TEOSANALYYSI
Taru Lehtonen 05GRA08 Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutti Visuaalinen muotoilu 2009-2010
TIETOA Taru Lehtonen, 05GRA08 Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Visuaalinen muotoilu 2009-2010 Piirrokset ja teos: Milla Paloniemi Tekstit: Milla Paloniemi, Taru Lehtonen, lähteet Ulkoasu ja taitto: Taru Lehtonen Fontti: Gil Sans 2
Kiitokset: Milla Paloniemi Auli, Jussi, Kiia ja Kirsikka Š Taru Lehtonen 2010
SISÄLTÖ TIETOA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 SISÄLTÖ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 KIROILEVA SIILI . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 ENSIESIINTYMINEN. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 KUVA. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 VIIVAT. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 KULTAINEN LEIKKAUS. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 VÄRITYS. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 LIIKE JA SUUNTA. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 MILLA PALONIEMI. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 TASSUTELLEN . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17
3
KIROILEVA SIILI
4
”Siili syntyi oikeastaan ihan vahingossa eräällä luennolla koulussa syksyllä 2003. Piirtelin normaaliin tapaani muistiinpanojeni lomaan ruutuvihkoni reunamiin erilaisia otuksia. Piirsin siinä sitten yhtäkkiä -sen kummemmin miettimättä- pienen stripin siilistä, jota suututti ajatus matojen syömisestä (ks. viereinen sivu). Tuntui huvittavalta laittaa niinkin sympaattisen ja viattoman oloinen pikku otus kuin siili päästelemään ärräpäitä oikein olan takaa. Myöhemmin olen ajatellut, että ehkäpä olin vaan lopullisen kyllästynyt piirtelemään söpöjä eläimiä ja halusin tuoda hahmoon jotain särmää. Strippi oli mielestäni niin "eriskummallinen", että päätin laittaa sen nettiin esille ihan vaan mielenkiinnosta saada tietää, mitä muut ajattelisivat. Saman tien alkoi sivujen kävijämäärä lisääntyä ja minulle alkoi sadella sähköpostia ja positiivisia kommentteja. Olin (olen edelleen) todella puulla päähän lyöty siilin saamasta suosiosta! Kansa vaati lisää, joten ryhdyin ideoimaan lisää strippejä ärhäkkäästä piikkipallosta. Siitä alkoi siilin tarina. Seuraava askel oli todella nopeasti kasaan kyhätty ja erittäin amatöörimäistä jälkeä edustava omakustanne-siilialbumi, jonka kanssa lähdin jälleen Helsingin festareille. Kyse oli siis todellisesta omakustanteesta, jonka toteutin valokopioimalla ja leikkaamalla sivut itse. Suosio ylitti taas kaikki odotukset, kun ihmisiä parveili pöytäni luona hämmentävän paljon. Omakustanteetkin menivät lopulta kaikki (niitä kun tilattiin myös postitse). Syksyllä 2006 julkaisin omakustanteena uuden, hieman laadukkaamman, painetun albumin (pehmeäkantinen, 2 strippiä per sivu, kansissa hieman väriäkin), josta teetin kokonaiset 3 painosta. Ne myytiin kaikki loppuun. Samoihin aikoihin allekirjoitin kustannussopimuksen Sammakko-kustannusosakeyhtiön kanssa. Siili teki lopullisen läpimurtonsa suuren yleisön tietouteen, kun se julkaistiin Ilta-Sanomissa tammikuussa 2007 Kuukauden kotimaisena sarjakuvana. Ilta-Sanomat saivat siilistrippien julkaisusta enemmän positiivista palautetta kuin mistään muusta aiemmin. Tämän jälkeen omakustanteen myynti nousi niin, että se oli tammikuun 4.ksi myydyin teos Akateemisessa kirjakaupassa. Aikaisemmin sarjakuvista samaiselle listalle on päässyt ainoastaan Juban Viivi & Wagner. Helmikuussa 2007 Sammakko viimein julkaisi kovakantisen Kiroileva siili -strippikokoelman. Tämä oli samalla myös lopputyöni EVTEK muotoiluinstituutista. Kirjaa voi ostaa hyvinvarustetuista kirjakaupoista ympäri maan, sekä useista nettikaupoista. Kakkosalbumi ilmestyi helmikuussa 2008 ja sitä seuraavat kolmonen ja nelonen jälleen vuoden välein. Kun sisällä piilee halu luoda, tai halu sanoa jotain, sarjakuva voi olla juuri se keino. Kuten Marko Turunen opetti minulle, opetan minä muille, että tekniikoita sarjakuvan tekemiseen löytyy loputtomiin. Voi vaikka muovailla. Tai leikata kuvia lehdistä, u name it! Siilin seikkailu jatkuu...” © Milla Paloniemi Lähde: www.kiroilevasiili.fi > Siilistä
ENSIESIINTYMINEN
5
KUVA
6
Tekijä: Milla Paloniemi Tekniikka: Öljyväripastelliliidut Koko: 270 x 185 mm (ilman kehyksiä) Nimi: Tammikuu Kuvan tausta: Kuva tehtiin alunperin 2009 seinäkalenteriin tammikuun kuvaksi. Taitossa se puolivahingossa päätyi helmikuun kuvaksi. Kalenteri julkaistiin syyskuussa 2008. Missä voi nähdä: Kuva roikkuu kehystettynä huoneen xxx seinällä osoitteessa Turun Aikuiskoulutuskeskus, Kärsämäentie 11, 20360 Turku.
Siiliksi miellettävä hahmo on pulkkamäessä. Jyrkkä rinne näyttää lumiselta ja siilin alta pilkistää punainen liukuri. Tulkitsen siilin ilmettä kahdella tavalla: joko se on kauhunsekainen irvistys tai ilkikurinen virne. Jälkimmäisessä tapauksessa siili näyttää nauttivan vauhdista, jännityksestä ja vaarasta. Kuvan taustalle tai etualalle ei ole sijoitettu mitään. En siis tiedä, mitä siili näkee tai mitä kohti se on menossa.
Kuva on rajattu tai rajautunut kuva-alue. Se ei ole sidoksissa materiaaliin tai valmistustapaan. Kuvalla voidaan siis tarkoittaa valokuvaa, maalausta, jopa mainosta teksteineen. Laajimmillaan sillä voidaan ymmärtää se näkökentän alue, jonka voimme kerralla nähdä. Elämme maailmassa, jossa visuaalisen viestinnän määrä on lisääntynyt ja kasvaa edelleen. Voi olla, että säilyttääksemme aidon valintojen teon mahdollisuuden, pitää visuaalista informaatiota pystyä tulkitsemaan monella tasolla: • Visuaalisten tekijöiden tasolla (rakenteellinen ja muotoon liittyvä tarkastelu) - mm. Mistä elementeistä, voimista, tekijöistä kuva rakentuu? • Tunnetasolla (omaan kokemukseen ja tunteeseen liittyvä tarkastelu) - mm. Miten koen kuvan? Reaktiot ja tunteet: pidänkö siitä vai en? • Tavoitetasolla (merkitykseen liittyvä tarkastelu) - mm. Mitä viestin lähettäjä tarkoittaa: idea, sanoma, teema, arvostukset. - Kenen viestiä vastaanotan? • Materialistiset ja tekniset valinnat - Miten kuva on tehty: millä välineellä ja/tai tekniikalla? - Miten tämä vaikuttaa kuvan ja sen sisällön välittymiseen? • Kontekstuaalinen ulottuvuus - Mitä löytyy kuvan viestin ja valintojen taustalta? - Kuvan vaikutteet, ajallinen ja paikallinen yhteys. Muun muassa tämän kaltaiselle informaatiolle katsoja altistuu tiedostaen tai tiedostamattaan ja lopulliseen tulkintaan vaikuttaa henkilökohtainen konteksti. Lähde: www.uiah.fi/virtu/materiaalit/kuvaviestinta/03_viiva.html
VIIVAT Keltaiset viivat kuvaavat teoksen erilaisia suuntia. Liike ohjautuu vasempaan alakulmaan. Diagonaaliset viivat paljastavat, että siili on asetettu teoksen keskelle. Teoksen ainoat kaarevat viivat on löydettävissä siilistä ja liukurista.
8
Taiteellisessa, ilmaisullisessa viivassa näkyy tekijän käsiala. Se on persoonallinen kuten käsin kirjoitettu teksti. Originaaliteoksia voidaan tunnistaa osittain viivan jäljestä. Viiva on yksinäänkin hyvin ilmaisuvoimainen tekijä. Ympäristössämme viiva usein yhdistää tai erottaa kaksi pintaa toisistaan. Kun tilannetta kuvataan paperilla, piirrämme tuon erotuskohdan viivana–kuvaamaan pinnalta toiseen siirtymistä. Kuvista on löydettävissä seuraavia viivoja: • Ääriviiva, joka voidaan luokitella luonteeltaan imaginääriseksi • Keskiakseli • Lävistäjät • Neljänneslävistäjät l.diagonaali • Ilmaisullinen viiva • Sahalaitainen viiva (sik-sak) Myös viivan luonne on voimakas. Heikkokin viiva sopivasti sijoitettuna suhteessa kuvan muihin elementteihin voi saada ylivoiman. Viiva ja viivastot ovat tehokkaita katseen ohjaajia. Monta viivaa yhdessä alkaa muodostamaan jotakin muuta kuin pelkkää viivaa (tilaa, suuntaa, liikettä, pintaa. .) Pysty- ja vaakasuoran leikatessa muodostuu keskelle piste ja esille nousee kuvio, josta tunnistaa länsimaisessa symbolikielessä varsin voimakkaan latauksen omaavan ristin muodon. Tällöin viivat tai piste kuviossa jää helposti havainnossa toiseksi. Viivat voivat saavuttaa luonteita, jotka vetoavat järkeemme ja/tai tunteeseemme: • Horisontaaliviiva l. vaakasuorassa oleva viiva on levollinen, pystyviiva taas hyvin aktiivinen. Tuntemus johtunee siitä, että ihminen vertaa sitä itseensä eli tässä tapauksessa vaaka- tai pystyasentoon. • Vaakaviiva: taso ,olemus, makaava ihminen vaakatasossa on rauhallinen ja paikallaan pysyvä. • Diagonaaliviivat: ävistäjät, voimalliset, aktiiviset, estävät tai nopeuttavat silmän liikettä rajatulla kuva-alueella. • Kaaret: liikkeessä oleva suunta, kierreportaat. Kaariviiva on kaiketi luonnossa eniten esiintyvä viivan muoto. • Kulmaviivat: teräväkulmaiset (aktiivinen, aggressiivinen), suorakulmaiset (kulmista objektiivisin ja siten myös kylmin ja hallituin) ja tylppäkulmaiset (saamaton, heikko ja passiivinen). Kulman levetessä jännitys vähenee ja halu pinnan valtaamiseen lisääntyy voimakkaasti). Kulmaviivoihin sisältyy jo itseensä pinnan luonteelle ominaista olemusta. • Viivojen ja tilan yhteisvaikutuksesta voidaan mieltää volyymiä. • Viivoituksella voidaan luoda pintaa (yleensä kaksiulotteista.) ja tekstuuria (materiaalin tuntu) • Viivoitus on merkittävä elementti luomaan rytmiä. • Viivalla voidaan luoda muotoja (3-ulottuvuus) • Viivojen avulla voidaan välittää informaatiota ja luoda kommunikaatioita (kartat). Lähde: www.uiah.fi/virtu/materiaalit/kuvaviestinta/03_viiva.html
KULTAINEN LEIKKAUS Siili on sijoitettu kuvan keskelle, suoraan teoksen keskipisteeseen. Osa siilistä on jo ohittanut keskipisteen.
10
Kultainen leikkaus syntyy jaettaessa jana kahteen osaan siten, että pitemmän osan suhde lyhyempään osaan on sama kuin koko janan suhde pitempään osaan. Jos janaa merkitään luvulla yksi, on suuremman osan likiarvo 0,618 ja pienemmän 0,382. Tarkemmin mitattuna kultainen leikkaus tarkoittaa janan jakoa suhteessa 8:13 ja yksinkertaistettuna 2:3. Taiteilijat ovat eri aikoina pyrkineet sommittelussaan ihanteellisten muotojen ja mittasuhteitten tavoittamiseen. Kultaisen leikkauksen mukainen kuvaelementtien sijoittelu on ollut yksi suosituimmista keinoista tähän tavoitteeseen pyrittäessä. Taidemaalareista Leonardo da Vinci käytti renessanssiaikana kultaista leikkausta monissa töissään. Hän oli ensimmäisiä, joka huomasi suhdeluvun toteutuvan ihmisruumiin mittasuhteissa, esimerkiksi olkavarren, kyynärvarren ja käden keskinäisissä suhteissa. Myöhemmin kultaista leikkausta ovat soveltaneet teoksissaan lukuisat taiteilijat, kuten Rembrandt ja Picasso. Kultaista leikkausta on pidetty kuvataiteen lisäksi myös mm. arkkitehtuurissa ja säveltaiteessa sopusuhtaisten suhteiden normina. Kultainen leikkaus voi esiintyä taideteoksessa esimerkiksi koko teoksen, sen osien tai taitteiden jakamisena. Kultainen leikkaus merkitsee taideteoksen sommittelussa ennen kaikkea osien suhdetta kokonaisuuteen. Keskeisimpiä asioita kultaisen leikkauksen toteutuksessa on, mihin kohtaan kuva-alaa hahmot tai esineet sijoitetaan. Jos esimerkiksi metsässä kasvava puu on sijoitettu keskelle teosta, tulee sommittelusta helposti kömpelön ja elottoman näköinen. Jos puu on sijoitettu kultaisen leikkauksen mukaisesti, vaikuttaa kokonaisuus tasapainoisemmalta ja kiinnostavammalta. Sijoittamalla useammat kuvan kohteet kultaisen leikkauksen mukaisesti voidaan katsojan huomio ohjata haluttuun kohtaan kuvaa sekä luoda harmoniaa ja tasapainoa kokonaisuuteen. Maalausta sommitellessa kultaisen leikkauksen mukainen suhdejako saatetaan toteuttaa jakamalla kuva-ala korkeus- ja leveyssuunnassa kolmeen tai tarkemmin toteutettuna kolmeentoista yhtä suureen osaan. Tämän jälkeen sijoitetaan tärkeimmät aiheet jakotavasta riippuen kolmannesten tai kahdeksansien viivojen kohdalle sekä pysty- että vaakasuunnassa. Monesti on tarkoituksenmukaisempaa hyödyntää helpommin toteutettavaa ja yksinkertaisempaa mallia, jossa käytetään jakoa kolmeen. Taiteilijat eivät silti useinkaan noudata viivoitusta tai kultaisen leikkauksen mukaista sijoittelua orjallisesti vaan pikemminkin ohjeellisesti, jolloin lopputuloksesta tulee elävämpi ja kiinnostavampi. Usein riittää, että kuvan keskeisin elementti on sijoitettu oikeaan paikkaan kultaisen leikkauksen mukaisesti. Lähde: Taidekoulu Göstä, www.serlachiusmuseum.fi/taidekasvatus
VÄRITYS Teoksesta löytyy neljä väriä: turkoosinsininen (ja sen eri sävyt), punainen, musta ja valkoinen. Turkoosi ja punainen muodostavat voimakkaan kontrastin. Myös musta väri on hallitseva, vaikka värialue onkin teoksen kokoon nähden pieni.
12
Värit ja valöörit vaikuttavat sommitelmaan. Eri väreillä on erilaisia ominaisuuksia ja niillä saa aikaan erilaisia tilavaikutelmia. Punainen on voimakas väri, jota on käytetty jo luolamaalauksissa. Neoliittisen ajan metsästäjäihmiset uskoivat punaisen olevan kaikkein tärkein väri ja sillä uskottiin olevan elämän voimaa–joissakin hautakaivauksissa on löytynyt useita kiloja punaista okraa. Punaiseen on liitetty niin elämä ja rakkaus kuin kuolemakin. Länsimaissa punainen viestii paitsi rakkautta ja intohimoa (tuli), myös vaaraa, kieltoja (liikennemerkit/-valot - kieltoväri) ja väkivaltaa (veri). Punaiseen on liitetty vitaalisuus ja voima. Goethen värijärjestelmässä punaisella on korkein energiamäärä. Goethe piti punaista mielikuvituksen värinä, joka herättää juhlavan tunteen. Punaisen on todettu olevan ensimmäinen väri, jonka lapset käyttävät loppuun piirtäessään - toisaalta lapset tulevat levottomiksi, jos istuvat punaiseksi maalatussa huoneessa. Joidenkin tutkimusten mukaan punainen saa lapset vihaiseksi, aikuiset puolestaan kokevat sen useimmiten iloisena värinä. Lähes kaikki länsimaiset värianalyytikot ovat yksimielisiä siitä, että punainen edustaa rohkeutta, vahvuutta, päättäväisyyttä ja intohimoa ja sen tummemmat sävyt rohkeutta ja uhrautumista. Valkoinen väri on puhtauden symboli. On sanottu, että siinä yhdistyvät kaikki värit (valkoinen on ainoa sateenkaaren seitsemästä väristä syntyvä ei-positiivinen väri), mutta yhtä usein valkoinen mielletään myös ’tyhjäksi’, väriksi jossa ei ole mitään. Valkoinen mielletään usein myös rauhaan. Monessa kulttuurissa (länsimaat, Kiina, Korea, Meksiko...) valkoisuus on puhtauden, viattomuuden ja neitsyyden symboli. Viattomuuden symboliikka ulottuu antiikin tarustoihin: ylijumala Zeus valitsi itselleen valkoisen joutsenen hahmon lähestyessään Ledaa. Valkoinen on kevyt. väri Eräissä testeissä psykologit totesivat, että ihmisen on vaikeampi nostaa mustia laatikoita kuin valkoisia laatikoita, vaikka mustat olisivatkin valkoisia kevyempiä. Musta supistaa tilaa. Mustaa pidetään valkoisen vastakohtana ja myös mielikuvissa mustan ja valkoisen sisältämät arvot ovat yleensä vastakkaiset. Musta liitetään usein negatiivisiin asioihin (mm. hautaus, yö, suru). Syyksi arvellaan sitä, että ihminen pelkää luonnostaan pimeää ja tuntematonta. Pimeässä (mustassa) ei näe mitä tuleman pitää. Toisaalta musta liitetään myös hyveeseen kärsivällisyys. Joidenkin mielestä musta ei edes ole väri. Vaatetuksessa musta puku on arvokkuuden merkki ja arkeen liian juhlallinen; naisilla ’pikkumusta’ on miltei joka tilaisuuteen sopiva juhlavaate. Mustiin pukeutuvien sanotaan olevan myös vakuuttavia ja vakavastiotettavia ja se liitetään etenkin taiteilijoiden ja luovien ihmisten pukeutumiseen. Turkoosi on raikas väri, joka liitetään usein mereen ja kirkkauteen. Siihen liitetään usein termejä kuten tietoisuus, meditointi, kuu ja luovuus. Väriterapiassa viilentävää ja rauhoittavaa turkoosia suositellaan ujoille ja aroille ihmisille; turkoosin värin sanotaan lisäävän itsevarmuutta ja auttavan keskustelun aloittamisessa. Turkoosia on käytetty immuunijärjestelmän vahvistamiseen. Turkoosi viestii puhtaudesta ja raikkaudesta ja siksi se on suosittu väri kylpylöissä ja uimahalleissa. Eri turkoosin sävyt - etenkin vaaleat - ovat suosittuja värejä myös erilaisissa saniteettitarvikkeissa ja saniteettitiloissa. Lähde: Wikipedia/Sommittelu, Värioppi. Coloria.net
LIIKE JA SUUNTA Teoksessa on suunnaton vauhti. Kaikki vinoviivat on piirretty samansuuntaisiksi vauhdin tunnelman korostamiseksi. Siili laskee vasempaan alakulmaan.
14
Liike on hyvin merkittävä osa ihmistä. Liike ei rajoitu pelkästään näköaistimukseen vaan myös tuntemuksiin. Liikettä kuvattaessa täytyy ymmärtää liike myös tuntoaistin kautta. Liike on tapahtuma asiantilasta toiseen. Tämä tapahtuu usein välivaiheiden kautta. Liike on muutosta. Kuvassa vihje elementin ja tilan suhteiden muuttumisesta aiheuttaa liikettä. Koska ihmisen maailmaan liittyy olennaisesti gravitaatio eli painovoima, suhteutamme myös liikettä sen vaikutuksiin eli ylös-alas -akselille sekä horisontaalin suuntaan. On olemassa selvästi havaittavaa liikettä, sekä liikettä, jota ei voida havaita paljain silmin katseluhetkessä (vrt. kasvin kasvu tai ammuttu luoti). Mistä kuvaan muodostuu liikettä? • "Vauhtiviivoitus". Valokuvassa kohde on liikahtanut, jolloin kohteeseen on muodostunut viivakuvioita. Ne antavat liikkeelle suuntaa ja vihjeen siirtymisnopeudesta. Vauhtiviivoja käytetään erityisesti sarjakuvakerronnassa. • Kontrastit, intensiteetti, samankaltaisuus, suunta; vinous tai muoto; kaari, spiraali, aaltoviiva. • Perspektiivin aiheuttamat muodon muutokset saavat aikaan esim. paineen vaikutelmaa, johon liittyy liike. • Vinosuunnat; yleensä vertaamme asioita horisontaali-vertikaali -akselilla. • Kuvioinnin vaihtelu tekstuurissa • Muodon asteittainen muutos. Esim. kuvasarja jossa liikevaiheet on kuvattu peräkkäisissä kuvissa. • Optinen liike • Valo esim. heijastuksin • Värit • Aika. • Tilastolliset liikkeet, esim.sinikäyrä Liike voi olla • lineaarista, jonomaista • syklistä ( vilkkuvalot) • kehällistä • spiraali • syvyyssuuntaista • kasvusuuntaista. Lähde: www.uiah.fi/virtu/materiaalit/kuvaviestinta/03_viiva.html
MILLA PALONIEMI Syntynyt: 10.9.1983 Jalasjärvellä Ammatti: Sarjakuvapiirtäjä, graafikko Ansiot Strippi-Lempi-palkinto Kemin sarjakuvapäivillä (2007) Kiroileva siili • Ilta-Sanomien kuukauden kotimainen sarjakuva (2007) • Suomen myydyin kirja (03/2007) • Sarjakuva-Finlandia (2008) 16
Julkaistut sarjakuva-albumit Tassutellen (omakustanne, 2004) Kiroileva siili (seinäkalenteri, 2005) Kiroileva siili. Norpatti, 2006. ISBN 952-92-0849-9. Kiroileva siili. Sammakko, 2007. ISBN 978-952-483-045-4. Kiroileva siili 2. Sammakko, 2008. ISBN 978-952-483-080-5. Tassutellen (Sammakko, 2008) En vaan osaa! Sammakko, 2008. ISBN 978-952-483-084-3. Kiroileva siili 3. Sammakko, 2009. ISBN 978-952-483-101-7. Kiroileva siili 4. Sammakko, 2010. ISBN 978-952-483-132-1. Verkkosarjakuvat Tassutellen (2003–) Kiroileva siili (2003–) En vaan osaa! (vanha sarjakuvablogi, 2006–2008) En vaan osaa! (uusi sarjakuvablogi, 2008–) Nettiosoitteet www.kiroilevasiili.fi
”Sarjakuvia olen piirtänyt pienestä pitäen, niin kauan kuin vain muistan. Julkaisin myös jo lapsena omia äidin kopiokoneella kopioituja eläinlehtiä, joita myin/annoin/tyrkytin ystävilleni/luokkatovereilleni/opettajilleni/sukulaisilleni. Sarjakuviani julkaistiin myös satunnaisesti paikallislehdessä Jalasjärvellä, sekä Ilkassa, jossa heltisi sarjakuvakilpailun voitto vuonna 1996). Voiton lisäksi piirtämisintooni vaikutti Veikko "Joonas" Savolaisen Jalasjärvellä pitämä sarjakuvakurssi ollessani 8-vuotias. Hän kannusti minua jatkamaan ammattilaiseksi asti ja aloinkin jo tuolloin varovasti haaveilla asiasta. Ensimmäinen suuremmalle yleisölle esitelty sarjakuvani julkaistiin Ilta-Sanomien kuukauden kotimaisena 2002. Sarjakuvan nimi oli Pertsa ja sen käsikirjoitti veljeni Mirko. Se kertoi lukiolaispojan elämästä puujalkahumoristiseen tyyliin. Nuorempana en juurikaan lukenut/keräillyt sarjakuvia. Yksi idoli oli kuitenkin ylitse muiden: Hevoshullu-piirtäjä Lena Furberg. Myös ”Joonaksen” töitä tutkin ahkerasti ja pidin hänen rennonoloisesta tyylistään. Teiniaikoina rakastuin Bill Wattersonin Calvin&Hobbes -sarjakuviin. Kotimaisista sarjakuvista pidän eniten Tiitu Takalon tuotoksista. Tekijöistä ihailen ja kunnioitan suuresti mm. Petri Hiltusta, Marko Turusta ja Ville Rantaa. Seuraan myös aktiivisesti muiden piirtäjien sarjakuvablogeja. Koulutukseni käsittää ylioppilastutkinnon ja vuoden Kauhajoella kansanopistossa graafisen suunnittelun linjalla. Valmistuin medianomiksi EVTEK muotoiluinstituutista keväällä 2007. Sammakon kustantama ensimmäinen Kiroileva siili -sarjakuva-albumi oli myös opinnäytetyöni. Kiroilevan siilin lisäksi muita sarjakuviani ovat mm. kissa-koira-aiheinen Tassutellen, puhtaasti omaelämänkerrallinen sarjakuvablogi En vaan osaa!, sekä haikeahko, lapsillekin sopiva interaktiivinen sarjakuvakirja Kettu ja minä (2009). Kirjojani julkaisee Kustannusosakeyhtiö Sammakko. Uusia sarjakuvia ja piirroksia syntyy jatkuvasti. Olen ollut Suomen sarjakuvaseuran jäsen vuodesta 2004, Sarjakuvantekijät Ry:ssä mukana alkaen 2007. Kuvittajat ry:n jäsenyys puolestaan alkoi v. 2007. Kuulun myös Naamakustannukseen ja olen osakkaana Turun Sarjakuvakaupassa. Vuonna 2006 perustin Norpatin. Teen nimen alla sarjakuvien lisäksi mm. kuvituksia ja logoja. Norpatti-nimi juontaa teiniajoiltani, jolloin luulin hetkellisesti norpatti-nimisen eläimen olevan olemassa. Ja onhan sellainen. Minä.” Lähde: www.kiroilevasiili.fi, www.norpatti.fi, Wikipedia
TASSUTELLEN
17