Äänenkuljettaja 2 2011-2012 by Sibelius Academy of the University of the Arts Helsinki

AJASSA

Caribia-seminaari on yhteisen ajanvieton ja keskustelun paikka

Sali- ja lipunmyyntihenkilöstöltä vaaditaan asiakaspalveluasennetta

Sibelius-Akatemia 2/2011–2012

Laatu kohdallaan, tuntiopettaja?

NÄKYMÄ

Ketkä ovat ehdolla Siban seuraavaan hallitukseen?

2/ 2011–2012 Äänenkuljettaja on noin kaksi kertaa kuussa ilmestyvä Sibelius-Akatemian sisäinen tiedotuslehti.

Äänenkuljettajan ilmestymispäivät syyslukukaudella 2011: 7.9.2011 28.9. 2011 19.10. 2011 2.11. 2011 16.11. 2011 30.11.2011

SISÄLLYS ALKUSOITTO

Ajassa elämisestä...........................................................................3 KOETTUA

Arvoista arviointiin ......................................................................5 AJASSA

Käy kertomassa mielipiteesi Äänenkuljettajan jutuista Introssa (Ajassa -> Äänenkuljettaja). Voit äänestää mielestäsi parasta juttua ja osallistua keskusteluun. Äänenkuljettajassa on tilaa yhdelle tai kahdelle tiiviisti kirjoitetulle, hyvin perustellulle mielipidekirjoitukselle. Tekstin maksimimitta on noin 160-17o merkkiä välilyönteineen. Lähetä tekstisi omalla nimelläsi varustettuna osoitteella aanenkuljettaja@siba.fi. Emme julkaise nimimerkillä kirjoitettuja tekstejä. Toimitus Karoliina Pirkkanen Puh. 040 710 4319 aanenkuljettaja@siba.fi

Tuntiopettaja monessa mukana..............................................6 Caribia - yhteisten asioiden äärelle!........................................8 Jaettua........................................................................................... 10 UP-TO-DATE

ENFO brought european folk musicians together ....... 13 AJASSA

Lipunmyynti on konserttitoiminnan myrskynsilmässä.15 NÄKYMÄ

Hallituksen vaalien ehdokkaat selvillä............................... 16 YLÄVIRE

Siban salatut kulmat................................................................. 17 SAY

SAY.................................................................................................. 18

Taitto Karoliina Pirkkanen Käännökset Käännöspalvelu Kauriin Kääntöpiiri Kannen kuva Aarne Himberg, kuva: Karoliina Pirkkanen Painopaikka

Korjaus Äänenkuljettajan 1/2011-2012 tietoihin Infopisteiden puhelinnumerot ovat: • T-talo 0500 504687 • R-talo 040 710 4236 • M-talo 040-710 4215

AJASSA

Ajassa elämisestä

Sibelius-Akatemian hallituksen keväällä tekemää linjausta. Mitkä nämä avoimet kysymykset ovat? Muutama esimerkki:

uroopan lainamarkkinoilla tilanne muuttuu päivittäin ja puheenaiheena Kreikka herättää ristiriitaisia tunteita. Miten yksittäinen kansalainen pysyy perässä: mikä olisi paras ratkaisu vallitsevassa ja nopeasti kärjistyvässä tilanteessa? Sisäpoliittiset agendat estävät valtioiden pitkäjäteisen, vastuullisen toiminnan kun poliitikot yrittävät sinnitellä joukkojensa suosiossa. Pienemmässä mittakaavassa esim. Kaustisen juhlien tulevaisuus on sekin uhattuna, kun kunnallispolitiikka ja valtakunnallinen kulttuuripolitiikka sekaantuvat toisiinsa. Edellisessä pääkirjoituksessa kolme viikkoa sitten kirjoitin avajaistapahtumista, mutta myös huolestuneita ajatuksia lähivuosien talousnäkymistä. Jatkuvat alijäämät rasittavat talouttamme ja totesin, että toimenpiteet ovat välttämättömiä, mutta muutokset voivat olla pehmeämpiä mikäli taideyliopisto toteutuu. Nyt olemme sen verran viisaampia, että olemme saaneet opetusministeriltä itseltään kuulla, että ministeriö todellakin aikoo osaltaan luoda edellytykset taideyliopiston synnylle (lue: myöntää tuntuvan tasokorotuksen) ja viedä asiaa eteenpäin. Perjantaina 16. syyskuuta taideyliopistojen johto sopi ministeriön kanssa, että Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun hallitukset selvittävät pikaisesti vielä avoinna olevat kysymykset, jotta hankesuunnitelma voitaisiin toteuttaa ja päätökset yhdistämisestä tehdä vielä lokakuun loppuun mennessä. Tämä sopimus noudattaa

2. 3.

Millainen hallintomalli olisi uudella yliopistolla eli mitä tarkoittaa ”kolme itsenäistä akatemiaa”? Miten pidämme huolta siitä, ettei Sibelius-Akatemian nimi häviä? Millä tavalla akatemiat tulevat edustetuiksi uuden yliopiston päättävissä elimissä: kollegiossa, hallituksessa jne.? Millä tavalla suhtaudutaan eri yliopistojen omaisuuksien järjestelyyn? Tähän liittyvät kysymykset pääomista ja rahastoista. Millä tavalla taataan siirtymävaiheen kolmen hallituksen ja hankeorganisaation yhteydenpito?

Mitä yhdistyminen tarkoittaa SibeliusAkatemialle? Meidän hallituksemme tehnee osaltamme päätöksen lähteä taideyliopistohankkeeseen 27.10, mikäli sopu löytyy kaikista tärkeistä asioista. Hankesuunnitelmaa, joka vietiin ministeriöön elokuun lopulla ja jota vielä täsmennetään, aletaan sen jälkeen välittömästi toteuttaa. Sen mukaan perustetaan hankeorganisaatio, jossa palkataan ulkopuolinen projektivastaava ja hänen rinnalleen hanketoimisto. Perustetaan hankkeen johtoryhmä ja muut tarvittavat elimet, joihin kuuluvat erilaiset työryhmät/työpajat, seurantaryhmä ja myöhemmin myös sidosryhmäfoorumit. Aikataulu on todella kireä. Yliopistolain muutokset valmistellaan eduskuntaan ja loppukeväästä 2012 valitaan uusi yliopistokollegio, joka valitsee hallituksen ulkopuoliset jäsenet.

ALKUSOITTO

” Osallistumalla kokouksiin, keskusteluun ja työryhmiin voimme parhaiten vaikuttaa taideyliopiston onnistumiseen

kouluilta leikataan tällä hallituskaudella 120 milj. euroa.) Äänenkuljettajan ilmestymispäivänä 28.9. pidetään ensimmäinen taideyliopistoinfotilaisuus klo 17-18.30 Musiikkitalon Black Boxsalissa, ja rehtorin aamukahvitilaisuuksissa jatkamme yhteistä keskustelua. Seuraava sellainen on torstaina 6. lokakuuta Musiikkitalon Agorassa klo 9-10. Tervetuloa mukaan!

Kun sisäiset jäsenet on saatu valituksi, valitsee hallitus taideyliopiston rehtorin. Syksyn 2012 alkaessa uuden rehtorin tulisi olla valittu, jotta yhteiselon suunnittelu todella voisi alkaa. Uusi yliopisto aloittaisi toimintansa 1.1. 2013. Näin siis kaavaillaan suunnitelmissa. Todellisuus näyttää, onko se realistinen. Ministeriön lupaus rahoittaa tuntuvasti Taideyliopistoa tarkoittaa, että strategiatyö saa uudet koordinaatit. Toimintamäärärahat kasvavat asteittain sopimuskaudella 2013-16 ja saavuttavat kauden lopulla tason, joka on 18 miljoonaa euroa nykyistä korkeampi. Sibelius-Akatemian profiilin tarkentamista, nyt hyväksyttävän strategian yhtä ydinkohtaa, on varmasti syytä jatkaa uudessakin tilanteessa. Mutta päätös perustaa taideyliopisto antaa nyt mahdollisuudet toteuttaa sellaisiakin suunnitelmia, joista olemme voineet vain unelmoida. Kansainvälisyys sekä tutkijakoulupaikat ja henkilöstön mahdollisuudet harjoittaa taiteellista ja/tai tutkimustyötä lisääntyvät tuntuvasti. Musiikkitalon käyttöönoton aiheuttamat menolisäykset voidaan nyt lisärahoituksen turvin hoitaa paremmin. Taideyliopiston varsinaista strategiaa aletaan kirjoittaa vasta kun sen päättävät elimet on valittu. Siihen saakka voimme kaikki osallistua valmistelutyöhön omalla tavallamme seuraamalla valppaasti tiedotusta. Osallistumalla kokouksiin, keskusteluun ja työryhmiin voimme parhaiten vaikuttaa taideyliopiston onnistumiseen eli siihen, ettei hankkeesta tule laatikkoleikki vaan taidealan koulutusta, taiteellista toimintaa ja tutkimusta vahvasti kehittävä projekti. Siihen on valtiovallan puolesta ladattu paljon odotuksia ja siihen on tällä hallituskaudella mitoitettu resursointi, joka on täysin erisuuntainen kuin yleinen leikkaustrendi korkeakoulusektorilla. (Ammattikorkea-

Gustav Djupsjöbacka

KOETTUA

Teksti: MARJA-LEENA JUNTUNEN

Arvoista arviointiin

Puheenvuorojen jälkeen tilaisuudessa käytiin soitinryhmä-/genrekohtaista keskustelua arviointikäytännöistä ja niiden pohjalla olevista arvoista. Keskustelu avasi muun muassa tietoisuutta eri aineryhmien toisistaan poikkeavista käytännöistä. Kuitenkin käytäntöjen pohjalla olevien arvojen tiedostaminen ja hahmottaminen vaatii lisää pohdiskelua. Seminaarin aikana palattiin yhä uudelleen pohtimaan tasapainoilua teknisen osaamisen ja opiskelijan oman ilmaisun arvostamisen välillä. Keskustelussa tuli esille kunkin musiikkityylin ja sen piirissä työllistymisen sanelemat ammattitaidon vaatimukset: esimerkiksi kansanmuusikolle oman tyylin ja ilmaisun löytäminen on ensisijaista kun taas orkesterimuusikon työllistymisen edellytyksenä on hiottu soittotekniikka. Tilaisuuden esitykset ja muistio löytyvät Introsta (Opiskelu ja tutkimus -> Pedagogiikan kehittämishanke). Arviointi on teemana myös Instrumenttipedagogiikan (tutkimuksen) neljännessä kansainvälisessä symposiumissa 3.– 4.11.2011 R-talon kamarimusiikkisalissa. n

sana pedagogiikan kehittämishanketta, koulutuksen kehittämiskeskuksen tuella järjestettiin syyskuun 5. päivänä kaikille avoin seminaari otsikolla Arviointikäytäntöjen arvot, julkisuus ja läpinäkyvyys. Tilaisuudessa Aalto-yliopiston vararehtori, professori Martti Raevaara puhui aiheesta Pedagoginen kritiikki – kriteereiden julkisuus ja yhteisön arvostusten heijastuminen kurssien ryhmäkritiikkitilanteisiin. Puheenvuorossa tarkasteltiin arviointia osana merkityksellistä oppimisprosessia. Don Lebler Griffith- yliopistosta Australiasta esitteli puheenvuorossaan Assessment of, for and as learning yliopistonsa arviointikäytäntöjä ja niiden pitkälle pohdittuja, jäsennettyjä ja julkisia periaatteita. Kyseisen yliopiston etenkin populaarimusiikin koulutuksessa arviointikäytännöissä oppilaiden itse- ja vertaisarviointi on nostettu keskeiseksi. Kristiina Ilmonen esitteli puheenvuorossaan kansanmusiikin koulutuksen viime vuosikymmenen aikana kehitettyjä arviointikäytäntöjä yhteisön arvojen ja pedagogiikan näkökulmasta. Arviointikäytäntöjen lähtökohdaksi on otettu halu tukea opiskelijan kasvua persoonallisiksi, luoviksi ja itsenäisiksi taiteilijoiksi heti opintojen alusta lähtien. Tasosuorituksissa kriteereitä luovat opiskelijan itse oppimiselleen asettamat tavoitteet ja arviointi kohdistuu koko oppimisprosessiin.

Arviointikäytäntöjen pohjalla olevien arvojen tiedostaminen ja hahmottaminen vaatii lisää pohdiskelua. 5

AJASSA

Teksti ja kuvat: KAROLIINA PIRKKANEN

Tuntiopettaja monessa mukana

usiikkikasvatuksella lyömäsoitinten tuntiopettajana toimiva Aarne Himberg on aktiivinen mies, joka osallistuu muun muassa Sibelius-Akatemian tuntiopettajayhdistyksen toimintaan. Hän on opetuksen lisäksi monessa muussakin mukana: miestä muun muassa pyydettiin mukaan musiikkikasvatuksen, jazzin ja kansanmusiikin osaston laatutyöryhmään, joka käynnistelee toimintaansa. Sibelius-Akatemian uuteen laatuauditointiin on aikaa noin vuoden verran. Jäivätkö edellisen kierroksen tulokset pelkiksi korulauseiksi raporttien sivuille? Ei ehkä sentään. - Kyllä minun nähdäkseni moneenkin epäkohtaan on viimeisen vuoden aikana puututtu. Tuntiopettajien ääntä on saatu kuuluviin ja osastouudistuksen yhteydessä laaditut tuntiopettajien perehdytysohjeet kävisivät varmasti malliksi muunkin opetushenkilöstön opastukseen. Tuntiopettajia on kutsuttu myös mukavasti mukaan erilaisiin työryhmiin ja kokouksiin, vaikuttamaan ja kertomaan näkemyksiään, hän kiittelee. Moni asia tuntiopettajan arjessa, vaikkapa työterveyshuollossa, onkin selkiynyt – laatutyön tuloksena tai muuten. Muun muassa Siban tiloissa harvoin käyville tuntiopettajille talon arjessa perässä pysyminen voi kuitenkin edelleen olla haaste. 15 vuotta sibalaisena työskennellyt Himberg kertoo toisaalta joskus ihmettelevänsä, mikseivät tuntiopettajat ota osaa talon toimintaan kun aihetta ja mahdollisuuksia olisi. Kanavat tiedon jakamiseksi, vähintään Intron ja sähköpostin muodossa, on luotu. - Jos opetusta on vain yksi viikkotunti, voi tietysti olla haasteellisempaa sitoutua. Omasta näkökulmastani täällä Sibassa sosiaaliset suhteet ovat olleet loistavat. Tuntiopettajana minulle toisaalta jää aikaa myös muusikkona toimimiselle ja sitä kautta elinikäisen oppimi-

AJASSA

senkin ajatus toteutuu, tuntiopettajan asemassa hyvin viihtyvä mies toteaa. No. Ei arki sentään pelkkää auvoa ole - tuntiopettajien näkökulmasta tehtävääkin vielä riittää. Muun muassa tilanvarauskysymykset ja monet seikat opetusjärjestelyissä aiheuttavat päänvaivaa. - Toivoisin myös esimerkiksi tuntiopettajien työterveyteen oikeuttavan tuntimäärän laskemista, nyt se on sekä kevät- että syyslukukaudella 112 tuntia. Konkreettisista arjen yksityiskohdistahan se jokapäiväinen viihtyvyys koostuu. On monta konstia pyrkiä vaikuttamaan siihen, miltä oma arki näyttää ja miten siitä tehdä laadukkaimman mahdollisen. Himberg tuumaa, että tuntiopettajan laadukas arki ei opetusmielessä eroa mitenkään viranhaltijan hommasta. - Tunnit pitää suunnitella ja valmistella huolellisesti; opettajan tulee olla paikalla hyvissä ajoin ennen varsinaisen opetuksen alkamista; tuntien tapahtumat, materiaalit jne. tulee kirjata muistiin... Toistaiseksi esimerkiksi palkka tulee vielä viiveellä ja tässä vaiheessa lukuvuotta oppilastiedotkin puuttuvat.Tämä on tämä monille opettajille hankalaa, sillä omien viikkoaikataulujen tai oman talouden suunnittelu on haasteellista. n

Kehittämislistalla muun muassa palautejärjestelmä

aatuasioista vastaava vararehtori Jari Perkiömäki on tyytyväinen laatuhankkeen etenemiseen. - Paljon on tehty, mutta tähän saakka työ on ollut aika paljon ”näkymättömissä”: kokonaisuuden suunnittelua joka nyt vasta alkaa uusien osastojen omin voimin vähitellen jalkautua. Www-sivulla on hyvin koottu kaikki se, mitä on tähän mennessä saatu aikaiseksi. Muun muassa laatujärjestelmän kokonaisuuden visualisointiin käytettiin paljon aikaa. Toimintakäsikirjan päivitys käynnistyy lokakuussa, Intron laatusivut ovat työn alla. - Pitää muistaa, että laatutyö on oikeasti tarkoitettu toiminnan tueksi, kehittämisen avuksi, ja uskon että se ajan mittaan alkaa näkyä myös jokaisen arjessa. Yksi kehittämisen kohde on palautejärjestelmä, jonka epäyhtenäisyydestä tuli edellisessä auditoinnissa kritiikkiä. - Ongelmana on ollut ehkä ei niinkään se, kerätäänkö palautetta, vaan se mitä sitten tapahtuu. Muun muassa osastojen ja aineryhmien palautefoorumit ovat yksi vastaus vastapalautteen ongelmaan. Järjetelmiä on luotu, nyt opettelemme käyttämään niitä. Minusta asenne laatutyötä kohtaan Sibassa on kyllä kohdallaan, tietynlainen ”laatukulttuuri”, ja myös tämän työn edut on alettu nähdä, Perkiömäki kiittelee. n

Edellisen auditoinnin jälkeen tapahtunutta... • Tuntiopettajat aktiivisestimukana toiminnan kehittämisessä: muun muassa Käytännön ohjeita tuntiopettajille ja tuntiopettajan perehdytyksen muistilista • Uudistettu mm. HOPS-työn prosessi • Kartoitettu osastojen ja hallintopalveluiden sidosryhmät • Laadittu suunnitelma alumnitoiminnasta, joka käynnistyy syksyllä 2011 • O2-projektin yhteydessä kuvattu uusien osastojen johtamisjärjestelmä • Johdon työtä on arvioitu, on tehty opiskeluympäristökysely ja opettajien työskentely-ympäristökysely. Lisäksi on tulossa aineryhmien ja tukipalvelutiimien itsearviointi syksyllä 2011

AJASSA

Caribia - yhteisten asioiden äärelle! Taas on ”se aika vuodesta”. Caribia-seminaari on jo muotoutunut perinteeksi, joka kokoaa isojen ja pienten huolien ja haaveiden äärelle sekä opettajat että hallinnon. Kohta on taas kohtaamisten aika - jo seitsemättä kertaa: Siuntion kylpylässä porisee lokakuun lopussa muukin kuin poreamme.

mitään varsinaista seurantaa yhteisen porinan tuloksista ei ole ollut. - Minusta voisi aivan hyvin nimetä osallistujien joukosta erillisen raportointiryhmän joka pitää silmällä sitä, mistä keskusteltiin ja tarkkailee tapahtuuko asioille jotakin jatkossa. Suurten muutosten aikana tällaisella tapahtumalla voi tietysti toki olla myös tärkeä tiedonjaon tehtävä, tuumaa Kuusi. Paljon on tehtykin sitten edellisen seminaarin: perustettu kaksi osastoa, joita johtavat dekaanit ovat niistä vastuussa rehtorille, on

iban henkilöstön kokoava seminaari järjestettiin ensimmäisen kerran lehtoriyhdistyksen aloitteesta. Edelliseen Caribia-seminaariin viime vuonna osallistui viitisenkymmentä opettajaa ja hallintohenkilöä. Yhteistyössä keskusteltiin ja käsiteltiin esimerkiksi Musiikkitaloa, työhyvinvointia ja työilmapiiriä, hallintoa ja tiedonkulkua, rahaa ja palkkausta sekä organisaatiouudistusta ja laatua. Osallistujia huolettivat tuolloin muun muassa jatkuvat uudistukset. Suunnitteluryhmän tavatessa tässä vaiheessa katto on korkealla ja seinätkin melko leveällä: Päivi Arjas, Seppo Suihko, Tiina Tuomikoski ja Tuire Kuusi ideoivat sitä, mistä tällä kertaa ”palmujen alla” voisi keskustella, kun seminaari 28.-29.10. järjestetään.

Yhdessä tekemisen meininki kalvosulkeisten sijaan Yhdessäolo on ollut Caribian lämmön ytimessä. Antoisinta ovat olleet vapaat hetket kollegoiden kanssa, kiireettömyys ja uusien tuttavuuksien syntyminen. Näihin on jatkossakin tarkoitus satsata. Keskustelussa on päästy suurten mullistusten ohella myös aivan perimmäisten arvojen äärelle. Toiveissa on ollut toisaalta myös entistä enemmän paneutumista itse ”asian ytimeen” - musiikkiin, pedagogiikkaan, taiteeseen. Tärkeää on ollut, että osallistujat ovat itse saaneet tulla paikalle niine kysymyksineen ja askarruksenaiheineen jotka omaa mieltä kaihertavat. Keskustelu ja työskentely pienryhmissä ja konsulttien johdolla on ollut antoisaa joka osapuolelle, mutta

AJASSA

aloitettu työskentely Musiikkitalossa, luotu käytäntöjä toimintaa varten ja käynnistelläänpä tässä pientä Taideyliopisto-hankettakin... Siban sisäistä luottamusta ja työilmapiriä mitataan jälleen lokakuussa. - Itselleni tärkeintä Caribioissa on ollut asioiden sijasta ihmisten kohtaaminen, eri näkökantojen kuuleminen ja pohtiminen sekä erityisesti ratkiriemukkaat illanvietot! Ne ovat tuoneet mieleen ne ikimuistoiset pikkujoulut ”wanhan akatemian” pikkusalissa, joiden kohokohta oli ex-rehtori Taneli Kuusiston pikkujoulupuhe. Sibelius-Akatemia on kulkenut pitkän matkan R-talon kodikkaasta pienestä työyhteisöstä valtiollistamisen ja tutkinnonuudistuksen kautta T-talolle, uusiin musiikin lajeihin, jatkotutkintoihin ja Pitäjänmäkeen sekä nyt viimein Musiikkitalolle. Samaan aikaan yhteiskunta ja kulttuurielämä ovat muuttuneet voimakkaasti. Ja nyt näyttää olevan edessä pitkä sopeutumisprosessi uuteen taideyliopistoon, mikä korostaa entisestään vuoropuhelun tärkeyttä, pohdiskelee hallintojohtaja Suihko. n

Caribia- seminaari Siuntion hyvinvointikeskuksessa 28.–29.10.2011. • Lähtö bussilla perjantaina klo 8.30 ja paluu lauantaina klo 15. Poikkeustapauksissa seminaariin voi osallistua myös vain yhden päivän ajan. • Osallistujien matkat, majoitus yhden hengen huoneessa ja päivärahat maksetaan johdon pussista. Osastot maksavat osallistuville tuntiopettajille palkkion erillispalkkioperusteiden mukaan. Seminaariin halukkaita tuntiopettajia pyydetään informoimaan asiasta omaa ainejohtajaansa ja dekaania. • Ilmoittautumiset Tiina Tuomikoskelle (tiina.tuomikoski@siba.fi) 6.10. mennessä.

Antoisinta ovat vapaat hetket kollegoiden kanssa, kiireettömyys ja uusien tuttavuuksien syntyminen.

AJASSA

Kokosi: KAROLIINA PIRKKANEN

Jaettua Uutta verkko-opiskelumateriaalia ja sosiaalista mediaa, maailmanluokan vieraita ja kotimaan mestareita. Siban arjessa tapahtuu monenmoista. - Verkko on lähtökohtaisesti koululaisille tuttu ja luonteva ympäristö. Toivottavasti voimme osaltamme vaikuttaa siihen, että suomalainen ooppera saataisiin teineillekin mieluiseksi aiheeksi, toteaa hanketta johtanut FT Liisamaija Hautsalo. Hankkeen neljästä erillisestä osiosta julkaistiin elokuussa ensimmäinen: opetusmateriaali Olli Kortekankaan oopperaan Isän tyttö. Kokonaisuudet ovat oppituntien mittaisia. Isän tytön lisäksi työn alle otetaan Leevi Madetojan Pohjalaisia sekä Armas Launiksen Aslak Hetta. - Valitsimme mukaan teokset, joiden välityksellä saadaan tuotua esille myös Suomen historiaa. Isän tyttö –aineisto toteutettiin Sibelius-Akatemian Kehittämiskeskuksen rahoituksen turvin ja muille osioille haetaan jatkorahoitusta , Hautsalo toteaa. Materiaali on suunnattu yläkouluille, lukioille ja musiikkiopistoille. Se on vapaasti ladattavissa verkossa ja siten jokaisen oppijan saatavilla asuinpaikasta riippumatta. Hanke on toteutettu Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen osaston ja Aalto-yliopiston Taideteollisen korkeakoulun medialaboratorion välisenä yhteistyönä. Mukana toteutuksessa on ollut myös Savonlinnan Oopperajuhlat. SibeliusAkatemian tutkijaryhmän muodostavat Hautsalon lisäksi professori Matti Huttunen, MuT Leena Unkari-Virtanen. Visuaalis-teknisestä toteutuksesta ovat vastanneet taiteen maisterit Virva Auvinen, Juho Jouhtimäki, Linda Kroman ja Liisa Tervinen. n

Liisamaija Hautsalo (kuva: Karoliina Pirkkanen)

MUSIIKKIKASVATUS

SUOMALAINEN OOPPERA VIETIIN VERKKOON TEINEILLE SOPIVASSA MUODOSSA Opettajat ovat kokeneet oopperan opettamisen teini-ikäisille haastavaksi. Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen Suomalainen ooppera verkkoon –hanke tarttui aiheeseen: sen puitteissa on haluttu kehittää opettajille kättä pidempää hankalanakin koetun opetusaineen käsittelyyn lasten ja nuorten kanssa. Verkkoopetusmateriaalia suomalaisesta oopperasta tuottava tutkimushanke käynnistyi syksyllä 2007.

AJASSA

mattikorkeakoulu, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore ja Suomen konservatorioliitto. n

Karita ja opiskelijat: ahkeran työn jälkeen hymyilyttää! (kuva: Marjukka Malkavaara LAULUMUSIIKKI

Karita Mattila ihastutti Täpötäysi Sonore-sali seurasi, kun Karita Mattila opetti Siban oopperaopiskelijoita mestarikurssilla 13.-15.9. Tähden vierailu entisessä opinahjossaan antoi paljon osallistujille. Esiintyminen lapsuusajan idolille myös jännitti, totesi Annami Hylkilä. - Karita oli hyvin välitön, kannustava, lähestyttävä ja lämmin ja samalla raudanluja ammattilainen, jonka opetus keskittyi pitkälle ainakin omalla kohdallani esiintymiseen, rooliin sulautumiseen jne. Hän arvosti selvästi aitoa kontaktia ja tunnetta ja pyrki kannustamaan luonnollista ja luontevaa, kuhunkin musiikkiin sopivaa ilmaisua. Karita on erittäin hyvä esimerkki siitä, kuinka itseään voi kantaa koko ajan uljaasti ja hänellä on erittäin hyvät näyttelijänkyvyt, joita oli ilo seurata myös muiden tunteja seuratessa. - Karita oli opetuksessaan äärimmäisen fyysinen ja näyttelijäntyötä ja karaktäärien tunteiden ilmaisua työstäen erinomainen opettaja.äärimmäiseen inspiroivaa, säestää Waltteri Torikka. n

TÄYDENNYSKOULUTUS

TOIVE-hanke kokosi tietoa musiikkialan koulutustarpeista Toive-hanke tuotti tutkimustietoa musiikkialan työelämässä tapahtuvista muutoksista ja niistä aiheutuvista laadullisista ja määrällisistä osaamistarpeiden muutoksista. Tieto palvelee musiikkialan ammatillisen koulutuksen koko kenttää sekä sitä ohjaavia ja sääteleviä toimijoita. Hanke päättyi 20.6.2011. ja sen mittaan kertyneestä aineistosta koostettiin myös painettu loppuraportti, jossa tiivistetään osaraporttien tuloksia sekä esitellään eri kirjoittajien tulevaisuuden visioita musiikin koulutuksesta. Loppuraportti ja hankkeen tuottamat osaraportit löytyvät pdf-muodossa websivuilta www.siba. fi/toive (kohdasta Materiaalit -> Raportit). Toive oli Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittama valtakunnallinen hanke Opetushallituksen hallinnoiman Manner-Suomen ESR-ohjelman työmarkkinoiden toimintaa edistävien hankkeiden toimintalinjalla. Hankkeen hallinnoijana toimi Sibelius-Akatemia, ja yhteistyökumppaneita olivat Metropolia Am-

AJASSA

Laulumusiikki

Kansainvälinen laulupedagoginen hanke tuo tekniikan laululuokkiin Laulunopettajien eurooppalaisella kattojärjestöllä EVTA:lla (European Voice Teachers Association) on meneillään EU:n rahoittama yhteishanke Digital resources in vocal pedagogy. Hankkeen tarkoituksena on kartoittaa sitä, kuinka erilaisia teknologisia sovelluksia kuten äänianalyysiohjelmia voidaan hyödyntää laulunopetuksessa. Ohjelmistoja on jo paljon saatavilla. Niiden avulla voidaan saada näkyväksi sellaista, mitä ammattitaitoiset lauluopettajat ovat kautta aikojen kuulleet mutta eivät ole voineet konkretisoida. - Äänianalyysiohjelmat tuottavat ikään kuin röntgenkuvia laulusta, ja niiden tulkinta vaatii opiskelua. Projektin yksi keskeinen alue onkin myös kouluttaa laulunopettajia tulkitsemaan tekniikan avulla tuotettua tietoa laulajan äänestä. Tarkoituksena ei ole muuttaa radikaalisti pitkiä laulukoulutuksen perinteitä. Sen sijaan tavoitteena on selvittää, miten nykypäivän teknologiaa voisi opetuksen tukena parhaiten hyödyntää, minkälaisia järjestelmiä on jo olemassa ja miten niitä voidaan oppia käyttämään, tiivistää EVTA:n puheenjohtajaksi vuodesta 2013 alkaen valittu lehtori Outi Kähkönen. Hanke päättyy kesällä 2012 ja päätösseminaari järjestetään Musiikkitalossa. - Ehkä tässä voidaan samalla ottaa pieniä askeleita myös kohti Siban omaa äänilaboratoriota, Kähkönen tuumaa. Hän esittelee hanketta kansainvälisille musiikkijärjestöille tällä viikolla Tallinnassa järjestettävässä IMC World Music Forum -seminaarissa. n

Atso Almila luotsasi kapuopiskelijoita Seinäjoella. (Kuva: Timo Aalto) Seinäjoen yksikkö

Atso Almilan kapellimestarikurssi huipentui Seinäjoella Atso Almilan jo perinteinen kapellimestarikurssi palasi Sibelius-Akatemian Seinäjoen yksikön kurssiohjelmiston välivuoden jälkeen. Hakijoiden joukosta pääsi tänä vuonna mukaan kahdeksan aktiiviopiskelijaa ja kurssille osallistui myös kolme passiiviopiskelijaa. Työskentely kurssilla tapahtuu avustajilla täydennettynä Seinäjoen kaupunginorkesterin kanssa. Avustajakaartissa oli tänä vuonna mukana viisi SibAn klassisen musiikin osaston opiskelijaa. Kurssille passiivina osallistunut Elisa Huovinen kertoo, kuinka pelkästään Atson opetusta seuraamalla ”oppii ihan hirveästi”. Hän suositteleekin opiskelijakollegoilleen kurssia johon Sibalaisten on mahdollisuus osallistua passiivina ilmaiseksi. Niinikään nuori Siban kapuluokkalainen, Kara Koskinen, joka osallistui aktiivina, kehuu Seinäjoen työskentely-ympäristöä. - Atso ja orkesteri ovat tuttu ja turvallinen paikka opetella orkesterin harjoittamista, orkesteri on ystävällinen ja kannustava. n

Konserttitoiminta

Sibelius-Akatemia liittyi Facebookjoukkoon Sibelius-Akatemian tapahtumakirjo sai oman paikan nettiyhteisössä. Konserttitoiminta ja muut tapahtumat löytyvät osoittesta www. facebook.com/Sibatapahtumat. Tervetuloa tykkäämään!n

Up-to-date AJASSA

Text: RIITTA-LIISA JOUTSENLAHTI Photos: JORMA AIROLA

ENFO brought european folk musicians together Sibelius Academy successfully hosted the first European Folk Orchestra event at the start of the academic year.

the event was logistically challenging, not to mention the fact that on September 7th the sold-out concert was held at the same time as Karita Mattila’s and RSO’s sold-out concert at the main concert hall. The people responsible for the equipment and premises of the Music Centre (Marko Myöhänen’s team, Pekka Purhonen and Samu Sirkiä), security, and the Academy’s concert producer, Ulla Havulehto cooperated to create a night our guests are still thrilled about. Our guests were very impressed about the level of our education and students, the lively folk music and its variety. Sibelius Academy is a pioneer in many things, and the Department of Folk Music is proud to participate in developing folk music education. n

NFO guests included the SonDeSeu orchestra with its 43 members from Vigo in Galicia Spain, and the TradAlp orchestra with its 23 members from northwest Italy. Joshua Dickinson, a conductor of a bagpipe orchestra from a Scottish music conservatory arrived without his students. Italian and Spanish authorities also came to familiarize themselves with our operations, so we had a total of 100 guests plus the 42 musicians from our own Folk Big Band. The first few days were spent in Järvenpää getting to know Finnish sauna culture, the Ainola, the history of Tuusulan museum road and holding workshops and concerts. Kallio-Kuninkala’s hostesses Tiina and Teija gave the guest from South Europe a taste of Finnish delicacies. Workshops featured jamming favourites in different countries, ancient Finnish improvisation tradition, and Nordic violin tradition. On Wednesday 7th September, the Sonore Hall was filled with folk music played by over 100 musicians. Each of the orchestras played first on their own but the evening ended up with the three orchestras joining forces, and making the Sonore Hall’s stage brimming with folk musicians and folk music instruments. The Hall had a nice sound and we had the opportunity to hear something really unique. On Thursday, the event’s official part ended in Helsinki sightseeing tours. Volunteered Finnish folk music students took the guests to see Suomenlinna Fortress, Seurasaari Park, the National Museum and the Helsinki City Museum. The Music Centre itself was a delightful sight for many of the guests. Organising

AJASSA

Teksti ja kuvat: KAROLIINA PIRKKANEN

Lipunmyynti on konserttitoiminnan myrskynsilmässä

valtavat, ja siinä kontekstissa pienikin ”kupru” vaikkapa akustiikassa voi osua yleisön korvaan. - Pyrin kuitenkin ajattelemaan, että jos 1700 konserttikävijältä saamme 10 negatiivista palautetta, se on kokonaisuudessaan kuitenkin aika vähän vaikka tietysti ne harmituksen aiheet jäävät joskus mieleen, Wennström tuumaa.

usiikkitalon yleisöassistentti Terhi Wennströmillä on pitänyt kiirusta alkusyksyn. Lippuja Musiikkitalon tilaisuuksiin on mennyt todella paljon talon aulapalvelupisteestä ja kävijöissä on monen sortin kulkijaa. - Siban yleisö on luullakseni keskimääräistä nuorempaa ja he tietävät kyllä hyvin tilat, mutta yleisesti kävijöitä on kyllä aivan laidasta laitaan, orkesterien kausikorttilaisista satunnaisiin kaupunkilaisiin ja turisteihin. Tietoisuus Musiikkitalostakin on kovin vaihtelevaa - on ollut muun muassa turisteja, jotka kuvittelevat tulleensa Finlandia-taloon... Yleisön näkökulmasta kaikki talossa tapahtuva on ”Musiikkitalon toimintaa”, eivätkä monet osaa tehdä eroa päätoimijoiden välillä. Näin on siitä huolimatta, ettei Musiikkitalolla omaa tapahtumatuotantoa vielä olekaan. Toivottu on muun muassa talon yhteistä painettua tapahtumakalenteria, jossa näkyisi koko Musiikkitalon toiminta täydessä laajuudessaan. Aika tiiliskivi olisi tiedossa! Lipunmyynnissä kuuleekin monenlaisia toiveita, kritiikkiä ja ehdotuksia. - Tänne on ehdotettu esimerkiksi viherkasveja ja kokolattiamattoja. Kävijoiden toiveissa on ollut myös ”iso hissi joka veisi joka paikkaan”. Kuulemme myös ohjelmistotoiveita, muun muassa omaa suosikkisolistia esitetään joskus vierailijaksi Musiikkitaloon, ja onpa joku halunnut jo järjestää häänsä Organo-salissakin. Pääosin kävijät ovat olleet kovinkin tyytyväisiä, mutta suomalaisella luonteenlaadulla valituksenaiheista ei myöskään ole pulaa: kausikorttilaisen paikka ei miellytä, parvien kaiteet estävät näkymän tai parven korkeus on liikaa korkeanpaikankammoiselle. Tietysti odotukset Musiikkitaloa kohtaan ovat olleet

Järjestyksenvalvonnasta asiakaspalveluun Musiikkitalossa on paljon ilta- ja tuntityöntekijöitä. Narikka- ja lipunmyyntihenkilöstö voi olla konserttikävijälle ainoa kontakti. ”talon henkilökuntaan”, ja ripaus asiakaspalveluhenkisyyttä on tarpeen tehtävässä kuin tehtävässä. - Jokaisen talossa työskentelevän olisi minusta hyvä tuntea perustiedot Musiikkitalosta ja sen toimijoista, jotta ainakin peruskysymyksiin olisi vastaus olemassa. Kannattaa tietää missä ovat vessat! Niitä kysytään varmasti. Lisäksi on hyvä perehtyä salien oviin - kannattaa ajoissa ottaa selvää mihin suuntaan ne aukeavat ja miten ne lukittuvat, Wennström vinkkaa nauraen. n

Konserttitoiminnan käytännöistä • Musiikkitalon salit ovat tiiviissä käytössä aamusta iltaan. Kun salin oven yläpuolella palaa punainen valo, saliin ei saa mennä! • Lippukassalta kysellään Sibelius-Akatemian opiskelijoiden ja henkilöstön vapaalippuja. Niitä jaetaan alakerrassa salien edessä, ei aulapalvelupisteestä. • Henkilökunnan kausikortin voi noutaa lähimmästä infopisteestä, opiskelijan todistuksena toimii opiskelijakortti. Tarkemmat ohjeet Introssa.

NÄKYMÄ

Hallituksen vaalit Sibelius-Akatemian nykyisen hallituksen toimikausi päättyy 31.12.2011. Uusi hallitus valitaan 1.1.2012 alkavaksi kolmen vuoden toimikaudeksi. Hallitukseen kuuluu seitsemän jäsentä, joista neljä on yliopistoon kuuluvia ja kolme yliopiston ulkopuolista jäseniä. Professorit valitsevat keskuudestaan yhden jäsenen. Muu opetus- ja tutkimushenkilöstö ja taiteellisen työn tekijät valitsee keskuudestaan yhden jäsenen. Muu päätoiminen henkilöstö valitsee keskuudestaan yhden jäsenen ja Ylioppilaskunta valitsee yliopiston opiskelijoiden keskuudesta yhden jäsenen. Yliopistokollegio valitsee yliopistoyhteisön ryhmien ulkopuoliset jäsenet ja vahvistaa muiden valinnan. Opiskelijaryhmä tekee valintansa 14.10.2011 mennessä ja professoriryhmä 18.10.2011.

NYT UURNILLE! MUISTA ÄÄNESTÄÄ! Vaalit Kuopiossa ja Seinäjoella 12.–13.10.2011 Keskiviikkona 12.–13.10. klo 10.00–12.00 Kuopion ja Seinäjoen toimistoissa

Vaalit Helsingissä 13.–14.10. ja 17.10.2011 • • •

Ehdokkaiden asettamisaika päättyi perjantaina 23.9.2011. Ehdokkaiksi ilmoittautuivat

Äänioikeus ja vaalikelpoisuus • Ryhmässä 1 yliopiston professorit. • Ryhmässä 2 lehtorit, kokopäiväiset tutkijat ja taiteellisen työn tekijät; dosentit ja tuntiopettajat, jos he vahvistetun tuntisuunnitelman mukaisesti opettavat vähintään 50 tuntia (ennakkotieto) ayyalukukaudella 2011. Hallitus käsittelee tuntimäärää kokouksessaan syyskuun lopussa. • Ryhmässä 3 muu päätoiminen (vähintään 20 h/vko) henkilöstö. • Ryhmässä 4 yliopistoon läsnäoleviksi ilmoittautuneet tutkintoopiskelijat.

Sibelius-Akatemian hallituksen vaalien ehdokkaiksi ovat määräaikana ilmoittautuneet

Ryhmä 2 (Lehtorit, kokopäiväiset tutkijat ja taiteellisen työn tekijät; dosentit ja tuntiopettajat) Vaaliliitto ”Tietoa, kokemusta, osaamista” • Tuire Kuusi • Elina Mustonen • Merit Palas Vaaliliitto XYZ • Otto Romanowski • Juhani Näreharju • Jyrki Tenni

Ryhmä 3 (Muu päätoiminen henkilöstö) •

To 13.10. klo 9.00–13.00 M-talossa SibAn infopisteen luona Pe 14.10. klo 9.00–13.00 R-talon aulassa Ma 17.10. klo 12.00–16.00 T-talon 2. kerroksen hissiaulassa

Tuovi Martinsen

YLÄVIRE

Siban salatut kulmat Uusitut ja uusiutuvat Siban Tööölön kampuksen tilat alkavat vähitellen tulla tutuiksi, mutta jokaisella talolla on myös nurkkia, joihin ei aivan joka päivä tule eksyttyä - ainakaan ilman lupaa tai saattojoukkoja. Arvaatko kuvista, missä toimitus kävi kurkkimassa? 3

1 2

1. Musiikkitalon ns. patotunneli 2. R-talon hissin huoltohuone 3. R-talon huolto/ryomintätila, konserttilavan nostohissin huolto 4. Varastotila T-talon entisen kirjavaraston, nyk. kansanmusiikin soitinverstaan takana (”Umpisuoli” 5. M-talon kanooppi, huoltotila konserttisalin päältä

APURI

Teksti: TUOMAS SALONIEMI

Turpiin tuli

synä epäonnistuneen muuttoprojektin myötä. Pitäjänmäen tiloista luopumisen myötä ahtaus on käynyt kouriintuntuvaksi. Tältä osin ei mennyt niinkuin Strömsössä. Sibelius-Akatemian johto on tehnyt yliopistoa ja opiskelua vahingoittavan päätöksen, enkä minä pystynyt sitä estämään. Yritin kyllä. Menneisyyden vatvominen ei auta, oli kyse mistä tahansa. Katse on suunnattava eteenpäin. Kaikki jotka vähänkin tuntevat tarvitsevansa lisää treeniaikaa, hakekaa sitä ainejohtajien kautta dekaaneilta. Dekaaneilla on valta myöntää ympärivuorokautisia käyttölupia Musiikkitaloon. Harjoittelu on ihan paras syy käyttää tiloja. Ylioppilaskunta tekee jatkossakin yhteistyötä tilahallinnon kanssa, seuraavana asialistalla ovat luokkavarausjärjestelmät. Yökäyttöpäätöksen jälkeen kurjuutta on jaettava opiskelijoiden keskuudessa vielä vähän enemmän. Tätä varten kokeillaan yhdessä ylioppilaskunnan kanssa uutta lähestymistapaa luokkavarauksiin. Lisää tietoa saatte tällä viikolla ilmestyvästä Jannesta. Vaikka ympärivuorokautinen käyttö menikin, kokeillaan tätä uutta tilanvaraussysteemä. Jos se ei toimi, muutetaan sitä. n

lioppilaskunnan tehtäviin kuuluu sekä lain että sääntöjensä kautta toimia opiskelijoiden etujärjestönä. Tämä on työtä jota tehdään paljon, muttajoka yleensä näkyy vain silloin kun se epäonnistuu. Nyt näin on käynyt. Ympärivuorokautinen käyttö on ollut oikeastaan selkäranka sille, että Akatemia toimii. Molemminpuolinen jousto ja yhteisymmärrys pelisäännöistä ovat taanneet sen, että soitto on soinut yölläkin. Ja että öisin tiloja on käytetty niinkuin on sovittu. Tämä kaikki muuttui viime kväänä. Kävi ilmi että hallintojohtajan salainen työryhmä oli valmistellut ympärivuorokautisen käytön lopettamista jo pitkään ylioppilaskunnan selän takana. Parhaani yritimme, mutta vahinko oli jo tapahtunut. Ennen juhannusta, kesälomien alettua rehtori sitten teki päätöksen ympärivuorokautisen käytön lopettamisesta. Vuosien työ valui hukkaan. Ylioppilaskunta on vuosi toisensa jälkeen selittänyt ad nauseaum mihin ympärivuorokautista käyttöä tarvitaan ja miksi se on tärkeää. Jokainen opiskelija tietää ihan varmasti miksi. Tuntuu erityisen turhauttavalta olla puheenjohtaja, kun kukaan ei kuuntele. Erityisen ikävää on nähdä miten tällaisia päätöksiä tehdään piittaamattomasti ja puutteellisin tiedoin. Tilankäyttö kärjistyi tänä syk-

TULE TUTUSTU OSALLISTU!

Koko talon yhteinen zoomausviikko 24.10.-30.10.2011 Tule tutustumaan ja ylitt채m채채n rajoja - kurkkaa kulman taakse. Viikon ohjelma julkistetaan ja ilmoittautuminen alkaa tiistaina 4.10.2011. Viikon omat Intro-sivut avataan, ohjelma julkistetaan ja ilmoittautuminen alkaa tiistaina 4.10.2011 pysy kuulolla!