Tutkimuksia partiosta 2014

TUTKIMUKSIA PARTIOSTA 2014 SUOMEN PARTIOLAISET – FINLANDS SCOUTER

TUTKIMUKSIA PARTIOSTA 2014 P채채toimittaja: Susanna Oksanen Tekij채t: Timo Sinivuori, Anna Munsterhjelm, Ida Ringbom Kuvat: Susanna Oksanen, Joona Kivel채, Sanna Vilen, Ulla Merihaara, Riitta Mobergin kotialbumi Graafinen suunnittelu: Eeva Kangas Paino: Multiprint Painos: 300 kpl Julkaisija: Suomen Partiolaiset ry

ISBN 978-951-96863-6-3 (sid.) ISBN 978-951-96863-7-0 (PDF)

SISÄLTÖ S8

Berg, Heidi. Kandidaatintutkielma. Haastavan lapsen kohtaaminen harrastustoiminnassa. 2014. Jyväskylän yliopisto.

S 10

Heikkilä, Terhi. Pro gradu -tutkielma. Yhteistyötä yli rajojen – partion sudenpentuohjelma ja 1–3 –luokkalaisten oppisisällöt. 2014. Itä-Suomen yliopisto.

S 12

Kivelä, Satu. Opinnäytetyö. Tervetuloa sisupartioon – koskettelukirja vammaispartiolaisille. 2014. Hämeen ammattikorkeakoulu.

S 14

Kivilä, Anna. Pro gradu -tutkielma. Partioperinteet ja niiden merkitykset partiolippukunta Kaarinan Sädetyttöjen toiminnassa. 2014. Turun yliopisto.

S 18

Kivivasara, Riitta & Nieminen, Susanna. Opinnäytetyö. Elämän totuuden jäljillä – hartausmateriaali sudenpentuikäisille. 2014. Diakonia-ammattikorkeakoulu.

S 20

Kotoneva, Henna. Pro gradu -tutkielma. Puhtaan sinivalkoisen partion kohtalo. Yhteisen partiojärjestön isänmaallisuus ja kasvatus isänmaallisuuteen Suomessa vuodesta 1974 vuoteen 1981. 2014. Jyväskylän yliopisto.

S 22

Lahdelma, Jenna. Opinnäytetyö. ”Rakentaa ystävyyttä yli rajojen” Partiolaisten ja seurakuntien yhteistyö Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä. 2014. Diakonia-ammattikorkeakoulu.

S 24

Lyden, Petri. Opinnäytetyö. Suomen Partiolaiset – Turvallisuusjohtamisjärjestelmä. 2014. Laurea-ammattikorkeakoulu.

S 26

Mäkinen, Sanni. Kandidaatintutkielma. Organisaation viestintästrategian toteutuminen Facebook- ja Twitter-päivityksissä: Tarkastelussa Suomen Partiolaiset ry. 2014. Vaasan yliopisto.

S 28

Myllärinen, Anni. Opinnäytetyö. Partio ja sen kiinnostavuus: Partiolaisten näkemyksiä partion vetovoimaisuudesta. 2014. Humanistinen ammattikorkeakoulu.

S 30

Peura, Marko. Pro gradu -tutkielma. Työkyvyn johtaminen organisaation ja henkilöstön hyvinvoinnin osatekijänä – Työkykyjohtamisen malli henkilöstön kokemana kolmannella sektorilla. 2014. Turun yliopisto.

S 32

Räsänen-Ala-Aho, Marja-Leena. Proseminaari -tutkielma. Aikuisen pitkä ura partiovapaaehtoistyössä. Uudenmaan partiopiirin aikuisten johtajien näkemyksiä pitkään partiouraan vaikuttavista tekijöistä. 2014. Jyväskylän yliopisto.

S 34

Sinisalo, Crista. Kandidaatintutkielma. Partiolaisena Facebookissa: Partiojohtajien käsityksiä sosiaalisen median käytön etiikasta ja partion julkisuuskuvasta. 2014. Turun yliopisto.

PÄÄKIRJOITUS

PROLOGI

uomen Partiolaiset ry – Finlands Scouter ry on osa maailmanlaajuista partioliikettä. Partiolaiset ovat merkittävä toimija myös kan-

sainvälisessä nuoriso- ja kasvatustyön kentässä. Maailmassa partiolaisia on noin 45 miljoonaa yli 200 maassa. Suomessa partiotoimintaa on 302 kunnassa, jäseniä 65 000 ja lippukuntia lähes 800. Partioaiheisilla opinnäytetöillä kerätään arvokasta tietoa Suomen suurimman nuorisojärjestön toiminnan kehittämiseksi niin paikallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla. 2000-luvun aikana eri puolilla Suomea on tehty yli 50 partioon liittyvää tutkimusta. Tästä vuosikirjasta löytyvät kaikki tietoomme tulleet vuoden 2014 aikana valmistuneet partioaiheiset pro gradu -tutkielmat, kandidaatintutkielmat ja opinnäytetyöt, joita on yhteensä 13. Partiotoiminnan tutkimuksesta kiinnostuneelle on tarjolla sekä ohjausta että empiiristä aineistoa. Järjestössä toimii erillinen tutkimusryhmä, jonka tehtävänä on huolehtia siitä, että järjestön, piirien ja lippukuntien käytettävissä on partiotoimintaa kuvaavaa tietoa. Tutkimusryhmä avustaa partioaiheisen tutkimuksen tekijöitä ja nimeää tarvittaessa työlle työelämäohjaajan järjestön sisältä. Tämän lisäksi työryhmä koordinoi toimimaan yhdessä sellaisia opinnäytetöiden tekijöitä, joiden työskentelystä pienessä tutkimusryhmässä voisi olla toinen toisilleen hyötyä. Opinnäytetöiden aiheet sekä valmistuneet tutkimukset löytyvät sivulta www.partio.fi/tutkimuksetja-opinnäytteet. Sivustolle kerätään myös järjestöä ensisijaisesti kiinnostavat aiheet. Valtaosa partioaiheisista opinnäytteistä kuitenkin syntyy tekijän omista mielenkiinnonkohteista. Tutkimusryhmä ohjaa sekä omista että tarjotuista aiheista kirjoitettuja opinnäytteitä. Lisäksi Suomen Partiomuseosäätiö tukee lapsija nuorisotyökulttuurin yliopistotasoisen tutkimustoiminnan edistämistä. Säätiö

myöntää partiokulttuuriin liittyvän tutkielman, lopputyön tai pro gradun tekemistä varten apurahan partiotoimintaa tuntevalle kasvatustieteen tai filosofian ylioppilaalle.

”Suosittelen kaikille opintojen lopputyöksi harrastuksen kautta nousevia aiheita. Siinä yhdistyvät hyöty ja huvi, mitä suurimmassa määrin.”

Sinulle, joka luet tässä vuosikirjassa olevista uusista partioaiheisista opinnäytetöistä, tarjoaa tämä kirja paljon mahdollisuuksia partiotoiminnan kehittämiseen uutta tutkimustietoa soveltamalla. Esimerkiksi partiokoulutuksissa uusimman tutkimus-

”Aihepiiristä minulla ei ollut mitään hajuakaan ennen kuin huomasin Suomen Partiolaisten aiheet opinnäytetöille.”

tiedon hyödyntäminen on järkevää ja perusteltua. Onnittelemme kaikkia vuoden 2014 aikana partioaiheisen opinnäytetyönsä valmiiksi saaneita opiskelijoita. Uskomme, että opinnäyte on avannut tekijöilleen uusia merkittäviä näköaloja partiohar-

”Partioaiheisen opinnäytetyön tekeminen oli antoisaa ja herätti ehdottomasti kipinän jatkaa saman aiheen parissa.”

rastukseen ja osaltaan vahvistanut niin tekijän, kuin hänen partioyhteisönsä osaamista ja sitoutumista laadukkaan partiotoiminnan toteuttamiseksi ja edelleen kehittämiseksi.

”Suosittelenkin partiotutkimuksen tekoa kaikille sitä harkitseville.”

Näitä hienoja opinnäytetöiden tiivistelmiä lukiessa tulee yhä vahvemmin vakuuttuneeksi siitä, että Partio on paras paikka tehdä vapaaehtoistyötä!

Susanna “Suski” Oksanen Päätoimittaja, tutkimuskoordinaattori Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter

Timo Sinivuori Kasvatusjohtaja Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter Kuvat: Susanna Oksanen

TERVEHDYKSET

PAREMMAN PARTION RAKENTAMISEEN TARVITAAN TIETOA

artiota tarvitaan Suomessa nyt enemmän kuin koskaan. Siihen riittää syitä, eivätkä ne ole kovin pieniä: Viidesosa meistä kokee itsensä yksinäiseksi. Eri ihmisryhmät eriy-

tyvät jatkuvasti kauemmas toisistaan. Luonnossa toimiminen on muuttunut etenkin kaupunkilaisille vieraaksi. Joka kolmannelta lapselta ja nuorelta puuttuu mielekäs harrastus ja porukka, johon kuulua ja jossa kasvaa itseensä ja maailmaan luottavaksi, fiksuksi aikuiseksi. Me partiossa haluamme tarjota hyvän harrastuksen yhä useammalle, ja sen työn tueksi tarvitsemme tietoa. Pelkän mutun pohjalta on mahdotonta johtaa ja kehittää toimintaa kestävästi. Tarvitsemme siis puolueetonta tietoa yhteiskunnasta, ihmisistä ja partiosta, jotta osaisimme parhaalla mahdollisella tavalla vastata niiden muuttuviin tarpeisiin. Se auttaa kehittämään toimintaamme oikeaan suuntaan, mutta sitä voidaan hyödyntää myös hyvinkin lyhyellä aikavälillä ja hyvinkin konkreettisissa hankkeissa. Eri lähteistä kerätyn ja perusteellisesti pureskellun tiedon avulla saamme esimerkiksi rakennettua partiosta parhaan vapaaehtoistyöpaikan, koottua 15 000 osallistujaa kesän 2016 Roihu-leirille sekä päivitettyä visuaalisen ilmeemme kohderyhmää kiinnostavaksi. Tähän kirjaan koottujen opinnäytetöiden tekijöiden lisäksi haluan kiittää jokaista, joka on antanut aikaansa ja ajatuksiaan vastaamalla tutkimuksentekijöiden kysymyksiin. Se saattaa tuntua joskus turhauttavalta, mutta kyselylomakkeiden äärellä vietetyistä minuuteista alkaa aika usein polku kohti aina vain parempaa ja vaikuttavampaa partiota.

Anna Munsterhjelm Puheenjohtaja Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter Kuva: Susanna Oksanen

OPINNÄYTETÖIDEN HYÖDYNTÄMINEN PARTIOKASVATUKSEN KEHITTÄMISESSÄ

aailmamme muuttuu yhä nopeammin. Jotta partio myös tulevaisuudessa olisi merkityksellinen, järjestön ja toiminnan on jatkuvasti kehityttävä. Arvopohja ja

päämäärä pysyvät muuttumattomina, mutta ohjelma muuttuu ja kehittyy ja sen pitääkin kehittyä ja muuttua. Aktiviteetit ja toimintatavat, jotka todettiin hyviksi vuonna 1907 tai 2007 eivät välttämättä toimi enää vuonna 2017. Oikeiden päätösten ja linjausten tekeminen vaatii tietoa. Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry seuraa aktiivisesti partiolaisten maailmanjärjestöjen (WAGGGS ja WOSM) linjauksia, tavoitteiden asettelua ja julkaisuja sekä kansallisen nuorisotutkimuksen tuloksia ja suosituksia. Suomen Partiolaiset ei kuitenkaan tyydy ulkopuoliseen tietoon, vaan kerää myös itse runsaasti tilastoa toiminnastaan. Opinnäytetyöt tuovat tärkeän lisän järjestömme tavoitteelliseen kehitystyöhön. Niiden perusteella on esimerkiksi pääteltävissä, mikä partio-ohjelmassa toimii ja mikä ei toimi. Esimerkiksi tässä vuosikirjassa esitelty opinnäytetyö partion vetovoimaisuudesta antaa meille viitteitä juuri tästä. Moniulotteisessa maailmassa partio ei pärjää yksin. Eräs tässä kirjassa selostettu opinnäytetyö osoittaa, miten paljon yhteisiä piirteitä on löydettävissä partion ja koulujärjestelmämme ensimmäisten kouluvuosien kasvatuksellisissa tavoitteissa. Oppilaitos-yhteistyö kaikilla tasoilla on antoisaa yhtälailla partioliikkeelle, oppilaille ja yhteiskunnalle.

Ida Ringbom Kasvatuksesta vastaava hallituksen jäsen Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter Kuva: Susanna Oksanen

JOHDANTO Ohjattu harrastustoiminta on tärkeää lapsen kasvulle ja kehitykselle. Suomessa lähes jokainen lapsi osallistuu johonkin ohjattuun harrastukseen. Näin ollen harrastuksissa on mukana myös lapsia, joiden kasvussa ja kehityksessä on haasteita. Tällaisille lapsille harrastaminen on usein todella merkityksellinen elämän osa-alue.

NIMI: Heidi Berg

Harrastustoimintaa järjestävät yleensä kolmannen sektorin toimijat, joissa harrastuksia ohjaavat usein vapaaehtoiset aikuiset, joilla ei ole opintoja kasvatusalalta.

KANDIDAATINTUTKIELMA: Haastavan lapsen kohtaaminen harrastustoiminnassa. Haastattelututkimus harrastusohjaajien koulutuksesta ja heidän kohtaamistaan erityispedagogisista haasteista. OPPILAITOS: Jyväskylän yliopisto, Kasvatustieteiden laitos, Erityispedagogiikan yksikkö LIPPUKUNTA JA PIIRI: Kortepartio, Järvi-Suomen Partiolaiset

Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää, millaista koulutusta harrastusohjaajat ovat saaneet tehtäväänsä, sekä heidän kokemuksiaan erityispedagogisista haasteista. Lisäksi selvitettiin, minkälaisia keinoja harrastusohjaajat käyttivät ratkaistakseen haastavia tilanteita.

TUTKIMUSKYSYMYKSET 1. Millainen koulutus harrastusohjaajilla

on tehtäväänsä?

2. Millaisia kokemuksia harrastusohjaajilla

on erityispedagogisista haasteista?

3. Mitä keinoja harrastusohjaajat käyttävät

näiden haasteiden ratkaisemiseksi?

AINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT Tutkimus oli laadullinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin haastattelemalla neljää täysi-ikäistä harrastusohjaajaa keväällä 2014. Yksi haastateltavista oli partiojohtaja. Muut haastateltavat olivat jääkiekkovalmentaja, kerho-ohjaaja ja voimisteluvalmentaja. Haastateltavat valitsin siten, että heidän piti olla alakouluikäisten lasten ohjattua harrastustoimintaa ohjaavia aikuisia. Haastateltavilla ei saanut olla ammatillista koulutusta kasvatus- tai nuorisoalalta, jotta pääsisin tutkimaan ei-ammatillisten kasvattajien ajatuksia. Lisäksi halusin tutkittavien olevan eri harrastusten ohjaajia. Haastattelut olivat teemahaastatteluja.

TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimuksen teon taustalla oli ekokulttuurinen näkökulma aiheeseen. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tulokset osoittivat, että harrastusohjaajien koulutus vaihteli harrastuksen mukaan. Pedagoginen ja erityispedagoginen koulutus oli vähäistä. Vain partion koulutuksissa keskityttiin johtamiseen

Haastateltavat olivat partiojohtaja, jääkiekkovalmentaja, kerho-ohjaaja ja voimisteluvalmentaja.

ja ohjaamiseen liittyviin taitoihin. Urheilupuolella kou-

kanssa on erittäin tärkeää juuri niille lapsille, joiden

lutus oli pitkälti lajituntemukseen perustuvaa ja kerho-

elämässä on erilaisia riskitekijöitä.

ohjaaja ei ollut saanut koulutusta lainkaan. Minkään

Tutkimuksessa mukana olleet harrastusohjaajat

harrastuksen parissa ei varsinaisesti annettu koulutusta

kaipasivat lisää oppia erityispedagogisista asioista

erityispedagogisten haasteiden kohtaamiseen. Tällais-

ja arvioivat sen tarpeen lisääntyvän tulevaisuudessa.

ta koulutusta ei ollut tarjolla, vaikka harrastusohjaajat

Kohtaamistaan haasteista huolimatta he olivat aina mo-

itse pitivät sitä tärkeänä. Harrastusohjaajat kohtasi-

tivoituneita löytämään ratkaisuja ongelmille ja kuvasi-

vat haastavia lapsia ja tilanteita harrastustoiminnassa

vat suhdettaan lapsiin lämpimästi. Nämä asiat kertovat

usein. Haasteet olivat jaettavissa neljään luokkaan:

siitä, että halua ymmärtää ja toimia myös haastavien

1. riehuminen, tottelemattomuus ja

lasten kanssa on.

keskittymisvaikeudet 2. kiusaaminen

JATKOTUTKIMUSAIHEET

3. tunne-elämän vaikeudet ja

Aiheesta olisi hyödyllistä tehdä jatkotutkimusta esi-

4. hahmottamisen vaikeudet

merkiksi selvittämällä, mitä erityisopetuksen piiriin kuuluvat lapset harrastavat ja kuinka heidän tuen tar-

Lasten haastava käytös herätti kaikissa harrastusohjaa-

peensa huomioidaan. Toisaalta olisi mielenkiintoista

jissa negatiivisia tunteita. He kuvailivat näitä tunteita

perehtyä tarkemmin yhden harrastuksen, esimerkiksi

useimmiten turhautumisena ja harmistumisena. Ohjaa-

partion, maailmaan tästä näkökulmasta. Jatkotutki-

jat kokivat ongelmalliset tilanteet helposti henkilökoh-

mus olisi tarpeen myös sen kannalta, että aihetta on

taisina epäonnistumisina ja toisinaan he tunsivat, ettei

tutkittu vähän. Aiheen laajempi tutkiminen olisi tärke-

heillä ollut tarpeeksi osaamista ratkaista kohtaamiaan

ää, koska ohjaajien merkitys kasvattajina saattaa olla

asioita. Harrastusohjaajilla oli kuitenkin joitain toimi-

suurempi kuin mitä yleensä ajatellaan, ja näin myös

via keinoja haasteita kohdatessaan. Näitä olivat:

koko kolmannen sektorin rooli yhteiskunnassa koros-

1. yhteistyö kollegojen kanssa

tuu. Jatkotutkimusaihe voisi olla myös selvittää, mitä

2. yhteistyö huoltajien kanssa

erityisopetuksen oppilaat Suomessa tyypillisesti har-

3. keskustelut lapsen kanssa

rastavat ja mitä harrastukset heille merkitsevät. Asian

4. toiminnan puntarointi ja

tutkiminen olisi keskeistä varsinkin sellaisten harras-

5. viime kädessä haastavan lapsen

tusten kohdalla, joiden parissa on paljon haastavia

lapsia. Pohdittavaksi jää myös, kuinka paljon erityis-

poisjääminen harrastuksesta

opetusta saavat lapset ylipäätään osallistuvat ohjatVaikka ratkaisuja ongelmiin haettiin aina ensin muilla keinoilla, toisinaan todellinen loppuratkaisu oli vasta

tuun harrastustoimintaan.

se, että haastava lapsi lopetti harrastuksen.Tutkimuksen pienestä aineistosta johtuen tulokset eivät ole vahvasti yleistettävissä, mutta niiden antamaa tietoa voidaan kuitenkin hyödyntää harrastustoiminnan kehittämisessä ja harrastusohjaajien koulutusta suunniteltaessa. Monipuolisempi koulutus voisi parantaa harrastusohjaajien osaamista ja itseluottamusta tehtävässään. Parempi pedagoginen osaaminen voisi ennaltaehkäistä ja vähentää harrastuksissa ilmenevää häiritsevää käyttäytymistä. Tällöin myös enemmän tukea tarvitsevien lasten tarpeisiin osattaisiin ehkä vastata paremmin. Näin ollen näiden lapsien tuomat haasteet voitaisiin saada useammin ratkaistua jollain muulla keinolla kuin sillä, että lapsi lopettaa harrastuksen. Tämän asian huomioiminen on olennaista, koska harrastaminen ja vapaa-ajan viettäminen turvallisten aikuisten

JOHDANTO Vuonna 2015 Pihtiputaan lukiossa aloittaa partiolinja nimeltään Tulevaisuuden johtaja. Muiden lukio-opintojen lisäksi opiskelijat voivat tällä linjalla valita erilaisia partioon liittyviä kursseja. Kursseilla opiskelijat syventyvät partio-osaamiseen partion keinoin ja koulutusmenetelmin. (Kivilä 2014) Partion ja lukion välinen yhteis-

NIMI: Terhi Heikkilä

työ johdatti minut tutkimusaiheeni äärelle tutkimaan peruskoulun ja partion suhdetta. Pro gradu –tutkielman tarkoituksena oli selvittää voi-

PRO GRADU -TUTKIELMA: Yhteistyötä yli rajojen – partion sudenpentuohjelma ja 1–3 -luokkalaisten oppisisällöt

ko partio ja koulu tehdä yhteistyötä niin, että molem-

OPPILAITOS: Itä-Suomen yliopisto, Savonlinna. Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto

erilaista sudenpentuohjelmassa ja 1–3 -luokkalaisten

LIPPUKUNTA JA PIIRI: Lapinlahden Siniveikot, Järvi-Suomen Partiolaiset

pien kasvatusjärjestelmien sisällölliset tavoitteet täyttyvät. Tutkielmassa keskityttiin 1–3 –luokkiin ja näitä luokkia vastaavaan partion ikäkauteen, sudenpentuihin. Tutkimuksessa selvitettiin mitä yhteistä ja mitä keskeisissä sisällöissä on.

TUTKIMUSKYSYMYKSET: 1. Voiko partio ja peruskoulu tehdä yhteistyötä

hyödyntäen molempien kasvatusjärjestelmien

oppisisältöjä? a. Voiko yhteistyössä käyttää jo olemassa olevia

sudenpentujen suorituksia?

2. Mitä sudenpentuohjelman suorituksia

1–3 –luokkalaisten oppisisällöt sisältävät?

3. Mitä sudenpentuohjelman suorituksia

1–3 –luokkalaisten oppisisällöt eivät sisällä?

Ensimmäinen tutkimuskysymys määrittää koko pro gradu -tutkielman tavoitteen ja päämäärän. Lisäkysymyksenä tähän tutkielmassa selvitetään, voiko yhteistyöhön käyttää valmiita sudenpentuohjelman suorituksia. Kaksi muuta tutkimuskysymystä ohjaavat tutkielmaa ensimmäisen tutkimuskysymyksen suuntaan. Tarkoituksena on selvittää mitä yhteisiä ja mitä erilaisia sisältöjä kasvatusjärjestelmät sisältävät.

AINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena käyttäen sisällönanalyysia. Tutkielmassa hyödynnettiin vertailevaa tutkimusotetta. Sisällönanalyysilla tutkimusaineisto tiivistetään ja jäsennellään, kuitenkin niin ettei mitään tutkimuksen kannalta olennaista jätetä pois (Eskola 2007,173). Analyysin tavoitteena on tuoda tutkittavaan aineistoon selkeyttä (Eskola & Suoranta 1998, 138; Tuomi & Sarajärvi 2009, 108).

Sudenpentuohjelmaan kuuluu 309 askelta, joista 177,5 askelta sisältää samoja sisältöjä mitä peruskoulussa 1–3 -luokkalaiset opiskelevat.

Sisällönanalyysista saadut tulokset jaoteltiin tutki-

Johtopäätöksenä analyysista voidaan sanoa, että par-

muksessa eri teemoihin. Yhtenevät sisällöt jaoteltiin

tion ja koulun välinen yhteistyö 1–3 -luokkien kohdalla

seitsemään teemaan. Teemat olivat esiintyminen ja

on mahdollista niin, että molempien osapuolien opilli-

vuorovaikutus, yhdessä tekeminen, taidot ja taide,

set tavoitteet täyttyvät. Yhteistyötä voidaan harjoittaa

luonto, ympäristö ja kulttuurit, tarinat ja hartaudet,

erilaisin yhteisin projektein tai teemapäivin. Lisäksi

media sekä täysin yhtenevät jäljet. Yhteneviksi sisäl-

yhteistyö on mahdollista koulun yökouluissa tai ilta-

löiksi laskettiin sellaiset sisällöt, jotka voidaan yhdistää

kouluissa sekä muilla retkillä. Valmiita sudenpentujen

suoraan toisiinsa sekä sellaiset sisällöt, jotka selkeästi

suorituksia voidaan hyödyntää yhteistyötä suunnitel-

liittyvät toisiinsa. Eroavaisuudet jaoteltiin teemoihin

lessa, eikä uusia suorituksia välttämättä tarvitse tällöin

partion oma kulttuuri, retkeilytaidot, ruoka ja juoma-

suunnitella.

kulttuuri, vesillä liikkuminen ja media. Tutkielmassa vertailukohteina olivat partion sudenpentuohjelma ja sudenpentujen jälki -kirja, johon on lueteltu sudenpentujen jälkiä ja niiden askeleita. Peruskoulun keskeisiin sisältöihin tutustuin tutkimalla peruskoulun opetussuunnitelman perusteita vuodelta 2004. Peruskoulun oppiaineista tutkimusaineistoon kuuluivat äidinkieli, matematiikka, ympäristö- ja luonnontieto, evankelisluterilainen uskonto, ortodoksinen uskonto,

JATKOTUTKIMUSAIHEET Aihetta kannattaisi tutkia lisää. Jatkotutkimusta voidaan tehdä uuteen, vuonna 2016 voimaantulevaan, opetussuunnitelmaan liittyen. Tutkimusta kannattaisi tehdä myös muista partion ikäkausista. Tällä tavalla partion ja koulun yhteistyötä voitaisiin mahdollisesti kehittää.

elämänkatsomustiede, musiikki, kuvataide, käsityöt ja liikunta. Tutkielmaan otettiin mukaan peruskoulun oppiaineista ne, joita opiskellaan kaikilla kolmella luokkaasteilla. Katsomusaineista mukaan otettiin ne, joiden

TIIVISTELMÄSSÄ KÄYTETYT LÄHTEET

opetussuunnitelma kuuluu valtakunnallisiin peruskou-

Eskola, J. & Suoranta, J. 1998.

lun opetussuunnitelmaan perusteisiin.

Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino.

TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET

Eskoja, J. 2007. Laadullisen tutkimuksen juhannustaiat – laadullisen

Tutkimustulokset eivät olleet kovin yllättäviä. Tutkiel-

aineiston analyysi vaihe vaiheelta. Teoksessa Aalto,

massa selvisi, että sudenpentuohjelmalla ja 1–3 -luok-

J. & Valli, R. (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin

kalaisten keskeisillä sisällöillä on paljon yhteistä. Tästä

II – näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen

syystä yhteistyö partion ja koulun välillä on mahdol-

teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin.

lista vuosiluokilla 1–3. Sudenpentuohjelmaan kuuluu

Jyväskylä: PS-kustannus

309 askelta, joista 177,5 askelta sisältää samoja sisältöjä mitä peruskoulussa 1–3 -luokkalaiset opiskelevat. Sudenpentujen askeleissa ympäristö- ja luonnontieto

Kivilä, E. 2014. Pihtiputaan lukioon perustetaan partiolinja.

sai eniten mainintoja. Yhteensä 61 askelta sisälsi ym-

http://www.partiojohtaja.fi/2014/01/29/

päristö- ja luonnontiedon oppisisältöjä. Tämä ei ole

pihtiputaan-lukioon-perustetaan-partiolinja/

yllättävää, sillä partiossa luonto on jo osana partion

[Luettu 18.12.2014]

tavoitteita, arvoja ja partiomenetelmää (Suomen partiolaiset 2008, 100, 108; Suomen partiolaiset 2009). Vähiten mainintoja yhteisistä sisällöistä saivat matematiikka ja musiikki. Analyysissa selvisi, että sudenpentuohjelmassa on viisi jälkeä, jotka sellaisenaan olisivat käyttökelpoisia koulun ja partion yhteistyössä. Näiden viiden jäljen,

Suomen partiolaiset. 2008. Partionjohtajan käsikirja. Suomen partiolaiset Suomen partiolaiset. 2009. Lupaukset ja ihanteet. http://ohjelma.partio.fi/index.php?title =1.4.1._Lupaus_ja_ihanteet [Luettu 18.12.2014]

taiteilija, kädentaidot, leikit, maailma ja ensiapu, kaikki

Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2009.

askeleet ovat sellaisia, jotka noudattavat myös perus-

Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi.

koulun 1–3 -luokkalaisten opetussuunnitelmaa.

Helsinki: Tammi

* 11

JOHDANTO JA TAVOITTEET Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa sisupartion ohjaajille uusi työkalu sisupartiotoiminnan aloittamiseen. Opinnäytetyön tavoitteeksi asetettiin 7-12-vuotiaille kehitysvammaisille partiolaisille suunnatun koskettelukirjan mallintaminen. Koskettelukirjat ovat erilaisista värikkäistä materiaaleista tehtyjä kosketel-

NIMI: Satu Kivelä OPINNÄYTETYÖ: Tervetuloa sisupartioon – koskettelukirja vammaispartiolaisille OPPILAITOS: Hämeen ammattikorkeakoulu, HAMK, Hämeenlinna, Ohjaustoiminnan koulutusohjelma VALOKUVAT: Joona Kivelä LIPPUKUNTA- JA PIIRI: 1. Himangan Nuotioveljet 2. Kokko-Pojat, Pohjanmaan Partiolaiset

tavia kuvakirjoja, jotka sopivat näkö- ja monivammaisille, kehitysvammaisille ja autisteille 2-vuotiaasta aikuisikään saakka (Celia, 2010). Produktina syntyvällä koskettelukirjalla haluttiin kertoa koskettelukirjan lukijalle, mitä partiossa tehdään. Koskettelukirjan kertojana toimii kankainen tyttönukke Pinja partiolainen. Kerrontatavassa otettiin huomioon partiomenetelmä. Tervetuloa sisupartioon -koskettelukirjassa on kuusi kuvasivua. Ensimmäisellä sivulla tapaamme Pinja partiolaisen. Toisella sivulla opetellaan solmimaan merimiessolmu. Kolmannella sivulla tunnistetaan kuusi. Neljännellä sivulla kerätään roskia. Viidennellä sivulla tunnistetaan koivu. Viimeisellä sivulla tunnustellaan soratietä. Viimeistä sivua voi tunnustella myös jaloilla.

TUTKIMUSKYSYMYKSET 1. Mitä pitää ottaa huomioon, kun suunnitellaan

ja toteutetaan koskettelukirja sisupartiolaisille?

2. Miten koskettelukirjan työstämistä jatketaan?

AINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT Keräsin sähköpostitse toteutetulla kyselyllä sisupartion asiantuntijoilta mielipiteitä kirjaan soveltuvasta sisällöstä ja kuvien halutusta taitotasosta. Koskettelukirjan sisällön valitsemiseksi tarvitsin tietoa sisupartiolaisten suorittamista tehtävistä ja toiminnassa korostuvista partiomenetelmän osista. Käytin kyselylomakkeessa avoimia kysymyksiä, koska halusin kuulla vastaajien mielipiteet omin sanoin. Koskettelukirjan sisältöjen valinnassa otettiin huomioon kyselyllä kerätyt kokeneiden vammaispartiotyöntekijöiden näkemykset. Tärkeiksi teemoiksi nostettiin luonto toimintaympäristönä, yhdessä tekeminen, tekemällä oppiminen ja päivän hyvä työ. Tervetuloa sisupartioon -koskettelukirjan suunnittelu- ja valmistusprosessi on luonteeltaan iteratiivinen eli vaiheittain toistuva prosessi, jossa mielikuvatyöskentely, arviointi, tuotoksen ja valmistusprosessin suunnittelu ja toteuttaminen toistuvat kerroksittain. Työtä ohjaavana teoreettisena mallina olen seurannut

Kirjat sopivat näkö- ja monivammaisille, kehitysvammaisille ja autisteille 2-vuotiaasta aikuisikään saakka.

Pirkko Anttilan Käsityön ja muotoilun teoreettiset pe-

mintaa – wau! Olen tyytyväinen koskettelukirjaan, siinä

rusteet -kirjaan (1993) kokoamaa käsityöllisen suunnit-

on kekseliäät kuvat ja pala luontoakin mukana! Yhdessä

telun ja valmistuksen teoreettista mallia.

tekemistä tulee paranneltuun versioon vielä yhden kuvan verran lisää.

TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Opinnäytetyönä toteutetusta koskettelukirjan mallista

Kysymykset ja lisätiedustelut voi lähettää osoitteeseen satu.soppa@gmail.com

tuli helposti selattava ja värikäs. Sivut on suhteutettu käyttäjäryhmän taitotasoon hyvin. Opinnäytetyön tekijällä on mahdollisuus viedä työtä eteenpäin seuraavassa kaksivuotisessa ohjelmaministerin tehtävässä. Koskettelukirjan toimivuudesta, sisällöistä ja materiaaleista kerätään palautetta. Palautteen keruun jälkeen tehdään tarvittavat muutokset koskettelukirjan seuraavaan versioon. Tarkoitus on, että opinnäytetyön tekijän suunnittelemia koskettelukirjoja tehtäisiin eri puolilla Suomea. Tekijöiksi pyritään saamaan 18–22-vuotiaita partiolaisia. Koskettelukirjan tekemistä markkinoidaan 18–22-vuotiaille suunnatuissa partiotapahtumissa. Tuleville tekijöille koottiin toimintavinkkejä.

JATKOTUTKIMUSAIHEET Manninen ja Pihko (2012, 322) toteavat kehitysvammaisille suunnatun vapaa-ajan toiminnan tavoitteena olevan auttaa kehitysvammaisia elämänpiirin laajentamisessa ja antaa heille virikkeitä harrastusten löytämiseen, sekä uusien ystävyyssuhteiden solmimiseen. Tämä on mielestäni hyvä tavoite myös opinnäytetyöni jatkotyöstön näkökulmasta katsottuna. Toivon, että koskettelukirjani tavoittaa mahdollisimman monta kehitysvammaista lasta ja antaa kipinän liittyä partioon tai pysyä partioharrastuksen parissa. Partiotoiminta jos mikä on virikkeellistä ja aktivoivaa. Partioon voivat kaikki liittyä ja harrastus on edullinen verrattuna esimerkiksi moniin urheilulajeihin. Toiminta ryhmissä luo me-henkeä ja helpottaa ystävyyssuhteiden solmimista.

LISÄTIETOA Työtä on esitelty Suomen Partiolaisten Laajennetuissa ohjelmavaliokunnissa ja sisujohtajapäivillä Tampereella. Tarvittavat muutosehdotukset on kirjattu ylös. Kirjasta tehdään kopio valtion erikoiskirjasto Celiaan vuoden 2015 aikana. Suosittelen partioaiheisen opinnäytetyön valitsemista etenkin toiminnallisten opinnäytetöiden tekijöille. Partiomenetelmään saa aivan uutta syvyyttä, kun miettii sen merkitystä partion aloittavan kohdalla. Partioaiheista työtä tehdessä levitin partion tapakulttuuria ympäri ammattikorkeakoulua. Opettajat olivat ihmeissään, ai teillä on tuollaista sisupartiotoi-

ESIPUHE Vuonna 2009 suoritin folkloristiikan oppiaineen työharjoittelujakson Suomen Partiomuseossa. Museon arkistoja läpikäydessäni syntyi idea tutkielmasta, jossa voisin yhdistää opiskelun ja harrastuksen. Halusin ottaa tutkielmalleni aiheen, joka olisi itselleni läheinen ja joka jaksaisi kiinnostaa koko projektin ajan. Valit-

NIMI: Anna Kivilä

semalla kohteekseni kotilippukukuntani tiesin, etten ainakaan tulisi törmäämään täysin samanlaiseen tutkimusaiheeseen missään vaiheessa. Tavoitteenani oli,

PRO GRADU -TUTKIELMA: Partioperinteet ja niiden merkitykset partiolippukunta Kaarinan Sädetyttöjen toiminnassa

että tutkimukseni auttaisi osaltaan oman lippukuntani

OPPILAITOS: Turun yliopisto, Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, Folkloristiikka

essä. Olin tutustunut lippukunnan historian eri vaihei-

LIPPUKUNTA JA PIIRI: Kaarinan Sädetytöt, Lounais-Suomen Partiolaiset

historian tallentamisessa. Olen ollut mukana partiotoiminnassa ja Partiolippukunta Kaarinan Sädetyttöjen jäsen 23 vuotta ja koin, että jäsenyydestäni oli paljon hyötyä tutkielmaa tehtäsiin ja rakenteellisiin muutoksiin. Tiesin jo etukäteen millaista lippukunnan toiminta on nykyään ja millaista se oli 15 vuotta sitten. Hallitsin myös partiossa käytettävän erikoissanaston ja tiesin pääpiirteissään millaista partiotoiminta on ollut sotien jälkeisenä aikana, jolloin Kaarinan Sädetytöt perustettiin. Sisäpiiriläisyyteeni liittyi toki myös ongelmia, jotka pyrin tiedostamaan tutkimusta tehdessäni.

VALOKUVA: Sanna Vilen

JOHDANTO JA TAVOITTEET Folkloristiikan alaan liittyvän pro gradu -tutkielmani aiheeksi valikoitui partiolippukunta Kaarinan Sädetyttöjen perinteet ja niiden haastattelukerronnan sekä teemakirjoitusten kautta esiin tulevat merkitykset. Partiotoimintaan liittyy paljon erilaisia toimintatapoja, uskomuksia ja rituaaleja, jotka ovat partioon tutustumattomalle hyvinkin outoja ja herättävät paljon ihmetystä. Tämä folkloristiikan pro gradu -tutkielma raottaa ovea yhden turkulaisen partiolippukunnan toimintaan. Pyrin tutkimuksessani avaamaan liikkeen periaatteita, toimintatapoja sekä terminologiaa, jotta asiaan vihkiytymätönkin lukija pystyy seuraamaan tekstiä sujuvasti. Tutkimuksen loppuun kokosin partiosanaston avaamaan tutkimuksessa esiintyviä nimityksiä lukijalle.

TUTKIMUSKYSYMYKSET Tutkielmassa selvitin millaisia toimintatapoja, uskomuksia, leikkejä ja rituaaleja lippukunnan toiminnassa mukana olleet henkilöt muistivat ja millaisia merkityksiä he näille perinteen muodoille asettivat. Kaikki aineisto tallennettiin Turun yliopiston Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen arkistoon.

Uusina teemoina aineistosta nousivat esille tyttöyteen ja lippukunnan valtasuhteisiin liittyvät tekstit.

AINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT Hankin tutkimusaineistoni haastattelemalla Kaarinan Sädetyttöjen toiminnassa mukana olleita henkilöitä. Haastatteluista toinen pidettiin kaikille tutussa ympäristössä Kaarinan Sädetyttöjen kololla. Tuttujen henkilöiden lisäksi myös tuttu paikka auttoi muistelussa. Haastatteluista kertyi 3,5 tuntia aineistoa ja yhteensä 47 sivua litteroitua tutkimusaineistoa. Haastatteluaineiston lisäksi käytin tutkimukseni pohjana kirjoitettua muisteluaineistoa. Kaarinan Sädetytöt on julkaissut kaksi lippukunnan toiminnasta kertovaa historiikkia, joissa on lippukunnanjohtajien muistelmia omilta johtajavuosiltaan sekä kuvauksia viikoittaisesta toiminnasta sekä retkistä ja kilpailuista. Teksteistä sai hyvin kuvan siitä, mikä kirjoittajille on päällimmäisenä jäänyt tapahtumista mieleen ja mitkä asiat on nähty mainitsemisen arvoisina. Historiikkien lisäksi laajensin tutkimusaineistoani lähettämällä kirjoituspyynnön kaikille lippukunnan yli 18-vuotiaille jäsenille. Tekstiä kertyi kuudelta henkilöltä yhteensä 18 sivua. Käsittelin tekstejä teemakirjoituksina ja osanottajien luvalla säilytin teksteissä kirjoittajien nimet. Näin aineistoa voidaan myös helpommin käyttää jatkossa esimerkiksi lippukunnan tulevissa

Myös kovaäänisyyden katsottiin olevan yksi nimenomaan Sädetyttöjä määrittelevä tekijä, mikä osaltaan rikkoo yleistä näkemystä tyttöjen ideaalista. Tytöt on kulttuurissamme mielletty kilteiksi, passiivisiksi ja hiljaisiksi eikä tytön ole lupa meuhkata tai muutoin pitää ääntä itsestään. Lippukunnan toiminnassa tyttöjä on puolestaan kannustettu pitämään ääntä erilaisten huutokilpailujen ja -leikkien myötä. Myöskään tyttöjen riehumista retkillä tai vartioilloissa ei ole aineiston valossa liiemmin yritetty hillitä. Kovaäänisyys, riehakkuus sekä erähenkisyys ovatkin ominaisuuksia, joita yhteiskunta ei edelleenkään miellä naiseuteen kuuluviksi piirteiksi. Yhteisönä Kaarinan Sädetytöt antaakin tytöille ja naisille mahdollisuuden toimia normaalista poikkeavalla tavalla ja vapautuneemmin kuin julkisissa tiloissa. Tutkimusaineiston kautta saamaani muistitietoa temaattisesti analysoimalla ja tulkitsemalla toin esiin Kaarinan Sädetyttöjen perinteitä ja niihin liitettyjä merkityksiä. Käyttämällä haastatteluaineistoa, historiikkikirjoituksia sekä teemakirjoitusaineistoa sain kattavan kuvan 65-vuotiaan lippukunnan moninaisista perinteistä sekä toiminnasta. Poimin aineistosta tärkeimmiksi aiheiksi nousseita teemoja, joita vastaajat pitivät kerto-

historiikeissa.

misen arvoisina. Näille teemoille etsin henkilökohtaisia

TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET

yhteyttä.

Lippukunnan kollektiivisen historian kautta tärkeiksi perinteenmuodoiksi nostettiin partioparaatit sekä viral-

ja yhteisöllisiä merkityksiä sekä laajempaa kulttuurista Aineisto noudatti hyvin pitkälti virallista tulkintaa partiotoiminnasta ja esiin nousseet teemat olivat tut-

liset juhlat. Erityisesti paraati nähtiin tärkeänä tapahtumana nimenomaan lippukunnan kannalta. Ylpeyttä herättivät etenkin ne paraativuodet, jolloin lippukunnan paraativahvuus oli erityisen suuri. Muistelijoille itselleen merkityksellisiksi perinteenmuodoiksi nousivat eri aineistoista retket ja leirit sekä iltanuotiot ohjelmineen. Ryhmähengen kannalta yhdessä vietetyt hauskat iltaohjelmat leikkeineen ja esityksineen olivat tärkeässä asemassa. Yhteisöllisyys ja Sädetytöille ominaiset piirteet tulivat vahvasti esille teksteissä. Yhteisöllisyys ja vahva yhteishenki ovatkin oleellisia asioita vilkkaan lippukuntatoiminnan ylläpitämisessä. Lauluperinteen ja leikkien nähtiin toimivan ryhmähenkeä kohottavasti. Laulamisen tärkeys Kaarinan Sädetytöille tuli niin selkeästi esille useissa aineiston

kin todeta, ettei Kaarinan Sädetytöt olisi sama lippu-

Tuttujen henkilöiden lisäksi myös tuttu paikka auttoi muistelussa, esimerkiksi kolon nurkassa seissyt puunkannosta rakennettu viiriteline herätti muistelemaan sitä, kuinka kyseisestä kannosta aikoinaan tehtiin viiriteline. Kuvassa Pupuvartiolaiset viirinsä kanssa Nummen kololla 1963.

kunta ilman pitkäikäistä lauluperinnettä.

KUVA: Riitta Mobergin kotialbumi.

teksteissä, että sen on näkemykseni mukaan katsottu olevan yksi tärkeimmistä Kaarinan Sädetyttöjä määrittävistä perinteistä. Läpikäymieni tekstien valossa voi-

Lippukunnan monet juhlat nousivat usean muistelijan teksteissä päällimmäisinä esille. Erityisesti lapsena tehdyt esitykset olivat jääneet virallista partioparaatia ja lupauksenantotilaisuutta vahvemmin mieleen. Helmikuussa vietettävä Muistelemispäivä oli 1980-luvulle asti yksi lippukunnan tärkeimmistä juhlista. Muistelemispäivän viettoa Littoisten kololla 1956. KUVA: Riitta Mobergin kotialbumi.

tuja jo 1980-luvulla tehdystä partioperinnekyselystä. Uusina

tyä, kun lippukunnan seuraavaa historiikkia toivottavasti

teemoina aineistosta nousivat esille tyttöyteen ja lippukun-

joskus monen vuoden päästä ryhdytään työstämään.

nan valtasuhteisiin liittyvät tekstit. Merkityksellisiksi perinteenmuodoiksi nousivat eri aineistoista partioparaatit sekä retket ja leirit. Aineiston teksteissä arvostettiin erityisesti

JATKOTUTKIMUSAIHEET

lippukunnalle ominaisia piirteitä, yhteisöllisyyttä sekä pit-

Aineistoa läpikäydessäni heräsi kiinnostus tyttölippukun-

kään käytössä olleiden perinteenmuotojen säilymistä. Tär-

nan yhteisöllisyyteen ja tyttöjen välisiin ystävyyssuhteisiin

keänä nähtiin myös partion antamat elämänohjeet ja teke-

liittyviin merkityksiin, joista saisi mielenkiintoisen tutki-

mällä oppiminen. Partion kasvatusideologian kannalta nähtiin

muskohteen tyttötutkimuksen alalle. Lippukuntalaisten

ensiarvoisen tärkeänä, että lippukunnan toiminnassa ei vain

muistoja, elämyksiä ja kertomuksia tähänkin teemaan liitty-

istuskeltu omaksi iloksi, vaan että ohjelma oli opettavaista ja

en on vielä paljon tallentamatta. Tässä olisikin ideoita seu-

kasvattavaa.

raavalle aiheesta kiinnostuvalle.

Retkiä, leirejä ja iltaohjelmia koskevat kuvaukset ja kertomukset olivat lähes aina myönteisiä ja nostalgisia. Koko lippukuntaan liittyvät muistikuvat olivat muutamaa poikkeusta

LISÄTIETOA

lukuun ottamatta yhteisön positiivisia puolia korostavia. Sekä

Partioaiheisen opinnäytetyön tekeminen oli haastavaa ja

johtajien että lasten innostuneisuutta, hauskaa yhdessäoloa ja

samalla hyvin innostavaa. Uskon, että läheinen ja itseä kiin-

partion opettavaista puolta korostettiin kaikissa aineistoissa.

nostava aihe sai pitämään mielenkiinnon yllä ja tämä auttoi

Eri aikoja kuvaavia muistoja analysoiden, tulkiten ja yhdis-

saattamaan työn päätökseen. Olen tyytyväinen valitsemaani

tellen pystyin rakentamaan kuvauksen partiolippukunta Kaa-

aiheeseen ja lisäksi olen saanut paljon kiitosta tekemästäni

rinan Sädetyttöjen perinteistä vuosien 1949–2013 aikana. Yli

työstä myös lippukunnan jäseniltä. Mielestäni juuri omaan

kuudenkymmenen vuoden aikana on lippukuntaan muodos-

yhteisöön ja ryhmään liitettävät perinteen muodot sekä nii-

tunut laaja perinneverkosto, jota pystyin tämän tutkielman

den tärkeys ryhmän jäsenille tekivät partiosta mielenkiintoi-

kautta käsittelemään vain pääpiirteittäin. Uskon kuitenkin

sen tutkimusaiheen. Suosittelenkin partiotutkimuksen tekoa

tästä tutkielmasta sekä keräämästäni aineistosta olevan hyö-

kaikille sitä harkitseville.

PARTIOSANASTO

HAIKKI – Usein kesäleirin yhteydessä järjestetty haikki on yhden yön mittainen vaellus, jonka varrella olevilla rasteilla suoritetaan erilaisia tehtäviä. HUIVIMERKKI – Lippukunnan tunnus, joka ommellaan kaulalla pidettävän partiohuivin takakolmioon. ILTANUOTIO – Iltanuotio on iltaisin retkillä ja leireillä järjestettävä ohjelma, jossa leiriläiset kokoontuvat nuotion ympärille leikkimään, laulamaan ja viettämään yhdessä iltaa. JAMBOREE – Partioliikkeen Maailmanjärjestön järjestämä kansainvälinen suurleiri.

Sanastossa hyödynnetty PartioWiki ‐ partiotietosanakirjaa http://wiki.partio. net

PARTIOPARAATI – Paraateja järjestetään yleensä kevätkauden päätteeksi tai suurten tapahtumien yhteydessä. Paraatissa lippukunnat ja partiolaiset esittäytyvät marssimalla rumpujen tahdissa. PARTIOTAITOKILPAILUT – Partiotaitokilpailut eli PT-‐kisat ovat vartioiden välisiä maastossa tapahtuvia kilpailuja, joissa suoritetaan rasteilla partiotaitoihin liittyviä tehtäviä. RIIHITYS – oli tapahtuma, jossa vartiolaisten luokkasuorituksiin kuuluvat taidot ja tiedot testataan ja tarvittaessa harjoitellaan uudelleen. Kaarinan Sädetytöissä riihitys toteutettiin usein vaelluksena.

LAUMA – Sudenpenturyhmä, joka koostuu 8-12 sudenpennusta. Aiemmin käytettiin ryhmästä nimitystä parvi.

SEIKKAILIJA – Seikkailijat ovat uuden ohjelman mukaisesti 10–12 vuotiaita partiolaisia. Seikkailijajoukkue koostuu 10–15 seikkailijasta.

LEIRIKASTE – Kesäleirillä leiriläiset on tavallisesti kastettu ”virallisesti” leiriläisiksi yöllä järjestettävässä leirikasteessa, jossa leiriläiset ovat silmät sidottuina kulkeneet lyhyen reitin ja suorittaneet epämiellyttäviä tehtäviä, esimerkiksi maistaneet mausteista ruokaa tai etsineet mutavellistä avainta.

SUDENPENTU – Sudenpennut (sudarit) ovat nuorimpia, 7–9 vuotiaita partiolaisia. Sudenpennut kokoontuvat 8–12 hengen laumoissa. Aiemmin Sädetytöissä käytettiin sudenpennuista nimitystä tonttu.

LIPPUKUNNANJOHTAJA – Lippukunnan ylin johtaja. Valitaan aina vuodeksi eteenpäin vastaamaan lippukunnan toiminnasta yhdessä hallituksen kanssa. LIPPUKUNTA – Partiotoiminnan perusyksikkö, joka toimii tietyllä alueella. Lippukunta, lyhennettynä lpk, koostuu yleensä noin 20–200 eri-ikäisestä partiolaisesta. LUPAUKSENANTOTILAISUUS – Tilaisuus, jossa muodollisesti tullaan partiolaisiksi. Lupauksenannossa lupauksenantajat tulevat eteen riviin seisomaan ja lausuvat lupauksen yhteen ääneen lupausta vastaanottavalle partiojohtajalle.

TARPOJA – Tarpojat ovat 12–15 vuotiaita partiolaisia, jotka toimivat 4–12 hengen vartioissa. Vanhassa ohjelmassa tarpojat olivat yli 14 vuotiaita partiolaisia. TELTTAKUNTA – Telttakunta koostuu oman ryhmän tai ikäkauden partiokavereista, jotka nukkuvat leirin ajan yhteisessä teltassa. VARTIO – Pienryhmä, joka koostuu samaa ikäkautta edustavista ja/tai yhteistä tehtävää suorittavista partiolaisista. VARTIOLAINEN – Vartiolaiset olivat 10–14 vuotiaita partiolaisia, jotka toimivat vartioissa. Vartioikäkausi oli käytössä suomessa 1910–2010.

PARTIOJOHTAJA – Partiojohtaja eli pj on 18 vuotta täyttänyt partiolainen, joka on suorittanut partiojohtajan peruskurssin ja saanut partiojohtajavaltakirjan. Partiojohtajan tehtävänä on mahdollistaa lapsille ja nuorille ikäkauttaan vastaavaa partiotoimintaa.

VARTIONJOHTAJA – Vartionjohtaja eli vj suunnitteli ja veti vartion viikoittaista toimintaa. Vartionjohtajia oli useimmiten kaksi, ja he olivat tyypillisesti vartiolaisia muutaman vuoden vanhempia. Vartioikäkausi oli käytössä suomessa 1910–2010.

PARTIONIMI – lempinimi, jota partiolaiset käyttävät partioystävästään. Partionimi saattaa syntyä vahingossa tai se voidaan antaa tarkoituksella partioon liityttäessä.

YHTEISLIPPUKUNTA – Lippukunta, jossa on jäseninä sekä tyttöjä että poikia. Lippukuntia nimitetään tyttö-, poika- tai yhteislippukunniksi sukupuolijaon mukaan.

ESIPUHE Kimmoke hartausmateriaalin tekoon syntyi tekijöiden omista partiokokemuksista. Olemme molemmat pitkänlinjan partiolaisia. Yhteensä meillä on takanamme yli 50 vuotta partiokokemuksia alkaen sudenpennusta aina partionjohtajiksi asti monissa erilaisissa pesteissä. Takana on monia koloiltoja, leirejä ja tapahtumia aina

NIMI: Riitta Kivivasara ja Susanna Nieminen OPINNÄYTETYÖ: Elämän totuuden jäljillä – hartausmateriaali sudenpentuikäisille OPPILAITOS: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Kristillisen lapsija nuorisotyön suuntautumisvaihtoehto LIPPUKUNTA JA PIIRI: Kaipolan Tiirat, Hämeen Partiopiiri ja Yläneen Korpijunkkarit, LounaisSuomen Partiolaiset

lippukuntatasolta partiopiirien ja Suomen Partiolaisten järjestämiin leireihin ja tapahtumiin. Yhteistyökumppaniksi opinnäytetyöhömme saatiin Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry.

JOHDANTO JA TAVOITTEET Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda hartausmateriaalipaketti sudenpentuikäisille eli 7– 9-vuotiaille partiolaisille. Hartausmateriaalipaketilla haluttiin tukea sudenpentujen hengellistä kasvua ja akeloiden eli sudenpentujen johtajien jaksamista omassa johtajapestissään. Hartaudet toimivat osana partiokasvatusta sudenpentujen uskonnollisen kasvatuksen tukena.

AINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT Elämän totuuden jäljillä – hartausmateriaali sudenpentuikäisille opinnäytetyömme koostuu raportista sekä varsinaisesta produktiosta. Raportti sisältää opinnäytetyömme teoriaosuuden. Kerromme siinä partion arvoista ja kasvatusmenetelmistä, lapsen spiritualiteetista ja uskonnollisesta kasvatuksesta sekä toiminnallisista menetelmistä ja niiden käytöstä. Teoria on toiminut hartausmateriaalimme valmistuksen lähtökohtana ja perustana siinä tekemillemme valinnoille.

TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Valmiissa materiaalipaketissa on kymmenen hartautta, joiden lähtökohtana ovat partiolupaus, -tunnus ja -ihanteet, jotka kuvaavat partion arvoja. Lisäksi materiaalin osana kehitettiin ihannehelmet, joita sudenpentu voi kantaa omassa partiohuivissaan. Helmet partiohuivissa muistuttavat sudenpentuja partion arvopohjasta, ne kulkevat sudenpennun matkassa erilaisiin tilanteisiin ja ympäristöihin. Helmien avulla sudenpentujen kanssa on helppo palata lupaukseen, tunnukseen ja ihanteisiin helmi kerrallaan. Helmet myös yhdistävät hartaudet toisiinsa. Hartaudet perustuvat toiminnallisuuteen ja sudenpentujen osallisuuteen. Hartausmateriaali alkaa

Partioliikkeen perustajan Lordi Robert Baden-Powellin sanoin: Koita jättää tämä maailma hieman parempana kuin sen löysit.

partiolupaukseen ja -tunnukseen liittyvillä hartauk-

JATKOTUTKIMUSAIHEET

silla. Emme halunneet nostaa mitään ihannetta ylitse

Tulevaisuudessa on mahdollista työstää vastaava par-

muiden, joten ihanteisiin liittyvät hartaudet ovat materiaalipaketissa aakkosjärjestyksessä. Ihannehelmet valmistetaan Etsiä elämän totuutta -hartauden aikana, mutta myös partiolupauksella ja -tunnuksella on omat helmensä. Lisäksi paketissa on Pyhä Yrjö -hartaus, joka perustuu partiolaisten suojeluspyhimyksen tarinaan. Tähän hartauteen ei liity helmeä, koska Pyhä Yrjö ei ole osa partion virallista arvopohjaa. Halusimme ottaa sen kuitenkin osaksi materiaalia, koska partiolaisten oletetaan tuntevan Pyhän Yrjön tarinan. Hartaudet on pyritty tekemään sellaisiksi, että ne soveltuvat käytettäväksi monissa erilaisissa laumoissa ja eri ympäristöissä, kuten koloilloissa, retkillä ja leireillä. Vaikka hartaudet on suunniteltu sudenpentuikäisiä varten, on suotavaa muokata niitä myös muiden ikäkausien käyttöön.

tioihanteisiin, -lupaukseen ja tunnukseen pohjautuva toiminnallinen hartausmateriaali myös muille ikäkausille. Tekstit ja toiminnallisuus voisivat vastata kunkin ikäkauden omaa kehitystasoa. Kaikki eivät liity partioon sudenpentuikäisinä, vaan mukaan voi tulla myöhemminkin, joten jokaisessa ikäkaudessa on hyvä kerrata partion arvopohjaa. Tulevien opinnäytetöiden tutkimusaiheita voisivat olla esimerkiksi kuinka Elämän totuuden jäljillä hartausmateriaali on saavuttanut lippukunnat, kuinka paljon hartauksia toteutetaan ja mitkä asiat vaatisivat kehittämistä. Partion hengellisyyttä ja lippukuntien hartauselämää voisi tutkia yleisemminkin. Toivomme, että tämä hartauspaketti omalta osaltaan elävöittää lippukuntien hartauselämää sekä tukee johtajia partiokasvattajina ja paremman maailman luojina. Partioliikkeen perustajan Lordi Robert Baden-Powellin sanoin: Koita jättää tämä maailma hieman parempana kuin sen löysit.

JOHDANTO JA TAVOITTEET Partioliike sai alkunsa Englannissa vuonna 1907, kun

NIMI: Henna Kotoneva PRO GRADU -TUTKIELMA: Puhtaan sinivalkoisen partion kohtalo. Yhteisen partiojärjestön isänmaallisuus ja kasvatus isänmaallisuuteen Suomessa vuodesta 1974 vuoteen 1981 OPPILAITOS: Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos LIPPUKUNTA JA PIIRI: Tasangon Talvikit, Pohjanmaan Partiolaiset

Robert Baden-Powell järjesti pojille leirin ja kokeili kasvatusajatuksiaan käytännössä. Jo vuonna 1910 partio levisi myös Suomeen. Partion ensivuosista lähtien isänmaallisuus oli yksi partion lähtökohdista, sillä Baden-Powellin mukaan partio oli yksi tapa toimia oman maansa hyväksi. Tässä tutkimuksessani tarkastelen isänmaallisuudelle annettuja merkityksiä osana partioihanteiden muutosta suomalaisessa partioliikkeessä 1970-luvulla, kun Suomessa toimineet partiotyttö-ja partiopoikajärjestöt yhdistyivät yhdeksi järjestöksi, ja pojat ja tytöt saivat yhteisen partio-ohjelman. Tutkimukseni käsittelee vartioikäisten eli vartiolaisten partio-ohjelmaan liittyvää isänmaallisuutta, sillä esimerkiksi sudenpentujen lupauksessa ei ollut mainintaa isänmaasta. Vaeltajat taas ovat yli 15-vuotiaita, joiden ohjelma rakentui heidän oman kiinnostuksensa mukaisesti. Lisäksi vaeltajat toimivat johtajina. Käsitteellä partiolainen viittaankin yleisesti kaikkiin partiolaisiin, kun taas vartiolainen koskee 10–14 -vuotiasta partion harrastajaa. <Toimituksen huomautus> Suomen Partiolaisten nykyisin käytössä olevan partio-ohjelman mukaan partiotoiminta on jaettu iän perusteella viiteen ikäkauteen. 7–9 -vuotiaat ovat sudenpentuja, 10–12-vuotiaat seikkailijoita, 12–15-vuotiaat tarpojia, 15–17-vuotiaat samoajia ja 18–22-vuotiaat vaeltajia. Aikuiset ohjaavat lasten ja nuorten toimintaa, ja toimivat erilaisissa projektitehtävissä sekä luottamustoimissa. Vartioikäkausi oli käytössä suomessa 1910–2010.

TUTKIMUSKYSYMYKSET Tutkimukseni keskittyy etenkin siihen, mitä isänmaallisuus oli uudessa ohjelmassa vuoden 1974 jälkeen ja miten isänmaallisuuskasvatukseen ohjattiin johtajille tarkoitetuissa materiaaleissa. Tutkimukseni päättyy vuoteen 1981, jolloin ilmestyi peruspartio-ohjelman paranneltu versio, jonka myös vastustajat hyväksyivät.

AINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT Kyseessä on aate-ja sosiaalihistoriallinen tutkimus, jossa tarkastellaan partion kasvatuksen historiaa. Aatehistoriallinen tutkimus edellyttää yhteistyötä sosiaalihistorian kanssa, sillä ne eivät ole toisistaan irrallisia todellisuuksia. Tutkimukseni olen toteuttanut sisäl-

Aineistona olivat Vartio toimii -opas vuodelta 1976 ja Vartion johtajan käsikirja vuodelta 1978.

lönanalyysin keinoin aineistolähtöisesti. Aineistostani

nuorisopoliittisessa ohjelmassa. Kyseiseen ohjelmaan

esiin nousi kolme teemaa, joihin isänmaallinen kasva-

kaivattiin isänmaallisuutta, sillä isänmaallisuus nähtiin

tus liittyi. Nämä kolme teemaa olivat palvelu, partioaate

yhtenä partion kulmakivistä.

ja partio- ja yhteiskuntatietous. Teemojen kautta olen

Partion isänmaallisuus muuttui 1970-luvun aikana.

tutkinut oppaita ja miten näissä teemoissa isänmaalli-

Aiempina vuosikymmeninä partio oli liitetty vahvasti

suus ilmenee. Lopuksi olen käsitellyt partion kansallis-

oikeistolaiseen maailmaan ja tästä leimasta haluttiin

ta ja kansainvälistä luonnetta.

eroon. Paatoksellinen isänmaallisuus katosikin ja par-

Omassa tutkimuksessani rajattu, tutkittava ilmiö on

tiossa ryhdyttiin korostamaan aktiivista kansalaisuutta

isänmaallisuus ja isänmaallisuuteen kasvattaminen,

ja toimimista oman maan hyväksi. Kun oppi toimimaan

vaikka partiossa on kasvatuksellisesti useita ilmiöitä

oman maansa hyväksi, oppi toimimaan myös koko maa-

ja ulottuvuuksia. Ilmiön tutkimisen aloitin perehtymäl-

ilman hyväksi.

lä kahteen aineistoon, joiden avulla partio-ohjelmaa toteutettiin Suomen Partiolaiset ry:n alkuvaiheissa, ja erottelemalla ja merkitsemällä näihin aineistoihin isänmaallisuuteenliittyvät asiat. Nämä aineistot olivat Vartio toimii -opas vuodelta 1976 ja Vartion johtajan käsikirja vuodelta 1978. Lisäksi käytän Baden-Powellin teoksia Partiolaisen kirja ja Ohjeita partiojohtajille sekä Suomen Partiolaisten julkaisemia lehtiä nimeltä VJ-viiri ja Partiojohtaja.

TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Isänmaallisuudella oli kantava merkitys partion ensimmäisinä vuosikymmeninä toiminnalle. Tämä partion isänmaallisuus ei kuitenkaan liittynyt maanpuolustukseen ja sen edistämiseen vaan kunnon kansalaisten kasvattamiseen oman maan, Suomen hyväksi. Isänmaallisuus partiossa oli partiolle myös ”negatiivinen” leima, joka leimasi partion usein myös oikeistolaiseksi ja porvarilliseksi järjestöksi. Partio halusikin ennen kaikkea

JATKOTUTKIMUSAIHEET Tutkimukseni selvitti nimenomaan yhteisen järjestön näkemystä isänmaallisesta kasvatuksesta ensimmäisessä yhteisessä ohjelmassa. Näin ollen tutkimukseni ei kuitenkaan kerro käytännön partiotoiminnasta ja siinä tapahtuneesta isänmaallisesta kasvatuksesta. Tämä olisi mahdollinen jatkotutkimuksen paikka, sillä sen kautta olisi mahdollista selvittää sekä sitä miten kahta ohjelmaa suoritettiin Suomessa että mitä isänmaallisuus käytännössä tarkoitti partiokentällä. Lisäksi tällainen tutkimus kertoisi mahdollisesti, että liitettiinkö partio ruohonjuuritasolla isänmaallisuuteen vai ei. Laadullisen tutkimuksen keinoin olisi mahdollista saada selville partiolaisten omia ajatuksia ja kokemuksia partion isänmaallisuudesta. Partion isänmaallisuutta on näin ollen mahdollista tutkia lisää riippuen halutusta näkökulmasta.

1970-luvulla päästä eroon vanhentuneesta imagostaan ja kohottaa partion harrastuksena nykyaikaiseksi ja mielenkiintoiseksi harrastukseksi. Yksi uudistamisen keino oli tyttö- ja poikajärjestön yhdistäminen. Yhdistymisen myötä uudistettiin myös partio-ohjelma, mutta uusi ohjelma jatkoi partiokentän jakaantumista kahtia. Palvelun tarkoitus oli oppia toimimaan toisten hyväksi ja valmiutta uhrautua muiden puolesta. Palvelussa isänmaallisuus oli esimerkiksi ensiaputaitojen opettelua, muiden auttamista ja palvelemista kotona. Palvelussa tärkeintä oli oppia muiden palvelemisen säännöllisyyteen. Partioaatteessa opeteltiin partion ideologiaa, joka ilmeni partiolupauksessa ja partioihanteissa. Nämä tuli osata ulkoa, mutta ne tuli myös sisäistää ja ottaa koko elämän ohjenuoriksi. Partio- ja yhteiskuntatietoudessa opeteltiin partiotapoja ja historiaa, Suomen lipun käsittelyä sekä tuntemusta siitä, millaisessa yhteiskunnassa partiolaiset elivät. Isänmaallisuus ilmeni varsinaisen partio-ohjelman lisäksi

ESIPUHE Opinnäytetyöni aihe muodostui oman kiinnostukseni ja har-

NIMI: Jenna Lahdelma OPINNÄYTETYÖN ”Rakentaa ystävyyttä yli rajojen” Partiolaisten ja seurakuntien yhteistyö Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä

rastustaustan myötä. Olen ollut partiossa mukana 19 vuotta ja toiminut lippukunnanjohtajana 4 vuotta. Lippukunnanjohtajana toimiessa näin miten tärkeää on, että yhteistyö taustayhteisön kanssa toimii.

JOHDANTO JA TAVOITTEET Partiolippukunnilla voi olla erilaisia taustayhteisöinä muun muassa seurakunta, järjestöjä tai muita toimintaa tukevia yhteisöjä.

OPPILAITOS: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto

Taustayhteisöjä lippukunnalla voi olla useampi. Sen tarkoituk-

LIPPUKUNTA JA PIIRI: Tornipääskyt, VarsinaisSuomen Partiolaiset

työntekijöistä, joiden vastuualueeseen partiotyö kuuluu (Sepot).

sena on tukea lippukuntaa taloudellisesti. Partiolippukunnista 70 %:lla on taustayhteisönä seurakunta. Opinnäytetyö toteutettiin Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän alueella ja tutkimukseen osallistuivat ne alueen lippukunnat, joilla on taustayhteisönä seurakunta, ja ne seurakunnan Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia partiolippukuntien ja seurakunnan partioyhdyshenkilöiden eli Seppojen välistä yhteistyötä sekä mitä molemmat tutkimuksen osapuolet näkivät yhteistyön kehittämisessä. Tämän lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin, mitä yhteistyömahdollisuuksia partiolaisilla olisi diakoniatyön kanssa.

Esimerkiksi partiolaiset voisivat käydä tervehtimässä alueella asuvia vanhuksia vanhainkodeissa.

TUTKIMUSKYSYMYKSET 1. Millainen on yhteistyötilanne seurakunnan

ja partiolaisten välillä tällä hetkellä?

2. Mitä kehitettävää yhteistyössä on osapuolten mielestä? 3. Näkyykö diakonia seurakunnan ja partion

välisessä yhteistyössä?

AINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT Tutkimus toteutettiin Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän alueella. Kyselyyn vastaajat ovat lippukuntia, joilla taustayhteisönä toimivat seurakunnat ja seurakunnan työntekijät, joille vastuualueeseen partiotyö kuuluu omassa seurakunnassa. Tutkimus toteutettiin sähköisenä Webropol-kyselynä. Kyselyitä lähetettiin 29 lippukunnanjohtajalle ja 9 Sepolle. Vastauksia saatiin lippukunnanjohtajilta 19 ja Sepoilta 6

TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimuksen perusteella selvisi, että yhteistyö on hyvin vaihtelevaa seurakunnittain. Lippukunnanjohtajien mukaan yhteistyössä olisi kehitettävää ja molemmat vastaajaryhmät näkivät paljon uusia kehittämistapoja. Yhteistyö diakoniatyön ja partiolaisten välillä on melko olematonta. Kuten Wallin (2009) jo opinnäytetyössään toteaa, ovat partiolaiset mukana yksittäisissä diakoniatyön projekteissa. Yhteistyötä pystyttäisiin tutkimusvastausten perusteella lisäämään, jos tietoa yhteistyömuodoista olisi enemmän. On annettava molemmille osapuolille mahdollisuus tottua yhteistyöhön ja aloittaa se matalan kynnyksen toiminnalla. Esimerkiksi partiolaiset voisivat käydä tervehtimässä alueella asuvia vanhuksia vanhainkodeissa.

ESIPUHE

NIMI: Petri Lyden OPINNÄYTETYÖ: Suomen Partiolaiset – Turvallisuusjohtamisjärjestelmä OPPILAITOS: Laurea-ammattikorkeakoulu, Turvallisuusalan koulutusohjelma LIPPUKUNTA JA PIIRI: Harjun Veikot, Hämeen Partiolaiset

Tämän työn avulla Suomen Partiolaisilla on mahdollisuus tehdä suomalaisessa yhdistyskentässä pioneeriluonteista työtä turvallisuuden ja erityisesti turvallisuusjohtamisen alueella.

Opinnäytetyöni on kohtuullisen tiukaksi koottu paketti siitä minkälaisena turvallisuus ja sen johtaminen tänä päivänä ymmärretään. Kauaksi on tultu ajasta, jolloin turvallisuus oli lähinnä valtio-opillinen ja sotilasstrateginen termi. Sittemmin siihen on liittynyt sosiaalinen ulottuvuus, tasa-arvo, turvallisuuden tai turvattomuuden tunteen kokeminen joskus vastoin tosiasiallista tilannetta, tieteellinen tutkimus ja teorianmuodostus. Ajallinen käsitys on laajentunut pelkästä riskipohjaisesta onnettomuuksiin varautumisesta kauaksi sellaiseen organisatoriseen suunnitteluun, joka eliminoi uhat jo ennalta, ja toisaalta pohtii seurausten minimoimisen lisäksi myös jatkuvuuden ja palautumisen vaatimuksia. Fyysisen turvallisuuden lisäksi psykososiaalinen turvallisuus, maine, tieto ja ympäristö on otettu suojelukohteiksi. Turvallisuus ymmärretään erityisesti työelämässä yhtenä organisaation johtamisen osa-alueena, joka tarvitsee omat osaajansa ja voimavaransa. Onkin opittu sanomaan, että jos pidät turvallisuutta kalliina, kokeile onnettomuutta.

JOHDANTO JA TAVOITTEET Suomen Partiolaisissa toteutettiin vuodenvaihteessa 2013-2014 toimialanmuutos, jolla entisestä koulutusvaliokunnasta laajennettiin vapaaehtoistuen valiokunta. Uuden valiokunnan alaisuuteen perustettiin turvallisuusryhmä koordinoimaan turvallisuustyötä koko järjestön viitekehyksessä. Opinnäytetyön tavoite oli kaksiosainen: Ensiksi selvittää turvallisuus-käsitteen ja turvallisuusjohtaminen-käsitteen sisältöä ja määritelmiä laajan turvallisuuskäsityksen mukaisesti ja etsiä vertailutietoa sen soveltamisesta suomalaisissa valtakunnallisen tason keskusjärjestön ominaisuuksia omaavissa nuorisojärjestöissä. Toiseksi tämän tiedon pohjalta laatia SP:lle turvallisuusjohtamisjärjestelmän malli, joka ottaisi kantaa turvallisuuskäsitykseen, johtamisjärjestelmän elementteihin, työn osa-alueisiin ja vastaaviin turvallisuusjohtamisjärjestelmän osiin. Tämä opinnäytetyö tähtäsi turvallisuusryhmän työn aloittamiseen tarvittavan tiedon ja toimintamallin kartoittamiseen ja kehittämiseen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä tietopohjaa olemassa olevasta turvallisuuden käsitteen ja turvallisuusjohtamisen teoriatiedosta ja koota vertailutietoa muista suomalaisista vastaavanlaisista suurten nuorisotoimintapainotteisten keskusjärjestöjen turvallisuusjohtamisesta ja toimintamalleista. Opinnäytetyön tuotoksena tuotettiin kohdejärjestölle yksinkertaistettu malli turvallisuusjohtamisjärjestelmän elementeistä. Siihen sisällytettiin esimerkinomaisesti hyödyllistä tietoa työ- ja yritysmaailman teoriatiedosta ja vertailujärjestöistä. Tämän työn avulla Suomen Partiolaisilla on mahdollisuus tehdä suomalaisessa yhdistyskentässä pioneeriluonteista työtä turvallisuuden ja erityisesti turvallisuusjohtamisen alueella.

TUTKIMUSKYSYMYKSET 1. Mitä Suomen Partiolaisten turvallisuus johtamisjärjestelmän pitäisi sisältää? 2. Mitä turvallisuus tarkoittaa Suomen Partiolaisten toiminnassa? 3. Minkälainen turvallisuusjohtamisen vastuunjako sopii organisaatiolle?

liittyen esimerkiksi tulentekoon tai muuhun onnettomuudenvaaraan, mutta sen luonnetta mm. tavoitteita, strategiaa ja tiedonkeruuta vaativana organisaatiotyön osa-alueena hahmotetaan vähän. Turvallisuutta voidaan lähestyä monesta näkökulmasta, joista tavallisimmat ovat 1) sen luonne ihmisen perustarpeena

4. Mihin osa-alueisiin turvallisuusjohtaminen voidaan jakaa Suomen Partiolaisissa?

2) sen luonne objektiivisen tilanteen lisäksi subjektiivisena kokemuksena

5. Mitä turvallisuusjohtamisen hyviä käytänteitä ja malleja Suomen Partiolaiset voi poimia verrokkijärjestöistä?

3) turvallisuuden ajallinen ulottuvuus hyvästä kulttuurista ja aikaisesta ennaltaehkäisystä aina ei-toivotun tapahtuman jälkeiseen vahinkojen minimoimiseen, jatkuvuuteen ja palautumiseen

6. Onko näillä tiedostettua turvallisuusjohtamis järjestelmää, ja mitä osa-alueita se käsittää? 7. Miten turvallisuusjohtaminen ulottaa vaikutuksensa keskusjärjestöstä paikallistasolle ja käytännön toimintaan?

AINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT Toiminnallisen opinnäytetyön lähestymistapana oli kehittämistutkimus. Taustatiedon ja esimerkkien kerääminen tapahtui kirjallisuuskatsauksen ja dokumenttianalyysin keinoin. Näillä metodeilla koottiin turvallisuuden ja turvallisuusjohtamisen yleistä tietoa, ja tietoa siitä miten aihetta on lähestytty samankaltaisissa järjestöissä. Kirjallisuuskatsausta käytettiin kontekstista riippumattoman taustatiedon keräämiseen turvallisuudesta ja turvallisuusjohtamisesta. Kirjallisuutta tarkasteltaessa paljastui nopeasti, että vapaaehtoistyöhön keskittyvää tietoa turvallisuusjohtamisesta on tarjolla niukasti. Tämä vahvisti tutkimussuunnitelmassa esitettyä rajausta, jonka mukaan tätä viitekehystä ja keskeisiä käsitteitä tarkastellaan myös vapaaehtoistyön ulkopuolella. Tarkastelua täydennettiin järjestökentältä saatavalla tiedolla. Dokumenttianalyysiä käytettiin Suomen Partiolaisten kaltaisissa nuorisokeskusjärjestöissä esiintyvän dokumentoidun turvallisuusjohtamiskäytäntöjen löytämiseksi. Tässä opinnäytetyössä dokumenttianalyysi oli luonteeltaan sisällön analyysi. Dokumentteina toimivat Suomen Partiolaisiin verrattavista järjestöistä saadut erilaiset ohjausdokumentit kuten peruskirjat, toiminnankuvaukset, johtosäännöt ja menettelytapakuvaukset. Lisää tietoa erityisesti organisaatioissa olevista kirjoittamattomista käytänteistä ja ns. ”hiljaisesta tiedosta” olisi luultavasti saanut hyvin myös muilla menetelmillä, esimerkiksi haastatteluilla. Turvallisuuden ja siihen liittyvien vastuukysymysten katsotaan yleisesti kuitenkin tarvitsevan tuekseen selkeän kirjoitetun materiaalin, eikä sen katsota voivan pohjautua vain kuulotietoon. Tämän vuoksi metodiksi valittiin kirjoitettuun muotoon saatetut ohjeet.

TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Turvallisuus on työelämässä paikkansa vakiinnuttanut johtamisen osa-alue, mutta järjestötoiminnassa vielä huomioitu hajanaisesti ja huonosti kattavasti. Turvallisuus mielletään vain teknisiksi turvallisuusohjeiksi

4) turvallisuuden luonne koko organisaation henkilöstön toteuttamana 5) sen jakaminen tarkoituksenmukaisiin tiedostettuihin osa-alueisiin Turvallisuusjohtaminen on organisaation ylintä johtamista, ja yksi osa muita johtamisen osa-alueita. Turvallisuusasiantuntijoilla on substanssiosaajan, konsultin ja kouluttajan sekä seuraajan, mittaajan ja kehittäjän rooli. Turvallisuusjohtaminen lähtee ylimmältä tasolta tunnustetusta politiikasta tai periaatteista ja jalkautuu visioiden ja päämäärien kautta yksityiskohtaisemmiksi ohjeiksi. Vastapainona on seuranta- ja mittaustiedon kulkeminen organisaatiossa ylöspäin. Turvallisuus ja turvallisuusjohtaminen ovat työ- ja yritysmaailmassa paikkansa vakiinnuttanut ja vakiinnuttava toimiala. Yhdistyskontekstissa taso on hyvin vaihteleva, ja tarkastelluista yhdistyksistä ei parhaimmillaankaan löydetty selkeitä turvallisuusjohtamisen toimintamalleja.

JATKOTUTKIMUSAIHEET Tiedonkeruu vertailujärjestöistä tehtiin vain dokumenttianalyysin keinoin, mikä tuotti laihoja tuloksia. Menetelmä oli perusteltu, koska erilaiset johtamisjärjestelmät perustuvat voimakkaasti kodifioituihin ja dokumentoituihin ohjeisiin ja kuvauksiin. Kuitenkin hiljaisempaa tietoa ja syvällisemmän käsityksen asiasta voisi saada haastattelututkimuksella.

LISÄTIETOA Työn ensisijainen kohderyhmä oli SP:n turvallisuusryhmä, jonka puheenjohtajana allekirjoittanut on toiminut vuoden alusta. Näkemys ei siis ole objektiivinen, sillä työ tarjoilee useita sellaisia näkökulmia ja tietoja, jotka allekirjoittaneelle ovat muodostuneet substanssiosaamiseksi, jota ei tarvitse ”lukea ohjeista”. Kuitenkin työn tuotokseen saadut erilaiset valmiiksi mietityt asiakokonaisuudet, kuten turvallisuustyön osa-aluejako, viestintäkanavat, riskienhallinnan yksityiskohdat ja vastaavat ovat pitäneet omia ajatuksia kasassa, ja antaneet keinon kommunikoida samat asia ryhmän jäsenille ja joillekin ulkopuolisille. Työ osoittanee lisäarvoaan tulevaisuudessa uusien ryhmäläisten parissa tai viimeistään puheenjohtajuuden joskus vaihtuessa.

ESIPUHE Partiolla oli varmasti suuri vaikutus siihen, että lähdin opiskelemaan juurikin viestintää lukion jälkeen. Partiossa olin jo toimittanut lippukuntalehteä sekä ollut piirileirillä leirilehden toimittajana. Vaikka monet kirjoittamistani jutuista tuntuivatkin jälkeenpäin lähinnä noloilta, kaikki kokemus oli kasvattanut itsetuntoani

NIMI: Sanni Mäkinen

sen suhteen, että minulla voisi olla alalle jotain annettavaa. Kun opiskelee jotain alaa, silloinhan siitä (pitäisi) tietää edes jotain. Ehkä tämän takia minut houkuteltiin

KANDIDAATINTUTKIELMA: Organisaation viestintästrategian toteutuminen Facebook- ja Twitterpäivityksissä: Tarkastelussa Suomen Partiolaiset ry OPPILAITOS: Vaasan yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Viestintätieteet LIPPUKUNTA JA PIIRI: Merituuli ry, Pohjanmaan Partiolaiset KUVA: Ulla Merihaara

piirimme Pohjanmaan Partiolaisten Myötäpäiville ulkoisen viestinnän mestariksi. Tapahtuman aikana tuli häärittyä monissa viestintähommissa ja välillä myös ilman mitään suunnitelmaa. Facebookia päivittäessäni kirjoitin sinne monesti hetken mielijohteesta keksittyjä päivityksiä. Kun seuraavana keväänä tuli opinnoissani aika kirjoittaa kandidaatintutkielma ja piti keksiä sopiva aihe, aloin miettiä suunnitellaanko sosiaalisen median viestintää oikeasti jossakin, vai käytetäänkö mahdollisuutta laajaan ja ilmaiseen viestintään puolitehoilla. Päätin ottaa siitä selvän ja valitsin esimerkkiorganisaatioksi minkäpä muunkaan kuin Suomen Partiolaiset. Opin partioaiheisen tutkielman tekemisestä sen, että vaikka partio monesti tuntuukin harrastukselta, jossa kaikkea ei tarvitse ottaa niin vakavasti, tarjoaa se kuitenkin järjestönä hyviä tutkimusaiheita monelle alalle. On tietenkin myös kiva ajatella, että voisi omalla tutkimuksellaan tarjota sellaista tietoa, jonka avulla itselle tärkeän järjestön toimintaa voitaisiin kehittää. Jos ei, tiedänpähän ainakin mistä SP:n somessa puhutaan!

JOHDANTO JA TAVOITTEET Yli kaksi miljoonaa suomalaista Facebook-käyttäjää ja maailman yli 240 miljoonaa Twitter-käyttäjää todistavat sen, että sosiaalisesta mediasta on tullut vakiintunut viestintäkanava jokapäiväisessä elämässä. Suuren suosion takia sosiaalisen median palvelut ovat myös organisaatioille tärkeä viestintäkanava. Sosiaalisesta mediasta on tullut voittoa tavoittelemattomille kolmannen sektorin organisaatioille tärkeä viestintäkanava jäsenten välisen yhteisöllisyyden luomisessa ja uusien jäsenten hankinnassa. Viestinnän täytyy kuitenkin olla hyvin suunniteltua, jotta siitä saadaan paras mahdollinen hyöty. Voittoa tuottamattomilla organisaatioilla on viestinnässään erilaisia lähtökohtia kuin itseään markkinoivilla yrityksillä. Voittoa tuottamattomat organisaatiot pyrkivät monesti viestinnällään esimerkiksi jäsenmäärän

Aineistoni koostui Suomen Partiolaisten viestintästrategiasta, 24 Suomen Partiolaisten Facebook-päivityksestä sekä 20 twiitistä.

kasvuun tai jonkin tapahtuman markkinoimiseen. Täl-

kannustavia. Vaikka viestintästrategiassa painotettiin

laisilla organisaatioilla tai järjestöillä ei myöskään ole

sitä, että viestinnän tulisi kannustaa osallistumaan pää-

samansuuruista budjettia viestintää varten kuin yrityk-

töksentekoon, sitä käsittelevät päivitykset jäivät puut-

sillä, jolloin ilmaiseksi käytettävät sosiaalisen median

tumaan. Vain yksi päivitys käsitteli asiaa edes osittain.

palvelut ovat tärkeä lisä viestintään.

Päivityksissä esiteltiin jonkin verran (6/44) myös nuorten tuottamia materiaaleja. Viestintästrategian keino-

TUTKIMUSKYSYMYKSET

jen ulkopuoliset päivitykset (14/44) olivat tiedottavia, teemapäivityksiä eli viestinnällistä sisältöä, jota orga-

1) Miten viestintätavoitteeseen johtavat

nisaatio julkaisee strategisten perusviestien lisäksi tai

vaikuttivat hetken mielijohteesta kirjoitetuilta.

keinot on määritelty viestintästrategiassa?

2) Mitä asioita Facebook-päivitykset ja twiitit

Tutkimus osoittaa sen, että Suomen Partiolaisten

sisältävät?

sosiaalisen median viestintä toteuttaa viestintästra-

3) Miten keinot ja päivitysten sisällöt vastaavat

tegiaa, mutta osa viestinnästä on sen ulkopuolista.

toisiaan?

Viestintästrategian ulkopuolisten päivitysten määrä ei ollut kuitenkaan niin suuri, että se häiritsisi strategi-

AINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT Tutkimukseni aineisto on kaksiosainen. Ensimmäinen osa on SP:n viestintästrategia strategiakaudelta 2013– 2015. Viestintästrategia perustuu vuoden 2010 SP:n jäsenkokouksessa hyväksyttyyn yleisstrategiaan. Viestintästrategia on julkisesti saatavilla: http://toiminta. partio.fi/viestinta/viestintastrategia Aineiston toinen osa koostuu 24 Suomen Partiolaisten Facebook-päivityksestä aikaväliltä 1.8.–30.10.2013 sekä 20 twiitistä aikaväliltä 1.11.–31.11.2103. Valitsin SP:n käyttämistä sosiaalisen median kanavista Facebookin ja Twitterin, sillä ne ovat SP:n viralliset sosiaalisen median kanavat (Suomen Partiolaiset 2013).

an mukaista viestintää tai ollut sellaista luonteeltaan, että se peittäisi suunnitellun viestinnän alleen. Eniten painoarvoa saanut tavoitemielikuvien vahvistaminen auttaa luomaan houkuttelevaa kuvaa partiosta, joka saa liittymään jäseneksi ja on luultavasti siksi eniten esillä. Varsinkin dialogin rakentaminen vaatii kuitenkin panostusta. Tutkimus antaa Suomen Partiolaisille tietoa siitä, miten heidän sosiaalisen median viestintänsä voidaan nähdä vastaavan viestintästrategiaa. Suomen Partiolaiset voivat tutkimustulosten perusteella kehittää sosiaalisen median viestintäänsä niiltä osa-alueilta, jotka itse kokevat tärkeimmiksi.

Tavoitteeseen pääsemiseksi selvitin, miten viestintätavoitteeseen johtavat keinot on määritelty viestintästrategiassa sekä tarkastelin mitä asioita Facebookpäivitykset ja twiitit sisältävät ja miten ne vastaavat viestintästrategian keinoja. Teoriaosuudessa tarkastelin organisaatioiden viestintästrategian ominaisuuksia ja tavoitteenasettelua sekä voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden sosiaalisen median käyttöä. Poimin viestintästrategiasta viestintätavoitteen toteutumiseen johtavia keinoja, joista muodostettujen kategorioiden avulla jaoin päivitykset. Esittelin jokaisen kategorian ja siihen kuuluvien päivitysten aiheita ja määriä.

TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET

JATKOTUTKIMUSAIHEET Jatkotutkimuksen kannalta kiinnostavaa on se, miten järjestön jäsenten tuottama sosiaalisen median viestintä huomioidaan järjestön viestinnässä. Esimerkkinä partiolaisten Instagram-kuvat tai twiittaukset, joihin on lisätty #partioscout -aihetunniste tai nuorten partiolaisten perustama Scout Me In -kanava. Sosiaalinen media mahdollistaa keskustelun käymisen niin, että se on helposti myös muiden esimerkiksi uutissivustojen löydettävissä, jolloin yksikin ajattelematon viesti voi käynnistää suuren kohun. Jatkuvasti muuttuva internet-maailma aiheuttaa myös hankaluuksia järjestöille, joissa strategioita ei ole mahdollista päivittää joka vuosi. On kiinnostavaa, miten nämä organisaatiot

Tutkimuksen tulosten perusteella Suomen Partiolaisten

pystyvät vastaamaan uusiin mediavillityksiin strategi-

sosiaalisen median viestinnässä eniten painoarvoa saa

sesti ja nopean viestinnän muuttumisen lisäksi julkai-

partion tavoitemielikuvien vahvistaminen. Tavoitemie-

semaan eri kanavissa laadukasta sisältöä.

likuvia vahvistavia päivityksiä oli 14/44. Päivitysten

sisältö ei kannusta vuorovaikutukseen, mutta osa päivityksistä (9/44) oli internetin kautta osallistumiseen

ESIPUHE Partiotoiminta on ollut minulle tärkeä harrastus ja olen ollut mukana vuodesta 2005 alkaen. Tätä ennen olen myös ollut muutaman vuoden partiossa ollessani 1-2-luokkalainen. Yhdeksän viime vuoden aikana olen päässyt toimimaan lippukunnassa viikkotoiminnassa kuten myös projektiluontoisissa hommissa. Olen pal-

NIMI: Anni Myllärinen OPINNÄYTETYÖ: Partio ja sen kiinnostavuus: Partiolaisten näkemyksiä partion vetovoimaisuudesta

jon pohtinut syitä miksi juuri minä jäin partioon. Suossa uiminen, viikonloppuretken viettäminen saunassa 8 muun ihmisen kanssa ja puurokattilan jäätyminen ovat jääneet minulle parhaiten mieleen partiosta. Partiosta on myös tullut jonkunlainen elämäntapa. Tiesin haluavani tehdä partioon liittyvän opinnäytetyön, mutta aihepiiristä minulla ei ollut mitään ha-

OPPILAITOS JA KAUPUNKI: Humanistinen ammattikorkeakoulu, Kansalaistoiminnan- ja nuorisotyön koulutusohjelma, Äänekoski

juakaan ennen kuin huomasin Suomen Partiolaisten

LIPPUKUNTA JA PIIRI: Lappeenrannan Wallisirkut, Etelä-Karjalan Partiolaiset

ni kesää varten. Silloin voin syventää sosiaalista vah-

aiheita opinnäytetöille. Opinnäytetyön aihe tuli esille työelämän tarpeesta. Valitsin tämän aiheen, koska oma kiinnostukseni sosiaalista vahvistamista/vahvistumista sekä partiota kohden on kasvanut viime aikoina. Tästä saan tulevaisuudessa enemmän pohjaa Ko-Gi kurssillevistamista/vahvistumista ja toteuttaa sitä lippukunnan tasolla.

JOHDANTO JA TAVOITTEET Partio on tällä hetkellä yksi Suomen suurimmista nuorisojärjestöistä. Suomalaisessa partiotoiminnassa on toiseksi eniten lapsia ja nuoria asukaslukuun nähden Euroopan alueella. Kärkisijaa pitää Liechtenstein. Partiolaisia ovat olleet tai ovat vieläkin muun muassa Ruotsin ja Espanjan kuninkaat, Bill Gates, Paul McCartney ja Steven Spielberg. Tässä tutkimuksellisessa opinnäytetyössä tarkastellaan syitä, miksi ihmiset jäävät partioon. Tavoitteena oli selvittää mikä tekee partiosta vetovoimaisen. Lisäksi opinnäytetyössä käsiteltiin myös millaisia mielikuvia ihmisillä on partiosta. Sosiaalisella vahvistamisella ja partiolla on paljon yhteistä. Partiossa lapsista ja nuorista halutaan kasvattaa aktiivisia kansalaisia, jotka vaikuttavat yhteiskuntaan ja sen asioihin. Opinnäytetyön merkitys Suomen Partiolaisille on se, että Suomen Partiolaiset saavat tietoa miksi ihmiset viihtyvät partiossa ja millaisilla motiiveilla ihmiset voi saada kiinnostumaan partiosta. Hyödynnän opinnäytetyössäni viittä eri opinnäytetyötä. Niiden aiheita ovat muun muassa partiolippukuntien jäsenhankinta ja siihen liittyvät asiat, partio-ohjelman uudistuksen vaikutukset lippukuntien

Suomalaisessa partiotoiminnassa on toiseksi eniten lapsia ja nuoria asukaslukuun nähden Euroopan alueella.

toiminnassa, partioharrastuksen sitoutumisen elämyksellinen perusta, partiojärjestön jäsenmäärän kasvattaminen sekä yleinen harrasteopas lapsille ja nuorille. Pietilä, Sara. Partiolippukuntien jäsenhankinta ja jäsenyyksien ylläpito. 2011. Turun ammattikorkeakoulu.

ta. Yhteisössä on pääasiallisesti aikuisia partiolaisia. Kysely piti sisällään neljä perustietoa käsittelevää kysymystä henkilöstä ja niitä esitellään luvussa 5.2. Kysymyksinä olivat vastaajan ikä, sukupuoli, missä partiopiirissä vastaaja toimii sekä toimiiko vastaaja partiolippukunnassa vai partiopiirissä aktiivisesti. Näiden kysymyksien lisäksi kyselyssä kysyttiin min-

Pietilä, Pauliina. Partio-ohjelmamuudistuksen

kä ikäisenä vastaaja aloitti partion, mikä sai vastaajan

vaikutukset lippukuntien toimintaan. 2011.

jäämään partioon sekä vastaajaa pyydettiin kuvaile-

Haaga-Helian ammattikorkeakoulu.

maan partiota kolmella adjektiivillä sekä kertomaan

Jukarainen, Virpi. Partioharrastuksen sitoutumisen elämyksellinen perusta. 2011. Mikkelin ammattikorkeakoulu.

mikä on partiossa kiinnostavin asia. Näiden asioiden lisäksi vastaajia pyydettiin kertomaan, haluavatko he kaverinsa mukaan partioon ja syitä sekä haluaako vastaaja lisää vastuuta partiopes-

Evilä, Anna. Järjestön jäsenmäärän kasvattaminen.

tissään tulevaisuudessa sekä syitä tähän. Vastaajat

2013. Humanistinen ammattikorkeakoulu.

saivat kertoa parhaimman partiomuistonsa ja minkä

Iso-Oja, Maija. Ylivieskan alueen lasten ja

ikäisenä saivat sen.

nuorten harrasteopas. 2012. Humanistinen ammattikorkeakoulu Sosiaalisella vahvistamisella/vahvistumisella ja kuinka se vastaa partion kasvatustavoitteisiin tarkoitetaan sitä, kuinka sosiaalinen vahvistaminen/vahvistuminen voi vaikuttaa kasvatustavoitteisiin partiossa. Erilaisten partioon osallistumisen motiivit ja niiden tarkastelu sosiaalisen vahvistamisen/vahvistumisen näkökulmasta on ollut itselleni hankala asia. Kyselyssä tätä tarkastellaan partiomuistojen avulla. Muistot ja kokemukset ovat tärkeitä ihmisille ja sitä kautta voidaan saada ihmisen alitajunnasta asioita, joita hän ei välttämättä kerro suoraan ja avoimesti. Jos ihmiselle jää muisto tai kokemus, niin hän haluaa niitä lisää. Muisto ei välttämättä ole tapahtumahetkellä niin positiivinen. Ajan saatossa se kuitenkin muuttuu positiivisemmaksi.

TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Partiossa tehdään monenlaisia asioita ja esimerkiksi sosiaalinen vahvistaminen/vahvistuminen on tärkeä osa partiotoimintaa. Partio ennaltaehkäisee sekä tukee nuorten ja lasten kasvua kohti aikuisuutta. Partiossa lapset ja nuoret pääsevät toteuttamaan itseään ihmisenä ja yksilönä yhteiskunnassa. He myös saavat tukea aikuiselta johtajalta, jonka tarkoituksena on olla tukemassa lapsen ja nuoren kasvua. Partioon jäädään useasta syystä, mutta suurimmaksi osaksi syyt ovat muun muassa kaverit, yhdessä tekeminen, retket/leirit ja partion ”me-henki”. Lisää tuloksia sähköisessä muodossa julkaistussa työssä, joka löytyy osoitteesta www.partio.fi/tutkimukset-ja-opinnaytteet

TUTKIMUSKYSYMYKSET Tarkoitukseni on tutkia mikä ihmisiä kiinnostaa partiossa sekä kuinka sosiaalinen vahvistaminen/vahvistuminen vastaa partion kasvatustavoitteisiin. Samalla mietin erilaisten partioon osallistumisen motiiveja ja tarkastelen niitä sosiaalisen vahvistamisen/vahvistumisen näkökulmasta.

AINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT Tutkimus tehtiin kyselytutkimuksena. Vastaajien ikähaarukka oli 15 vuodesta 55 vuoteen. Kysely suoritettiin Facebookin HC-partiolaiset yhteisössä. Yhteisössä on noin 1700 jäsentä, jotka ovat kiinnostuneita partios-

ESIPUHE Tutkielman laatija haluaa kiittää Partio-järjestön edustajia mahdollisuudesta toteuttaa tutkimuskysely järjestön työtekijöillä ja kaikkia kyselyyn osallistuneita Partio-järjestön työntekijöitä!

NIMI: Marko Peura

JOHDANTO JA TAVOITTEET Pitääkö usein kuultu toteamus ”Henkilöstö on organisaation tärkein voimavara” paikkansa myös muualla

PRO GRADU -TUTKIELMA: Työkyvyn johtaminen organisaation ja henkilöstön hyvinvoinnin osatekijänä – Työkykyjohtamisen malli henkilöstön kokemana kolmannella sektorilla

kuin yksityisellä ja julkisella sektorilla? Kysymys on

OPPILAITOS: Turun yliopisto, Liiketaloustiede, Johtaminen ja organisointi

kolmannen sektorin toimijoilla tavoitteena on myös

aiheellinen, koska toimiminen kolmannen sektorin organisaatioissa vaatii työntekijöiltä pyyteetöntä omistautumista, intohimoa ja joskus jopa isoja uhrauksia pääosin ilman taloudellista korvausta tehdystä työstä. Kolmannen sektorin toiminta perustuu pitkälti työntekijöiden vapaaehtoisuuteen, mutta niin sanotun uuden liikevoiton saavuttaminen. Tämä on lisännyt myös palkattujen työntekijöiden määrää sektorilla. Kolmannen sektorin keskeisiä organisaatioita ovat järjestöt eli rekisteröidyt yhdistykset ja säätiöt, joita Suomessa toimii yhteensä yli 135 000 ja jotka työllistävät kymmeniätuhansia työntekijöitä (ks. PRH 2013a; PRH 2013b). Tutkimuksen tarkoituksena on perehtyä siihen, paljonko organisaatiossa etukäteen tunnetut tekijät vaikuttavat henkilöstön kokemuksiin työkyvyn johtamisesta erityisessä toimintaympäristössä.

TUTKIMUSKYSYMYKSET Käsillä olevan tutkimuksen pyrkimys on perehtyä siihen, paljonko organisaatiossa etukäteen tunnetut tekijät vaikuttavat henkilöstön kokemuksiin työkyvyn johtamisesta erityisessä toimintaympäristössä. Edellä kuvatun pyrkimyksen myötä tutkimuksen tarkoitus on löytää vastaus päätutkimuskysymykseen: Mitkä johtamisen osatekijöistä on erityisesti huomioitava kolmannen sektorin organisaation strategiassa, jotta vaikutukset organisaation henkilöstön työkyvyn laatuun olisivat myönteiset? Tästä lähtökohdasta muotoutuivat tutkimuksen osaongelmat, jotka ovat: 1. Vaikuttavatko organisaation toimet, työyhteisö

taitojen hallinta, työn vaatimukset ja esimiestyö

henkilöstön kokemuksiin työkykyjohtamisen

tilasta? 2. Kuinka paljon koulutustaustalla on merkitystä

työkyvyn johtamisen kokemiseen?

AINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT

käsitystä siitä, että työkyky ja sen johtaminen koetaan

Tutkimusaineisto kerättiin verkkopohjaisella kysely-

hyvin eri tavoin.

lomakkeella, johon kerättiin kolmesta eri kolmannen sektorin järjestöstä kaikkiaan 86 vastausta. Partiojärjestö soveltui tutkimuskohteeksi hyvin, koska se on merkittävä työllistäjä Suomen kolmannella sektorilla ja edustaa toimintaperiaatteiltaan kolmannen sektorin ydinaluetta, jossa toiminnan ensisijaisena tarkoituksena on edistää yhteiskunnan hyvinvointia. Kysely perustuu pääosin määrällisiin eli kvantitatiivi-

Tutkimuksen kohteena oli erityinen toimintaympäristö, koska kolmas sektori on toistaiseksi ollut toimialoista vähiten tutkittu ja se eroaa toiminnallisilta lähtökohdiltaan yksityisestä ja julkisesta sektorista. Lisäksi tutkimuksesta tekee ajankohtaisen työelämän muuttumisen myötä kasvava kiinnostus työhyvinvoinnin ja työkyvyn vaikutuksista organisaatioiden tuottavuuteen ja tätä kautta tuloksellisuuteen.

siin osuuksiin, johon on kuitenkin lisätty kaksi avointa kysymystä mittaamaan osittain myös vastaajien laadullisia ajatuksia. Tulosten analysoinnissa käytettiin pääasiassa määrällisiä monimuuttujamenetelmiä, joita arvioitiin tietokoneavusteisesti. Monimuuttujamenetelmistä pääosassa ovat faktorianalyysi ja regressioanalyysi. Avoimia kysymyksiä arvioidaan myös lyhyesti teemoittelun avulla.

JATKOTUTKIMUSAIHEET Käsillä oleva tutkimus osoitti, että työkyvyn johtamistakin voidaan tutkia määrällisillä tutkimusmenetelmillä huolimatta käsitteen moninaisesta luonteesta, joita yleensä tutkitaan laadullisilla menetelmillä. Työkyvyn johtamisen tutkimista olisi kuitenkin hyvä edelleen laajentaa, olivatpa menetelmät sitten määrällisiä tai laadullisia, niin organisaation kuin yksilön näkökulma

TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET

huomioiden. Erityistä huomiota voitaisiin kiinnittää sel-

Johtamisen osatekijöistä aikaisemman tutkimustiedon

laisten mittareiden kehittämiseen, jotka tarjoavat mah-

valossa esiin nousi neljä keskeistä työkykyjohtamisen

dollisuuden tulkita organisaation toimien vaikutusta

osatekijää, joihin tässä tutkimuksessa tarkemmin pe-

työkyvyn johtamiseen, koska tämän hetken tutkimus-

rehdytään. Nämä osatekijät ovat organisaation toimet,

tiedon valossa vaikuttaa siltä, että tämän tutkimuksen

työyhteisötaitojen hallinta, työn vaatimukset ja esi-

ala koetaan toistaiseksi puutteelliseksi.

miestyö. Näistä osatekijöistä luotiin siis oheisen tut-

Tämän tutkimuksen perusteella yksi lisää tutkimus-

kimuksen muuttujat, joilla pyritään selittämään työky-

tietoa kaipaava aihe vaikuttaa olevan esimiehen tuke-

kyjohtamisen kokemista kolmannen sektorin palkatun

minen työkyvyn johtamisessa. Tältä alueelta näyttää

henkilöstön keskuudessa. Tutkimusta varten luotiin

puuttuvan tietoa siitä, mitä työkaluja esimiehellä on

tutkimusasetelma, joka on johdettu työkykyjohtami-

työkyvyn johtamisessa unohtamatta toisaalta johdon

seen liittyvän aikaisemman tutkimustiedon ja kirjalli-

antamaa tukea esimiehille näiden oman työkyvyn yl-

suuden kautta.

läpitämisessä. Työkykyä ei voida kuitenkaan johtaa

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että työkykyjohta-

pelkän tutkimustiedon valossa ja tästä syystä organi-

misen osatekijöistä korostuvat erityisesti organisaation

saatioiden on kyettävä toimimaan omalle organisaati-

toimet ja työyhteisötaitojen hallinta työkykyjohtami-

olle parhaiten soveltuvilla menetelmillä. Tutkimuksista

sen myönteisessä kokemisessa. Toisaalta esimiestoi-

saatava tieto kuitenkin antaa kaikkien sektoreiden toi-

milla oli vain lievä myönteinen ja työn vaativuudella

mijoille mahdollisuuden löytää erilaisia toimintatapoja

negatiivinen vaikutus työkyvyn kokemiseen. Alkupe-

ja nähdä, mitkä niistä on todettu toimivan parhaiten.

räisen tutkimusasetelman lisäksi tuloksista havaittiin,

Työkykyinen henkilöstö on joka tapauksessa monen te-

että koulutustaustalla oli myös merkitystä yksilön ko-

kijän summa, ja ilman työantajan, työntekijän ja työter-

kemuksiin työkyvystään.

veyshuollon yhteistä tavoitteen määrittelyä henkilöstö

Tutkimustulokset voidaan tulkita niin, että organisaatio voi omalla toiminnallaan vaikuttaa henkilöstön

harvoin voi saavuttaa asetettua päämäärää.

kokemaan työkyvyn johtamiseen, mutta viime kädessä yksilön työkykyyn vaikuttavat hyvin monet osatekijät, eikä yhteen osa-alueeseen keskittyminen johda toivottuun lopputulokseen. Toisaalta koulutustaustalla todettiin olevan merkitystä työkyvyn kokemiseen, joka tukee

ESIPUHE Kun liityin partioon vuonna 2003, tulin maailmaan, johon olin toivonut pääseväni jo lapsena, mutta vasta oman lapseni kautta se tuli mahdolliseksi. En tiennyt, että aikuisen olisi mahdollista muutoin liittyäkään partioon. Minä jäin ”kiinni” partioon. Kuten viimeisen tekemäni pienen haastattelututkimuksen (2014 Jyväskylän kasvatustieteellinen tiedekunta, proseminaarityö) kautta ilmeni, partiota eivät lapsena, saati aikuisina mukaan liittyneet mieltäneet suoraan harrastukseksi, mutta eivät myöskään vapaaehtoistyöksi, vaan Partiota kuvailtiin Elämäntapana. Partioon kasvettiin mukaan ja siitä tuli osa jokapäiväistä elämää. Mitä on elämä ilman partiota? Ensimmäiseksi kiinnostuin Aalto yliopistossa tutkimaan johtajien motivoitumista partiossa tapahtuvaan johtamis-

NIMI: Räsänen-Ala-Aho Marja-Leena

työhön. Tein haastattelututkimuksen kohdistaen sen Lontoon Jamboreella mukana olleisiin aikuisiin partiojohtajiin. Mikä ihmisiä motivoi partiossa? Miksi he ovat mukana toiminnassa? Mikä saa heidät jatkamaan tehtävissään?

PROSEMINAARI -TUTKIELMA: Aikuisen pitkä ura partiovapaaehtoistyössä. Uudenmaan partiopiirin aikuisten johtajien näkemyksiä pitkään partiouraan vaikuttavista tekijöistä. OPPILAITOS: Jyväskylän yliopisto, kasvatustieteiden laitos LIPPUKUNTA JA PIIRI: Tuuspartio, Uudenmaan Partiolaiset

Sen jälkeen seurasi partiojohtamisen johtamistyylien tutkimista. Viimeiseksi halusin selvittää pitkien partiourien taustalla olevia tekijöitä, sillä kävin itseni kanssa keskustelua, että miksi minä tätä teen? Mikä minua sitoo? Ja sitten laajensin näkökulmaa. Miksi muut ihmiset jäävät partioon? Kaksi ensimmäistä työtäni tein Aalto yliopistoon (Helsingin kauppakorkeakoulu, 2010). Ja viimeisimmän työni tein Jyväskylän kasvatustieteelliseen tiedekuntaan. Olen nauttinut opinnäytetöiden tekemisestä. Monet niistä ovat selvittäneet omia käyttäytymismallejani ja tiivistäneet ajatteluani, avanneet ilmiöitä partiotoiminnan takana. Olen myös saanut vastauksia kysymyksiin, jotka ovat askarruttaneet mieltäni partiossa ja sen toimintakäytänteissä. Vertailukohtia työelämään on monia. Suosittelen kaikille opintojen lopputyöksi harrastuksen kautta nousevia aiheita. Siinä yhdistyvät hyöty ja huvi, mitä suurimmassa määrin.

Mikä ihmisiä motivoi partiossa? Miksi he ovat mukana toiminnassa? Mikä saa heidät jatkamaan tehtävissään?

JOHDANTO JA TAVOITTEET Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää aikuisten partiojohtajien pitkien pestiurien taustalla olevia motivaatio- ja sitouttamistekijöitä. Tavoitteena on löytää näkemyksiä, mitkä erilaiset tekijät mahdollisesti vaikuttavat pitkään partioharrastukseen tai vapaaehtoistyöhön motivoivasti ja sitouttavasti. Tavoitteena oli myös tarkastella partiossa toiminnan kokemusta harrastuksena tai vapaaehtoistyönä. Tutkimuksen taustalla ajatuksena oli löytää näkemyksiä, joiden avulla partioon rekrytoitavien aikuisten sitoutumista partiossa tapahtuvaan vapaaehtoistyöhön voitaisiin kehittää ja jatkaa siten partiossa toimimisen periodia. Aiempaa tutkimusta asiasta on olemassa hyvin vähän. Vapaaehtoistyön motivaatiotekijöitä yleisesti on tutkinut Suomessa useilla eri tutkimuksella Anne Birgitta Pessi (Yeung) vuosien 1999 jälkeen. Ulkomaisten tutkimusten näkökulmina ovat olleet vapaaehtoismotivaatiotekijät ja johtaminen vapaaehtoistyössä.

TUTKIMUSKYSYMYKSET

ja mahdollisuuden osallistua toiminnan kehittämiseen

Tutkimuksen tarkoituksena oli löytää partiojohtajia

omalla panoksellaan kehittyen samalla itse henkilönä.

pitkäaikaiseen vapaaehtoistyöhön motivoivia ja sitouttavia tekijöitä. Tutkimuskysymykset, joihin pyrin löy-

JATKOTUTKIMUSAIHEET

tämään vastaukset olivat seuraavat:

Tämän tutkimuksen perusteella voisi löytää joitakin yleisnäkemyksiä siitä, miten vapaaehtoiset, nimen-

1. Koetaanko partiossa oleminen vapaaehtoistyönä

omaan aikuiset voitaisiin saada sitoutumaan pitkäai-

kaiseen toimintaan partiossa ja miten toiminnasta siten

vai onko kysymyksessä harrastus?

2. Mikä tai mitkä ovat partioharrastukseen tai

tulisi myös tapa elää. Partiotoimintaan on tänä päivänä

yhä vaikeampi sitouttaa ihmisiä pitkiksi ajoiksi. Ajasta

vapaaehtoistyöhön motivoivat tekijät?

3. Mitkä ovat sitouttavat tekijät, jotka edesauttavat

käyvät kisaa monet harrastukset, muut elämäntilanteet

partiossa toimivia henkilöitä kiinnittymään

ja työ. Vaikka ajankäyttö on vuosikymmenen aikana vä-

pitkään partio-uraan?

hentynyt, erityisesti nuorten kohdalla, heistä lähes 70 % olisi halukas osallistumaan muun muassa oppilaitok-

AINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT

sen tai työantajan järjestämään toimintaan koulu- tai työaikana. Puolet suomalaisista kertoo myös, että jos

Tutkimusta varten haastateltiin viittä (5) henkilöä Uu-

heitä pyydettäisiin mukaan, he tulisivat (Yeung 2011, 4

denmaan partiopiirin alueella, kohdistaen haastattelut

mukaan Pessi 2002 ja Pessi 2008, 172). Suora toiminta

henkilöihin, joilla oli suhteessa ikäänsä pitkään jatku-

voi olla paras malli.

nut partioura takana. Tutkimus tehtiin syvähaastatteluna teemahaastattelurungon pohjalta.

Vaikuttaisi, että rekrytoitaessa uusia aikuisia toimijoita, on huomionarvoista, että kouluikäisten, partioon

Teoriapohjana käytettiin Anne Pessin (Yeung) vuon-

halukkaiden lasten äidit ja isät ovat partiotoimijapoten-

na 2005 luomaa timanttimallin teoriapohjaa, vapaa-

tiaalia parhaimmillaan huolimatta siitä, onko taustalla

ehtoistyön motivaatiotekijöitä luotaavan mallin kahta

aiempaa partiolaisuutta vai ei. Tämä voisi tarkoittaa par-

tekijää: jatkuvuutta ja läheisyyttä. Haastatteluaineisto

tiotoiminnassa toiminnan tarkempaa konseptointia ja

litteroitiin, aineistosta nousevat alkuperäisilmaukset

erilaisten toimintamallien mukaan tuomista toimintaan.

siirrettiin taulukkoon, ilmaukset pelkistettiin ja kerät-

Kansainvälisissä tutkimuksissa (esim. Evans & Saxton

tiin klustereiksi ja lopuksi tarkennettiin uudelleen muo-

2005) on hahmoteltu vapaaehtoistoiminnan tuotteista-

toiltuihin yläluokkiin.

mista ja räätälöintiä (Pessi & Oravasaari 2010, 190).

Alueita, joita käsiteltiin työssä omina alueinaan oli-

Mahdollisia ja mietittäviä olisivat tässä ehkä jo osas-

vat seuraavat: Vapaaehtoistyötä vai harrastus, partio

sa Suomea pientä jalansijaa saaneet perhe- tai aikuis-

valintana, pestien merkitys – roolit ja kehittymismah-

partiotoiminta, jotka mahdollistaisivat laajemman

dollisuudet, arvojen vaikutus, yhteisöllisyys ja yhtei-

kohderyhmän osallistumisen (www.suomenpartio.fi,

sön toiminta sitoutumisessa, näkemyksiä johtamisen,

24.1.2014). Väestö ikääntyy ja nuoria toimijoita on ai-

organisoinnin ja henkilökohtaisen tuen merkityksestä

empaa määrällisesti yhä vähemmän.

sitouttajina.

Projekteissa olisi hyvä määritellä ja fokusoida kohderyhmät, sekä kohdistaa suunnitellen nimenomaan

TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET

toimintaa heidän toiveidensa ja tarpeidensa kautta, kuten Pessi ja Oravasaari ovat todenneet (2010, 190).

Tulosten perusteella partio näyttää koettavan ensisi-

Projektien tuotosten olisi tuotettava suurelle joukolle

jaisesti elämään kiinteästi kuuluvana harrastuksena,

elämyksiä ja mielihyvää. Projektipalautteiden huomioi-

elämäntapana. Partiouraan motivoivia tekijöitä näyttää

minen ja niiden kautta toiminnan kehittäminen voivat

tämän tutkimuksen perusteella löytyvän uusiutuvista,

olla tässä keskeisiä.

omia henkilökohtaisia arvoja ja kiinnostuksen kohteita

Koska johtaminen ja siihen liittyvät, palaute, kiitos

myötäilevistä partiopesteistä. Yhteneväiset arvot har-

ja palkkiot, olivat sitouttajina keskeisiä, tarkoittaisi

rastuksen ja organisaation kanssa toimivat vahvoina si-

tämä formaalia johtajien johtamisosaamisen lisäämis-

touttajina. Sitoutumista edesauttavat lisäksi toiminnan

tä. Lisäksi johtamiseen liittyen konseptoitua, formaa-

yhteisöllisyys, yhteisön ja johtajien henkilökohtainen

lia vapaaehtoisten pestausta ja pestikeskusteluja, eli

tuki toimijalle, kokemus omasta kehittymisestä ja mah-

työsopimusta ja kehityskeskustelua, työelämäkielellä.

dollisuus vaikuttaa tekemisen kautta partio-organisaa-

Nämä toisivat jatkuvuutta ja sitoutumista vapaaehtois-

tion kehittymiseen. Johtamisella ja pestituella sekä kii-

ten joukossa.

toksella ja palautteella näyttää myös olevan merkitystä

Erinomainen tapa voisi olla myös nykyistä suunni-

jatkamiselle harrastuksessa. Tämä tutkimus osoittaa,

telmallisempi, aktiivisten henkilöiden tietoinen kas-

että aikuisen pitkä ura vapaaehtoistyössä näyttäisi vaa-

vattaminen vastaamaan toiminnoista pestipolutuksella

tivan arvomotivaation lisäksi formaalia johtamista pa-

ja tarpeellisella sekä pestiin määritellyllä, pakollisella

lautteen ja kiitoksen tukemana, kehittyvän pestipolun

koulutuksella (Finkelstein 2007, 10).

ESIPUHE Tein proseminaaritutkielmani Turun yliopiston kansatieteen oppiaineeseen vuonna 2014. Kansatieteen kenttä on laaja, joten halusin valita minua varmasti innostavan ja kiinnostavan kulttuuriaiheen, jonka tutkimustuloksista olisi hyötyä tulevaisuudessakin. Aktiivisen partio-harrastukseni takia tuntui oikealta ratkaisulta valita proseminaaritutkielman aiheeksi

NIMI: Crista Sinisalo KANDIDAATINTUTKIELMA: Partiolaisena Facebookissa: Partiojohtajien käsityksiä sosiaalisen median käytön etiikasta ja partion julkisuuskuvasta. OPPILAITOS: Turun yliopisto, Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, Kansatiede LIPPUKUNTA JA PIIRI: Nuotiotytöt, Lounais-Suomen Partiolaiset

jotakin omaan harrastukseen liittyvää. Lopullinen aiheenvalinta tapahtui omien partioaiheisten sosiaalisen median kokemusteni perusteella. Joissakin Facebookin partioryhmissä ja partioaiheisilla sivuilla käydyt keskustelut sekä yksittäiset kommentit ovat saaneet minut pohtimaan, mikä on partiolaisilta hyväksyttävää käytöstä ja mitä ihmiset partiolaisilta odottavat. Olen myös itse useasti joutunut punnitsemaan, mitä voin partiolaisena julkaista Facebookin henkilökohtaisessa profiilissani antamatta huonoa esimerkkiä kaverilistaltani löytyville alaikäisille.

JOHDANTO JA TAVOITTEET Proseminaaritutkielmani aiheena on sosiaalisen median käytön etiikka partiojohtajien näkökulmasta. Sivuan tutkielmassani myös partion julkisuuskuvaa ja sitä, miten partiolaisten toimiminen sosiaalisessa mediassa vaikuttaa julkisuuskuvan rakentumiseen ulkopuolisille henkilöille. Tutkielmani tarkoituksena oli käsitellä partiojohtajien kokemuksia sosiaalisen median käytön etiikasta ja peilata niitä henkilökohtaisiin kokemuksiini.

TUTKIMUSKYSYMYKSET Johtavana tutkimuskysymyksenäni oli se, miten partiolaisten tulisi edustaa järjestöään ja näkyä Facebookissa, ja mikä on partiojohtajilta hyväksyttävää käytöstä sosiaalisessa mediassa.

AINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT Lähestyin aihetta toteuttamalla Webropol-kyselyn ja jakamalla sen HC-partiolaiset -Facebook-ryhmässä. Kysely oli tarkoitettu partiojohtajille, ja lähes kaikki vastaajani olivatkin täysi-ikäisiä ja partiojohtajakoulutuksen käyneitä. Onnekseni vastaajia kertyi jopa 173 kappaletta, ja sain kasaan oivallisen, sukupuolijakaumaltaan todenmukaisen, sekä peittävyydeltään lähes koko Suomen laajuisen kyselytutkimusaineiston. Kysymykset olivat suurimmaksi osaksi yksinkertaisia monivalintakysymyksiä liittyen partiojohtajien omaan Facebookin käyttöön sekä heidän mielipiteisiinsä omasta

Mikä on partiolaisilta hyväksyttävää käytöstä ja mitä ihmiset partiolaisilta odottavat.

ja muiden partiolaisten Facebookin käytöstä. Lisäksi mukana oli avoimia kysymyksiä, jotka tuottivatkin hedelmällisiä pohdintoja partiolaisten esiintymisestä sosiaalisessa mediassa.

TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkielma onnistui mielestäni vastaamaan hyvin alkuperäisiin tutkimuskysymyksiini. Oli hauska huomata, etten ole yksin pohdintojeni kanssa, vaan että muidenkin partiojohtajien mielissä liikkuu samankaltaisia kysymyksiä ja ongelmia. Tutkielmani osoitti, että partiojohtajien mielestä sosiaalisen median eettiseen puoleen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota, ja mahdollisesti järjestää piirien tai keskusjärjestön taholta jopa aiheeseen liittyvää koulutusta. Suurin osa vastaajista oli kuitenkin sitä mieltä, ettei ”partiosomen” käyttöä tulisi valvoa liikaa, vaan antaa jokaiselle vapaat kädet toimia haluamallaan tavalla.

JATKOTUTKIMUSAIHEET Partiolaisia ja sosiaalista mediaa sekä partion verkkoimagoa on tähän mennessä tutkittu yllättävän vähän, joten työnsarkaa riittää vielä pitkäksi aikaa. Facebook oli jokaisen kyselyyni vastanneen 173 partiojohtajan mielestä hyödyllinen partioviestinnän väline. Aiheeseen liittyvää tutkimusta pitäisi siis ehdottomasti jatkaa, jotta sosiaalisen median voimavarat saataisiin toden teolla valjastettua partioharrastuksen käyttöön.

LISÄTIETOA Partioaiheisen opinnäytetyön tekeminen oli antoisaa ja herätti ehdottomasti kipinän jatkaa saman aiheen parissa. Olin myös todella tyytyväinen Suomen Partiolaisten opinnäytetyökoordinaattorilta ja kasvatuspäälliköltä saamiini vinkkeihin ja tukeen. Valitettavasti jouduin karsimaan monia mielenkiintoisia lisätutkimusaiheita proseminaaritutkielmastani, sillä muuten siitä olisi tullut aivan liian laaja. Aionkin pitäytyä samankaltaisissa aiheissa myös Pro gradu -tutkielmassani ja hyödyntää jo olemassa olevaa kyselytutkimusaineistoani. Kaiken kaikkiaan partioaiheisen työn tekeminen oli yllättävän mielenkiintoista ja innostavaa. Odotan jo innolla, että pääsen kunnolla aloittamaan pro gradu -tutkielmani teon ja palaamaan taas samojen kysymysten äärelle.

* 35

SUOMEN PARTIOLAISET – FINLANDS SCOUTER RY TÖÖLÖNKATU 55, 00250 HELSINKI PUH. (09) 886 51 100, FAX (09) 886 51 199 INFO@PARTIO.FI

WWW.PARTIO.FI

WWW.SCOUT.FI

WWW.PARTIO.FI/TIETOA-MEISTA/OPINNAYTETYON-TEKEMINEN

Vuosien 2015–2016 aikana on mahdollista toteuttaa monenlaisia opinnäytetöitä liittyen Suomen Partiolaisten Roihu 2016 suurleiriin. Lisätietoja RoihuAkatemian rehtorit Jari Pöyhönen ja Tarja Nieminen www.roihu2016.fi.