Shibasanomat 2/2021

SHIBASANOMIEN TOIMITUS

Päätoimittaja: Tuire Siikala Taitto: Jenni Latvanen Toimitussihteeri: Sari Heimonen Lehtitiimi: Taru Mäkelä Satu Hakanen Niina Koskinen Mia Jacksen Sara Tikkanen Susanna Pietilä

Avustajat: Marja Järveläinen Elina Karvanen Riitta Lehto Jussi Liimatainen Merete Lindgrén

Marjo Puranen Sini Suutari Anniina Virtanen Laura Yltävä-Luntta

Paino: LightPress Oy, Kaarina 2021

Inaridou

Puheenjohtajan tervehdys

Ihana kesä on täällä taas! Toivottavasti pää semme pian käynnistämään kesää myös koiratapahtumien suhteen, sillä esi merkiksi näyttelyt ja yhteislenkit ovat jo pitkään olleet tauolla. Shibojen erikoisnäyttely on onneksi vasta syksyllä, joten sen toteutuminen näyttää lupaavalta. Muistahan il moittaa oma shibasi mu kaan!

Koronatilanteesta huo limatta pääsimme keväällä järjestämään rodun ensim mäisen jalostustarkastuksen.

vuoden toisessa numerossa esittelemme tulokset, ja voit myös lukea tuomarin kommentit päivästä. Iso kiitos kaikille järjestelyihin osallistu neille!

Viime numerossa laitoimme pitkästä aikaa pystyyn pii rustuskilpailun, ja tulokset voit nyt käydä kurkkaamassa

sivulta 24. Onnittelut palkinnoille päässeille! Katsotaan, millaista kisaa seuraavaksi

Virallisemmista asioista vielä sen verran, että Suomen Shiba ry on nyt muuttunut rotuker hosta rotuyhdistykseksi, eli olemme hypänneet yhden pykälän asteikossa ylös päin. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että voimme halutessamme anoa oman erikoisnäyttelyn

Aurinkoista kesää kaikille!

- Tuire Siikala

P.S. Muistahan lukea tärkeät vinkit kyyn pureman varalta sivulta 22.

Mainostilaa lehdestä

Ota yhteyttä, jos olet kiinnostunut mainostamaan jäsenlehdessämme!

Mainosten koko ja julkaisukerrat ovat neuvoteltavissa. Osaava taittotiimimme voi tarvittaessa myös taittaa mainoksen toiveidenne mukaisesti.

Ilmoitushinnat jäsenille

Valmis mainos

€ koko sivu (A4, neliväri)

€ puoli sivua (A5, pysty tai vaaka, neli väri)

€ ¼ sivua

Taittajan tekemä mainos

€ koko sivu

€ puoli sivua

€ ¼ sivua Kasvattajaruutu on ilmainen kasvattajalistalla oleville.

Ilmoitushinnat muille (julkaisu yhdessä numerossa)

Valmis mainos

€ koko sivu (A4, neliväri)

€ puoli sivua (A5, pysty tai vaaka, neliväri)

€ ¼ sivua

Taittajan tekemä mainos

€ koko sivu

€ puoli sivua

€ ¼ sivua

Tervetuloa shibojen KESÄPÄIVILLE 2021!

Yhdistyksen kesäpäivät järjestetään 16.-18.7.2021 Pit käjärven vapaa-ajan keskuksella, Kokemäellä. Terve tuloa luonnon keskelle mukavaan seuraan! Luvassa on mm. saunomista, grillaamista, harrastuskokeiluja shiban kanssa ja leikkimielisiä kilpailuja. Tänä vuonna ohjelmassa on myös asiantuntijaluento häiriöharjoit telusta (Jirka Vierimaa). Pääset toteuttamaan luennon oppeja myös käytännössä koirasi kanssa.

Pitkäjärvellä on ihana uimaranta, jonne myös koirat ovat tervetulleita. Maasto on kaunista mäntykangas metsää, ja tilaa on varmasti riittämiin.

Kesäpäivillä voit majoittua perjantaista sunnuntaihin tai lauantaista sunnuntaihin. Vaihtoehtoisesti voit osallistua vain lauantaina päiväkävijänä. Majoittumi nen tapahtuu 2-3 hengen huoneissa, joihin koirat ovat luonnollisesti tervetulleita. Huonejärjestelyistä sovitaan tarkemmin ilmoittautumisajan päätyttyä. Keskuksella on mahdollista majoittua myös asunto vaunussa. Voit tulla mukaan kesäpäiville, vaikka et oli sikaan yhdistyksen jäsen.

ALUSTAVA OHJELMA

PERJANTAI

Saapuminen ja majoittuminen alkuillasta, kukin omien aikataulujen mukaan. Grillaamme, kun porukka alkaa olla kasassa.

LAUANTAI

9.00 Aamiainen Aamupäivällä lenkki omaan tahtiin, päiväkävijät saapuvat.

11-14 Jirka Vierimaan luento ja käytännön harjoitukset

14.00 Lounas 16.00 Shiba-tietovisa, mahdollisuus näyttelyharjoituksiin ja nose workin kokeiluun 18.30 Sauna ja uintia, grillailua

SUNNUNTAI

9.00 Aamiainen 10.00 Yhteislenkki 11.30 Taru Mäkelän opastus shiban tasapainoilutreeneihin 14.00 Huoneiden luovutus 14.00 Lounas (koirat voi ottaa mukaan terassille)

Kotiinlähtö

HINNAT

Alle 15-vuotiaat lapset saavat 10€ alennuksen kaikista hinnoista.

Majoittuminen yhden hengen huoneessa on mah dollista, jos vapaita huoneita jää. Tiedustele tästä mahdollisuudesta erikseen jaana.jarvinen@simetra.fi. Liinavaatteet ja pyyhe lisähintaan 8€

PE SU

Hintaan sisältyy kaksi aamiaista, kaksi lounasta ja saunan käyttö lauantaina sekä ohjelma. Majoitus sisätiloissa: 90€ / hlö Majoitus omassa asuntoautossa: 80€ / hlö

LA SU

Hintaan sisältyy yksi aamiainen, kaksi lounasta ja saunan käyttö lauantaina sekä ohjelma. Majoitus sisätiloissa: 57€ / hlö Majoitus omassa asuntoautossa: 52€ /hlö PÄIVÄKÄVIJÄT (LA)

Hintaan sisältyy lounas, saunan käyttö, luento ja muu ohjelma sekä illalla tulipaikan käyttö nyyttäri hengessä: jäsenet 15€ / hlö, muut 20€ /hlö

ILMOITTAUTUMINEN

Ilmoittaudu kesäpäiville 1.7.2021 mennessä. Huomi oithan, että myös päiväkävijöiden tulee ilmoittautua etukäteen. Tiedusteluihin vastaa Jaana Järvinen, jaana.jarvinen@simetra.fi.

HuoneetHUOM!täyttyivät ennätysvauhdilla!

"KesäpäivätFacebook-tapahtumasta 2021" voit seurataajankohtaista tietoa majoitusvaihtoehdoista.muista Päiväkävijöitä mahtuu!

Yhdistyksen vuosikokous järjestettiin poikkeusolojen vuoksi etänä

Suomen Shiba ry:n vuosikokous järjestettiin poikkeuksellisesti Zoomin kautta sunnuntaina 28.3. klo 12. Vaikka etäkokouksen onnis tuminen ja teknologian toimintavarmuus jännittikin etukäteen, kokous sujui erittäin hyvin. Paikalla oli 35 yhdistyksen jäsentä. Yhdistyksen uudet säännöt saivat jäsenistön hyväksynnän ja menevät Patentti- ja rekiste rihallituksen käsittelyyn. Kokouksessa vah vistettiin jäsenmaksut vuodelle 2022: varsinainen jäsen 25 euroa, perhejäsen 10 euroa ja kasvattajan lisäämä jäsen 12 euroa.

Pöytäkirjan voit lukea liitteineen yhdistyksen sivuilta. bit.ly/suomenshiba-vuosikokous-2021

TOIMIHENKILÖT 2021

HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Tuire Siikala

VARAPUHEENJOHTAJA Niina Koskinen

SIHTEERI Laura Pyykkö

RAHASTONHOITAJA

JÄSENREKISTERIN YLLÄPITÄJÄ Jaana Järvinen

JÄSENET Mia Jacksen Anniina Virtanen Laura Yltävä-Luntta

JALOSTUSTOIMIKUNNAN

Merete Lindgrén

JTK:N VARAPUHEENJOHTAJA Sini Suutari

JTK:N SIHTEERI Riitta Lehto

MUUT JÄSENET Tiina Kolu Tuire Siikala Laura Yltävä-Luntta

TOIMINNANTARKASTAJA Päivi Järvinen Varahenkilö Tiina Bies

Erikoisnäyttely

Suomen Seurakoirayhdistyksen alaisille roduille Lahdessa 5.9.2021

Jokimaan ravirata, Jokimaankatu 6, 15700 Lahti

Myös pennut 5-7 kk ja 7-9 kk sekä jälkeläisluokat Shibojen tuomarina Doncho Borisov, Makedonia (kennel Inuma Kensha, akita). Varalla Saija Juutilainen.

Ilmoittautumiset 15.8.2021 mennessä.

Ilmoittautumismaksut: 34 €. Saman omistajan 2. jne koira, pennut ja veteraanit 29 €. Yli 10-vuotiaat veteraanit veteraaniluokkaan ilmaiseksi Maksu tilille: FI61 5132 0520 0267 33 Viite 2008.

Parikilpailu 10 €, ilmoittautuminen näyttelyn toimistossa paikan päällä. Näyttelyyn liittyvät tiedustelut: erikoisnayttely@suomenseurakoirayhdistys.fi

bit.ly/erikoisnayttely bit.ly/erikoisnayttelyilmoittautuminen

Kuva: Laura Pyykkö

Jalostustarkastus

Teksti: Sari Heimonen & Niina Koskinen Kuva: Elina Karvanen

Kaikkien aikojen ensimmäinen shibojen ulkomuodon jalostustarkastus Suomessa järjestettiin sunnuntaina 18.4.2021 Helsingissä Tuomarinkylän vinttikoiraradalla. Tapahtumaan osallistui 15 shibaa.

Ulkomuodon

jalostustarkastuksen tarkoituk sena on hankkia yksityiskohtaista ja vertai lukelpoista tietoa koiran ominaisuuksista. Mukaan jalostustarkastukseen mahtui 15 koiraa, mutta ilmoittautuneita oli enem män. Etusijalla olivat koirat, joilla ei ollut näyttelytuloksia virallisista luokista. Tuomarina toimi ulkomuototuomari

Jussi Liimatainen.

Alun perin jalostustarkastuksen piti olla epävirallinen pi lotti, mutta tapahtuma saatiin muutettua viralliseksi, kun ihanneprofiili hyväksyttiin Kennelliitossa. Tämän myötä jalostustarkastuksen tulokset voitiin tallentaa myös jalostus tietokantaan.

Sää suosi osallistujia Jalostustarkastuspäivä starttasi noin 8.30, kun järjestäjät aloittivat päivän urakan. Aluksi käytiin läpi päivän kulku ja jaettiin tehtävät, sekä valmisteltiin kehä arvostelua varten.

Osallistujille oli lähetetty ennakkoon aikataulu, ja jokaisel le koiralle oli varattu puoli tuntia arvosteluun. Kun koira saapui paikalle, siltä tarkistettiin siru ja paino. Nämä tiedot kirjattiin arvostelulomakkeeseen. Sen jälkeen koirakko oh jattiin tuomarin arvosteltavaksi. Arvostelun päätyttyä jokai nen koira pääsi valokuvattavaksi.

Arvostelu sujui jouhevasti ja sää oli mukavan aurinkoi nen. Pian huomattiin, että arvostelut etenivät suunniteltua nopeammin ja päivä päättyikin hieman etuajassa. Yleistun nelma tapahtumassa rento ja päivä oli kaikin puolin varsin onnistunut.

Haluamme omasta puolestamme kiittää kaikkia osallistu jia, jalostustoimikuntaa, kuvaajaa ja kaikkia muita järjeste lyihin osallistuneita. Erityiskiitos tuomari Jussi Liimataiselle ripeästä tuomaroinnista ja koirien rauhallisesta käsittelystä - päivä oli varmasti niin monelle koiralle kuin omistajallekin jännittävä ja ainutlaatuinen. Toivottavasti vastaavia tapah tumia päästään järjestämään myös tulevaisuudessa!

Shiban ihanneprofiili

Suomen

Shiba ry:n jalostustoimikunta alkoi työs tää shibojen ulkomuodon ihanneprofiilia helmi kuussa 2021. Aluksi kasattiin yhteen materiaalia ihanneprofiilin luomisen avuksi. Tähän liittyvät lomakepohja ja ohjeet ovat kaikkien saatavilla Kennelliiton sivuilla. Ihanneprofiilin luomisessa käytettiin apuna alaskanmalamuuttien hyväksyttyä profiilia.

Jalostustoimikunta kävi vilkasta keskustelua asian tiimoil ta Facebookissa, ja aiheesta pidettiin pari kokoustakin.

Ihanneprofiilin pohjana käytettiin shiban virallista FCI:n rotumääritelmää ja osittain myös Japanin alkuperäisrotu jen yhdistyksen Nihon Ken Hozonkain (NIPPO) antamia rotumääritelmän tarkennuksia ja selvennyksiä. Myös jalos tustoimikunnan jäsenet esittivät mielipiteensä. Profiilissa haluttiin painottaa shiban oikeaa rotutyyppiä ja tervettä rakennetta.

Jalostustoimikunnan laatima ihanneprofiili lähetettiin Kennelliittoon, joka toimitti profiilin ulkomuototuomari Marja Talvitielle kommentoitavaksi, ja sitä muokattiin hä neltä saatujen huomioiden mukaisesti. Talvitie myös kon sultoi SKL:n jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohta ja Kirsi Sainiota profiiliin liittyen. Lisäksi aiheen tiimoilta kuultiin ulkomuototuomari Jussi Liimataista, joka oli ar vostelemassa jalostustarkastuksessamme.

Ihanneprofiili hyväksyttiin melko nopeasti Kennelliitos sa, koska siitä päättävä työryhmä sattui sopivasti kokoon tumaan ennen shibojen ensimmäistä jalostustarkastusta 18.4.2021. Näin ollen saimme jalostustarkastuksesta viral lisen. Jalostustoimikunnan aktiivisen toiminnan ansiosta shiba on seitsemäs rotu, jolla on virallinen ulkomuodon ihanneprofiili.

Jussi Liimataisen kommentit jalostustarkastuksesta

Kiitos

kutsusta suorittamaan shi bojen jalostustarkastusta. Näi den tekeminen on kiinnostavaa, koska joutuu miettimään rotua vähän toisesta kulmasta kuin näyttelyissä arvostellessa. Jalostustarkastus on luonteeltaan huomattavan paljon yksityis kohtaisempi kuvaus koirasta kuin näyttely arvostelu, johon on mahdollista kirjata vain keskeisimmät huomiot. Käytössä oli nyt en simmäistä kertaa Suomen Kennelliiton malli pohja, jonka käyttäminen vaatii harjaantumis ta ennen kuin sen käyttö on sujuvaa. Itselleni haastavinta oli pitää mielessä missä kohdissa koiraa arvioidaan rotumääritelmää vastaan ja milloin taas verrataan yleiskoiraan. Koska kaavake on sama kaikille roduille, on vaarana, etteivät rodunomaiset yksityiskohdat saa riit tävää huomiota. Jatkon kannalta voisi miettiä näitä kirjattavan enemmän vapaamuotoisiin kommentteihin.

Jalostustarkastuspäivän kulku oli kuitenkin sujuva. Tarkastetut koirat eivät olleet mitään näyttelykonkareita ja siihen nähden niiden kä sittely sujui hyvin. Tiedämme, että harjaantu maton shiba ei välttämättä ole helppo käsitellä pöydällä, mutta suuremmilta ongelmilta väl tyttiin, ja koirat käyttäytyivät pääasiallisesti ro dunomaisesti. Erityinen kiitos valokuvaajalle, joka sai otettua korkealaatuiset kuvat kaikista osallistujista, sekä päästä että sivukuvasta!

Katsoin läpi myös Suomen Shiba ry:n verk kosivuston, jossa jalostustarkastus on mallik kaasti esillä. Onnittelut yhdistykselle hienosta toteutuksesta, tästä voi mikä tahansa yhdistys ottaa mallia!

Teksti: Merete Lindgrén ja Riitta Lehto

BLACK BUCCANEER’S NYOKO

Narttu | Syntymäaika: 31.10.2018

Säkä: 36 cm | Paino: 7,5 kg

Ulkomuodon jalostustarkastus: SUORITETTU

Jalostuksessa huomioitavaa: Hyvä rakenne, vähän vaatimaton pää.

Muita huomioita: Tasapainoinen rakenne, vähän vaatimaton pää.

Ulkomuodon kokonaiskuva: ERINOMAINEN

BORDEROTT

Uros | Syntymäaika: 2.4.2018

Säkä: 38,5 cm | Paino: 9,5 kg

Ulkomuodon jalostustarkastus:

Jalostuksessa huomioitavaa: –

Muita huomioita: Käyttäytyy rau hallisesti maassa. Jännittää pöytää, eikä anna mielellään käydä läpi tai

Ulkomuodon kokonaiskuva: ERINOMAINEN

HAKONE IDZU ARATA HIDEO

Uros | Syntymäaika: 28.9.2018

Säkä: 41 cm | Paino: 12 kg

Ulkomuodon jalostustarkastus: SUORITETTU

Jalostuksessa huomioitavaa: Mittasuhteet, takaosa

Muita huomioita: Lyhytlinjai nen uros sekä pään, että rungon mittasuhteiden osalta. Voimaton takaosa selvin yksittäinen puute.

Ulkomuodon kokonaiskuva:

HONTO NO YAMAMARU

Uros | Syntymäaika: 3.1.2019

Säkä: 42 cm | Paino: 12 kg

Ulkomuodon jalostustarkastus: SUORITETTU

Jalostuksessa huomioitavaa: –

Muita huomioita: Erinomaisen tasapainoinen rakenne.

Ulkomuodon kokonaiskuva: ERINOMAINEN

JIDAI NO KUURYUU GO

Narttu | Syntymäaika: 12.10.2015

Säkä: 37,5 cm | Paino 10 kg

Ulkomuodon jalostustarkastus: SUORITETTU

Jalostuksessa huomioitavaa: Jäntevyyden puute.

Muita huomioita: Tyypikäs rotunsa edustaja mutta saisi olla kauttaal taan jäntevämpi.

Ulkomuodon kokonaiskuva: ERITTÄIN HYVÄ

INARIDOU RINKA

Narttu | Syntymäaika: 2.7.2019

Säkä: 37 cm | Paino: 8,3 kg

Ulkomuodon jalostustarkastus: SUORITETTU

Jalostuksessa huomioitavaa: Keveys, liikkeet.

Muita huomioita: Rotupiirteet kunnossa. Keveä yleisvaikutelma ja liikunta saisi olla tehokkaampaa.

Ulkomuodon kokonaiskuva: ERITTÄIN HYVÄ

KIRIKO KENSHA NO HIRENJAKU GO

Uros | Syntymäaika: 13.1.2016

Säkä: 45 cm | Paino: 18,9 kg

Ulkomuodon jalostustarkastus: SUORITETTU

Jalostuksessa huomioitavaa: Käänteinen saksipurenta, koko, löysä nahka.

Muita huomioita: Erityisinä huo mioina koko ja runsas nahka. Saisi olla tiiviimmässä kunnossa.

Ulkomuodon kokonaiskuva: HYVÄ

KUKANOKSAN SEKI HARU

Narttu | Syntymäaika: 7.4.2019

Säkä: 37,5 cm | Paino: 9,3 kg

Ulkomuodon jalostustarkastus: SUORITETTU

Jalostuksessa huomioitavaa: Luuston keveys, pää.

Muita huomioita: Malliltaan oikea, huomioitavaa yleinen keveys ja kapeus.

Ulkomuodon kokonaiskuva: ERITTÄIN HYVÄ

MEYKA

Narttu | Syntymäaika: 17.4.2019

Säkä: 37,5 cm | Paino: 10,3 kg

Ulkomuodon jalostustarkastus: SUORITETTU

Jalostuksessa huomioitavaa: Raajakorkeus, takaosa.

Muita huomioita: Olisi paremmin edukseen kevyemmässä kunnossa.

Ulkomuodon kokonaiskuva: ERITTÄIN HYVÄ

LYURUA DYURING HARU UMARE

Narttu | Syntymäaika: 24.4.2019

Säkä: 37 cm | Paino: 9,9 kg

Ulkomuodon jalostustarkastus:

Jalostuksessa huomioitavaa: Riittävä raajakorkeus.

Muita huomioita: Paljon hyviä yk sityiskohtia ja hyvä yleisvaikutelma. Raajakorkeus juuri ja juuri riittävä.

Ulkomuodon kokonaiskuva:

PHOENIX NO TAISHO GO TESSAIGA

Uros | Syntymäaika: 31.10.2018

Säkä: 44,5 cm | Paino: 11,5 kg

Ulkomuodon jalostustarkastus:

Jalostuksessa huomioitavaa: Koko, luuston keveys.

Muita huomioita: –Ulkomuodon kokonaiskuva: ERITTÄIN HYVÄ

RAHKKASAN QUEENIE

Narttu | Syntymäaika: 31.3.2019

Säkä: 40 cm | Paino: 9,5 kg

Ulkomuodon jalostustarkastus: SUORITETTU

Jalostuksessa huomioitavaa: Liikkeet.

Muita huomioita: –Ulkomuodon kokonaiskuva: ERITTÄIN HYVÄ

YUKIGUNI NO AKI NO IRO GO

Uros | Syntymäaika: 11.9.2014

Säkä: 39,5 cm | Paino: 13,4 kg

Ulkomuodon jalostustarkastus: SUORITETTU

Jalostuksessa huomioitavaa: Yleinen raskaus, raajakorkeus.

Muita huomioita: Koira käyttäytyy maassa hyvin, pöydällä haastava käsitellä ja hampaiden näyttämi nen haastavaa.

Ulkomuodon kokonaiskuva: ERITTÄIN HYVÄ

ROLLICK’S MR MIKADO

Uros | Syntymäaika: 4.7.2013

Säkä: 43 cm | Paino: 12,7 kg

Ulkomuodon jalostustarkastus: SUORITETTU

Jalostuksessa huomioitavaa: –

Muita huomioita: Koira turhan tuhdissa kunnossa, mutta palikat on kohdallaan. Kiinteämmässä kunnossa kokonaiskuva paranee. Ulkomuodon kokonaiskuva: ERITTÄIN HYVÄ

YUKIGUNI NO

Uros | Syntymäaika: 19.5.2016

Säkä: 42,5 cm | Paino: 12,2 kg

Ulkomuodon jalostustarkastus:

Koira suostuu käsittelyyn, mutta ei päästä suuta tarkasta

Ulkomuodon kokonaiskuva:

Shibojen polvissa, lonkissa, eturaajoissa ja selässä jonkin verran koiran elämää hanka loittavia vaivoja

Kyselyyn täytettyjen koirien osalta polvien osalta tutkittuja oli 64%, jois ta 57% polvet oli tutkittu virallisesti. 74% koirista oli saanut tuloksen 0/0, eli molemmat polvet ovat terveeksi tutkitut.

Polviaan on oireillut 7% koirista ja 2% polvet on jouduttu leikkaamaan. Oireilleista koirista kertovissa avoimis sa kommenteissa oli useampia mai nintoja ristisideongelmista, polvien luksoitumisesta löysyyden vuoksi sekä nivelrikosta.

Lonkissa oireita oli huomattu 5 %:lla vastaajien koirista – lähes kaik ki nämä vastaajat mainitsivat oireiden syyksi nivelrikon. Suurimmalla osalla koirista oireilu oli alkanut jo nuorena tai keski-iässä, vain parin koiran koh dalla avoimissa kommenteissa mainit tiin oireilun alkaneen vasta vanhem pana. Tyypillisesti oireilu on näkynyt jäykkyytenä, ontumisena tai kirputta misena. Oireiden hoitoon on käytetty kipulääkkeitä, laseria, hierontaa ja ni velvalmisteita.

Eturaajojen oireet näkyivät vastaa jien koirilla tyypillisemmin ontumi sena. Parilla vastaajista oireiden syyt olivat epäselviä, joillakin oireita selitti kyynärtulos asteella 2 tai 3 tai irtopa lalöydös. Vastausten perusteella kyynä rissä virallinen tutkimustulos asteella 1 molemmissa tai toisessa jalassa ei yleensä oireile, mutta harvemmissa ta pauksissa voi oireilla.

luustomuutoksista mainit tiin useimmin selän spondyloosi ja muutokset nikamissa tai kylkiluupa reissa.

koiralla ollut oireita polvien vuoksi?

koiralla ollut oireita lonkkien vuoksi? (n=224)

koiralla ollut oireita eturaajojen vuoksi? (n=223)

koiralla todettu muita luustomuutoksia? (n=225)

Suutari

Viimeinen palvelus rakkaalle ystävälle

Eutanasialla tarkoitetaan lemmikin elämän päättämistä tilanteessa, jossa eläminen aiheuttaa sille kärsimystä. Joskus kyseessä voi olla äkillisesti alkanut sairaus tai tapaturma, mutta myös pitkään jatkunut sairaus tai vanhuuden vaivat, joista koira ei enää parane eikä sen kipua voida enää lievittää.

Pitkäkin

koiranelämä on ihmiselämän mittakaa vassa lyhyt. Parhaassa tapauksessa yhteistä elä mää riittää toistakym mentä vuotta, mutta joskus yhtei nen aika jää vain muutamiin vuosiin tai kuukausiin.

Milloin on oikea aika?

Päätös rakkaan perheenjäsenen lope

tuksesta voi olla todella vaikea. Koiran elämää ei kuitenkaan saa pitkittää vain omistajalle aiheutuvan surun vuoksi. Luonnollinen kuolema ei useinkaan tarkoita rauhallista nukahtamista, vaan se voi sisältää pitkällistä kärsimystä. Tarkkaa ajankohtaa eutanasiapäätök selle on joskus todella haastavaa mää rittää. Päätös on kuitenkin aina pa rempi tehdä hieman liian varhain kuin liian myöhään.

Koira ei kärsi siitä, että se on lope tettu liian aikaisin, mutta omistajan oman mielenrauhan kannalta voi olla tärkeää, että on selvittänyt kaikki vaih toehdot ennen lopullisen päätöksen tekemistä. Joskus koiran sairaudelle ei saada selkeää diagnoosia koko sen elä män aikana, ja etenkin sellaisessa tilan teessa kuoleman jälkeen tehtävä ruu miinavaus voi tuoda selkeyttä asiaan.

”Eutanasian jälkeen surun puuskis sa ainakin minulle on tullut ajatuksia siitä, teinkö sittenkään kaikkea, mut ta nuo ajatukset olen saanut syrjään miettimällä niitä faktoja, joihin pää töksen perustin.”

Miten eutanasia tehdään Eutanasiassa koira saa ensin rauhoitta van pistoksen yleensä takajalan lihakseen. Rauhoittumiseen menee noin 5–10 minuuttia, ja tämän ajan omis tajat saavat viettää rauhassa lemmikin kanssa.

Kun koira on nukahtanut, sille an nostellaan nukutusainetta yliannos verenkiertoon, jolloin eläin nukah taa syvempään ja syvempään uneen, kunnes sen elintoiminnot lakkaavat. Useimmiten tämä tehdään etujalkaan laitettavan verisuonikanyylin kautta, jota varten jalasta ajellaan hieman kar vaa. Lääkkeet vaikuttavat nopeasti, ja koko toimenpiteeseen menee alle puo li tuntia.

Sydän kuunnellaan, ja kun elintoi minnot ovat pysähtyneet, koira tode taan kuolleeksi. Vielä tässä vaiheessa omistaja voi halutessaan viettää het

Teksti: Marjo Puranen

Trinkaryu ruumis. Kuva: Rae Chamberlain

ken lemmikkinsä kanssa hyvästellen sen.

Eutanasia on koiralle täysin kivuton ensimmäisen rauhoituspistoksen jäl keen. Mikäli omistaja ei halua nähdä eutanasiaa loppuun asti, hän voi pyy tää saada poistua huoneesta eläimen rauhoituttua, jolloin se ei enää ole tie toinen ympäristöstään.

Eutanasia klinikalla

Eläinlääkärin vastaanotto on monelle koiralle hyvin stressaava ympäristö. On siis tärkeää, että koiralla on siel lä rakas perhe tukenaan. Mukaan voi myös ottaa jotain kodille tuoksuvaa, kuten koiran oman peiton tai lelun.

Ensiksi klinikalle saavuttaessa il moittaudutaan vastaanotolle. Koira käytetään vaa’alla, jotta lääkäri osaa annostella lääkkeet rauhoitusta ja itse eutanasiaa varten.

Jo ennen eutanasiaa kannattaa miet tiä, miten haluat koirasi haudattavan. Tätä on saatettu kysyä jo etukäteen aikaa varatessa. Haluatko, että koira tuhkataan? Jos kyllä, haluatko yhteisvai yksilötuhkauksen? Yksilötuhkaus tarkoittaa, että saat lemmikin tuhkat uurnassa itsellesi. Jos taas haluat itse

haudata koiran, on hyvä varata mu kaan jotain, missä kantaa ruumis ko tiin.

Kun koiran sydän on pysähtynyt, kysyy eläinlääkäri yleensä, haluavat ko omistajat vielä viettää hetken koi ran kanssa. Klinikalta lähdetään aina kassan kautta, mikä voi tuntua muu tenkin surullisessa tilanteessa erityisen kurjalta. Joissakin paikoissa on mah dollista maksaa eutanasiakäynti jo etukäteen.

Eutanasia kotona Kotieutanasia on usein koiralle ja omistajillekin miellyttävämpi tilanne kuin klinikalla tapahtuva toimenpide. Kun koira saatetaan viimeiselle mat kalleen kotona, tutussa ympäristössä ja rakkaiden ihmisten ympäröimänä, ei sen tarvitse viimeisinä hetkinään enää stressata matkustamisesta eikä eläinlääkäriaseman äänistä tai hajuista.

Harumin lopettamiseen johtava diagnoosi tehtiin tutulla eläinlääkäria semalla, mutta olin jo kauan aikaa sit ten sopinut eläinlääkärimme kanssa, että kun aika tulee, eutanasia tehdään kotona. Suurin syy siihen oli se, että Harumi kärsi viimeiset vuodet mel

Harumin ruumis. Kuva: Marjo Puranen

ko voimakkaasta eläinlääkäripelosta. Halusimme varmistaa, että sen hieno elämä saa kauniin ja rauhallisen pää töksen.

Koska meillä ei ollut akuuttia hätää, saatoimme ennen eläinlääkärin tuloa viettää vielä muutamia päiviä koto na jäähyväisten merkeissä. Harumille rakkaat ihmiset kävivät hyvästelemäs sä sen ja teimme sellaisia pieniä muka via asioita, joista Harumi oli aina pitänyt. Viikon kohokohtana oli varmasti Seitan syntymäpäivien vietto, koska asiaan liittyi kakkutarjoilu parhaassa seurassa.

Sovittuna päivänä eläinlääkärimme Geri tuli meille ja Harumi tervehti häntä kuin vanhaa ystävää. Rauhoi tuspiikki annettiin niin, että Harumi oli sylissäni ja siihen se nukahti. Lo pullista toimenpidettä varten Harumi siirrettiin omaan petiin.

Meillä on perheessä muita koiria ja halusin niiden näkevän ruumiin, jotta niillä olisi jonkinlainen mahdollisuus ymmärtää lähdön lopullisuus. Muru ja Ilona jopa nuuhkaisivat ruumista, mutta Seita kieltäytyi ehdottomasti kääntäen päänsä pois.

Tuhkaus

Meillä olisi ollut mahdollista, että eläinlääkäri olisi toimittanut Harumin ruumiin tuhkaamoon, mutta minulle oli tärkeää tehdä tuo saattomatka itse. Olimme varanneet ajan Sateenkaari sillan eläintuhkaamosta. Itselleni on elämän varrella sattuneiden menetys ten yhteydessä muodostunut sellainen tapa, että haluan keholleni konkreet tiset kokemukset siitä, mitä on tapah tunut. Sen vuoksi minulle on ollut tärkeää vielä viettää hetki kuolleen kanssa, kääriä se kankaaseen ja kan taa autoon tuntien ruumiin painon ja elottomuuden. Näin olen rakentanut itselleni tietoisuutta siitä, että rakas on oikeasti poissa.

Tarkoitus on haudata Harumi omaan puistoon, lehmusten alle jos sa se niin mielellään elämänsä aikana imi itseensä auringonsäteitä. Jos lope tus olisi tapahtunut kesällä, olisi ruu miin hautaaminen ollut mahdollista. Nyt kun maa oli roudassa, tuhkaus oli paras vaihtoehto. Nyt tuhka odottaa yksinkertaisessa pahvisessa uurnassa maahan kaatamista.

Jos tuhkan haluaa säilyttää, on saata villa mitä kauneimpia astioita sitä var ten, eikä sellaisen tekeminen itse osana surutyötä ole huono ajatus sekään.

Koiran hautaaminen

Lemmikkieläimen voi haudata omalle pihalle. Hautapaikan valinnassa on kui tenkin syytä käyttää maalaisjärkeä. Koi raa ei esimerkiksi pidä haudata lähelle kaivoa eikä pohjavesialueille1. Koiran hautaaminen omalle maalle on sallittua, mutta esimerkiksi taloyhtiön yhteiselle pihalle ei sitä saa ilman lupaa haudata. Maanomistajan lupa on kysyttävä myös silloin, jos lemmikin hautaa muualle kuin omalle pihalleen. Koiran hauta paikka voi löytyä myös paikalliselta lemmikkieläinten hautausmaalta. Ny kyään usean lemmikkieläintuhkaamon

yhteydessä on myös pieni hautausmaa tai uurnalehto, josta koiralle saa hauta paikan.

Ruumis tiedekäyttöön

Helsingin Yliopistollisessa eläinsairaa lassa on mahdollista lahjoittaa lopetetun lemmikin ruumis tiedekunnan omaan opetus- ja tutkimuskäyttöön. Tällöin eläinsairaala vastaa lopetetun eläimen tuhkauksesta ja loppusijoituksesta.

Hiljattain selkävaivojen takia lopete tun Taito-shiban omistaja, Laura Pyyk kö, kertoo päätöksestään jättää ruumis eläinsairaalan käyttöön: “Olin päättänyt jo aikaa sitten, että kun minun lemmi keistäni aika jättää, haluan lahjoittaa niiden ruumiit opetuskäyttöön. Mi nulle ei ole tärkeää saada lemmikkieni tuhkia itselleni, vaan säilytän rakkaani muilla tavoin muistoissani. Taiton aika liittyä Harumi-mummonsa seuraan tulikin sitten aivan liian varhain, se oli lopetushetkellä vasta 3-vuotias. Eten kin sen kohdalla koin tärkeäksi, että sen ruumiista olisi vielä kuoleman jälkeen hyötyä, vaikka yhdellekin opiskelijalle. Se ei helpota nuoren koiran menettämi sen tuskaa, mutta ainakin voin päätök selläni vaikuttaa siihen, että meillä on eläinlääketieteen osaajia tulevaisuudes sakin.”

1Lisätietoa viranomaismääräyksistä löydät https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/kuolleet-elaimet/hautaaminen/

Koiran ilmoittaminen kuolleeksi

Kennelliitto edellyttää, että rotuyhdistys julkaisee osana Ja lostuksen tavoiteohjelmaa (JTO) tilaston rodun yleisimmis tä kuolinsyistä ja -iästä, tai vastaavan tilaston rotuyhdistyk sen keräämistä tiedoista sekä muita asiaa kuvaavia tilastoja, jos tällaisia on saatavilla.

Voit ilmoittaa koirasi kuolinsyyn ja -päivämäärän Ken nelliiton Omakoira-palvelun kautta. Kirjautumalla sisään palveluun, ja klikkaamalla “merkitse kuolleeksi” -painiket ta, pääset päivittämään tiedot koirasi kuolemasta, jolloin ne päivittyvät Kennelliiton Jalostustietojärjestelmään. Mikäli et ole Kennelliiton jäsen, voit tehdä vapaamuotoisen ilmoi tuksen ja lähettää sen sähköpostitse osoitteeseen rekisterointi@kennelliitto.fi.

Trinkaryun ja Terujishin uurnat. Kuva: Rae Chamberlain

Trinkaryu ja Terujishi. Kuva: Rae Chamberlain

Ajankohtaiset tiedot lenkeistä:

Suomen Shiba ry suosittelee huomioimaan alueelliset korona-rajoitukset yhteislenkkejä järjestettäessä.

Kuva: Rollick's Wicked Willow "Hilla", Rollick's Winsome Wrestler "Börje" ja Kukanoksan Enzo "Enzo", Miia Saarinen

Shibaisat menot

Paikalliset tapaamiset ja yhteislenkit

Jos haluat ryhtyä paikkakuntasi yhteyshenkilöksi, ole yhteydessä suomenshiba@gmail.com! Yhteyshenkilö ilmoittaa tapaamisten tiedot laitettavaksi lehteen ja kotisivuille. Hän voi myös olla apuna esimerkiksi rotuesittelypäivien ja tapah tumien järjestämisessä. Rotuun tutustujat ja uudet shibanomistajat voivat olla häneen yhteydessä, jos paikkakunnan tapaamisista on jotain kysyttävää.

Helsinki

Tapaamiset Seurasaaressa joka kuukaud en ensimmäisenä sunnuntaina klo 12.00. Yhteyshenkilö Laura Pyykkö, laurapyy@gmail.com.

Hämeenlinna

Yhteislenkit noin kerran kuukaudes sa. Ajankohdasta ilmoitetaan erikseen Shiba Kanta-Häme -Facebook-ryhmässä ja yhdistyksen tapahtumakalenterissa. Yhteyshenkilö Jenna Kaakinen, puh 040 7454309.

Lahti

Tapaamiset kerran kuussa, aika ja paikka sovitaan toiveiden mukaan Whatsappryhmän kautta. Yhteyshenkilö Kirsi Ruponen, kirsi.ruponen@gmail.com, p. 040 581 0283.

Joensuu

Yhteyshenkilö Emmi Rasa, emmi.rasa@gmail.com

Jyväskylä

Tapaamiset kerran kuussa, tarkempi aika ja paikka sovitaan Facebook-ryhmässä Shiba Jyväskylä. Yhteyshenkilö Satu Hakanen, samh84@gmail.com.

Kaakkois-Suomi

Tarkemmat tiedot Facebook-ryhmästä Kaakon kippurat. Yhteyshenkilö Anne Säyriö, anne.sayrio@gmail.com.

Kuopio

Savon shibat tapaavat joka kuukauden toinen lauantai klo 13. Tapaamispaikka ilmoitetaan Facebookin Savon shibat -ryhmässä. Yhteyshenkilö Katja Ylönen, katja.muutasiat@gmail.com.

Mynämäki

Rennot agilityharjoitukset kaiken tasois ille shiboille ja ohjaajille sunnuntaisin klo 15-16.30 agilityhallissa osoitteessa Hop pelantie 60. Yhteyshenkilö Liisa Ruo homäki-Nurmi, liisahaw@gmail.com, p. 0400 797 736.

Facebookin shibaryhmät

Etelä-Pohjanmaan shibat Joensuun shibat

Kaakon kippurat Kaikenkarvaiset kippurat (Itä-Uusimaa ja Kymenlaakso lähialuineen)

Keski-Pohjanmaan kippurat Lapin shibat sekä japanilaiset alkuperäisrodut PK-seudun shibat Pohjanmaan shibat (Keski- ja Pohjois-P.)

Satakunta Shibaa (Porin seutu)

Savon Shibat Shiba Järvenpää Shiba Jyväskylä Shiba Kanta-Häme Tampereen shibaihmiset Turun shibaporukka

Tampere

Tapaamiset kerran kuukaudessa sunnun taisin klo 12. Elokuu: 15.8. Hatanpään arboretum. Yhteyshenkilö Tuire Siikala, tuire.siikala@gmail.com

Shiban punasolun erikoisuuksia

Teksti: Satu Hakanen Kuvituskuva: Taru Mäkelä

Punasolu

eli erytrosyytti on pikkuruinen verisolu, jonka tärkein tehtävä on kuljettaa happea muille elimistön soluille. Kypsyessään puna solu menettää lähes kaikki soluelimensä ja alkaa täyttyä happea sitovalla hemo globiinilla. Verrattain yksinkertaisesta rakenteesta huolimatta shiban ja mui den itäaasialaisten rotujen punasoluis ta on löydetty hämmästyttävän monia ominaisuuksia, jotka erottavat ne länsi maisten koirien punasoluista. Jokaisen shibanomistajan on hyvä olla tietoinen tärkeimmistä eroista, sillä ne saattavat joissakin tilanteissa vaikuttaa oman shi ban hyvinvointiin.

Nurinkuriset ionit voivat johtaa virhediagnoosiin Aasialaisilla roduilla - shiba mukaan lu kien - tavataan punasoluja, jotka sisältä vät paljon kaliumia ja vähän natriumia. Useimmilla koirilla näiden elimistön toiminnan säätelyyn käytettävien ionien suhde punasoluissa on juuri päinvastai nen. Eron aiheuttaa punasolun pinnalle jäävä kuljetusproteiini, joka pumppaa kaliumia sisään ja natriumia ulos.

Vuoden 1997 tutkimuksessa yli kol masosa japanilaisista shiboista, mi no-shibaa lukuun ottamatta, edusti kor kean kaliumin punasoluja. Ominaisuus periytyy resessiivisesti. Runsaskaliumi sia punasoluja ei pidetä sinänsä terveys riskinä, mutta ne hajoavat herkemmin osmoottisen paineen vaikutuksesta eli silloin, kun punasolujen sisälle kertyy vettä.

Korkean kaliumin punasolut voivat vuotaa kaliumia verinäytteen seerumi osaan ja aiheuttaa verikokeen mittaus

tulokseen jopa vaarallisen korkealta näyttävän kaliumarvon. Shibasanomien numerossa 1/2021 tutustuttiin Julia Suuriniemen artikkelissa tarkemmin il miöön nimeltä Pacific Rimism eli pseu dohyperkalemia. Pseudohyperkalemian mahdollisuus on shiban tapauksessa huomioitava, ettei koiraa aleta turhaan lääkitä virheellisen verikoetuloksen pe rusteella.

Erikoista kyllä, koirilla punatautia aiheuttava alkueläin Babesia gibsoni näyttää lisääntyvän erityisen tehokkaas ti korkean kaliumin punasoluissa, jol loin oirekuva on oletettavasti rajumpi. Kyseinen loinen leviää eräiden punkki lajien välityksellä ja on toistaiseksi har vinainen Pohjois-Euroopassa.

Ei sipulia etenkään shiballe Korkean kaliumin punasoluihin kertyy usein myös normaalia enemmän glu tationi-nimistä biomolekyyliä. Punaso luissa glutationi toimii hapettumisenes toaineena, joka suojelee hapettumiselle herkkää hemoglobiinia. Hapettuminen liittyy kemian hapetus-pelkistysreakti oihin ja on nimestä huolimatta tässä eri asia kuin kuljetettavan hapen sitoutu minen hemoglobiiniin.

Sipuli ja valkosipuli ovat koirilta kiel

Pienet, mutta ahkerat punasolut kuljetta vat elimistössä happea ja hiilidioksidia.

lettyjä ruoka-aineita juuri punasolujen vuoksi. Sipulien sisältämät rikkiyhdis teet aiheuttavat punasoluissa hapettu mista, jolloin punasolut vahingoittuvat ja hajoavat. Seurauksena on pahimmil laan vaikea hemolyyttinen anemia.

Vaikka ylimääräinen glutationi näyt tää suojelevan punasoluja muilta hapet tavilta yhdisteiltä, on sipuli omituinen poikkeus. Shibojen runsaasti kaliumia ja glutationia sisältävät punasolut ovat vielä herkempiä vaurioitumaan sipulin rikkiyhdisteiden takia kuin tavalliset punasolut. Tämä koskee sekä raakaa että paistettua sipulia.

Kohtalokkaasta määrästä sipulia pai nokiloa kohden on vaikea löytää tark kaa tietoa, mutta vanha tapauskertomus vuodelta 1977 mainitsee korkean glu tationin koiran, joka sairastui vakavasti syötyään vain puolikkaan keitetyn sipu lin.

Shiban punasolu virusinfektion hillitsijänä?

Punasolun pinnalta sojottaa ulospäin monenlaisia rasva- ja hiilihydraattiket juja. Eräs näistä glykolipideistä sisältää siaalihappo-nimisen osan, josta koi rilla on kahta eri muotoa: A-tyyppi ja G-tyyppi. Länsimaisten koirien puna

solut edustavat A-tyyppiä, kun taas shi boilta ja muilta itämaisilta koiraroduilta hokkaidonkoiraa lukuun ottamatta löy tyy myös G-tyyppiä. G-tyyppi periytyy dominoivasti.

Asian merkitys on epäselvä, mutta solun pinnan siaalihappojen tiedetään olevan taudinaiheuttajien suosimia tarttumiskohteita. Esimerkiksi koiran parvovirus sitoutuu paljon herkemmin punasolun G-tyyppiseen siaalihappoon kuin A-tyyppiseen. Parvovirus ei kui tenkaan pysty käyttämään punasolua isäntänään, sillä se tarvitsee lisääntymi seen tumallisen solun.

On esitetty arveluja, että punasolu jen siaalihapot toimisivat kärpäspaperin tavoin ”virusloukkuina” sitoessaan tau dinaiheuttajia. Tällöin G-tyypin puna solut voisivat antaa shiballe edun parvoa vastaan, jos viruksen leviäminen veren kierron välityksellä hidastuu. Pelkän parvon takia G-tyypin punasolut eivät silti olisi ehtineet kehittyä, sillä koiran parvovirus on mutatoitunut kissan vi ruksesta tiettävästi vasta 1970-luvun lopulla.

Vitaminoitu punasolu torjuu happiradikaaleja

C-vitamiini eli askorbiinihappo on tär keä biomolekyyli sekä kasvuiässä että hapetusvaurioiden torjunnassa. Koira pystyy valmistamaan C-vitamiininsa itse, joten se ei tarvitse sitä ravinnosta. Koiranpennuilla C-vitamiinin kulutus on aikuista suurempi, joten pennun pu

nasolut sisältävät tietyn kuljetusproteii nin, jonka kautta soluun virtaa C-vita miinin ”käytettyä” muotoa. Punasolun sisällä käytetty vitamiininjämä muute taan takaisin toimivaksi C-vitamiiniksi.

Normaalisti tämä kyky häviää pen nun kasvaessa. Monilla shiboilla kysei nen kuljetusproteiini kuitenkin säilyy aikuisiällä, jolloin punasolut jatkavat toimintaansa C-vitamiinin kierrätyskes kuksina. Ominaisuus periytyy resessii visesti ja on havaittu myös akitoilla.

C-vitamiinia punasoluissaan kierrät tävät shibat ovat todennäköisesti muita paremmin suojassa hapettavilta yhdis teiltä. Yhdessä punasolujen glutationi ja C-vitamiini muodostavat jo tuplavar mistuksen hapetusvaurioiden varalta. Ovatko tällaiset erikoisuudet yleistyneet itäaasialaisissa koirissa vain sattumalta vai jotakin tarkoitusta varten rotujen vuosituhansia kestäneen historian aika na?

Korkean kaliumin punasolujen ai neenvaihdunnassa on havaittu mui takin poikkeavuuksia. Ne pystyvät esimerkiksi vastustamaan koirilla ilme nevää L-sorboosi-nimisen sokerin aihe uttamaa punasolujen hajoamista. L-sor boosia esiintyy mm. pihlajanmarjoissa.

Punasolujen kokovaihtelut luultavasti rotuominaisuus Vaikuttaa siltä, että shiban punasolut voivat luonnostaan olla tavallista pie nikokoisempia eli mikrosytoottisia. Tällöin verikokeen tuloksissa sekä pu

nasolujen keskitilavuus että hemoglo biiniarvo voivat olla hiukan viitearvoja alhaisempia. Myös verihiutaleiden mää rä voi alittaa viitearvon alarajan.

18 shibaa kattavassa tutkimuksessa pienikokoisia punasoluja löytyi peräti 12 shibalta. Aasialaisissa roduissa esiin tyy myös anisosytoosia, jolloin saman koiran punasoluissa havaitaan epätaval lista koon vaihtelua. Toisaalta korkean kaliumin punasolut voivat olla kooltaan tavallista suurempia.

Tutkitut shibat ovat olleet kliinises ti terveitä, joten oireettomalla koiralla pienet poikkeamat viitearvoista puna solujen mittaustuloksissa saattavat olla myös tyypillinen rotukohtainen löydös ilman, että asiasta tarvitsee huolestua.

Lähteitä ja luettavaa:

Canine and feline parvoviruses preferentially recognize the non-human cell surface sialic acid N-glycolylneuraminic acid (Löfling ym., 2013)

Evaluation of frequency and intensity of asymptomatic anisocytosis in the Japanese dog breeds Shiba, Akita, and Hokkaido (Aniolek ym., 2017)

Evaluation of microcytosis in 18 Shibas (Gookin ym., 1998)

Further Studies on the Red Cell Glycolipids of Various Breeds of Dogs. A Possible Assumption about the Origin of Japanese Dogs (Hashimoto ym., 1984)

Hereditary high-potassium erythrocytes with high Na, K-ATPaSe activity in Japanese shiba dogs (Maede ym., 1990)

Heredity of red blood cells with high K and low glutathione (HK/LG) and high K and high glu tathione (HK/HG) in a family of Japanese Shiba Dogs (Fujise ym., 1997)

High concentration of blood glutathione in dogs with acute hemolytic anemia (Maede, 1977)

Incidence of dogs possessing red blood cells with high K in Japan and East Asia (Fujise ym., 1997)

Inhibition of Na,K-ATPase activity reduces Babesia gibsoni infection of canine erythrocytes with inherited high K, low Na concentrations (Yamasaki ym., 2005)

Japanese Shiba dogs possessing erythrocytes with high Glut-1 activity and high ascorbic acid recy cling capacity (Ogawa ja Hishiyama, 2011)

Pseudohyperkalemia eli ”Pacific Rimism” (Julia Suuriniemi, Shibasanomat 1/2021)

Reduced glutathione accelerates the oxidative damage produced by sodium n-propylthiosulfate, one of the causative agents of onion-induced hemolytic anemia in dogs (Yamato ym., 1999)

Erään shiban verikokeen tuloksia. Hiukan viitearvojen alle jäävät MCV (mean corpuscular volume) ja MCH (mean corpuscular hemoglobin) viittaavat punasolujen pieneen kokoon ja yksittäisen punasolun pieneen hemoglobiinimäärään. Perusterveilläkin shiboilla on havaittu taipumusta mikrosytoosiin eli pienipunasoluisuuteen.

Kyyn purema koiralla

Teksti: Evidensia

Kuvat: Shutterstock

Eurooppalainen kyy (Vibera berus) on ainoa Suomessa elävä myrkkykäärme. Kyykäärmeet suosivat aurinkoisia elinympäristöjä, kuten hakkuuaukeita ja kallioisia maastoja. Yleensä kyykäärme pyrkii pakenemaan lähestyjää, mutta yllätettynä se puolustautuu puremalla. Kyyn myrkky on koirille vaarallisempaa kuin ihmiselle tai kissalle.

Vuosittain

kyyt pure vat satoja koiria Suo messa.  Kyyn pure maan kannattaa aina suhtautua vakavasti, sillä se voi olla koiralle kohtalokas. Jos käärme puree koiraasi, ota välittömästi yhteyttä eläinlääkäriin

Usein puremakohdasta löytyy kyyn hampaiden jättämät pistosreiät, jotka sijaitsevat noin 4 mm:n etäisyydellä toisistaan. Myrkyn määrä pistokoh dassa vaihtelee tilanteesta riippuen. Ensimmäinen puolustuspurema voi olla jopa myrkytön eli kuiva purema. Saaliseläimeen kyy käyttää enemmän

myrkkyä ja hengenvaarassa ollessaan kyy vapauttaa koko myrkkyvarastonsa viholliseen. Myös myrkyn toksisuus vaihtelee alueittain ja kyyn iän mu kaan.

Kyyn myrkyn aiheuttamat oireet

Kyy puree koiraa usein kuonoon, pään alueelle tai raajoihin. Kyyn myrkky aiheuttaa puremakohdassa hyytymis häiriöitä, kudosten kasvanutta läpäi sevyyttä, kudostuhoa, turvotusta ja kuoliota. Myöhemmässä vaiheessa myrkytyksestä saattaa seurata koiralle rytmihäiriöitä ja noin joka kolman nella koiralla on todettu kyyn pure man aiheuttavan sydänlihassoluihin vaurioita. Lisäksi kyyn purema johtaa koiralla usein keuhkoturvotukseen, munuaiskudoksen tuhoutumiseen tai munuaisten vajaatoimintaan.

Pureman tavallisin oire on voimakas turvotus purema-alueella. Koira muut tuu usein vaisuksi ja voimattomaksi, joskus esiintyy myös kuolaamista, ok sentelua ja muita oireita. Purema-alue on kosketusarka ja iholla voi olla siner rystä. Myös kyyn neulanpistomaiset hampaanjäljet voivat olla näkyvissä. Oireiden voimakkuuteen vaikuttavat monet tekijät, kuten koiran ikä koko, pureman sijainti ja ruiskutetun myr kyn määrä.

Kyyn myrkky vaikuttaa koiran ve renkiertoelimistöön ja veren hyytymis järjestelmään ja siksi koira tarvitseekin pureman jälkeen eläinlääkärin anta maa hoitoa. Jos koira saa paljon myrk kyä, se voi oksentaa tai ripuloida. Noin

joka kymmenes koira saa myös sydä men rytmihäiriöitä. Verenvuotohäiriöt ja sisäelinvammat ovat vakavia mutta harvinaisia oireita. Pahimmillaan kyyn purema voi olla koiralle kohtalokas.

Jos huomaat kyyn purreen koiraasi, ota välittömästi yhteyttä  eläinlääkä riin, vaikka lemmikin vointi vaikuttai sikin normaalilta. Pidä koira levossa ja vältä puremakohdan käsittelyä ja lii kuttelua estääksesi myrkyn leviämisen sen elimistöön. Jos mahdollista, kanna koiraasi, jotta myrkyn leviäminen ke hossa hidastuu. Älä aseta sille kiristyssidettä äläkä yritä imeä myrkkyä pois puremakohdasta.

Kyytablettien antamista ensiavuksi ei suositella. Kortisonin on kuitenkin havaittu peittävän ja jopa pahenta van oireita, mikä hankaloittaa kyyn pureman hoitoa. Ainoastaan silloin, jos koirallasi on hengitysvaikeuksia aiheuttava voimakas turvotus pään alueella, voi kyytabletista olla hyötyä. Keskustele aina eläinlääkärin kanssa, ennen kuin annat koirallesi kortisonia.

Kyynpureman jälkeen koira on hyvä pitää levossa 10–14 päivää. Pitkän ai kavälin vaikutukset ovat kyynpureman jälkeen epätavallisia.

Lähteet: Evidensia - https://evidensia.fi/hoitovinkit/ kyyn-purema-koiralla/

Kyyn pureman hoito

• Pyri pitämään lemmikki pai kallaan ja vältä tarpeetonta liikkumista.

• Älä anna koiralle kyytablettia, ellei sillä ole hengitysvaikeuk sia aiheuttavaa voimakasta turvotusta pään alueella.

• Pyri saamaan koira mahdol lisimman pian eläinlääkä riin, jossa hoitona aloitetaan elintoimintoja tukeva hoito (nesteytys, tulehduksen ja ki vunhoito). Se saattaa tarvita hoitoa useammankin vuoro kauden ajan, sillä oireet saat tavat pahentua muutaman vuorokauden sisällä pure masta.

• Kyyn puremaan on myös saa tavilla vasta-aine, jonka käyt tö arvioidaan eläinlääkärillä yksilöllisesti.

1

Teema: “Shiban syntymäpäivät” Lasten sarja alle 13-vuotiaille.

1Venla

Palkintoperusteet:

Shiban olemus kitey tetty hyvin, yksinker tainen piirros josta käy selville oleellinen. Koiran tunnistaa hyvin shibaksi, sillä on shiba maiset silmät ja korvat. Synttärihattu on myös tyylikäs.

Palkintoperusteet:

Piirroksessa todella pääsee synttärifiilik seen ja siinä on paljon elementtejä ja yksi tyiskohtia, kuten nak kikakku, josta on Tom jo haukannut. Siinä on myös todella pirteät värit.

Fanni

Palkintoperusteet:

Piirroksessa on nokkelia huomautuksia, kuten Salvon nukkumapaikas ta, jossa hän ei nuku, ja hienoja yksityiskohtia, kuten nakkikakku jau helihalla. Salvolle on myös piirretty tyylikäs synttäri-ilme rusettei neen päivineen.

Tuomarit: Niina Koskinen & Anniina Virtanen

Teema: “Shiban uni”

sarja, johon kuuluvat

sitä vanhemmat.

1Karolina

Palkintoperusteet:

Shiban uni jää tässä arvoitukseksi, mutta liittyykö matkalaukku siihen jotenkin. Maala uksessa on hienot värit. Tuomaristo arvosti piir roksen symboliikkaa, kuinka sinisestä peitos ta tulee mielleyhtymäk si uni, joka “levittäytyy” nukkuvan shiban ym pärille.

2

Taru

Palkintoperusteet:

Tähän piirrokseen on nähty vaivaa, ja mikä hienointa, shiba unek sii samuraitaistelusta. Tässä on käytetty hyvin mielikuvistusta, ja piir rosjälki on hyvin per soonallista

3

Tiina

Palkintoperusteet:

Tässä shiballa on kovin realistinen uneksinnan kohde. Maakaava shiba ei ole helppo piirtää, mutta tässä mittasuh teissa on onnistuttu hyvin. Piirrostyyli on myös hauska.

Löydät piiroksenTarun takakannesta!myös

kolme parasta työtä palkitaan seuraavasti:

Tullaan tutuiksi

Aurikkojärven kennel

ja Marja Järveläinen

Teksti ja kuvat: Marja Järveläinen

Hei,

olen Marja Järveläinen Por voosta. Kasvatan shiboja ja belgianpaimenkoiria kennel nimellä Aurikkojärven. Tämä nimi siintää lapsuuteni kesiin Oriveden Aurikkojärvelle, jossa vietin kesäni van hempieni ja Vekku-nimisen lainakoiran kanssa (collie-lapinkoira-mix). Omat ensimmäiset koi rani hankin 19-vuotiaana, hovawart-uros HK2 Sateenkaaren Indice ja belgianpaimenkoira groe nendael uros KANS&FI& S&DK&CH TVA & FI KVA HK3 JK2 Valkohampaan Quizmaster. Tämän jälkeen meillä on ollut useita hyvin me nestyneitä belgianpaimenkoiria sekä harrastus-, käyttö- että näyttelypuolella. Miehelläni on ollut työkoiria (poliisikoiria) 24 vuotta.

Ensimmäinen shibamme tuli meille reilu kuusi vuotta sitten Yvonne Wuotilta tyttäremme Ma rindan omaksi koiraksi. Nami, viralliselta nimel tään Shirokawa Heritage Harumi, on molempien Aurikkojärven shibapentueiden emo. Nami hur masi meidät arvokkuudellaan ja tyyneydellään. Namin lisäksi meillä on kotona kolme muuta shi baa, Namin tytär ”Amy” (Shirokawa Masterpiece Fujimori), ”Luna” (Puolihaltian Yume) ja ”Lotta” (Mayu).

Ensimmäisessä shibapentueessani isänä on Handzimemasite Utagasi. Tähän pentueeseen syntyi kolme pentua, ”Pimu” (Aurikkojärven Ryokotani), ”Koda” (Aurikkojärven Taihokoki) ja ”Vincent” (Aurikkojärven Kazumiura). Toises sa pentueessa, joka nimettiin Muskettisotureiksi, isänä on FI MVA Nakanaka Yasuhiko. Musket tisotureita ovat siis ”Tomo” (Aurikkojärven Mus kettisoturi Athos), ”Sulo” (Aurikkojärven Mus kettisoturi Porthos) ja ”Leon” (Aurikkojärven Muskettisoturi Aramis).

Arvostamme koirissa hyvää luonnetta ja tervet tä rakennetta ja olemmekin valmiita lähtemään kiinnostavien urosten luokse kauemmaksikin.

Aurikkojärvellä lapsena

Käymme katsomassa uroksia etukäteen paikan päällä ympäri Suomea. Pyrim me löytämään mahdollisimman hyvän yhdistel män ja olemme valmiita lähtemään ulkomail lekin. Mietimme paljon urosten ja narttujen yhteensopivuutta. Luonteen rohkeus, avoimuus ja varmuus on meille tärkeää. Shiban rodunomai nen kaunis ulkomuoto on tietysti myös tärkeää. Käymme aika paljon näyttelyissä, mutta nyt ko rona-aikana tämä on ollut tietysti poissuljettua.

Toivomme muilta kasvattajilta avoimuutta ja yhteistyöhalua. Olemmekin saaneet paljon apua, tukea ja tietoa muilta kokeneilta kasvattajilta, erityisesti Shirokawa-kennelin Yvonne Wuotilta Hänen kanssaan olemmekin toteuttaneet muuta mia yhteistyö- ja sijoituspentueita.

Meillä koirat ovat erityisesti perheenjäseniä ja harrastuskavereita. Metsälenkit kuuluvat koiriemme jokapäiväiseen elämään. Koemme pentueen pentuajan hyvin tärkeäksi. Pentueemme kasva vat perheemme parissa ollen lähes koko ajan ih miskontaktissa. Pennut saavat paljon läheisyyttä. Pennut tottuvat kaikenlaisiin lapsiperheen ääniin ja touhuun. Perheeseemme kuuluu myös kaksi kissaa. Panostamme hyvin paljon pentuaikaan, jotta pennut saisivat mahdollisimman paljon hy viä kokemuksia. Koemme tärkeänä, että pennut saavat hyviä kokemuksia erilaisista ihmisistä ja koirista. Panostamme koiran luonteeseen ja käsi teltävyyteen. Haluamme tutustua pennunomista jiin kunnolla ja olla heidän kanssaan mahdolli simman tiiviisti tekemisissä.

Pyrimme kasvatustyössämme siihen, että koi ristamme tulisi mahdollisimman terveitä ja terve rakenteisia, rodunomaisia, älykkäitä ja hurmaavia koiria. Ja lopultahan ei voi kun toivoa parasta.

Oikein mukavaa kesää kaikille ja tavataan näyt telyissä!

Puolihaltian Yume (Luna)

Aurikkojärven Muskettisoturi Porthos "Sulo". Kuva: Laura Karppinen

Koirien uimarantoja löytyy yllättävän paljon

Kesällä on koirankin ihana pulahtaa uimaan. Kaikki shibat eivät tosin uimisesta välitä, mutta kovalla helteellä voi olla mukava vähän viilentää tassuja ja massua. Yleisellä uimarannalla ei ole sallittua uittaa koiraa. Suomessa on kui tenkin useita varta vasten koirien uittamiseen tarkoitettuja rantoja. Samoilla hyvillä käy töstavoilla, jotka pätevät koirapuistoissakin, pärjää hienosti myös koirien uimarannoilla. Tässä kesälomareissaajille lista tunnetuimmista koirarannoista Suomessa.

Helsinki

• Rajasaaren koira-aitaus ja -ranta, Rajasaarenpenger 9

• Tervasaaren koira-aitaus ja -ranta, Tervasaarenkannas 3

• Tuorinniemen koira-aitaus ja ranta, Linnanrakentajantie 16

• Veijarivuoren puiston koira-aitaus ja -ranta, Purjeentekijänkuja 1

Espoo

• Toppelundin koirauimaranta, Hietaniemenkuja 5

• Oittaan koirauimaranta, Oittaantie 1

Vantaa

• Vantaanjoen koirauimaranta, Kahluuniityntien päästä, kävelymatkaa koirarantaan noin 80 metriä

Porvoo

• osa Köttbodan uimarannasta aidattu koirille, Majvikintie 201

Kotka

• Katariinanniemen koirauimaranta, Öljysatamantie

Turku

• Saaronniemen koiraranta, Ruissalo, Saarontie 25, koira-aitaukselta vie polku koirarantaan.

• Uittamon koirauimaranta, Rykmentintie 29

Naantali

• Soinisten retkeilyranta, Soiniementie

• Sannaisten retkeilyranta, Merimasku, Uimarannantie

Pori

• Mäntyluodon koiraranta eli Yyterin 450 metriä pitkä koiraranta ja kahvila, Merisatamatie 13

Vaasa

• Myrgrundin koirien uimapaikka, Myrgrundintie, Sundomin sillan kupeessa (Sundomin puolella)

Ikaalinen

• Koirien uimapaikka, Toivolansaarentie 3, Toivolansaarentien veneenlaskupaikan vieressä

Tampere

• Santalahden koira-aitaus sekä koirauimaranta, Santalahti

Jyväskylä

• Koirien uimapaikka, Schaumannin puistotie 1 A, uimapaikalle johtaa rantaraitilta luonnonpolku

Hämeenlinna

• Tervaniemen koiraranta/veneiden laskupaikka Tervaniemen ulkoilualueella

Lisää koiraystävällisiä kohteita löytyy sivustolta: tassutkartalla.fi

Koonnut: Susanna Pietilä Kuva: Jenna Kaakinen

Kiitos kaikesta – meillä on suunnaton ikävä

“Harumi”, kevään kauneus 春美 ja valtameriaaltojen prinsessa Ura No Namihime

Go Asahi Keisukesou

7.6.2009 – 18.3.2021

Ei ole mitään viimeistä ei katsetta tai silitystä on vain tämä yhdessä kävelty polku jonka varrella kasvavat muistoihin puhkeavat puut; niiden silmuja silitä silloin kun ikävä kasvaa kyyneliksi ja niiden lehtiä katso niissä asuu sama uskollisuus vaikka ne lentoon lähtevät

eikä ole eri suuntia on vain päättymätön yhteinen matka ja risteysten tilalla tuhat kiitosta jokaiselle vierekkäin otetulle askeleelle.

- Hanna Lind

FI MVA

Blackroyal’s Biri ’Piri’

25.10.2006 - 21.4.2021

Kuva: ©A. Ketola

Kippurakansa a

Sari ja Kuura. Kuvaaja Timo Hölttä.

Sari ja Kuura

Teksti: Sari Heimonen

OlenSari Heimonen, tuore Shibasanomien lehtitiimiläinen sekä uusi toimitussih teeri. Olen kotoisin Varkaudesta ja nykyään asustelen Jär venpäässä 3,5-vuotiaan shibanarttuni Kuuran (Yenie’s Lady Yokotai) kanssa.

Kuura on ensimmäinen oma koi rani. Näin ei toki olisi, jos vain olisin lapsena saanut tahtoni läpi omasta koirasta. Olen koko ikäni pitänyt koi rista, ja onnekseni niitä on aina lähi piirissäni ollut. Jo kauan aikaa sitten päätin, että kun opiskelut on opiskeltu ja elämäntilanne sen sallii, niin koira minulle tulee. Siihen meni kuitenkin paljon kauemmin, mitä osasin odot taa.

Mikä rotu meille?

Hämeenlinnassa opiskellessani 2010-luvun alussa aloin pohjustaa silloista puolisoani tulevasta koiras ta. Kun ensimmäinen hyväksyntä eli ajatus nelijalkaisesta perheenjäsenes tä oli saatu, aloimme yhdessä miettiä sopivaa rotua. Vaikka mielestäni tun sin kaikki koirakirjoissa olevat rodut, shiba ei juuri ollut minulle ennestään tuttu. Rodun valinta oli lopulta kui tenkin varsin helppoa, sillä toivoimme molemmat koiralta samoja ominai suuksia. Lähtökohtina rotuvalinnalle olivat rodun hyvä terveystilanne, lii oittelematon peruskoiran ulkomuo to sekä se, että koiran kanssa pystyisi touhuamaan kaikenlaista. Ensisijaise na kriteerinä ei niinkään ollut tavoit teellinen harrastaminen ja kisaaminen, mutta minua kiinnosti mahdollisuus päästä kokeilemaan erilaisia koirahar rastuksia. Koira yksilönä ratkaisisi sen,

mitä sen kanssa harrastettaisiin.

Koiran luonteesta ajattelimme, et temme haluaisi hyperaktiivista nou tajaa vaan ennemmin koiran, jonka ei välttämättä tarvitsisi rakastaa jok’ikistä vastaantulijaa kumoon. Tärkeää ei ol lut löytää varmuudella koirapuistoihin soveltuvaa koiraa, mutta kuitenkin sellainen, joka tykkäisi ulkoilla ja tou huta arjessa kaikenlaista. Kun luim me shiban luonnekuvausta rohkeasta, innokkaasta ja itsenäisestä koirasta, tiesimme, että shiba voisi olla toivo mamme perheenjäsen. Tämän jälkeen tapasimmekin pari kasvattajaa ja hei dän shibojaan, minkä myötä rotuva lintamme lyötiin lukkoon.

Elettiin vuotta 2015, kun koulut oli saatu päätökseen ja töiden myötä olimme muuttaneet Uu del lemaalle. Vihdoin oli koittanut se aika, jolloin koiranhankinnan saattoi todella laittaa käyntiin. Olin valmistautunut siihen, että pennun saa miseen saattaa vierähtää pidempikin tovi – sen oi kean löytymisellä ei ollut laisinkaan kiire. Lopulta päädyin laittamaan viestiä Yenie’s-kennelin Leene Tor rille, sillä hänen kasvatus työnsä vaikutti kiinnostavalta ja kasvatusperiaatteet ja –arvot sellaisilta, mitkä koin itsekin tärkeiksi.

Leenen kanssa viestiteltiin het ki, ja hän kutsui meidät tutustu maan koiriinsa. Tuolloin

heillä kotonaan asuivat nartut Giza (Handzimemesite Giza) ja Aiko (Headstyle Tatsutahime), joihin ihas tuimme täysin. Verrattain pian Leene otti puheeksi ajatuksen sijoituskoi rasta. Termi oli minulle tuttu, ja käy tyämme asiaa läpi, sovimme, että tu levasta pentueesta meille saattaisi tulla narttu sijoitukseen.

Odotus palkitaan

Aikaa kului, ja valitettavasti pen tusuunnitelmat eivät edenneet toivei den mukaan. Noina vuosina pääsin kuitenkin tutustumaan Kuuran tule vaan emään Ponyoon (Tolkan Enjoy With Me), harjoittelemaan koiran esittämistä näyttelyissä kehäkonkari Gizan kanssa sekä tutustumaan shi baan rotuna lisää ja syvemmin. Nämä kokemukset olivat todella arvokkaita tulevaisuutta ajatellen ja vahvistivat päätöstä siitä, että shiba olisi juuri oikea rotu meille.

Vihdoin ja viimein toive omasta pennusta oli käymässä toteen, kun Po nyo ultrattiin tiineeksi loppusyksystä 2017. Siitähän se todellinen odotus vasta alkoikin; montako pentua tulee, syntyyköhän narttuja. Muistan vieläkin sen joulukuisen yön, kun Leeneltä tuli viesti ensimmäisen pennun syn tymästä. Kokemuksesta en voi puhua miltä oman lapsen saaminen tuntuu, mutta ajatus siitä, että ”meidän tyttö on syntynyt”, oli samaan aikaan hyvin absurdi ja silti niin totta. Sinä yönä ei paljoa enää nukuttanut. Lopulta, hel mikuussa 2018, Ponyon pennuista toi nen, pieni punainen shibatyttö Kuura muutti meille.

Kuura sopeutui uuteen kotiinsa mutkitta. Shibamaiseen tapaan se oli heti tullessaan miltei sisäsiisti ja osasi myös pyytää ulos. Ensimmäisinä viik koina tutustuimme toisiimme, ihmet telimme maailman menoa vieraillen eri paikoissa ja totuttelimme uuteen arkeen pienen perheenjäsenemme kanssa. Kävimme Kuuran kanssa myös

lähialueen pentukoulussa leikkimässä muiden pentujen kanssa sekä harjoitte lemassa arjen perustaitoja. Vaikka pen nun tuloon olikin saanut valmistautua vuosikausia, niin silti pikkupentuaika na koin hämmentäviä hetkiä, kun en aina tiennyt miten olisi ollut paras toi mia. Tällöin kasvattajalta saatu välitön tuki oli ensiarvoisen tärkeää.

Harrastuksia ja pentuelämää Kuuran kasvaessa harrastuskokeiluihin tulivat mukaan näyttelytreenit sekä agility. Molemmista harrastuksista on muodostunut meille mielekästä, yh teistä tekemistä. Minulle on tärkeää, että koira nauttii harrastuksista ja että niissä mennään koiran ehdoilla. Kuura on hyvin perso ruualle ja palkkautuu nameista helposti. Tämä on ollut etu koiran kanssa treenatessa. Treeniajat on kuitenkin pidettävä sopivan ly hyinä, sillä Kuura ei kestä kovinkaan paljon toistoja. Tämän tiedostaen yh teisistä treenihetkistä saa paljon irti. Kuura on pärjännyt erinomaisesti

Kuura pentuna Tuusulanjärven jäällä. Kuvaaja Krista Riitinki.

näyttelyissä ja haaveena olisi saada viimeinen, Suomen muotovalion ar voon oikeuttava sertifikaatti. Agilityä höntsäilemme pilke silmäkulmassa, mutta kaukaisena haaveena olisi päästä kisakentillekin joskus tulevaisuudessa. Koiraharrastusten myötä olen myös itse saanut elämääni paljon uusia ja tärkeitä ihmisiä, joihin en varmasti oli si tutustunut muutoin.

Jännittävintä aikaa Kuuran kanssa on varmasti ollut Kuuran ensimmäi nen pentue, joka syntyi tammikuussa 2020. Koin olevani erityisen etuoi keutettu, kun pääsin seuraamaan kas vatustyötä lähietäisyydeltä ja pentujen kasvua aivan pienestä pitäen. Tähän pentueeseen syntyi neljä urosta, jotka Kuura hoiti hienosti. Hauskaa on ol lut nähdä, kuinka pojat ovat perineet äitinsä ulkonäön – sukulaisuudesta ei voi erehtyä! Tämä kokemus ei kuiten kaan ole saanut minua haaveilemaan kasvattamisesta itse, vaan ehkä pikem minkin päinvastoin. Jatkossakin olen mielelläni mukana ja apuna, mutta

Kuura kuvausmallina. Kuvaaja Hanna Mäntynen.

kasvattamisen ja jalostuksen jätän heille, ketkä sen todellisuudessa taitaa ja jotka tekevät sitä sydämellään, rotua eteenpäin vieden.

Arki nyt ja tulevaisuudessa Ennen Kuuran tuloa mietin useasti, onko shiba ensimmäiseksi koirak si hyvä valinta. Pohdin, riittävätkö taitoni kasvattaa siitä mallikel poinen koirakansalainen, kun toisaalla annettiin ymmärtää shibojen olevan niin vaikei ta ja mahdottomia kou luttaa. Kuurasta on kui tenkin kasvanut erittäin yhteistyökykyinen, ta sapainoinen ja sopeutu vainen koira. Koen, että Kuuran kanssa elämi nen on mutkatonta ja se on helppo ot taa mihin tahansa mukaan. Näkisin, että periksiantamat tomuus sekä varma

ja lempeä ote koulutuksessa ja shiban mielenmaiseman ymmärtäminen ovat olleet tärkeitä elementtejä siinä, että koirani ja minun arkeni on muotou tunut sellaiseksi, mitä se tänä päivä nä on. Kuura, kuten shibat yleensä,

on todella älykäs ja oppii halutessaan niin hyvät kuin huonotkin tavat. Sit temmin olen myös ymmärtänyt, mitä tarkoitetaan hyvällä huumorintajulla shiban kanssa eläessä.

Tätä juttua kirjoittaessani Kuura pötköttää makuuhuoneessa sängyllä kiepillä varsin tyytyväisenä. Pieni koi ra ei tiedäkään, kuinka paljon se elä määni on tuonut. Aivan erityisen onnellinen Kuuran olemassa olosta olen ollut viimeisim män vuoden aikana. Kun sosiaaliset kontaktit ovat olleet minimissään ja etätöiden myötä oman kodin seinät ovat tulleet tuttuakin tutummaksi, koiran päivittäinen seura on tuonut paljon iloa elä mään. Ehkäpä näitä kippu rahäntiä joskus tulevaisuu dessa on toinenkin - milloin, sen vain aika näyttää.

Voit seurata Kuuran seikkailuja Instagramissa @kuurashiba

Ensimmäinen CACIB, Pori KV 2020. Kuva: Niina Koskinen

Nukan kolumni

Kop kop, saako tulla?

Otsikkohanei ole nyt se perinteinen knock knock -vitsi, vaan se on ollut meidän elämää viimeiset pari viikkoa! Jokainen viiksikarva äärimmilleen pingottuneena olemme ottaneet vastaan valtakuntaam me jos jonkinmoista vierasta, eikä oikein vieläkään veikan kanssa tajuttu, ketä ne oli. Mutsi sanoo, että korjaamaan tulivat. Aha. Niillä oli aina kaikennäköiset rometoorit mu kana. Yksikin könysi isojen tikkaiden kanssa meidän ylä kertaan ja mutsin kanssa katsottiin, että kai se tulee vielä pyörimällä ne alas. Veikkaa ei pelottanut, sillä se meni tar kistamaan tilanteen sen vieraan mukana. Mutsi sitten lähti veikan perään katsomaan, ettei se ole tiellä. Ihan hyvä että meni, sillä siellä oli jo pää työkalupakissa, ja vieraan joku pyyhintäriepu oli lähdössä veikan hampaissa kohti koloa, josta kaikkia tavaroita ei jälkikäteen enää löydy!

Mutsi on ollut aina noiden vieraiden kanssa vähän hys teerinen. Sanoo, ettei jätä meitä koskaan keskenään tänne, vaan haluaa aina olla messissä, kun joku tulee. (Tiedän, parhaat bileet on meidän kanssa, kuka ne haluaisi skipa ta?!). Niinpä meidän ulko-ovessa on ollut aina lappu, että soittelepa tähän numeroon ennen kuin änkeät asuntoon, kun siellä on kaksi hullua vastassa. HULLUA! Kiitos mutsi!

Kerran mamma oli hiihtoreissulla keskellä kor pea, kun puhelin soi. ”Me oltassiin tulossa, van tuol la on lukemani mukaan sesset vastassa?” Juu, elä mee sinne. Tuun kohta kottiin. Sitten voi tulla. Me otettiin aina vieraat vastaan nätisti. Veikka tykkäs niistä kauheena ja halusi aina olla asentamisessa mukana. Lelu jaankin kantoi näytille, vähän nolotti... Mutta sitten tapah tuikin jotain, mikä oli aiheuttaa taas sitä kuuluisaa pääkar vojen tipahtelua (tuleekohan mutsista kalju meidän takia?).

No se tilanne meni jotakuinkin näin: isi ja mutsi tuli työ

päivän jälkeen kotiin. Me oltiin iloisina vastassa, ei mitään hämminkiä. Sit mutsi katsoo kattoon, sit meitä, sit isiä ja vikana eteisen pöytää. Pöydällä nuokkuu vanha palovaroi tin ja katossa roikkuu UUSI. Sikäli mikäli kun veikka nyt työntelikin kirsuaan sinne työkalupakkiin, mutsi aatteli, et tei se oo vielä niin pitkälle opiskellut, jotta se olisi osannut uuden huutajan asentaa. SIIS TÄÄLLÄ ON KÄYTY! Mut si rääkyy. No näin siinä käy, kun unohtaa lapun ovesta, että ne hullut on täällä edelleen! Lattialta löytyy iso luu, mutta tutkiskelun jälkeen käy ilmi, ettei se ole asentajan sääriluu, vaan se sama paikallisesta koirien karkkikaupasta ostettu lummukka kuin ennenkin. ”On kai se hullu ollut”, toteaa isi, viitaten siihen asentajaparkaan, joka on tänne joutunut tulemaan ilman apujoukkoja. Mutsi tsekkaa puhelimen: kukaan ei ole ainakaan yrittänyt tavoitella ja kertoa, että täällä on nyt remonttimies sairaalassa odottelemassa uutta raajaa itselleen.

Loppu hyvin, kaikki hyvin! Mutsi oli aika ylpeä meis tä, ettei me oltu järkätty täällä mitään kohtausta. Siihen asentajaankin se oli törmännyt jälkikäteen ja kysynyt, että mitenkäs täällä oli varoittimen asennus sujunut. Hyvin kuulema! Vähän oltiin haukahdeltu mutta sitten päästetty mies ineen ja vielä poiskin. On se hyvä, että asentajistakin löytyy koiraihmisiä! Siltikin mutsi kuulema haluaa jatkossa olla paikalla, jos tänne tulee vielä vieraita. On se nyt kum ma, kun ei tämäkään todisteeksi riittänyt, että kyllä mekin osataan ainakin joskus käyttäytyä!

No mutta, nyt voidaankin sitten onneksi keskittyä taas rauhalliseen kotielämään ja rillaamiseen. On kesä ja kärpäset! Voi sitä riemua taas, kun ne pörriäiset lentää tänne sisälle ja saadaan veikan kanssa juosta häntä suorana niiden perässä.

Palataan taas!

Teksti ja kuva: Sara Tikkanen

Shiba treenaa

Dazua tuurai lemassa tällä kertaa minä eli Chibi, va viskaa! Joogatemp puihin ei riitä aika eikä kärsivällisyys, niin näytetään teille tästä vähän vauhdikkaampaa menoa.

- Lyhyesti ja ytimekkäästi, Chibi

Vetoleikki on vauhdikkaammille koirille yleensä hauskaa, mutta myös hyödyllistä kehonhuollon kannalta. Lihakset pääsevät töihin koko kropan alueella; erityisesti takaosa ja selkä,

Hellou!silloin kun koira vetää lelua itselleen. Liikesuuntaa ja asentoja muuttamalla voit saada koiran ottamaan sivuaske leita vaikka pyörimällä itse ympäri, tai peruuttamaan kävelemällä itse kohti koiraa. Lelun korkeuden sääte lyllä koira puolestaan joutuu tasapai nottamaan etu- ja takaosaansa, sillä mitä alempana lelu on, sitä enem män myös etupää osallistuu kiskomi seen. Vetoleikki on rankkaa, ja koirat yleensä väsyvät nopeasti. Kannattaa lopettaa leikki juuri ennen kuin koira väsyy tai kyllästyy ja antaa sen voittaa lelu itselleen.

• Shibat voivat olla nirsoja, ja joudut todennäköisesti ostamaan korillisen leluja ennen kuin se paras löytyy.

• Pennut yleensä innostuvat jah taamaan poispäin liikkuvia leluja, mutta aikuisen innostaminen veto leikkeihin voi olla vaikeaa. Kannat taa aloittaa jahtausleikeillä esimerkiksi kissan leluilla (sellainen kepin päässä oleva) ja vaihtaa niistä sitten isompiin.

• Tarjoa lelu suunnilleen koiran pään korkeudelta tai maasta. Kokenut leikkijä voi hypätäkin lelun perään, mutta silloin ihmisen pitäisi ohjata laskeutuminen siististi.

• Lelua ravistaessa jäljittele koiran normaalia tapporavistusta eli suosi sivuttaissuuntaista liikettä. Ylös alas ravistaminen rasittaa koiran niskaa.

Vinkki!

Vetoleikki on pennuille todella hyvä hampaiden irrotuskeino.

• Huomioi vanhat ja nivelvaivaiset koirat, koska innostuessaan ne saat tavat loukata itsensä.

• Koiraa ei suositella nostamaan il maan lelun varassa muuten kuin hetkellisesti, vaikka se pysyisikin kiinni lelussa.

Teksti ja kuvat: Taru Mäkelä

Ohjeet turvalliseen leikkimiseen ja vetoleikkien aloittamiseen:

Suomen Shiba ry.

Materiaalin lähettäminen lehteen

Otamme mielellämme vastaan materiaalia lehteen. Voit lähettää tekstejä, kuvia tai ilmoituksia. Tuonti-, valio-, kou lutustunnus-, luokkanousu- ja muistoilmoitukset ovat ilmaisia. Mainokset ovat maksullisia. Kaikki materiaali ja yh teydenotot lehtivastaavalle osoitteeseen lehti.shiba@gmail.com. Toimitathan materiaalin ajoissa, jos se on tulossa tiettyyn lehteen!

Tekstien lähettäminen

Lehteen voi lähettää esimerkiksi artikkeleita, kolumneja, sarjakuvia, runoja tai piirustuksia. Siispä melkein mitä tahansa shiboihin liittyvää! Halutessasi lähettää materiaalia, ota yhteys lehtivastaavaan, jotta materiaalisi voidaan huomioida lehden suunnittelussa. Tekstitiedostot tulisi lähettää mieluiten doc-muodossa. Älä lähetä tekstejä pdf-muodossa.

Tuonti-, valio-, luokkanousu-, koulutustunnus- sekä muistoilmoitukset

Lähetä ilmoituksen mukana edustava vaakakuva koirasta ja seuraavat tiedot:

Tuonti-ilmoitus

• rekisterinimi ja kutsumanimi

• tuontimaa

• syntymäaika

• sukupuoli

• väri

• vanhempien nimet

• kasvattaja

• omistaja(t)

Muistoilmoitus

Myös edesmenneiden koi raystävien muistoilmoitukset ovat tervetulleita. Muistoil moitus on täysin vapaamuo toinen, mutta voit lähettää koirasta esimerkiksi seuraa vat tiedot kuvan kera:

• rekisterinimi ja kutsumanimi

• mahdolliset tittelit

• syntymäaika

• kuolinaika

• haluamasi teksti

• mahdollinen erillinen muistovärssy

Valioilmoitus

• valionarvo

• rekisterinimi ja kutsumanimi

• syntymäaika

• sukupuoli

• väri

• vanhempien nimet

• kasvattaja

• omistaja(t)

• sertifikaatit (aika, paikka ja tuomari)

Koulutustunnus- tai luokkanousuilmoitus

• laji ja saavutettu tunnus/luokkanousu

• rekisterinimi ja kutsumanimi

• sukupuoli

• syntymäaika

• vanhempien nimet

• kasvattaja

• omistaja(t)

• ohjaaja (ellei omistaja)

• oikeuttavat tulokset (tulos, aika, paikka)

Kuvien lähettäminen lehteen

Lukijoiden lähettämät kuvat ovat aina tervetulleita. Lehteen voi lähettää niin uusia kuin vanhempiakin kuvia. Skannattuihin kuviin/piirustuksiin pätevät samat kriteerit kuin valokuviin.

Kuvien nimeäminen:

• nimeä kuvat: KoiranVirallinenNimi_Kutsumanimi_KuvaajanNimi.jpg

• Loppuun voi vapaasti lisätä numeroita, jotta kuvista ei tule samannimisiä.

Kun lähetät kuvia, muista seuraavat asiat:

• kuvan tulisi olla mahdollisimman suuri, mielellään täysin pienentämätön

• tiedostomuotoina joko jpeg, tiff, png, RAW tai NEF

• jpeg/png-kuvaa ei saa olla pakattu liikaa (laatu kärsii)

• kuva ei saa olla tekstidokumenttiin upotettuna (Word ym.)

• huomioithan etteivät kaikkien puhelinten ottamat kuvat ole riittävän laadukkaita painettaviksi.

Yksittäisiä kuvia voit lähettää sähköpostilla. Laita viestin otsi koksi ”Kuvia lehteen”. Mainitse kuvien yhteydessä kuvaajan nimi, keitä kuvassa on (etenkin jos laitat kuvia joissa on useita henkilöitä/koiria) ja mahdollinen yhteys johonkin tekstiin.

Kuvia voi laittaa lehteen myös Google Drive -palvelun kautta. Lehden kuvakansioon pääset kotisivuilta kohdasta Yhdistys > Shibasanomat. Jos lisäät kuvia tiettyyn juttuun liittyen, luo kuville oma alakansio ja laita sen nimeksi jutun otsikko.

Toimitus pidättää itsellään oikeuden käsitellä ja rajata kuvia parhaaksi katsomallaan tavalla ja päättää niiden julkaisusta myös muissa yhdistyksen julkaisuissa.

Kasvattajalista

Suomen Shiba ry:n kasvattajalistalla ovat mukana ne kasvattajat, jotka ovat ilmoittautuneet listalle ja sitoutuneet rodun jalostusohjesäännön noudattamiseen. Jos haluat mukaan listalle, täytä yhdistyksen kotisivuilla oleva lomake (löytyy Kasvattajalista-sivulta).

Aurikkojärven

Marja Järveläinen Porvoo marjaelina.jarvelainen@luukku.com

Kitsune No

Karoliina Seppänen Kuopio karo.seppanen@gmail.com

Littoinen runokuono@gmail.com www.runokuono.blogspot.fi

Selliba

Haw-Haw

Liisa Ruohomäki-Nurmi

Mynämäki puh. 0400-797 736 liisahaw@gmail.com

Headstyle

Riitta Lehto Vantaa puh. 044-765 0659 riittahelena.lehto@gmail.com

Inaridou

Marjo Puranen Hausjärvi inaridou@gmail.com www.inaridoushiba. blogspot.fi

Jidai No

Elina Kortema Vantaa puh. 040-706 2847 kennel@jidai.fi

Kellyhoff’s Merete Lindgrén Helsinki kellyhoffs@gmail.com

Mirai No

Sini Suutari Helsinki suutari.sini@gmail.com www.miraino.blogspot.fi

Nakanaka

Tarja Myllylä & Arto Hellman Vihti puh. 0400-842451 tarja.myllyla@kolumbus.fi

Natural Raija Laakso & Tiina Kolu Otalampi/Vihti puh. 045-619 9019 (Raija) natural.shiba.pembroke @kolumbus.fi

Rahkkasan

Marjaana Munther Kirkkonummi puh. 040 152 2030 marjaana.munther@ gmail.com www.rahkkasan.com www.facebook.com/rahkkasan

Roycendahl

Asta Järvinen Kellokoski astaopyykko@gmail.com puh. 0413626118

Senja Alén Nummela puh. 0400-424778 (vain tekstiviesti) selle_alen@msn.com

Shirokawa Yvonne Wuoti

Loviisa puh. 040-528 5949 yvonne.wuoti@gmail.com https://sites.google.com/site/shibatkidehani/

Tres Cherie

Eklund

trescheriekennel@gmail.com

Yenie’s Leene Torri Tuusula www.yenies. kotisivukone.com

Runokuono Tia Levänsuo

Hallitus Muut toimihenkilöt

Puheenjohtaja

Tuire Siikala tuire.siikala@gmail.com 041 535 9340

Sihteeri Laura Pyykkö laurapyy@gmail.com

Varapuheenjohtaja

Niina Koskinen koskisen.niina@gmail.com

Jäsenrekisterin ylläpitäjä Jaana Järvinen jaana.jarvinen@simetra.fi 0445010307

Muut jäsenet

Anniina Virtanen linda_viliina@hotmail.com

Mia Jacksen mia.jacksen@gmail.com

Laura Yltävä-Luntta laura.yltava@gmail.com 0407730906

Jalostustoimikunta

JTK:n sähköposti: shibajtk@gmail.com

Pentuneuvonta: shiba.pentuinfo@gmail.com

Puheenjohtaja Merete Lindgrén kellyhoffs@gmail.com

Varapuheenjohtaja Sini Suutari suutari.sini@gmail.com

Sihteeri Riitta Lehto riittahelena.lehto@gmail.com

Muut jäsenet Tuire Siikala tuire.siikala@gmail.com

Tiina Kolu tiina.kolu@outlook.com

Laura Yltävä-Luntta laura.yltava@gmail.com

Rahastonhoitaja Jaana Järvinen jaana.jarvinen@simetra.fi

Toiminnantarkastaja Päivi Järvinen (varahenkilö Tiina Bies)

Kotisivujen ylläpito suomenshiba@gmail.com Laura Yltävä-Luntta Tuire Siikala

Jäsenlehti lehti.shiba@gmail.com

Päätoimittaja Tuire Siikala

Toimitussihteeri Sari Heimonen Lehden taitto Jenni Latvanen

Jäsenrekisterijärjestelmä ja osoitteenmuutokset

Yhdistyksellä

käytössä sähköinen jäsenrekisterijärjestelmä. Jäsen rekisterin osoite on https://www.flomembers.com/suomen-shiba.

Jäseneksi liityttyäsi saat sähköpostiisi aktivointilinkin. Jatkossa voit muuttaa omia tietojasi itse järjestelmän kautta. Voit mm.

• muuttaa osoitetietojasi.

• muuttaa sähköpostiosoitettasi.

• jättää eroilmoituksen.

Jos olet unohtanut salasanasi, voit pyytää järjestelmää lähettämään sähköpostiisi salasanan vaihtolinkin. Tarvittaessa voit olla yhteydessä jäsensihteeriin (jaana.jarvinen@simetra.fi).

Shiban uni Taru Haimi