SAY
Julisteiden syvin olemus?
Sibelius-Akatemia 3/2011–2012
I år kan du zooma även på svenska
UP-TO-DATE
Experiences from Guildhall: Don’t sweep problems away
NÄKYMÄ
Mitä seuraavaksi, Taideyliopisto?
3/ 2011–2012 Äänenkuljettaja on noin kaksi kertaa kuussa ilmestyvä Sibelius-Akatemian sisäinen tiedotuslehti. SISÄLLYS
Äänenkuljettajan ilmestymispäivät syyslukukaudella 2011: 7.9.2011 28.9. 2011 19.10. 2011 2.11. 2011 16.11. 2011 30.11.2011 Käy kertomassa mielipiteesi Äänenkuljettajan jutuista Introssa (Ajassa -> Äänenkuljettaja). Voit äänestää mielestäsi parasta juttua ja osallistua keskusteluun. Äänenkuljettajassa on tilaa yhdelle tai kahdelle tiiviisti kirjoitetulle, hyvin perustellulle mielipidekirjoitukselle. Tekstin maksimimitta on noin 160-17o merkkiä välilyönteineen. Lähetä tekstisi omalla nimelläsi varustettuna osoitteella aanenkuljettaja@siba.fi. Emme julkaise nimimerkillä kirjoitettuja tekstejä. Toimitus Karoliina Pirkkanen Puh. 040 710 4319 aanenkuljettaja@siba.fi Taitto Karoliina Pirkkanen
Kannen kuva Gusse Anderson, kuva: Marikki Nykänen
Painopaikka
ALKUSOITTO UP-TO-DATE
The Guildhall Experience: Music and drama tuition can fit under the same roof.....4 SOOLO
Kuopion johtoon käsikellopioneerin varmoin ottein.......7 AJASSA
Jaettua...............................................................................................8 Zoomausviikko........................................................................... 10 Ensikonsertti on tilaisuus omaperäisyyteen.................... 13 NÄKYMÄ
Taideyliopistohanke odottaa hallitusten päätöksiä...... 14 YLÄVIRE
Älkkäri testaa: Ruokaa mutta mistä?.................................. 16 SAY
Musiikkitalon seinille ei omia julisteita! ........................... 18
AJASSA
Muuttuva taide-elämä vaatii muuttuvan yliopiston Taiteen kenttä on 2000-luvulla moninaisempi kuin koskaan ennen. Taiteilijoita on enemmän, taiteen ilmiöitä, genrejä ja alagenrejä samoin. Taide on edelleen itseisarvo, keskeisin osa henkistä ja kulttuurista pääomamme, mutta samalla sen taloudellinen ja sosiaali(poliitti)nen merkitys osana hyvinvointiamme on lisääntymässä. Koska taide konteksteineen muuttuu, myös koulutuksen rakenteen on muututtava. Taideyliopiston synnyttämisestä on keskustelu aktiivisesti jo vuosikymmenen ajan, erilaisia selvityksiä on tehty lukuisia. Useammassa niistä SibeliusAkatemia jätettiin yhdistymisen ulkopuolelle, mutta ei jätetä enää. Eikä tulla jättämään. Taideyliopistoa ajava ministeriön virkamiehistö pitää uudistusta välttämättömänä osana kokonaisuutta, jolla yliopistoistamme luodaan suurempia yksiköitä Aalto-yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston malliin. Mielestäni paras taideyliopistoselvityksistä on Jussi Rauvolan muistio Taide yli opiston – Taideyliopistojen yhteistyön nykytilanne ja yhteistyön syventämisen mahdollisuudet ja uhkat sisältönäkökulmasta, koska siinä ymmärretään kontekstin muutos. Rauvola kirjaa muuttuvan taiteen kehityssuunniksi muun muassa taiteidenvälisyyden lisääntymisen, digitaalisen tekniikan tuomat murrokset sekä esitysteknisesti että maailman yhdistävän levityksen osalta, keinomaailmojen, illuusion ja taikuuden aseman uusissa taidemuodoissa, lisääntyvän tarpeen osallistamiseen, soveltavan taiteen mahdollisuudet sosiaalisena rikastajana ja paljon muuta. Taiteen on syytä olla entistä enemmän yhteiskunnallisen keskustelun väline – samalla kun se joutuu entistä enemmän sen kohteeksi. Kulttuuripolitiikassa - ja politiikassa - taiteen tulee varautua perustelemaan uudenlaisella tavalla ”hyödyllisyytensä”. Enää ei riitä, että taide on itseisarvo. Yhdistymisen vastustajia voi rauhoittaa sillä, että suurin osa toiminnasta jatkuu nykyisissä yliopistoissa kuten ennen. Yksittäiset perustehtävät säilyvät. Rauvolan sanoin: ”Yhdistyminen ei tarkoita jatkuvaa poikkitaiteellista häröilyä”. Yliopistolla on yhteinen johto ja strateginen linjanveto, mutta eri akatemioiden sisäinen päätöksenteko sisältökysymyksistä säilyy. Yhteisyyden ja synergian tulokset syntyvät pidemmällä tähtäimellä. Yhdistymisen tärkeimmäksi perusteluksi on noussut lisäresurssit. On harmi, että se peittää alleen sisällöllisen uudistamisen. Mutta samaan hengenvetoon on pakko myöntää: Sibelius-Akatemialle lisärahoitus on aivan välttämätön toiminnan jatkumisen ja kehittämisen kannalta. Hannu Saha professori, kansanmusiikin ainejohtaja
3
Mitä mieltä Taideyliopistosta ollaan Introssa?
Tuntuu siltä, että kaivaudumme vain syvemmälle suonsilmäkkeeseen, mikäli emme saman tien tee taideyliopistoa kunnolla. Olli Liljeström
Taideyliopistoa ei kannata perustaa sen harhan varaan, että valtion ylimääräiset miljoonat korjaisivat tulevan taideyliopiston monenlaisten toimintojen laadulliset ongelmat. Hannu Apajalahti
Tule mukaan keskusteluun! intro.siba.fi > Ajassa > Keskustelu > Taideyliopisto
AJASSA
Text: KAROLIINA PIRKKANEN Photos: KAROLIINA PIRKKANEN, CLIVE BARDA
The Guildhall Experience: Music and drama tuition can fit under the same roof Dr. Helena Gaunt, Assistant Principal of the Guildhall School of Music and Drama, is excited when she hears about the Art University plans going on in Finland. - This project sounds very interesting! The Guildhall School of Music & Drama for a long time used to be two separate schools that were almost like two parallel worlds, with no interaction in everyday life. But that has started to change in the past six to eight years: we have started to establish different ways of cooperating between music and drama. The cooperation in Guildhall started from small-scale extra-curricular activities, developed and initiated by individual teachers. - This was also good: it is beneficial to create some kind of “experimental lab situations” in which students and teachers could work, but were not forced to in any way. The problem is that the experiences and results gained in these kinds of projects are not always passed on as well as they should be.
engage in a project of their own. It got very good feedback. The students really felt that the projects added something and they got to know the people “on the other side of the corridor”. - Yes, we do have a so-called “drama corridor”, where the acting students have their dressing rooms and where they may wonder around practicing their lines and so on. So far it has been a “no-go area” for the music students but this kind of cooperation can dispel the immediate fears the students might have for the other art form, Gaunt smiles. There were other opinions as well: some students questioned the point of doing projects like this. Gaunt also understands this point of view: music students may find it hard to take part in a six-week project and put everything else on hold. - The working frames of a musician and of an actor are totally different. Musicians are traditionally brought up very individually, in one-to-one tuition, but for an actor it’s all ensemble work. One might even say that an actor is nothing without interacting with colleagues on stage.
The director leads the way Gaunt says that things in Guildhall started to change after Christian Burgess was appointed Director of Drama. - He has a passion for exploring musicians as an active, integral part of drama performance. When he picks up and directs a play that supports this view, it’s a really strong statement, she says. For example, last year for the first time all Guildhall undergraduate students - music and drama together - conducted a joint project. It was a small project that lasted about six weeks. The students got start-up tuition from the staff, but the main purpose was to send them off together to
Musicians ”learning to take the stage” So Guildhall has recently started to wake up to the synergies that the two different art forms can achieve by working not only side-by-side but in close relationship – artistically, pedagogically and financially. Gaunt emphasizes how the cooperation can have an enormous impact on the skills of an individual musician and his/ her performance on stage. She gives a real-life
4
�Through drama tuition, the music students have gained a lot: they seem much more confident and at ease on stage and become somehow strangely more aware of their fellow musicians. �
AJASSA
5
AJASSA
Engage, discuss, communicate!
example of two music students who rose from “slightly above average” to absolutely stunning in performance. Drama can definitely give something extra to musicians – something that may be hard to put your finger on, but it’s definitely there. - These students were active in taking part in drama studies in addition to their musical education, and this clearly improved their performance. It was also noticed by the external assessors. In general we have noticed that, through drama tuition, the music students have gained a lot: they seem much more confident and at ease on stage and become somehow strangely more aware of their fellow musicians. It works the other way around too - but what can the actor learn from the musician? Many things, Gaunt thinks. - They may, in a different way, become conscious about the level of craft in music, about their voice and the language. They also become aware of the dedication, hard work and time that professional musicianship requires. Lately there has been a growing interest in initiating cross-art projects between music and drama. What is becoming evident is that recently an increasing number of these projects have been coming from students. A drama teacher has worked with chamber duos, a drama student has written a children’s opera, and so on. - Our challenge at the moment is actually to find out how to support all these initiatives, Gaunt concludes.
Gaunt has witnessed the stages of the engagement of two art institutions pedagogically and artistically, from small-scale projects between individuals to more coordinated and institutional cooperation. She has some hints for consideration when thinking about the Finnish Art University project. The first thing is not to think only from a structural point of view - that it “looks good on paper”. People need to know what this means to their work and everyday life. - People have to have a shared vision of the future: where we are heading, what can be achieved by this. In Guildhall this has been done for example by joint workshops that not only brought people together to get to know each other but also created visions of cooperation. - Start to initiate shared projects as soon as possible – however small – so that people start to realize the benefits: 1+1+1 equals more than 3! Don’t sweep problems away. They will occur, so discuss them openly. If people feel that their fundamental values are being challenged or threatened, they will resist, although often it turns out that they can still remain despite the changes. Leadership is crucial! Gaunt concludes, that people need to be involved as early as possible. - Aim to activate as many people in the process as possible. And if they’re encouraged to discuss, to create ideas and to participate in workshops, they need to get feedback on what has become of all this work. n
Guildhall projects ”Tales from Ovid” and ”Badenheim 1939” (photos: Clive Barda)
6
SOOLO
Teksti ja kuva: KAROLIINA PIRKKANEN
Kuopion johtoon käsikellopioneerin varmoin ottein Mitä kuuluu Kuopioon? Uuden hallintomallin mainingeissa tuore ainejohtaja ja Suomen johtava käsikellovirtuoosi Seppo Kirkinen katsoo optimistisesti tulevaisuuteen. ”Kuopion James Bond” Seppo Kirkinen astuu kirkkomusiikin aineryhmän Kuopion luotsiksi positiivisin tunnelmin. - Kuopiossa suhtaudutaan luottavaisin mielin tulevaisuuteen ja henki on - perinteiseen tapaan - ollut mukava. Pitää myöntää, että professuurin menetys kosketti väkeä siellä kyllä, se kun oli ollut tietyllä tavalla osoitus koulutuksen yliopistostatuksesta, mutta pikku hiljaa siitäkin on päästy yli, mies toteaa. Annos savolaista lupsakkuuta on ollut vuosien myllerryksessä tarpeen. Kirkkomusiikin koulutuksen asetuttua Kuopion ja Helsingin kesken saman aineryhmän alaisuuteen on suunnittelutyötä nyt tehty hyvässä hengessä. - Uusi hallintomalli antaa paljon mahdollisuuksia ja yhteistyössä haluamme saada ne mahdollisimman hyvin hyödyksi. En näe uudistusta minkäänmoisena peikkona vaan minusta on hyvä, että ravistellaan! Myös työelämä kirkkomusiikin alalla on muuttunut, joten muutos Akatemiallakin on tuntunut vain luonnolliselta. Ei auta jäädä märehtimään tai haikailemaan ”menneitä hyviä aikoja”. Eikös se hyvä aika voisi olla juuri nyt! Kirkinen rohkaisee. Yhteisöllisyyden tunnetta ja kotoisuutta Kirkinen haluaisi välittää Kuopiosta muuallekin Akatemiaan.
- On jo tullut selväksi, että aineryhmät tarvitsevat toisiaan, pieni yksikkö tarvitsee isompaa ja toisin päin, hän huomauttaa. Kuopion opiskelijat käyttävät zoomausviikon hyväkseen opintovisiitillä Helsinkiin ja tulevat musisoimaan Organo-saliin.
Käsikellojen kumussa Kirkinen on paitsi urkujen taitaja, myös maamme johtavia käsikellomuusikkoja ja tiettävästi ainoa käsikellosolistina Suomessa konsertoinut tällä hetkellä. SibeliusAkatemia on myös ainoa suomalainen oppilaitos, joka tämän jo 1600-luvulle juurensa juontavan instrumentin omistaa. - Niiden ääni vain viehätti! Onpa joku yleisössäkin joskus todennut, että nyt hän tietää että käsikellot ovat enkelten soitin, instrumentteihin jo 1980-luvulla tutustunut virtuoosi tuumaa. Käsikellojen taitajalta vaaditaan rytmitajua ja täsmällistä kättä. Kuopiossa harvinaista instrumenttia valinnaisissa opinnoissaan opiskelee tällä hetkellä 9 opiskelijaa. - Tavoitteeni ainejohtajana? Kunpa saisin yhden opiskelijan innostumaan käsikellosolistin tielle, Kirkinen nauraa. Ai niin: mikä ihmeen James Bond? Jo lähes kolme vuosikymmentä Sibelius-Akatemiassa toimineen miehen henkilönumero järjestelmissä on 007 - lupa (muun muassa) opettaa! n
7
AJASSA
Kokosi: KAROLIINA PIRKKANEN
Jaettua Läksiäisiä, tutkimuksenarviointia, ainutlaatuista päätoimijayhteistyötä... belius-Akatemian kapellimestariluokan opiskelijat ja heitä opettaa Suomen Kansallisoopperan taiteellinen johtaja Mikko Franck. - Ehdotus yhteistyöstä tuli RSO:n puolelta. Musiikkitalossa toimimisen ansiosta tämänkaltainen ainutlaatuinen yhteistyö on entistä helpompi toteuttaa. Tämä oli myös yksi tärkeimmistä tavoitteista kun haluttiin rakentaa Musiikkitalo jossa kaksi ammattiorkesteria ja musiikkiyliopisto toimivat saman katon alla, summaa intendentti Juhani Poutanen. Kurssille osallistuvat kapuluokan opiskelijat Arturo Alvarado, Elina Jukola, Aino Koskela, Erkki Lasonpalo, Maja Metelska, Jaan Ots, Giancarlo Rizzi ja Dalia Stasevska. Kapellimestarikurssi järjestetään 24.10.2011 klo 19, ja yleisöllä on paikalle vapaa pääsy. Ohjelmassa on Johannes Brahmsin Variaatiot Haydnin teemasta (Op. 56a), Felix Mendelssohnin Sinfonia nro 4 op. 90 sekä Magnus Lindbergin Feria. n
Me Naiset Kansanmusiikki
Saaren residenssiin kansanmuusikoita Taiteilijat Koneen säätiön hallinnoimaan Saaren kartanon taiteilija- ja tutkijaresidenssiin vuodelle 2012 on valittu. Yli 184 hakijan joukosta residenssiin valittiin työskentelemään 42 kotija ulkomaista taiteilijaa tai taiteilijaryhmää. Sibelius-Akatemian kansanmusiikista maisteriksi valmistunut Suvi Oskala sai residenssitukea uuden soolomateriaalin säveltämiseksi kahteen esitykseen sekä toiselle soololevylle. Ryhmäresidenssiin valittiin suomalais-ugrilaiseen lauluperinteeseen keskittynyt lauluyhtye MeNaiset, jonka riveissä laulaa Sibelius-Akatemian jatkoopiskelijoita ja opettajakuntaa. Yksittäiset taiteilijat tulevat residenssiin kahdeksi kuukaudeksi kerrallaan ja heille tarjotaan asunto, työtila ja kuukausiapuraha. Ryhmäresidenssit ovat lyhyempiä jaksoja, joiden aikana taiteilijaryhmä voi intensiivisesti keskittyä työhönsä. n
Kirjasto E-aineistokysely tutkijoille ja jatko-opiskelijoille
FinELib toteuttaa Tieto tutkijan työpöydälle! -verkkokyselyn, joka on suunnattu tutkimuslaitoksissa, yliopistoissa ja yliopistollisissa sairaaloissa työskenteleville tutkijoille. Kyselyn tavoitteena on selvittää, mitkä tieteelliset julkaisut ovat tutkijoille tärkeitä, vastaavatko saatavilla olevat elektroniset julkaisut tutkijoiden tarpeisiin, ja minkälaisia ongelmia tutkijat ovat kohdanneet käyttäessään elektronisia julkaisuja. Kyselyssä kiinnitetään huomiota ajankohtaisiin aiheisiin, kuten kansainvälistä ja monitieteistä tutkimustyötä tekevien tutkijoiden tiedonsaantiin sekä aineistohankintojen rahoittamiseen. Kyselyn antamat tulokset ovat kirjastoille tärkeää tietoa tutkijoille suunnattujen e-aineistopalvelujen kehittämisessä.
MUSIIKIN JOHTAMINEN
Sibelius-Akatemia ja Radion Sinfoniaorkesteri kapellimestariyhteistyössä Helsingin Musiikkitalon päätoimijoihin kuuluvat Sibelius-Akatemia ja Radion Sinfoniaorkesteri järjestävät yhteistyössä huipputason kapellimestarityöpajan. Musiikkitalon konserttisalissa 24.10.2011 klo 17 RSO:n muusikoita johtavat Si-
8
AJASSA
Kaikki suomalaiset yliopistot ja 38 tutkimuslaitosta kattavan kysely selvittää tutkijoiden tarpeita elektronisten julkaisujen sisältöön, saatavuuteen ja käyttöön liittyen. Kysely on auki 16.10.2011 asti. Vastanneiden kesken arvotaan 100 euron lahjakortti kirjakauppaan. Linkki kyselyyn löytyy Sibelius-Akatemian kirjaston wwwsivuilta (kirjasto.siba.fi).n
hin. Esiintyjät valitaan pääsääntöisesti ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuessa kannattaa muistaa, että opiskelijamatineoissa teknistä palvelua tai tuottaja/vahtimestariapua ei ole saatavilla. Ilmoittautumiset on tehtävä viimeistään 3 viikkoa ennen matineapäivää. Tarkemmat ohjeet ja lomakkeen löydät introsta Ajassa -> Tapahtumat -> Matineat ja tutkinnot. n Puhaltimet, lyömäsoittimet, harppu
Miksi lyömäsoittaja hymyilee?
Siban lyömäsoittajat ovat olleet harvinaisen hyväntuulisia viime aikoina. Syy tähän on kuin onkin posti! Viiden uuden patarummun paketti saapui Saksasta viikolla 40. Uudet instrumentit muuttivat patarumpuluokkaan ja tulevat siirtymään Musiikkitalon konserttisaliin aina sinfoniaorkesterin harjoituksia varten. Toistaiseksi kalvot ovat muoviset, mutta ne tullaan vaihtamaan nahkaisiin kuluvan opintovuoden aikana. - Saksalainen patarumpuja valmistava yritys Hardtke on soittimet itse valmistanut. Yhtiö valmistaa noin 14 settiä vuosittain asiakkaan tilausten mukaisesti. Meille ne toimitettiin paksulla Berlinkulholla ja Ringer/Berlin-pedaalilla. Patarumpujen alla on pyörät, jotka ovat vain liikuttelun ajan rumpujen alla. Tällaisia patarumpuja on haaveiltu Sibelius-Akatemiaan jo puoli vuosisataa, kertoo aineryhmän varajohtaja Olli-Pekka Martikainen. n
Linsiö eläkkeelle kiitollisin mielin Siban pitkäaikainen viestintäpäällikkö Tuula Linsiö juhlisti työuransa päättymistä kollegoiden kera perjantaina 30.9.2011 - Jäin 1.10. lomalle, ja loman jälkeen siirryn eläkkeelle. Tulin Sibelius-Akatemiaan 1995 viestintäpäälliköksi ja päätin työurani Musiikkitalon projektipäällikkönä. 16 vuotta on kulunut nopeasti. Se on ollut haastavaa, mielenkiintoista ja antoisaa aikaa. Olen ollut etuoikeutetussa asemassa, kun olen saanut olla yhdessä teidän kanssanne tekemässä työtä suomalaisen musiikkikulttuurin hyväksi. Kiitos kaikille hyvästä yhteistyöstä ja kiitokset lukuisista muistamisista läksiäisissäni!, Linsiö viestittää. n
TUTKIMUS Siban tutkimustoiminta yhteisen arvioinnin kohteena
Sibelius-Akatemiassa toteutetaan tutkimustoiminnan sisäinen vertaisarviointi syksyn 2011 aikana. Sen tarkoituksena on tehdä näkyväksi ja jakaa tutkimustoiminnan olemassa olevia hyviä käytänteitä sekä tunnistaa keskeiset kehittämiskohteet. Vertaisarviointia varten tutkimustoimintaa harjoittavat yksiköt laativat kirjallisen itsearvioinnin toiminnastaan. Lisäksi kolmihenkinen arviointiryhmä vierailee yksiköissä ja laatii arviointiraportin havainnoistaan. Vertaisarvioinnin tulokset julkaistaan kaikille avoimessa loppuseminaarissa 16.2.2012. Tilaisuudessa Sibelius-Akatemian tutkijat jakavat näkemyksiään ja linjaavat tulevien vuosien kehitystä arviointiraportin pohjalta. n
Konserttipalvelut Opiskelijamatineoiden ilmoittautumiskäytäntö uudistui
Opiskelijamatineoihin voi nyt ilmoittautua Intron kautta. Sivulta Ajassa -> Tapahtumat -> Matineat ja tutkinnot löytyy lomake, jonka avulla voi ilmoittautua avoimiin opiskelijamatineoi-
9
AJASSA
Kokosi: KAROLIINA PIRKKANEN
Zoomausviikko Muun muassa avoimia ovia, liikuntaa, keskustelua työkaveruudesta ja taideyliopistosta. Zoomausviikko tulee taas 24.-28.10.2011! Poimimme muutamia tärppejä, muista ilmoittautua Introssa 23.10. mennessä.
M
-talon kellarissa kävijä yllättyy. Suurten umpiovien takaa paljastuvat musiikkiteknologian studiot, jotka valmistuivat viikolla 40. Nyt Akatemian opiskelijoilla on käytössään kaksi tarkkaamoa ja niihin yhteydessä olevat kaksi soittotilaa. Äänityksen lehtori Miika Huttunen on tyytyväinen. - Tilat ovat aivan mahtavat! Koko Musiikkitalon rakentaminen oli minusta aito sivistysvaltion merkki ja nyt voimme opiskelijoille tarjota puitteet, joita harvassa musiikkikoulussa on. Äänieristysten ja tilaratkaisujen puolesta tuoreissa studioissa voidaan periaatteessa nauhoittaa vaikka yhtä aikaakin – no, ei ehkä heavybändiä ja jouhikkoa vierekkäisissä tiloissa mutta muuten.
Suurempi soittotila toimii tarvittaessa vaikka pienen kamarikokoonpanonkin äänitystilana. Klassisen musiikin taltioinnit tapahtuvat kuitenkin pääsääntöisesti saleissa. - Uskon, että klassisen musiikinkin puolella äänityön merkitys tulee jatkossa vain lisääntymään. Meillä on myös ensimmäistä kertaa talossa klassisen musiikin äänitykseen erikoistunut lehtori, muistuttaa Huttunen. Musiikkiteknologian aineryhmän toimintaan ja uusiin studiotiloihin pääsee tutustumaan avoimin ovin zoomausviikolla. Studioissa soi musiikki, ja tarjolla on ainakin Akatemian sinfoniaorkesterin konsertin surround-taltiointi ja pianojazzia. Lisäksi esitetään elektroakustista musiikkia sekä mediataidetta. Zoomausviikolla ovet ovat avoinna myös pianolaboratorioon, ja Musiikkitalon rakennusvaiheisiin liittyviä tarinoita kuulee kiertokävelyllä.
Zoomaten työkaluja opettajien käyttöön Ryhmäopetusta antavat opettajat voivat zoomausviikolla tutustua arkityötään helpottaviin verkkotyökaluihin. WebOodia ja Optimaa esitellään työpajoissa, joihin voi tulla niin ensikertaa järjestelmää käyttävä kuin jo niihin tutustunutkin. Näillä kahdella opettajan arjen apurilla on sekä eroja että yhtäläisyyksiä. - Optima on materiaalin jakamiseen, harjoitustöiden palauttamiseen ja verkkokeskusteluun sopiva alusta. Se on yksi mahdollinen väline kurssin toteuttamisessa, kertoo Outi Parkkila. Weboodin kautta on helppo tiedottaa mahdollisista opetusmuutoksista opiskelijoille tai osalle opiskelijoista. - Järjestelmän kautta esimerkiksi opiskelijoiden yhteystiedot löytyvät helposti, ja opettaja näkee online ryhmänsä kulloisenkin kokoonpanon, Hanna Hakala vinkkaa.
Miika Huttunen nauttii uusista M-talon studioista
10
AJASSA
Peili käteen, kiire kuriin...
Hetkessä eläminen hyödyttää muusikkoakin
Eläkevakuutusyhtiö Eteran järjestämää Työkaveruudesta työvoimaa -päivää vietettiin 7.10.2011. Eteran sivuilla (https://www.etera.fi/fi/tyohyvinvointi/tyokaveri/Sivut/tyokaveri.aspx) voi muun muassa käydä testaamassa ominaisuuksiaan työkaverina. Myös Sibassa on hyvä pysähtyä aiheen äärelle - etenkin taideyliopistohankkeen ja monen uudistuskoukeron pyörteissä. Oppilaitospastori Henri Järvinen tarjoaa zoomausviikolla pysäkkejä, joissa puhutaan työkaveruudesta ja työilmapiiristä ja käydään myös läpi työvälineitä oman ajankäytön hallintaan. - Suurten muutosten keskellä työilmapiiri on koetuksella ja työyhteisön toimivuus on monien haasteiden edessä. Jokainen yhteisön jäsen voi osaltaan kantaa vastuuta hyvästä ja toimivasta työilmapiiristä. Avoimuus erilaisuutta kohtaan, oma-aloitteisuus ja rakentava suhtautuminen muutokseen ovat aika hyviä lähtökohtia toimivan yhteistyön rakentamiseen. Työilmapiirin suhteen kannattaa siis välillä vilkaista peiliinkin: olenko minä kannustava, arkea eteenpäin vievä tekijä vai aiheutanko kitkaa rattaisiin. - On kai luonnollista, että ongelmatilanteissa on helpompi nähdä muiden virheet kuin omat. Toista ihmistä on kuitenkin äärimmäisen vaikea muuttaa. Helpoimmin vaikutamme itseemme ja ehkä sitä kautta muihinkin. Hyvä työkaveri on yleensä luotettava ja vastuullinen. Myös yhteistyötaidot, myönteinen ja arvostava asenne toisia kohtaan sekä ahkera ammatillisuus ovat pidettyjä ominaisuuksia. Rakentava yhteistyö muiden kanssa on luovuttamaton osa muusikkona toimimista huolimatta siitä, että kilpailukin on osa musiikin ja taiteen alan ammattikuvaa. Kiireen taltuttaminen on arkipäivän haaste muutosten myllertäessä. - Yksinkertaisesti ajankäyttöä voi ja kannattaa opetella esimerkiksi ehkä tylsältäkin kuulostavan suunnittelun ja arvioinnin avulla, vaikkapa pitämällä yllä lukujärjestystä tai muuta konkreettista systeemiä, jolla aikataulujen raamit pysyvät pystyssä. Työtehtävien määrään ei aina voi vaikuttaa, mutta omaan ajankäyttöön kyllä.
Päästää irti, rentoutua, ottaa kiinni harhailevista ajatuksista? Kuulostaa helpommalta kuin on, eikä aina ole niin itsestään selvää nykyajan kiireiden keskellä. M i n d f u l n e s s - M B S Rmenetelmä on jo usean vuosikymmenen ikäinen menetelmä, jolla pyritään lisäämään tietoisuutta ympäristöstä, kehosta, tuntemuksista. - Mindfulness on mielen kyky havaita, olla läsnä ja aistia - ja samalla myös tämän kyvyn kehittämistä. Jokaiselle meistä on rentouttavaa päästää irti opituista ajatusmalleista ja tunnereaktioista, kertoo Leena Pennanen, kehopsykoterapeutti (ECP) ja menetelmän pioneerinaisia Suomessa. Mindfulness soveltuu erityisen hyvin muusikoille. Sibalaiset pääsevät kokeilemaan menetelmää Pennasen johdolla zoomausviikon aikana. - Muusikon kehohan on hänen instrumenttinsa kaikessa musiikin tekemisessä. Muusikolla voi olla monenlaisia mielen jännityksiä: en osaa, yleisö pelottaa. Jos antaa näiden ajatusmallien vallata mielen, jännitykset kuuluvat helposti myös musiikissa. Mindfulnessin ideana on tulla tietoiseksi tällaisista jännityksistä havainnoinnin kautta, mutta niin ettei niihin jumituta, vaan että negatiivisesta osataan päästää myös irti. Tunnistetaan se, miten jännitteet siirtyvät mielestä kehoon ja vaikuttavat soivaan lopputulokseen. - Tärkeää on havaita, että aha, näin kävi ja tämä fiilis nyt tuli. Mutta että sen antaa mennä ohi eikä ainakaan anna sen vaikuttaa seuraavaan esiintymiseen, siinä on se ”juju”, Pennanen toteaa. n
11
AJASSA
Come and zoom also in English!
Hitta din inre clown!
There are many possibilities to take part in the Zooming week also in English. Music Education presents a special workshop for all English-speaking keyboard players interested in developing improvisational and accompanying skills in various styles: tango, waltz, pop... Accompanying and improvising with the Keyboard -workshop is lead by Jyrki Tenni, lecturer in Keyboard Accompaniment, Music Education and it takes place on Mon 24.10. 13:00-14:15 in new Piano Laboratory (Mhouse). Fysical, Ergonomical and Mental Practising is presented in T-building Auditorium on Mon 24.10. 13:00-16:30. Erja Joukamo-Ampuja leads the way to some crucial questions: how can we help students to practice? How can we avoid musicians health problems? In Siba, over the past five years there has been tuition on musician`s health and wellbeing to the new students The zooming week training in English includes lectures about basic physiological facts about the differences in our body capacity, how to plan the practicing, practicing tips and mental training in practicing. Body Percussion Class in M-gym hall on Thursday 27.10. also welcomes foreign students, as it is taught both in English and Finnish. If you’re interested in Finnish folk music traditions, there’s an opportunity to build an instrument of your own. Finnish young shepherds played the pipe to amuse themselves, or to give some signals to others or trying to scare wild animals. Traditional reed pipes are made - by you! - on the shore of Töölönlahti bay on Thu 27.10. 13:00-15:30 (departure from the infodesk in M-house). n
Att göra bort sig kan kännas mördande pinsamt. Man har svårt att just i den stunden se att man skulle kunna ha nytta av tabben. Det känns jobbigt att vara till åtlöje. Ingen vill ge en idiotisk bild av sig själv. Men varför skall vi behöva vara så perfekta hela tiden? Kunde det inte vara rent av befriande att hitta sin inre clown? Skådespelaren Mikael ”Gusse” Andersson har flera års erfarenhet av clowneri. En av hans första roller som nyutexaminerad skådespelare var en stum clown. Pjäsen var riktad åt barn på sjukhus och dagis. Han gillade genast att jobba med den röda näsan, inte mist för de reaktioner som den väckte. För fem år sedan inledde Gusse sin karriär som Doktor Hoppson, sjukhusclownen – ett jobb som han ser som både viktigt och givande. - Clowneri är en grundläggande del av skådespelararbetet, säger Gusse. Den röda näsan gör en nyfiken och låter en ta in nya impulser. Den gör en också modigare – så modig att man lätt kan slänga sig ut i det okända. Gusse djupdök förra vintern i en clownversion av pjäsen Kung Oidipus. Han upplever att han efter det vågar mer än någonsin skratta åt sina egna tabbar, också utan den röda näsan. Clownworkshopen är som en liten forskningsresa i hurudan man är då man uppträder. Oberoende av om man skall hålla konsert eller lektion så har man nytta av att ha bekantat sig med sin egen inre clown. Den ger en ny syn på en själv, ökar självförtroendet och hjälper en att lära sig skratta åt sina misstag. Clownen förblir optimistisk trots alla motgångar. n Clownworkshop torsdagen den 27.10 kl. 9-12 i M-S6104 Musikal improvisation fridagen den 28.10 kl. 9-12 i M-6104
ZOOM: Ilmoittautumiset/Anmälningar/Registrations intro.siba.fi/ajassa/teemat/zoomausviikko-2011 • Zoomausviikon ohjelma ja ilmoittautuminen 23.10.2011 Introssa 23.10. mennessä • Programmet för zoomvecka samt almälningar i Intro fram till 23.10.2011 • Zooming week programme and subscriptions in Intro by October 24th
12
AJASSA Teksti ja kuva: KAROLIINA PIRKKANEN
Ensikonsertti on tilaisuus omaperäisyyteen
A
ntti Leinonen piti ensikonserttinsa Sibelius-Akatemiassa torstaina 13.10. Tämä konsertti oli miehelle tärkeä kokonaisuus, jonka sai reilusti rakentaa täysin itsensä näköiseksi ja omista lähtökohdistaan. - Siban puitteet antavat konsertille eri tavalla näkyvyyttä. Valmistuneelle konsertti tarjoaa mahdollisuuden ylläpitää omaa motivaatiota ja ammattitaitoa mutta myös tilaisuuden rohkeaan ohjelmistosuunnitteluun. Itse halusin ensikonserttiini selkeän teeman, joka on uusi musiikki. Aloin suunnitella kokonaisuutta 2009 ja jo tuolloin oli teema minulle selvä. Kun aiheena on nykymusiikki, halusin ehdottomasti mukaan myös kantaesityksen, jonka konserttiini sävelsi Ville Raasakka, Leinonen kertoo. Leinonen vinkkaa, että runsaan konserttitarjonnan keskellä omaan kokonaisuuteensa kannattaa pyrkiä saamaan joku juju - jotain sellaista, mitä muissa konserteissa ei ole. - On hyvä päästä olemaan ensimmäinen joka tekee jotakin! Opastan myös oppilaitani siihen, että itseään kohtaan voi olla ankarakin - mutta vain harjoitellessa. Esiintymislavalla pitää pystyä nauttimaan, opettajanakin työskentelevä mies huomauttaa. Toisaalta mukana on hyvä olla myös itselle tuttuja elementtejä - tutut kanssamuusikot tai vaikka osittain tuttu ohjelmisto, jotta valmistautumisesta voi myös rauhassa nauttia. Valmistumisensa jälkeen Leinonen kertoo joutuneensa miettimään ajankäyttöään eri tavalla kuin opiskeluaikana. - Omat työajat on ollut hyvä pitää selkeinä, ja harjoittelusta on ehkä tullut sen myötä myös tehokkaampaa. Sen suhteen on täytynyt olla myös kurinalaisempi. n
Ensikonsertit kaudeksi 2012-2013 ja klassisen musiikin osaston konsertit syksyksi 2012 haettavana • Ensikonserttioikeutta voivat hakea Sibelius-Akatemiasta maisterin tutkinnon suorittaneet, A-tutkinnosta erinomaisen arvosanan saaneet opiskelijat. Jatkoopiskelijoiden ja jatko-opintoja suunnittelevien kannattaa anoa ensikonserttia ohjelmalla, joka sopii myös jatkotutkintoon. Hakuaika päättyy ma 31.10.2011. Hakukaavakkeita on kaikkien talojen palvelupisteissä. Hakemukset jätetään Sibelius-Akatemian Musiikkitalon infopisteeseen 31.10.2011 klo 15.00 mennessä tai lähetetään postitse: Anna Krohn, Sibelius-Akatemia, PL 86, 00251 Helsinki. Kuoreen merkintä: ”Ensikonserttihakemus”. Tiedustelut: Anna Krohn p. 040 710 4217, anna.krohn@siba.fi • Klassisen musiikin osaston syksyn 2012 konserttien haku on tarkoitettu opiskelijoille ja opettajille. Hakuehdotukset 7.11.2011 mennessä, ohjeet ja hakulomake Introssa: intro.siba.fi/web/klassisen-musiikin-osasto/ilmoitustaulu. Lisätietoja: Hans Tinell (hans.tinell@siba.fi, GSM 040 710 4318) ja Miisa Järvi (miisa.jarvi@siba.fi, GSM 040 710 4334)
13
NÄKYMÄ
Teksti: SEPPO SUIHKO
Taideyliopistohanke odottaa hallitusten päätöksiä
O
Jos aikataulussa pysytään, yliopistokollegio voisi epävirallisesti valita uuden hallituksen jo ennen kesälomaa. Kaikki nämä päätökset olisi sitten siunattava virallisesti taideyliopistoa koskevan voimaanpanolain tultua voimaan 1.8.2012. Uusi hallitus voisi näin valita rehtorin alkusyksystä. Projektin viestintä tulee olemaan tärkeää; syntyville dokumenteille perustettaisiin todennäköisesti jonkunlainen kolmen taideyliopiston yhteinen extranet, johon kaikille yliopistoihin kuuluvilla on jonkinlainen lukuoikeus asemasta ja roolista hankkeessa riippuen. Myös viestintään tullaan erityisesti panostamaan. Rehtori on määrännyt allekirjoittaneen osallistumaan hankkeeseen 3/4 työpanoksella, eli mikäli hanke käynnistyy, tulen tekemään hankkeessa pääosan työstäni kesään 2012 saakka. Hankkeen alustava organisaatio ja aikataulu ilmenevät seuraavista kuvista, joihin hankkeen johtoryhmä ei vielä tätä kirjoittaessani 7.10. ole ottanut kantaa. Kiirettä tulee pitämään, jos ja kun valmista pitäisi saada aikaan vähän yli vuodessa. Toisaalta asiaa helpottaa se hallitusten yhteinen kanta, että kaiken ei tarvitse olla heti valmista. Tehdään ensi vuonna se, mikä on välttämätöntä, ja jätetään kaikki tarvittava ja mahdollinen uuden taideyliopiston ratkaistavaksi. n
petus- ja kulttuuriministeriön näytettyä 16.9. vihreää valoa taideyliopistolle kolmen taideyliopiston hallitukset valmistautuvat ottamaan kantaa uuden yliopiston perustamiseen lokakuun loppuun mennessä. Yliopistojen johdot ovat kokoontuneet keskustelemaan hankkeen käynnistämiseen liittyvistä asioista pari kertaa tarkoituksena löytää yksimielisyys perustamisen reunaehdoista. Samalla hallintojohtajat valmistelevat luonnosta hankesuunnitelmaksi hallitusten käsittelyyn. Mikäli hallitukset päättävät perustamisesta ja hankesuunnitelman periaatteista tässä aikataulussa, hanke käynnistyy arviolta marraskuun puolivälissä. Hankkeessa tullaan työstämään niin hallinnon tietojärjestelmiä ja prosesseja kuin myös substanssitoimintojen kosketuskohtia. Ministeriö edellyttää kolmen taideyliopiston yhteistä näkemystä toukokuussa tulevan taideyliopiston perustehtävästä ja visiosta sekä strategian oletettavista päälinjoista. Samalla halutaan ehdotusta opetuksen, taiteellisen toiminnan ja tutkimuksen pilottihankkeiksi. Näin suunnitteluun tarvitaan mukaan hallintohenkilökunnan ohella myös opettajien ja opiskelijoiden vahva panos. Tarkoituksena on myös järjestää kiinnostuneille opettajille ja opiskelijoille työpajoja valittujen teemojen työstämiseen. Henkilöstö ja opiskelijat tulevat saamaan vaikutusmahdollisuuden myös yliopistojen hallitusten ja perustettavan seurantaryhmän kautta. Lainvalmistelu etenisi samalla niin, että lakiesitys tulisi yliopistoihin lausunnolle vuodenvaihteessa, ja mikäli yliopistojen hallitukset antavat esitykseen hyväksymisensä, lakiesitys annettaisiin eduskunnalle helmikuussa. Uuden yliopistokollegion valinta voitaisiin aloittaa epävirallisesti heti tämän jälkeen.
Taideyliopistokeskustelu Zoomausviikolla • Taideyliopistopaneelikeskustelu 26.10.2011 klo 10.00-11.30 T-talon Wegelius-salissa. Paikalla Gustav Djupsjöbacka, Seppo Suihko, Jari Perkiömäki, Kari Kurkela, Jussi Rauvola ja Jan Kaila (Kuvataideakatemia)
14
Hankkeen vaiheistus ja aikataulu Syksy 2011
NÄKYMÄ
Kevät 2012
Elo-Loka
Marras-Joulu
Syksy 2012
Tammi-heinä
Pe rust a missopim uk sen va lm ist e lu
VAIHE 1: Projektin perustaminen
Elo-Joulu
2013 Tammi-…
1.8.2012
VAIHE 2a: Perustehtävä, tavoitetila ja päämäärät sekä talouden, rakenteen ja johtamisjärjestelmän päälinjaukset VAIHE 2b: Yliopistojen nykyisten tukitoimintojen, hallinnon ja talouden analyysit
VAIHE 3a: Säädösperusta sekä
VAIHE 4: Toimeenpano
strategiaperustan ja uusien kehittämisalueiden täsmentäminen OKM:n sopimusneuvotteluun
VAIHE 5: Vakiinnuttaminen
Siirtyminen toimeenpanovaiheeseen:
Tukitoimintojen ja hallinnon uusien toimintamallien valmistelu
kollegion, hallituksen ja toimivan johdon valinta ja perustamishankkeen haltuunotto
Taideyliopiston yhteisöllinen rakentaminen
Projektin hallinta ja viestintä 1.8.2012 Taideyliopiston perustamisorganisaatio ja yliopistojen hallitukset (sinisellä merkittyjen vaiheiden valmistelun johtaminen)
•Yliopistojen hallitusten (3) työskentely •Perustamishankkeen johto- ja projektiryhmän sekä asetettujen valmistelutyöryhmien
työskentely •Opiskelijoiden ja henkilöstön osallistuminen •Perustamishankkeen seurantaryhmän sekä sidosryhmäfoorumin työskentely
1.8.2012 Voimaanpanolaki ja 1.1.2013 uusi yliopistolaki Taideyliopiston valitut toimielimet ja johto (v ihreällä merkittyjen vaiheiden johtaminen)
•Taideyliopiston uuden kollegion ja hallituksen
työskentely
•Taideyliopiston toimivan johdon sekä sen
asettamien valmistelutyöryhmien työskentely
•Opiskelijoiden ja henkilöstön osallistuminen •Sidosryhmäfoorumin työskentely
2
Hankeorganisaatio Yliopistojen hallitukset •vahvistavat perustamissopimuksen ja perustamishankkeen suunnitelman sekä •hyväksyvät perustamishankkeen johtoryhmän sekä projektijohtajan •seuraavat ja ohjaavat hanketta kokouksissaan
Yliopistojen hallitukset
Seurantaryhmä
Johtoryhmä
Projektiorganisaatio *Projektiryhmä *Työryhmät
Sidosryhmäfoorumi
•Tässä kuvattu perustamishankkeen organisaatio toimii siihen saakka,
kunnes Taideyliopistolle on nimetty yliopistokollegio, hallitus ja toimiva johto. •Tässä esitettävän suunnitelman mukaan Taideyliopiston uusi johto tulisi ottamaan vastuun perustamishankkeen toimeenpanosta 1.8.2012 voimaan tulevan voimaanpanolain jälkeen heti, kun uudet toimielimet ja toimiva johto (rehtori) on valittu. Tämän jälkeen perustamishankkeelle asetettu johto- ja projektiryhmä sekä seurantaryhmä lakkautetaan. •Sidosryhmäfoorumin ehdotetaan jatkavan koko perustamishankkeen ajan. •Yliopistojen hallitukset vastaavat kunkin yliopiston nykyisestä toiminnasta ja taloudesta vuoden 2012 loppuun saakka.
15
YLÄVIRE
Älkkäri testaa: Ruokaa mutta mistä? Ruoka ja kahvi- tai teekupillinen pitää koneet käynnissä. Tänä syksynä on kohistu muun muassa M-talon ateriahinnoista. Älkkärin toimitus avustajineen kävi testaamassa muutaman ruokapaikan ja selvitti, missä vatsansa voisi saada täyteen tai kahvihampaankolotuksen kuriin! MISSÄ? R-talon kuppila KOSKA? 3.10.2011 MIKSI? Käyn päivittäin syömässä R-talolla jossa hinta-laatusuhde on kohdallaan, palvelu hyvää ja aina on löytynyt sopivaa suuhunpantavaa. MITÄ: Spagettia jauhelihakastikkeella MIHIN HINTAAN? 2,50/4,50€ Menin kollegani kanssa M-talolta R-talolle syömään klo 13 tiskivuoron jälkeen. Useimmin käymme kello 13.30 jälkeen kun on vähän hiljaisempaa, ruokala on ruuhka-aikaan melko tukkoinen. Ainut miinus on tilan ahtaus. Varsinkin pyöreät nurkkapöydät ovat ahdistavia. Kahvit nautiskelen meidän omassa keittiössämme. Nautin keskipäivän happihyppelystä.
MISSÄ? Sanomatalo: Wayne’s Coffee MIKSI? Lähellä, vaihtelun vuoksi, Musiikkitalossa työskentelevät saavat 10% alennuksen. KOSKA? Keskiviikkona 5.10.2011 MITÄ? Toast salaattipedillä ja kahvi MIHIN HINTAAN? 5,90€ Lounas oli maukas, mutta loppupäivän sai varoa hengitystään kollegoiden lähellä runsaan sipulin vuoksi. Salaatti osoittautui hiukan liian öljyisesti höystetyksi vaikka oliiveineen hyvä olikin. Ateriaan kuuluva kahvikuppi oli juuri sopivan kokoinen eli suuri! Lounasaikaan kuppilan täyttivät äidit pienokaisineen, mukana muutama seniorikin. Viihtyisä miljöö, mutta älä mene jos podet vakavaa vauvakuumetta tai vaihtoehtoisesti jos et halua väistellä lastenvaunuarsenaalia tai jos julkiimetys ja vauvat aiheuttavat puistatuksia. Kahvikupin keralla voi myös lukea naistenlehtiä.
- ilmapiiri ja miljöö, siisteys 4 - ruokavalikoima 4 - hinta 4 - palvelu 5 - yleinen hinta-laatusuhde 4
Testiryhmä suosittelee myös muun muassa... •
- ilmapiiri ja miljöö, siisteys 4 - ruokavalikoima 3 - hinta 4 - palvelu 4 - yleinen hinta-laatusuhde 4
• •
16
New Bamboo Center (kiinalais-malesialainen ravintola Annankadulla) Kaffecentralen (Museokatu) Bravuria (Salomonkatu)
YLÄVIRE
MISSÄ? M-talon opiskelijaravintolassa, opiskelijaystävien seurassa KOSKA? 10.10.2011 MIKSI? Syön yleensä täällä tai kotona MIHIN HINTAAN? Ruoka 2,50€ ja kahvi 0,50€. Ja täältä saa plussa- tai ykkösbonuspisteitä. Tykkään ravintolan aika pelkistetystä lookista, saliin mahtuu aina hyvin syömään. Ainoa pieni haittapuoli on hieman kaposet pöydät, kaksi tarjotinta mahtuu vastakkain juuri ja juuri. Ruokavalikoima ei ollut kummoinen. Kasvisruoka näytti pelkältä vaalealta riisiltä, johon oli sekoitettu pakastevihanneksia. Kalliimpi lounas oli seitä jossain kastikkeessa, joka ei vakuuttanut minua niin paljoa, että olisin sen valinnut. Päädyin siis possuun pippurikastikkeessa, ensimmäisen haarukallisen jälkeen olisin itse nimennyt annoksen "Pippurikastiketta possulla", sen verran runsaasti oli pippuria kastikkeeseen lorahtanut... Plussaa kuitenkin tulee siitä, että perunoiden sijasta saa valita kasviksia lisukkeeksi ja salaattipöytä on ollut hyvä lähes päivittäin. Suuri miinus liian pienistä ohjeellisista annosko'ista. Yksi pikkukauha tomaattikeittoa tai kauhallinen kastiketta ei riitä ruokkimaan nälkäistä opiskelijaa. Hinta on se normaali opiskelijahinta. Kahvin hinta on kuitenkin hyvä! Ja automaatista saatu kahvi on myös hyvää! Mielestäni vähän suklaaseen vivahtavaa. Nam! Henkilökunnassa on mukavia tyyppejä, jotka kaikki ainakaan eivät niuhota jos annoskoko on hieman isompi mitä ohjeessa sanotaan... Välillä tuntuu, ettei rahoilleen saa oikein vastinetta. Lautasellinen vedellä jatkettua tomaattisosetta ei tule kotioloissakaan kovin kalliiksi. Taso saattaa vaihdella päivittäin.
MISSÄ? Finlandia-talo Café Veranda KOSKA? tiistaina 12.10.2011 MIKSI? Uusi tuttavuus MITÄ? Maitokahvi ja Macaron-leivos MIHIN HINTAAN? 4,80€ Päätin astella lounaalle M-talon naapuriin: kovasti kohistu Finlandia-talon Veranda osui testikohteeksi lokakuisena tiistaina puoliltapäivin ja oli valtaisa pettymys, ettei tarjolla ollut mitään lounaaseen vivahtavaakaan eikä edes suolaista särvintä voisarven vertaa enempää. Ystävällinen tarjoilija tosin käytti tyhjän kuppilan tilanteen hyväkseen ja lupasi tulla tarjoamaan santsikupin pöytään - luksusta... Ajankuluksi tarjolla oli, kuinkas muuten, naistenlehtiä. Näkymä harmaalle parkkipaikalle ei ollut kovin mieltäylentävä vaikka sisämiljöö suomalaisen designin ikoneineen oli muuten varsin trendikäs. Makea macaron-leivos ei riittänyt lounaaksi joten piti lähteä jatkamaan muualle... - ilmapiiri ja miljöö, siisteys 3 - ruokavalikoima 1 - hinta 3 - palvelu 4 - yleinen hinta-laatusuhde 3
- ilmapiiri ja miljöö, siisteys 5 - ruokavalikoima 2,5 - hinta 3- palvelu 4 - yleinen hinta-laatusuhde 3,5
Testiryhmän muodostivat Karoliina Pirkkanen, Seppo Lappeteläinen, Jalo Oinonen ja Noora Kärnä-Viitanen 17
APURI
Teksti: TUOMAS SALONIEMI
Musiikkitalon seinille ei omia julisteita!
I
alaiset ovat tehneet, tekevät ja suunnittelevat tekevänsä. Kilroy todellakin kävi P-talon rappukäytävässä. Vanhojakin keikkajulisteita oli kiva katsella. Siinä oli oikeastaan kouriintuntuvin portfolio P-talon osastojen työstä. Hankalahan sitä pinkkaa olisi ollut tulosneuvotteluihin viedä, mutta kuitenkin. Akatemiassa on usein mietitty viestinnän ongelmia. Infotelkkarit ja Intro ovat toki varteenotettavia kanavia mutta silti ihmiset kokevat jäävänsä pimentoon. Mitä jos kokeilisimme viestiä julisteilla ja lapuilla? Se olisi todella old skoolia, mutta voisi toimia. Itse sain lukiossa kerran sakot (100 markkaa) keikkajulisteen liimaamisesta sähkökaapiin. Nykyisin nuo villit teinipahisvuodet ovat jääneet taakse, mutta kysymys julisteista ja julkisesta tilasta on edelleen vastaamatta. Kenellä siihen on oikeus ja kenellä ei? Ei sillä että minulla mitään vastausta olisi. Varhaisnuoruuteni suosikki Loesje1 totesi yhdessä aforismissaan, että Juliste on äänetön, mutta voi rikkoa hiljaisuuden. Näin todellakin. Sibelius-Akatemia on yliopisto jonka pitäisi olla julistekiellon kaltaisissa triviaaleiltakin tuntuvissa asioissa hyvin pidättyväinen. Kannustan kaikkia tekemään hitonmoisen määrän hienoja ja kekseliäitä julisteita ja viemään niitä M-talolle. Sallituille kahdelle ilmoitustaululle, mutta en itse pistäisi todellakaan pahakseni jos niitä olisi vähän muuallakin. Siksi että se on meidän talo.
ntrossa oli jokunen viikko sitten ilmoitus, jossa kiellettiin julisteiden kiinnittäminen Musiikkitalon seiniin. Musiikkitalossa on tietysti seinät väärällään lappuja, niin kuin kaikissa muissakin julkisissa tiloissa. Niillä ohjataan ihmisiä oikeisiin paikkoihin (Tämä ei ole neuvonta, Sonore 1. krs alas) osa oikeaan toimintaan (sulje ovi perässäsi, vältä läpikulkua kirjastoon) tai osa kertoo tapahtumista (SAY:n vuosijuhlat!) Julisteiden liimauskielto sai minut vähän surulliseksi, kahdesta syystä. Ensinnäkin hyvä juliste on taideteos ja välittää viestin (tiedon keikasta, ajatuksen, toimintaohjeen) ja haluaisin nähdä näitä. Toiseksi julisteet kertovat siitä, että ihmiset käyttävät tilaa ja haluavat ottaa sen osaksi elinpiiriään. Montako julistetta olette nähneet R-talon takaovella? Ymmärrän kyllä arkkitehdin näkemyksen yleisilmeen rikkoutumisesta julisteilla. Niinhän ne tekee. Niiden pitää tehdä. Muistan strategiaseminaarissakin hellityn ajatusta, jossa taide lähtee konfliktista. Haluan myös muistuttaa että Musiikkitalo ei ole enää arkkitehdin. Se on meidän. M-talo ei ole musiikkimuseo tai arkkitehdin showcase, vaan osa musiikkiyliopistoa jossa ihmiset (kuten suuniteltua) kohtaavat ja viettävät aikaa, kehittävät uutta ja vaalivat vanhaa. Julisteisiin liittyy itseasiassa valtavasti merkityksiä. Ne ovat paitsi ilmoituksia ja viestejä, myös osa akatemian yhteistä muistia. Niiden ihmisten puumerkki jotka ovat jo jatkaneet matkaansa. Ne kertovat siitä mitä Akatemi-
1) http://www.loesje.fi
18
Zoomausviikko 24.10.-30.10.2011 Kurkkaa kulman taakse! Avoimet ovet studioissa, pianolabrassa, Musiikkitalon opastetulla kierroksella, oratoriostudion tunnilla... Liiku! Kansantanssi, kehorytmiikka, body mapping ja mindfulness... Istu yleisöön ja nauti! Pirinen ja Kärkkäinen, Jukka Tiensuu, Lily Neill, Bästlein, Musiikkitalon klubi... Keskustele! Musiikkitalosta, mupe-opetuksesta, lastenmusiikista, työkaveruudesta... Ilmoittautumiset ja ohjelma Introssa, linkki etusivulla tai Ajassa > Teemat > Zoomausviikko