Vuosikatsaus
2011
Julkaisija: Sibelius-Akatemia Toimitus: Karoliina Pirkkanen, Kaisa Raitio ja Juha Sjöblom Ulkoasu ja taitto: Tiina Laino Valokuvat: Wilma Hurskainen, Heikki Tuuli (etukannen iso kuva), Erkka Malkavaara s. 7 oopperakuvat Paino: Markprint, Lahti 2012 ISSN 1797-4763 (painettu) ISSN 1797-4771 (e-julkaisu) Vuosikatsauksia voi tilata Sibelius-Akatemian viestinnästä, p. 040 710 4319, info@siba.fi
2
Sisältö 4 6 10 13 14
16 17 18 19
Muutosten keskellä, tulevaa aavistellen Esirippu aukesi Musiikkitalon uusille näyttämöille Kirjaston muutto sujui hurmoksessa Rakenteita uudistamalla sujuvuutta arkeen Taiteilijoita ollaan kaikki! Taideyliopisto mahdollistaa taiteiden kohtaamiset Taideyliopistohankkeen kehitys 2011 Viestinnän uudistukset kertovat muutoksista Avainluvut – opiskelijat ja tutkinnot Avainluvut – henkilöstö, talous ja konsertit
3
Muutosten keskellä, tulevaa aavistellen Sibelius-Akatemian vuotta 2011 leimasi kolme merkittävää virstanpylvästä. Elokuussa 2011 astui voimaan uusi organisaatiorakenne. Saimme viettää Musiikkitalon avajaisia ja marraskuun 15. päivä allekirjoitettiin Taideyliopiston perustamissopimus. Nämä kaikki toivat pitkin vuotta mukanaan muutoksia sekä henkilöstön että opiskelijoiden päiviin ja haastoivat uuteen monella tavalla. Samalla saimme niistä koordinaatit, joiden avulla suunnistetaan tuleviin vuosiin. Toimitilojen muutos – Pitäjänmäen tiloista luopuminen ja Musiikkitaloon muutto – näkyi jokaisen sibelius-akatemialaisen arjessa viimeistään syksyllä. Musiikkitalon avaaminen yleisölle merkitsi Sibelius-Akatemialle vuosien unelmien täyttymystä. Pitkä suunnittelu- ja rakennusprosessi työllisti kauan ja tulokset ylittivät odotukset. Konserttiyleisö löysi Sibelius-Akatemian taiteellisen toiminnan kirjon ennenkuulumattomalla tavalla, ja tämä näkyi sekä täysinä saleina että lisääntyneinä lipputuloina. Sibelius-Akatemian asema yhtenä Musiikkitalon päätoimijoista vakiintui, ja yhteistyö myös muiden talon asukkaiden kanssa tehostui ja tiivistyi yhteisen katon alla toimiessa. Organisaatiomuutoksella yhdestätoista yksiköstä muodostettiin kahden osaston yliopisto. Tämä muutos oli Taideyliopistoon valmistauduttaessa välttämätön. Organisaatiouudistus ja yhteistyö Musiikkitalon muiden toimijoiden kanssa antoivat esimakua siitä, minkälaisia mahdollisuuksia Taideyliopisto tuo tullessaan. Yliopistouudistukseen nivoutuneen Satakieli-varainkeruuhankkeen onnistuminen yli tavoitteiden viestii siitä, että Sibelius-Akatemialla on vankka asema suomalaisessa yhteiskunnassa. Keräyksen huikea loppusumma oli yli 2 000 000 €. Tästä kiitos kuuluu laajasti sekä omalle väelle että ulkopuolisille tukijoille. Lisääntynyt kansainvälinen toiminta sekä taiteellisen toiminnan, tutkimuksen että koulutuksen saralla kertoo, että myös maailmalla jalansijamme on tukeva. Vauhti ei pysähdy. Vuonna 2011 tapahtuneet muutokset suuntasivat kuitenkin vahvasti Sibelius-Akatemian tulevaisuuteen.
Gustav Djupsjöbacka
4
”Musiikkitalon avaaminen yleisölle merkitsi SibeliusAkatemialle vuosien unelmien täyttymystä.”
5
6
Esirippu aukesi Musiikkitalon uusille näyttämöille Musiikkitaloon muuton myötä Sibelius-Akatemian taiteellinen toiminta keskittyi upouusiin konserttisaleihin ja tuore musiikin kehto kiinnosti myös yleisöä. Tämä näkyi sekä lipputuloissa että täyteen myytyinä katsomoina. Konserttien kävijämäärä moninkertaistuikin syyskaudella 2011. Musiikkitalon Sonore-salin innostamana Sibelius-Akatemian oopperakoulutuskin ajateltiin uusiksi. Siinä samalla löydettiin uusia tapoja työstää ja jopa säveltää ooppera. – Musiikkitalon myötä Sibelius-Akatemian taiteelliselle toiminnalle on annettu valtava mahdollisuus ja jatkossa on itsestämme kiinni, millaisen suhteen haluamme luoda konserttiyleisöön, tiivistää professori Markus Lehtinen.
7
Oopperakoulutuksen malli on kansainvälisesti ainutlaatuinen
Matalan kynnyksen ooppera matalan kynnyksen talossa
Uusiin tiloihin muuttaminen sysäsi alkuun myös SiSyksyllä 2011 Sibelius-Akatemian laulun opiskelijat belius-Akatemian oopperakoulutuksen uudistuksen. saivat kunnian esittää Musiikkitalon ensimmäisen Englanninkielisessä 2,5-vuotisessa oopperan maisteoopperan, joka oli Olli Kortekankaalta tilattu ”Yhden rikoulutuksessa aloitti syksyllä 2011 kahdeksan uutta yön juttu”. Uudella kotimaisella tilausteoksella halutopiskelijaa, jotka työskentelevätkin aivan uudella tatiin osoittaa, että ooppera taidemuotona voi olla tiiviisti valla. Koulutusta suunniteltiin nimenomaan Musiikkiinni tässä hetkessä ja lähteä oman aikamme teemoiskitalon uusia tiloja silmälläpitäen. Kansainvälisesti ta. Oopperan aihe olikin suoraan nykypäivästä – yhmallin tekee ainutlaatuiseksi muun muassa se, että destä yöstä suurkaupungissa vuonna 2011. Lähestulopiskelija tietää jo aloittaessaan, mikoon täpötäydet esitykset osoittivat, hin oopperatuotantoihin hän tulee että ajatus helposti lähestyttävästä, opintoaikanaan osallistumaan. Kounykyajan ihmisiä puhuttelevasta oopOpiskelija tietää jo lutuksen arjen ytimessä ovat puoliperasta saavutti myös yleisön. Ooppealoittaessaan, mihin vuosittain toteutettavat oopperatuora tuki hyvin myös koko Musiikkitatannot, joita tukemaan kaikki muut lon toiminta-ajatusta tuoda musiikki oopperatuotantoihin opinnot kootaan – esimerkiksi siten, lähelle jokaisen arkipäivää. hän tulee opintoaika että Rossinin oopperaa työstettäessä – Mielestäni Yhden yön juttu oli naan osallistumaan. yhtä aikaa opiskellaan italian kieltä ja juuri oikeanlainen satsaus Musiikkiitalialaisen oopperan historiaa. Näin talon ensimmäiseksi oopperaksi. Se opinnot täydentävät mielekkäästi loi paitsi uusia tapoja kohdata kuulitoisiaan ja sekä opettajien että opiskelijoiden kannaljat, myös uudenlaisen tavan säveltää ja luoda oopperaa; ta varmuus tulevaisuudesta lisääntyy. Suunnitelmallisäveltäjä tiesi jo vuosi aiemmin, ketkä teoksen tulevat suus merkitsee paljon myös kansainvälistymiselle. esittämään, ja laulajat saivat sävellysprosessin aikana – Esimerkiksi opiskelijavaihto ulkomaisten yhteismyös esittää hänelle toiveita. Yleisö lähtee kuunteletyötahojen kanssa helpottuu, kun tulevat oopperat maan kotimaista oopperaa avoimemmin mielin kuin ja niissä tarvittava laulajamiehitys tiedetään hyvisehkä Mozartia tai Verdiä ja toivoisin, että tämä tietynsä ajoin. Yhteistyöverkostojen luominen on seuraava lainen ”kantaesityksen” tunne, joka ensikertaa ooppeaskel siihen, että koulutuksestamme saadaan aidosti raa esitettäessä on, voisi säilyä kaikessa esittämisessä, kansainvälinen. Maailmalla on jo oltu kiinnostuneita pohdiskelee Lehtinen. tästä koulutusmallista. Nyt meillä itsellämme on oltava uskoa ja rohkeutta ovien avaamiseen. Uskon, että kansainvälisyys voi toteutua myös täällä Musiikkitalossa. Se houkuttelee laulajia myös opiskeluympäristönä, muistuttaa Lehtinen.
>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>> Sibelius-Akatemian KONSERTTITOIMINta
• Keväällä 2011 virallisessa konserttisarjassa oli 80 konserttia. Musiikkitalon avajaissyksynä 2011 konsertteja oli 198.
• Musiikkitalon muuton yhteydessä uskallettiin asettaa lipunmyynnille tavoite. Arvio oli noin 200 000 € vuodessa ja ensimmäisen syksyn lipunmyynti ylsi jo 159 300 euroon.
• Sibelius-Akatemia on yksi Suomen suurimpia konserttijärjestäjiä. Se tuottaa vuosittain noin 400 konserttia ja tapahtumaa, joista 200 on maksullisia. Julkisella konserttitoiminnalla on Sibelius-Akatemian opiskelijoiden kannalta merkittävä koulutuksellinen tehtävä, opettajille se tarjoaa mahdollisuuden kehittää ja ylläpitää omaa ammattitaitoaan muusikkona.
• Sibelius-Akatemian julkisissa konserteissa ja tapahtumissa käy vuosittain kokonaisuudessaan noin 40 000 kuulijaa. Musiikkitalon avajaissyksynä Sibelius-Akatemian järjestämissä tapahtumissa kävi noin 22 000 henkeä. Sibelius-Akatemian järjestää konsertteja myös omien tilojen ulkopuolella. Näiden kävijämäärät ovat noin 7 000 henkeä
• Sibelius-Akatemian julkinen konserttitoiminta siirtyi pääosin Musiikkitaloon syyskuussa 2011.
• Taiteelliselle toiminnalle luotiin oma graafinen ilme 2011, ks. s. 17
8
Olli Kortekankaan ooppera ”Yhden yön juttu” oli Musiikkitalon avajaissyksyn tilausteos. Kuvat: Erkka Malkavaara.
9
10
Kirjaston muutto sujui hurmoksessa Musiikkitalon käyttöönoton aiheuttamat muutot kiinteistöstä toiseen sävyttivät Sibelius-Akatemian arkea vuoden 2011 alkupuoliskolla. Kirjaston muutto oli yksi kevään mittavimmista ponnistuksista. Muuttovastaavina kirjastossa toimineet Erkki Nurmi ja Jari Klemetti toteavat huolellisen suunnittelun sujuvoittavan isoa muuttoa.
teeriseksi, Erkki Nurmi hymyilee. – Hyvä henki tuli hyvästä tiimityöstä. Monet jopa nauttivat muutosta, koska se oli niin erilaista normaaliin työnkuvaan verrattuna, Jari Klemetti kommentoi. Nurmi muistelee, että kaikkiaan muuttoon tarvittiin parikymmentä muuttokuormaa: parituhatta muuttolaatikollista ja pari sataa rullakollista. – Välillä muuttolaatikot loppuivat kesken ja piti Muutto mielessä koko kevään odottaa laatikoiden tyhjennystä. Jossain vaiheessa rullakoissa käytettävät kumilenkit loppuivat kokonaan Valmistelut aloitettiin puolitoista vuotta ennen muutHelsingistä. toa. Alussa tehtiin inventaarioita ja laskettiin hyllymetVaikka tilanne eli kiireessä koko ajan, niin aiemmin rejä sekä suunniteltiin kalusteita ja hyllyjä. tehdyt suunnitelmat helpottivat muuttoa. Kirjasto oli – Vaikka kuvittelimme, että olimme laskeneet kaisuljettuna vapusta syyskuun alkuun. Toiminnan käynken oikein, niin laskelmat joudutnistyminen uusissa tiloissa sujui kuitiin tekemään vielä monta kertaa tenkin odotettua nopeammin. uudelleen, Erkki Nurmi kertoo. – Luulimme, että tähän tarvittai”Hyvä henki tuli hyvästä Viimeinen puoli vuotta ennen siin koko kesä, mutta se menikin notiimityöstä. Monet jopa muuttoa oli kiireistä aikaa, jolpeammin. Meillä olisi ollut valmius nauttivat muutosta, loin valmistelut olivat mukana avata kirjasto jo sovittua aiemmin, arjessa lähes joka päivä. Nurmi kertoo. koska se oli niin – Normaali asiakastyö tehtiin, erilaista normaaliin Modernit tilat kiinnostavat mutta muutto oli koko ajan mietyönkuvaan verrattuna.” lessä. Suunnittelun edetessä arkkitehdin puhelinnumero opittiin Kirjaston uudet tilat Musiikkitalossa ulkoa, Nurmi mainitsee. ovat aiempaa käytännöllisemmät ja Muuton läheisyys näkyi asiakkaille vasta viikkoa ajanmukaisemmat. Muutto toi mukanaan myös jousennen muuton alkamista, vaikka asiasta tiedottaminen tavamman palvelun mahdollistavat uudet aukioloajat, aloitettiin jo vuoden alussa. Asiakkaita kannustettiin jotka muuttivat kirjaston työntekijöiden työaikoja ja lainaamaan mahdollisimman paljon ennen muuttoa, työnkuvia. jotta heillä varmasti olisi käytössään tarvitsemansa aiAsiakkailta on tullut uusista tiloista positiivista paneisto myös kirjaston ollessa suljettuna. lautetta. Modernit tilat keskeisellä paikalla tuovat kir– Viimeisenä aukiolopäivänä vanhoissa tiloissa oli jastoa tutummaksi asiakkaille. Vaikka entisistä tiloista melkoinen vipinä, ja melkein kaikki olivat mukana lähteminen oli haikeaa, niin kirjastossa niihin ei haiasiakaspalvelussa. Jännitimme, kuka saa kunnian laikailla. Jotain parannettavaa kuitenkin löytyy. nata viimeisen kirjan ennen muuttoa, Jari Klemetti – Kaipaan vanhoista tiloista vain näkymää Töölönmuistelee. lahdelle, Jari Klemetti muistelee. Kaiken kaikkiaan muuttovastaavat ovat sitä mieltä, Hyvä henki siivitti muuttoa että muutto oli positiivinen kokemus. Kovin harvoin ammattiuralle tai elämään yleensäkin osuu kohdalle Itse muutto oli kahden viikon tiivis ponnistus. Vaikka näin iso muuttoprosessi. töitä tehtiin usein kellon ympäri, niin tunnelma pysyi – Jäi fiilis, että oli tosi hieno kokemus. Voisin ryhtyä korkealla. muuttoon uudelleenkin, Klemetti nauraa. – Tuli käsittämätön muuttohurmos. Henki oli hyvä – Suunnitteluvaihe oli haasteellinen, mutta itse koko ajan, vaikka joskus meinasi tunnelma mennä hysmuuttaminen oli tosi kivaa, Erkki Nurmi lisää. 11
>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>> Sibelius-Akatemian kirjasto
• Sibelius-Akatemian kirjaston tehtävänä
on huolehtia yliopiston opiskelun, opetuksen, taiteellisen toiminnan ja tutkimuksen tarvitsemasta tietoaineistosta. Lisäksi kirjasto järjestää aineiston käyttöön ja tiedonhakuun liittyvää opetusta. Kirjasto on kaikille avoin.
• Kirjasto hankkii painettuja ja elektronisia
Kirjaston asiakaspaikat ovat suosittuja
aineistoja: nuotteja, säveltäjien koottuja teoksia, kirjoja, AV-aineistoa, lehtiä ja tietokantoja.
• Kirjaston kokoelmissa on noin 75 000
nuottia, 40 000 äänitettä, 19 000 kirjaa, 1100 videotallennetta sekä laaja kausijulkaisujen, säveltäjien koottujen teosten ja kokoomateosten kokoelma.
Tulevaisuuden tilasuunnitelmat
• Musiikkitalon käyttöönotto syksyllä 2011 päätti Sibelius-Akatemian toimitilastrategian toteuttamisen ensimmäisen vaiheen. Toimitilastrategia on kokonaisuus, jonka keskeisenä tavoitteena on keskittää Sibelius-Akatemian toiminnot Töölön alueelle.
• Strategian toisessa vaiheessa perus-
korjataan Nervanderinkatu 13 rakennus vuosina 2013–2014. Tilat voidaan ottaa käyttöön syksyllä 2014.
• Eduskunta vuokraa käyttöönsä kesästä
2014 alkaen Sibelius-Akatemian R-talon (Pohjoinen Rautatiekatu 9). Toimitilastrategian viimeisessä vaiheessa R-talo peruskorjataan eduskunnan vuokra-ajan jälkeen vuonna 2017. R-taloon muutetaan takaisin peruskorjauksen jälkeen vuonna 2018, ja samalla luovutaan T-talosta (Töölönkatu 28).
>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>
Erkki Nurmi kirjaston kuunteluhuoneessa
12
Rakenteita uudistamalla sujuvuutta arkeen Sibelius-Akatemiassa aiemmin toimineet 11 osastoa yhdistettiin elokuussa 2011 siten, että jäljelle jäi kaksi. Muodostettiin Klassisen musiikin osasto sekä Musiikkikasvatuksen, jazzin ja kansanmusiikin osasto, joiden luotseina toimivat dekaanit. He ovat yhtä mieltä siitä, että muutoksella on voitu tiivistää koulutuksen sisäistä yhteistyötä. - Uudistuksella otimme tärkeän ensiaskeleen tiellä kohti sujuvampaa arkea ja entistä parempaa koulutusta. Klassisen musiikin osastolla uudistuksen seurauksena on esimerkiksi tarkasteltu taiteellisen toiminnan ja ryhmäopetuksen aikatauluja. Opiskelijan arkea helpottaa se, että työn lopputuloksena voimme oleellisesti vähentää aikataulujen päällekkäisyyksiä jo ensi vuonna. Pitää kuitenkin muistaa, että vie aikaa ennen kuin löydämme parhaan tavan toimia tässä uudessa mallissa. Lisäksi musiikin opiskelijan oppimissykli on pitkä ja uskon, että nyt tehdyn uudistuksen vaikutukset näkyvät toden teolla vasta muutaman vuoden sisällä, toteaa klassisen musiikin osaston dekaani Kaarlo Hildén. Osastouudistuksen yhteydessä syntyi konkreettisia työkaluja opettajien ja opiskelijoiden arkeen, kuten käytännön ohjeita tuntiopettajille ja perehdyttämisen muistilista uusille opettajille. Esimerkiksi opetusta on aiemmin suunniteltu eri osastoilla hyvin eri tavoin ja vuoden 2011 aikana opeteltiin uudenlaiseen yhteistyöhön yli ainerajojen keskustelemalla. - Olemme osastollani nyt esimerkiksi ensimmäistä kertaa käsitelleet yhdessä sitä, miten opinto-ohjaus oli aiemmin järjestetty. Uudistustyö ei kuitenkaan ole vielä valmis, vaan elämme edelleen eräänlaista uudelleen muotoilun aikaa. Johtaminen syntyy siitä, että ihmiset saavat kaikupohjaa toisistaan, ovat tekemisissä keskenään ja keskustelevat. Aineryhmien omaa identiteettiä ja niiden omia kulttuureja vahvuuksineen pitää jatkossakin tukea, toteaa Musiikkikasvatuksen, jazzin ja kansanmusiikin osaston dekaani Elina Laakso.
Taiteilijoita ollaan kaikki! Taideyliopisto mahdollistaa taiteiden kohtaamiset
Marraskuussa 2011 syntyi monien vaiheiden jälkeen Riitta Tikkanen on tehnyt jo aiemmin tiivistä yhteispäätös Sibelius-Akatemian, Kuvataideakatemian ja työtä muun muassa Teatterikorkeakoulun ja TaideteTeatterikorkeakoulun yhdistymisestä taideyliopistoksi ollisen korkeakoulun kanssa. Hankkeen monista vaivuoden 2013 alusta alkaen. Sibeliusheista huolimatta hän on koko Akatemian opiskelija Niilo Tarnanen ajan uskonut yhdistymiseen. ja lehtori Riitta Tikkanen keskuste– On luottamus siihen, että yh”Tämä on isompi signaali levat taideyliopistohankkeen vaiheisdistymisestä tulee hyvää syner taiteiden ja kulttuurin ta. giaa. Suhtaudun hankkeeseen edistämisestä aikana, positiivisesti. On ollut koko ajan Yhteistyötä luottamuksen sellainen fiilis, että taideyliopisto jolloin kaikesta muusta hengessä syntyy. Tämä on ajan henki. Tärsäästetään.” keää on saada resurssit kuntoon, Niilo Tarnanen kertoo opiskelijoiettä hankkeesta saadaan oikeasti den suhtautumisen taide yliopistoon lisäarvoa. muuttuneen vuoden aikana. Sibelius-Akatemian ylioppilaskunnan keskuudessa – Alkuvuodesta hanke tuntui etäiseltä. Aiemmin mietittiin vuoden aikana useasti, miten tähän suhtauoli keskimäärin enemmän pelkoja ja epätietoisuutta, dutaan. koska keskustelusta puuttui konkretia. Vuoden aikana – Taideyliopiston tulee olla mahdollistava hanke. ilmapiiri muuttui toiveikkaammaksi ja positiivisemVuoden lopussa ylioppilaskuntien välille syntyi hyvä maksi, vaikka mielipiteitä toki yhä on yhtä monta kuin luottamuksen henki. Kaikki osapuolet tuntevat olevanopiskelijoitakin. sa samaa porukkaa – taiteilijoita ollaan kaikki, TarnaYli 20 vuotta Sibelius-Akatemiassa työskennellyt nen summaa.
14
– Luottamus tulee siitä, kun tuntee muiden taideyliopistojen ihmisiä. Minulla on myös luottamus niihin ihmisiin, jotka vievät hanketta eteenpäin. Uskon, että he tekevät oikeita päätöksiä. Yhteistyötä kohti mennään vähitellen, askel kerrallaan, Tikkanen kom mentoi.
– Resursseja ei anneta turhaan, vaan pitää myös osoittaa taiteiden merkitys yhteiskunnalle. Taiteiden tehtävänä on esimerkiksi tuoda esiin aiheita, jotka muuten voisivat jäädä ilman huomiota.
Taiteen ja kulttuurin edistäminen keskiössä
Molemmat pitävät taiteiden välisyyttä ja taiteiden välisiä kohtaamisia tärkeänä. – Se on taideyliopistossa keskeistä, siksi tätä tehdään. Taiteiden kohtaamiset voivat luoda jotain uutta. Taideyliopistot tarvitsevat uusia virikkeitä, jotta ei ummehduta, Riitta Tikkanen toteaa. – Uskon, että muusikoilla on paljon yhteistä vaikkapa kuvanveistäjän kanssa. Yhteistä ei ole se, mitä tehdään päivittäin, vaan se löytyy abstraktimmalta tasolta, Niilo Tarnanen pohtii. – Erilaisuuden kohtaaminen voi olla kiehtovaa oman ajattelun kannalta. Minua kiinnostavat etenkin taiteenfilosofiset kysymykset ja muiden alojen tavat hahmottaa todellisuutta. Näihin tutustuminen voi opettaa paljon uutta taiteilijuudesta, Tarnanen jatkaa. Kokenut opettaja toivoo, että taiteiden välisiin kohtaamisiin lähdettäisiin avoimin mielin. – Toivon, että kohtaamisiin lähdetään uteliaalla mielellä. Koskaan ei tiedä, mitä ovia ne voivat avata.
Rohkeasti kohti taiteiden välisiä kohtaamisia
Yhtenä uhkana hankkeessa opiskelijat kokivat taide yliopistojen yhdistymisen kiireisen aikataulun. – Tilanteen sisäistämiseen tarvitaan aikaa. Sitä kautta saadaan järkeviä uusia avauksia ja yhteistyötä. Helposti tulee mieleen, että mitä näin nopeassa aikataulussa ehditään tehdä. Kaiken ei kuitenkaan tarvitse olla vuoden 2013 alussa valmista, Niilo Tarnanen toteaa. Riitta Tikkanen arvelee, että taideyliopisto tulee vahvistamaan taiteen ja kulttuurin asemaa koko yhteiskunnassa. – Tämä on isompi signaali taiteiden ja kulttuurin edistämisestä aikana, jolloin kaikesta muusta säästetään. Arvot ovat nyky-yhteiskunnassa kovat. Kuitenkin erityisesti nuoret janoavat kulttuuria, joten sen edistäminen koetaan tärkeäksi. Tarnanen muistuttaa myös, että luottamus ja tarve taideyliopistoon tulee osoittaa teoilla.
15
Kuva: iStockphoto
Taideyliopistohankkeen kehitys 2011
Taideyliopisto
• Taideyliopisto aloittaa toimintansa vuoden 2013 alussa, kun Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu yhdistyvät.
• Perustettava vapaan taiteen yliopisto vahvistaa toiminnallaan taiteen koulutusta, asemaa ja autonomiaa yhteiskunnassa sekä koko Suomen taide- ja kulttuurielämää. Taideyliopisto koostuu kolmesta akatemiasta, jotka ovat koulutukselliselta sisällöltään ja kulttuuriselta painoarvoltaan yhdenvertaisia.
• Nykyisten yliopistojen henkilöstö ja opiskelijat siirtyvät Taideyliopistoon sen aloittaessa toimintansa. Opiskelijoita on yhteensä noin 2000 ja henkilötyövuosia noin 600.
Taideyliopistohankkeen kehitys 2011 12.1. 10.3.
Opetus- ja kulttuuriministeriön taideyliopistotyöryhmän selvityksen luovutus Sibelius-Akatemian hallitus hyväksyi lausunnon taideyliopistoselvitystyöryhmän muistiosta. Sibelius-Akatemia kannattaa taideyliopistoa koskevan valmistelun aloittamista. 4.4. Lausuntoyhteenveto taideyliopiston muodostamista koskeneesta ehdotuksesta julkistettiin. 17.6. Hallitusneuvotteluissa saavutettiin neuvottelutulos uuden hallituksen ohjelmasta. Hallitusohjelmaan oli kirjattu: ”Edistetään taideyliopiston syntymistä”. 20.6. Taideyliopistot sopivat ministeriössä teettävänsä elokuun loppuun mennessä taideyliopiston perustamisen hankesuunnitelman, jossa kuvattaisiin hankkeen tavoitteet ja sen rakenne ohjausryhmineen, johtoryhmineen ja johtamisjärjestelmineen. 27.6. Uuden opetusministerin Jukka Gustafssonin mukaan Helsinkiin suunnitellun taideyliopiston perustamiseen ei ole tällä hallituskaudella varaa. 30.6. Opetusministeri Jukka Gustafssonin mukaan rahoitusta voidaan harkita kahden vuoden kuluttua. Mikäli taloustilanne on parantunut, voidaan perustamista viedä eteenpäin. 16.9. Ministeriössä käydyn keskustelun pohjalta taideyliopistojen hallitusten tulisi tehdä päätökset taideyliopiston perustamisesta lokakuun loppuun mennessä. 15.11. Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu allekirjoittivat sopimuksen, jossa sovitaan keskeisistä edellytyksistä taideyliopiston perustamiselle 1.1.2013 alkaen. 22.11. Taideyliopiston perustamisen projektijohtajaksi nimitettiin Seppo Määttä 9.12. Taideyliopiston nimikilpailu käynnistyy
16
Viestinnän uudistukset kertovat muutoksista
Konserttien ilmeeseen löydettävyyttä ja käytettävyyttä
uudistui näyttävästi vuonna 2011. Uudistuksien tarkoitukset olivat paitsi toiminnalliset myös symboliset: niiden avulla viestittiin muutoksista ja siirtymisestä uuteen aikaan. Näkyvimmät uudistukset kohdistuivat wwwsivuihin, yliopiston visuaaliseen ilmeeseen sekä konserttitoiminnan ilmeeseen.
Sibelius-Akatemian ulkoisen viestinnän ilme
Konserttitoiminnan uusi ilme julkistettiin toukokuussa 2011 yhtä aikaa syksyn ohjelmiston kanssa. Käyttöön otettiin uudenlaista kuvastoa sekä musiikkigenrejen värikoodisto. Seitsemällä värikoodilla kuvataan kuutta eri musiikin lajia sekä lajien yhdistelmää. Värit kulkevat mukana kaikessa konserttiviestinnässä aina verkkosivuista julisteisiin, lehti-ilmoituksiin ja käsiohjelmiin. Niiden avulla pyritään tekemään konserttien löytäminen, ja itselle sopivan konsertin valinta, käyttäjille mahdollisimman helpoksi.
Täydellinen uudistus www-sivuille Www-sivusto koki täydellisen uudistumisen: rakenteet, sisällöt ja ilme ovat kokonaan uudet. Uudistuksen myötä sivuston keskeisiä käyttäjäryhmiä pystytään palvelemaan entistä paremmin ja monipuolisemmin. Uuden sivuston keskeisenä tavoitteena on esitellä Sibelius-Akatemian korkeatasoista konsertti- ja tapahtumatuotantoa sekä koulutustarjontaa houkuttelevasti ja helppokäyttöisesti. Sivuston toiminnallisesti suurin ja näyttävin uudistus oli uusi tapahtumakalenteri, jonka avulla konserttien ja muiden tapahtumien etsiminen ja lipun ostaminen tapahtuvat entistä helpommin. Musiikin kuvat ilmeen perustana Sibelius-Akatemian uudistuneessa visuaalisessa ilmeessä on tuttuja elementtejä, mutta suuri osa visuaa lisista elementeistä on täysin uudistuneita. Joutsenmerkki ja laivastonsininen yleisväri pysyivät edelleen yliopiston vahvoina tunnuksina. Lähes kaikki muu muuttui: typografia, värit, lomakkeisto ja muut painotuotteet. Uuden ilmeen ytimenä on visualisoitu musiikki, jota voidaan käyttää eri viestintämateriaalien kuvituksena. Tätä tarkoitusta varten tehty tietokoneohjelma visualisoi musiikin sekvensserin tavoin. Nuotit muodostavat värikkäitä vaakapalkkeja. Värit muodostuvat äänenvärin mukaan, ja paletti koostuu Sibelius-Akatemian uusista väreistä.
17
Avainluvut – opiskelijat ja tutkinnot Hakeneet ja aloittaneet, perusopiskelijat Hakeneet ja aloittaneet, perusopiskelijat
Hakeneet ja aloittaneet, nuorisokoulutus Hakeneet ja aloittaneet, nuorisokoulutus
1200 1200 1000 1000 800 800 600 600 400 400 200 200 0 0
120 120 100 100 80 80 60 60 40 40 20 20 0 0
2005 2005
2006 2006
Hakeneet Hakeneet
2007 2007
2008 2008
2009 2009
2010 2010
2011 2011
Aloittaneet Aloittaneet
2005 2005
2006 2006
2007 2007
2008 2008
2009 2009
Maisterit Maisterit
2010 2010
35 35 30 30 25 25 20 20 15 15 10 10 5 5 0 0
2011 2011
Tohtorit Tohtorit
Opiskelijavaihto Opiskelijavaihto
Opiskelijoiden lukumäärä
2009 2009
Opiskelijavaihto, lähteneet Opiskelijavaihto, lähteneet
2010 2010
2011 2011
Opiskelijavaihto, saapunet Opiskelijavaihto, saapunet
18 Rahoituslähteet (tuha a euroa) Rahoituslähteet (tuha a euroa) 40 000 40 000
2009 2009
2010 2010
2011 2011
2007 2007 Tohtorit Tohtorit
2008 2008
2009 2009
2010 2010
2011 2011
2005 2006
2007
2008
2009 2010
2011
Perusopiskelijat
1421
1420
1399
1298
1214 1254
1270
Jatko-opiskelijat
143
140
136
156
157
151
141
77
82
80
82
80
82
84
2005 2006
2009 2010
2011
Ulkomaalaisten opiskelijoiden lukumäärä
2008 2008
2008 2008
Aloittaneet Aloittaneet
2005 2006 2005 2006 Maisterit Maisterit
Nuoriso koulutuslaiset
2007 2007
2007 2007
Ulkomaalaisten suorittamat tutkinnot Ulkomaalaisten suorittamat tutkinnot
Kandidaatit Kandidaatit
80 80 70 70 60 60 50 50 40 40 30 30 20 20 10 10 0 0
2006 2006
Hakeneet Hakeneet
Suoritetut tutkinnot Suoritetut tutkinnot 350 350 300 300 250 250 200 200 150 150 100 100 50 50 0 0
2005 2005
2007
2008
Perusopiskelijat
131
135
143
134
131
133
134
Jatko-opiskelijat
14
16
18
20
23
24
23
60 50 50 40 40 30 30 20 20 10 10 0 0
25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2005
2006
2007
2008
2009
2010
Avainluvut – henkilöstö, talous ja konsertit 2007 2007
2008 2008
2009 2009
2010 2010
Opiskelijavaihto, lähteneet Opiskelijavaihto, lähteneet
Henkilöstömenot
2011 2011
Muut menot
2011
Vuokrat
Opiskelijavaihto, saapunet Opiskelijavaihto, saapunet
Rahoituslähteet (tuha a euroa) Rahoituslähteet (tuha a euroa)
Henkilöstö (htv)
40 000 40 000 35 000 35 000 30 000 30 000 25 000 25 000 20 000 20 000 15 000 15 000 10 000 10 000 5 000 5 000 0 0
500 400 300 200 100 0 2005 2006 2007 2005 2006 2007 Budje rahoitus Budje rahoitus
2008 2009 2010 2008 2009 2010 Täydentävä rahoitus Täydentävä rahoitus
2011 2011
2005
2006
2007
2008
Opetus- ja tutkimushenkilöstö
2009
2010
2011
Muu henkilöstö
Kustannusrakenne (tuha a euroa) Kustannusrakenne (tuha a euroa) 40 000 40 000 35 000 35 000 30 000 30 000 25 000 25 000 20 000 20 000 15 000 15 000 10 000 10 000 5 000 5 000 0 0
Julkiset konsertit Julkisten konserttien lukumäärä
2006
2007
2008
2009
2010
2011
341
280
249
469
475
460
396
Julkisten konserttien 40748 29198 29684 34000 36962 34820 34000 kuulijamäärät
Tilauskonsertit 2005 2005
2006 2006
Henkilöstömenot Henkilöstömenot
2007 2007
2008 2008
2009 2009
Muut menot Muut menot
2010 2010
Tilauskonserttien lukumäärä
2011 2011
Tilauskonserttien kuulijamäärät
Vuokrat Vuokrat
Henkilöstö (htv) Henkilöstö (htv) 500 500 400 400 300 300 200 200 100 100 0 0
2005
2005 2006 2007 2008 2005 2006 2007 2008 Opetus- ja tutkimushenkilöstö Opetus- ja tutkimushenkilöstö
2009 2010 2009 2010 Muu henkilöstö Muu henkilöstö
2011 2011
19
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
317
292
305
333
182
213
254
52900 72483 50550 78840 45717 31318 34000
20