Partiovuosi 2014

Page 1

Partiovuosi 2014

KURKISTUS SUOMEN SUURIMMAN NUORISOJÄRJESTÖN TOIMINTAAN




Julkaisija

Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry

Julkaisuvuosi

2015

Toimittanut

Elina Kamppari

Ulkoasu ja taitto

Teppo Jäntti / Kallo Works

Valokuvat

Alina Ainola, Anna Enbuske, Joel Forsman, Roman Heimhuber, Vilma Issakainen, Mikko Jalo, Teppo Jäntti, Laura Korppinen, Antti Kurkinen, Joni Kuusisto, Miska Loimaala, Susanna Oksanen, Tatu Pakarinen, Tuomas Puurtinen, Aapo Rainio, Lasse Roiha, Otto Saikkonen, Joonas Salli, Ilona Savitie, Pekka Urhonen, Timo Vehviläinen ja Anna Vikström

Painatus

Multiprint Oy


Tässä vuosikirjassa 6 Strategia 7

Partiotarinan juoni on luottamus ja hyvä seura

10

Jäsenmäärä ei kasvanut sattumalta

12

Piirit auttoivat lippukuntia kasvamaan

14

Sitoutuneet vapaaehtoiset takaavat menestyksen

16

Vaeltajalle leiri on vapaaehtoistyötä ja hupia

18

Partioon voi aina palata

20 Leirimatkalla voi ylittää itsensä – ja vuoren 22 Hyvä tiimi ja valmistautuminen ratkaisevat kisoissa 26 SuomiAreenalla partionuoret verkostoituivat ja vaikuttivat 30 Arvojohtamisen koulutus opettaa ymmärtämään erilaisia motiiveja 34 Nuoret ja konkarijohtajat muodostivat yhdessä arvojohtamisen teesit 36 Päätöksentekoon osallistuminen on osa partiota 40 Adventtikalenterien tuotolla matkustetaan vaikka suurleirille 42 Uusi koulutusvene hankittiin talkootyöllä 44 Finnish Guides and Scouts representing the Movement 46 Suomalaiset eturivissä maailmankonferenssissa 48 Nuoret mukaan nepalilaisten partiolaisten päätöksentekoon 54 Partiolaiset oppivat toimimaan turvallisesti 56 Partiossa hankittu osaaminen tehdään näkyväksi ja ymmärrettäväksi 58 Partiojohtajan jatkokoulutus antoi rohkeutta tarttua uusiin pesteihin 62 Partiomestari-sarjasta iloittiin kotikatsomoissa ja kulisseissa 66 Suurjuhla oli tuhansien partiolaisten kesän kohokohta 68 Partiotapahtumassa pääsee näyttämään kyntensä ammatillisestikin 70 Hyvien tekojen kampanja innosti mukaan 72 Nya kommunikationskanaler på scoutläger 74

Nuorten omasta partiomeemisivustosta tuli hitti

78 Toiminta lippukunnassa 84 Talouden tunnuslukuja 88 Tuloslaskelma 90 Tase 92 Tulos toiminnanaloittain 94 Toiminnassa mukana


6

Strategia Toimintavuosi 2014 oli Tampereen jäsenkokouksessa 2011 hyväksytyn ja Kouvolan jäsenkokouksessa 2012 edelleen vahvistelun Strategia 2020:n viimeinen toimintavuosi. Toimintaa toteutettiin strategiassa määriteltyjen painopisteiden mukaisesti. 1

Par ti o to i mi nt a

partion laatulupaus pitää kaikkialla suomessa • Partiossa toteutetaan monipuolista, laadukasta ja tavoitteellista ohjelmaa. • Lippukuntia tuetaan laadussa, kasvussa ja avoimuudessa erityisesti aluetyön kautta kaikkien toiminnanalojen voimin. • Partio on merkittävä kasvattaja jokaisessa ikäkaudessa. II

yh te i s k unt a

partio on suomen vaikuttavin nuorisojärjestö, jolla on tunnustettu asema suomalaisessa yhteiskunnassa • Partio on vaikutusvaltainen aloitteentekijä lapsia ja nuoria koskevassa keskustelussa ja päätöksenteossa. • Partiossa nuoret päättävät. • Partion strategiset kumppanuudet tukevat partion toimintaedellytyksiä. III

Br än d i

jokainen partiolainen on ylpeä harrastuksestaan • Partio näkyy suomalaisessa yhteiskunnassa nuorten liikkeenä ja sen imago on houkutteleva. • Partiolla on vahva viesti, joka välittyy kaikilta partion tasoilta. • Partio antaa jäsenistölleen myönteisen kokemuksen ja siitä kerrotaan mielellään myös muille.


7

Partiotarinan juoni on luottamus ja hyvä seura

Anna Munsterhjelm Puheenjohtaja

Suomessa kerrotaan joka vuosi miljoonia tarinoita partiosta. Uuden sudenpennun ensimmäisestä retkestä, partiotaitokisojen kommelluksista, kesäleirin iltanuotion huikeasta tunnelmasta. Vanhemman ylpeydestä, kun oma nuori johtaa ensimmäisen projektinsa. Osallistujan tyytyväisyydestä, kun partiolaiset hoitivat tapahtuman järjestelyt jälleen mainiosti. Keräsimme tähän vuosikirjaan kolmisenkymmentä tirkistysaukkoa erilaisiin partiokokemuksiin vuoden 2014 varrelta. Kaikissa kertomuksissa on jotain yhteistä: Niissä pääosan esittäjä tekee jotain itselleen vierasta ja jännää, ylittää ehkä pelkonsa, oppii uutta, saa onnistumisen - joskus myös epäonnistumisen - kokemuksia. Ja ihan siinä lähellä on joukko kavereita, jotka tukevat ja tekevät yhdessä hänen kanssaan. Kukaan ei jää yksin. Sellaisten kokemusten ja sellaisen yhteisön mahdollistaminen lapsille ja nuorille on tärkeintä, mitä harrastus ja vapaaehtoistyö voi tarjota. Lapset ja nuoret voivat osoittautua luottamuksen arvoisiksi ja kasvaa sen mittaisiksi vain, jos heihin luotetaan. Ja kun luottamus omiin kykyihin ja muihin ihmisiin vahvistuu, nuori osaa ja haluaa tehdä hyvää muillekin. Se ei ole ihan vähän, ja siksi voimme olla todella ylpeitä siitä, että vuonna 2014 pystyimme tarjoamaan partiokokemuksia yhä useammille suomalaisille. Partion jäsenmäärä ja näkyvyys on kääntynyt kasvuun määrätietoisen työn ansiosta, ja se vaatii sitä jatkossakin. Tulemme paiskimaan kovasti hommia, että partio olisi paras paikka tehdä vapaaehtoistyötä ja että jokainen partiosta kiinnostunut voisi löytää täältä oman paikkansa. Meillä on voimakas usko siihen, että partion avulla voidaan ratkaista yhteiskunnan suurimpia ongelmia: yksinäisyyttä, eriytymistä ja yhdessä tekemisen puuttumista. Se on aikamoinen tavoite, jonka eteen haluamme tehdä töitä porukalla - ja pitää samalla hauskaa.


Partion laatulupaus pit채채 kaikkialla suomessa


partio on kasvattanut suosiotaan merkittävästi koko maassa. jäsenmäärän kasvu on ollut määrätietoisen työn tulosta: uusia ryhmiä on perustettu ahkerasti ja uusia lippukuntia on syntynyt. olemme saaneet mukaan toimintaan lisää lapsia, nuoria ja ilahduttavan paljon myös uusia aikuisia. yhä useammat partiolaiset ja heidän kaverinsa ovat siis retkeilleet lähimaastossa, leireilleet ulkomailla ja kokoontuneet tuhansien kavereiden kanssa iltanuotiolle.


10

Jäsenmäärä ei kasvanut sattumalta

Annika Jouhki 26 Kasvukoordinaattori, Suomen Partiolaiset

Jokainen alue ja partiopiiri tarvitsevat erilaista tukea. Vuonna 2014 Suomen Partiolaiset päätti panostaa piirien jäsenmäärän kasvattamisen tukemiseen ja palkata kasvukoordinaattorin. Yhdessä Suomen Partiolaisten puheenjohtajan ja toiminnanjohtajan kanssa tapasimme kaikkien piirien edustajat ja kävimme perusteellisesti läpi piirien toimintaa. Kehitimme kysymyspatteriston, jonka avulla saimme kattavan kuvan piirien toiminnasta, alueohjauksesta, taloudesta, henkilöresursseista ja jäsenmäärän kehityksestä viime vuosina. Haastoimme piirit analysoimaan nykytilaansa ja miettimään, mitkä toimenpiteet voisivat vaikuttaa jäsenmäärän kasvuun. Ensimmäisen tapaamisen jälkeen tuimme puheenjohtajan kanssa piirejä kasvusuunnitelmien tekemisessä. Piireissä suunnitelmia työstettiin vaihtelevin kokoonpanoin, joko osaksi toimintasuunnitelmaa tai omaksi suunnitelmakseen. Tärkeintä oli, että piiri itse määritteli tavoitteet ja sen, miten niihin päästään. Vaikka piirit vaihtuivat, aiheet pysyivät hyvin samoina. Pyrimme jakamaan muiden piirien kokemuksia, käytäntöjä ja suunnitelmia myös muille hyödyksi. Piirien kanssa jäsenkasvun työstäminen sujui rakentavissa merkeissä ja uskon, että tsempistämme ja asettamistamme määräajoista oli hyötyä asioiden eteenpäin saattamisessa. Vuoden aikana perustimme myös Parempi lippukunta -sivuston. Siellä jaetaan lippukuntien kertomuksia, onnistumisia ja hyviä käytäntöjä. Kasvukoordinaattorina olen pyrkinyt parhaani mukaan tukemaan piirejä kasvusuunnitelmien teossa, jakamaan hyödyllistä materiaalia ja pysymään ajan tasalla piirien toimista ja ajankohtaisista ongelmista.


ol i , ett ä i its e pa rt iop iiri mä äri tt el ee t .” ka svu ll ee n ta vo itt

”Tärk ein tä


12

Piirit auttoivat lippukuntia kasvamaan

Antti Koistinen 26 Piirinjohtaja 2013 – 2014, Uudenmaan Partiopiiri

Uusmaalaisen partion jäsenmäärän kasvu on kertomus onnistuneesta strategisesta johtamisesta, jonka avulla saatiin koko piiri sitoutumaan työhön yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Havaitsimme keväällä 2011 jäsenkantamme katoavan vajaan parinsadan jäsenen vuosivauhtia. Partio käytännössä hiipuisi kuoliaaksi, jos mitään ei tehtäisi. Suurten organisaatiouudistusten sijaan keskityimme kaikkein tärkeimpiin eli piirin lippukuntiin. Uudenmaan kasvun kivijalka muurattiin vuosina 2011– 2012, jolloin jäsenmäärän lasku saatiin pysähtymään. Näinä vuosina partiossa lanseerattiin käsite EVP, ei-vielä-partiolainen, joka henkii ajatusta siitä, että jokaisesta voi tulla partiolainen. Suurin työ keskittyikin mielikuvien muokkaamiseen: partio on harrastus, johon kuka vain voi koska tahansa liittyä. Jo vuoden 2012 piirileirillä joka kymmenes osallistuja oli EVP. Käänsimme fokuksen uusiin aikuisiin, joita ilman yksikään lippukunta ei kasvaisi. Teimme koko maakunnan kattavan roadshow-kiertueen, jonka yhteydessä kävimme puhumassa kasvusta lippukunnille. Lisäksi palkkasimme piiritoimistolle oman työntekijän pelkästään lippukuntien kanssa työskentelyyn. Hänen panoksensa osoittautui nopeasti äärimmäisen arvokkaaksi: uusia lippukuntia perustettiin ja hiipuneita elvytettiin yhteensä kahdeksan kappaletta kahdessa vuodessa. Syksyllä 2013 alkanut tv-sarja Partiomestari oli osaltaan vaikuttamassa siihen, että partion suosio räjähti lopulta lähes koko maassa. Kesällä 2014 kuulimme jymyuutisen: piirin jäsenmäärä oli kasvanut lähes viidenneksen yhdessä vuodessa. Kunnon tarinassa on aina alku, keskiosa ja loppu. Itse toivon, että emme olisi nyt lopussa, vaan keskiosan kynnyksellä. Uusimaa on koko Suomen kasvavin maakunta. Olisi rikollista antaa jäsenmäärän kasvun jäädä tähän. Uutta vaihdetta silmään!


”Näyt imm e ,

ett ä pa rt io n ku ka on ha rr ast us , jo ho ta ha ns a vo i liitt yä .”


14

Sitoutuneet vapaaehtoiset takaavat menestyksen

Ilona Seppälä 21 Lippukunnanjohtaja, Euran Peurat

Yhteinen nuotioilta elokuussa on perinteisesti aloittanut Euran Peurojen syksyn toiminnan. Viime elokuussa paikalla oli ennätykselliset 70 partiosta innostunutta henkilöä – seitsemän kertaa enemmän kuin aiemmin. Nuotioillan sää ei ollut ihanteellinen: ukkonen jyrisi ja sade kasteli kaiken. Siitä huolimatta nuotioilta oli menestys: saimme kymmenen sudenpentua uuteen laumaan ja saman verran täydennystä muihin ryhmiin. Vaikka uusien kiinnostuneiden lasten ja nuorten määrä yllätti, on se tulosta tehdystä työstä. Panostimme toden teolla uusien aikuisten rekrytointiin. Keväällä kysyimme lippukuntamme lasten vanhemmilta, miten he tahtoisivat auttaa lippukuntaa. Kartoitimme myös silloisten jäsentemme kouluikää lähestyvät pikkusisarukset ja kyselimme heidän vanhempiaan mukaan toimintaan. Näillä keinoilla turvaamme tasaisen kasvun ja pääsemme joka syksy perustamaan ainakin yhden uuden ryhmän. Syksystä lähtien kaikissa ikäkausissamme onkin ollut aikuiset johtajat vähintäänkin tukemassa toimintaa. Kiitos lippukuntamme menestyksestä kuuluu partion ilosanomaa levittäneille lapsille ja sitoutuneille aikuisille. Lippukunnanjohtaja on lähinnä pitänyt langat käsissään ja kannustanut uudenlaisiin toimintamalleihin. Pienet teot merkitsevät: loppukesän lenkeillä jakelin siskoni kanssa kymmeniä mainoksia euralaisten lapsiperheiden postilaatikoihin. Lisäksi lippukunnan 60-vuotisjuhlat toivat oman näkyvyytensä toiminnalle. Myös uusituilla nettisivuilla ja lippukunnan Facebook-sivulla on ollut keskeinen rooli. Minulle, 20-vuotiaalle lippukunnanjohtajalle, tämä kaikki on antanut uskoa omaan osaamiseen.


a, la ste n van he mm ilt aa t au tt mit en he ta ht ois iva .� aa nt ku lip pu

�K ysy imm e


16

Vaeltajalle leiri on vapaaehtoistyötä ja hupia

Meri-Tuuli Suomi 21 Vaeltaja, Perttelin Piketit

Piiru oli Lounais-Suomen Partiopiirin leiri, joka kokosi Evon maisemiin 3 500 partiolaista kaikista ikäkausista. Itse olin mukana leirin tiedotustiimissä. Nettiä ja sosiaalista mediaa päivittäessäni pääsin kiertelemään leirialueella. Kerrankin minulla oli myös loistava mahdollisuus osallistua 18  –  22-vuotiaille suunnattuun vaeltajaohjelmaan. Piiru-leirillä järjestettiin myös valtakunnallinen RoverQuest-tapahtuma, johon olivat tervetulleita kaikki vaeltajat ympäri maan. Pääsin melomaan keskiyöllä, kiipeilemään mäntyjen välillä monen metrin korkeudessa, seuraamaan avaruusteemaista rastirataa sekä tapaamaan ympäri Suomea tulleita vaeltajia niin leirin hiekkasuoralla kuin viimeisen illan vaahtobileissäkin. Vaeltajille oli tarjolla elämyksien lisäksi myös arkisempaa ohjelmaa, kuten apua työnhakuun. En millään ehtinyt osallistua kaikkiin tarjolla oleviin ohjelmiin, mikä on mielestäni vain merkki onnistuneesta ohjelmasta ja innokkaista järjestäjistä. Ensimmäistä kertaa näin isolla leirillä koin olevani osa piiriäni ja tunsin valtavaa yhteenkuuluvuuden tunnetta. Oman vapaaehtoistehtävän mielekkyydellä on suuri vaikutus vaeltajan leirikokemukseen, sillä annettu työpanos on iso osa omaa leiriohjelmaa. Täysi-ikäisinä olemme jo tärkeä osa leiriorganisaatiota niin lasten lähijohtajina kuin muissakin pesteissä. Piirulla pestit löysivät valtaosin oikeat tekijät. Yhdistettynä elämykselliseen ohjelmaan se loi leiristä ikimuistoisen kokemuksen.


lä me lo ma an ke ski yöl ia ais ja ta pa am aa n pa rt iol ymp äri S uo me n .”

”Pääsin


18

Partioon voi aina palata

Juha Torni 36 Kiteen Rajasamoojat

Lapsuudessani olin kymmenisen vuotta mukana partiossa. Partioharrastuksen jäädessä taakse elämä täyttyi työnteon ja omien lasten kanssa puuhailun lisäksi luonnossa liikkumisesta, vaeltamisesta ja erätouhuista. Viime kesänä minulta kysyttiin, olisinko kiinnostunut partiosta uudelleen. Sain vedettäväkseni sudenpentulauman yhdessä kahden muun aikuisen kanssa. Ryhmässämme on viisitoista 7 – 9-vuotiasta tyttöä ja poikaa. Syksyn aikana ehdimme tehdä jo vaikka mitä: kävimme tutustumassa paikallislehden toimitukseen ja paloasemaan, laskimme mäkeä ja leivoimme. Mukavia muistoja liittyy myös retkeen, jolle lasten vanhemmatkin olivat tervetulleita. Harjoittelimme nuotion tekoa ja paistoimme tikkupullaa. Toistaiseksi olen ehtinyt olla mukana yhdellä leirillä ja muutamassa muussa tapahtumassa. Leirillä pääsin verestämään omia lapsuusmuistoja, olinhan itse leireillyt samassa paikassa lukemattomia kertoja nuorena poikana. Tarvittaessa olemme saaneet apua lippukunnan muilta aikuisilta ja lasten vanhemmilta. Eräskin isä oli opettamassa suunnistusta koko ryhmälle. Haasteellisinta tässä tehtävässä on löytää kaikille lapsille mielekästä tekemistä. Ja toisaalta itselläkin on vielä paljon oppimista. Nykyinen partiotoiminta on vaikuttanut omasta näkökulmasta mukavalta. Omiin lapsuusaikoihin verrattuna toiminta on nyt paljon monipuolisempaa. Aiemmin keskityttiin enemmänkin erätaitoihin ja solmuihin. Nyt lapset saavat partiosta enemmän yleispäteviä taitoja ja eväitä elämään. Parasta partiossa on kuitenkin ihmiset. Toivon, että nykyiset ja tulevat partiolaiset saisivat kokea yhtä hienoja juttuja, joita itse olen partion kautta päässyt kokemaan.


”Partio ssa ka ikk i autt ava t. E räskin isä käv i op ett am assa .” me ill e su un nis tu sta


20

Leirimatkalla voi ylittää itsensä – ja vuoren

Sini Konstari 22 Vaasan Partiotytöt

Heinäkuussa matkustin 76 muun partiolaisen kanssa Islantiin. Tarkoituksenamme oli tutustua Islantiin ja osallistua kansalliselle In Tune with Time -jamboreeleirille. Lentokentältä matkasimme bussilla Reykjavikiin. Ympärillä oli rosoista ja erittäin karun näköistä maastoa. Siinä sumussa ajaessa oli helppo ymmärtää, mistä erilaiset tarinat peikoista ja muista menninkäisistä ovat peräisin. Ei ihme, että Islantia kutsutaan saagojen saareksi. Aloitimme kierroksen Golden Circle -reitiltä eli Kultaisesta kolmiosta. Näimme Gullfossin vesiputouksen sekä geotermisellä kuumien lähteiden alueella Strokkur-geysirin, joka purkautui korkeuksiin. Kolmas kohteemme oli kansallispuisto, jossa sijaitsee Euraasian ja Pohjois-Amerikan mannerlaattojen yhtymiskohta. Noin 1 200 partiolaisen kokoinen leiri sijaitsi Pohjois-Islannissa vuoristoisella alueella lähellä Akueyrin kaupunkia. Suosikkiohjelmiani olivat puun istutus, seinäkiipeily, hitsaus ja miekkailu. Festivaalipäivänä pääsimme myös maistamaan islantilaista perinneherkkua eli lampaan päätä. Islannissa pääsin ensimmäistä kertaa elämässäni kiipeämään vuoren huipulle. Se oli pitkä matka, johon liittyi porukan väsymystä ja heidän motivointiaan. Matkaa kevensi raikas vuoristopurojen vesi. Moni ylitti itsensä sinä päivänä. En keksi parempaa palkintoa kuin näkymä huipulta: lumisia huippuja ja syviä vuonoja. Todella kaunista! Alaspäin tultiinkin sitten osittain pyllymäkeä laskien. Leirin jälkeen matkasimme takaisin Reykjavikiin, missä jokainen osallistui ennalta valittuun ohjelmaan. Itse suuntasin Blue Lagoonin kylpylän kuumiin lähteisiin. Siellä lilluimme sinisessä, utuisessa vedessä, jota ympäröi jähmettynyt laava. Mukaani matkalta tarttui lampaanvillasta tehty huivi sekä kiinnostus vuoristoa ja siellä vaeltamista kohtaan. Palan innosta tehdä uusia matkoja!


pa ra s pa lk int o : lumisia ol i näk ymä hu ipu lt a on oj a .” hu ipp uj a ja syv iä vu

”K iipe äjälle


22

Hyvä tiimi ja valmistautuminen ratkaisevat kisoissa

Olli Tunkelo 16 Pitkäjärven Vaeltajat

Lippukunnassamme on pitkä perinne partiotaitokisoihin osallistumisesta. Itse innostuin kisaamisesta vuoden 2014 alussa, kun lähdimme piirin talvikisoihin. Voitimme kisan, ja sen jälkeen olenkin kiertänyt jo useammat piiri- ja suomenmestaruustason kilpailut. Syksyllä järjestetyissä suomenmestaruuskilpailuissa lippukuntamme vartiot nappasivat useamman mitalin. Kisoihin lähdettäessä tärkeintä on löytää hyvä porukka, jonka kanssa haluaa varmasti olla koko viikonlopun. Toinen tärkeä seikka on valmistautuminen. Jos ei osaa, ei voi myöskään voittaa. Peruspartiotaidot ovat toki kunnossa, onhan niitä tullut opeteltua jo pienestä pojasta lähtien. Kisoissa tarvitaan usein myös erikoisempia taitoja. Olen esimerkiksi opetellut virkkaamaan ja siitä on ollut jo kahdessa kisassa hyötyä. Myös oikeat varusteet ovat tärkeitä. Kaikki turha paino on miinusta, jotta matka ei hidastuisi. Jokaisen tavaran kohdalla pitää miettiä erikseen, tarvitseeko sitä todella. Myös fyysisen kunnon on oltava kohdillaan, jotta pysyy muiden tahdissa. Kisat ovat hauskoja tapahtumia, joissa tapaa uusia ihmisiä ja oppii tuntemaan omia kavereita paremmin. Kisoissa voi myös etsiä itsestään rajoja. Esimerkiksi suunnistustehtävissä olen juossut itseni hapoille ja nähnyt, missä raja menee. Kisojen jälkeen on aina voipunut olo. Toisaalta menestyksen jälkeen lähtee janoamaan lisää menestystä. Voittaminen tuntuu aina hyvältä ja silloin voi nähdä, että on ylittänyt itsensä.


iak in ta rvi ta an er iko ise mp i iks rk es ime ta ito ja . O pe tt el in vir kk aa ma an .�

�K iso issa


partio on suomen

vaikuttavin nuoriso järjestÜ, jolla on tunnustettu asema suomalaisessa yhteiskunnassa


partio on näkynyt ja kuulunut vuoden 2014 aikana enemmän kuin koskaan. heinäkuussa olimme suurella panoksella mukana suomiareena-tapahtumassa ja syksyllä lähdimme aktiivisesti mukaan seurakuntavaaleihin omalla yhdessä parempi kirkko -kampanjalla. olimme mukana perustamassa pihtiputaalle partiolukiota ja validoimme koulutuksiamme kaikilla koulutusasteilla. kansainvälisessä partiossa onnistuimme saavuttamaan tavoitteemme maailman-konferensseissa. myös partion tärkein varainhankintakampanja adventtikalenterien myynti oli tuottoisampi kuin koskaan aiemmin.


26

SuomiAreenalla partionuoret verkostoituivat ja vaikuttivat

Iiris Komulainen 20 Y-trainee, Suomen Partiolaiset

Viime kesänä Porin katukuvassa vilisi huivikaulaisia ja violetteihin t-paitoihin sonnustautuneita nuoria, minä mukaan lukien. SuomiAreena oli mitä parhain tapa yhdistää oman elämäni suurimmat kiinnostuksen kohteet: partio ja politiikka. Partio näkyi tapahtumassa omalla keskustelutilaisuudella, omalla osastolla Kansalaistorilla ja sidosryhmälounaalla. Osallistuin SuomiAreenalle y-traineen eli partion nuoren yhteiskunta-asiantuntijan roolissa. Intensiiviset neljä päivää olivat innostavinta, mitä partio on hetkeen minulle mahdollistanut. Seurasimme tapahtuman aikana useita keskusteluja niin paikan päällä kuin sosiaalisessa mediassa. Erilaisten paneelikeskustelujen aikana Twitter sauhusi ja pyrimme esittämään kysymyksiä myös paneelien aikana. Tapahtuman teemana oli asuminen, mutta debattien aiheet vaihtelivat ulkopolitiikasta nuorisotyöttömyyteen. Henkilökohtaisesti kiinnostavimmiksi keskusteluiksi koin hiilikuplaa ja vaikuttavuussijoittamista koskevan tilaisuuden sekä Suomen Partiolaisten järjestämän arvojohtajuuspaneelin. Tunnelmaltaan tapahtuma oli todella inspiroiva, niin verkostoitumisen kuin tiedonhankinnan kannalta. SuomiAreenan jälkimainingeissa innostuin jatkamaan partion yhteiskuntasuhteiden pohtimista ja toimin tätä nykyä Uudenmaan Partiopiirin yhteiskuntasuhderyhmässä. Näin suurena nuorisojärjestönä Suomen Partiolaisten potentiaalinen yhteiskunnallinen vaikuttavuus on huippuluokkaa. Positiivisen palautteen ja omien kokemusten perusteella näen y-trainee-tyyliset koulutukset hyvinä keinoina kasvattaa yhä useammasta partiolaisesta vaikuttajia sekä järjestökentällä että politiikan parissa. Toivottavasti tulevina vuosina rohkaistaan yhä useampaa partiolaista yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen.


tt ej a ,

”Seura sim me er ila isia de ba me T witt er sauhusi ja esitim ill e .” kys ymy ksi ä pa ne lis te


28 kommentti

Esa Nieminen Tuottaja, SuomiAreena

Partio piristi SuomiAreenaa Kesän 2014 SuomiAreenan pääteemat olivat asuminen ja ympäristö. Kummastakin aiheesta järjestettiin parikymmentä tilaisuutta. Tilaisuuksien järjestäjiksi pyrittiin saamaan keskeiset tahot molempien aihepiirien alueelta. Itsestäänselvinä järjestäjinä ympäristöasioista olivat Suomen Ympäristökeskus, Suomen Luonnonsuojeluliitto, Luonto-Liitto ja vaikkapa WWF. Samalla halusimme laajentaa näkökulmaa, ja tässä kohtaa partiolaiset tulivat mukaan. Porin kävelykadulle ja torille nousi tapahtuman ajaksi Kansalaistori, jossa eri tahot pääsivät esittelemään toimintaansa. Partiolaiset rakensivat etelän lomabungalowia muistuttavan esittelypisteen. Se sijaitsi sopivasti Metsähallituksen leiritulipaikan vieressä, ja oli torialueen vetovoimaisin kohde. Ilahduttavinta oli nähdä niin paljon lapsia ja nuoria tutustumassa partioon ja punomassa itselleen ranneketta. Olemme joka vuosi halunneet houkutella lapsia ja nuoria mukaan tähän tapahtumaan. Kiitos partiolaisten, ja toisaalta Suomen Olympiakomitean järjestämän lasten olympialaisten, tässä onnistuttiin loistavasti. Partiolaisten keskustelutilaisuus oli torstaina 17. 7. – päivänä, jolloin on eniten tilaisuuksia koko viikon aikana. Myös arvojohtajuus aiheena oli haastava. Kaupungintalon pihassa järjestetyssä tilaisuudessa oli paikalla 212 kuulijaa. Se on hyvä saavutus, jota varmasti edesauttoivat hyvät ja tunnetut keskustelijat, etunenässä kehitysministeri Pekka Haavisto ja Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen. Olen erittäin iloinen partiolaisten mukanaolosta. Partio kuuluu SuomiAreenalle siinä missä SAK, SOK tai sosiaali -ja terveysministeriökin. Rohkealla mukana olemisella uskon, että partio myös muokkasi monen Kansalaistoriin tutustuneen”matti meikäläisen” käsityksiä partiosta. Toivon, että partiolaiset ovat mukana jatkossakin. Eritoten vuonna 2017, jolloin SuomiAreenalla juhlitaan 100-vuotiasta Suomea!


es itt el ypi ste vo ima isin .� ol i ko ko to rin ve to

�Partio la ist en


30

Arvojohtamisen koulutus opettaa ymmärtämään erilaisia motiiveja

Ilmi Salminen 23 Value Based Leadership -koulutuksen osallistuja

Value Based Leadership (VBL) on Suomen ja Ruotsin partiolaisten yhteistyössä järjestämä arvopohjaisen johtamisen koulutus 20 – 25-vuotiaille nuorille. Koulutus sisältää neljä viikonlopun mittaista moduulia, etätyöskentelyä sekä mentorointia. Lopullisen sysäyksen kurssille hakemiseen sain, kun koulutuksen käynyt ystäväni totesi sen olleen ”yksi elämänsä parhaista valinnoista”. Muutaman kuukauden päästä istuin jo lentokoneessa matkalla Tukholmaan kurssin ensimmäiseen moduuliin. Yksi koulutuksen hienoimmista asioista oli siellä vallinnut ilmapiiri. Toisia kuunneltiin aidon kiinnostuneesti, kun jaoimme ajatuksia johtamisesta, arvoista ja ryhmäkokemuksista. VBL-koulutukseen kuului myös mentorointi, joka tarkoitti kuukausittaisia tapaamisia oman mentorin kanssa. Tulimme mentorini Eki Launiaisen kanssa todella hyvin toimeen heti alusta lähtien. Pystyimme puhumaan avoimesti monenlaisista johtamiseen liittyvistä haasteista. Value Based Leadership -koulutuksen keskeisenä ajatuksena oli, että jokaisella kurssille osallistuvalla tulee olla samaan aikaan johtamistehtävä, jonka kautta hän voi heijastella oppimaansa. Tällä pystyttiin varmistamaan, että kurssin oppeja ja uusia ajatuksia saattoi heti päästä hyödyntämään ja omaksumaan omaan johtamiseensa. Koulutus antoikin todella paljon ajatuksia omaan johtajuuteeni. Kaikista tärkeintä oli kuitenkin oman itsensä ja omien arvojensa ymmärtäminen. Oli hämmästyttävää, mutta opettavaa huomata, että vaikka kurssille olikin päätynyt toisaalta homogeeninen, arvopohjaisesta johtajuudesta kiinnostunut joukko, niin silti meillä kaikilla oli itse asiassa hyvin erilaiset arvot. VBL:n kaltaisen kurssin oppeja on vaikea tiivistää muutamaan lauseeseen. Uskon, että kurssi muutti ratkaisevasti omaa johtamisfilosofiaani ja omaa tulevaisuuttani.


�VBL-kurssi

mu utt i jo ht am ist an i ra tk ais ev ast i om aa i .� ja tu le vai su utt an


32 kommentti

Erkki Launiainen Hallituksen puheenjohtaja, Sofor Oy Value Based Leadership -koulutuksen mentori

”Mentoroitavani haastoi pohtimaan johtajuutta uusista näkökulmista” Johtaminen ja johtajuus ovat kiinnostaneet minua koko aikuisikäni. Kipinä syttyi Gilwell-kurssilla (partiojohtajan jatkokoulutus) ja varusmiespalveluksessa 1970-luvun alussa. Johtaminen ja johtajuus ovat myös olleet oleellinen osa koko työuraani ja merkittävässä osassa myös harrastuksissani. Kun minulle tarjoutui tilaisuus osallistua Value Based Leadership (VBL) -koulutuksen mentorointiin syksyllä 2013, ei vastausta tarvinnut pitkään miettiä. Arvojohtamisen pohtiminen nuorten kanssa sai minut syttymään välittömästi. VBL-ohjelma tarjosi hyvän viitekehyksen molemminpuoliselle oppimiselle ja ohjasi keskustelemaan juuri oikeista asioista arvojohtamisessa. Minua onnisti myös mentoroitavan suhteen, sillä Ilmi Salminen osoittautui innostuneeksi ja asiaan paneutuvaksi nuoreksi naiseksi, joka haastoi keskusteluissamme pohtimaan johtamista uusista näkökulmista ja etenkin kansainvälisessä vapaaehtoistyössä. Johtamisen ja johtajuuden koulutusta on mielestäni tarjolla Suomessa varsin rajoitetusti. Etenkin tytöt ja naiset ovat asiassa väliinputoajia. VBL-ohjelma on tullut erinomaisella tavalla täyttämään tätä vajetta. Kannustan teitä arvon kollegat tarttumaan haasteeseen ja ryhtymään pyydettäessä mentorin arvokkaaseen työhön.


”K an nusta n

ko ll eg oit an i

se en ta rtt um aa n ha ast ee eik si .” ja ryh tym ään me nt or


34

Nuoret ja konkarijohtajat muodostivat yhdessä arvojohtamisen teesit

Juho Toivola 30 Kansainvälisten yhteyksien valiokunnan jäsen, Suomen Partiolaiset Ko-Gi-kurssin johtaja, Suomen Partiolaiset

Joukko nuoria johtajia ja arvopohjaisesta johtamisesta kiinnostuneita yhteiskunnallisia toimijoita kokoontui Hanasaaren kulttuurikeskukseen maaliskuussa. Tarkoituksena oli käydä sukupolvirajat ylittävää keskustelua johtajuudesta ja muodostaa yhteiset teesit arvopohjaiselle johtajuudelle. Tilaisuus koostui auditoriossa pidetyistä kaikille yhteisistä puheenvuoroista sekä arvopohjaiseen johtajuuteen liittyvästä workshopeista. Oli herättävää kuulla, että yhä harvempi nuori on kiinnostunut olemaan johtajan roolissa omassa työssään. Partiolla on lasten ja nuorten toiminta- ja oppimisympäristönä ainutlaatuinen mahdollisuus lisätä johtamiseen kohdistuvaa motivaatiota ja kerryttää johtamiskokemusta. Minusta on tärkeää tuoda esiin johtajuuden toiminnallinen luonne: johtaminen on ennen kaikkea tekemistä eikä asemaan sidottua arvovaltaa. Työelämän johtajatarpeet ja hyvän esimiestyön ainekset nousivat keskusteluissa esiin useaan otteeseen. Oli voimauttavaa todeta yhdessä, että johtajuutta voi oppia harjoittelemalla, kunhan vain tunnistaa omat kehittymistarpeensa. Yhtä lailla oleellista oli palauttaa mieleen, että johtajana kehittyminen vaatii kärsivällisyyttä, aikaa sekä kykyä kerätä ja hyödyntää saatua palautetta. Vaikka partiota tilaisuudessa kiiteltiinkin, tuotiin puheenvuoroissa esiin myös kriittisiä näkökulmia: kehitämmekö riittävästi ihmisten johtamiseen liittyviä valmiuksia ja annammeko kaikille mahdollisuuden kehittyä johtajina? Yksi tapahtuman pääpuhujista Daniel Sazonov kommentoikin optimaalisen johtajuuden reseptiä seuraavasti: “Johtajuus syntyy ympäristöissä, joissa saa mahdollisuuksia, vastuuta ja positiivista palautetta onnistumisista”.


35

vo i op pia , at ku nh an tu nn ist aa om .” a ns ee rp ke hitt ymi sta

”Johta juutt a


36

Päätöksentekoon osallistuminen on osa partiota

Linda Suokas 22 Luumäen seurakunnan kirkkovaltuuston jäsen, lapsi- ja nuorisotyön johtokunnan jäsen Lippukunnanjohtaja, Taavetin Korpihaukat

Tulin valituksi Luumäen seurakunnan kirkkovaltuustoon ensimmäisen kerran vuonna 2010. Olin juuri täyttänyt 18 vuotta, enkä osannut aavistaakaan pääseväni läpi. Saan jatkaa merkittävässä valtuustotehtävässä, sillä tulin valituksi myös vuoden 2014 vaaleissa. Uskon, että iso osa saamistani äänistäni tuli nuorilta seurakuntalaisilta ja partiolaisilta. Ensimmäisen kauden aikana oivalsin, miten tärkeää on, että kirkkovaltuustossa on myös partiolaisia. Toivon, että jokaisesta lippukunnasta löytyisi ehdokas tuleviinkin vaaleihin. Ainakin Luumäellä on ollut tavallista, että kirkkovaltuusto on edustanut lähinnä keski-iän ylittänyttä väestöä ja nuoret valtuutetut ovat hyvin harvinaisia. Lippukunnalleni Taavetin Korpihaukoille seurakunta on hyvin merkittävä taustayhteisö. Saamme käyttää seurakuntakeskuksen tiloja kokouksiimme veloituksetta ja kämppämme on seurakunnan mailla. Tilojen lisäksi seurakunta avustaa meitä myös rahallisesti ja nuorisotyöntekijän työaikaan on määritelty kymmenen prosentin osuus partiotyötä. Tavoitteenani on lisätä seurakunnan nuorisotyön ja partion välistä yhteistyötä entisestään. Voisimme esimerkiksi järjestää yhteisiä retkiä, leirejä tai muita tilaisuuksia. Olemme jo pohtineet partiohenkisen retken järjestämistä seurakuntanuorten kanssa. Yhteistyöväyliä seurakuntaan on monia, mutta kirkkovaltuusto on erityisen tärkeä, koska siellä päätetään seurakunnan asioista. Partiolaisten aktiivinen osallistuminen seurakuntavaaleihin kertoo partioliikkeen aktiivisuudesta ja tukee myös partioihanteita.


”K irk ko val tuusto ssa ska sie ll ä tär ke ä ään es tää , ko asi ois ta .” n tää n se ur ak un na

on pää te


38 kommentti

Mari Leppänen Projektipäällikkö, seurakuntavaalit 2014

”Partiolaiset tuovat nuorten äänen kirkon päätöksentekoon” Partio toi merkittävällä tavalla nuorten ääneen kuuluviin vuoden 2014 seurakuntavaaleissa. Partion kautta seurakuntavaaleissa saatiin ehdokkaiksi ja äänestämään nuoria, joille päätöksentekoon osallistuminen on luontevaa ja mielekästä ja jotka ovat kiinnostuneita vaikuttamisesta. Seurakuntavaalit ovat edelleen ainoat valtakunnalliset vaalit, joissa 16-vuotiaat pääsevät äänestämään. Partiolaisten Yhdessä parempi kirkko -kampanja näkyi ja kuului seurakuntavaalien aikaan, partiotaustaisia ehdokkaita oli yhteensä yli 200 ja heistä 94 pääsi vaaleissa läpi. Partiolaisia toimii päättäjinä yli 70 seurakuntaneuvostossa. Partiolaisten menestys osoittaa, että siellä missä oli nuoria ehdokkaita, myös nuoret äänestivät. Partiolaisten merkitys päätöksentekijöinä on suuri. He tuovat kirkkovaltuustoihin ja seurakuntaneuvostoihin nuorten näkökulman; he tietävät mitä nuoret kotiseurakunnaltaan odottavat. Partiolippukunnissa nuoret päättäjät ovat tottuneet organisoimaan ja käytännössä toteuttamaan laajaa viikoittaista lasten- ja nuorten toimintaa vapaaehtoistyönä. Näillä taidoilla on suuri merkitys myös seurakuntatyön arjessa ja päättäjät voivat näin tuoda arvokkaan vapaaehtoistyön osaamisensa paikallisseurakunnan käyttöön. Partio on osa kirkon nuorisotyötä. Suomessa noin 70 prosentilla partiolippukunnista on taustayhteisönään paikallinen seurakunta. Kirkon ja partion yhteistyömuodot ovat kuitenkin herättäneet myös keskustelua. Ajattelen, että nyt valituilla partiotaustaisilla päättäjillä on tärkeä rooli olla vahvistamassa partion roolia osana kirkon lapsi- ja nuorisotyötä. Erityisiä mahdollisuuksia tähän tuo vuoden 2016 Yhteisvastuukeräyksen kotimaan erityiskohteeksi valittu Suomen Partiolaisten valtakunnallista nuorten syrjäytymistä ehkäisevä hanke. Seurakuntarakenteen murroksessa koko kirkon lapsi- ja nuorisotyö tarvitsee puolestapuhujia.


tu ov at to ist yön ar vo kk aa n vap aa eh n käy tt öö n .” na un os aa mis en sa se ur ak

”Partio la isv altuut et ut


40

Adventtikalenterien tuotolla matkustetaan vaikka suurleirille

Annakaisa Heikkonen 32 Inarin Tunturisudet

Adventtikalenteri on partion tärkein varainhankintatuote. Vuonna 2014 kalentereita myytiin enemmän kuin koskaan aiemmin: myynti kasvoi 5,2 prosenttia viime vuodesta. Adventtikalenterien myyntituotto menee kokonaisuudessaan partiotoimintaan, ja suurimman osan siitä saavat kalentereita myyneet paikalliset lippukunnat. Partiolaiset käyttävät adventtikalenterien myynnistä saatuja tuloja esimerkiksi partiovarusteiden hankkimiseen, leirimaksuihin ja -matkoihin tai kokoontumispaikan kunnostamiseen. Adventtikalenterit ovat jo vuosien ajan löytäneet tiensä myös inarilaisiin koteihin. Lippukuntamme Inarin Tunturisudet on toteuttanut kalenterimyynnin kaikkien ikäkausien yhteisenä projektina – niin myös syksyllä 2014. Tunturisudet tekivät oman ennätyksensä, kun kaupaksi saatiin liki tuhat kalenteria. Saavutuksesta tekee hatunnoston arvoisen se, että myyntiä tehdään enimmäkseen ovelta ovelle harvaan asutussa kunnassa, jossa asukkaita on alle 7 000. Pitkät välimatkojen vuoksi myös vanhemmat saavat kantaa kortensa kekoon, kun he kuljettavat lapsia pitkin pikkukylien raitteja. 10 –12-vuotiaat seikkailijat osallistuivat kalenterimyyntiin innolla. Tyttöjen mukaan parasta myynnissä on se, kun ihmisille tulee hyvä mieli ja he tykkäävät partion adventtikalentereista. On kivaa olla mukana hienossa partioperinteessä, jakamamassa joulumieltä huivit kaulalla ja hymy huulilla ja siinä samalla kerätä rahaa myös leirejä varten. Suunnitelmissa on, että ensi syksyn myyntituotto käytetään suurleiri Roihun matkakuluihin. Kertyyhän Lapin perukoilta aikamoinen matka Hämeenlinnan Evolle.


”Tun turisud et myivät nt er ia tu ha t ad ve ntt i - ka le 70 00 asukk aa n Ina rissa .”


42

Uusi koulutusvene hankittiin talkootyöllä

Ilari Immonen 22 Lippukunnanjohtaja, Kulosaaren Meripartio

Kulosaaren Meripartio tarjoaa merihenkistä toimintaa noin 150 tytölle ja pojalle. Meripartiossa yksi tärkeimmistä asioista on toimiva ja asiansa ajava koulutusvene. Lippukuntamme päätti hankkia uuden koulutusveneen, sillä edellinen vene alkoi käydä vanhaksi ja kasvaneeseen toimintaan liian pieneksi. Veneprojekti alkoi syksyllä 2012. Tarkoitus oli hankkia vanhaa venettä suurempi ja uudempi purjevene paremmilla purjehdusominaisuuksilla. Osa rahoitustarpeesta katettiin vanhan veneen myynnillä ja partiolaisten omalla varainhankinnalla. Lisäksi haimme avustusta Kulosaaren kotiseuturahaston säätiöltä. Tarvittava avustus saatiin keväällä 2013, jonka jälkeen vene tilattiin. Kastajaisia päästiin juhlimaan kesäkuussa 2013 ja vene sai nimekseen Flikka. Samana kesänä alkoivat purjehdukset. Venettä on oston jälkeen varusteltu partiokäyttöön sopivaksi sekä sisältä että ulkoa. Vene tuli purjehdusvalmiina, mutta ennen vesillelaskua siihen hankittiin muun muassa turvallisuusvarusteita ja keulapotkuri. Talvella 2013 – 2014 veneeseen asennettiin suuremman vinssit, roiskesuoja, ankannokka sekä lämminvesivaraaja. Kaudella 2014 hankittiin myötätuulipurjeeksi keulapurje. Varustelu saatetaan loppuun talven 2014 – 2015 aikana, jolloin veneen säilytystiloja ja keittiötä suurennetaan ja veneeseen tehdään lisäpunkkia. Vene on ollut partiolaisten purjehduskäytössä heti kastajaisista lähtien ja sillä ovat päässeet purjehtimaan niin lippukuntalaiset kuin ei-vielä-partiolaisetkin. Uuteen veneeseen on oltu erittäin tyytyväisiä erityisesti kasvaneiden tilojen sekä parempien purjehdusominaisuuksien myötä. Niin purjehdusmäärät kuin matkapurjehdusten pituudetkin ovat kasvaneet. Purjehdusinto on noussut koko lippukunnassa!


ve ne el lä ov at aa n niin pää sse et pu rj eh tim ku in et ais al lip pu ku nt kin .” et ais ei - vie lä - pa rt iol

”Uud ella


44

Finnish Guides and Scouts representing the Movement

Ville Majamaa 22 Member of International Committee, the Guides and Scouts of Finland Vice-chairman of External Relations Committee, the Guides and Scouts of Finland Member of External Relations & Funding Core Group, WOSM Europe Representative of WOSM in the European Youth Forum

Thinking about my typical activity in scouting brings to mind an organisation matrix and a sleepless night spent arguing about the (ir)relevance of commas. Yet, when these activities cause a change in attitudes or generate a new policy, creating a better world has not only taken place inside Guiding and Scouting but also in our society at large. Of all the different things you can do wearing the neckerchief, for me, creating a positive change is the best bit. After years of volunteering in my local group in Helsinki, I was introduced to the European sphere of external relations. Today, as one of the external representatives of the European Scout Region of the World Organisation of the Scout Movement, I travel on frequent basis wearing the movement’s purple scarf. Europe has a complex system of regional non-governmental and governmental organisations. As a major youth organisation, the scout movement is an important actor in that system. Guided by the elected European Scout Committee and the triennial European Scout Conference, we, the “reps”, speak for the Guides and Scouts on the European level. For me, representing scouting is more than telling a story. It means embodying the values and ideals of the Movement and acting upon them. In this, every Guide and Scout has a role to play. In fact, every individual wearing the neckerchief publicly, whether talking to children, parents or the media, represents a global movement through his or her actions. Despite my different target audience, as a volunteer on the European level, this is the essence of external representation. The best way to speak up for what we do and why it is important is to continue doing what we believe in. From my experience in the field, it has not gone unnoticed.


sc ou tin g e me an s em bo dy ing th nt .” me val ue s of th e mo ve

“Rep re se nt ing


46

Suomalaiset eturivissä maailmankonferenssissa

Maija Santalahti 20 World Scout Youth Forum -edustaja, Suomen Partiolaiset

Sekä Partioliikkeen Maailmanjärjestö WOSMin että Partiotyttöjen Maailmanliitto WAGGGSin korkein päättävä elin on kolmen vuoden välein kokoontuva maailmankonferenssi. Pääsin kesällä 2014 osallistumaan WOSMin maailmankonferenssiin Slovenian Ljubljanassa Suomen delegaation jäsenenä. Sloveniassa päätimme esimerkiksi WOSMin uudesta visiosta, hyväksyimme uuden linjauksen nuorten osallistamiselle ja osallistumiselle sekä todistimme suomalaisen Karin Ahlbäckin uudelleenvalintaa maailmankomiteaan ennätyksellisellä äänimäärällä. WAGGGSin puolella Hong Kongissa linjattiin partiokasvatuksen tärkeydestä vaikuttamistyön rinnalla, hyväksyttiin järjestölle uusi tavoite sekä valittiin suomalainen Heidi Jokinen maailmanhallituksen ensimmäiseksi varajäseneksi. Maailmankonferenssissa toiminta oli pitkälti virallista ja epävirallista ajatustenvaihtoa muiden maiden edustajien kanssa. Tällä yritettiin paitsi päästä selville siitä, millaiset päätökset olisivat koko järjestölle parhaita, myös kuulostella muiden delegaatioiden mielipiteitä ja mahdollisesti vaikuttaa heidän äänestyspäätöksiinsä. Konferenssissa toimimista helpottaakin huomattavasti laaja tuttavien ja ystävien verkosto. Ensikertalaisena ei oma verkostoni ennen konferenssia ollut kovin laaja. Erityisen suuri apu oli maailmankonferenssia edeltäneestä nuorisofoorumista. Siellä minä ja neljä muuta suomalaista pääsimme sekä tutustumaan muihin osallistujiin että keskustelemaan konferenssin aiheista ja näin luomaan käsitystä siitä, mihin kysymyksiin meidän pitää erityisesti pyrkiä vaikuttamaan. Konferenssissa parasta olivat ne äänestyksiä edeltäneet hektiset tunnit, jolloin yritimme kaikin tavoin varmistaa mielestämme parhaan – tai edes vähiten huonon – vaihtoehdon läpimenon.


to imim ist a tt avi en he lp ott aa la aj a tu to .” os rk ve ja yst ävi en

”K onfe re nssissa


48

Nuoret mukaan nepalilaisten partiolaisten päätöksentekoon

Jenni Kemppainen 22 Nepal-hankkeen vapaaehtoinen, Suomen Partiolaiset

Uskomattoman vahva yhteisöllisyys, huikeat esitykset leirinuotiolla, sydäntä repivät luokkaerot, pakokaasujen ja kotieläinten hajuyhdistelmä, itkettävän tulinen, mutta silti niin koukuttava ruoka ja mahtipontiset partioseremoniat lukuisineen puheineen. Nämä ovat ensimmäiset mieleeni tulevat muistot vapaaehtoispestistä Nepalin partiolaisissa vuosien 2013 – 2014 vaihteessa. Vasta Nepalissa tajusin kunnolla, miten partiotoiminta parhaimmillaan voi yhdistää eri mantereita, kulttuureja ja kasteja maan sisällä. Eniten sykähdytti se, kuinka lämpimän vastaanoton savolainen maalaistyttö voi saada vieraassa maassa ja kuinka helposti voi löytää yhteisen sävelen partiotoiminnan pohjalta. Lisäksi häikäistyin nuorten kyvykkyydestä, jokainen tuntui osaavan laulaa, tanssia, esiintyä, tehdä käsitöitä ja niin edelleen. Suomen Partiolaisten Nepal-hankkeessa on haluttu kehittää Nepalin partiolaisten rakenteita siten, että se voisi ottaa nuorten tarpeet paremmin huomioon. Päätavoitteena on ollut Nepalin partiolaisten vahvistaminen tukemalla nuoria erityisesti järjestön päätöksentekoprosesseissa. Käytännössä hankkeessa järjestettiin nuorisofoorumeita, joissa valittiin nuorisovaltuustot piiri-, alue- sekä kansallistasolle. Lisäksi organisoitiin johtajakoulutuksia ja kouluttajakoulutuksia. Seitsemän partiopiiriä toteutti pienimuotoisia yleishyödyllisiä paikallisprojekteja, kuten vesi- ja sanitaatiohankkeita, HIV-valistusta sekä puun istutusta. Hanke jatkuu vielä vuoden 2015 loppuun asti ja kokonaisuudessaan muutosprosessi kestää varmasti vielä pitkään. Kehityssuunta on kuitenkin ollut hyvä ja kaikki suunnitellut koulutukset on saatu järjestettyä hyvin tuloksin. Erityisesti kansallinen nuorisovaltuusto on päässyt toiminnassaan hyvään vauhtiin.


a syk ähd ytt i se , ku ink ja he lp os ti sav ol ain en en ain iol rt ne pa lil ain en pa .” en el lö ysiv ät yht eis en säv

”E nit en


50 kommentti

Minna Ala-Outinen Projektipäällikkö, Yrityskylä Taloudellinen tiedotustoimisto TAT

Yrityskylä ja Suomen Partiolaiset syvensivät yhteistyötään Taloudellisen tiedotustoimiston (TAT) koordinoima Yrityskylä ja Suomen Partiolaiset löysivät toisensa vuonna 2014. Kouvolan Suurjuhlassa 12 –15-vuotiaat tarpojat ja 18 – 22-vuotiaat vaeltajat osallistuivat Yrityskylän ohjelmapisteelle, jossa ratkottiin yrityksiä todellisessa elämässä kohdanneita haasteita. Vaeltajat asettuivat yritysjohtajan rooliin ja tarpojat heidän konsulteikseen. Partiolaiset hakivat ratkaisuja esimerkiksi siihen, miten kilpailijayrityksen tulo naapuritontille, raaka-aineiden hintojen nousu tai vaikeus löytää osaavia työntekijöitä vaikuttaa yrityksen toimintaan. Miten haasteet voidaan selättää ja mitä johdon pitää tehdä? Lopuksi ratkaisut videoitiin. Kaikkiaan Yrityskylän ohjelmapisteillä Suurjuhlassa kävi noin 2 200 partiolaista. Ratkaisuja videoitiin yli 200. Suurjuhlassa yritysrastien toteuttamisesta vastasivat Nordea, Metso ja Kymen Seudun Osuuskauppa. Yrityskylän tietotekniikkakumppani Samsung tarjosi tehtävien suorittamiseen vaaditut laitteet. Partiolaisia ja Yrityskylää yhdistävä tekijä on halu antaa lapsille ja nuorille hyviä eväitä elämässä pärjäämiseen ja oman paikan löytämiseen. Näissä merkeissä Yrityskylä oli myös paikalla Suomen Partiolaisten järjestämässä Kasvatuksen Inspiraatio 2014 -tapahtumassa. Aamupäivän kestäneessä seminaarissa ja iltapäivällä pidetyssä Yrityskylän workshopissa pohdittiin, miten koulutuksen pitäisi reagoida nuorten alati muuttuvaan maailmaan ja miten partiolaiset ja Yrityskylä voisivat laajentaa yhteistyötään esimerkiksi lippukuntien viikoittaisiin kokoontumisiin.


ra tk oiv at yri tyk siä äss ä to de ll ise ssa el äm a .” eit ko hd an ne ita ha ast

”Partio la ise t


52 kommentti

Pentti Räisänen Aluelukion rehtori, Pihtiputaan lukio ja Viitasaaren lukio

Partiolinja starttaa Pihtiputaan lukiossa Elokuussa 2013 Pihtiputaan Partiolaisten lippukunnanjohtaja Aki Korhonen sai idean partiolinjan perustamisesta lukioomme. Korhonen marssi suunnitelmiensa kanssa kouluumme. Minulle rehtorille idea ja oli uusi ja yllättävä. Asiaan piti perehtyä. Nopeasti huomasin, että yhteiset arvot partiolaisten kanssa löytyivät helposti. Tasapainoisuus, oman elämänhallinta, vastuuntuntoisuus, aktiivisuus, yritteliäisyys ja kansainvälisyys ovat keskeisiä kasvatuksen ja opetuksen tavoitteita sekä lukion että partion opetussuunnitelmissa. Lähdimme neuvottelemaan asiasta Suomen Partiolaisten kanssa. Jo ensimmäisessä tapaamisessa aistimme, että innostus uuden linjan perustamiseen oli suuri pöydän molemmilla puolilla. Suunnittelussa oli alusta asti mukana partion vapaaehtoisia ja toimihenkilöitä sekä keskusjärjestöstä että Järvi-Suomen Partiolaisista. Suomen Partiolaiset toteutti linjaa koskevan kiinnostavuuskartoituksen 12  –15-vuotiaille nuorille ja heidän vanhemmilleen. Tunne linjan kiinnostavuudesta osoittautui oikeaksi: noin 60 prosenttia vastaajista haluaisi opiskella Partiolinjalla. Tekemällä oppiminen, yhteisöllisyys, johtaminen ja kansainvälinen seikkailu kiinnostivat vastaajia. Koska suunnittelutyölle ei ollut aikaisempaa mallia, tiesimme, että edessä oli työläs urakka. Linjan viralliseksi nimeksi päätettiin Tulevaisuuden johtaja – partiolinja. Puhekielessä nimi lyheni pian partiolinjaksi. Linjan opetussuunnitelma valmistui toukokuussa 2014 ja se koostuu viidestä opintokokonaisuudesta, joita ovat itsensä johtaminen, johtaminen, yrittäjyys, viestintä sekä kansainvälisyys. Myös kurssikuvaukset saatiin suunnitellusti valmiiksi. Partiolinja on mukana kevään 2015 yhteishaussa. Jo tässä vaiheessa linja on saanut paljon huomiota ja kehuja osakseen.



54

Partiolaiset oppivat toimimaan turvallisesti

Jenna Ehn 28 lastensuojeluryhmän jäsen, Suomen Partiolaiset

Partion koulutuksiin hakeudutaan yleensä oman partiopestin ja oman kiinnostuksen mukaan. Jokaiselle tarjotaan ohjausta sekä mahdollisuuksia valita itselleen sopivin suoritustapa. Joidenkin koulutusten sisältö on katsottu sellaiseksi, että kaikkien partiossa johtajatehtävissä toimivien on osattava ja ymmärrettävä se. Vuonna 2014 avattu Turvallisesti yhdessä -verkkokoulutus on tällainen. Siksi jokainen, niin nuori ryhmänjohtaja kun partiokonkarikin, suorittaa koulutuksen ja oppii samalla, miten partiossa toimitaan. Partiolaiselle lienee selvää, että veneessä käytetään pelastusliiviä ja nuotion äärellä toimitaan varovasti. Turvallisuusajattelua pitää kuitenkin laajentaa. On mietittävä, miten lapsia ja nuoria kohdellaan kunnioittavasti ja miten heidän turvallista kehitystään ja hyvinvointiaan tuetaan. On myös pohdittava, miten lapsia ja nuoria suojellaan kiusaamiselta, väkivallalta, päihteiden käytöltä ja muilta heidän turvallista kasvua uhkaavilta tekijöiltä. Turvallisesti yhdessä -koulutuksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten hyvinvointia, lapsen oikeuksien toteutumista ja partiotoiminnan laatua. Sillä varmistetaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin toteutumista kaikessa toiminnassa. Koulutuksen suorittaneet tietävät, miten he voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, että kasvuympäristö on lapsia ja nuoria tukeva. Koulutus huomioi 1. 5. 2014 voimaan astuneen lain lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä. Partiossa ei opita vain osallistumalla koulutuksiin, vaan jokainen partiolainen saa partio-ohjelman aikana asteittain vaativimpia tehtäviä suoritettavakseen. Turvallisesti yhdessä -koulutuksen tueksi tehdään materiaalia kiusaamisen ehkäisyyn ja siihen puuttumiseen. Lisäksi lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oikeuksien edistämisen näkökulmat tuodaan osaksi partio-ohjelmaa.


tu rva ll isu us on stu sl iive jä mu ut ak in ku in pe la om ist a .” ja tu le n ka ns sa var

”Partio ssa


56

Partiossa hankittu osaaminen tehdään näkyväksi ja ymmärrettäväksi

Timo Muttonen 53 Osaaminen näkyväksi -ryhmän jäsen, Suomen Partiolaiset Ko-Gi-ryhmän puheenjohtaja 30.11.2014 asti, Suomen Partiolaiset

Suomen Partiolaiset aloitti vuonna 2013 Osaaminen näkyväksi -projektin, jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa partiokoulutuksesta saatavat tunnustukset, lisätä partiokoulutuksen arvoa tutkinnoissa ja saada aikaan yhdenmukaiset todistukset, joita oppilaitokset, työantajat ja suuri yleisö ymmärtävät. Projekti liittyy EU:n päätöksiin nuorisotakuusta, koskettaa lähes koko partiokoulutuksen kenttää ja on jo nyt tuottanut validiointeja muutamille kursseille ja koulutuskokonaisuuksille. Asia toimii myös toisinpäin. Projektin tavoitteena on myös antaa mahdollisuus korvata partiokoulutuksen moduuleita muualta hankituilla opinnoilla ja osaamisella. Kyse on silloin yhdenmukaistamisesta ja aikaisemman osaamisen näytöistä. Koko projektin lopputuloksena syntyy uuteen jäsenrekisteriin rakennettavat partio-CV ja koulutusrekisteri. Partiokoulutusta on muunnettu määrällisesti opintopisteiksi jo aiemmin, mutta nyt aikaisemman osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen pureudutaan aivan eri tasolla ja kokonaan uudella tavalla niin määrällisesti kuin laadullisesti. Partiokoulutus on ollut hyvin kohdistettua ja partiolaisia palvelevaa. Osaaminen näkyväksi -projekti on avannut näyn siitä, että partiokoulutus on korkeatasoista ja välillä vaikeasti ymmärrettävää. Toisaalta osa koulutuksen sisällöistä on yleismaailmallista ja sen voi korvata aikaisemmilla näytöillä. Iso savotta on määritellä kaikki eri partio-organisaatioissa hankittu osaaminen ja sanallistaa ne. Pestit tuottavat poikkeuksetta osaamista, josta meidän on syytä olla ylpeitä.


to imim ine n jo sta tu ott aa os aa mis ta , ylp eit ä .” la me idä n on syy tä ol

”Partio pe ste issä


58

Partiojohtajan jatkokoulutus antoi rohkeutta tarttua uusiin pesteihin

Laura Korppinen 25 Partiotyttölippukunta, Oulun Valppaat

Ajatus partiojohtajan jatkokoulutukseen eli Kolmiapila-Gilwell-koulutukseen (Ko-Gi) lähtemisestä heräsi vuonna 2013, kun sain käteeni koulutuksesta kertovan esitteen. Kävin partiojohtajakoulutuksen jo 16-vuotiaana, jälkeenpäin ajateltuna liian nuorena. Tämän vuoksi tein päätöksen, että Ko-Gille osallistun vasta sitten, kun minulla on kunnolla elämänkokemusta ja saisin koulutuksesta enemmän irti. Esitteen saadessani olin 24-vuotias. Jonkin aikaa asiaa sulateltuani tulin siihen tulokseen, että lähden jatkokoulutukseen nyt. Olihan minulla jo aika paljon erilaisia pestejä takana, joista voisin ammentaa oppia johtajana kehittymiseen. Tajusin, että mitä aiemmin osallistun koulutukseen, sitä enemmän aikaa minulla on hyödyntää uutta osaamistani partiossa. Myöhemmin kävi ilmi, että kurssilla oli paljon muitakin ikäisiäni. Mitä koulutus sitten antoi minulle? Kehittämistehtäväni on vielä alkutekijöissään, mutta yhdeksän päivän leiriosa Evon metsässä oli koulutuksen parasta antia. En tuntenut ketään leirin alussa, mutta nyt minulla on 30 uutta partioystävää ja heidän kauttaan lisää erilaisia kontakteja ympäri Suomen. Leiri oli kokonaisvaltainen elämys ja koulutuksia oli monipuolisesti. Opin paljon uutta partiosta ja myös itsestäni. Ymmärsin kokemusten kautta vartiojärjestelmän tärkeyden sekä perinteiden merkityksen. Lisäksi sain rohkeutta tarttua erilaisiin pesteihin. Parasta oli kuitenkin muiden kurssilaisten kanssa vietetty aika ja käydyt keskustelut. Koulutukseni on yhä kesken ja kehittyminen johtajana jatkuu edelleen. Aina välillä leiriosalta muistuu mieleen asioita, joita koulutuksissa käsiteltiin. Osan jutuista olenkin tajunnut vasta jälkikäteen. Leirielämysten muistelusta saa myös uutta puhtia omissa pesteissä toimimiseen!


”Leir in alussa en tunt enuttt a on 30 uu ke tää n . N yt min ul la Suo me n.” pa rt ioy stä vää ymp äri


jokainen partiolainen on

ylpe채 harrastuksestaan


partiolaiset ovat olleet aidosti ylpeitä omasta harrastuksestaan samalla, kun partio on näyttäytynyt suurelle yleisölle innostavana harrastuksena. tv2-kanavalla syksyllä nähty partiomestari-ohjelmasarja esitteli partioharrastuksen elämyksellisyyttä ja monipuolisuutta. ohjelma keräsi television äärelle yli puoli miljoonaa katsojaa. kouvolassa kesäkuussa järjestetty suurjuhla – storfest kokosi yhteen yli kahdeksan tuhatta partiolaista eri puolelta suomea. partionuorilla itsellään on ollut keskeinen rooli partiosta viestittäessä niin suurissa tapahtumissa kuin sosiaalisessa mediassa.


62

Partiomestari-sarjasta iloittiin kotikatsomoissa ja kulisseissa

Anniina Rantala 24 Partiomestarin partioässä, Littoisten Pirtapiiat

Partiomestari oli YLE TV2:lla syys-lokakuussa esitetty tv-sarja, jossa tarpojaikäiset, 12 –15-vuotiaat nuoret kisasivat erilaisissa yhteistyö- ja selviytymistaitoja vaativissa partiotaitotehtävissä. Kisassa muun muassa etsittiin aarretta, sanoitettiin laulu iltanuotiolle ja kiipeiltiin yläilmoissa. Ohjelma oli kaikkien kanavien katsotuin lasten- ja nuortenohjelma lähes koko esityskauden ajan yli puolella miljoonalla katsojalla. Partiomestari nostatti myös sosiaaliseen mediaan poikkeuksellisen laajan ja myönteisen ilmiön. Itse olin mukana Partiomestarissa partioässän roolissa yhdessä Patrik ”Pata” Degermanin kanssa. Kannustin kisaajia pitkien kuvauspäivien aikana, jännitin kun he tekivät tehtäviä ja jaoin enemmän ylävitosia kuin koskaan elämässäni. Joskus tsemppaaminen oli perinteinen kannustuspuhe, kun taas toisinaan kohotin tunnelmaa laululeikeillä ja huudoilla. Uskon, että oma esimerkkini ja heittäytymiseni täysillä tsempparin rooliin sai myös kisaajiin lisää virtaa. Mestarileirissä oli energinen tunnelma. Jokainen halusi kertoa tarinan oman lippukuntansa retkeltä tai opettaa uuden laulun tai leikin. Mestarileirissä eri puolilta Suomea tulevat partiolaiset kohtasivat, ja oli hienoa olla todistamassa uusien ystävyyssuhteiden ensiaskelia. TV:ssä paistaa aina aurinko, mutta niin paistoi mestarileirissäkin. Kun aurinko lämmitti erityisen mukavasti ja kuvausten välissä pidettiin hyvin ansaittua taukoa, tuntui kuin olisi ollut lippukunnan kesäleirillä tv-kuvausten sijaan. Lavasteteltoissa otettiin nokoset, puissa roikkuvissa riippumatoissa ja niiden ympärillä naurettiin ja syötiin karkkia, suunniteltiin seuraavaa jäynää ja nautittiin kesästä. Mutta kun tauko päättyi ja kamerat olivat valmiina kuvaamaan seuraava vauhdikasta suoritusta, oli ilma taas täynnä odotusta ja räjähtävää intoa.


i ett ä om a es ime rk kin myö s ja he itt äyt ymi se ni sai .” a ta kis aa jiin lis ää vir

”Usko n,


64 kommentti

Elsa Heiko Bloggaaja, Oi mutsi mutsi

Bloggaaja on ”aina (välillä) valmiina” Sain viime kesänä Oi mutsi mutsi -blogini kautta kutsun Suomen Partiolaisten ja YLE TV2:n Partiomestari-ohjelman kuvauksiin. Hihkuin riemusta, sillä olin jo pitkään halunnut aloittaa partion uudestaan lapsuusvuosien jälkeen. Nyt pääsin aitiopaikalta seuraamaan yhtä vuoden mielenkiintoisimmista partioprojekteista. Kun porukkamme saapui kuvauksiin, oli leirissä täysi tohina päällä. Paljon lapsia, mutta myös paljon vapaaehtoisia aikuisia, jotka huolehtivat lasten ruokailuista, majoituksesta ja viihtymisestä ylipäätään. Kun kuulin, että monet olivat ottaneet töistä vapaata päästäkseen vapaaehtoisesti töihin Partiomestarin kuvauksiin, olin myyty. Joku juttu partiossa on! Päätin ottaa selvää, löytyisikö myös minulle paikka partiossa. Kun löysin kaupunginosatapahtumasta partiolaisten teltan, menin kysymään olisiko minulle mitään ”virkaa” lähilippukunnassamme. Sain niin innostuneen vastaanoton, että lähdin siltä istumalta mukaan toimintaan, vaikka 3-vuotiaan lapsen äitinä omia vapaahetkiä ei paljoa ole. En ole se lippukunnan aktiivisin partiolainen, mutta aina välillä valmiina. Samalla kun olen saanut tuurata partiojohtajia kokouksissa, olen saanut uusia kokemuksia itselleni. Vaikka ensimmäinen kahden yön metsäretki oli yllättävän raskas kokemus, voin ylpeänä todeta osaavani tehdä leirimuonituksen yli 30 partiolaiselle! Myös yö kamiinateltassa talvella oli uusi kokemus, mistä olen todella ylpeä. Minua 20 vuotta nuoremmat partiolaiset olivat toki tottuneet moiseen, mutta minä en. Kokemuksien lisäksi olen ylpeä ylipäätään siitä, että olen mukana lapsia ja nuoria aktivoivassa vapaaehtoistoiminnassa. Partioon liittyminen on helppoa, eikä siellä ole kalliita jäsenyyksiä. Kokoukset ovat lähellä kotia. Lisäksi partiossa on lapsista kiinnostuneita ja luotettavia aikuisia ympärillä. Haasteena on löytää meitä uusia aikuisia mukaan. Toivonkin, että aikuiset nähtäisiin tulevaisuudessa entistä enemmän muussakin roolissa kuin vain johtajina. Harrastuksessa kun pitää olla vastuuta ja vapautta sopivassa suhteessa, myös meillä aikuisilla.


pa rt iol ais ilt a niin ot on , inn os tu ne en vas ta an um al ta ett ä lä hd in sil tä ist mu ka an to imin ta an .”

”Sain


66

Suurjuhla oli tuhansien partiolaisten kesän kohokohta

Laura Kastell 17 Samoaja, Merituuli

Suomen Partiolaisten Suurjuhla – Storfest 2014 Kouvolassa 7. – 8. 6. kokosi yhteen 8 000 partiolaista eri puolelta Suomea. Suurjuhlassa pääsin itse valitsemaan, millaiseen ohjelmaan haluan osallistua lauantaipäivän aikana. Osallistuin strategiapeliin ja värikuulasotaan. Lisäksi istutimme puita ja pensaita rautatien penkalle kaunistamaan muuten niin betonista maisemaa. Keskustan kävelykadulle oli pystytetty Partiokylä, joka oli avoin niin osallistujille kuin yleisöllekin. Kaikkien osallistujien yhteiset ohjelmat olivat mahtavia. Lauantain iltajuhlassa ja sunnuntain pääjuhlassa huivit heiluivat sekä laulut ja huudot raikuivat. Iltajuhlan jälkeisissä yli 15-vuotiaille tarkoitetuissa samoajabileissä oli loistava fiilis: kaikki juhlivat ja tanssivat hyvän musiikin tahdissa uusien ja vanhojen kavereiden kanssa. Sunnuntain pääjuhlan jälkeen Suurjuhla huipentui paraatiin, joka kulki kaupungin läpi. Jos ei vielä ollut saanut huudettua ääntä käheäksi, niin nyt se onnistui. Paraatiryhmässämme oli partiolaisia neljästä eri lippukunnasta, joten huusimme neljää eri lippukuntahuutoa ja lisäksi piirin huutoa, eli huudettavaa kyllä riitti. Parhaita asioita Suurjuhlassa olivat uusien ystävien saaminen ja mieletön yhteishenki. Ennen Suurjuhlaa samoajat saivat valita, minkä nimisessä betonitiimissä haluavat ohjelman suorittaa. Jos ei sopinut menevänsä kavereiden kanssa samaan tiimiin, oli helppo saada uusia ystäviä omasta tiimistään. Oman tiimini kanssa pidämme edelleen yhteyttä ja olemme suunnitelleet tapaamista. Suurjuhla oli oman kesäni kohokohta!


”Sam oa ja bileissä oli lo ist ava t ja fiil is : ka ikk i ju hl iva

van ho je n ta ns siv at uu sie n ja sa .” ns ka ve re ide n ka


68

Partiotapahtumassa pääsee näyttämään kyntensä ammatillisestikin

Maria Rahkola 27 Suurjuhlan ympäristöpäällikkö, Kymenlaakson Partiopiri

Kymenlaakson Partiopiiri päätti syyskokouksessaan 2012 hakea Suurjuhlaa järjestettäväkseen. Itse olin tuolloin puolivälissä ympäristöteknologian insinöörin opintojani. Tiesin jo kokouksen aikana, että haluan olla mukana tapahtuman järjestämisessä, ja tietysti halusin myös päästä kokeilemaan oman ammattitaitoni kantavuutta. Niinpä tarjosin ympäristöalan osaamistani tapahtuman käyttöön. Tuolloin suunnitelmana oli tehdä opinnäytetyö Suurjuhlan ympäristöasioista, mutta kevään mittaan opinnäytetyö vaihtuikin opintoihin kuuluvaksi projektityöksi. Mikkelin ammattikorkeakoulun projektikevään puitteissa sain käyttää puolet kouluviikosta Suurjuhlan asioiden hoitamiseen. Aluksi vastuullani olivat pääasiassa jätehuollon ja vessojen suunnittelu sekä järjestäminen. Sain projektiin mukaan opiskelukaverini Laura Heikkisen, joka on myös partiolainen. Lauran kanssa aloimme tehdä ympäristöasioiden lisäksi myös Suurjuhlan majoitukseen liittyviä tilojen kartoituksia. Tutuiksi tulivatkin lähes kaikki Kouvolan alueen koulut ja seuratalot. Tehtävät lisääntyivät samaa tahtia innostuksen kanssa, ja lopulta vastasimme jätehuollon ja vessojen lisäksi esimerkiksi meluasioista ja elintarviketurvallisuudesta. Pääsin tekemään yhteistyötä muun muassa ympäristöalan viranomaisten kanssa erilaisten lupien ja ilmoitusten hoitamisen puitteissa. Suurjuhlan aikana kaikki meni hyvin suunnitelmiemme mukaan. Toteutuksesta vastasi vessa- ja jätehuoltoyritysten lisäksi ympäristötiimi, joka huolehti vessojen siisteydestä, jätteiden lajittelun opastamisesta sekä ruokanäytteiden ottamisesta. Käytännön asioiden lisäksi vastasin myös juoksevien asioiden hoitamisesta ja yhteyksien pitämisestä projektin muihin tekijöihin. Suurjuhlan ympäristöpäällikkönä toimiminen oli tilaisuus, jonka kaltaista en olisi ilman partiota luultavasti koskaan saanut. Sain Suurjuhlasta arvokasta työkokemusta, sekä varmuutta ja uskoa omaan osaamiseen.


pa rt iot a en ol isi la ist a ko ska an saa nu t täl os aa mis ta ni .” til ais uu tt a näy tt ää

”Ilm an


70

Hyvien tekojen kampanja innosti mukaan

Jonna Mäkinen 21 Lippukunnanjohtaja, Tuuspartio

Valtakunnallinen Yhdessä parempi maailma -kampanja huhtikuussa kannusti partiolaisia tekemään hyviä tekoja ja haastamaan myös muut mukaan hyvän tekemiseen. Lippukunnat kilpailivat keskenään ja kunkin lippukunnan eteneminen päivittyi virtuaaliselle pelilaudalle. Parhaat lippukunnat palkittiin upein palkinnoin. Yksi menestynyt lippukunta oli lippukuntamme Tuuspartio. Meillä innostus kampanjaan lähti aluksi muutamasta johtajasta. Kenenkään tarkoituksena ei ollut tehdä maailmaa mullistavia parannuksia, vaan saada lähiympäristön ihmisten päivästä vähän parempi. Kuten aina, nuoremmat ottavat mallia vanhemmista ja niin kävi nytkin. Aloimme tehdä pieniä, hyviä tekoja lippukunnan retkillä, kokouksissa, kotona ja koulussa. Jotkut innostuivat jopa lähettämään haastevideon ulkomailla olevalle partiokaverille. Tämä kampanja toi koko lippukunnan yhteen ja siihen pystyi osallistumaan riippumatta siitä, kuinka aktiivisesti olit toiminnassa muuten mukana. Kun huomasimme sijoituksemme pysyvän korkealla koko Suomen mittapuulla, syntyi valtava tahto näyttää, keitä me olimme ja mihin me pystyimme. Koulussa monet auttoivat kavereita pienissä asioissa. Tämän myötä myös ”ei-vielä-partiolaiset” kaverimme innostuivat lähtemään mukaan. Kampanjaan oli helppo lähteä mukaan myös ulkopuolisena ja kun hyviä tekoja oli tehnyt muutaman, jäi siihen koukkuun ja halusi tehdä lisää. Mitä enemmän hyviä tekoja tehtiin, sitä useampi halusi osallistua ja kantaa kortensa kekoon. Mainostimme kampanjaa Lippukuntamme Facebook-sivuilla ja kannustimme myös perheitä lähtemään mukaan. Osallistumiseen ei tarvittu paljoa aikaa eikä rahaa tai edes tietoa partiosta. Kampanjan aikana yhteishenki kohosi todella paljon ja monien mielestä oli hauska kilpailla leikkimielisesti.


te hd ä pie niä hyv iä te ko ja ko ko lip pu ku nn an vo imin .”

”Alo imm e


72

Nya kommunikationskanaler på scoutläger

Emma Storbacka 29 Lägerchef för Atlantis, Grankulla Scoutkår

Finlands Scouters nuvarande ordförande Anna Munsterhjelm skrev en gång på Facebook någonting i stil med att ”Ledarskap är 50% kommunikation”. Ända sedan den dagen har jag funderat väldigt mycket på hur stor betydelse både intern, och extern kommunikation har då jag leder projekt och grupper. För Atlantis del betydde det en hel del fokus på marknadsföring och kommunikation i digitala kanaler, såsom webben, Facebook, Instagram, Flickr, nyhetsbrev via MailChimp, Twitter och Whatsapp. För att nå ut med olika meddelanden till alla våra målgrupper - ledarna som gör lägret, deltagarna, deltagarnas vänner och föräldrar, mediakontakter etc behövdes ett rätt så stort team, som i princip jobbade dag och natt både före, och under lägret. Nivån på speciellt den externa kommunikationen fick mycket beröm - och var en stor bidragande faktor till den goda lägerstämningen som föddes redan långt innan scouterna steg ur bussarna i Syndalen. Scouting är ett bra ställe att öva sig på kommunikation. Redan i ung ålder får scouter och scouledare kommunicera till sina grupper, till sina scouters föräldrar, till den övriga ledarkåren. Att kunna fatta sig kort och koncist, eller kanske humoristiskt, eller medryckande och inspirerande är inget man lär sig över en natt. Digitala kanaler kan också vara utmanande att kommunicera på – hur får du ditt budskap att låta tillräckligt roligt för att en 10-åring skall få lust att anmäla sig till ett läger, samtidigt som det inte blir för barnsligt för en vuxen ledare? Hur för man fram kritik och förbättringsförslag i ett öppet forum utan att verka arg eller arrogant? Många gånger visade det sig, föga överraskande, vara de yngre scouterna som hade koll på den rätta kanalen och det rätta sättet att utrycka sig. Således är det inte kanske förvånande att Finlands Svenska Scouters Instagramkonto (@fissc) nu uprätthålls till stor del av unga explorer- och roverscouter, inte kommunikationsproffs.


är ett br a på stä ll e att öva sig .” n ko mm un ika tio

”Sco ut ing


74

Nuorten omasta partiomeemisivustosta tuli hitti

Jarna Pahlberg 18 Scout-Me-In-sivuston perustajajäsen, Mikaelin Sinikellot

Joukko Suomen Partiolaisten medialähettiläskurssin käyneitä nuoria pohti, miten koulutuksessa opittuja taitoja voisi käyttää ja samalla saada nuorten oma ääni kuuluviin aikuisten ylläpitämässä viestintäviidakossa. Vastauksena syntyi Facebookiin perustettu partiomeemisivusto, jolla on jo lähes 5 000 seuraajaa. ScoutMeIniä pyörittää 11 ylläpitäjää, joiden tehtävänä on lähinnä jakaa innokkaiden seuraajien tekemiä meemejä. Sivuston tarkoituksena on olla yhteinen kanava kaikille Suomen nuorille partiolaisille, saada koko porukka tekemään jotain yhdessä sekä tarvittaessa myös kritisoida ajankohtaisia asioita. ScoutMeInin oma meemipohja Miguelo syntyi spontaanisti ja oikeastaan aivan sattumalta. Kuva napattiin eräässä madialähettiläiden tapaamisessa. Kohta julkaistiin ensimmäinen Miguelo-meemi tekstillä Lähtisitsä mun pariks wanhojen tansseihin, vai aioks sä muka oikeesti mennä jonku EVP:n (ei-vielä-partiolaisen) kaa?. Nimi Miguelo väännettiin kuvassa esiintyvän Miko Joensuun nimestä ja perjantaiset iskurepliikkipostaukset saivat partiokasvonsa. Perjantaisin julkaistaan yleensä useampikin iskurepliikki Miguelon virneen kera. Viime kesän Suurjuhlassa ScoutMeIn konkretisoi itsensä. Ylläpitäjien pystyttämä läppärinurkkaus, jossa pääsi tekemään meemejä ja jättämään puumerkkinsä sivun kansikuvaan, oli toista kertaa läsnä kansallisessa partiotapahtumassa. Kaksi ylläpitäjää päätyi teippaamaan autonsa Meemimobiiliksi, joka kirvoitti niin katseita kun selfieitäkin. Myös Miguelolle luotiin seuralainen: viettelevä partiotyttö Bella (Bea-Lina Holmberg). Vaikka Bellan käyttö ei ole vakiintunut samaan tapaan kuin Miguelon, tärkeintä on, että se luotiin. Säännöttömässä ja spontaanissa virtuaalisessa konseptissa huomattiin partiotyttömeemin mentävä aukko, ja se paikattiin tilaisuuden tullen naurulla ja itse tekemisellä. Ihan niinkuin partiossa kuuluukin.


”Sco utM e Inin

te ht ävä ka na va en on ol la yht ein rt io ka ikil le S uo me n pa ae ssa nu or ill e ja ta rvi tt asi oit a .” ia ais ht ko kr itis oid a aj an


Talouden tunnuslukuja



78

Toiminta lippukunnassa J äsenm ä är ä n o use e !

Suomen Partiolaisten jäsenmäärä on kasvanut kaikilla mittareilla. Muutaman vuoden jatkunut liittyneiden määrän reipas kasvaminen näkyy nyt jäsenmäärätilastossa. Suurimmat ikäluokat ovat ääripäissä: aikuisia (yli 22-vuotiaat) ja sudenpentuja (7-9-vuotiaat) on kumpiakin eniten, 22 % jäsenistöstä.

55 716

54 175

53 206

49 485

52 484

52 772

48 840 48 167

2010

2011

2012

2013

2014

Jäsenmaksukaudella maksaneet jäsenet (1. 8.–31. 7.) Jäsenrekisterissä kirjattuna olevat jäsenet 31. 7.

% 100 90

17,6 %

80

6,4 % 8,2 %

70 60 50

18–23 v.

17,9 %

15–17 v. 12–14 v.

18,5 %

20 10 0

23–29 v.

9,0 %

40 30

Yli 29 v.

10–11 v. 7–9 v.

22,2 %


79

l e ir i t o v a t i s o o s a p a rt i o t o i m i n t a a

Lippukunnat järjestivät yhteensä 750 kesä- tai talvileiriä. Yli neljänneksessä lippukunnista on sekä talvi- että kesäleiri.

2010

100 %

2011

2012

2013

2014

77 %

80 % 60 % 35 %

40 %

27 %

20 % 0% Kesäleiri % lippukunnista

V iiko i t t a i n t o i mita an ry h mi s sä

Suomessa on yli tuhat sudenpentulaumaa, seikkailijajoukkuetta ja tarpojavartiota ympäri maata.

Talvileiri % lippukunnista

Molemmat % lippukunnista

1 600 1 510 1 400 1 200 1 000

1 300 1 090

800 600 Sudenpennut

400

Seikkailijat Tarpojat Samoajat

200 0

550


80

Lippukunnat

Jäsenet

Etelä-Karjalan Partiolaiset ry

29

1 273

Hämeen Partiopiiri ry

124

10 230

Järvi-Suomen Partiolaiset ry

131

5 526

Kymenlaakson Partiopiiri ry

32

1 507

Lapin Partiolaiset ry Lounais-Suomen Partiopiiri ry Pohjanmaan Partiolaiset ry Pohjois-Savon Partiolaiset ry

31

1 073

144

10 822

111

5 117

2

165

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry

138

11 226

Uudenmaan Partiopiiri ry

64

4 648

F in la n d s S v e n s ka S c o u t e r rf

Ruotsinkieliset lippukunnat muodostavat Finlands Svenska Scouter rf:n (FiSSc), jonka toimialueena on on koko maa. FiSSc vastaa ruotsinkielisten lippukuntien tukemisesta sekä Suomen Partiolaisten kanssa tehdyllä erillissopimuksella myös valtakunnallisten palveluiden toteuttamisesta ruotsinkielisille lippukunnille. FiSScin jäseninä oli kertomusvuonna 66 lippukuntaa ja näissä lippukunnissa jäseniä yhteensä 4 131.

L ip p u kun n a t

Partiolippukunta on partiotoiminnan perusyksikkö, joka toimii tietyllä alueella. Lippukunta koostuu yleensä 20 – 200:sta eri-ikäisestä partiolaisesta. Suomessa on yhteensä 872 lippukuntaa, joista toimivia on 738. Näistä yli puolet on yhteislippukuntia, joissa toimii sekä tyttöjä että poikia. Jokainen lippukunta kuuluu jäsenenä johonkin partiopiiriin.


81

P a r ti o k as v a t t a a mo ni p u o l i s e st i

Partio-ohjelmassa on määritelty jokaiselle ikäluokalle kasvatustavoitteita. Partiossa toimiessaan partiolaisen tulisi kehittyä kaikissa näissä tavoitteissa oman ikäluokkansa aikana. Lippukuntia pyydettiin arvioimaan viisiportaisella asteikolla, kuinka paljon kehitystä ikäluokan partiolaisissa on tapahtunut vuoden aikana eri kasvatustavoitteissa (1= hyvin vähän kehitystä, 5 = erittäin paljon kehitystä)

Vaeltajat

Samoajat

Tarpojat

Seikkailijat

Sudenpennut 1

2

3

5

4

Oma maailmankatsomus näyttäytyy käytännön toimintana.

3,1

Tunnistaa itselleen tyypillisen tavan olla ryhmän jäsenenä ja johtajana sekä kehittää niitä.

3,2

Tunnistaa yhteisöjä, joihin kuuluu, ja oman paikkansa niissä.

3,4

Kykenee suunnittelemaan ja toteuttamaan itselleen sopivan kokoisen vastuutehtävän (esimerkiksi pienryhmän johtamistehtävän).

3,6

Säilyttää luottamuksen itseensä.

3,5

Kokee onnistumisen hetkiä.

3,6

Hallitsee pienryhmissä toimimisen.

3,5

Hallitsee retkeilytaitoja ja tuntee olonsa kotoisaksi lähialueensa luonnossa.

3,5

Osaa toimia pienryhmässä jäsenenä ja hetkittäin johtajana kokeneemman ohjauksessa.

3,1

Haluaa liikkua ja ulkoilla.

3,7

Osaa huolehtia aikuisen avustuksella syömisestään, nukkumisestaan, tavaroistaan, hygieniastaan yms. itselleen uusissa olosuhteissa.

3,4

Osaa olla ryhmässä ja osallistua myös ilman aikuisen apua.

3,2

1

2

3

4

5


82

T oim in n an its e arv i o i nt i

Suomen Partiolaisten luottamushenkilöitä ja työntekijöitä on pyydetty arvioimaan strategian eri kohtia viisiportaisella asteikolla. Asteikossa 1 = ei lainkaan ja 5 = erittäin hyvin

2011 2012 2013 2014

1

2

3

4

5

1

2

3

4

5

Vastaako järjestömme talousseuranta yllä kuvattua ihannekäytäntöä? Vastaako järjestömme taloussuunnittelu ja budjetointi yllä kuvattua ihannekäytäntöä? Vastaako koko järjestön johtamiskulttuuri yllä mainittua ideaalitilannetta?

Miten järjestömme säännöt ja muut ohjeistukset määrittävät toimielinten vastuut ja tehtävät?

Onko rajapinta selkeästi määritelty?

Vastaako henkilöstömme pätevyys ja määrä toimintamme vaatimuksia?

Ohjaavatko henkilöstömme tehtävänkuvat keskittymään ydintehtäviin?

Onko varainkeräyksemme suunnitelmallista?

Onko taloutemme vakaa ja ovatko riskit hallinnassa?

Toimivatko eri toiminnanalat yhteistyössä strategian mukaisesti?


83

1

2

3

4

5

1

2

3

4

5

Ovatko toimintasuunnitelman tavoitteet konkreettisia, mitattavia ja saavutettavia? Onko toimintamme innostavaa, osallistavaa, voimauttavaa ja partiolaisten harrastusylpeyttä lisäävää? Miten nuorten ääni näkyy strategian ja toimintasuunnitelman tavoitteissa ja toteutuksessa? Pitääkö Partion laatulupaus kaikkialla Suomessa?

Tukevatko määrittelemämme keinot yhdessä strategisten tavoitteiden saavuttamista?

Olemmeko määritelleet selkeät ja mitattavat strategiset tavoitteet?

Miten aktiivisesti toimimme yhteiskunnassamme?

Kartoitammeko ja analysoimmeko toimintaympäristöämme säännöllisesti?

Meillä on ajan tasalla oleva, perustehtävän ja toiminnan ilmaiseva visio.


84

Talouden tunnuslukuja T U N N US LUKUJ A * Vuosien vertailukelpoisuuden vuoksi laskennasta poistettu Japanin Jamboreen ennakkomaksut. 2014 Oma pääoma Taseen loppusumma Kokonaistuotot

2013

2012

2011

761 649

733 563

426 538

111 620

4 680 993

3 066 291

2 645 996

2 423 321  5 047 157

3 667 105

4 071 761

4 727 030

Yli-/alijäämä

28 086

307 025

314 918

53 410

Omavaraisuusaste

16,3 %

23,9 %

16,1 %

4,6 %

* 1,7

2,6

2,2

1,7

Maksuvalmius, Quick Ratio

Kat e to i m i n n an a l o i t t a i n – vu ode n 201 4 r a ha s s a , *  1 0 0 0 eu roa 2014

2013

2012

2011

2010

2009

POK

0,0

-27,0

-4,3

-57,9

-26,3

-52,6

Alue

-102,6

-80,0

-111,2

-146,5

-72,8

-23,5

Kasvatus

-96,0

-96,7

-101,1

-144,9

-96,5

-120,6

Vapaaehtoistuki

-97,3

-86,3

-15,3

-26,2

-57,5

-32,1

-571,0

-516,3

-448,7

-493,7

-553,8

-480,6

Viestintä

-157,6

-120,3

-136,0

-224,1

-199,9

-161,0

Hallinto

Kansainvälisyys

-1 210,6

-1 070,4

-1 120,0

-1 226,3

-1 305,3

-1 006,7

Talous

2 263,6

2 317,7

1 996,6

2 343,0

2 100,0

2 031,6

Isot projektit

-0,7

-13,7

254,9

31,4

-317,8

-22,2

Kate yhteensä

28,1

307,0

314,9

54,8

-529,9

132,2


85

Ju l k i s e t k o h de a v u s t u k s e t – va r si n a i n en toi m i n ta OK-Opintotukikeskus Sisäasiainministeriö / Maahanmuuttajahanke

4 680 1 016

Ulkoministeriö / Food for Life hanke

50 000

Ulkoministeriö / Nepal-hanke

37 636

Ulkoministeriö / VKK

-2 219

Ulkoministeriö / VGK Maailma Kololla

2 560

Ulkoministeriö / Woomal II Ulkoministeriö / Partnership NW meeting

99 392 8 161 201 226

y k s i t y i se t k o h de a v u s t u k s e t – va r si n a i n en toi m i n ta Auramo-säätiö

40 000

Folke Bernadotten muistosäätiö

81 500

Jenny ja Antti Wihurin rahasto

50 000

Partiosäätiö - Scoutstiftelsen rs

48 070

Tunkelon säätiö

2 000

Waldemar von Frenckells stiftelse

30 000

Lasten Päivän Säätiö

21 000

Muut yksityiset avustukset

41 304 313 874

KOHDEAVUSTUKSET YHTEENSÄ

515 100


86

Talouden tunnuslukuja Koko n a is tuo to t – vu ode n 201 4 r a ha s s a , *  1 0 0 0 eu roa TP 2014

TP 2013

TP 2012

TP 2011

TP 2010

TP 2009

Osanottomaksut

208

104

148

166

156

244

Julkiset kohdeavustukset

201

239

233

164

87

0

Muut kohdeavustukset

314

267

195

233

261

0

Muut tuotot ja keräykset

76

49

72

38

35

37

1 487

1 409

1 260

1 344

1 062

1 089

Jäsenmaksut Myyntitoiminta

590

593

474

526

547

583

Lahjoitukset ja avustukset

-2

169

4

0

0

263

Ilmoitustuotot

41

55

31

73

79

74

Sijoitukset ja rahoitus Valtion yleisavustus Valtion erityisavustukset Muut yleisavustukset

30

23

10

69

25

25

607

607

605

632

643

622

0

0

0

0

0

90

115

150

100

206

350

259

Ruotsin Jamboree

0

0

1

1 737

0

0

Tanskan Jamboree

0

0

24

0

0

0

Kilke suurleiri

0

0

0

0

2 773

0

Satahanka

0

194

0

0

0

0

Rowerway

0

0

1 569

0

0

0

Explo

0

59

0

0

0

0

Nepal leiri

0

65

0

0

0

0

Moot

0

47

0

0

0

0

Stavanger

0

42

0

0

0

0

3 667

4 072

4 726

5 189

6 017

3 286

KAIKKI YHTEENSÄ



88

Tuloslaskelma 1.1. 2014–31. 12. 2014

1.1. 2013–31. 12. 2013

Osanottomaksut

207 667,88

510900,84

Kohdeavustukset

515 100,23

505492,19

varsinainen toiminta Tuotot

Muut tuotot

75 287,04

40652,10

798 055,15

1 057 045,13

Palkat ja palkkiot

-837 547,81

-756 445,50

Eläkekulut

-147 266,29

-134 816,45

Kulut Henkilöstökulut

Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä Poistot

-34 356,01

-20 353,05

-1 019 170,11

-911 615,00

0,00

-6 121,68

Muut kulut Vuokrat ja vastikkeet

-173 350,79

-164 217,01

Ulkopuoliset palvelut

-496 074,82

-430 546,85

Matka- ja majoituskulut

-566 580,87

-663 076,86

Materiaalikulut

-191 357,73

-217 240,93

Muut toimintakulut

-597 841,13

-681 684,82

Keskinäiset avustukset

-352 799,01

-346 911,00

-2 378 004,35

-2 503 677,47

Muut kulut yhteensä

KULUJÄÄMÄ

-3 397 174,46

-3 421 414,15

-2 599 119,31

-2 364 369,02


89

1.1. 2014–31. 12. 2014

1.1. 2013–31. 12. 2013

Jäsenmaksut

1 486 727,22

1 409 133,81

Myyntituotot

585 892,49

587 613,10

Ilmoitustuotot

40 953,00

54 593,90

30 216,14

202 311,97

2 143 788,85

2 253 652,78

Palkat ja palkkiot

-33 071,62

-46 479,25

Eläkekulut

-4 998,72

-10 062,51

-964,08

39,07

Varainhankinta Tuotot

Muut tuotot

Kulut Henkilöstökulut

Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä Muut kulut

KULUJÄÄMÄ

-39 034,42

-56  502,69

-202 344,54

-264 630,06

-241 378,96

-321 132,75

1 902 409,89

1 932 520,03

-696 709,42

-431 848,99

Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuotot Korkotuotot

3 305,90

4 035,77

3 305,90

4 035,77

Kulut Korkokulut

-207,29

-302,69

Muut rahoituskulut

-258,25

-21 886,33

-465,54

-22 189,02

KULUJÄÄMÄ

2 840,36

-18 153,25

-693 869,06

-450 002,24

Yleisavustukset Valtion toiminta-avustus

606 955,21

607 027,16

Muut yleisavustukset

115 000,00

150 000,00

721 955,21

757 027,16

TILIKAUDEN TULOS

28 086,15

307 024,92

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

28 086,15

307 024,92


90

Tase 31. 12. 2014

31. 12. 2013

232 143,51

1 640,52

VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Jäsenrekisteri 2014 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet Muut osakkeet

pysyvät vastaavat yhteensä

70 425,47

70 425,47

70 425,47

70 425,47

302 568,98

72 065,99

0,00

56 211,76

378 495,62

Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Tavarat Saamiset Myyntisaamiset

675 439,64

Muut saamiset

6 435,37

6 923,51

Siirtosaamiset

419 491,34

252 055,00

1 101 366,35

637 474,13

Rahat ja pankkisaamiset

3 277 057,32

2 300 538,88

vaihtuvat vastaavat yhteensä

4 378 423,67

2 994 224,77

4 680 992,65

3 066 290,76

VASTAAVAA


91

31. 12. 2014

31. 12. 2013

VASTATTAVAA Oma pääoma 733 562,98

426 538,06

Iilikauden ylijäämä

Edellisten kausien ylijäämä

28 086,15

307 027,92

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ

761 649,13

733 562,98

Vieras pääoma Lyhytaikainen Saadut ennakot

3 109 745,38

1 207 374,99

Ostovelat

471 938,42

94 456,00

Muut velat

19 653,51

14 125,95

Siirtovelat vieras pääoma yhteensä VASTATTAVAA

318 006,21

1 106 770,84

3 919 343,52

2 332 727,78

4 680 992,65

3 066 290,76


92

Tulos toiminnanaloittain Toteuma 1. 1. – 31. 12. 2014

Talousarvio 1. 1. – 31. 12. 2014

Partio-ohjelman kehittäminen Tuotot Kulut Varainhankinta Tilikauden alijäämä

31 116,13

30 000,00

-136 453,42

-124 170,00

2 744,25

0,00

-102 593,04

-94 170,00

Kasvatus Tuotot

25 027,27

29 935,00

Kulut

-120 979,52

-193 905,00

Tilikauden alijäämä

-95 952,25

-163 970,00

Tuotot

160 847,00

228 698,00

Kulut

-261 928,31

-328 080,00

Vapaaehtoistuki

Varainhankinta

4 005,00

0,00

-97 076,31

-99 382,00

Tuotot

73 353,31

35 000,00

Kulut

-74 051,60

-46 470,00

-698,29

-11 470,00

Tilikauden alijäämä

Projektit

Tilikauden ylijäämä

Viestintä Tuotot Kulut Varainhankinta Tilikauden alijäämä

37 675,44

44 412,00

-628 955,01

-486 422,00

20 269,02

15 600,00

-571 010,55

-426 410,00


93

Toteuma 1. 1. – 31. 12. 2014

Talousarvio 1. 1. – 31. 12. 2014

Kansainvälinen toiminta Tuotot

376 274,44

347 355,00

Kulut

-556 781,69

-540 419,00

22 934,17

14 500,00

-157 573,08

-178 564,00

Varainhankinta Tilikauden alijäämä

Järjestötoiminta Tuotot Kulut Varainhankinta Tilikauden alijäämä

89 881,56

68 000,00

-1 312 880,46

-1 240 594,00

12 396,43

14 500,00

-1 210 602,47

-1 158 094,00

Talous ja varainhankinta Tuotot

3 880,00

6 000,00

Kulut

-305 144,45

-262 540,00

Varainhankinta

1 840 061,02

1 595 200,00

Tilikauden ylijäämä

1 538 796,57

1 338 660,00

Tuotot

3 305,90

5 000,00

Kulut

-465,54

0,00

Sijoitus ja rahoitustoiminta yhteensä

2 840,36

5 000,00

Julkiset yleisavustukset

606 955,21

638 400,00

Muut yleisavustukset

115 000,00

150 000,00

Yleisavustukset yhteensä

721 955,21

788 400,00

Sijoitus- ja rahoitustoiminta

Yleisavustukset


94

Toiminnassa mukana Hallinto Partioneuvosto Varsinaiset jäsenet Karhu Valtteri pj. Ahlmark Jenna Aspila Riina Borgman Marjukka Elo Jussi Heikkilä Henna Itävuori Tiina Kerola Antti Kirjavainen Jani Koistinen Antti Kousa Mari Kröger Mika

PP FiSSc. 26. 4. alkaen Häme PoSaPa L-SP, 26. 4. alkaen Häme, 26. 4. alkaen J-SP, 26. 4. alkaen PP, 26. 4. alkaen Kymi Uusimaa L-SP J-SP

Kuusisto Mika Munsterhjelm Anna 2. vpj. Nissi Anna-Lea Nygård Heli Pernu Leena Raunio Senni Sazonov Daniel Suutari Ulla 1. vpj. Wassholm Hanna Viiperi Elina

L-SP, 26. 4. alkaen PäPa Häme, 26. 4. alkaen PP, 26. 4. asti Lappi PäPa, 26. 4. alkaen PäPa, 26. 4. alkaen E-K FiSSc PP, 26. 4. alkaen

Varajäsenet Ahlmark Jenna Ali-Hokka Erika Arffman Maaret Björkholm Alex Elo Jussi Heikkilä Henna Heikkinen Maarit Heitto Ilari Huhtala Tuomo Hyppänen Aatu Jaakkola Henny Kaunisto Lauri Kerola Antti Kuivalainen Olli Kuusisto Mika Kytö Mikko Könönen Kirsi Laukkanen Asko Leinonen Petteri Lindeman Raisa Lindholm Malin

FiSSc, 26. 4. asti Häme Lappi FiSSc L-SP. 26. 4. asti Häme, 26. 4. asti L-SP, 26. 4. alkaen PoSaPa J-SP, 26. 4. alkaen Kymi Uusimaa Häme PP, 26. 4. asti E-K L-SP, 26. 4. asti PäPa J-SP J-SP, 26. 4. asti Kymi PP FiSSc

Luostarinen Tommi Luumi Aleksi Lähteenmäki Inka Lämsä Kaisu Mänttäri Emilia Oksanen Susanna Pajunpää Saara Pihlajaviita Perttu Pikkarainen Lasse Päivinen Paula Rantanen Leena Salminen Juha Salo-Jouppila Satu Sandholm Leena-Maija Sauramäki Eero Taubert Josefin Toropainen Annu Turunen Ilona Urhonen Pekka Vainio Leena Viitikko Soile

PäPa J-SP, 26. 4. alkaen L-SP Häme Kymi PäPa PP, 26. 4. alkaen Uusimaa J-SP, 26. 4. alkaen Lappi L-SP PäPa PP E-K PoSaPa FiSSc PoSaPa Uusimaa Uusimaa Häme, 26. 4. alkaen PoSaPa

Hallitus Länsipuro Harri Johansson Niina Haonperä Janne Heinänen Saara Helle Perttu Hätönen Viljami

pj vpj viestintä, 30.8. asti kehitys vapaaehtoistuki kasvatus

Paajanen Irene alue Tikka Karoliina kansainväliset yhteydet, kv-asiamies WAGGGS Tulivuori Jukka kv-asiamies WOSM Virtanen Kalle talous


95 Hallituksen alaiset työryhmät Ansiomerkkiryhmä Pärkö Hanna, pj. Edelmann Birgitta, vpj Kolistaja Minna Riihelä Jouni Wathén Mikael Vehkalahti Tiina-Liisa Tolvanen Heikki, hallintokoordinaattori Kesäasutyöryhmä Johansson Nina, pj Hintsa Tiia Kihlström Siiri Nurminen Jura Santala Maija Sisto Tero Isola Tarja, yhteyskoordinaattori Olave Baden-Powell Society -tapahtuman toimikunta Stockmann Doris, pj Alanko Eila Katavisto Nanna Lehtomäki Heli Mitts Lena Ojala Iina Rinne Kaija Tikka Karoliina Kuusela Katriina, kvy-koordinaattori Opus- lippukuntatuen käsikirja piireille ja keskusjärjestölle -työryhmä Heinänen Saara, pj Kautto Tuija Lares Jussi Neira Laura Nousiainen Mikko Sivonen Tuija, toiminnanjohtaja Finnjamboree Roihu 2016 leiritoimikunta Otsolampi Heikki, strateginen leirinjohtaja Piitulainen Jaakko, operatiivinen leirinjohtaja Murtovaara Vesa-Pekka Nikkari Maria Oförsagd Julius Salmela Anne Untamo Lauri Väisänen Mikko Väätäinen Matti Vänskä Ari Finnjamboree Roihu 2016 ohjausryhmä Hätönen Viljami pj. Aaltonen Marjukka Hetemaj Fatbardhe Kortesuo Katleena Malkakorpi Lotte Otsolampi Heikki

Piitulainen Jaakko Storbacka Emma Virtanen Kalle Sinivuori Timo, kasvatusjohtaja Suurjuhla 2014 projektiryhmä Mänttäri Emilia, projektijohtaja Korppi Ilkka, projektin varajohtaja Salu Sanna Taussi-Forsman Päivi Väisänen Jari-Pekka Toimela Elina, projektipäällikkö Suurjuhla 2014 ohjausryhmä Lares Jussi pj. Haonperä Janne 8. 2014 asti Kirjavainen Jani Mäkinen Jarkko Mänttäri Emilia Ringbom Ida Salomaa Kuisma Sinivuori Timo, kasvatusjohtaja Toimela Elina, projektipäällikkö

Aluetyö Aluevaliokunta Paajanen Irene, pj Lähteinen Mari, vpj Jussila Susanna Nokela Tiina Peltola Jani Raudaskoski Jukka Achrén Janina Evilä Anna, kasvatuskoordinaattori (aluetyö) – 15. 3. Pellikka Anni, kasvatuskoordinaattori (aluetyö) 25. 3. – Tiedonhallintaryhmä Hakulinen Jarno 1.6. alkaen Kantola Pekka Kaunisto Lauri Hakulinen Jarno, tiedonhallintakoordinaattori – 27. 7. Kiilunen Aapo, tiedonhallintakoordinaattori 28. 8.– Sisukoordinaatioryhmä Peltola Jani, SP aluevaliokunta sisuvastaava Aula Leena Autio Anu Karasti Päivi Kautto Tuija Klemola Suvi Koivula Ida Lahti Katri Örnmark Maija


96 Kansainväliset yhteydet Kansainvälisten yhteyksien valiokunta Tikka Karoliina pj. kv-asiamies WAGGGS Tulivuori Jukka vpj. kv-asiamies WOSM Ahmajärvi Mari Keitaanniemi Juho Markkula Anniina Pyörre Susanna Ruoho Elina Toivola Juho Toukonen Anne Vainio Joonas Viikari Paula Kuusela Katriina, kvy.koordinaattori World Scout Youth Forum -koulutettavat Back Jens Majamaa Ville Markkula Silja Santalahti Maija Woomal 2 projektiryhmä Lehto Laura, projektinjohtaja Pakarinen Anu, projektinjohtaja Diallo Anna Gaye Mbaey Höök Heidi Klemola Saara Markkula Silja Pitkänen Outi Suhonen Riikka Uschanov Sonja Virtanen Hanna Woomal 2 ohjausryhmä Tikka Karoliina, pj Tulivuori Jukka Honko Mirka Lehto Laura Pakarinen Anu Ringbom Ida Ruoho Elina Tamminen Saara Nepal 2 projektiryhmä Kemppainen Jenni Lindholm Jesse, projektinjohtaja Mulari Mikko Savela Nina Skarp Maria Nepal 2 ohjausryhmä Tulivuori Jukka pj. Hopsu Inka Kuusela Katriina Lindholm Jesse Mulari Mikko Nieminen Topias Ruoho Elina Tikka Karoliina Vainio Joonas

Food for life 2 projektiryhmä Salminen Ilmi (projektin johtaja) Autio Anu Kinnunen Joonas Nylund Susanne Pulli Ramona Saarinen Maisa Food for life 1 ohjausryhmä Tulivuori Jukka pj. Axelin Henni Hopsu Inka Tikka Karoliina Kuusela Katriina, kvy. koordinaattori Food for life 2 ohjausryhmä Tulivuori Jukka pj. Tikka Karoliina Salminen Ilmi Honso Mirka Tamminen Saara Food for life 1-hankkeen loppuun saattaminen Axelin Henni Maailmanjamboree 2015 ohjausryhmä Tulivuori Jukka pj. Hieta Mikko Kuusela Katriina Lehto Juha Pyörre Susanna Snäll Arvi Islannin leirimatka 2014 Korkeila Kristian Malmari Meri Salmela Anne Islannin ohjausryhmä Tulivuori Jukka pj. Korkeila Kristian Pyörre Susanna Kuusela Katriina, kvy. koordinaattori Maailmanjamboree 2015 Roininen Mikko, leirimatkan johtaja Ahmajärvi Mari Frölund Kiira Hintsa Tiia Jaarva Meeri-Maria Karhunen Jussi Keso Teemu Miettinen Timo Salmela Salla Segerstam Erja Explorer belt 2015 Fast Mia, leirimatkan johtaja Hoffrén Sanna Koskinen Ida Kumpula Sakari


97 Silmunen Venla Tolppa Laura Väisänen Eerika KV-toiminnan kehittämishanke Kv-kompassi Keitaanniemi Mariia Hautakangas Anne Huttunen Sari Jouhki Annika, maaliskuu 2014 asti Järvinen Anna Laine Niina, syyskuu 2014 alkaen

Vapaaehtoistuki Vapaaehtoistuen valiokunta Sorjonen Annukka pj. Aaltonen Marjukka Helle Perttu, koulutuksesta vastaava hallituksen jäsen Isaksson Max Lumiala-Huokuniemi Tanja Lydén Petri Mikkonen Pasi Kantoluoto Suvi, kasvatuskoordinaattori (vapaaehtoistuki) Koulutusryhmä Isaksson Max pj. Anttonen Päivi Mikkonen Pasi Muttonen Timo Ko-Gi ryhmä Muttonen Timo, pj Anttonen Päivi Grönlund Laura Kanervavuori Kaj Lehto Juha Söderman Josefin Viikari Paula Toivola Juho Ko-Gi 113 Viikari Paula, kurssinjohtaja Anokas Mikko Anttonen Päivi Jaarva Meeri-Maria Korhonen Jari Mikkonen Pasi Paajanen Irene Ko-Gi 114 Toivola Juho, kurssinjohtaja Aspila Riina Korhonen Pauli Kutvonen Mikko Liljaniemi Maaret Peltola Janne Vainio Leena

Ko-Gi 115 Grönlund Laura, kurssinjohtaja Kuusela Katja Mikkola Niko Muttonen Timo Prytzgoda Beate Roslöf Janne Toukonen Anne Ohjaajaryhmä Hirvonen Matti Pärkkä Mika Aikuisryhmä Lumiala-Huokuniemi Tanja pj. Aaltonen Marjukka Nevalainen Hanna Sarén Inka Turvallisuusryhmä Lydén Petri pj. Jylhä Mikko Kiilava Pauliina Palsanen Kati Siistonen Tuuli Lastensuojeluryhmä Palsanen Kati pj. Ahlmark Jenna Honkanen Jenna Huovinen Jutta Pasanen Kaisa Osaaminen näkyväksi –hanke, projektiryhmä Sorjonen Annukka, pj Hänninen Anja Isaksson Max Lunden Pirjo Malkakorpi Lotte Sinivuori Timo, kasvatusjohtaja Toikka Tarja, koulutussuunnittelija Kalervo Laura, kasvatuskoordinaattori (partiokasvatus) Osaaminen näkyväksi –hanke, ohjausja asiantuntijaryhmä Ranta-aho Merja pj. Helle Perttu Hätönen Viljami Muttonen Timo Sorjonen Annukka Mäki Kimmo Valanne Miia Sinivuori Timo, kasvatusjohtaja

Kasvatus Kasvatusvaliokunta Hätönen Viljami ohjelmasta vastuullinen hallituksen jäsen Malkakorpi Lotte pj.


98 Edelmann Titti Johto Kaisa Juslén Aino Nurminen Jura Pöri Mikko Salo-Vihra Heini Kalervo Laura, kasvatuskoordinaattori (partiokasvatus) Kilpailuryhmä Leussu Annakaisa pj. Knuuti Antti Konsén Elina Kotajärvi Elina Kouti Sakari Roiha Lasse Meripartioryhmä Ämmälä Lauri pj. Kaski Lauri Kumpulainen Niklas Rajamäki Joose Ringbom Ida Sinkkonen Kai Ohjelmapainotus 2015 Peltoniemi Henna pj. Susan Lehtinen Parkko Julia Karhunhammasraati Laine Teemu pj. Mankinen Kaisu Sirainen Elina Hehku -työryhmä Kajala Laura pj. Eriksson Mia Hätönen Viljami Johansson Niina Johto Kaisa Lampenius Simon Mannerjoki Viljo Partio-ohjelma.fi ohjausryhmä Edelmann Titti pj. Kantola Eemeli Piipponen Arttu Ohjelmapainotus 2014 Ringbom Ida Keitaanniemi Juho Majamaa Ville Riivari Eeva

Talous Talousvaliokunta Virtanen Kalle pj. Hankela Pekka Kantola Eemeli

Nieminen Topias Piipponen Arttu vpj. Raivio Arto Saloranta Kirsi Snäll Arvi Tamminen Saara Räsänen Panu, talousjohtaja Yhteiskuntasuhderyhmä Sazonov Daniel pj. Uosukainen Kimi Jaarva Meeri-Maria Majamaa Ville Gebhard Elisa Salminen Ilmi Riivari Eeva Raunio Senni Koistinen Kaisa, yhteiskuntasuhde- ja viestintäjohtaja IT-ryhmä Kantola Eemeli pj. Keso Tero Lammentausta Veli-Matti Mäenalusta Juha Oikkonen Soile Saarinen Matias Virkki Emil Jäsenrekisteriprojektin projektiryhmä Oikkonen Soile,pj, projektipäällikkö Kantola Eemeli Lammentausta Veli-Matti Mannismäki Maija-Reetta Mäenalusta Juha Väyrynen Virpi Jäsenrekisteriprojektin ohjausryhmä Hankela Pekka pj. 30.6. asti Lares Jussi pj. 30.6. alkaen Kantola Eemeli Lansipuro Harri Salo Ville Oikkonen Soile, projektinjohtaja Räsänen Panu, talousjohtaja Partiopoukaman hoitokunta Suomela Marja pj. Gylling Hans 1. 9. asti Hyökyranta Riikka Suomalainen Raikka Syrjänen Jyrki Seurakuntavaalit 2014 -projektiryhmä Ylinen Anni, projektinjohtaja Jokinen Heidi Kajala Laura Nappu Juha Nenonen Riikka Riivari Eeva Ringbom Ida Vuori Wiking


99 Viestintä Viestintävaliokunta Haonperä Janne pj. 8/2014 asti Sundman Robert pj. 8/2014 alkaen Alentola Anni Emilia vpj. Ketola Jaana Kihlström Siiri Mattila Ella Peso Jussi Sylvestersson Ida Tanner Arttu Tuominen Henna Karonen Johanna, viestintäpäällikkö Partiojohtaja.fi Alentola Anni Emilia päätoimittaja Forsman Joel Haapala Jaakko Haapala Riina Huttunen Kiia Kivilä Elina Kuusisto Joni Läärä Loviisa Nuotio Otso Savolainen Jani Seppänen Janne Sirèn Ines Vainio Juho Ylinen Anni Kamppari Elina, toimitussihteeri Partio-lehti Ketola Jaana, päätoimittaja Aaltonen Katariina Abokther Joosef Alakulppi Hanna

Aspegrén Joona Huotilainen Heidi Lahtela Niina Leppäaho Iina Luotsila Miriam Martelius Annu Nojonen Petra Parkkinen Sonja Rasivirta Meeri Roiha Lasse Seppälä Ilona Vainio Jyrki Vilkman Hanna Öhman Annika Kamppari Elina, toimitussihteeri Young Spokespeople -ryhmä Kihlström Siiri pj. Engblom Pauli Huttunen Kaisa Rantala Anniina Sazonov Daniel Ylinen Anni Öhman Meri Yhdessä parempi maailma -kampanja Ala-Äijälä Milla, projektipäällikkö Rantala Anniina Riivari Eeva Tunnusryhmä Lyly Aarno, pj. Karjalainen Heikki vpj. Hyrsky Tuomas, asiantuntija Liippola Visa Viitanen Mika

Partion edustukset yhteisöissä Edustajat Liippola Elina Sandholm Henrik Mickos Monica Tapanila Antti Viikari Paula Tulkki Tapani Kovacs Petri Sivonen Tuija Hopsu Inka Kaski Lauri Mäkinen Aki Sinivuori Timo Lahtinen Seppo Sazonov Daniel Sivonen Tuija Markkula Kari Luoto Lauri

Auramo-säätiö Auramo-säätiö Folke Bernadotten muistosäätiö Folke Bernadotten muistosäätiö Folke Bernadotten muistosäätiö Kansallinen metsäneuvosto Kansallinen metsäneuvosto Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta Kepa ry. Liikenne- ja viestintäministeriön merenkulun neuvottelukunnan veneilyjaosto Merenkulun turvallisuuspalkinto / Sea Sunday palkintotoimikunta Nuorten Akatemia Opetusministeriö, Arviointi- ja avustustoimikunta Opetusministeriö, Nuorisoasiain neuvottelukunta Opintotoiminnan keskusliitto Partiosäätiö - Scoutstiftelsen rs Partiosäätiö - Scoutstiftelsen rs

hallitus hallitus, varajäsen hallintoneuvosto, pj. hallitus hallitus, varajäsen jäsen varajäsen varajäsen hallitus jäsen

hallitus, varajäsen jäsen jäsen hallitus, varajäsen hallitus, jäsen hallitus, varajäsen


100 Virtanen Kalle Partiosäätiö - Scoutstiftelsen rs Weuro Jaakko Partiosäätiö – Scoutstiftelsen rs Mitts Lena Partiosäätiö - Scoutstiftelsen rs Kling Esa Partiosäätiö - Scoutstiftelsen rs Jokinen Heidi Partiosäätiö - Scoutstiftelsen rs Aho Pekka Partiosäätiö - Scoutstiftelsen rs Sivonen Tuija Partiotyönantajat – Scoutarbetsgivarna ry Back Jens Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto ry Räsänen Panu PEFC Suomi, PEFC-standardityöryhmä Boldt Georg Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hopsu Inka Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Gebhard Elisa Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Markkula Silja Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Nurmi Allan Suomen Radioamatööriliitto ry Salo Ville Suomen Hostellijärjestö Kalervo Laura Suomen Hostellijärjestö Evilä Anna Suomen Hostellijärjestö Tulkki Tapani Suomen Metsäyhdistys ry. Jarva Meeri-Maria Suomen YK-liitto

hallitus, jäsen hallitus, varajäsen hallitus, jäsen hallitus, varajäsen hallitus, jäsen hallitus, varajäsen hallitus hallitus hallitus vaalivaliokunnan pj. osallisuus-teemaryhmä kansainvälisen politiikan jaosto ja globaaliryhmän puheenjohtaja radiopartio-ohjaaja hallitus neuvottelukunta, jäsen neuvottelukunta, varajäsen hallitus hallitus

Edustajat maailmanjärjestöjen toimielimissä ja työryhmissä Ahlbäck Karin Jokinen Heidi Rättö Hannu Weuro Jaakko

WOSM World Scout Committee WAGGGS World Board WOSM World Jamboree on the air (JOTA) -ryhmä WOSM World Constitution Committee

varajäsen varapj.

Edustajat maailmanjärjestöjen Euroopan alueiden toimielimissä Viikari Paula Toivola Juho Ekman Johan Majamaa Ville

WAGGGS Europe Mentoring –työryhmä WOSM Europe Educational Methods –työryhmä WOSM Europe External Relations –työryhmä WOSM Europe Relations and Funding

koordinaattori koordinaattori jäsen

Edustajat partion kansainvälisissä verkostoissa Hopsu Inka

Council of Protestant Guides and Scouts (CPGS)

Suomen Partiolaisten jäsenyydet Palvelualojen työnantajat PALTA ry. Int. Pfadfinderzentrum/Membership Suomen YK-liitto Suomen Hostellijärjestö Aikakauslehtien Liitto ry Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto Suomen Metsäyhdistys ry. OK-opintokeskus Nuorten Akatemia ry. Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi Finnish Business & Society ry. Kirkkopalvelut ry. Suomen Luonnonsuojeluliitto ry. Partiotyönantajat- Scoutarbetsgivarna ry. Kepa ry. Pohjola-Norden ry/rf

Chairperson


101 Henkilökunta Nimi

Aloituspv. Lopetuspv.

Aarikka-Paavolainen Mira Evilä Anna Hakulinen Jarno 27.7.2014 Hartman Sinikka Helminen Elina 4.8.2014 7.10.2014 Honkasalo Susanna 3.2.2014 9.11.2014 Isola Tarja Jouhki Annika 25.3.2014 Kalervo Laura Kalmi Minna Kamppari Elina Kantoluoto Suvi Karonen Johanna Kiilunen Aapo 18.8.2014 Koistinen Kaisa 7.1.2014 Kuusela Katriina Lindqvist Vilhelmina 17.2.2014 Luomala Juuso 13.1.2014 17.9.2014 Miesmaa Sara 1.1.2014 10.8.2014 Paananen Pauli Pellikka Anni 25.3.2014 Peltola Essi Pesari Irmeli Ronimus Jada 28.10.2014 Rutila Hanna 24.11.2014 23.12.2014 Räsänen Panu Sinivuori Timo Sivonen Tuija Tampio Annikki 31.8.2014 Toikka Tarja Tolvanen Heikki Torvinen Riikka 30.6.2014 Vänskä Ari 1.11.2014

pääkirjanpitäjä (Minna Kalmin sijainen 31.8.2014 asti, projektitehtävissä 31.12. saakka) kasvatuskoordinaattori (aluetyö) (vanhempainvapaalla 13.3.2014 alk.) tiedonhallintakoordinaattori reskontranhoitaja aulapalveluhenkilö 3.2.–16.5.2014 harjoittelija, 19.5. - 9.11. assistentti yhteyskoordinaattori (opintovapaalla 1.9.–31.10) kasvukoordinaattori kasvatuskoordinaattori (partiokasvatus) pääkirjanpitäjä (vanhempainvapaalla 26.3.14 asti, hoitovapaalla 27.3. - 31.8.2014) tiedottaja kasvatuskoordinaattori (vapaaehtoistuki) viestintäpäällikkö tiedonhallintakoordinaattori yhteiskuntasuhde- ja viestintäjohtaja kansainvälisten asioiden koordinaattori toimistosihteeri (hoitovapaalla 17.2.2014 asti) siviilipalvelusmies (kansainväliset yhteydet) tuotantoassistentti (osa-aikainen) toimistonhoitaja kasvatuskoordinaattori (aluetyö) (Anna Evilän sijainen) sähköisen markkinoinnin suunnittelija jäsenrekisterinhoitaja aulapalveluhenkilö harjoittelija, kansainväliset yhteydet talousjohtaja kasvatusjohtaja toiminnanjohtaja kirjanpitäjä koulutussuunnittelija hallintokoordinaattori toimistosihteeri (Vilhelmina Lindqvistin sijainen) projektipäällikkö, Finnjamboree 2016 Roihu




”y riTä jäTTää Tämä maailma vähän parempana kuin sen löysiT .” Robert Baden-Powell Partioliikkeen perustaja

Kiitos partion tekijöille ja tukijoille!

S U O M E N PA RT I O L A I S E T F I N L A N D S S C O U T E R RY


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.