PÄÄKIRJOITUS

Gabriel Korhonen

päätoimittaja

”K aiken kuolevan mä nään, ei sorsat ehdi pe sästään -

Maa sortuu veteen vihreään, varrella virran

Kuvittelen huomisen, mä majavaa voi nähdä en

Pääkallo löytyy valkoinen, varrella virran.” -Pertsa Reponen

Näin lauloi koko kansan Kirka vuonna 1973. Musiikissa maisemakuvauksella on pitkät perinteet, jotka ovat säilyneet tähän päivään saakka. Klassisen musiikin pastoraalimaalailut ja kansanmusiikin lokaalius ovat saaneet rinnalleen populaarimusiikin lyriikat, äänimaisemiin keskittyvän ambient-musiikin ja synkeistä metsistä inspiraationsa ammentavaa folkmetallia. Fyysisten ja psyykkisten maisemien kuvaaminen sävelin, sanoin ja soundein tuntuu olevan luonnollinen tapa kokea ympäristöä ja kenties myös olla osana sitä.

Koronapandemia on ajanut ihmiset takaisin luontoon. Rousseaun jaloja villejä ei kansainvälinen kriisi ole sivistyksen kahlitsemista homo sapiensista vielä kuorinut, vaan luontosuhteemme on säilynyt ongelmallisena. Emme enää koe olevamme osana ympäristöämme, vaan koemme sen ennemmin itsestämme ulkoisena asiana. Luonnon kohtaaminen pelkkänä maisemana on etääntymistä.

Kuten ihmiskunnalle muutenkin, ilmastonmuutoksen aikakausi asettaa haasteen myös musiikille ja musiikintutkijoille: ilman aktiivista toimijuutta musiikki jää auttamatta jälkeen ja sen esittämä kritiikki ponnettomaksi. Varrella virran pitää keksiä uudestaan, kun virta on jo kaivosyhtiön saastuttama, koralliriutat kuolleet, Suomen metsät pelkkää avohakkuualuetta ja Amazon liekeissä.

Tässä lehdessä musiikin ja maiseman suhdetta pohditaan laajasti eri näkökulmista. Ville Aamurusko kirjoitti klassisen musiikin pastoraalien perinteestä. Walesilaisen kansamusiikin kytköksistä nationalismiin ja maisemakuvaukseen kirjoitti Joanna Simms. Venäläisen kansanmusiikin ja suomalaisen populaarimusiikin slaavilaista melankoliaa tutkii Jonne Seppäsen artikkeli. Sampo Wiik ilahdutti lehden toimitusta kirjoittamalla oppaan ambientin historiaan ja kuunteluun. Metallimusiikin luontosuhdetta tutkii tekstissään Essi Viherkoski. Pispalalaista maisemaa ja romantisointia käsitellään Ung Nordisk Music-festivaalilta kirjoittamassani arvostelussa. Lehden toimitussihteerinäkin mainetta kerännyt Vilma Malmgren kirjoitti arvostelun Karina-yhtyeen levynjulkistuskeikalta. Viimeisenä artikkelina lehdessä on Johanna Sippulan arvostelu Nozinja Lodge -levystä.

Edellisen numeron ristisanatehtävän ratkaisi ensimmäisenä Sonja Kaipiainen! Synkooppi-lehden toimitus täten tarjoaa voittajalle vuoden lehdet ilmaiseksi. Onnea voittajalle!