e k s i o L
Tiistai 30.7.2013
1
S ata ha n ka X II:n le irile hti N ro 1
Kuva: Mikko Laaksonen
Leiriläiset saapuivat yhteiskuljetuksilla, busseilla ja veneillä. Kuva: Erkki Lietzen
Rakennusleirin vilinää Perjantaina 26. 7. käynnistyi rakennusleiri tavoitteenaan loihtia viikonlopun aikana 12. Satahangan perusteet kuntoon maanantaina saapuvia leiriläisiä varten. Ahkerat rakennusleiriläiset eivät olleet urakkansa kanssa yksin, sillä joukko tarpojia suoritti tarpponsa päätöshaastetta eli leirimajakkaa osallistumalla rakenteluun. Majakkaan osallistuivat mm. Rymättylän Märssyvahdit neljän tarpojatytön voi-
min. Karola Salminen, Meri Salo, Roosa Tähti ja Katri Hirvi kertovat rakennusleirin olevan heidän ensimmäinen majakkansa sekä ensimmäinen rakennusleiri, jolle he ovat osallistuneet. ”Me tykättiin rakennusleiristä paljon, oltiin ajateltu sen olevan paljon raskaampi, mutta se olikin aika rentoa ja kivaa”, kertovat tytöt iloisina. ”Ensimmäisenä päivänä meidät jaettiin ryhmiin ja osa meistä rakensi esiintymislavaa ja toiset taas käsienpesupaikkaa
saippuatelineineen. Sunnuntaina päästiin auttamaan myös johtajakahvilan teltan pystytyksessä”, tytöt kuvailevat työtehtäviään. Pelkkää puurtamista viikonloppu ei kuitenkaan ollut: ”Vapaa-aikaamme käytimme mm. pitkään uimareissuun ja lentopallon pelaamiseen. Ja tietysti lauloimme Laulusaunassa”. Tyhjälle leirialueelle saapuminen ei häirinnyt tyttöjä: pienen lippukunnan kasvatteina he ovat tottuneet rakentamaan leirin itse alusta alkaen. Lauantain ja sunnuntain myötä leirialue alkoi jo hahmottua: vesihuolto ja ruokala saivat lopulliset muotonsa sekä alueen väestö vaihtui lomailijoista yhä useampiin partiolaisiin. Sunnuntai-illan aikana viimeisetkin alueen EVP (= ei vielä partiolaiset) lomailijat olivat tehneet tietä tuleville leiriläisille ja Satahanka, Suomen suurin meripartioleiri, oli valmis alkamaan. Teksti: Hanna Kouhia Kuva: Erkki Lietzen
lehden ilmestyminen
1 ti 30.7. 2 to 1.8. nro 3 pe 2.8. nro 4 su 4.8.
nro
nro toimitus
Mikko Laaksonen Hanna Kouhia ja Eveliina Saari kuvaajat Erkki Lietzen, Tuomas Puurtinen ja Olli Savisaari taittaja Aino Torvinen päätoimittaja toimittajat
tiesithän, että lehti on luettavissa myös sähköisenä osoitteessa
satahanka.fi
2
Tiistai 30.7.2013
Loiske Satahanka XII:n leirilehti nro 1
Satahanka avattiin perinteisin laululeikein Johdon ja staabin tervehdysten jälkeen avajaisohjelma alkoi kuvaelmalla perheelämästä leirillä, kenties Hindespendalperheleirillä. Hieman jäi epäselväksi, mitä Sakari-poika vanhempineen teltassa oikein puuhasi. Ohjelmaa rytmittivät perinteiset laululeikit kuten ”Oli synkkä yö kun mä laivaa ohjasin” ja perinteinen laulu Vanha merimies muistelee. Ulkomaisia vieraita oli muistettu ”Have you seen my funky chicken” – leikillä.
Alaleirin johtajien piti keksiä eri esineille uusia, uskottavia käyttötarkoituksia. Leirihuivi muuttui bikinien yläosaksi ja lippis tiskilinjan sattumahaaviksi. Kilpailun voitti lujimpaa huutanut Ströömi. Toimitus epäilee, että kaikista alaleireistä huutojen kuuluvuus ei ollut demokraattisesti samanlaista. ”Kivaa”, kommentoivat perinteistä lauluihin ja laululeikkeihin keskittynyttä ohjelmaa Aino, Lotta, Alisa ja Essi Nuotiotytöistä. Juontajina olivat Sulo ja
Laura Naantalin Sinisistä. Avajaisohjelmaa oli vetämässä Sohvi Uusitunturi Enson Partiosiskoista, ja työryhmään kuului myös Ruoripoikia Porista. Avajaisten lopuksi julistettiin alaleirien välinen kekseliäisyyskilpailu, jota varten kukin alaleiri sai muun muassa henkarin ja kolme naulaa. Tilaisuus päättyi Satahanka-laululla. Teksti: Mikko Laaksonen Kuva: Tuomas Puurtinen
Matka halki Järvi-Suomen ja Suomenlahden rannikon Pohjantytöksi kutsuttu merivene lähti matkaan Joensuusta 18.7. eli yksitoista päivää ennen leirin alkua. Pohjantyttö on ollut Jokisuun Kippareiden palveluksessa viimeiset 22 vuotta, jota ennen se kuului Vaasan Metsäveikoille. Itse vene on vuodelta 1968. ”Matka oli noin 500 merimailia, eli kilometreissä n. 900. Valistuneena arvauksena voisin esittää että tulemme kauimpaa
tämän leirin veneistä”, arvelee Joensuun Kippareiden lippukunnan johtaja Niko Purmonen. ”Kokonaisuudessaan reissu on meille aika iso asia. Laiva on liikkeellä yhteensä kolme ja puoli viikkoa kun lasketaan matkat itse leirin päälle”. Matkanteossa ei tapahtunut suurempia kommervenkkeja ja sää suosi. ”Saimaan kanavan pää on sellainen paikka, ettei sieltä joka säällä mennä. Tällä kertaa oli
kuitenkin hyvä sää ja pystyimme menemään pitkiä matkoja purjeilla.” Huonommalla säällä Pohjantyttö kulkee moottorin voimin ja selviää kovassakin aallokossa. ”Alus on tarkoitettu ihan Itämeren käyttöön. Ennen loppuu kestokyky kyllä miehistöstä kuin laivasta”. Pisin matka, mitä Pohjantytöllä on tehty, oli Itämeren halki Hollannin jamboreelle. Pohjantyttö on ainutlaatuinen, meripartiotoimintaan teetetty kahvelitakiloitu kaksimastoinen Pohjanlahden merivene, johon pystyy majoittautumaan kaksitoista henkeä. ”Vain yksi miehistöstä tuli koko matkan Joensuusta asti, muu miehistö vaihteli melko paljon matkan aikana”. Suuresta vaihtuvuudesta huolimatta ketään ei kuitenkaan päätynyt laidan yli. Alukseen leiriläiset pääsevät tutustumaan lähemmin meriohjelmassa. Teksti: Hanna Kouhia Kuva: Erkki Lietzen
Loiske Satahanka XII:n leirilehti nro 1
Tiistai 30.7.2013
Sinikotkien Theia Tall Ships Race’ssa Helsingissä oli tänä kesänä mahdollisuus tutustua suuriin purjelaivoihin. Tall Ships Race -purjehduskilpailun 1. osuus päättyi Tallinnan edustalle ja purjelaivat tulivat näytille Helsinkiin 17.–20.7. Tall Ships Race keräsi yhteen noin 120 purjevenettä ja nuoria purjehtijoita yli 30. eri kansallisuudesta. Myös Turun Sinikotkien Theiavene oli Helsingissä lähes viikon vieraille avoimena. Turun Sinikotkat osallistuivat Theiaveneellään Tall Ships Race -purjehduskilpailuun. Varsinainen kilpailuosuus oli kotimatkalla Tanskasta Suomenlahdelle. Oskari Alho (TSK) osallistui tänä vuonna ensimmäistä kertaa varsinaiseen kisaosuuteen. ”Olen ollut ennen Henrikan siirtomiehistössä”, kertoo Oskari. Kisaosuuteen saa osallistua vain 15 vuotta täyttäneet, mutta tänä vuonna Theiaa pääsivät siirtämään Suomesta Tanskan Aarhusiin myös nuoremmat partiolaiset Turun Sinikotkista. Koko Theian miehistö oli omasta lippukunnasta, mutta ainakin Purjelaivasäätiön aluksille pääsee purjehtimaan kuka tahansa. ”Tall Ships Race -tapahtumassa kivaa onkin juuri se, että pääsee tutustumaan ulkomaisiin nuoriin ja muihin aluksiin”, mainitsee Oskari. ”Aarhusissa oli esimerkiksi miehistöjen välinen koripalloturnaus ja paljon muuta ohjelmaa”, kertoo Oskari. Tall Ships Race -kilpailussa purjealukset kilpailevat neljässä eri luokassa. Alukset jaotellaan luokkiin koon mukaan. ”Me sijoituimme Theian kanssa D-sarjassa
kolmanneksi ja samassa luokassa kisannut Turun Partio-Sissien Merisissi neljänneksi”, kertoo Oskari. Hän kuitenkin muistuttaa, että tapahtumassa tärkeintä ei ole kisaaminen vaan se, että nuoret pääsevät purjehtimaan. Teksti ja kuva: Eveliina Saari
3
4
Tiistai 30.7.2013
Loiske Satahanka XII:n leirilehti nro 1
Leirihuivit merirosvojen saaliina? Pienikokoiset leirihuivit ovat herättäneet ihmetystä. ”Tilattiin erikoiskokoisia – eli partiohuivin kokoisia huiveja Kaukoidästä maalis-huhtikuussa,” kertoo Satahangan talouspäällikkö Tero ”Teddy” Kuusisto. ”Viime keskiviikkona soitin myyjälle kun huivit eivät olleet tulleet. Rouva vastasi ’Pitäisi olla’.” Valmistajan mukaan huivit oli leikattu, painettu ja ne olivat lähteneet Kiinasta. Niiden piti tulla Saksaan merirahtina kontissa. ”Kukaan ei tiennyt missä huivit ovat, jossakin Intian valtamerellä. Varmaankin meille tulossa olevat huivit ovat päätyneet somalimerirosvoille. Saa nähdä milloin näkyvät uutiskuvissa.” ”Tilasimme tilalle standardikokoisia
Uusi tiskilinjasto
huiveja, jotka tuotiin Keski-Euroopasta Suomeen pikarahtina, ja ne tuotiin perjantaina minulle,” Teddy jatkaa. ”Tilalle saadut huivit ovat kokoa ’one size fits most’. Jos ei mahdu, niin sitten et ole ’most’”. Teksti: Mikko Laaksonen Kuvat: Erkki Lietzen
”Ideana on että tiskausjärjestelmä on helppokäyttöinen: puhdas vesi valuu ylemmältä tasolta alemmas, jolloin vesi pysyy jatkuvasti suhteellisen puhtaana ilman erillistä vaihtamista,” kertoo Lassi Myrskypojista leirin tiskilinjastosta. ”Järjestelmä on ekologinen: sama vesi kiertää jokaisen pesuastian ja valuu lopuksi linjaston alapuolella olevaan säiliöön. Ruokailun jälkeen linjaston alle kerääntynyt vesi pumpataan pois.” ”Järjestelmä on vielä kokeiluvaiheessa, mutta uskon että siitä tulee olemaan hyötyä myös tulevilla leireillä. Oleellista on että linjastoa opetellaan käyttämään oikein.” Lopuksi Lassi ohjeistaa: ”Linjaston alun vesisuihkussa voi myös huuhdella astiansa, jolloin ruuanjämiä ei keräänny altaisiin yhtä paljon.” Teksti: Mikko Laaksonen ja Hanna Kouhia Kuva: Erkki Lietzen
Yönsilmä avautuu Johtajakahvila Yönsilmä on rento ja tunnelmallinen illanviettopaikka, joka saadaan hetkessä muutettua vauhdikkaaksi yökerhoksi tarpeen vaatiessa. Alkuillasta voi rentoutua lautapelejä pelatessa taikka makoilemalla pehmustetussa pelastuslautassa. Kahvilatiimiin kuuluu yhdeksän ihmistä, ja sitä vetää Jouko Raudasoja, jolla on isot odotukset kahvilan suhteen. ”Teemoina tulee olemaan mm. ruotsinlaiva ja herrasmiesbileet. Viikko huipentuu lauantaina lateksibileisiin”, hehkuttaa Raudasoja. Yönsilmä tarjoilee makeita sekä suolaisia herkkuja, virvokkeita, kahvia, teetä ja kaakaota. Kahvila on auki joka päivä kello 21-01. Tiistaina Ruotsinlaivailta ja keskiviikkona Youtube-jukeboksi. Teksti ja kuva: Olli Savisaari
Anni Immonen ja Fiona Jokivuolle pelaavat Aliasta.