäksi teimme yhteistyötä Raision Loimun, TPS Salibandyn ja Tuto Hockeyn kanssa.

2008–2012 Turun Aikuiskoulutuskeskus koordinoi Varsinais-Suomen OpinOvi –hanketta. V-S OpinOvi on ESR-hanke, jonka rahoittaja on Kaakkois-Suomen ELY-keskus.

Hanke kuuluu valtakunnalliseen Opin Ovi -hankeperheeseen ja se toimii yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Opin Ovi -hankkeen kanssa. Hankkeessa on mukana 18 varsinaissuomalaista koulutusorganisaatiota, jotka edustavat aikuiskoulutuksen kaikkia tasoja.

V-S OpinOven lähtökohtana on helpottaa kaikkien aikuisten tiedonsaantia aikuiskoulutuksesta. Alueelle on rakennettu helposti lähestyttävää ja kaikille tarjolla olevaa aikuiskoulutukseen liittyvää ohjaus- ja neuvontapalvelua yhteistyössä oppilaitosten ja TE-

hallinnon kanssa. Turussa toimii OpinOvi –palvelupiste, jossa asiakas saa tarvitsemaansa uraohjausta ja koulutusta koskevat tiedot mahdollisimman helposti.

OpinOvi –hankkeessa on Palvelupisteen lisäksi luotu maakunnan kattava ohjauksen ja koulutuksen asiantuntija-, toimija- ja tiedotusverkosto. Verkostoon kuuluu Varsinais-Suomen aikuiskoulutusorganisaatioiden lisäksi laaja joukko muita aikuisohjaukseen liittyviä sidosryhmätoimijoita. Verkoston käyttöön tuotettiin valtakunnallista tunnustusta saanut Ohjataan yhdessä Varsinais-Suomessa -Käsikirja aikuiskoulutuksen tiedotus-, neuvonta- ja ohjaustyötä tekeville.

7

Kehitystoiminta Turun Aikuiskoulutuskeskuksen pedagogisen strategian yhtenä tavoitteena on edistää Varsinais-Suomen alueen työyhteisöjen toimintaedellytyksiä ja toiminnan tehokkuutta kehittämällä monipuolisesti aikuisten osaamista. Turun AKK:n eri toimialojen asiakaslähtöiset palveluratkaisut ja hanketoiminta yhdessä muodostavat hyvin toimivan kokonaisuuden.

Ammatillisen osaamisen lisäksi vastataan opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämään työelämän kehittämis- ja palvelutehtävään. Tällä tehtävällä tarkoitetaan yrityksille, julkisyhteisöille ja erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille tarjottavia osaamisen kehittämispalveluita. Tarkoituksena on tehostaa elinkeinoelämän ja ammatillisen koulutuksen vuorovaikutusta, jolla taas varmistetaan osaavan työvoiman tuottaminen sekä tuetaan alueen kilpailukykyä.

Vuoden 2011 aikana Turun AKK on ollut mukana kuudessatoista hankkeessa. Niiden avulla on kehitetty alueen työelämälähtöistä ammatillista osaamista, luotu uusia koulututukseen ja ohjaukseen liit-

tyviä asiakaslähtöisiä palvelumalleja sekä perustettu uusia kehittämiskumppanuuksia työyhteisöjen ja muiden työelämän kehittäjätahojen kanssa. Hankkeet keskittyivät puhtaasti pedagogisen strategian ja työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän mukaisiin toimiin. Vaikuttavuusarvioinnilla seurataan hankkeiden etenemistä ja hankkeen elinkaaren päättyessä tuotteistetaan hyviksi koettuja käytäntöjä toimialojen käyttöön.

Hanketoimintaa koskevat uudelleenjärjestelyt syyskuusta 2011 lähtien mahdollistivat uuden tavan palvella toimialoja tarjoamalla ajankohtaista tietoa hankerahoitusmahdollisuuksista, antamalla tukea hankesuunnitteluun ja rahoitushakuun liittyvissä asioissa sekä auttaa raportoinneissa ja vaikuttavuuden arvioinnissa. Yksikkö raportoi toiminnastaan johtoryhmälle.

Turun AKK on arvostettu ja luotettava kehittämiskumppani sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Näin haluamme sen nähdä myös tulevaisuudessa, sillä AKK:n henkilöstö on valmis vastaamaan työelämässä tarvittavien innovaatioiden kehittämistarpeisiin.

PALVELUTOIMIALAT

Toimialajohtaja Arja Hänninen

tämä vuosi ei hevillä unohdu

8

Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi on taakse jäänyttä elämää, mutta sitä ei hevillä unohda. Näin on myös Palvelutoimialojen vuoden 2011 laita. Kulttuuripääkaupunkivuosi näkyi ja kuului myös meidän toiminnassamme.

tavat tutkintoon valmistavan koulutuksensa tammikuun alussa 2012. Käytimme hakevassa toiminnassamme vanhaa InNoste-hankkeen aikaista konstia, joka toimi jälleen kerran erinomaisilla tuloksilla.

Rikoimme ennätyksiä monissa asioissa. Pääsimme huikeaan 5,3 miljoonan euron liikevaihtotavoitteeseen. Ilahduttavaa oli myös se, että yrityskoulutusten määrä kasvoi huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna. Järjestimme yrityskoulutuksia sekä oppilaitoksessamme että yritysten tiloissa. Veimme yrityskoulutuksia myös Vakka-Suomen alueelle ja järjestimme Uudessakaupungissa kaksi erilaista puhdistuspalvelualan koulutusta.

Ennätysmäärä uusia tuotteita

Ohjaavalla koulutusalalla koettiin ennätyksellinen vuosi ja varsinkin syksy, jolloin KOTO-koulutusten ohella oli parhaimmillaan menossa seitsemän ohjaavaa koulutusta. Vuoden viimeisin ennätys rikottiin viikko ennen joulua, kun saimme varmistuksen noin 60 uudesta laitoshuoltajaopiskelijasta, jotka aloit-

Pitkistä koulutuksista mainittakoon ensimmäiseksi ihka uusi Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto. Lisäksi tähän sarjaan kuuluu Hoiva-avustajakoulutus, Matkailualan moniosaajakoulutus, Ideasta tuotteeksi–kulttuurin tuotteistaminen – ja Luontomatkailun tuotteistaminen –koulutukset sekä Retkimestarikoulutus (Metsämestarin erikoisammattitutkinnon osatutkinto), joka toteutetaan yhteistyössä Kultaranta Resortin kanssa.

Sosiaali- ja terveysalalla järjestettiin yhteistyössä Amiedun kanssa mm. Asiakkaan terveydentilan havainnointikoulutusta sekä Sairaanhoidollisen

osaamisen koulutuksia. Uusista lyhytkoulutuksista mainittakoon myös Tukiviittomat- , Haavanhoito- ja Saattohoitokoulutus.

Puhdistuspalvelualan uusia tuotteita olivat: Miten ohjaan ja opastan uutta työntekijää, Homesiivouksen perusteet, Kosteiden tilojen siivous, Aseptiikka ja hygienia siivoustyössä sekä yhteistyössä Amiedun kanssa toteutettu Palveluohjaajavalmennus.

Matkailualalla järjestettiin kulttuuripääkaupunkivuoteen liittyviä asiakaspalvelukoulutuksia sekä myös englanninkielisiä luentoja ja lisäksi Matkailualan asiakaspalvelutehtäviin valmistavaa verkkokoulutusta. Järjestimme myös työnhakuun ja atk-taitoihin painottuvaa MuutosKoulutusta kolmelle eri yritykselle yhteistyökumppaniemme kanssa.

Kolmen oppilaitoksen, Turun Aikuiskoulutuskeskuksen, Turun ammatti-instituutin ja Timalin yhteisen MatkailuMara-hankkeen (TYKE) päätösseminaari järjestettiin 7.12.2011. Matkailun ohjelmapalvelujen ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijaryhmä oli järjestelyissä vahvasti mukana. Hankkeen yhteisenä tuotoksena valmistui Matkailu-, majoitus- ja ravitsemisalojen yhteinen Sijoita osaamiseen -koulutusesite.

9

Yhteen hiileen puhaltava henkilöstö Palvelutoimialat muodostuu kolmesta eri koulutusalasta: Sosiaali- ja terveysala, MaRaTa (matkailu- ja ympäristöalat, kotityö- ja puhdistuspalvelualat) sekä Ohjaavan koulutusala. Henkilöstön kokonaismäärä oli kuluvana vuonna ennätyksellinen: yhteensä 53 henkilöä. Toimialan menestys perustuu saumattomaan yhteistyöhön, monipuoliseen osaamiseen ja pitkään kokemukseen. Suurin kiitos ja kunnia kuuluu yhteen hiileen puhaltavalle henkilöstölle, joka joutui vuoden mittaan venymään aikamoisiin mittoihin erilaisten vastoinkäymisten ja sairaustapausten vuoksi.

Yhteen hiileen puhaltavat myös neuvottelukuntiemme jäsenet. Teemme ansiokasta yhteistyötä heidän kanssaan. Viimeisin yhteinen ponnistuksemme oli Kotityö- ja puhdistuspalvelualan neuvottelukunnan kanssa kesäkuussa tekemä tutkintojen perusteiden päivitysesitykset Opetushallitukselle. Vuoden lopussa saimme päätökset 2012 alussa käynnistyvistä kotityöpalvelujen ja laitoshuoltajan ammattitutkintojen perustetyöryhmistä.

Toimialojen yhteistyön merkitys kasvaa. Muun muassa matkailualan opiskelijat saivat viestintäalan kouluttajilta arvokasta tietoa markkinoinnin tehostamisesta liikkuvan kuvan ja tarinan. Oheiset kuvat otettiinkin matkailumainosvideomme kuvauksissa Nauvon Pensar Sydissä luontomatkailun tuotteistamiseen keskittyvien opiskelijoiden kanssa. Hääparin vetimiin sonnustautuivat Peter Ridberg ja Laura Carcia.

Mm. Linda Peltomaa (vas.) ja Tanja Nummelin olivat muiden matkailun ohjelmapalvelujen ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijoiden kanssa mukana niin järjestelyissä kuin itse Lähiruokaa lautaselle -tapahtumassa 7.12. Brinkhallin kartanossa.

RAKENNUS- JA KIINTEISTÖTEKNIIKKA

Toimialajohtaja Petteri Lausmäki

KOHTI UUSIA HAASTEITA Toimialan molemmilla koulutusaloilla, eli rakennus- ja kiinteistötekniikan sekä talotekniikan koulutusaloilla koulutuspalvelujen kehittäminen jatkui tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Tärkeimpinä toimintaan vaikuttavina tekijöinä rakennuttajat pitävät ammattitaitoisen henkilöstön puutetta ja tarjousten korkeaa hintatasoa. Koulutustarjontaa onkin systemaattisesti suunniteltu yritysten tarpeiden mukaan.

10

Valitettavasti työvoimapoliittiset päätökset ja talousalueen epävarma tilanne heijastui myös koulutuksiimme näkyen opiskelijahankinnan haasteellisuutena molemmilla koulutusaloilla. Tästä huolimatta taloudellisesti merkittävin koulutusmuoto oli edelleen työvoimakoulutus.

Yhtenä rakennustekniikan uutena koulutuksena on syytä mainita keväällä alkanut Kivirakentajan koulutus, joka toteutetaan yhteistyössä Sastamalan koulutuskuntayhtymän kanssa. Talotekniikan koulutusalalla puolestaan yrityksille suunnatut ja kehitetyt kylmäainekoulutukset näyttelivät erittäin suurta osaa.

Turun Hirvensalossa opiskelijatyönä rakennettu toinenkin omakotitalo luovutettiin asiakkaalle.

Uudelle omakotitalohankkeelle tehtiin suunnitelmat ja rakentaminen alkaa keväällä 2012.

Ruissalossa Turun Aikuiskoulutussäätiön omistuksessa olevan historiallisen Marjaniemen huvilan mittava restaurointi saatiin päätökseen ja päärakennuksessa pidettiin loppukatselmus. Upea paikka kiinnosti myös mediaa uutisten arvoisesti.

Läpileikkaus toiminnasta Toimiala jäi tulostavoitteestaan, ja toimintaa jouduttiin sopeuttamaan sekä rakennus- että talotekniikan koulutusaloilla. Sopeuttamistoimet aloitettiin jo 2010, kun talotekniikka eriytettiin omaksi koulutusalakseen. Talouden epävarma tilanne huomioon ottaen tulos on kuitenkin tyydyttävä. Suuri kiitos kuuluukin osaavalle henkilöstölle, joka joutui venymään toimintaa sopeutettaessa.

Henkilöstömuutoksia tapahtui aiempiin vuosiin verrattuna paljon.

Opettajien määrä väheni neljällä eikä tilalle kuluvana vuonna ollut tarvetta palkata uusia. Toimialajohtaja siirtyi lokakuussa uusiin haasteisiin ja uudeksi toimialajohtajaksi nimettiin Petteri Lausmäki, joka aloitti uudessa pestissään 2.1.2012.

Yhteistyö Yhteistyötä eri verkostojen kanssa kehitettiin edelleen. Erityisesti neuvottelukuntayhteistyö koettiin tärkeäksi ja arvokkaaksi.

Osallistuimme Tampereen AKK:n vetämään, maanlaajuiseen Asbestin purkutyön näyttöympäristö -hankkeeseen yhteistyössä Työtehoseuran kanssa. Finedu-säätiön kautta olemme myös mukana kansainvälisessä rakennusyhteistyössä Venäjällä.

Tulevaisuuden haasteet Vuosi oli voimakasta uudistamisen aikaa ja uudistustyöhön tullaan panostamaan tulevinakin vuosina. Asiakas- ja markkinaläh-

töinen toiminta on edelleen toimialan kehitystyön tavoite.

Syksyn aikana hiottiin vuodelle 2012 asiakkuuksien hallintaan selkeä toimintasuunnitelma, jonka toimeenpano aloitettiin jo loppuvuonna.

Lounais-Suomen rakennuttajien mielestä talonrakentamisen suhdannetilanne oli hyvä vuoden viimeiseen neljännekseen asti. Sen jälkeen asuntotuotanto ja toimitilarakentaminen supistuivat ja supistuvat edelleen talvella. Sen sijaan korjausrakentamisen osuus kasvaa.

Korjausrakentamisen lisääntyessä tarvitaan eri alojen osaajia ja tulevaisuudessa huomio kiinnittyykin entistä enemmän talotekniikan osa-alueisiin eli kiinteistöjen lämmitykseen, ilmastointiin, valaistukseen, tietojärjestelmiin sekä vesi- ja energiahuoltoon liittyviin toimintoihin. Lisäksi asiakkaan kohtaaminen ja palveleminen asettavat uusia vaatimuksia työntekijöille. On tärkeää kouluttaa alalle uutta ammattitaitoista henkilöstöä ja päivittää olemassa olevien tietoja ja taitoja.

Myös julkisella ja yksityisellä sektorilla työskentelevien kiinteistönhoitajien taloteknisen osaamisen kehittämisestä ja ylläpitämisestä on huolehdittava. Tehtävä on kaikille osapuolille vaativa nopeasti muuttuvan ja kehittyvän tekniikan vuoksi.

Näistä syistä uusien yhteistyöverkostojen luominen sekä olemassa olevien verkostojen kehittäminen tulee olemaan yksi vuoden 2012 päätehtävistä rakennus- ja kiinteistötekniikan sektorilla.

Myynti- ja markkinointijohtaja Teija Leino

KULTTUURIKARTANO MARJANIEMI, RUISSALO

Marjaniemen kartanon tarina alkaa vuodesta 1850, jolloin tukkukauppias P.C. Rettig rakennutti huvilan kesänviettopaikakseen Ruissaloon.

1880-luvun lopulla Marjaniemi koki täydellisen muodonmuutoksen, kun P.C. Rettigin veljenpoika Fredric teetti kartanoon mittavia uudistuksia. Muutostöiden suunnittelijana toimi Fredric Rettigin vävy, arkkitehti ja vapaaherra Karl-August Wrede.

Rettigien ansiota oli myös Marjaniemen upea englantilainen maisemapuutarha. Etualalla aukeni muotopuutarha laajoine istutuksineen ja kaartuvine polkuineen. Keskelle muotopuutarhaa tehty lehtimaja tarjosi suojaisan levähtämispaikan. Kasvihuoneita oli kaikkiaan neljä; yksi huoneista oli pyhitetty palmujen ja laakereiden kasvatusta varten, toisessa kasvatettiin ainoastaan viiniköynnöksiä. Kasvihuoneissa esikasvatettiin myös kesällä ulos istutettavat taimet ja sipulikukat.

Rettigien aikana Marjaniemen puutarhaa hoitivat ammattimaiset puutarhurit läpi vuoden. Pihapiiriin oli heitä varten rakennettu hirsinen, punamullalla maalattu puutarhurin torppa. 1800-luvun lopussa puutarhurina toimi Vilho Virtanen. Hänen seuraajakseen tuli puutarhuri Joosef Mäkilä aina vuoteen 1906 asti, jolloin hän siirtyi ostamaansa Villa Romaan. Vuonna 1915 puutarhuri Pekka Lemetyinen vuokrasi Marjaniemen piha-alueen ja asettui perheineen asumaan puutarhurin torppaan.

Rettigien aika päättyi Marjaniemessä 1921. Tämän jälkeen huvilan omisti kymmenen vuoden ajan merikapteeni Carl J. Blomberg vaimoineen.

1930-luvulla Marjaniemessä toimi ravintola, Oy Marjaniemi Ab. Kartanoa laajennettiin ravintolan käyttöön ja lähistölle rakennettiin myös erillinen alkoholikellari.

Välirauhan ja kevään 1944 välisenä aikana Marjaniemessä piti majaa Turun laivastoaseman esikunta. Esikunta-ajasta muistuttaa pihamaalla suuren tammen latvassa oleva pitkä puumasto. Marjaniemi säilyi puolustusvoimien hallussa aina 1950-luvun lopulle asti.

Esikunta-ajan jälkeen kartano siirtyi Turun kaupungin omistukseen, ja kaupunki vuokrasi kartanon virkistyskäyttöön muun muassa Turun Työväen Matkailuyhdistykselle sekä Lomakerho Kankureille.

Yhdistykset pitivät kartanosta huolta omien resurssiensa rajoissa ja viettivät kesiään Marjaniemessä vuoteen 1999 asti.

Vuosien saatossa 850-neliöinen rakennus rapistui.

Turun Aikuiskoulutussäätiö osti kartanon vuonna 2001 ja alkoi kunnostaa Marjaniemeä Rettigien aikaiseen loistoonsa. Yli kymmenen vuotta kestänyt remontti on toteutettu pitkälti Turun AKK:n opiskelijoiden tekemänä ja se jatkuu yhä. Päärakennuksen remontti on saatu valmiiksi. Kartano on siis todellinen opinnäytetyö.

Helmikuussa 2012 Kulttuurikartano Marjaniemi on avannut ovensa, ja se tarjoaa viihtyisiä kokoustiloja ja upean juhlapaikan sekä yrityksille että yksityishenkilöille historiallisessa ja upeassa miljöössä Ruissalossa.

Lisätietoja: www.kulttuurikartanomarjaniemi.fi

11

Sähkö- ja turva-alat

Toimialajohtaja Marko Salokannel

TÄYDELLINEN VUOSI Vuoden aikana toimiala kasvoi ja monipuolistui entisestään sekä vahvisti asemaansa koulutusmarkkinoilla. Haastavaksi tämän kuitenkin teki vallitseva matalasuhdanne sekä ELY-keskuksen supistuneet hankinnat. Selvisimme tilanteesta henkilöstön korkean ammattitaidon ja vahvan osaamisen sekä jo edellisenä vuonna aloitettujen toiminnallisten muutosten ansiosta. Onnistumiseen vaikutti myös yritysten usko toimintaamme.

Koulutuksia toteutettiin asiakaslähtöisesti eli kohdistettiin koulutus juuri siihen tarpeeseen, johon asiakas halusi.

Yhteistyö muiden toimialojen kanssa näkyy koulutusten laadussa ja monipuolisuudessa, tästä kiitos koko talon henkilöstölle. Hyvänä esimerkkinä voidaan pitää turvallisuusjärjestelmien asiantuntijakoulutusta, joka toteutettiin seitsemän eri koulutusalan yhteistyönä. Myös sähkö- ja turva-alojen välinen yhteistyö vahvistui ja löysimme uusia yhteisiä koulutustuotteita. Näiden kehitystyö jatkuu.

12

Moniin tekniikan alan tutkintoihin ja koulutuksiin sisältyy sekä sähkö- että turva-alan koulutuksia.

Tämä luonnollisesti vahvistaa ja monipuolistaa koulutuksia.

Tavoitteet saavutettiin Toimiala saavutti sekä laadulliset että taloudelliset tavoitteet. Tilauskanta kasvoi tasaisesti läpi vuoden ja erityisen ilahduttavaa oli yritysten yhteishankintakoulutusten määrä.

Merkittävistä koulutuskokonaisuuksia toteutimme muun muassa sähkötekniikkaa ja prosessiautomaatiota Hämeenlinnassa sekä tuulivoimakoulutusta Turussa. Kumpikin osoittautui melko haastavaksi kokonaisuudeksi, joissa päästiin kuitenkin erittäin hyviin lopputuloksiin.

Huomionarvoisia olivat myös useat räätälöidyt rekrytointikoulutukset. Erittäin vaativa ja onnistunut koulutuskokonaisuus tehtiin yhteistyössä Humaliston Sähkö Oy:n kanssa. Koulutus kattoi laajaalaisen paketin aina leikkaussalien varavoimasta KNX- koulutuksiin.

Täydellisesti onnistuneesta vuodesta on syytä kiittää koko toimialan henkilöstöä venymisestä ja ripeästä toiminnasta.

Humaliston Sähkö toteutti viime vuonna yhdessä Turun Aikuiskoulutuskeskuksen, ELY-keskuksen ja Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa rekrytointikoulutuksen, jonka tavoitteena oli hankkia uusia työntekijöitä. Koulutuksen tuloksena yritys sai kahdeksan motivoitunutta ja osaavaa työntekijää. ”Olen erittäin tyytyväinen Turun Aikuiskoulutuskeskukseen, sillä he räätälöivät juuri meidän tarpeitamme vastaavan teollisuussähköasentajan koulutuksen. Opetuksen laatu oli muutenkin korkealla.”

Toimitusjohtaja Kimmo Hallamaa Humaliston Sähkö

Myönteistä palautetta kentältä

Tulevaisuuden näkymät

Toimialalla vieraili vuoden aikana neljä tutkintotoimikuntaa. Visiittien palaute oli vahvasti positiivinen: laatu ja toiminta ovat ammattimaisella tasolla, toki kehittämiskohteitakin löytyi – hyvä niin.

Jatkuvasti pienenevät ELY-keskuksen koulutusostopäätökset on asia, joka mietityttää.

Alan yrityksien edustajista koostuvien neuvottelukuntien merkitystä ei voi vähätellä. Kokouksissa on saatu tietoa ja käytännön vinkkejä erityisesti yritysten koulutustarpeista. Nämä tiedot takataskussamme pyrimme kehittämään koulutustarjontaamme edelleen.

Turun AKK:n turva-ala sai merkittävän luottamuksen osoituksen järjestää Suomen Mestarivartija 2011 –aluekilpailu Artukaisissa. Myöhemmin Helsingissä järjestetyssä loppukilpailussa voitonkin vei turkulainen vartija.

Toimialan henkilöstössä tapahtui joitakin muutoksia. Sähkötekniikan kouluttajista yksi siirtyi syksyllä uusiin haasteisiin ja toinen puolestaan jäi eläkkeelle vuoden vaihteessa. Toimialalle palkattiin vuoden aikana neljä uutta kouluttajaa, joista kolme sähkötekniikkaan ja yksi turva-alalle. Rekrytoinneilla laajennettiin osaamisalueitamme huomioiden talousalueen yritysten koulutustarpeita.

Loppuvuodesta laajensimme sähköalan koulutuksia Saloon Astrum-keskukseen, jossa turva-ala on toiminut jo vuosia. Päätös oli luonteva, koska nyt pystymme tarjoamaan laaja-alaista koulutusta laajemmalla markkina-alueella.

Opiskelijatilanne on molemmilla koulutusaloilla hyvä ja laadukkaasti hoidetut koulutukset kiinnostavat sekä yrityksiä että yksittäisiä henkilöitä.

Koulutusaikataulujen jatkuva suunnittelu on mahdollistanut sen, että koulutukset voidaan aloittaa non-stop periaatteella. Tällä menettelylä pystymme vastaamaan markkinoiden tarpeisiin joustavammin.

Sähköverkkoasentaja-koulutuksen osalta odotuksemme ovat suuret. Jo vuosia puheenaiheena ollut ikääntyminen alalla alkaa näkyä ja tuntua, sähköverkostot vanhenevat ja jokavuotiset myrskyt työllistävät. Kentällä on siis selkeä koulutustilaus, johon me vastaamme.

Tilauskanta vuodelle 2012 ei ole ihan aiemman veroinen, mutta uskon pääsevämme tavoitteisiin aktiivisella myyntityöllä, osaavalla henkilökunnalla ja hyvillä asiakasreferensseillä.

Uusia räätälöityjä koulutuksia pyrimme tarjoamaan laajemmin myös yhteistyöoppilaitoksille. Yhteistyöllä pystymme palvelemaan talousalueiden yrityksiä entistä paremmin, kun koko paketin voi ostaa samalta toimijalta.

Toimialan kehittämispäivää vietettiin Kavalton tilalla Piikkiössä 30.5.2011. Hyväntuulinen porukka kerääntyi Tuurun tilan terasille yhteiskuvaan. Vasemmalta toimialajohtaja Marko Salokannel, kouluttaja Mikko Laulumaa, asiakaspalvelupäällikkö Kirsi Haltia, kouluttaja Janne Kastman, turvallisuusasiantuntija Paavo Hänninen, kouluttajat Jarmo Lehtovaara, Jussi Riippi, Jarmo Halttu, Ari Lammi, kouluttusassistentti Anita Högmander, kouluttaja Mika Peltola, koulutuspäälliköt Tero Hotanen (sähköala) ja Juhani Laulajainen (turva-ala), kouluttaja Teppo Ilmanen, koulutusassistentti Tarja Stanley, kouluttajat Janne Pennanen, Turo Lähteenmäki ja Marja Heino.

13

Teknologiateollisuus

Toimialajohtaja Markku Virta

MUUTOKSEN KOURISSA

14

Vuosi 2011 enteili alallamme tapahtuvaa muutosta. Kone- ja metallialan koulutuksissa vuosi alkoi aiempien tapaan; käynnissä oli useita koulutuksia ja oppilasmäärät suhteellisen korkeita. Kevään aikana koulutuksiin hakeutui kuitenkin aiempaa vähemmän opiskelijoita ja kannoimme huolta ryhmien täyttymisestä. Samoihin aikoihin hallitus kertoi supistavan perinteisen työvoimakoulutuksen rahoitusta alueellamme. Se johti kone- ja metallialan työvoimapoliittisen koulutusvolyymin laskuun neljännekseen vuotta aiemmasta.

kunnossa- ja käynnissäpidon oppimisympäristöjä ja oppimissisältöjä, jotka aikaan ja paikkaan sitoutumattomina palvelevat Etelä-Suomessa alan pk-yritysten osaamisen kehittymistä ja varmistavat näiden yritysten menestymisen kovenevassa kilpailussa.

Alan yrityksetkin olivat varovaisia henkilöstönsä kehittämisen suhteen, vaikka hiljaisina aikoina siihen olisi ollut mahdollista panostaa. Alueen suurimman työllistäjän eli telakan tilanne oli edelleen epävarma, vaikka loppuvuoden tilaukset antoivat jo toiveita paremmista ajoista.

Osana hanketta on myös oman henkilöstömme osaamisen kehittäminen. Hankkeen loputtuakin pyrimme jatkamaan kehitystyötä uuden EU-ohjelmakauden mahdollisuuksien sallimissa rajoissa. Hankkeesta saa lisätietoa nettisivuiltamme.

Autoala käynnistyi lupaavasti Jo vuoden 2010 lopulla käynnistimme uutta koulutusalaamme, autoalaa. Koulutusalalle palkattiin koulutuspäällikkö, hankittiin tilat ja tehtiin melko mittavia laiteinvestointeja. Alan koulutuksia on selvästi kaivattu alueellamme, sillä helmikuun lopulla alkaneeseen autoalan perustutkinto, autokorinkorjaaja –koulutukseen oli hakijoita kymmenkertainen määrä aloituspaikkoihin nähden.

Uusi koulutusala otettiin myös mediassa suurella mielenkiinnolla vastaan, saimme näkyvyyttä sekä paikallis-TV:ssä että -lehdissä.

Syksyllä alkanut toinen koulutus vaati jo lisäresurssin palkkaamista, ja samanaikaisesti käynnistettiin myös alueen autokorjaamoiden tarpeisiin suunnattujen lyhytkoulutusten kehittäminen ja markkinointi.

Uusin koulutusalamme käynnistyi siis rivakasti ja kehitys tuntuu jatkuvan suopeitten tähtien alla.

Huipputeknologian osaamisen kehittämishanke Heinäkuun alussa alkoi Päijät-Hämeen liiton ja neljän oppilaitoksen yhteinen ProMaint 2017 -projekti. Mukana on lisäksemme hanketta hallinnoiva Amiedu sekä Aktiva ja Winnova. EAKR-hanke kestää vuoden 2013 loppuun asti ja siinä kehitetään ja luodaan uusia, innovatiivisia koneenasennuksen,

Oppilaitoksemme osahankkeeseen osallistuu kymmenkunta alueen yritystä, mutta pyrimme kaksinkertaistamaan määrän. Kunnossapitoalalla toimiville pk-yrityksille hanke mahdollistaa pilotoinnin oman henkilöstön kehittämiseen.

Koneteknologiakeskus osana koulutustarjontaamme Vuonna 2010 alkaneet Tuotantoteknologian työvoimakoulutus -ohjelma Koneteknologiakeskus Turku Oy:ssä jatkui koko vuoden 2011. Ohjelmassa kolme alueen oppilaitosta eli Turun Aikuiskoulutuskeskus, Turun Ammattikorkeakoulu ja Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutus tekevät kiinteää yhteistyötä toistensa ja Koneteknologiakeskuksen kanssa uusien tuotantoteknologiakoulutusten kehittämisessä ja toteuttamisessa. Ohjelman kokonaisvastuu on oppilaitoksemme kone- ja metallin koulutusalalla ja käytännöstä vastaa Kimmo Ruottu. Koulutukset ovat saaneet hyvän vastaanoton, vaikka osallistujamäärät syksyllä notkahtivatkin tilapäisesti. Niiden tuottamalle osaamiselle on tulevaisuudessa kysyntää ja nämä osaajat työllistyvät parhaiten.

Uusi neuvottelukunta ja vanhan uudistaminen Autoala sai vuoden aikana oman neuvottelukunnan, johon saatiin useiden merkittävien autokorjaamoiden edustajat. Neuvottelukunnan tärkein tehtävä on luoda vahva, keskusteleva yhteys koulutusalan ja alueen yritysten välille sekä tuoda impulsseja alueen yritysten uusista koulutustarpeista.

Meri- ja metallialan neuvottelukunnassa valmisteltiin eläköitymisestä johtuvaa sukupolvenvaihdosta.

Vuoden viimeisessä kokouksessa neuvottelukunta

15

valmisteli oppilaitoksemme johtokunnalle esityksen uusista jäsenistä. Kiitänkin koko neuvottelukuntaa, ja erityisesti sen työstä sivuun jääviä henkilöitä arvokkaasta panoksesta kone- ja metallialan koulutusten kehittämisessä.

Osaamisella on tekijänsä Toimialamme menestys perustuu mm. henkilöstön sitoutumiseen yhteisiin tavoitteisiin ja työskentelyyn niiden saavuttamiseksi. Vuosi 2011 ei ollut tavanomainen eikä sen toteuttaminen läpihuutojuttu, mutta asiantunteva ja joustava organisaatio selviytyi siitä kiitettävästi. Kiitos koko Teknologiateollisuus-toimialan henkilöstölle!

Henkilöstömäärä väheni kahdella osaajalla, joista toinen eläköityi ja toinen siirtyi teollisuuden palvelukseen.

Haasteita tulevaisuudesta Teknologiateollisuus-toimialan koulutusaloilla on meneillään suuria muutoksia. Autoala kehittyy ja kasvu pitää hoitaa hallitusti. Se edellyttää hallitsemattomien riskien välttämistä sekä hyvää suunnittelua yhdessä alueen yritysten kanssa.

Kone- ja metallialan näkymät ovat toisenlaiset. Yritysten tulisi siirtää usein juhlapuheissa esitetyt henkilöstön kehittämissuunnitelmat käytäntöön. Osaava henkilöstö on yritysten tärkein voimavara ja kilpailutekijä, joka vaikuttaa myös menestykseen. Yhtä lailla meidänkin on kehittävä omaa osaamistamme, jotta voimme tarjota nykypäivän tasoa vastaavaa koulutusta.

Aikuisten tulisi kiinnostua itsenäisesti osaamisensa kehittämisestä. Kerran opittu ammatti ei enää kanna eläkeikään asti, sillä vaadittu osaaminen muuttuu koko ajan. Uusia ammatteja syntyy ja vastaavasti vanhoja kuolee tarpeettomina. Tilastollisesti me kaikki uudelleen kouluttaudumme keskimäärin kolme kertaa työuramme aikana. Aktiivinen itseään kehittävä henkilö on aina etulyöntiasemassa parhaita työpaikkoja täytettäessä.

Jännityksellä seuraamme myös työvoimakoulutuksen tilannetta ja toivomme hyvin toimivan ja yhteiskunnan kannalta merkittävän täydennys- ja uudelleenkouluttautumismallin säilyvän. Alueen talouskehityksen ja yhteiskunnan vakauden varmistajia ovat jatkossakin osaavat kädet.

YRITYSPALVELUT

Toimialajohtaja Sirpa Lukkala

TÄHTÄIN TULEVAISUUDESSA Vuonna 2011 toimialalla tehtyjen toimenpiteiden tavoitteena on toimintaympäristön vakiinnuttaminen ja toiminnan kannattavuuden parantaminen.

Edellisvuonna toteutettu kahden koulutusalan malli, liiketoiminta ja viestintä, vakiintui toimivaksi organisaatioksi. Kaarinan toimipisteen lakkautus ja viestinnän koulutusalan muutto Kärsämäkeen ja osittain uusiin tiloihin aiheuttivat haasteita toiminnan sujuvuuteen vuoden lopulla, mutta toisaalta uudet tilat ovat toimivammat ja mahdollistavat entistä monipuolisemman opetuksen.

16

Henkilövaihdokset esimieskunnassa haastoivat opettajia muutoksen omakohtaisessa kokemisessa. Koulutuspäälliköksi viestinnän koulutusalalle valittiin 6.4. alkaen Tommi Ranta ja toimialajohtajaksi tehtävää oman toimensa ohella väliaikaisesti hoitaneen myynti- ja kehitysjohtaja Tommi Forssin tilalle 1.8. alkaen Sirpa Lukkala. Kiitokset koko toimialan henkilöstölle kärsivällisyydestä näissä muutoksissa.

Uutta ja uudistettua Liiketoiminnan koulutusalalla jatkettiin merkittävää yhteistyötä mm. kaupan ja vakuutusalan asiakkaiden henkilöstön osaamisen kehittämisen merkeissä. Niin julkisen kuin yksityisenkin sektorin esimieskunta on kehittänyt meillä osaamistaan ammattitutkintoja suorittaen. Eri ohjelmistojen käyttökoulutuksia toteutettiin runsaasti eripituisina jaksoina ja atk-opettajamme ovat vastanneet laajasti ohjelmistokoulutuksista myös muilla toimialoilla.

Uudenlaisista toimintamuodoista mainittakoon verkkokuntoutuksen koulutus, jonka ohjelmistoosaamista ja pedagogiikkaa on kehitetty yhdessä Kelan ja kuntoutusalan toimijoiden kanssa.

Uudenlaisia mahdollisuuksia tarjoaa lokakuussa käyttöönotettu Adobe Connect -verkkokokousjärjestelmä, jota käytetään opetuksen seuraamiseen netin kautta, opetustuntien tallentamiseen sekä etäluentojen valmistamiseen. Erityisesti viestintäalan kouluttajamme ovat hyödyntäneet ohjelmistoa; esim. Web Designer -iltakoulutuksen opiskelijat voivat katsoa verkosta lähes kaikki oppitunnit itselleen sopivana aikana. Kyseisen järjestelmän käyttöä laajennetaan muidenkin koulutusten to-

teutuksessa kaikilla toimialoilla. Uudenlaisten järjestelmien käyttö tuo mukanaan myös uudenlaisen pedagogiikan, minkä opettelu tuo uusia haasteita kouluttajien arkipäivään.

Viestinnän koulutusalalla on lisätty yhteishankintakoulutuksia ja toimiva yhteistyö Turun ELY-keskuksen kanssa mahdollistaa löytämään asiakkaiden tarpeisiin parhaiten soveltuvat koulutusratkaisut.

Lisäksi olemme sopineet Canonin kanssa yhteistyösopimuksen yritysten laitehankintojen tukituotteiden- ja palvelujen kehittämisessä. Osana sopimusta Canon tarjoaa digipainon hankkineille Turun AKK:n järjestämää käyttäjäkoulutusta. Yhteistyö myös Iittala Groupin ja Telesten viestintäalan henkilöstökoulutuksissa on vakiintunut ja monipuoliseen osaamiseemme viestinnän koulutusalan ohjelmistojen kouluttajana luotetaan.

Kärsämäkeen syksyllä valmistuneet täysmittainen valokuvausstudio ja pienempi tuotekuvauksiin soveltuva studio tarjoavat alan opiskelijoille entistä paremmat tilat.

Uutena tutkintona haettiin oikeudet Kiinteistönvälitysalan ammattitutkinnon vastaanottamiseen.

Uudenlainen aluevaltaus on meillä aloitettu ikärajapassitestien tekeminen kaupan alan myyntihenkilöstölle.

Kumppaneita ja kumppanuuksia Edellisvuonna aloitettu yhteistyö Turun filharmonisen orkesterin kanssa jatkui menestyksekkäästi.

Vuoden aikana toteutettiin ohjattuna oppilastyönä toistakymmentä konserttitaltiointia - kaikki katsottavissa netissä. Yhteistyö Turun Kulttuuripääkaupunki 2011 -säätiön kanssa antoi merkittävän lisän viestintäalan opiskelijoiden koulutuksiin.

Tutkintotoimikuntatyössä on oltu edellisten vuosien tapaan mukana aktiivisesti, erityisesti liiketoiminnan koulutusalalla. Meillä on edustus peräti viidessä tutkintotoimikunnassa: puheenjohtaja ja sihteeri Rahoitus- ja vakuutusalan ammattitutkinnon tutkintotoimikunnassa, jäsen ja sihteeri Kiinteistönvälitysalan ammattitutkinnon tutkintotoimikunnassa ja sama sihteeri vielä Tietojenkäsittelyalan tutkintotoimikunnassakin.

Telestellä koulutettiin teknisiä dokumentoijia tehostamaan graafisten materiaalien toteutusta mm. metasanaluokittelulla ja arkistoinnilla, toteutuksen yhdenmukaistamisella sekä uusimpien ohjelmistoversioiden tarjoamien toimintamallien hyödyntämisellä.

Yhteistyötä Turun AKK:n koulutusten myynnissä ja markkinoinnissa on vahvistettu Valmennustalo Educon kanssa.

Lisäksi yhteistyökumppaneinamme toimivat mm. Mercuri sekä Valmennustalo itsensäylittäjät.

Potkua toimintaan neuvottelukunnista Syksyllä perustettiin liiketoiminnan neuvottelukunta yrittäjyyden neuvottelukunnan tilalle. Uudessakin neuvottelukunnassa on kattava otos Turun alueen yrityksistä. Viestinnän neuvottelukuntaa vahvistettiin uusilla jäsenillä.

Neuvottelukuntayhteistyöltä odotamme paljon tulevaisuudessa, sillä jäsenistöllä on merkittävä rooli alueen koulutustarpeiden ja trendien esilletuonnissa. Neuvottelukuntien jäsenten osaamista ja asiantuntemusta hyödynnämme tarpeen mukaan myös valmennusten suunnittelussa.

Tulevaisuudesta Vuoden 2012 aikana tarjoamme alueen yritysten henkilöstölle monipuolisia lii-

Koulutus sujui kaikilta osin innostuneessa hengessä ja koulutukseen osallistuneet työntekijät kokivat saavansa juuri omiin tehtäviinsä soveltuvaa oppia ja käytännön ohjeistusta.

ketoiminnan ja viestinnän koulutuksia. Sisäisen toiminnan paiTuotepäällikkö Jukka Virtanen nopisteenä on Teleste Corporation toiminnan kannattavuus ja kustannustietoisuus, minkä lisäksi panostamme asiakkuuksien hoidon systemaattisuuteen ja aktiivisuuteen. Henkilöstön kehittämiseen panostetaan mm. tukemalla opettajien työelämäjaksoja sekä luomalla järjestelmä opettajien keskinäiseen, toinen toisilta oppimiseen erityisesti pedagogisissa menetelmissä.

Erityisosaamista ostamme ulkopuolisilta asiantuntijoilta, jotta pystymme aina tarjoamaan opiskelijoille alan viimeisintä tietoa. Yhteistyö eri toimialojemme asiantuntijoiden välillä mahdollistaa opiskelijoillemme yhä monipuolisemman ja mielenkiintoisemman koulutustarjonnan.

Tutkintoprosessien tehostamisella haemme tekemiseen yhä parempaa laatua ja varmistamme sen, että pysymme aikuiskoulutusalan johtavana toimijana Turun talousalueella.

17

Teknologiateollisuus TUNNUSLUVUT 2011

Talousjohtaja Riitta Ekuri / Turun Aikuiskoulutussäätiö

Liikevaihto toimialoittain Muut 335 000 Yrityspalvelut 3 270 000

Palvelutoimialat

Opiskelijatyöpäivät toimialoittain

Teknologiateollisuus

Yrityspalvelut

Teknologiateollisuus

2 919 000

54 300 otp

42 313 otp

Rakennus- ja kiinteistötekniikka

Rakennus- ja kiinteistötekniikka

3 051 000

47 486 otp

Sähkö- ja turva-alat

5 309 000

3 550 000

Palvelutoimialat

Sähkö- ja turva-alat

140 592 otp

56 815 otp

Yhteensä 18 434 milj. €

Yhteensä 341 506 otp

Liikevaihto rahoituslähteittäin

Opiskelijatyöpäivät rahoituslähteittäin

18

Henkilöstökoulutus

Muut

Oppisopimuskoulutus

874 000

1 470 000

Muut 3 465 otp

28 974 otp Henkilöstökoulutus

Oppisopimuskoulutus

6 705 otp

2 243 000

Omaehtoinen ammatillinen perus- ja lisäkoulutus

Työvoimapoliittinen koulutus 8 921 000

4 926 000

Yhteensä 18 434 milj. €

Työvoimapoliittinen koulutus

Omaehtoinen ammatillinen perus- ja lisäkoulutus

208 247 otp

Yhteensä 341 506 otp

94 115 otp

TUTKINNOT 2011 Palvelutoimialat

Teknologiateollisuus

Asioimistulkin at. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13

Hitsaajamestarin eat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3

Jalkojenhoidon at. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21

Hitsaajan at . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19

Kotityöpalvelujen at. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33

Koneenasentajan at . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2

Koulunkäyntiavustajan at. . . . . . . . . . . . . . . . . . 32

Kone- ja metallialan pt. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16

Laitoshuoltajan at . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 74

Koneistajamestarin eat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1

Matkailun ohjelmapalvelujen at. . . . . . . . . . . . . . 4

Koneistajan at . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9

Perhepäivähoitajan at. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

YHTEENSÄ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50

Siivousteknikon eat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Siivoustyönohjaajan eat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 Sosiaali- ja terveysalan pt, lähihoitaja . . . . . . . . 60 YHTEENSÄ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 277

Rakennus- ja kiinteistötekniikka Kylmäasentajan at. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Maalarin at. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 Putkiasentajan eat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 Rakennusalan pt, talonrakentaja. . . . . . . . . . . . 12 Rakennustuotealan at. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 Talonrakennusalan at . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 Talotekniikan pt, LVI-asentaja. . . . . . . . . . . . . . . 18 Tekniikan eat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 YHTEENSÄ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 82

Sähkö- ja turva-alat Sähkö- ja automaatiotekniikan pt. . . . . . . . . . . . 19 Sähköalan pt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 Sähköasentajan at. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 Sähköyliasentajan eat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6

Lyhenteet: pt = perustutkinto, at = ammattitutkinto ja eat = erikoisammattitutkinto

Puhdistuspalvelualan pt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8

Yrityspalvelut Audiovisuaalisen viestinnän at. . . . . . . . . . . . . . 58 Audiovisuaalisen viestinnän eat. . . . . . . . . . . . . . 1 Isännöinnin at . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Johtamisen eat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Liiketalouden pt. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 Markkinointiviestinnän at. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 Myynnin at . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59 Rahoitus- ja vakuutusalan at. . . . . . . . . . . . . . . 40 Sihteerin at. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 Taloushallinnon at. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 Tietojenkäsittelyn at. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 Valokuvaajan at. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 Yrittäjän at . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10

19

YHTEENSÄ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 285

Muut tutkinnot sekä korttikoulutukset Elintarvikehygieniapassi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 547 Katto- ja vedeneristysalan tulityökortit. . . . . . . . 16 Sähkötyöturvallisuuskoulutus SFS 6002. . . . . 303 Tieturva I ja II (yhteensä). . . . . . . . . . . . . . . . . . 104

Tietokoneasentajan at. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5

Trukkikortti. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 138

Tietoliikenneasentajan at . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1

Tulityökortti. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 445

Tietoliikenneyliasentajan eat. . . . . . . . . . . . . . . . . 1

Työturvallisuuskortti. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 684

Turvallisuusalan pt. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15

Työturvallisuuskortin täydennyskoulutus. . . . . . 86

Turvallisuusvalvojan eat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9

Yleiset kielitutkinnot (kaikki tasot) .. . . . . . . . . 428

Vartijan at. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 Virastomestarin eat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 YHTEENSÄ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 176

870

20 11

Tutkintojen kehitys 1993–2011

19 9

3

500

JOHTOKUNTA 2011 Reino Lemmetyinen, puheenjohtaja Marjukka Laitinen, varapuheenjohtaja Pertti Akkanen, henkilökunnan edustaja Piia Alvesalo Pauliina de Anna Lea Huuhtanen Marja Kyllönen Maaret Laakso Osmo Rantanen

Turun AKK:n 12 neuvottelukuntaa kokoontui 26.8. yhteistapaamiseen. Samana päivänä avattiin myös The Culture 2011 Tall Ship’s Regatta -tapahtuma. Aurajoesta siirryttiin Pikku-Pukin ravintolaan, jossa vieraita viihdytti mm. Förin äijä eli viihteen monitoimimies Markku Heikkilä.

20

Neuvottelukunnat 2011 Neuvottelukunnan sihteeri Turun Aikuiskoulutuskeskuksen johtokunnan edustaja

AUTOALA

KOTITYÖPALVELU- JA PUHDISTUSPALVELUALAT

LIIKETOIMINTA

MATKAILUALA

Ari Aaltonen

Tiina Lehtinen

Sami Jalonen

Eila Hoffrén

Juha Kalliala

Mikko Eskelinen

Tero Aanila Erik Hellberg Jari Kramsu Ossi Rosten Kai Sjöroos Vesa Vaihinen (pj.)

Maaret Laakso Erja Mickelsson (pj.)

Kati Noponen

Eija Kavanti Marja Kyllönen

Lea Huuhtanen Pentti-Oskari Kangas

Hilkka Numminen

Terttu Lilja

Ann-Karin Koskinen

Marjut Pyörre

Michael Lindholm

Laura Lehtonen

Terhi Rummukainen

Tiina Mallula

Laura Louko

SIrpa Salonen

Mauri Siren

Anne-Marget Niemi (pj.)

Johanna Siiriäinen

Jussi Uotila

Pekka Oivanen

Mirja Vätti

Jarmo Rakkolainen

Pasi Ylirönni

Merja Suominen Kenneth Tuomi

MERI- JA METALLIALA

MONI- KULTTUURINEN

Vesa Eskonen

Anita Birstolin

Iiro Isaksson

RAKENNUS- TEKNIIKKA

SOSIAALI- JA TERVEYSALA

Piia Alvesalo

Kirsi Jokinen

Hasan Habib

Risto Grusander

Sirkka Joutsa

Martti Kaurimo (pj.)

Arto Helin

Kimmo Lang (pj.)

Soile Lahtonen-Kiviranta

Ritva Lindström

Riitta Hämäläinen

Markku Leppälehto

Jouko Penttinen

Jaana Hernelahti

Petri Reunanen

Lasse Piirinen

Heikki Kauhanen

Jouni Ruotsalainen

Kimmo Ruottu

Niko Kyynäräinen

Jukka Ståhlberg

Timo Vaskikari

Sinikka Koro

Teppo Virta

Rauno Laine Reino Lemmetyinen Vainö Lindberg

Asko Tuomola

Reino Lemmetyinen Marjaana Nieminen Merja Nolvi Panu Riihiluoma Eija Salmiosalo

Markku Uschanoff

Anne Simola (pj.)

Risto Valkeejärvi

Minna Ylönen

Jukka Vatanen

Kalle Myllymäki (pj.)

Outi Rannikko Kristiina Valonen-Yilmaz

SÄHKÖALA

TALOTEKNIIKKA

TURVALLISUUSALA

VIESTINTÄ

Kirsi Haltia

Kimmo Kulo

Janne Airo

Kalle Euro

Joni Aunela

Anneli Frantti (pj.)

Timo Heinelä Ismo Ilola Tero Hotanen

Kimmo Lang Juha Leimu

Matti Hélen (pj.)

Antti Lempiäinen

Jan Herranen

Isto Laaksonen

Riitta Mäki

Kyösti Niemelä

Juha Paappa

Seppo Nurmi

Osmo Rantanen

Jari Kramsu Pauli Ketola Markku Koskinen Juhani Laulajainen

Aarre Palomäki

Timo Rantanen

Kari Pirttisalo

Jukka Vatanen

Jussi Mäenpää

Timo Vauhkonen (pj.)

Tommi Niskanen

Simo Wikström

Harri Tapper

Osmo Rantanen Marko Salokannel Markku Sormunen Antti Takatalo

Lea Huuhtanen Seppo Kaila Timo Laurikko Tommi Ranta Krista Saarinen Satu Sippola Pertti Suurhaasko

21

HENKILÖKUNTA 2011 Seikola Harri Sillanpää Pekka Hietala Maarit Kankaanranta Ilona Teperi Marju Palmgren Juha

rehtori apulaisrehtori johdon assistentti asiakasneuvoja, keskus asiakasneuvoja, keskus tekninen tuki, Artukainen

Palvelutoimialat Hänninen Arja Jelkänen Sanna Lahnaoja Elina (alk. 26.5.)

Nolvi Nea Riikonen Katja (30.4. asti) Räsänen Helena

Hippi Claire Jokinen Mika Koivumäki Hannele Koskinen Helena Miiluniemi Rami Nieminen Tuula Peltola Teija (30.4. asti) Puro Sirpa Rothström Nina Salmela Teija Syvälahti Anne Valli Leena

siistijä kiinteistönhoitaja toimitilahuoltaja siistijä kiinteistönhoitaja siistijä siistijä siistijä siistijä siistijä siistijä siistijä

22

Hallinto

Myynti- ja kehitysyksikkö Forss Tommi myynti- ja kehitysjohtaja Haltia Kirsi asiakaspalvelupäällikkö Huhtamäki Aija projektipäällikkö Larkovuo Hannele markkinointipäällikkö Pentti Marja-Liisa (31.8. asti) kehityspäällikkö Jokinen Mia-Maria (13.11. asti) OpinOvi-projektityöntekijä Kuhmonen Pirkko (28.2. asti) projektipäällikkö;

OpinOvi-hankkeen koordinaattori Lazareva Elvira (30.6. asti) projektityöntekijä Lehtonen Taru markkinointiassistentti Paanu Marjut markkinointiassistentti Seikkula Heta (31.12. asti) OpinOvi-projektiassistentti

Oppisopimuspalvelut Ahokaara Risto Marjamaa Outi Pöyhönen Ilkka

oppisopimuspäällikkö oppisopimusassistentti koulutussuunnittelija

TalousPALVELUT/Turun aikuiskoulutussäätiö Ekuri Riitta Hiippavuori Leena Juhola Merja Karjalainen Terhi Leino Teija Nurminen Noora

talousjohtaja controller toimistosihteeri taloussihteeri kehitysjohtaja controller

Tukipalvelut Ristimäki Ari Adel Jani Hernelahti Kimmo (alk. 11.4. ) Huju Ari Huuskonen Jarno Järnstedt Timo Koivunen Kimmo Marttinen Hannu (16.2. asti) Mäkinen Timo Mäkirinta Pekka

tietohallintovastaava mikrotukihenkilö varastomies mikrotukihenkilö mikrotukihenkilö mikrotukihenkilö varastonhoitaja varastomies huoltomies varastomies

Toimi- ja koulutusalat

Kiinteistöpalvelut

toimialajohtaja koulutusassistentti koulutusassistentti koulutusassistentti koulutusassistentti koulutusassistentti

Matkailu-, ravitsemus- ja talousala Rummukainen Terhi Blom-Salola Marianne (31.5. asti) Heinäluoto Rami Hertto Leena Issakainen Jouni Kallio Jaana Louko Laura Mäntsälä Tuija Nieminen Arja Railas-Aitala Sinikka Reunanen Raija Sirola Riitta Välimäki Satu

koulutuspäällikkö opettaja opettaja opettaja opettaja opettaja opettaja opettaja opettaja opettaja opettaja opettaja opettaja

Sosiaali- ja terveysala Nolvi Merja Alsila Birgitta Anteroinen Merja Huovala Eija Hyvätti Anne Jokinen Elina Juntunen Antti (alk. 1.3.)

Laukkanen Osku Leino Pirjo Mustonen Marita Mäkitalo Juha Patrikainen Tuula Rönnemaa Taina (alk. 1.11.)

Vainio Irmeli

koulutuspäällikkö opettaja opettaja opettaja opettaja opettaja opettaja opettaja opettaja opettaja opettaja jalkaklinikan vastaava opettaja työhyvinvointiasiantuntija

Ohjaava koulutus Laine Rauno Ahokas Kaisa Broberg Janette Kinnala Sari Koivumäki Timo Kylander Sanna (alk. 1.4.)

Laajo-Szankowska Leena Lang Petri Laukkanen Esa Lindholm Erkki Linnatsalo Saara Louhenkilpi Tiina Moilanen Sinikka (15.4. asti) Mämmi Elina Orblin Hanna Ottman Hannamari Packàlen Riitta Ranne Mia Snellman Miikka Talvitie Susanna (alk. 1.4.)

Uimonen Eila

koulutuspäällikkö opettaja opettaja opettaja opinto-ohjaaja, psykologi opettaja opettaja opettaja opettaja opettaja opettaja opettaja opettaja opettaja opettaja opettaja opettaja opettaja, opinto-ohjaaja opettaja opettaja opettaja

Rakennus- ja kiinteistötekniikka Lang Kimmo (30.9. asti) Tuomola Asko (1.10.–31.12) Tuomola Asko Aho Jorma Alander Maija Honkanen Arto Hämäläinen Hennariikka Katajamäki Juha Linkoala Petri Peiponen Anna Puhakka Tony Raikunen Kari Salo Pentti Salminen Heikki (alk. 17.10.)

Sirviö Petri Spinkkilä Pekka Summanen Jukka Tulonen Harri Valtonen Pertti Virtanen Janne (15.3. asti)

Talotekniikka Wikström Simo Hyökki Jani Karppinen Esa (30.9. asti) Lehtonen Ari Tähti Sami (alk. 1.3. ) Valtonen Veikko

toimialajohtaja toimialajohtaja koulutuspäällikkö opettaja opettaja opettaja opettaja opettaja opettaja koulutusassistentti opettaja opettaja opettaja opettaja opettaja opettaja opettaja opettaja opettaja opettaja koulutuspäällikkö opettaja opettaja opettaja opettaja opettaja

Sähkö- ja turva-alat Salokannel Marko Högmander Anita Stanley Tarja

toimialajohtaja koulutusassistentti koulutusassistentti

Sähkötekniikka Hotanen Tero Aaltonen Seppo Grundström Jyri (alk. 1.9.)

Heino Marja Hettula Kari (alk. 1.11.)

Inki Jouko Lammi Ari (14.8. asti) Laulumaa Mikko Lehtovaara Jarmo Lähteenmäki Turo Niinimäki Kari Peltola Mika Pennanen Janne (alk. 1.2. ) Riippi Jussi

koulutuspäällikkö opettaja opettaja opettaja opettaja opettaja opettaja opettaja opettaja opettaja sähkömies opettaja opettaja opettaja

Turvallisuus Laulajainen Juhani Halttu Jarmo Hänninen Paavo Kastman Janne Mäkinen Jesse (alk. 17.10.)

koulutuspäällikkö opettaja turvallisuusasiantuntija opettaja kouluttaja

Teknologiateollisuus Virta Markku Niittymäki Leena Teräs Marjo

toimialajohtaja koulutusassistenttti koulutusassistentti

Autoala Ossi Rosten Erno Hauhia (alk. 1.9. )

koulutuspäällikkö opettaja

Kone- ja metallitekniikka Isaksson Iiro Aarrekangas Kari Hokkanen Raimo Jauhiainen Ari Koponen Visa Kortelainen Ilkka Malinen Jouni (29.7. asti) Mansikka Markus Merilä Pentti Nakolinna Pentti Rebane Juri Ruottu Kimmo Salo Esko Saveljeff Reijo Trygg Tom Vuorinen Jami

koulutuspäällikkö opettaja opettaja opettaja opettaja opettaja opettaja opettaja opettaja opettaja opettaja opettaja opettaja opettaja opettaja opettaja

Yrityspalvelut Lukkala Sirpa (alk. 1.8.)

Ylirönni Pasi Ojala Sirpa Puusa Kirsi Yli-Urpo Susanna Aaltonen Ari Akkanen Pertti Heikelä-Välimäki Arja Heselius Hannu Huusko Erkki Kytöhonka Jarmo Leino Margaretha Liimatta Päivi Niittynen Oili Otsola Sirpa Paakkola Tuula Rautio Harri Ruohola Risto Saarinen Salla (2.12. asti) Siekkeli Anna-Mari Soini Arto

Viestintäala Ranta Tommi (alk. 1.7.)

Pulliainen Harri (30.6. asti) Kyrölä Tuula Kärkkäinen Merja (alk. 26.9.)

Nummela Janne Räsänen Kyösti Silander Esa Viitaniemi Esa

toimialajohtaja koulutuspäällikkö koulutusassistentti koulutusassistentti kouluttaja kouluttaja kouluttaja kouluttaja kouluttaja kouluttaja kouluttaja kouluttaja kouluttaja kouluttaja kouluttaja kouluttaja kouluttaja kouluttaja kouluttaja kouluttaja kouluttaja koulutuspäällikkö koulutuspäällikkö kouluttaja kouluttaja kouluttaja kouluttaja kouluttaja kouluttaja

23

TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Turku ▪ Paimio ▪ Salo Keskus 0207 129 200 ▪ www.turunakk.fi