AJASSA Pohjoismaisen oopperan historian tutkimukselle suuri rahoitus
APURI Ensikonserttihaku uudistuu, konserttimarkkinoinnille tukea Introssa, henkilöhakemisto tulee!
Sibelius-Akatemia 3/2012–2013
Taiteen hetki on nyt!
KOETTUA
Orkesterikoulutuksen tila ja tulevaisuus oli esillä sidosryhmäseminaarissa
3/ 2012–2013 Äänenkuljettaja on noin kaksi kertaa kuussa ilmestyvä Sibelius-Akatemian sisäinen tiedotuslehti. SISÄLLYS
Äänenkuljettajan ilmestymispäivät syyslukukaudella 2012:
Alkusoitto
- 12.9. 2012 - 10.10. 2012 - 7.11. 2012 - 5.12. 2012
Soolo
Käy kertomassa mielipiteesi Äänenkuljettajan jutuista Introssa (Ajassa -> Äänenkuljettaja). Voit äänestää mielestäsi parasta juttua ja osallistua keskusteluun. Äänenkuljettajassa on tilaa tiiviisti kirjoitetuille, hyvin perustellulle mielipidekirjoituksille. Tekstin maksimimitta on noin 160-17o merkkiä välilyönteineen. Lähetä tekstisi omalla nimelläsi varustettuna osoitteella aanenkuljettaja@siba. fi. Emme julkaise nimimerkillä kirjoitettuja tekstejä.
Suhteellisen kiinnostava yliopisto?......................................... 3 Taiteen hetki on nyt!..................................................................... 4 Ajassa
Suuri pohjoismainen apuraha oopperatutkimukselle..... 6 Kehittämiskeskuksen rahoituksella arkistoista vaskimusiikin huomispäivään............................. 8 Kansanmusiikin äärellä, taideyliopiston hengessä....... 10 Koettua
Tavallista eikä hienoa............................................................... 11 Sidosryhmäseminaarissa pohdittiin orkesterimusiikin tulevaisuutta............................................ 12 Ylävire
Muutostyöpajasta tukea tulevan Taideyliopiston henkilöstölle................................................ 14
Toimitus Karoliina Pirkkanen Puh. 040 710 4319 aanenkuljettaja@siba.fi
Apuri
Taitto Karoliina Pirkkanen
SAY
Kannen kuva: Tiina Rosenberg on Taideyliopiston vasta valittu rehtori. kuva: Karoliina Pirkkanen
Painopaikka
Konserttimarkkinointiin tukea Introsta............................. 15 Ensikonsertit muutoksessa!................................................... 16 Esittäydy verkossa uudella henkilöhakemistolla.......... 18 Taideyliopiston edustajistoon yhdeksän sibalaista....... 20
ALKUSOITTO
Suhteellisen kiinnostava yliopisto?
K
aikki on suhteellista, sanotaan. Näin ehkä onkin, mahdollisesti lukuun ottamatta hoitamista kaipaavien asioiden määrää, joka ei vaikuta olevan missään järjellisessä suhteessa käytettävissä olevaan työaikaan. Toisaalta, suhteessa vaikkapa tuoreen Taideyliopiston rehtorin työkenttään, omalle pöydälle kasautuvat tehtävät tuntuvat varsin pikkuruisilta. Mutta mikä lopulta on pientä ja mikä suurta, on aika suhteellinen kysymys ja riippuu näkökulmasta. Ferdinand de Saussure, sveitsiläinen kielitieteilijä ja yksi semiotiikan isähahmoista, näki kielen käsitteiden ja merkitysten rakentuvan aina suhteessa johonkin. Suhteen käsite edellyttää hänen mukaansa kaksi asiaa, joiden välillä suhde vallitsee. Näiden asioiden on oltava siinä mielessä samanlaisia, että ne voivat olla suhteessa keskenään ja siinä mielessä erilaisia, etteivät ole yksi ja sama asia. Se, millaisia ominaisuuksia jollakin asialla – vaikkapa käsitteellä Sibelius-Akatemia – ymmärretään olevan, muotoutuu suhteessa niihin eroihin, joita samaan kategoriaan kuuluvilla asioilla on. Jos meillä on yksi asia, joka ei ole suhteessa mihinkään toiseen, tällä asialla ei voi olla mitään ominaisuuksia. Tämä on perinteisesti ollut yksi haasteistamme Suomen ainoana musiikkiyliopistona. Miksi ja millaisia olemme, on määrittynyt lähinnä suhteessa ulkomaisiin musiikkikorkeakouluihin. Tiinan (rehtori käski puhutella etunimellä) puhe Camerata-salissa 1.11.2012 oli tässä mielessä erityisen antoisa. Hän toi esille musiikillisen taustansa, jonka kautta saatoimme kukin kokea olevamme riittävän samanlaisia ollaksemme suhteessa toisiimme, mutta samalla hän puhui ja esiintyi tavalla, jossa oli paljon uutta.
Minulle tässä on yksi taideyliopistohankkeen tärkeimmistä ulottuvuuksista: taide on meille yhteinen asia, jonka kautta olemme luontevasti suhteessa toisiimme, mutta erilaisuutemme voivat auttaa meitä ymmärtämään itseämme, haastamaan ajatuksiamme ja pohtimaan arvojamme, luomaan uudelleen suhdettamme taiteeseen ja yhteiskuntaan. Ennen niin yksinäisen musiikkiyliopiston käytävillä voi Taideyliopiston myötä henkäillä raikas tuuli, paikallista versiota Sandysta emme kaipaa. Taideyliopisto on oikeastaan luonteva jatko jo käynnistyneelle muutokselle. Monikulttuurisessa ajassamme pallo kutistuu ja maailmat kohtaavat. Musiikkitalon ja osastouudistuksen myötä rysähtivät Pitäjänmäen ja Töölön alakulttuurit yhteen keitokseksi, jossa vaikkapa kimulainen ja kamulainen maailmankuva saavat määrittää uudelleen itseään suhteessa toisiinsa. Tällä kokemuksella Taideyliopistolta voi odottaa paljon. Muutaman vuoden kuluttua urbaanin vitsinkerronnan suomalainen, norjalainen ja ruotsalainen korvautuvat sibalaisella, teakkilaisella ja kuvalaisella, joiden erot kaikki tuntevat, mutta jotka silti ovat selkeästi yhtä perhettä. Vaikuttaa suhteellisen kiinnostavalta yliopistolta. Kaarlo Hildén, dekaani
3
SOOLO
Teksti JUHA SJÖBLOM,. KAROLIINA PIRKKANEN Kuvat: KAROLIINA PIRKKANEN
Taiteen hetki on nyt!
Taideyliopiston uusi rehtori laittoi arvot esille
Taideyliopiston uusi rehtori Tiina Rosenberg esittäytyi ensimmäistä kertaa tuleville alaisilleen 25.10. Kuvataideakatemiassa ja 1.11. SibeliusAkatemiassa. Hän kertoi avoimesti taustastaan, arvoistaan ja näkemyksistään Taideyliopistosta. Monikulttuurisuus tärkeä periaate
Taide kuuluu kaikille
Tiina Rosenberg on tehnyt pitkän päivätyön opettajana. Hän kertoi opettavansa aina, jos on mahdollisuus. – Minussa on opettajamaisuutta, joka voi olla myös pieni rasite. Luennoiminen tulee alta aikayksikön. Tilaisuuksissa, joissa sitä ei edes pyydetä, minulla on aina antaa joku opettajamainen neuvo. Kaksikielisestä merimiesperheestä kotoisin oleva Rosenberg esiintyi Kuvataideakatemian tilaisuuden alussa ruotsiksi ja englanniksi ja vaihteli tilaisuuden kuluessa sujuvasti kielestä toiseen. – En pidä siitä kielipoliittisesta keskustelusta, joka Suomessa on ollut vallalla. Nyt te olette saaneet multiculti-henkilön, live with it. Se on minulle hirveän tärkeä asia, Rosenberg painotti. Rosenbergilla on selkeät yhteiskunnalliset periaatteet, jotka hän tuo avoimesti esille. Hän haluaa puuttua seksismiin, homofobiaan, rasismiin ja luokkayhteiskuntaan. – Olen aina ollut kiinnostunut yhteiskunnasta. Taideyliopiston rehtorin tehtävään haettiin henkilöä, joka on myös yhteiskunnallisesti aktiivinen ja haluaa keskustella taiteesta, yhteiskunnasta sekä siitä, miten tärkeää on tehdä taidetta eri tavoin.
Uusi rehtori on sitä mieltä, että taide kuuluu kaikille yhteiskuntaluokkaan tai varallisuuteen katsomatta. Hän on kokenut asian omakohtaisesti nuoruudessaan Kontulan lähiössä. – Sinne tulivat ryhmäteatterilaiset esiintymään, meillä oli oma lähiöteatteri ja kuoro ja pääsimme ilmaiseksi katsomaan oppilasesityksiä. Sen ajan kulttuuripolitiikassa ajateltiin, että taidetta tuodaan sellaisillekin yhteiskunnallisille ryhmille, joilla siihen ei ehkä ole mahdollisuutta. Taideyliopiston ensimmäinen rehtori totesi, että nyt on ainutlaatuinen mahdollisuus nostaa taide keskiöön. – Minkälaista taidetta sitten tekeekin, kaikella taiteella on paikkansa. Sen ei tarvitse tuottaa mitään hyötyä. Olin positiivisessa mielessä ihmeissäni, että Suomen valtio tässä tilanteessa päättää satsata taideyliopistoon. Siitä varmasti ollaan Suomen poliittisessa kentässä montaa mieltä. – Tässä tilanteessa on erityisen tärkeää, että me itse olemme samaa mieltä. Jos me emme itse arvosta toisiamme ja omaa työtämme, sitä eivät arvosta muutkaan, Rosenberg jatkoi. Taideyliopisto on Tiina Rosenbergin mielestä luonnollinen askel eteenpäin yliopistomaailmassa. Hän näkee sen ennen kaikkea yhteiskunnallisena hankkeena.
4
SOOLO
– Voimat kerätään – niitä ei leikata. Meistä ei ole tulossa yritys. En vastusta yrittäjyyttä, mutta en ole uuden yrityskulttuurin kannattaja. Haluan olla valtion duunari, sillä valtion työläisen etiikka on minulle tärkeä. Tehdään yhteistä hyvää yhteisillä verorahoilla. Taideyliopisto on yhteiskunnallinen ja yhteinen projekti, ei pelkästään akatemioiden projekti. Jos meille on annettu rahaa, meillä on myös velvollisuus tehdä tästä jotain hyvää. Taiteen hetki on nyt!
Musiikki sydäntä lähellä Sibeliusakatemialaisille Rosenberg kertoi muun muassa oopperaan liittyvästä tutkimustyöstään. - Olen kiinnostunut muun muassa Wagnerin naisista ja heidän äänestään. Olen ääniihminen, ja ääneen liittyy myös ihmisen halu olla yhteyksissä ja kommunikoida Taiteen kautta ymmärrämme, mitä on olla yhteisöllinen ihminen. Tasa-arvoisuuden, demokratian ja muiden ihmisten kunnioitus sekä yhteiskunnassa että työyhteisössä on ehdottoman tärkeää Rosenbergille - lähtien siitä, että taidekasvatus kuuluu jokaiselle lapselle, riippumatta siitä onko perheellä varaa ostaa sello tai piano. - Hyvässä työyhteisössä kunnioitetaan sekä toisen tekemää työtä että ihmisten erilaisuutta. Naisilla ei ole enää syytä perääntyä yhteiskunnassa. Myös vähemmistöjä tulee kunnioittaa, eivätkä esimerkiksi ”heko-heko” -vähemmistövitsit kuulu nykypäivään. ”Work hard and be nice to people” - se voisi olla hyvän työyhteisön ohjenuora, Rosenberg tiivistää. n
Etkö päässyt paikalle? Rosenbergin esittäytyminen nähtävissä Introssa16.11.2012 saakka.
5
AJASSA
Teksti ja kuvat: Karoliina Pirkkanen
Suuri pohjoismainen apuraha oopperan tutkimukselle
P
man-Kananen Sibelius-Akatemiasta, Tukholmasta Owe Ander ja Kööpenhaminasta Jens Hesselager. Hankkeen tarkoitus on valottaa pohjoismaisen oopperaelämän liikkuvuutta ja verkostoja 1800-luvun lopulla – aikakautena, joka oli oopperan kulta-aikaa koko Euroopassa.
ohjoismainen NOS-HS (Nordiska samarbetsnämnden för humanistisk och samhällsvetenskaplig forskning) on myöntänyt 4 miljoonan Norjan kruunun (noin 560.000€) NordCorprahoituksen professori Anne Sivuojan johtamalle hankkeelle "Opera on the Move: Transnational Practises and Touring Artists in the Long 19th Century Norden". Rahoitus myönnettiin tänä vuonna kahdeksalle hankkeelle, ja Opera on the Move on näistä ainoa suomalainen. Nelivuotisessa tutkimushankkeessa on mukana neljä tutkijaa Suomesta, Ruotsista ja Tanskasta: Anne Sivuoja ja Ulla-Britta Bro-
Vaeltava ooppera tutkimuskohteena Tutkimushanke syventyy 1800-luvun Pohjoismaiden oopperakulttuuriin konkreettisesti - oopperan esityskäytäntöihin ja oopperan parissa työskennelleiden persooniin, erityisesti laulajiin ja kapellimestareihin. Lisäksi tarkastellaan esityksellisten elementtien - kuten puvustus, lavastus, ohjaus, esitysten versiointi - vaellusreittejä kaupungista toiseen. - Suomalaisilla oopperan tekijöillä 1800-luvulla oli kiinteät kontaktit muihin Pohjoismaihin ja varsinkin Ruotsiin, toisin kuin historiankirjat kertovat. Oopperakentän kokonaiskuva tuolta ajalta ei ole niin kansallinen kuin mitä on ajateltu, vaan oopperan piirissä oli paljon enemmän Pohjoismaiden välistä kulttuurista vaihtoa ja verkostoja kuin mitä olemme ymmärtäneetkään. Me tartumme tähän hyvin käytännönläheisesti ja tutkimme oopperan tekemisen arkea Pohjoismaissa 1800-luvulla; oopperatyöskentelyä mahdollisimman läheltä, esityksiä ja niiden valmistamista. Tutustumme muun muassa siihen miten on matkustettu, miten tiedot esimerkiksi Pariisin oopperaesityksistä ovat kulkeutuneet pohjoisille lavoille ja minkälaisen tulkinnan ne täällä saivat. Lisäksi perehdymme yksilöihin, jotka kiersivät Pohjoismaissa ja veivät omaa osaamistaan ulkomaille; näitä olivat muiden muassa esimerkiksi Jenny Lind, Ludvig Josephson, Signe Hebbe ja Ida Basilier, kertoo Sivuoja.
6
AJASSA
Kansallisesta yhteispohjoismaiseen Tutkimusaineistona on pääasiassa kirjallinen materiaali: oopperoiden arkistotietoja, näyttämö- ja pukuluonnoksia, valokuvia, lehtiarvosteluja, mukana olleiden kirjeenvaihtoja sekä jonkun verran nuotteja ja äänitteitä 1900-luvun puolelta. Tutkimushankkeen puitteissa järjestetään myös muun muassa symposium vuonna 2013 sekä julkaistaan artikkeleja ja pohjoismaisten kirjoittajien yhteinen antologia. Yksittäisiä tutkimusaiheita ovat esimerkiksi Verdin ”Il Trovatoren” esitysten liikkeet Pohjoismaissa, kapellimestarien rooli oopperatuotannoissa ja oopperatapahtumat Kööpenhaminassa 1840, pohjoismainen Grand Opéra sekä oopperalavat naistoimijoiden näyttämöinä Pohjoismaissa 1800-luvun lopulla. - Lähtökohta on ilman muuta pohjoismainen mutta samalla pitää muistaa, ettemme ole rakentamassa mitään pohjoismaista ”megaidentiteettiä”. Tutkimuksen myötä täsmentyy, mitä ”norden” tarkoittaa käytännössä tuon ajan oopperayhteisön toimintaverkostojen läpi tarkasteltuna. Oopperoiden esitystilat ja kulttuuriset kontekstit ovat olleet kuitenkin erilaiset eri Pohjoismaissa ja toisaalta juuri näihin erilaisuuksiin haluamme tarttua kiinni, Sivuoja täsmentää. Suurimpana haasteena tulee olemaan yhteisten työskentelyaikojen löytäminen eri yliopistoympäristöstä tulevien kollegojen kanssa. Sivuoja on toisaalta tyytyväinen: hän on tällä hetkellä Säätiöiden professoripoolin rahoituksen turvin kuluvan lukuvuoden mittaisella tutkimusjaksolla ja työpöydällä on ainoastaan oopperaa! Ja aikaa on nyt myös muulle elämälle ja harrastuksille. n
Mikä NOS-HS?
NOS-HS on humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen toimikuntien pohjoismainen yhteistyöelin, jonka tavoitteena on edistää toimikuntien keskinäistä yhteistyötä ja tutkimuspoliittista keskustelua ja kehittää tutkimusyhteistyötä Pohjoismaissa. NOS-HS:n vuosibudjetti on noin 2,5 miljoonaa euroa. NOS-HS rahoittaa yhteispohjoismaisia tutkimushankkeita (NORDCORPS) ja tutkiva työpaja -toimintaa. Vuonna 2012 NOS-HS rahoittaa NORDCORPS-hakua. www.nos-nop.org. "Opera on the Move: Transnational Practises and Touring Artists in the Long 19th Century Norden" -hanke käynnistyy 1.1.2013 ja päättyy 31.12.2016.
”Oopperakentän kokonaiskuva Pohjolasta 1800- ja 1900-luvun vaihteesta ei ole niin kansallinen kuin mitä on ajateltu” 7
AJASSA
Teksti: Karoliina Pirkkanen, Harri Lidsle Kuvat: Karoliina Pirkkanen, Kimmo Varjoranta
Kehittämiskeskuksen rahoituksella arkistoista vaskimusiikin huomispäivään Arkistoista areenoille - suomalaisen musiikin julkaisuhanke tuo esille teosharvinaisuuksia. Sibelius-Akatemian opiskelijat ovat sukeltaneet arkistoihin ja tuoneet päivänvaloon 1800-luvun suomalaisen musiikkielämän uranuurtajien sävellystuotantoa. Musiikilleen ovat saaneet huomiota henkilöt, joiden urasta säveltäjänä on aiemmin voitu lähinnä vain lukea – tällaisia ovat mm. Axel Gabriel Ingelius, Ernst Fabritius, Martin Wegelius, Robert Kajanus ja Ilmari Krohn. Nyt heidän harvoin kuultuun sävellystuotantoonsa voi tutustua yhä kattavammin. Kehittämiskeskus on kahtena vuonna peräkkäin tukenut hanketta, jonka ensisijainen tehtävä on toimittaa teoksia helposti tutustuttavissa ja omaksuttavissa olevaan asuun. Arkistoista areenoille -hankkeen tarkoituksena on luoda periaatteet sille, miten arkistoista avautunutta sävellysaineistoa jatkossa voidaan julkaista, kertoo hankkeen vetäjä Timo Virtanen. Muun muassa Sibeliuksen koottujen teosten päätoimittajana ja Sibelius-asiantuntijana tuttu Virtanen pitää arkistohanketta tärkeänä myös kansallissäveltäjän työhön tutustuttaessa. - Jotta voimme ymmärtää Sibeliuksen asemaa Suomessa, meidän on syytä tuntea myös sitä musiikkia joka häntä edelsi ja ympäröi. Voimme toisaalta myös hyödyntää Sibeliuksen teosten kriittisen edition julkaisun yhteydessä saatua tietotaitoa ja kokemuksia hänen aikalaistensa ja edeltäjiensä työn tutkimisessa. Virtanen puhuukin säveltäjistä, jotka saadaan esille ikään kuin Sibeliuksen valossa - ei nimistä, jotka väistämättä jäisivät kansallissäveltäjän varjoon.
parissa - päästä suoraan uuden löytämisen ja tutkimuksen äärelle. - Sibelius-Akatemian etuna on se, että täällä voidaan luoda suora yhteys arkistokaapista konserttilavalle, mahdollisuudet saada tutkimuslöytöjä esille soivassa muodossa ovat erinomaiset, Virtanen huomauttaa. Julkaisuhanke on tällä hetkellä laajentumisvaiheessa, ja Virtanen onkin jo hahmotellut sille jatkoksi Suomen musiikkiperintö -hanketta. Mallia löytyy Pohjoismaista: on mielenkiintoista, että sekä Ruotsissa, Norjassa että Tanskassa on viime vuosina ryhdytty kartoittamaan ja nostamaan esille kansallista musiikkiperintöä tunnetuimpien säveltäjien koottujen teosten ilmestymisen myötä. - On varmaankin havaittu - kuten Suomessakin nyt - että yksittäisten säveltäjien koottujen teosten toimittamisesta saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää hyvin myös laajemmissa yhteyksissä. Pohjoismaissa musiikkiperintöhankkeet ovat tyypillisesti olleet kansalliskirjastojen, arkistojen ja monen korkeakoulun yhteistyötä. On aiheellista ja sopiva hetki pohtia, olisiko Suomessakin tarvetta vastaavanlaiselle musiikkiperintöhankkeelle.
Arkistot ovat aarreaitta myös muusikoille Myös muusikoille tarjoutuu arkistoja pengottaessa inspiroiva tilaisuus löytää paljon kiehtovaa ”uutta” esitettävää, ja monelle onkin ollut hätkähdyttävää havaita, miten hienoja teoksia arkistoista löytyy. Opiskelijoille tarjoutuu tilaisuus päästä tekemään välittömästi tutkimustyötä konkreettisen aineiston
Kehittämiskeskuksen rahoituksella turvaamaan Suomen vaskimusiikin tulevaisuus Jouko Harjanne ja Harri Lidsle huomasivat tarvetta tehdä jotakin suomalaisen vaskisoitinmusiikin tule-
8
AJASSA
vaisuuden turvaamiseksi. Muun muassa harrastajien määrä on vähentynyt ja heidän tasonsa heikennyt, ja Sibelius-Akatemiassakin vaskien hakijamäärät ovat olleet laskussa. Idea nuorten muusikoiden vaskisoitinakatemiasta syntyi miesten päässä jo noin 5 vuotta sitten, ja syksyllä 2011 he työstivät ajatusta eteenpäin selkeäksi kokonaisuudeksi. Vaskisoitinakatemia on Suomen Kulttuurirahaston ja Sibelius-Akatemian Kehittämiskeskuksen tukema 3-vuotinen hanke, jonka vastuuvetäjinä Lidsle ja Harjanne nyt toimivat. - Kehittämiskeskuksen myöntämän tuen turvin saimme projektin alulle. Saimme lisäksi Suomen Kulttuurirahastolta Katapultti-apurahan, joka mahdollistaa toiminnan kolmeksi vuodeksi. Saan Vaskisoitinakatemian vetäjänä aika hyvän kuvan siitä, mitä suomalainen vaskimusiikki on nyt ja mitä lähitulevaisuus tuo tullessaan, kertoo Lidsle. Hankkeen tavoitteena on kartoittaa kansallista vaskisoitinosaamista ja myös kouluttaa vaskisoittajia kautta maan. Koulutusta järjestetään maakuntakeskuksissa: ensimmäisen vuoden aikana käydään mm. Tampereella, Kuopiossa, Turussa, Porissa, Oulussa ja Imatralla. Opetusaiheet mietitään yhdessä paikallisten opettajien kanssa ja tuetaan näin heidän toimintaansa. - Samalla tutustumme maan nuoriin soittajiin ja pyydämme erityislahjakkuudet yhtyetoiminnan piiriin jos eivät jo siinä mukana ole. Yksi näkyvimmistä osista toimintaa onkin Kansallinen nuorisovaskiyhtye. Talven 2011-2012 aikana kartoitimme opettajien kanssa maan lahjakkaita 14-18-vuotiaita soittajia ja nämä saivat sitten hakea yhtyeeseen. Toiminnassa on nyt mukana noin 45 nuorta soittajanalkua Rovaniemeltä Haminaan. Yhtyeen parhaimmistolle suositellaan pääsykokeita Sibelius-Akatemian nuorisokoulutukseen tai Tampereen Konservatorioon, joissa resurssit ovat aivan eri luokkaa kuin tällaisessa lyhyessä hankkeessa. Vaskisoitinakatemia-hankkeen aikana on jo havaittu, että nuoria trumpetisteja tuntuu olevan enemmän kuin pitkään aikaan. Myös pasuunaan löytyi soittajia ja käyrätorvi on vahva kuten jo vuosikymmeniä. Yllätys on sen sijaan se, että nuorista euphoniumin ja tuubansoittajia on 14-18-vuotiaiden ikäluokassa todella vähän. On myös nähtävissä, että puhallinharrastuksen maantieteellinen painopiste on muuttamassa Keski-Pohjanmaalta Pirkanmaalle. Hankkeen tärkeänä päämääränä on myös löytää työkaluja, joilla voidaan taata soittajisto eri ikäluokissa ja siten myös työrauha alueellisille puhallinorkestereille.
- Suurin uhka opetukselle maakunnissa on Varuskuntasoittokuntien uudelleenorganisointi, jonka johdosta monista musiikkiopistoista katoaa vaskipuhaltimien tuntiopettajia vuoden 2013 lopussa. Tässä on ongelma, joka todella odottaa ratkaisijaansa, toteaa Lidsle. Yhteistä tahtoa pitää yllä ja kehittää suomalaisen vaskisoittajiston osaamista myös tulevissa sukupolvissa kuitenkin Lidslen mukaan löytyy. - Vaskien ammattiopetus on keskittymässä Sibelius-Akatemiaan ja Tampereen konservatorioon, ja tämä on mielestäni loistava juttu. Kun kyseessä ovat ensisijaisesti orkesterisoittimet, on erityisen tärkeää opiskella suurissa yksiköissä jolloin yhteissoittotaitoja pääsee kehittämään viikoittain useita tunteja. Vaskiakatemia kokoaakin maan lahjakkaat nuoret yhteen. Kun instrumenttiryhmässä on vähän soittajia, on helppo olla soittimensa paras 100 kilometrin säteellä. Tämä ei varsinaisesti innosta yrittämään joka päivä parastaan. Vertaisryhmässä nuori oppii toiselta nopeasti uusia asioita ja huomaa myös omat puutteensa. n
Kehittämiskeskuksen projektirahojen haku vuodelle 2013 päättyy 15.11.2012. Hakuteemoina Koulutus ja opetus, Taiteellinen toiminta, Tutkimus ja Osaajana työelämään. Rahoitusta voi hakea Sibelius-Akatemian opiskelija, henkilökunnan jäsen tai toimintayksikkö. Hakijana voi olla myös työryhmä, jonka yhteyshenkilö kuuluu johonkin edellä mainituista ryhmistä. Postdoc-rahoitusta voivat hakea myös Sibelius-Akatemian ulkopuoliset henkilöt. Hakuohjeet ja -lomake löytyvät Introsta Kehittämiskeskuksen sivuilta intro.siba.fi/web/ kehittamiskeskus/etusivu. Sivuilta voit myös katsoa, minkälaisia hankkeita aiempina vuosina on rahoitettu.
9
AJASSA
Teksti: Karoliina Pirkkanen Kuva: Timo Väänänen
Kansanmusiikin äärellä, taideyliopiston hengessä Kansanmusiikin Isompi Ilta järjestetään tänä vuonna toista kertaa lauantaina 24.11.2012 eri puolilla Musiikkitaloa. Illan kohokohtana on pääkonsertti Musiikkitalon konserttisalissa, jossa lavalle astuvat suomalaisen kansanmusiikkikentän tuoreimmat tähdet. Sisällöltään ennakkoluulottomassa konsertissa ei ole juontajaa. Sen äänentoisto, valaistus ja projisointi toteutetaan uudella tavalla - yhtenä Taideyliopiston rahoitusta saaneista yhteisistä pilottihankkeista, jossa joukko Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun opiskelijoita ja henkilökuntaa on ideoinut pääkonsertin tekniikan toteutuksen. - Mukana on kolme opiskelijaa Teakista ja kolme opiskelijaa Sibasta. Konsertin teemana on ”vahvat juuret - uudet versot”, eli menneiden mestareiden ja nykymuusikoiden vuoropuhelu. Tätä halutaan tukea myös valaistuksella ja projisoinneilla - still-kuvilla ja videoilla -, jotka toteutetaan taideyliopistoyhteistyönä. Syksyn aikana on järjestetty opetusta ja työpajoja erikseen Sibelius-Akatemiassa ja Teatterikorkeakoulussa, ja koko porukan kanssa tapaamme viikolla 45. On mielenkiintoista nähdä, mitä puolin ja toisin on tähän mennessä saatu aikaan! kertoo kansanmusiikin aineryhmän varajohtaja Juhani Näreharju. Yhteistyöllä on tarkoitus laajentaa opiskelijoiden kokemuspohjaa ja lisätä heidän tietoisuuttaan toistensa toiminnasta; avata muusikoille ja musiikkiteknologian opiskelijoille visualisoinnin kiemuroita ja toisaalta valo- ja äänisuunnittelun opiskelijoiden osalta konserttitilanteen syntyprosessia. Samalla tavoitteena on myös uusien taiteellis-pedagogisten toimintamallien kehittäminen. Projisoinnin ja tehosteiden taiteellisesta ja teknisestä suunnittelusta ja niiden toteutuksesta kantaa päävastuun Teatterikorkeakoulu, Sibelius-Akatemian opiskelijat ovat tähän
mennessä muun muassa keränneet taustatietoa ja materiaalia esiintyjiltä ja arkistoista ja suunnitella konsertin äänimaailmaa. Työskentelyn aikataulu on ollut tiivis, sillä konsertin lopullinen sisältö varmistui vasta elokuun lopussa. Kumpikin taideakatemia aloitti työskentelyn tahoillaan tuolloin, aineiston keruu projisointeja varten käynnistyi ja nyt alkaa materiaali olla kasassa. Yhteistyön lopputulos paljastuu kokonaisuudessaan vasta itse konsertissa. Sen verran voi kertoa, että äänellä, valolla ja kuvalla tullaan toimimaan paljon ja työssä hyödynnetään muun muassa arkistoaarteita. - Toistaiseksi on kirjoiteltu sähköpostia, kerätty tietoa ja tehty taustatyötä – nyt yhteistyö toden teolla pääsee vauhtiin. On hienoa päästä työskentelemään Musiikkitalon isoon saliin! Taideyliopistoyhteistyötä on kansanmusiikin aineryhmässä tehty paljonkin kyllä jo aiemmin, kertoo työryhmän jäsen, kansanmusiikin opiskelija Sami Kurppa. n Kansanmusiikin Isompi Ilta järjestetään 24.11.2012. Siban opiskelijakortti- ja henkilöstön kausikorttiedut eivät ole voimassa tähän konserttiin.
10
KOETTUA
Teksti: Karoliina Pirkkanen Kuva: Tiina Tuomikoski
Tavallista eikä hienoa Vertaisauditoinnilla laatutyö iskee suoraan arkeen
Istutaan alas ja puhutaan sinun työstäsi! Tämä oli lähtökohtana, kun SibeliusAkatemian tukipalvelutiimit kokoontuivat tarkastelemaan toistensa töitä sisäiseen auditointiin lokakuussa. Suurennuslasin alla olivat muun muassa valmistumiseen ja opiskelijavalintoihin liittyvät työprosessit, lehtorien rekrytointi ja konserttien tuottaminen. sujuvuuteen - Mietimme, miten voisimme yhdessä koota voimamme viedä asioita eteenpäin ja toiveita suunnataankin jo Taideyliopistoon, Jalkanen kertoo Konkreettisia askeleita toivotaan ensi vuonna. Yksi opiskelijoiden arkea helpottava kehitysidea oli esimerkiksi verkossa järjestettävä tiedonhaun kurssi. n
Sisäisen auditoinnin tarkoituksena oli tarjota tukipalvelutiimien työntekijöille mahdollisuus kertoa omasta työstään ja saada siitä palautetta: jokaisen arkityö tulee selvemmäksi ja ymmärrettävämmäksi, kun sen joutuu kuvaamaan paperille ja vielä sellaisin sanakääntein, että ulkopuolinenkin ymmärtää mistä on kysymys! - Sisäinen auditointi on tilaisuus kuulla, miltä oma työ näyttää muiden silmin - ja samalla mahdollisuus lisätä tietoisuutta muiden töistä. Tieto ei tässä lisää tuskaa vaan sujuvoittaa arkea. Sisäinen auditointi on myös osa Siban laatujärjestelmää, tiivistää laatutyötä koordinoiva projektipäällikkö Tiina Tuomikoski. Sibelius-Akatemian kirjaston informaatikot Helsingissä ja Kuopiossa arvIoivat työtään yhdessä; molempia kiinnosti tiedonhaun opetus, jota halutaan kehittää. - Opetusta on molemmissa kirjastoissa sekä gradu- että kandiseminaareissa, ja Helsingissä järjestetään lisäksi yhteistyössä DocMusin kanssa Tutkimustaidot-kurssi jatko-opiskelijoille. Löysimme molemmille kirjastoyksiköille yhteisiä haasteita ja muotoilimme niistä vielä yhteisiä tavoitteitakin: esimerkiksi tiedonhaun opetuksen vakiinnuttaminen opetussuunnitelmaan on yksi päämäärä, kertoo informaatikko Aino Jalkanen Helsingin kirjastosta. Yhteisesti kaivattiin myös muun muassa mittareita tarkastella, kuinka tiedonhaun opetus näkyy esimerkiksi tutkimuksen tasossa ja ylipäätään siihen, miten se vaikuttaa opintojen
Lisätietoa laatutyöstä ja auditoinnista 2012: intro.siba.fi/laadunhallinta
11
KOETTUA
Teksti: Tuulikki Närhinsalo, Karoliina Pirkkanen Kuva: Heikki Tuuli
Sidosryhmäseminaarissa pohdittiin orkesterimusiikin tulevaisuutta Miksi haluta ammattiorkesterimuusikoksi, kun orkesterit maailmalla ovat taloudellisten haasteiden edessä ja poliittisen epävakauden vaikutuksia on vaikea arvioida? Miten hyödyntää Musiikkitalon luomia uusia mahdollisuuksia talon orkestereiden välisessä yhteistyössä? Mistä jatkossa vaskisoittajia ammattilaisiksi saakka? Näitä ja muitakin suuria orkesterimuusikon arkeen ja koulutukseen liittyviä kysymyksiä pohdittiin Mestarit ja kisällit -seminaarissa.
S
Sinfonia Lahden apulaisintendentti Teemu Kirjonen toi orkesterin näkökulmaa. - Uhkakuvia voi tosiaan nähdä, koska maamme musiikkioppilaitosten resurssit pienenevät ja myös taito- ja taideaineiden opetus on ajettu kouluissa alas. Nuorten vapaa-ajasta kilpailee valtava muun tekemisen kirjo. Musiikin alalla vallitsee globaali liikkuvuus, ja Aasiassa on valtavat klassisen musiikin harrastajamäärät. Miten saisimme kotimaisuuden kunniaan – voisiko esimerkiksi rekrytointia päivittää, onko olemassa muita keinoja täyttää vakansseja kuin koesoitot?, hän pohti. Kirjonen heittää ilmoille myös ehdotuksen siitä, voisiko Siba laajentaa näkökulmaansa vaikkapa Lahteen, josta ammattikorkeakoulun musiikkikoulutus on lakkautettu.
ibelius-Akatemian klassisen musiikin osastolla peilattiin jo toista kertaa tänä vuonna opiskelun ja työelämän suhdetta sidosryhmäseminaarissa, joka järjestettiin 20.10. Helsingin Musiikkitalolla. Tällä kertaa näkökulma oli orkesterimuusikon ja puheenvuorot pitivät dekaani Kaarlo Hildén, musiikin johtamisen aineryhmäjohtaja Matti Perttula, Sinfonia Lahden apulaisintendentti Teemu Kirjonen, huilisti Petri Alanko, pasunisti Teppo Alestalo, alttoviulisti Tommi Aalto, fagotisti Jussi Särkkä ja kapellimestari Atso Almila. Keskustelun kautta haluttiin löytää keinoja, joilla SibeliusAkatemia voisi parhaalla mahdollisella tavalla vastata globaaleihin haasteisiin. Musiikin johtamisen aineryhmän johtaja Matti Perttula tunnusti aluksi tosiasioita: tämänhetkisessä tilanteessa opiskelijoita ei riitä täyttämään orkestereiden vapautuvia vakansseja eikä ilmapiiri ei suosi pitkäjänteistä harrastustoimintaa. - Kannamme huolta siitä, miten klassisen musiikin koulutus pärjää kovenevassa ympäristössä. Onko Sibelius-Akatemian orkesterikoulutuksen taso riittävä kansainvälisessä kilpailussa? . Yhteistyö maamme muiden musiikkioppilaitosten kanssa tulee saada suunnitelmalliseksi. On tarpeen pohtia, opetammeko oikeita asioita. Perttula totesi, että yhteistyössä muiden orkestereiden kanssa on ollut varovainen alku, mutta sitä on tarkoitus laajentaa. Myös yleisöyhteistyö on yksi kehittämiskohde.
Oma vastuu vai kanssamuusikoiden tuki? Huilisti Petri Alanko muistutti perusasioista: orkesterisoittoa voi oppia vain soittamalla orkesterissa. - Opiskelijoiden keikkailu ammattiorkesterissa on kaksipiippuinen asia; joillekin se sopii, jos kanssamuusikot ottavat vastuuta opiskelijasta. Joillekin se taas ei sovi ollenkaan, ja tulokset voivat olla huonotkin ilman riittävää tukea. Optimaalinen tilanne on päästä hyvään ammattiorkesterisektioon hyvien ammattilaisten joukkoon, missä kokeneempi kollega opastaa. Orkestereissa on paljon hiljaista tietoa, joka pitää saada siirretyksi eteenpäin.
12
KOETTUA
Tapiola Sinfoniettassa konserttiperiodin tehnyt huilisti Kaisa Kortelainen kertoi, millaisia eroavuuksia hän on kokenut opiskelijaorkesterissa ja Tapiola Sinfoniettassa soittamisen välillä. - Ammattiorkesterissa henkilökohtainen palaute tulee välittömästi, opiskelijaorkesterissa sitä ei juuri saa. Valmentautumista ammattiorkesterissa soittamiseen ei ohjattu etukäteen, vastuu siitä oli itsellä. Seminaarissa keskusteltiin mahdollisuudesta saada vankkoja ammattilaisia äänenjohtajiksi Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesterin periodille. Asiassa nähtiin hyviäkin puolia, mutta toisaalta opiskelijan oman vastuun ottaminen soitostaan ehkä heikentyisi ja orkesteriperiodeihin osallistumisen mahdollisuudet pienenisivät entisestään. Tommi Aalto toi keskusteluun sektioharjoittajan vastuun ja stemmaharjoitusten merkityksen. -Stemmaharjoittelun lähtökohtana on oltava perusasiat, kuten oikeat äänet, rytmiset asiat ja muusikon kyvyn tehdä kompromisseja yhteissoitossa. Orkesterisoitossa jokaisen muusikon omakohtainen panos on tärkeä: siinä ei voi peesailla muita, sillä jokaisen persoonallinen panos luo rikasta sointia, joka kiinnostaa kuulijaa.
oboistien ja fagotistien määrä on hiipumassa ja sama uhkaa klarinettiopiskelijoita, joita juuri nyt on paljon, mutta suuri osa ulkomaalaisia. Puupuhaltajien rooli orkesterissa on myös hyvin moninainen; välillä sulaudutaan suureen kokonaisuuteen, välillä soitetaan omana ensemblenä ja yhtäkkiä edessä voi olla pitkäkin vaativa solistinen yksilösuoritus
Orkesteriperiodeihin tarvitaan muutoksia Nuoren orkesterimuusikon näkökulman asemasta kuultiin ikinuoren kapellimestarin puheenvuoro: Atso Almila, syksystä 2013 aloittava kapellimestari- ja okesterikoulutuksen professori. - Omana opiskeluaikanani orkesteri kokoontui aina keskiviikkoisen ja perjantaisin. Orkesterilla oli ohjelmistolukua ilman edessä olevia konsertteja – tätä kaivattaisiin nykyäänkin, hyvien kapellimestarien johdolla. Orkesteriperiodien takia pitää joustaa muista aineista, hankalaa; voisiko suuret periodit sijoittaa esimerkiksi kevään loppuun, kun muu opetus on vähäisempää. Sibelius-Akatemian orkesteriperiodeista keskusteltiin vuolaasti. RSO:n Intendentti Tuula Sarotie esitti kysymyksen, miksi Sibassa on niitä niin vähän. - Syinä ovat mm. aikatauluongelmat, muut aktiviteetit kuten kapubändi, Academy Winds, muut yhtyeet, kamarimusiikkikokoonpanot ja ryhmäaineiden opetuksen tuomat ongelmat, perusteli dekaani Hildén. n
Puhaltimien tilanne huolestuttaa valtakunnallisesti Teppo Alestalo muistutti, että pasunistit ovat orientoituneet opinnoissaan kohti orkesterimuusikkoutta. Vaskisoiton tulevaisuus kokonaisuudessaan huolestuttaa. - Seitsikot ja muut puhallinyhtyeet ovat Suomesta kadonneet ja varuskuntasoittokunnat ovat lakkautusten edessä. Tämä kuihduttaa myös paikallista musiikkielämää. Myös koulujen orkesterit ovat kadonneet, vaikka vaskisoittajia voi tulla vain sieltä, missä on soittokuntatoimintaa. Tämä näkyy myös Sibelius-Akatemiassa, ja täällä orkesterisoittoa pitää arvokkaana ja tavoiteltavana - vaskiyhtyeestä tulisi saada SibeliusAkatemiaan vakituinen oppiaine! Jussi Särkkä valaisi puupuhaltimien tilaa. - Puupuhaltimissa hankaluus on, että
13
YLÄVIRE
Muutostyöpajasta tukea tulevan Taideyliopiston henkilöstölle Taideyliopisto järjestää koko henkilöstölleen kolme muutostyöpajaa. Tarkoituksena on tukea henkilöstöä uuden yliopiston rakentamisessa. Taideyliopisto järjestää koko henkilöstölleen kolme muutostyöpajaa. Pajat ovat itsenäisiä mutta muodostavat yhdessä kokonaisuuden. Tilaisuuksien tarkoituksena on tukea henkilöstöä uuden yliopiston rakentamisessa. Tavoitteena on
AIKATAULU JA PAIKAT
Päivien aikataulu ja rakenne klo 9-13 muutostyöpajat (kaikille yhteinen valmennus) huom. TeaKissa 10-14 klo 13-14 lounas (omakustanteinen) klo 14-17 muutosklinikka (tilaisuus keskustella omasta muutostilanteesta ulkopuolisen kanssa)
kokoontua hetkeksi yhteen ja tutustua uusin työkavereihin • nostaa esiin ja jakaa muutokseen liittyviä kysymyksiä, tuntemuksia ja ajatuksia • jakaa tietoa siitä, mitä juuri nyt tiedetään muutoksen etenemisestä • vahvistaa muutoksessa elämisen taitoja • tutustua yksilö-, ryhmä- ja organisaatiotasoisiin muutosilmiöihin ja ymmärtää niitä •
Muutostrilogia - osa 1: Minä organisaatiomuutoksessa; 20.11. Kuvataideakatemia , Tohtoritila, Kaikukatu 4 Muutostrilogia osa 2: Ryhmä organisaatiomuutoksessa 26.11. Sibelius-Akatemia: • klo 9-13 Musiikkitalon terassilämpiö • klo 14-17 S2105 & S4107
Päivien yhteydessä järjestetään lisäksi Muutosklinikka, jossa on mahdollisuus käydä 30 min. henkilökohtainen muutoskeskustelu ulkopuolisen vetäjän kanssa. Keskusteluun voi tulla myös työparin tai ryhmän kanssa. Ulkopuolisena keskustelukumppanina toimivat valmennuksen vetäjät. Osallistujat voivat osallistua joko yhteen, kahteen tai kaikkiin kolmeen tilaisuuteen. Työskentelyä fasilitoivat työparina Susanna Gardemeister, Hellevi Kojo ja Anneli Tuura Humap Oy:stä. Mukana myös Marjatta Tikkanen (Kuvataideakatemia), Elina Stadigh (Sibelius-Akatemia) ja Laura Jännes (Teatterikorkeakoulu). Ilmoittautuminen muutostyöpajaan ja ajanvaraus muutosklinikkaan 16.11. mennessä sähköpostitse Henrik Vahtilalle (henrik.vahtila@siba.fi) n
Muutostrilogia osa 3: Organisaatiot muutoksissa 10.12. Teatterikorkeakoulu; • klo 10-14 Harjoitussali 531 • klo 14-17 Neuvotteluhuone 4 & Luokkahuone 401
14
APURI
Konserttimarkkinointiin tukea Introsta
E
tkö tiedä miten Sibelius-Akatemian konsertteja markkinoidaan? Etkö tiedä kenelle kertoisit oppilasmatineastasi? Nyt on lu vassa helpotusta! Introon on koottu tänä syksynä ohjeita Sibelius-Akatemian konserttien viestintään ja markkinointiin. Ohjeita on koottu sekä Soivan Akatemian konserttien että aineryhmien omien tapahtumien markkinoinnin avuksi. Aineryhmien tuottajatuettomia tapahtumia, kuten luentoja, seminaareja, mestarikursseja, oppilaskonsertteja ja muita vastaavia varten on koottu ohjeita Intron osioon Palvelut > Konsertit > Konserttimarkkinointi, muut. Sivun kautta voi ilmoittaa myös oman tapahtumansa vaivattomasti Siba.fiverkkosivun tapahtumakalenteriin. Verkkosivujen tapahtumakalenteria päivittää markkinointisuunnittelija Johanna Laitinen. Sivulla ohjeistetaan myös käsiohjelmien tekoon ja kerrotaan kaikkien tapahtumien näkyvyydestä Tapahtuu-uutiskirjeessä, sosiaalisessa mediassa sekä Musiikkitalon ja R- ja T-talojen infonäytöillä. Konserttimarkkinoinnin ohjeistusta • Sibelius-Akatemian tuotantotiimille: intro. siba.fi > palvelut > konsertit > konserttimarkkinointi-tuottajat • Aineryhmien omia tapahtumia järjestäville: intro.siba.fi >palvelut > konsertit > konserttimarkkinointi-muut Lisätietoja: Markkinointisuunnittelija Johanna Laitinen johanna.laitinen@siba.fi, puh. 040 710 4214
Haluatko tiedot Sibelius-Akatemian tapahtumista viikoittain omaan sähköpostiisi? Voit tilata Sibelius-Akatemian viikoittaisen tapahtumauutiskirjeen säännöllisesti haluamaasi sähköpostiosoitteeseen. Tiedot lähetetään joka tiistai ja ne kootaan Sibelius-Akatemian www-sivuilta. Liity postituslistalle sivulta www.siba.fi/ whats-on!
15
APURI
Teksti: HANS TINELL, ELINA LAAKSO
Ensikonsertit muutoksessa!
S
ibelius-Akatemian taiteellisen toiminnan muodoista ensikonsertit on yksi pisimpään samanlaisena jatkuneista. Konsertteja on myönnetty tähän asti lukuvuosittain 10 kappaletta. Kehittyvä toimintaympäristö ja Sibelius-Akatemian vuosi vuodelta laajentunut taiteellisen toiminnan julkisuus ovat tehneet välttämättömäksi sen eri muotojen - myös ensikonserttien - arvioinnin. Uusi käytäntö ja hakumenettely koskee jo seuraavaa ensikonserttihakua, joka avautuu 19.11.2012
E
ta osaltamme olla varmistamassa, että Musiikkitalo on elävä musiikkikeskus myös kesällä. Musiikkitalon kesätoiminta tavoittaa uudenlaista yleisöä; erityisesti kaupungissa kesäaikaan vierailevia ulkomaalaisia ja ulkopaikkakuntalaisia. Kesällä kysyntä on suurta ja tarjonta vähäistä, kun taas syksyllä ja keväällä huomiosta kilpailevat tilaisuudet voivat kärsiä yleisön puutteesta.
nsionserttien kulut on tähän asti pyritty kattamaan Sibelius-Akatemian tukisäätiön alaisen Sutisen rahaston pääomatuotoilla. Ensikonserteista on käyty huolellinen keskustelu sekä Akateemisen neuvoston taiteellisessa jaostossa että osastojen taiteellisissa työryhmissä. Uudenlaiseen formaatin pohdintaan ja suunnitteluun ovat johtaneet mm. seuraavat seikat: •
•
•
•
•
Ensikonsertteja on myönnetty jo aikaa sitten valmistuneille, etabloituneille taiteilijoille; tässä mielessä ensikonsertin rooli on muuttunut eikä vastaa otsikkoa. Vastaavan tyyppisiä konsertteja järjestävät muutkin tahot kuin Sibelius-Akatemia. Median näkökulmasta ensikonsertit eivät enää korostu muun Sibelius-Akatemian konserttitarjonnan joukosta eikä ensikonsertteja enää juurikaan arvostella päivälehdissä. Musiikkikasvatuksen, jazzin ja kansanmusiikin osastolla ei klassisen musiikin kaltaiselle ensikonserttikäytännölle ole ollut tarvetta. A-tasosuoritukset on jo kauan järjestetty konserttimuotoisina. Kohonneiden tuotantokustannusten vuoksi ensikonserttien määrää, avustajapalkkiopolitiikkaa ja muita kuluja on joka tapauksessa pakko tarkastella. Aikaisempi konserttimäärä ei ole enää mahdollinen. Musiikkitalon kesätoiminta on SibeliusAkatemialle tärkeä asia. Haluamme omal-
Uusi ”Kesän nuoret taiteilijat”-sarja käynnistyy jo kesällä 2013 Kesä- ja elokuussa järjestetään yhteensä 5 konserttia. Konsertteja on mahdollista hakea, kun kummatkin alla mainituista kriteereistä täyttyvät: 1.
A-tasosuoritus on suoritettu vuoden 2011 tai 2012 aikana erinomaisin arvosanoin. Mikäli opinnäyte on suoritettu pääaineessa, jossa ei anneta arvosanaa, kuullaan tutkintolautakunnan asiantuntijajäseniä. Tässä tapauksessa hakemukseen liitetään lautakunnan jäsenten nimet. 2. Hakija on valmistunut maisteriksi tai valmistuu 15.3.2013 mennessä. Ensikonserttia haetaan sähköisellä hakulomakkeella, joka aukeaa 19.11.2012. Tarkemmat tiedot konserttiin liittyvästä palvelupaketista selviävät hakulomakkeesta.
16
APURI
Alumniyhteistyön kautta pyritään saamaan tieto hausta niille lähiaikoina valmistuneille, joilla ei ole enää tunnuksia Sibelius-Akatemian järjestelmiin. Hakemuksista pyydetään asiantuntijalausunnot aineryhmiltä. Dekaanit tekevät päätökset konserteista asiantuntilausuntoihin perustuen. n
Lisätietoja uudistuneesta ensikonserttihausta Hakuprosessiin liittyvät kysymykset: Miisa Järvi, tuotantopäällikkö 040 710 4334 miisa.jarvi@siba.fi Sisältöön ja tehtyyn uudistukseen liittyvät kysymykset: Gustav Djupsjöbacka, taiteellinen rehtori 040 595 7564 gustav.djupsjobacka@siba.fi
Syksyn 2012 viimeinen ensikonsertoija on Samuli Peltonen (La 1.12.2012 klo 19-21 Musiikkitalon Cameratassa): Samuli Peltonen, sello ja Anna-Mari Murdvee, sello, Cassado, Kortekangas (ke.), Rahmaninov. Konsertti lähetetään suorana SibeliusAkatemian verkkosivuilla www.siba.fi/ whats-on/videos
Petri Arvon ensikonsertti (3.10.2012) on kuultavissa Siban verkkosivuilla osoitteessa www.siba.fi/whats-on/videos
17
APURI
Teksti: Juha Sjöblom
Esittäydy verkossa uudella henkilöhakemistolla Haluatko esitellä omaa työtäsi ja vaikkapa tutkimustoimintaasi verkossa? Haluatko oman sivun, jossa kertoa esimerkiksi opetuksestasi? Haluatko verkossa olevan CV:n, jota voi jakaa vaikkapa ulkomailla oleville kollegoille? Haluatko jakaa kotisivusi tai sosiaalisen median linkkisi Introssa tai www-sivuilla? Nyt näihin kysymyksiin on vastaus – henkilöhakemisto. Henkilöhakemistossa jokainen SibeliusAkatemian henkilökuntaan kuuluva (= Sibelius-Akatemiasta palkkaa saava) saa oman Introssa ja www-sivuilla näkyvän henkilökorttinsa, johon voi syöttää omat yhteystietonsa sekä esitellä itseään, omaa työtään, opetustaan, taiteellista toimintaansa tai tutkimustansa. Näitä henkilökortteja voi hakea eri hakukriteereillä sivuille tulevalla hakukoneella. Tietojen syöttäminen tapahtuu Introssa. Ensi vaiheessa henkilöhakemisto on vain Introssa. Samat toiminnot tulevat www-sivuille hieman myöhemmin. Henkilökortin tiedoista osa tulee automaattisesti Sibelius-Akatemian tietojärjestelmistä ja osan voi käyttäjä itse lisätä. Järjestelmistä tulevia tietoja käyttäjä ei voi itse muokata. Nämä tiedot päivittyvät kerran vuorokaudessa. Lisätietoja tietojär¬jestelmistä tulevista tiedoista saa kyseisen järjestelmän pääkäyttäjältä. Tietojärjestelmistä tulevat seuraavat tiedot (suluissa järjestelmä, pääkäyttäjä/vastuuhenkilö): • Henkilön nimi (Personec, Kati Tverin) • Nimike (Personec) • Sähköpostiosoite (Aulis, Jari Värälä) • Sibelius-Akatemian työpuhelinnumero (Aulis, Miikkali Leppihalme) • Yksikkö (Personec) • Huone (Personec)
velut > Henkilöhakemisto tai etusi¬vun oikopoluista. Www-sivuilla se löytyy paikasta Sibelius-Akatemia > Yhteystiedot > Henkilöhakemisto. Molemmissa paikoissa käyttöliittymä ja toiminnot ovat samat. Henkilöhaussa on eri hakutapoja: sukunimen, etunimen, nimikkeen, puhelinnumeron, yksikön ja asiantuntijuusalueen mukaan sekä vapaalla sanahaulla ja aakkosittain. Haku-painiketta painettaessa voi hakea käyttäen joko yhtä tai samanaikaisesti useampaa hakukriteeriä Omien tietojen päivittäminen henkilöhakemistoon Omien tietojen muokattavuus • Omien tietojen muokkaussivun vasemmassa reunassa ovat tiedot, jotka tulevat Sibelius-Akatemian tietojärjestelmistä, ja joita käyttäjä ei voi itse muuttaa. Oikeanpuoleisessa palstassa on käyttäjän itse muokattavissa olevat tiedot.
Henkilöhaku Henkilöhaku löytyy Introssa paikasta Pal18
APURI
•
Kaikkia kohtia ei tarvitse täyttää. Jos kenttään ei tule sisältöä, sen otsikko jää kokonaan pois henkilökortista.
Tarkemmat tiedot • Toimenkuva: omat työtehtävät SibeliusAkatemiassa • Esittely: kuvaus itsestä ja esim. omista kiinnostuksen kohteis¬ta tai osaamisalueista • Opetus: oma opetustyö ja kurssit • Taiteellinen toiminta: oma taiteellinen toiminta ja konsertit • Tutkimus ja julkaisut: kuvaus omasta tutkimustyöstä ja -projekteis¬ta ja julkaisuluettelon esittely • Ajankohtaista: Tässä on mahdollista kertoa esim. tulevista seminaari¬matkoista, lomista, ym. tulevista tapahtumista. Huom. tämän kohdan julkaisemisessa www-sivujen puolella kannattaa käyttää harkintaa! • Asiantuntijuusalueet: Kenttään voi kirjoittaa oman työn, opetuksen, taiteelli¬sen toiminnan ja tutkimuksen tärkeimpiä asiantuntijuusalueita. Esim. muusikoiden kannattaa kirjoittaa oma instrumenttinsa tähän. Sanat tulisi olla yleisesti käytettyjä ja ymmärrettäviä, asiallisia ja perusmuodossa olevia, esim. piano, ooppera, pedagogiikka, populaarimusiikin historia, Schubert.
Tietojen julkaiseminen Introssa ja/tai wwwsivuilla • Jokaisen kentän vasemmalla puolella on rastit Intro | www. Näillä rasteilla käyttäjä pystyy määrittelemään, näkyykö kyseinen tieto Introssa, www-sivuilla tai kummassakin. Kieliversiot Tarkemmat tiedot -osion kentissä on mahdollista tehdä kieliversiot englanniksi ja ruotsiksi. Jos olet kir¬joittanut vain suomeksi, niin kaikkien kielten sivuilla näkyy suomenkielinen teksti.
Pääsy omien tietojen muokkaukseen Henkilökortissa olevia tietoja pääsee päivittämään Intron kautta. 1. Mene Introon, https://intro.siba.fi 2. Kirjaudu sisään omilla tunnuksillasi 3. Paina oikeassa yläkulmassa olevaa linkkiä Oma profiili
Www-sivustot Työkalulla voi lisätä omat kotisivut, sosiaalisen median palvelut ja esim. artistisivut.
Omien tietojen muokkauslomakkeen kentät Perustiedot Kuva Vaihtoehtoinen puhelin: Tähän voi lisätä esim. henkilökohtai¬sen puhelimen numeron. Jos käyttäjällä ei ole SibeliusAkatemian työpuhelinta, tämä on paikka, johon oman numeron voi lisätä. • Vaihtoehtoinen sähköposti: Tähän voi lisätä esim. henkilö¬kohtaisen sähköpostin osoitteen. • Skype-tunnus • •
Kysyttävää? Ota yhteyttä viestintäsuunnittelija Juha Sjöblomiin p. 040 710 4269, juha.sjöblom@siba.fi 19
SAY
Taideyliopiston edustajistoon yhdeksän sibalaista Taideyliopiston ylioppilaskunnan edustajiston vaalit käytiin lokakuussa ja tulos vahvistettiin 15.10.2012. Edustajistoon valittiin 9 Sibelius-Akatemian opiskelijaa ja se kokoontui ensimmäistä kertaa 1.11.2012. Tuoreille edustajille terveisensä kävivät tuomassa myös optusministeri Jukka Gustafsson ja Taideyliopiston uusi rehtori Tiina Rosenberg.
Poikkitaiteellista, arvostavaa, etuja valvovaa Taideyliopistoa toivovat Sibelius-Akatemian ylioppilaskunnan edustajat Taideyliopiston edustajistossa. Sibalaisten osuus edustajien määrästä (9/21) on suurempi kuin muilla Akatemioilla, mutta vähemmän kuin sibalaisten osuus koko tulevan Taideyliopiston opiskelijamäärästä (1200/1800). Sibelius-Akatemian opiskelijoiden keskuudessa äänestysprosentti jäi alhaisemmaksi kuin muilla, mikä vaikuttaa ehkä osaltaan Siban edustajien jakautumaan: esimerkiksi jazz, mute, arts management jäivät kokonaan puuttumaan, kansanmuusikot saivat kaksi ehdokastaan läpi ja orkesterisoittimista läpi meni vain yksi ehdokas. Mitä uudet ehdokkaat sitten ovat ottamassa agendalleen edustajistossa? Kysäisimme muutamalta.
Siban edustajat Taideyliopiston edustajistossa Taideyliopiston ensimmäiseen opiskelijaedustajistoon valittiin seuraavat Sibelius-Akatemian opiskelijat: Akateeminen vapautusrintama • Riikka Pellinen (kimu) • Mikko Sateila (lamu) • Niilo Tarnanen (säte) • Joonas Tuominen (muka) • Aura Visala (vamu) • varalla: Lauri Supponen (säte) Piparipuolue • Lukas Korpelainen (kamu) • Mirva Tarvainen (kamu) Hengen miehet • Einari Liikkanen (orso) • varalla: Samvel Margarjan (pimu) Vaaliliitoton ehdokas • Anni Putkonen (kimu, Kuopio) Vaaliliitoton ehdokas, varalla • Eevi Oittinen (orso)
20
SAY
- Ainoana Kuopion edustajana pyrin tietenkin saamaan kuopiolaisten äänen kuuluviin, ja mu i s t u tt a m a a n olemassaolostamme. Uudelta yliopistolta odotan poikkitaiteellista yhteistyötä, koulun kehittymistä ja meille hyvien toimintatapojen muovautumista ja hakemista hyvässä hengessä. Toivon, että saamme rakennettua meille kaikille eri alojen opiskelijoille hyvän, inspiroivan, monipuolisia taiteellisia opiskelumahdollisuuksia tarjoavan, arvostetun, korkeatasoisen ja viihtyisän koulun. (Anni Putkonen, Kuopio)
suudet, joita raja-aitojen ylittävä toiminta tuo mukanaan. Olen jo vähän keskustellut asiasta muiden koulujen edustajien kanssa ja uskon, että kaikinpuolisella luottamuksella yhteistyö saadaan toimimaan. Aika näyttää, millaiseksi yhteistyö muovaantuu, mutta ainakin itse osaltani pyrin rakentavaan työskentelyyn. (Lukas Korpelainen, Piparipuolue) - Akateeminen vapautusrintama ajaa opiskelijan yliopistoa: lisää ja parempaa opetusta saadaan turvaamalla perusopetuksen resurssit, monenlaiset opintopolut ja akatemioiden välinen liikkuvuus. Rintama pyrkii myös vahvaan ja vaikuttavaan ylioppilaskuntaan: opiskelijan aseman puolustaminen yliopistossa ja yhteiskunnassa on ylioppilaskunnan päätehtävä. Vahva ylioppilaskunta uskaltaa sekaantua myös maailmanparantamiseen ja toimii alustana omaehtoiselle toiminnalle. Taideyliopistossa tilaa on oltava kaikelle taiteelle, niin nykyisten akatemioiden edustamalle kuin muullekin (Akateeminen Vapautusrintama)
Opiskelijoiden edunvalvonta ja olojen parantaminen ovat tietenkin tärkeimmät tehtävämme kuten edustajistossa muutenkin. Haluamme, että ihmiset kertovat ajatuksiaan ja että kuka tahansa voi nykästä hihasta käytävällä tai sähköpostilla. Uuteen taideyliopistoon liittyen haluamme edistää koulujen ja alojen välistä toimintaa, jonka uudistus mahdollistaa. Pyrimme avoimeen, keskustelevaan ja toisia arvostavaan yhteistyöhön. Muissa kouluissa on ollut pelkoa, että suurikokoinen Siba jyrää uudessa ylioppilaskunnassa, mutta mielestäni suurin vaara on siinä, että pönkitetään näitä rajoja ja vastakkainasettelua ja samalla ohitetaan ne Taideyliopiston tuomat suurimmat mahdolli-
Lisätietoja vaaleista ja edustajistosta: taideylioppilaskunta.wordpress. com/edustajistovaalit-2012/
21