Pyörre by Otavamedia asiakasviestintä

4D-Oulu s. 4–8

Lehti Oulun kaupungin henkilöstölle 5/2011

s.17

erityistä tiimityötä Aurinkoluokassa

Myös älypuhelimet mukana Metsokankaan opetuksessa

Uusin silmin

Millainen on sinun uusi Oulusi? Julkaisemme Uusin silmin -palstalla erityisiä Oulu-kuvia uuden Oulun alueelta. Lähetä kuvaehdotuksesi osoitteeseen aineistot@sanakunta.com. Valinnan tekee toimitus, julkaistuista kuvista ei makseta palkkiota.

”Syysmarkkinoiden aikaan palokunta keräsi pyöriä Torinrannasta.” Tero Tuovila, harjoittelija, keskushallinnon viestintä, Oulu

5/2011, Oulun kaupungin henkilöstölehti • Julkaisija: Oulun kaupunki ISSN: 0780-7597 • Toimitus: Otavamedia Oy/ Viestintätoimisto Sanakunta, Kristiinankatu 3 B, 20100 Turku • Päätoimittaja: Sirkka Keränen, puh. 044 703 1140, sirkka.keranen@ouka.fi • Toimitussihteeri: Sari Valppu, puh. 044 703 1145, sari.valppu@ouka.fi • Tuottaja: Minna Vänskä, puh. 050 310 3129, minna.vanska@otavamedia.fi • Graafinen suunnittelu: Päivi Rücker, puh. 040 518 6655, paivi.rucker@otavamedia.fi • Toimituskunta 5/11: Sirkka Keränen, Sari Valppu, Satu Tähtinen, Minna Parkkila, Terttu Mikkola, Juha Alatalo, Satu Fränti, Seppo Kulusjärvi ja Sirpa Tarkkinen. Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Lehti 6/11 ilmestyy viikolla 50. Ilmoitusvaraukset 4.11. mennessä. Valmis aineisto tuottajalle 18.11. mennessä. • Paino: Erweko Painotuote Oy • Paperi: MultiArt Silk, 100 g. Lehti ilmestyy myös pdf-verkkojulkaisuna Akkunassa sekä osoitteessa www.oulu.fi/uusioulu/lehdet. • Kannen kuva: Juha Sarkkinen ja Minna Vänskä • Kuvassa: Älypuhelimet ovat mukana Metsokankaan koulun opetuksessa. Kännykkäkuvassa hymyilevät Aurinkoluokan opettajat Sanna Peltomäki ja Sari Koskenkari.

Sisältö 5/2011 hAllitsetko VirtuAAlisen työpöytäsi?

teema 4D-oulu, ”edelläkävijyys” Toimivia työkaluja moderneille tietotyöläisille

työKalupaKKi Oulu sai sosiaalisen median suositukset työntekijöille

17-19

työpäiVä Aurinkoluokassa yksilöt huomioidaan

Kuva JuHA SArkkinen

Sirkka Keränen viestintäjohtaja

pääkirjoitus

esimiehenä Palvelupäällikkö kuuntelee henkilöstöä

kolumni Muuttuako pitäisi?

PATIO - vaikuta verkkoyhteisössä

kahavilla Vapaa-aika vierähtää motocross-radoilla

jyrkin sanoin Ryhtyäkö pomon kaveriksi fb:ssä?

kierrätellen & vinkki Eväsrasia-asiaa

sivistystiimi työn touhussa Työ etenee, mutta paljon on vielä tehtävää

uusi Oulu Uusia nimiä teille ja kaduille

kahvihuoneita

hra kraak sähköisellä työpöydällä

ilmoitustaulu Syksyn lehtiä

PYÖrre 5/2011

atkuva tietoteknisten sovellusten opettelu voi toisinaan tuntua ahdistavilta. Uusien käytäntöjen omaksuminen voi viedä enemmän energiaa kuin tekeminen vanhalla tutulla tavalla. Yleensä pieni vaivannäkö kuitenkin palkitsee ja uudet toimintatavat tuovat helpotusta työhön. Me Oulun kaupungin työntekijät olemme etuoikeutetussa asemassa, sillä parempien käytäntöjen eteen tehdään jatkuvasti paljon työtä. Kaupunki on edelläkävijä uusien työkalujen kehittämisessä ja käyttöönotossa. Käyttäjät on otettu tiiviisti mukaan ideoimaan ja testaamaan palveluja, jotta työkaluista saataisiin tarkoituksenmukaisia ja helppokäyttöisiä. Työkalut helpottavat arkityötämme ja tuovat siihen joustoa esimerkiksi parantamalla etätyömahdollisuuksia. Ne tuovat uusia tapoja vuorovaikutukseen ja kuntalaisten palvelemiseen. Toisin kuin joissakin kunnissa, Oulussa työntekijöitä kannustetaan sosiaalisen median käyttöön – onhan se muutenkin luonnollinen tapa verkostoitua tänä päivänä. Me kaikki saamme pian käyttöömme Akkuna Plussan, jonka myötä eri sovellusten käyttö helpottuu. Tarjolla on jo laaja skaala erilaisia arkityötämme helpottavia työkaluja. Joko sinä osaat hyödyntää niitä omassa työssäsi?

4-8

4D-Oulu

Astetta kirkkaampi Akkuna

tekstit Heini Santos kuvat shutterstock

Akkuna Plus on paljon muutakin kuin vain yksisuuntainen intranetti.

ulu10:n työntekijät ottivat testikäyttöön jo pitkään kehitteillä olleen sähköisen työpöydän nimeltä Akkuna Plus. Tulevaisuudessa saman osoitteen alle halutaan tuoda kaikki viestintä ja sähköiset työkalut koko uuden Oulun henkilöstölle. Nykyistä Akkunaa laajempi ja monipuolisempi intranet-palvelu monipuolistaa viestintää muun muassa sosiaalisen median suuntaan ja parantaa tiedon löytymistä ja hyödyntämistä. Sen kautta voi hoitaa sähköistä asiointia, kuten käsitellä kuntalaisilta tulleita hakemuksia. Akkuna Plus helpottaa jatkossa myös etätyön tekoa. Oulu10:n asiakaspalvelukeskuksen työntekijät testaavat, miten Akkuna Plus palvelee heidän päivittäisiä työrutiinejaan, asiakaspalveluaan ja keskinäistä tiedonjakamistaan. Kaikkien käyttöön tärkeimpiä palveluja kaavaillaan ensi vuoden loppuun mennessä, kehitystyö jatkuu toki siitäkin eteenpäin. Yksi toive on sisällyttää

palveluun monipuolinen hakukone, jolla voi juuri hänelle tärkeät sisällöt ja työkalut, projektehokkaasti hakea Oulun kaupungin sisäisessä tipäällikkö ja verkkotoimittaja Peipa Mäki selkäytössä olevaa tietoa. ventää kehitysprosessia. – Uskotteko, että jopa simppeliltä näyttävän kirpputori-palvelun tai tiedotepalstan suunnitSujuvuutta työrutiineihin Akkunan laajentamista sähköiseksi työpöydäksi telu voi viedä paljon työtunteja, koska niiden alettiin suunnitella jo viisi vuotta sitten, kun taakse rakennetaan suuri määrä toimintalogiikhuomattiin, että intranetin kautta voisi tarjota kaa, Mäki jatkaa. henkilöstölle yksisuuntaisen informatiivisen sisällön lisäksi myös arjen työtä tukevia pal- Personoituja palveluita veluita. Haasteita kehitystyössä on piisannut. Vastaavia palveluita on jo olemassa yrityksissä ja suuriin kuntiinkin rakenteilla, mutta Oulussa on panostettu erityisesti personointiin. – Haluamme tarjota yksittäiselle työntekijälle personoituja palveluja ja työkaluja, joiden avulla hän voi itse aktiivisesti viestiä ja hoitaa työrutiinejaan tehokkaasti. Ei siis vain yksi– Viimeiset kolme vuotta olemme selvittä- suuntaista intranettiä, johon on lisätty erilaisia neet vastauksia erilaisiin teknisiin ja toiminnal- härpäkkeitä, Mäki naurahtaa. lisiin kysymyksiin. Kuten miten käyttäjät tunProjektin rinnalla myös kaupungin julkinistetaan palveluun? Kuinka eri paikoissa ja ver- set verkkosivut ovat käyneet läpi uudistuksen. koissa sijaitsevaa tietoa voisi löytää ja yhdistellä? Uusi uljas ouka.fi-sivusto avataan lähikuuJa miten käyttäjälle voidaan tarjota ensisijaisesti kausien aikana.

”Akkuna Plus helpottaa jatkossa myös etätyön tekoa.”

Fakta:

Syyskuussa järjestettyyn kansalliseen etätyöpäivään osallistui yli 10 000 suomalaista. Tempaukselle perustetun sivuston mukaan päivän aikana säästettiin yhteensä 386 555 kilometriä työmatkoissa, 8 286 tuntia matkustusajassa ja 50 565 kiloa hiilidioksidipäästöissä.

Mikä ihmeen 4D? Tämän lehden teema on "4D-Oulu, edelläkävijyys". 4D on eräänlainen työnimi teemalle, jolla halutaan tuoda esiin Oulun edelläkävijyyttä: uusimman teknologian osaamista, uuden kehittämistä ja eteenpäin pyrkimistä. Kun olet lukenut seuraavien sivujen jutut aina sivulle 8 asti, voit päättää, oletko samaa mieltä. Ja löytyyhän sitä oululaista edelläkävijyyttä toki myös lehden muista jutuista!

Tarvetta videoneuvottelulle? Kipaise Oulu10:n neuvotteluhuoneeseen numero 156.

Jo puolet suomalaisista avaa kannettavansa junissa, hotelleissa, kahviloissa ja asiakkaidensa tiloissa. Mitä hyötyä etätyöstä on?

onet etätyötä tekevät kokevat pystyvänsä keskittymään pidempään ja olevansa tehokkaampia kuin työpisteeseen sidottuna. Hälinä ja keskeytykset vähenevät, ja työmatkojen jäädessä pois säästyy aikaa, rahaa ja ympäristöä. Työnantajan näkökulmasta etätyön tulisi olla säännöllistä ja toistuvaa, jolloin toimitilatarpeet ja niistä johtuvat kustannukset vähenevät. – Etätyö voi toimia myös rekrytointivälineenä. Asiantuntijoita voidaan palkata asuinpaikasta riippumatta ja esimerkiksi liikuntarajoitteiset henkilöt asettuvat samalle viivalle muiden työtekijöiden kanssa, huomauttaa erikoistutkija Seppo Tuomivaara Työterveyslaitokselta. Selkeät säännöt Uuden Oulun kaltaisessa muutostilanteessa voisi Tuomivaaran mukaan vaikka

perustaa työryhmän miettimään etätyön hyödyntämistä. – Tavanomaisesti etätyötä tekevät johtajat ja asiantuntijat, joten pohdinnan voisi aloittaa siitä ryhmästä, joka perinteisesti tekee vähemmän etätyötä. Kun etätyöhön sopivat tehtävät on kartoitettu, tarvitaan välineet eli kannettavia ja hyvät verkkoyhteydet sekä selkeät yhteiset säännöt, hän toteaa. Tulevaisuudessa kotityöskentelyn lisäämiseen on potentiaalia. Esimerkiksi Alankomaissa 35 prosenttia ihmisistä tekee töitä kotona, kun Suomessa vastaava luku on 15 prosenttia. – On vaikea sanoa vähentääkö etätyö liikkumisen tarvetta, vai liikkuvatko ihmiset entistä enemmän vapautuessaan paikan kahleista, Tuomivaara pohtii.

PYÖRRE 5/2011

Etätyön monta plussaa

”Kympissä” voi järjestää näppärästi tasokkaan videoneuvottelun. Nopealla internet-yhteydellä varustettuun neuvotteluhuoneeseen sopii mukavasti noin 15 osallistujaa. Moderniin videoneuvottelulaitteistoon kuuluu kaksi näyttöä, joista toisessa voidaan tarkastella ja työstää yhteisesti esimerkiksi dokumentteja, ja toisen kautta välittyy videoyhteys vastapuoleen. – Videoneuvottelumahdollisuutta käytetään päivittäin. Käyttö on ainakin toistaiseksi maksutonta, ja toivommekin että hallintokunnat hyödyntäisivät tätä erinomaista laitteistoa täysin rinnoin, sanoo Oulu10:n asiakaspalvelupäällikkö Jari Partanen. Kokoustilan voi varata Oulu10palveluiden kautta numerosta (08) 558 558 00.

4D-Oulu

moDerni tietotyöläinen ei hAikAile työpisteelle oulun kaupungin roolia edistyneenä tietotekniikan hyödyntäjänä pönkittää vaikuttava arsenaali erilaisia sähköisiä työkaluja. oikein käytettynä ne tehostavat työntekoa ja ylläpitävät kestävän kehityksen mukaisia työtapoja.

iippuvuus omasta työpisteestä on viime vuosina vähentynyt. Etätyönä voidaan pitää jo sitä, että käy naapurihuoneessa tai neuvottelussa ja työskentelee sieltä käsin. Usein etätyöhön liittyy kuitenkin kiinteästi erilaiset sähköiset työkalut, jotka vähentävät matkustelun tarvetta. Monessa hallintokunnassa sähköisten työkalujen käyttö on osa päivittäistä rutiinia.

"Vapauden oikeastaan ymmärtää vasta sitten, kun käy paikassa, jossa samanlaista mahdollisuutta ei ole." – Oulun kaupungilla on monilla työtapana kulkea läppäri mukanaan ja tehdä töitä siellä missä milloinkin on. Vapauden oikeastaan ymmärtää vasta sitten, kun käy paikassa, jossa samanlaista mahdollisuutta ei ole, miettii Oulun Tietotekniikan palvelujohtaja Ilkka Haataja. tuotekehitykSen SyMBiooSi OTT on suurin Oulun kaupungin tietoteknisten palveluiden tuottaja. Tavoitteellista työtä on tehty vuosikausia, minkä Haatajakin huomasi kolme vuotta sitten taloon tullessaan. OTT:n vastuulla on myös ylläpitää näppituntumaa siitä, mihin teknologia on menossa ja miten sitä voidaan käyttää hyväksi. – Etenemme tuotekehittelyssä asiakkaan ehdoilla, ja moni tuotteistamme on kehittynyt pitkällä aikavälillä nykyiseen muotoonsa. Täällä vallitsee hyvä ICT-ammattilaisten ja loppukäyttäjien symbioosi, Haataja kuvailee.

öi Sähk

OTT:n palveluluettelo hintoineen ja palvelukuvauksineen löytyy Akkunasta: Palvelut > Oulun Tietotekniikka > Palveluluettelo.

siä

Työkaluja moneen tarpeeseen

Virtuaalityöasema Virtuaalinen työasema tarkoittaa sitä, että työpöydältä tuttu näkymä asetuksineen voidaan avata paikasta riippumatta ja erilaisia päätelaitteita käyttäen: perinteisellä PC:llä, äänettömällä ja virtaa säästävällä ohutpäätteellä, tablet-PC:llä tai Mac-työasemalla. Virtu-

aalityöpöytä sopii kenelle tahansa, ja tulevaisuudessa se voi jopa korvata perinteisen työaseman. – Hanke lähti liikkeelle, kun mietimme miten uuden Oulun kuntien työntekijät voisivat siirtyä käyttämään Oulun järjestelmiä, mutta tarvittaessa käyttää myös vanhan kunnan järjestelmiä kätevästi, Haataja kertoo.

Suurin ero nykykäytäntöön on, että virtuaalisesta työpöydästä pitää kirjautua ulos päivän päätteeksi. Muuten käyttökokemus on lähes täysin verrattava perinteiseen työasemaan. – Kesän testijakson lopuksi testikäyttäjät kyselivät, että eikö tätä saisi jatkaa, Haataja myhäilee lupaavan projektin tiimoilta.

OCS-VIESTINTÄ JA LIVE MEETING Office Communicator Service (OCS) on pikakeskustelupalvelu, joka voidaan liittää osaksi Outlookia. Kun työkavereiden saatavuustiedot ovat näkyvillä, keskustelun aloittaminen on helppoa ja toimii joskus jopa näppärämmin kuin puhelun soittaminen. Palvelu on erittäin suo-

sittu nykyisten kuuden sadan käyttäjänsä joukossa. OTT:n tavoite on integroida OCS maksutta Outlookiin, jolloin se olisi tasapuolisesti kaikkien saatavilla. Toistaiseksi käytössä on vielä käyttäjäkohtainen kuukausimaksu. Live Meeting puolestaan mahdollistaa neuvottelut esimerkiksi silloin, kun asianosaiset ovat kaupungin sisällä useassa eri paikassa. Ääni ja materiaalit kulkevat säh-

köisesti, ja tarvittaessa keskusteluun voi liittää myös web-kameran. Esimerkiksi Oulun Energia ja OTT käyttävät Live Meetingiä aktiivisesti. Palvelut vähentävät matkustamisen tarvetta, ja niissä käytäviin keskusteluihin voi kutsua mukaan myös Oulun kaupungin ulkopuolisia tahoja.

Sähköpostipalvelut Sähköposti on perinteinen ja laajimmin käytetty sähköinen työkalu, joka tilataan lähes automaattisesti jokaiselle uudelle työntekijälle. Outlook ei ole yksin sähköposti, vaan siihen kuuluvat myös

ajanhallinnan apuvälineet, kalenteri ja tehtävälista. Esimerkiksi yhteisessä käytössä olevalle neuvotteluhuoneelle voi perustaa resurssikalenterin, josta huoneen voi varata käyttöönsä. Sähköpostipalvelut on toteutettu Microsoft Exchange Server 2010 -teknologialla, jonka sydän toimii OTT:n data-

keskuksessa. Sitä voi käyttää perinteisen ohjelman lisäksi Webmaililla tai älypuhelimella. Sähköposti hinnoitellaan kuukausimaksuna per työntekijä ja tarjolla on kolme eri palveluluokkaa.

Muut etä- ja ryhmätyöpalvelut Hallintokunnat voivat tilata OTT:ltä sähköisiä työtiloja, joihin voidaan tarvittaessa antaa pääsy myös yhteistyökumppaneille. – Esimerkiksi Uusi Oulu -projektissa ICT-ryhmällä on oma tila Ottilassa, jonne tallennetaan kaikki projektin tiimoilta valmistuva materiaali. Siten tuorein tieto on yhdessä paikassa kaikkien saatavilla, Haataja kertoo.

SafeMove-liikkuvuudenhallintapalvelun avulla kaupungin työntekijä voi muodostaa tietoturvallisen suojatun yhteyden kannettavasta työasemastaan ouka-verkkoon. OTTrix-palvelu on joustava ja tietoturvallinen tapa käyttää kaupungin sovellusohjelmia Internet-yhteyden kautta. Palvelun avulla etäkäyttöön ovat saatavina muun muassa Outlook-sähköposti, MS Office -toimisto-ohjelmat, Intranet Akkuna, etäyhteys omaan työkoneeseen ja monet hallintokuntakohtaiset sovellus-

ohjelmat. Myös OTT:n tallennusjärjestelmissä sijaitsevat Omat tiedostot ovat käytettävissä. EduAkkuna-palvelun avulla myös opetusverkon käyttäjät voivat käyttää Akkunan palveluita. Microsoft Universal Access Gateway -teknologialla toteutettua palvelua voi käyttää Internetin kautta millä tahansa työasemalla, vaikka kotikoneella. PYÖRRE 5/2011

OTT:n palvelut ovat periaatteessa kaikkien kaupungin työntekijöiden käytettävissä ja kaikille yksiköille tilattavissa. Peruspalvelut tuotetaan kaikille ja lisäpalveluiden käyttöönotosta päättävät hallintokunnat. Suurin osa palveluista voidaan tilata OTT:n e-asiointijärjestelmän kautta. OTT:n verkkosivuilla on nähtävillä myös palveluluettelo, joka sisältää kaikkien palveluiden tarkat hinnat ja kuvaukset.

4D-Oulu

Matkat maksuun M2:lla

apua liikkuvaan työhön ja rauhaa avokonttoriin

►

Työskentelen avokonttorissa liikuntavirastossa noin 20 kollegani kanssa. Liikun paljon tehdessäni yhteistyötä eri hallintokuntien kanssa muun muassa kaupunkisuunnittelun projektien parissa. Muutoinkin olen mukana monessa sisäisessä ja poikkihallinnollisessa projektissa ja ilman Ottilaa, WSStyöalustaa, olisin koko ajan pulassa. Suuret kartat ja raportit vievät paljon tal-

lennustilaa. Ilman Ottilaa koneeni ja sähköpostini olisivat aivan tukossa. OCS-palvelun käyttö edistää avokonttorin rauhaa. Kommunikoin päivän mittaan konttorin sisällä ja kaupungin muihinkin yksiköihin pikaviesteillä, jopa moneen suuntaan yhtä aikaa. Outlook-kalenterini jaan, jotta eri puolilla kaupunkia työskentelevät ihmiset pystyvät ottamaan aikatauluni huomioon palaverien sopimisessa.

Mervi Uusimäki liikuntasuunnittelija

irti työpisteestä ja ketteryyttä konsultointiin

►

Toimenkuvani mukaisesti vastaan kehittämistoiminnasta, hankkeista ja esimerkiksi ulkopuolisesta rahoituksesta ja siksi kiiruhdan palaverista toiseen. Kokousten välissä katson OTTrixin avulla sähköpostini ja haen tarpeelliset dokumentit suoraan Omat tiedostot -kansiostani, olin sitten missä tahansa. Nuorisoasiainkeskuksella on työntekijöitä monessa eri paikassa, ja käytämme siksi OCSpalvelua erittäin paljon. Sen avulla on helppoa kysyä nopeasti jotain pientäkin asiaa. Olen kon-

sultoinut sen avulla myös esimerkiksi tietohallinnon asiantuntijaa. Nuorisotoimi oli mukana pilotoimassa virtuaalityöpöytää, ja se olikin varsin sutjakas. Tehokkuus lisääntyy, kun kaikki työaika on hyötykäytössä. Tarvittaessa voin vielä illallakin viimeistellä asioita tai valmistautua seuraavaan päivään kotoa käsin.

Jarmo Laitinen nuorisoasiainkeskuksen suunnittelupäällikkö

Työtilanteen tarkistamista ja ajan säästöä

kuva DAliA cHikFA

►

Työskentelen vakituisena tulkkina Pohjois-Suomen Tulkkipalvelussa ja matkustan tulkkaustehtäviin eri puolille Pohjois-Suomea ainakin kerran tai kaksi viikossa. Hoidan sähköpostiliikenteeni Outlookin kautta, mutta kalenterina muiden tulkkien tavoin

Fikrat Chikfa tulkki

käytän WebTimmi-varausjärjestelmää. WebTimmistä voin katsella seuraavien yhdeksän päivän työtilannettani sekä tehdä tiedusteluja siihen liittyen. Sitä voi käyttää netin välityksellä mistä tahansa, mikä on mukava lisä esimerkiksi silloin, jos paperit sattuvat jäämän autoon. M-matkahallintaohjelma on alun totuttelun jälkeen osoittautunut hyväksi. Ajan säästö on huomattava, kun paperinpyörittelyn sijaan liitteet kulkeutuvat hyväksyttäväksi sähköisesti.

Pohjois-Suomen tulkkipalvelussa on käytetty kesäkuusta asti M2-matkahallintaohjelmaa. ohjelma nopeuttaa matkalaskujen käsittelyä, sillä matkasuunnitelman voi lähettää hyväksyttäväksi jo ennen matkaa. reissun jälkeen kuitit skannataan ja liitetään hakemukseen. – Meillä on muutaman kuukausipalkkaisen tulkin lisäksi kuutisenkymmentä freelance-tulkkia, joiden matkalaskut minä hoidan. M2 helpottaa työtäni, sillä ennen jouduin syöttämään kaikki tiedot manuaalisesti palkkalaskelmaan excel-taulukon avulla, kertoo matkasihteeri ja asiakirjatarkastaja sisko Korkiakoski. korkiakoski on ollut mukana opastamassa työsuhteessa olevia tulkkeja ohjelman käytössä, ja hän kertoo sen sujuneen hyvin. Hämmennystä on aiheuttanut ainoastaan se, että ennen palkan yhteydessä maksetut kuluveloitukset ja matkalaskut pompsahtavatkin nyt tilille hyväksyntää seuraavan viikon perjantaina. – ohjelma on yksiselitteinen ja sen oppii äkkiä. laskun tila, esimerkiksi kesken, hyväksytty tai valmis, on selkeästi hahmotettavissa ja sen voi koska tahansa käydä katsomassa, hän selventää.

M2:n käyttöön siirrytään kaikissa hallintokunnissa vuoden loppuun mennessä.

Esimiehenä teksti leilA uotilA kuva JuHA SArkkinen

"On haastavaa varmistaa, että koko henkilöstö pääsee vaikuttamaan asioihin."

Byströmin talossa käy kuhina, kun keskitetyt nuorten palvelut aloittavat yhteistä arkeaan. ”Monien käytäntöjen muuttuessa on tärkeää, että koko henkilöstö pääsee vaikuttamaan”, sanoo nuorisoasiainkeskuksen palvelupäällikkö anneli Koistinen.

yströmin nuorten palveluissa neuvoa hakevan nuoren asiat saadaan nopeasti eteenpäin. Lokakuun alusta lähtien Byströmin talossa on työskennellyt niin nuorisoasiainkeskuksen, sosiaalija terveystoimen, TE-toimiston kuin kolmannen sektorin toimijoitakin. Keskittämisen edut tulevat esille, kun nuori tarvitsee monen alan ohjausta. − Asiat loksahtavat paikoilleen kevyemmin, kun työntekijät voivat nopeasti konsultoida toisen alueen asiantuntijaa. Vältymme nuoren juoksuttamiselta paikasta toiseen, Koistinen iloitsee. Nuorisoasiainkeskuksessa on viime aikoina tapahtunut muitakin suuria muutoksia. Uuden Oulun liitoskuntien

toimintamalleja on sovitettu yhteen ja nuorten työpajakeskuksen hankesuunnitelmat etenevät. − On haastavaa varmistaa, että koko henkilöstö pääsee vaikuttamaan asioihin ja olemaan mukana muutosten edetessä. Tehokas tiedonvälitys ja jokaisen kuulluksi tuleminen on tärkeää, Koistinen painottaa. – Joudumme tekemään kompromisseja ja kaikki asiat eivät aina miellytä kaikkia. Osalliset kuitenkin sopeutuvat tilanteeseen helpommin silloin, kun tietävät miksi kyseiseen ratkaisuun on päädytty. MuutoS on jatkuvaa Alati muuttuva tekijä nuorten parissa toimiessa on kehittyvä verkkoympäristö. Nettiyhteisöissä toimiminen vaatii aikaa, mutta Koistinen painottaa, että henkilökohtaisesta ohjauksesta ei haluta ottaa liikaa pois. − Osa nuorista käyttää sosiaalisen median kanavia, mutta myös ”kasvokkaista” tiedottamista, neuvontaa ja ohjausta tarvitaan. Henkilökunnalle järjestetään aika ajoin sosiaalisen median koulutusta ja sen käyttöön on annettu ohjeistusta. Nuorten tietoja neuvontakeskus Napissa verkossa tehtävä työ on yksi osa toimintaa ja lisäksi suunnitteilla on verkossa toimiva kohdennettu nuorisotyöntekijä, Koistinen kertoo. Nuorisoasiainkeskuksella on myös Facebook-ryhmiä, ja verkkonuorisotyön avulla nuoret ympäri Suomen voivat keskustella nuorisotyöntekijän kanssa virtuaalitilassa.

Palvelupäällikkö Anneli Koistinen luotsaa työntekijöitään Byströmin talossa – myös muutosten keskellä.

PYÖrre 5/2011

kAikkien kuuleminen on ykkösAsiA

Työkalupakki

Sosiaalinen media kuuluu sähköpostin, hakutoimintojen ja verkkouutisten ohella neljän suosituimman verkkoaktiviteetin joukkoon. Somea ovat esimerkiksi Facebook, Youtube ja erilaiset keskustelupalstat.

hAllitsetko someliAAt käytöstAVAt? teksti Heini SAntoS kuva SHutterStock

Sosiaalinen media, tuttavallisemmin some, pursuaa joustavia ja nopeita työkaluja myös työhön. Yksinkertaisen kuoren alle kätkeytyy kuitenkin kommervenkki jos toinenkin. oulun kaupunki kokosi henkilöstölleen yhteiset suositukset somessa luovimiseen.

tai ketkä kirjoittavat vaikka nimellä ”Oulun kaupunki” tai ”Liikuntaviraston tiedottaja”. Palautetta somessa satelee varmasti niin hyvässä kuin pahassa. On oltava valmis vastaamaan nopeasti, noudatettava hyviä tapoja ja vältettävä provosoivia tilanteita. Erityistä varovaisuutta vaaditaan ulkopuolisten ylläpitämissä kanavissa, kuten Facebookissa, Youtubessa tai Twitterissä, ja liSäarvoa SoMeSta – On tärkeää suunnitella, miksi someen niitä on käytettävä työvälineenä harkiten. mennään, mitä siellä tehdään ja mitä lisäar- Ennen käytön aloittamista on tärkeää perehvoa se tuottaa. Muun muassa opetustoimessa tyä palvelun tietoturvaohjeisiin. Huomaasitä on käytetty jo pitkään tehokkaasti oppi- mattaan voi esimerkiksi menettää tekijänoikeudet valokuvaan. misen tukena, Mäki korostaa. Kaupungin some-suosituksissa kehoMäki tähdentää, että some on hyvä tuki tetaan tekemään kirjallinen suunnitelma, arjen työssä, mutta se ei koskaan korvaa kaujohon kuuluu esimerkiksi kohderyhmän kar- pungin virallisia viestintäkanavia. ParhaimOmaOulu-kuntalaisportaalin myötä toittaminen ja riskianalyysi. Ylläpitovastuu- millaan somessa verkostoidutaan, inspiOulu oli ensimmäinen julkishallinnon taho, seen pitää nimetä henkilö sijaisineen, sillä roidutaan, jaetaan kokemuksia ja osaamista, joka tarjosi kuntalaisille omia some-palve- some ei nuku edes kesälomalla. Osallistu- ratkaistaan ongelmia ja yhdistetään voimaluja. Tällä hetkellä käytössä on myös sähköi- jalle on hyvä luoda kasvot kertomalla kuka varoja. Jopa matkustamisen tarve vähenee. un tarve ohjeistukselle huomattiin, kasattiin asiasta kiinnostuneista ihmisistä työryhmä ideoimaan, miten somea voi hyödyntää työssä. Lopulta kokosimme intranet-päätoimittaja Satu Tähtisen kanssa ideoinnin tulokset yhteen, ja täytyy sanoa, että lopputulos on todella onnistunut, kehaisee projektipäällikkö ja verkkotoimittaja Peipa Mäki.

siä työtiloja, blogeja ja pikaviestimiä. Yhteisöportaalit kuten PATIO-käyttäjäfoorumi ja Netari-nuorisotyösivusto hyödyntävät sometyökaluja testaamisessa ja arkityön tukemisessa. Uudistuksen alla olevat kaupungin verkkosivut ja intranet saavat nekin höystettä monenmoisista some-mausteista.

"Oletko valmis vastaamaan nopeasti ja välttämään provosoivia tilanteita?"

Muista nämä:

• työaikana ja työnantajan laitteita käyttäessäsi edustat työnantajaa.

• käytä yleiskieltä – virkakieli ei sovi sosiaaliseen mediaan.

• • Vapaa-ajalla edustat itseäsi, mutta lojaliteettivelvollisuutesi työnantajaasi kohtaan säilyy. • • ennakoi tilanteet, valmistaudu vastaamaan nopeasti ja jopa kipeisiin asioihin.

Varmista valokuvien ja muun materiaalin käyttö- ja tekijänoikeudet. Seuraa osallistumisen vaikuttavuutta ja raportoi tuloksista esimiehillesi, työyhteisöllesi, sidosryhmille ja asiakkaille.

Akkunan Some-työtilaan kootaan erilaisia toimintatapoja sosiaalisessa mediassa luovimiseen sekä sitä koskevia käytäntöjä ja tarkempia ohjeistuksia: Viestintä > Verkkoviestintäpalvelut > Sosiaalinen media.

patio – työkAlu, JollA Voit VAikuttAA kuinka voidaan olla varmoja, että uuteen ouluun kaavaillut parhaat toimintatavat ovat parhaita myös käytännössä? Verkkoyhteisö PAtiolla testikäyttäjät kertovat mielipiteensä, mikä auttaa palveluiden ”tuotekehityksessä”. teksti MinnA VÄnSkÄ kuva SHutterStock

uden Oulun rakentamisen myötä erilaiset työryhmät ovat etsineet yhteistä linjaa ja keränneet liitoskunnista parhaita toimintatapoja. PATIOlla kuntalaiset ja palveluiden suunnittelijat ja tuottajat saadaan keskustelemaan ikään kuin saman pöydän ääreen. Mitä uutta PATIO tuo palveluiden suunnitteluun ja tuottamiseen, koordinaattori Yrjö Nikunlassi? – Johtuneeko olosuhteista vai mistä, mutta perinteisesti päätöksenteko on ollut varsin ylhäältä johdettua, vaikutusmahdollisuuksia on ollut vähän. PATIOlla keskustellaan tulevista palveluista ja niitä arvioidaan usein jo ideointivaiheessa. ”Saman pöydän ääressä” voidaan vaihtaa kokemuksia myös ennen palvelun varsinaista jalkauttamista.

PATIOlla myös tiedonkulku paranee, sillä kaikki tieto on välittömästi kaikkien keskusteluihin osallistuvien saatavilla ja palveluiden kehittäjät voivat reagoida ongelmiin nopeasti. – Sujuvamman tiedonkulun avulla on muutostakin helpompi hallita, Nikunlassi hoksauttaa.

ESKO – ehkäisevän työn toimintamalli Järjestöposti – projekti, jossa kehitetään vammais- ja kansanterveysjärjestöjen tiedottamista Lisätietoja Yrjö Nikunlassilta. www.patiolla.ﬁ

Mikä paTiO? PAtio kehitettiin ja otettiin käyttöön oulun kaupungin hallinnoimassa eAkr-rahoitteisessa tulevaisuuden palveluyhteiskunta -hankkeessa, joka päättyi 30.6.2011. Heinäkuun alusta alkaen PAtiopalvelun tuottamisesta on vastannut oullabs. oullabs on oulun alueen livinglab-toimintaa koordinoiva yhteistoimintaorganisaatio, jonka toiminnassa ovat kaupungin ohella mukana tärkeimmät oulun alueen tutkimuslaitokset, julkiset toimijat ja yritykset ict-toimialalta.

työntekijän ääni kuuluviin – On tärkeää, että että PATIOn keskusteluihin saadaan mukaan myös työntekijöitä. PATIO on vapaa foorumi, jossa työntekijällä on mahdollisuus tuoda esiin omia mielipiteitä työnantajan ratkaisuista ja esittää kehittämisideoita. Osallistuminen on ilmaista eikä se velvoita mihinkään, Nikunlassi kertoo.. Nikunlassi näkee, että PATIOn valttikortti työntekijälle on eräänlainen etupainotteisuus. PATIO avaa työntekijälle mahdollisuuden kuulla uusista, kehittävistä palveluista ensimmäisten joukossa. – Foorumissa työntekijällä on todellisia vaikutusmahdollisuuksia, sillä siellä on menossa myös projekteja, joilla kehitetään kaupungin sisäisiä prosesseja.

Miksi rekisteröityä paTiON testikäyttäjäksi? PAtion testikäyttäjäksi kannattaa rekisteröityä, sillä kaupungin palvelujen rinnalla PAtiolla testataan jatkuvasti uusia oulun seudun yrityksissä kehitettyjä tuotteita ja palveluita. PAtiolla pääset ensimmäisten joukossa kertomaan mielipiteesi kehitteillä olevista tuotteista, jotka tulevat kauppojen hyllylle vasta tulevaisuudessa.

PYÖrre 5/2011

tuloSSa olevia Projekteja: Daisy – päivähoidon mobiilikirjaus

Jyrkin sanoin Henkilökohtaisena viihdykkeenä Facebook ei sovi työajalle, mutta joskus sen käyttö voi olla perusteltua työtehtävien hoidon kannalta.

tykkää, jaa & kommentoi maalaisjärjellä teksti Heini SAntoS kuva SHutterStock

ulun kaupungilla on oma sivu Facebookissa, ja esimerkiksi sen päivittäminen kuuluu luonnollisesti siitä vastuussa olevien henkilöiden työtehtäviin. Eri hallintokunnat käyttävät Facebook-sivujaan uudenlaisena viestintäkanavana, jolla voidaan tuottaa lisäarvoa juuri heidän kohderyhmilleen. – Toki kannattaa käyttää niitä medioita, joilla saavutetaan vaikuttavuutta toimintaan kustannustehokkaasti. Jos Facebook täyttää nämä edellytykset, niin miksi sitä ei voisi käyttää, pohtii palvelussuhdepäällikkö Jyrki Ojala. lojaliteetti ja SalaSSaPitovelvolliSuuS Työtehtävien osalta Facebookiin ladattavan sisällön tulee täyttää kaupungin viestinnältä normaalistikin vaadittava laatutaso. Jos taas on kyse vapaa-ajalla tapahtuvasta kirjoittelusta, tulee muistaa niin työelämän kuin yleisen hyvän käyttäytymisenkin pelisäännöt. Juridisesti katsoen työntekijällä on lojaliteettivelvolli-

Miten osittaista hoitovapaata voi saada? osittaista hoitovapaata voi saada oman lapsen tai muun samassa taloudessa vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi siihen saakka, kun perusopetuksessa olevan lapsen toinen lukuvuosi päättyy. Joissakin tilanteissa on mahdollista saada pidempäänkin. työntekijän on pitänyt olla saman työnantajan palveluksessa vähintään puoli vuotta vii-

meksi kuluneen 12 kuukauden aikana. työnantaja ja työntekijä sopivat osittaisesta hoitovapaasta ja sen yksityiskohtaisista järjestelyistä haluamallaan tavalla. työnantaja voi kieltäytyä sopimasta vapaasta tai antamasta sitä vain, jos vapaasta aiheutuu työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa, jota ei voida välttää kohtuullisilla työn järjestelyillä. työnantajan on esi-

suus eli ihan mitä tahansa ei voi kirjoittaa työnantajasta. Lisäksi kuntapuolella on huomioitava myös mahdolliset salassapitovelvollisuudet. – On vaikea uskoa kenenkään haluavan työpaikan kahvipöytäkeskusteluissa jakamiaan ajatuksia Facebookkiin – varsinkaan jonkun toisen vieminä. Netissä kerran kirjoitettu jää elämään ja sen ottaminen pois ei ole helppoa, ellei jopa mahdotonta. Kannattaa aina harkita, voiko sanojensa takana seistä myös seuraavana päivänä, Ojala neuvoo.

"Kannattaako Facebookissa olla pomon kaveri?" Entäpä vastaus ikuisuuskysymykseen siitä, kannattaako Facebookissa olla pomon kaveri? – On hyvä, että ihmisillä on muutakin sosiaalista elämää kuin työpaikka, ja kaverihan voi olla kuka tahansa. Tässäkin tilanteessa kannattaa käyttää maalaisjärkeä, Ojala toteaa.

tettävä työntekijälle selvitys kieltäytymisensä perusteena olevista seikoista. Jos työntekijällä on oikeus osittaiseen hoitovapaaseen, mutta sen yksityiskohtaisista järjestelyistä ei voida sopia, on hänelle annettava osittaista hoitovapaata yksi jakso kalenterivuodessa. Vapaan pituus ja sen ajankohta määräytyvät työntekijän esityksen mukaan. osittai-

nen hoitovapaa annetaan tällöin lyhentämällä vuorokautinen työaika kuudeksi tunniksi. lyhennetyn työajan tulee olla yhdenjaksoinen lepotaukoja lukuun ottamatta. Jos työaika on järjestetty keskimääräiseksi, se tulee lyhentää keskimäärin 30 tunniksi viikossa. tällöin työajan lyhentäminen voi tapahtua antamalla vapaaksi kokonaisia työpäiviä.

Lähetä kinkkiset työsuhdeasiakysymykset palvelussuhdepäällikkö Jyrki Ojalalle: jyrki.ojala@ouka.ﬁ tai osoitteeseen Kaupungintalo, PL 1, 90015 Oulun kaupunki.

saanko esitellä:

siVistys- JA kulttuurityöryhmä, tuttAVAllisemmin

Sivistys- ja kulttuurityöryhmä on yksi uutta oulua valmistelevista työryhmistä. Pyörre esitti kysymyksiä työryhmän sihteeri ja projektikoordinaattori timo Kettuselle. teksti MinnA VÄnSkÄ

2. keitä SiviStyStiiMiin kuuluu? Oulusta 16-henkiseen tiimiin kuuluu viranhaltijajohtajia eri hallintokunnista. Käytännössä mukana on päivähoidon ja opetus-, nuoriso-, liikunta- ja kulttuuritointen johtavia viranhaltijoita ja virastopäälliköitä. Tällä hetkellä jokaisessa kunnassa on omanlaisensa organisaatio. Ympäryskuntien osalta sivistystiimissä on mukana tilaamisen ja tuotannon näkökulmasta hieman erilaisella tehtävänkuvalla toimivia johtavia viranhaltijoita kuin Oulussa. 3. Mitkä ovat SiviStyStiiMin keSkeiSiMMät tehtävät? Sivistystiimi vastaa sivistys- ja kulttuuriprosessiin liittyvästä uuden Oulun harmonisointityöstä. Sivistystiimi valmistelee sivistys- ja kulttuuriprosessin asioita ja ”liimaa ne yhteen”. Oma roolini on valmistella asioita ja viedä niitä sitten eteenpäin uuden Oulun johtoryhmälle, palvelujen järjestämisen toimikun-

nalle, yhdistymishallitukselle ja niin edelleen, asiasta riippuen. 4. MinkälaiSten aSioiden PariSSa SiviStyStiiMi työSkentelee? Yksi iso, akuutti asia tällä hetkellä on talousarvion valmistelu. Harjoittelemme uuden Oulun talousarvion valmistelua. Vuoden 2012 talousarvioneuvottelut käydään tulevan sivistys- ja kulttuuriprosessin toimialueiden ja keskushallinnon kesken ensimmäistä kertaa.

5. Mikä on ollut Merkittävin välietaPPi SiviStyStiiMin taiPaleella? Sivistystiimin kannalta tärkein asia oli viime kesäkuinen yhdistymishallituksen kokous, joka teki päätökset ensimmäisistä harmonisointikokonaisuuksista. Silloin päätettiin esimerkiksi ohjattujen liikuntaryhmien hinnat koko uudelle Oululle ja minkälaisella tietojärjestelmällä kirjastot uudessa Oulussa organisoivat niteensä. Kokouksessa aikaansaatiin myös päätös perusopetuksen tuntijaosta: se on 227 tuntia. Tämä oli tärkeä päätös siksi, että esimerkiksi opetussuunnitelmatyö ja sen kehittäminen pohjautuvat tuntijaolle. Ja yhtälailla kokouksessa päätettiin esimerkiksi avoimen varhaiskasvatuksen osuuden lisäämisestä.

”Valmistelu on edennyt hyvässä tahdissa sovittujen aikataulujen mukaisesti. Mutta työtä on vielä paljon.” Timo Kettunen

Käytännönläheisempi esimerkki sivistystiimin kokousten asialistalta on vaikkapa ”kirjaston aineistojen kuljetukset”. Olemme miettineet, miten toimitaan, kun joku uuden Oulun kuntalainen palauttaa lainaamansa kirjan vaikkapa Oulunsaloon ja kirjan oikea paikka on YliIissä. Ja minkälaisiksi kuljetusten kustannukset muodostuvat. Tämä on siis pitkälti käytännön suunnittelutyötä, olemme siellä operatiivisessa rajapinnassa.

PS. Sivistystiimin puheenjohtaja on va. opetustoimenjohtaja Pekka Fredriksson.

6. Mitä SiviStyStiiMin Pitää vielä tehdä? Tällä hetkellä meillä on vielä valtava määrä pienempiä ja suurempia, prosessimme kannalta megaluokan valmisteluvaiheita työn alla. Sivistystiimin työ siis jatkuu vielä.

PYÖrre 5/2011

1. Mikä on SiviStyS- ja kulttuurityöryhMä? Puhumme sivistystiimistä. Se on tiimi, joka koordinoi uuden Oulun sivistys- ja kulttuuriprosessin valmistelua.

koonnut MINNA VÄNSKÄ

Ilmoitustaulu

Hämmentääkö uusi Oulu?

Uuden Oulun alusta puhuttaa. Sekaannusta aiheuttavat Oulun alustalle siirtyminen ja uuden Oulun rakentaminen. Esimerkiksi rekrytoinneissa on meneillään yhtä aikaa sekä siirtymävaiheen rekrytointeja että uuden Oulun rekrytointeja. Mitä eroa on uudella Oululla ja Oulun alustalla?

Kuntien välisen yhdistymissopimuksen mukaan kuntaliitos tapahtuu vaiheittain. Ensin siirrytään Oulun alustalle, Oulun organisaatioon, ja sitten 1.1.2013 muodostetaan uusi kunta. Ensimmäiset siirtymiset tapahtuvat 1.1.2012 (esim. sote-sektori) ja 1.8.2012 (mm. opetussektori). Oulun alustalle siirtyminen on siis väliaikaisratkaisu. Käytännössä 1.1.2012 siirtyy muista kunnista noin 1 400 työntekijää. Heistä tulee työntekijöitä, joiden työnantaja on Oulun kaupunki. Tämä väliaikaisratkaisu edellyttää joissakin tilanteissa sisäisiä järjestelyjä eli paikkojen täyttämistä, jotta kuntalaisille annettavat palvelut toimivat kaikkien yhdistyvien kuntien osalta myös 1.1.2012 lähtien. Tämän vuoksi esimerkiksi sote-sektorilla on tehty uudelleenorganisointia ja myös uusia vakansseja. Samaan aikaan tehdään myös uuden johtamisjärjestelmän mukaista organisaatiota ja valitaan siihen tekijöitä. Asiat menevät osin päällekkäin ja aiheuttavat helposti sekaannusta.

BusinessOulu rekrytoi aktiivisesti BusinessOulun rekrytointi on ensimmäisen toimin-

tavuoden aikana ollut aktiivista. – BusinessOulun vakinainen henkilöstö rekrytoitiin kuudesta yhdistyneestä organisaatiosta viime vuoden lopulla. Tällä hetkellä vakinaisia työntekijöitä on 50. Joitakin sijaisuuksia on myös ollut avoinna, kuten äitiysloman ja opintovapaan sijaisuuksia, kertoo henkilöstöasiantuntija SirkkaLiisa Kangasharju. Tärkeä osa BusinessOulun toimintaa ovat yritysten elinkaaren tukena olevat hankkeet, jotka rahoitetaan pääosin ulkopuolisella rahoituksella. Rahoittajia ovat esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Ely-keskus. Hankkeissa työskentelee tällä hetkellä parisenkymmentä henkilöä.

Viime syksyiset hankehakemukset saivat rahoituspäätöksiä kevään aikana, jolloin myös hankehenkilöstön paikkoja oli runsaasti avoinna. Vastaavasti useita määräaikaisuuksia loppui kesän aikana. Hankkeet ovat määräaikaisia, ja nyt käynnissä olevat hankkeet päättyvät pääosin vuoden 2013 lopussa. – Lukuisista avoimista työpaikoista huolimatta BusinessOulun henkilöstömäärä on noin 13 prosenttia pienempi kuin mitä kuudessa organisaatiossa oli yhteensä ennen yhdistymistä, vaikka palvelutoiminnot ja vastuut ovat laajentuneet, Kangasharju toteaa.

Kysymykseen vastasi henkilöstöjohtaja Unto Lehtonen

Ohjausta maahanmuuttajanuorille muassa maahanmuuttajanuorten syrjäytymistä ja opintojen keskeyttämisriskiä. Ohjaukuuden ohjauspalvelumallin, seen osallistuminen perustuu jossa ohjataan 16–25-vuotiaita, vapaaehtoisuuteen ja nuori esimerkiksi murrosikäisenä tai voi hakeutua ohjaukseen milnuorena aikuisena Suomeen loin vain. Oppilaitokset, TEmuuttaneita nuoria. toimisto, sosiaalityöntekijät, – MANOn yksilö-, ryhmä ohjaajat ja muut nuorta kohsekä vertaistukiohjauksen taavat tahot ovat tärkeässä aseavulla nuoria ohjataan löy- massa nuorten ohjaamiseksi tämään oma paikkansa opis- MANOon. kelu- ja työelämässä. Tärkeintä – Hankkeelle oli selvä on se, että nuori on oikeassa tarve. Siihen on osallistunut jo paikassa oikeaan aikaan, ker- 160 nuorta, Karppinen toteaa. too projektipäällikkö Maria Hanketta rahoittavat Karppinen. Euroopan sosiaalirahasto sekä Vuosina 2010–2013 toteu- Oulun kaupungin opetustoitettavan MANO-hankkeen men Erityisen tuen keskus. tavoitteena on kehittää toisen asteen nivelvaiheyhteis- www.ouka.fi/mano/ työtä ja vähentää siten muun Maahanmuuttajanuorten ohjaushanke (MANO) luo Ouluun

Hra Kraakin luojan uusi aluevaltaus Pyörteen takasivun idearikas sarjakuvapiir-

täjä J. A. Mäki on julkaissut esikoissarjakuvaalbuminsa Hermolomamatka. Sarjakuvaromaanissa päihdeongelmainen Valtte jättää kotikaupunkinsa solmuiset suhteet taakseen ja lähtee maaseudulle rauhoittumaan, mutta viinapiru matkaa mukana. Mistä albumi sai alkunsa? – Palo sarjakuviin lähti kytemään jo ennen kouluikää. Sinikantiset vihkot täyttyivät omalaatuisista alhaalta ylös etenevistä sarjakuvapiirroksista. Kahdeksanvuotiaana pitelin Puolivälinkankaan sivukirjastossa ensimmäistä kertaa käsissäni Tintti-sarjakuvakirjaa ja muistan tuolloin haaveilleeni, että jospa joskus saisin aikaan jotain vastaavaa. Eihän siihen mennytkään kuin neljäkymmentä vuotta, Mäki virnistää. Uuden albumin aiheen tarkka syntyhistoria on hämärän peitossa. Kolmisen vuotta sitten Mäki löysi pöytälaatikostaan 1990-luvulla piirtämänsä sarjakuvanovellin 12-sivuisen luonnoksen, joka suorastaan vaati jatkoa. – Aloin piirtää ja tarina kasvoi säännöllisen epäsäännöllisen työskentelyn aikana yli 90-sivuiseksi opukseksi. Syyskuussa se sitten vihdoin näki päivänvalon. Hermolomamatkan kustantaja on Like Kustannus Oy.

PalveluohjaavaSta

di a B e

teSr

Skit "Hyvä eSt iSt tapa h äS pitäm e an ään it rätellä ihm ot sestää tu "Täss i s i ä ä jout a: n h uolta uu tes omaa ." tin jä kehoa l riittäv an ja sitä keen miett imään , onko ästi k liikun iinnittänyt esimerkik taan ja rav huomiota si "Kerta intoo amin n." kanss en tuttuje nkin a a on a ina pa si ikalla oiden an."

Tero-kampanja onnistuneesti päätökseen tero – terVeempi oulu -hankkeen toteuttama haaste-

kampanja terveellisten elämäntapojen puolesta päättyi elokuun lopussa. Osallistuneet saivat arvioida tyypin 2 diabetessairastumisriskinsä varta vasten kehitetyllä, palveluohjaavalla riskitestillä. – Testi sai paljon kiitosta nopeudesta ja helppoudesta ja monesta vastauksesta heijastui vastuun herääminen omasta terveydestä, kertoo projektipäällikkö Riikka Hirvasniemi. Vajaan 700 haasteen vastaanottaneen ja arvontaan osallistuneen kesken arvottiin neljä palkintoa Intersport Rintamäelle. 100 euron lahjakortit voittivat Maija Kauppila ja Suvi Pekkala ja 50 euron lahjakortit voittivat Katja Isokääntä ja Sari Holappa. Onnea voittaneille!

Liikennetiedot oulunliikenne.fistä keväällä 2011 uudistetusta oulunliikenne.fi-palvelusta löydät ajantasaista tietoa, kulkuvälineestä riippumatta. Tietoa liikenteen sujuvuudesta • ruuhkat ja tietyöt • tiesääasemien tiedot • kelikameroiden näkymät • pysäköintitiedot: pysäköintilaitosten vapaat paikat Aikataulut • linja-autoliikenteen aikataulut, myös pysäkkikohtaiset aikataulut • junaliikenteen ja lentojen aikataulut samalle päivälle

Reittioppaat (pohjautuu Google Maps -reittioppaaseen) • paras reitti kahden eri osoitteen välille usealla eri kulkumuodolla • pyörätiet löytyvät palvelusta jo nyt, reittiopastoiminto kevyelle liikenteelle otetaan käyttöön ensi kevään aikana Säätiedot • sääennusteet Oulun seudulle

HUOM! Oulunliikenne.fissä voit personoida itsellesi oman sivun ja koota sille usein tarvitsemiasi tietoja. >> www.oulunliikenne.fi tai mobiilisti: m.oulunliikenne.fi Palvelun tarjoaa Oulun kaupunki, Oulun seutu ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Lisätietoja: liikenneinsinööri Jukka Talvi, jukka.talvi@ouka.fi

Oulun kansainvälinen lasten- ja . nuortenelokuvien festivaali 21.-27.11.2011 Mitä mieltä Pyörteestä? Pyörteen lukijakyselyn tuloksista kerrotaan vuoden viimeisessä, viikolla 50 ilmestyvässä lehdessä. Samalla selviää, keitä vastaajia onnetar suosi. Kiitos kaikille vastaajille!

Tervetuloa seikkailemaan kanssamme: Elokuvalippu 3,50 €/henkilö koko perheelle Oulun kaupungin henkilökuntakorttia esittämällä. ALENNUS 1 € per lippu! (normaalihinta 4,50 €). Ohjelma, elokuvaesittelyt, teatterit ja lisätiedot:

www.oulunelokuvakeskus.fi/lef 15

Kolumni

Miksi minun pitäisi muuttua?

kuvat SHutterStock

ämän päivän (työ)elämässä muutos on välttämättömyys. Meiltä odotetaan syntymälahjana valmiutta jatkuviin muutoksiin. Rehellisyyden nimissä on kai tunnustettava, että muutos on harvoin helppoa ja ristiriidatonta. Miksi siihen kannattaisi kuitenkin pyrkiä? Vai miltä esimerkiksi luomani Aapon muutostarina sinusta tuntuu? Aapo heräsi ennen aikojaan ikävään närästyksen tunteeseen. Laahustaessaan hämärässä kohti jääkaappia hän manasi tupakoiden loppumista. Maitolasi ja lihapiirakka helpottivat rintalastaa polttavaa närästystä, kun Aapon ajatukset palasivat huokaisten eiliseen lääkärissä käyntiin. Ilman pysyviä elämäntapamuutoksia sydän ei koskaan tulisi täyttymään lastenlasten tuomasta ilosta. Ähkäisten Aapo oikaisi kipeän selkänsä ja rojahti sohvalle. Ulkona sataa tihutti. Unen ja valveen rajamailla Aapo pohti elämäänsä. Pikkupoikana hän uppoutui ajatuksiinsa rakennellessaan pikkukaupunkeja olohuoneen lattialle, koululaisena hän pyöräili uimahallille lempilajinsa pariin. Arkkitehdiksi valmistuttuaan hänen suunnittele-

mansa kohteet saivat osakseen kansainvälistäkin huomiota. Mutta menestyvinkään toimitusjohtaja ei kestä pidemmän päälle liian tiukasti aikataulutettuja töitä. Avioero ja kodista löytynyt laaja homevaurio tulivat kuin pisteeksi lauseen loppuun. Uimahallireissut saivat jäädä, kuten ammatillista näköalaa tuoneet kaupunkilomatkin. Elämä täyttyi työstä ja velvollisuuksista. Yhä kasvava toivottomuuden tunne otti vallan, etenkin iltaisin. Lohtua elämään toi punaviini erilaisten herkkujen kanssa.

"Rehellisyyden nimissä on kai tunnustettava, että muutos on harvoin helppoa ja ristiriidatonta." Kuin varkain mieleen nousivat lääkärin eiliset sanat: ”Aapo, mitä sinulle kuuluu puolen vuoden kuluttua”? Aapon valtasi epätoivo. ”Pitääkö minun luopua niistä ainoista asioista elämässäni, jotka tuovat minulle nautintoa ja tyydytystä?" Puolilta päivin konkurssin, kahden ohitusleikkauksen ja negatiivisten tunteiden piirittämä Aapo havahtui todentuntuisesta

unesta: hän oli ollut kriisityösairaanhoitajana tansanialaisessa sairaalassa. Uni oli enne, ainakin osittain. Nyt Aapo on kiitollinen siitä matkasta, jonka hän on muuttuakseen käynyt. Jokainen päivä uudessa ammatissa ensihoidon vastaavana sairaanhoitajana opettaa uutta. Uimahalli on palannut työmatkan varrelle, ”saunaparlamentti” pitää mielenkin virkeänä. Aapo on innoissaan siitä, että työpaikka on mukana pilottikokeilussa, jossa testataan reaaliaikaista asiakastietojärjestelmää. Hän uskoo vahvasti sen onnistumiseen ja näkee jo mielessään parantuneen asiakastyön laadun. Aapo ymmärsi muutoksen välttämättömyyden elämässään ja oppi nauttimaan muutoksen tuomasta uudesta elämäntavasta. Onko sinulla halua kohdata ja tarkastella elämäntapa- ja työtottumuksiasi tänään? Minkälaisena haluat nähdä itsesi vuoden päästä? Mikä sinua palkitsee – loppujen lopuksi? Pauliina Marjala Kirjoittaja on työnohjaajakoulutukseen osallistuva ﬁlosoﬁan tohtori, joka on väitellyt työhyvinvoinnista ja työskennellyt yli kymmenen vuotta aikuiskoulutuksen parissa.

Työpäivä

ttaaatus vii en kasv ajattein v n y ii s y i inklu kehitett ta ä ss io s isten ri u ii p vamma *) Inklu SCO:n kaikkien yhteisöihin ja UNE n a :n K ta e Y t st va koro allisiin n, jossa erillisiin ulua tav lutapaa n omiin eutta ku ii ik is o a n tt e e it id henkilö eidät sijo n, että h sen sijaa stelmiinsä. rje palvelujä

teksti PiA VuolteenAHo kuvat JuHA SArkkinen

ä s s i r i sA pi Työpäivä

Metsokankaan Aurinkoluokan toimintaa ohjaavat jo kolmatta vuotta yleis- ja erityisopetuksen yhdistävät inklusiiviset*) opetusjärjestelyt. opetuksen monimuotoisuudesta hyötyvät lopulta kaikki.

n perjantaiaamu. Kello soi ja värikäs luokkahuone alkaa täyttyä oppilaista. Erityisluokanopettaja Sanna Peltomäen soittaessa ensimmäiset soinnut pianolla lapset rauhoittuvat piiriin lattialle. Luokanopettaja Sari Koskenkarin johdolla käydään yhdessä läpi tulevan päivän ohjelmaa: välitunnilla ollaan jo oltu, musiikintunnin jälkeen päästäänkin jo syömään. Oppilaat kertovat innokkaasti viikonloppusuunnitelmistaan. Yksi on menossa ratsastamaan, toinen mummolaan. Kolmas odottaa jo tulevan viikon Kärppä-peliä. Tunnelma piirissä on rento ja kannustava. Kaikki oppilaat otetaan huomioon ja jokainen pääsee osallistumaan – puhuen, viittoen tai kuunnellen. oPPiMiSta kaikilla aiSteilla Inklusiivisen Aurinkoluokan 29 oppilaasta 7 on erityisoppilasta erityisine tuen tarpeineen. – Tässä luokassa on erityisen tärkeää huomioida oppilaiden erilaiset tarpeet ihan konkreettisesti, Koskenkari kertoo. Aurinkoluokassa jokainen lapsi huomioidaan yksilönä. Opetuksessa korostuvat toiminnallisuus ja monikanavaisuus. Oppimaan pyritään paitsi kuulemisen, myös näkemisen, tekemisen ja kokemisen kautta.

PYÖrre 5/2011

s A m A ikki s

Kaikki nämä piirteet ovat vahvasti läsnä myös luokan musiikintunnilla. Oppilaat laulavat ja taputtavat, liikkuvat ja leikkivät. Erilaisia rytmejä tuetaan kuvakorteilla. Laulujen sanat taipuvat myös tukiviittomiksi, ja hiljaisetkin suut kääntyvät hymyyn. neljä päätä ja käsiparia Aikuisia luokassa on neljä: luokanopettaja, erityisluokanopettaja sekä kaksi avustajaa, Helena Pohjola ja Taina Sakko. Neljä päätä ja käsiparia mahdollistavat erilaisia käytännön ratkaisuja; oppilaat voidaan tarpeen mukaan esimerkiksi jakaa pienempiin ryhmiin. Koskenkari ja Peltomäki korostavatkin tiimityön merkitystä Aurinkoluokan arjessa.

"Laulujen sanat taipuvat myös tukiviittomiksi, ja hiljaisetkin suut kääntyvät hymyyn."

Aurinkoluokan musiikintunnilla kaikki oppilaat pääsevät osallistumaan omalla tavallaan.

– Ilman kahta avustajaamme emme pärjäisi, Peltomäki toteaa. Erityisopetuksen järjestäminen on ajankohtainen kysymys myös muissa Oulun kouluissa. Miksi Metsokankaalla lähdettiin mukaan tähän haastavaan työhön? – Aivan alusta asti keskeistä on ollut se, että me opettajina halusimme ottaa haasteen vastaan ja kehittyä ammatissamme, Koskenkari painottaa. – Toivottavasti luokkamme antaa muillekin rohkeutta ravistella perinteitä, Peltomäki lisää.

älypuhelimet oppimisen tukena metsoKanKaan Koulu on vuodesta 2009 lähtien ollut mukana SmarturbanSpaces eli SuS-hankkeessa. kansainvälisen hankkeen tavoitteena on kehittää mobiiliteknologiaa ja joka paikan tietotekniikka hyödyntäen helppokäyttöisiä kaupunkipalveluja. – Meillä keskeistä tässä kokeilussa on koulumotivaation parantaminen, yhteisöllisyyden lisääminen sekä uudenlaisten työkalujen löytäminen uudenlaiselle oppimiselle, kertoo Metsokankaan SuSprojektin koordinaattori otto leskinen. tällä hetkellä koululla on käynnissä kokeilun ensimmäinen vaihe. käytössä on nyt Vtt:n kanssa yhdessä kehitetty älypuhelimia ja tietokoneita hyödyntävä Mel-palvelu, jonka tarkoituksena

on tukea oppimista ja laajentaa oppimisympäristöä. Jos oppitunnin aiheena on vaikka metsän ekosysteemi, voidaan oppilaille antaa tehtäväksi kuvata puhelimellaan eri kasveja. – näin päästään aitoon ympäristöön oppimaan sen sijaan että kaikki tieto tulisi kirjoista, leskinen kertoo. Puhelimella oppilas voi myös pitää omaa digipäiväkirjaa. oppilailta tähän mennessä saatu palaute älypuhelimista on ollut pääasiassa positiivista. – Joitakin teknisiä vaikeuksia on ilmennyt, sellaista odotettavissa ollutta alkukankeutta. uskon kuitenkin vakaasti, että mobiililaitteet tulevat kouluun, leskinen summaa.

– Suurimmalla osalla oppilaista on omat puhelimet, joten myös älypuhelinten käyttö on ollut luontevaa, kertoo Otto Leskinen.

PYÖrre 5/2011

Opettajat Sanna Peltomäki ja Sari Koskenkari korostavat tiimityön merkitystä Aurinkoluokan arjessa.

kaikki voittavat Luonnollisesti Aurinkoluokasta hyötyvät etenkin erityisoppilaat: mallioppiminen vertaisryhmässä on heille ensiarvoisen tärkeää. Ryhmässä myös heidän tavoitetasonsa usein nousee. – Lähtökohtana on kuitenkin se, että Aurinkoluokasta on hyötyä kaikille oppilaille, Koskenkari muistuttaa. Yleisopetuksen lapsille luokan monimuotoisuudesta on paljon etua. Peltomäen mukaan lasten suvaitsevaisuus ja kyky kohdata erilaisuutta kasvavat luokassa ”aivan huimasti”. – Siitä on tullut kiitosta myös lasten vanhemmilta. Seuratessa Aurinkoluokan musiikintuntia tämä on helppo uskoa. Oppilaat seisovat piirissä käsi kädessä. Rinkiin mahtuvat kaikki, ja jokainen on selkeästi osa samaa porukkaa. Aurinkoluokka hehkuu nimensä mukaisesti hyvää henkeä.

Kahavilla

Perheen yhteistä aikaa

oulun konttorin henkilöstöpalveluissa työskentelevä terttu Jaara kiertää illat, viikonloput ja lomat motocross-radoilla. Varsinaiset ajotehtävät hän jättää kuitenkin 14-vuotiaalle pojalleen Jonille.

teksti leilA uotilA kuva JuHA SArkkinen

aikki lähti pikkumoposta, jolla Joni huristeli metsäpolkuja. Pari vuotta sitten kaverin näyttämä malli innoitti kokeilemaan oikeaa motocrossia, ja sen jälkeen harrastus on ollut koko kolmihenkisen perheen yhteinen. Erityisesti kilpailuissa kierretään koko perheen voimin. − Harjoituksia on yhdestä viiteen kertaan viikossa, hiukan keleistä riippuen. Harrastus on täysin vakiintunut päivärytmiimme, vapaa-aika pyörii sen ympärillä, Terttu kertoo. Äidin näkökulmasta parasta harrastuksessa on koko perheen yhdessäolo. Teini-ikäinen poika voisi olla mukana monessa muussakin menossa. Harrastus tuo pitkäjänteisyyttä ja vastuuntuntoa, sillä laji ei ole pelkästään ajamista, vaan pyörän puhdistus ja huolto on myös hoidettava.

suunnitelmissa myös Etelä-Suomessa ja Ruotsissa järjestettäviä kisoja. Moottorikerhon jäsenet hoitavat kisajärjestelyt suurimmaksi osaksi vapaaehtoisvoimin. − Oulun kolme päivää kestäneissä osakilpailuissa olin mukana paistamassa makkaraa. Kilpailuviikonloppu tuo paikkakunnalle paljon väkeä; kilpailijoita, huoltojoukkoja ja katsojia, Terttu kertoo. Harjoituksissa Joni käy Iinatin moottoriurheilukeskuksessa Oulussa sekä lisäksi Raahessa ja Torniossa. Laji vaatii hyvää kuntoa, sillä esimerkiksi kilpailuerä kestää 15–30 minuuttia sarjasta riippuen. Tällä kaudella Joni vaihtoi uuteen 250-kuutioiseen Kawasakiin, joka on jo aikuisten kokoa oleva pyörä. Menopeliä ei tarvitse välttämättä vaihtaa joka vuosi, mutta mikäli harrastusintoa riittää, seuraavan pyörän hankinta on edessä todennäköisesti muutaman vuoden päästä. − Laji on tapaturma-altis, mutta Joni kilPailuiSSa riittää hoMMia on järkevä ajaja, joka tuntee omat taiMyöS vanheMMille Nyt takana on ensimmäinen varsi- tonsa ja rajansa. Hän harjoittelee sinnainen kilpailukesä ja mitalisijoillekin nikkäästi radan eri osia. Itseäni harraspäästiin. Kesän kaukaisin kisareissu vei tus hieman pelotti aluksi, mutta ei niinRovaniemelle, mutta ensi kesänä on kään enää nykyisin, Terttu toteaa.

parasta työssäsi: Mukavat työkaverit. Vaikka olen jo pitkään tehnyt tätä työtä, pidän siitä edelleen. harrastus tuo työhön: Jaksamista, sillä harrastuksessa ajatukset saa kokonaan pois työasioista.

piristysvinkki maanantaiaamuun vauhdikkaan viikonlopun jälkeen: ei muuta kuin ylös vaan, kuppi kahvia ja sanomalehti. luonteesi: rauhallinen.

Kirja, jonka luit viimeksi: Yrsa Sigurdardóttirin dekkari Joka toiselle kuoppaa kaivaa. elämän ohjenuora: Huumorilla selviää monessa asiassa aika pitkälle.

Kierrätellen

Vihataanko muovipusseja syyttä? onko laMinaattilattia PuhdaSta Puuta? Lattialaminaatti ei oikeastaan ole puuta ollenkaan, vaikka puulta näyttääkin. Laminaattilattiat valmistetaan puukuitulevystä, joka pinnoitetaan muovikalvoilla. Puukuitulevy on hienojakoista puukuitua, joka ”liimataan” kokoon erilaisilla sideaineilla. Jätteenä lattialaminaatti on maksullista rakennusjätettä. tuntuu, että kaikki viherPiiPertäjät ja yMPäriStöaSioiSta jotain Muka tietävät inhoavat MuoviPuSSeja yli kaiken. MikSi? Ehkä siksi, että muovipussi on esimerkki turhasta kuluttamisesta ja turhista jätteistä. Maailmassa käytetään miljardeja muovipusseja: muovipussin valmistamiseen tarvitaan sekunti, sitä käytetään minuutteja ja sen häviäminen vie satoja vuosia. Ja osa niistä onnettomista muovipusseista päätyy roskaamaan ympäristöämme. Muovipussi on kuitenkin mainettaan parempi. Kierrätysmuovista valmistetun ostoskassin ilmastovaikutus on pienempi kuin puuvillaisen kestokassin. Puuvillan ongelma on

sen viljelyn ja valmistuksen suuri ympäristökuorma. Ostoskassi on kuitenkin osa suurempaa kokonaisuutta, ja kierrätysmuovikassin paremmuuteen vaikuttavassa vertailussa on mukana paljon kuluttajien käyttäytymisestä riippuvaa vaihtelua. Tärkeintä ei ole se kassi, vaan se, mitä sen sisällä on. onko Palovaroitin vaaralliSta jätettä? Vaikka palovaroitin vähän säteileekin, se ei ole kovin vaarallinen jäte. Itse laite on sähköromua, ja sen voi tuoda Ruskon Oivapisteelle pienten laitteiden keräyskonttiin. Voimanlähteenä laitteessa on aivan tavallinen paristo, jonka voi palauttaa vaikkapa kauppojen paristonkeräyslaatikkoon ostosreissun yhteydessä. koMPoStoituuko PurukuMi? Purukumi ei maadu. Muotoaan se voi muuttaa, mutta hitaasti. onko kierrätySkeSkukSeSSa vanhojenPäiväPukuja? Vanhojenpäivän pukujen löytyminen Toppilasta on onnen kauppaa. Joskus siellä on tosi

Kierrätellen-palsta liputtaa ilmastonmuutoksen puolesta! Kysy roskista, jätehuollosta tai ihmettele muuten ääneen. "Roskaposteja" toivotaan osoitteeseen ilona.suppanen@ouka.ﬁ.

kivoja vaatteita, ja halvalla. Mutta jonkin tietyn hienon puvun löytäminen on helpompaa kaupungintyöntekijöiden oman kirpputorin kautta: laita Akkunasta löytyvälle kirpputorisivun ’Ostetaan’ -palstalle ostopyyntö hienosta mekosta. Sellainen saattaa roikkua jonkun vaatekaapissa keräämässä pölyä. Ja kun hinnasta sovitaan, mekko voi vaihtaa omistajaa. Kirpputorilla on oma osasto kaupungin hallintokuntien käyttöön. Sinne voi laittaa myytäväksi tai pois haettavaksi käyttökelpoista tavaraa, jota syntyy vaikkapa muuton yhteydessä tai kun varastosta poistetaan sinne unohtunutta tavaraa. Kaatopaikka ei ole ainoa vaihtoehto. voiko leivinPaPerin laittaa PaPerinkeräykSeen? Leivinpaperi ei kuulu paperinkeräykseen. Sen pinnassa on ohut silikonikerros, eikä paperia voi silloin hyödyntää paperitehtaalla. Tällä hetkellä leivinpaperille ei ole olemassa uudelleenkäyttötapaa eli käytetty leivinpaperi laitetaan sekajätteeseen. Muistathan, että leivinpaperin voi kuitenkin käyttää moneen kertaan!

Verensokerit kohdillaan?

kuva MinnA VÄnSkÄ

Hyvää välipalahalua!

i: ViNkk erilainen eväSraSia Onko kaikki kotitaloutesi purkit, purnukat ja rasiat valjastettu säilöntään? Välipalaeväät voi pakata myös mitä mielikuvituksellisimpiin rasioihin. Esimerkiksi tyhjä, monen CD:n säilytysrasia soveltuu erinomaisesti eväsleipien kuljetusastiaksi. Rei’än leipien keskustaan teet kätevästi omenaporalla.

PYÖrre 5/2011

äännöllinen ruokailu vaikuttaa työtehoon, sillä aivot ja lihakset tarvitsevat energiaa. Jos verensokeri laskee liikaa, työhön keskittyminen kärsii, ja pinna alkaa kiristyä. Kuidut hidastavat aterioiden jälkeisiä verensokerin nousuja ja laskuja, mikä auttaa jaksamisessa. Pyörre suosittelee syömään terveellisen lounaan lisäksi myös pienen välipalan iltapäivällä. Hyviä välipaloja ovat hedelmät ja täysviljatuotteet, joissa on pitkäkestoisia hiilihydraatteja.

Uusi nimi 406 tielle Uuden Oulun teiden ja katujen nimistö yhtenäistetään.

iennimistön yhtenäistäminen uudessa Oulussa on tärkeää erityisesti hätäkeskustoiminnan, palo- ja pelastuslaitoksen ja postin kannalta. Lokakuun puolessa välissä pidetyssä Yhdistymishallituksen kokouksessa päätettiin loputkin Oulun alueen muutettavista tiennimistä.

Varhainen tieto uusista nimistä on tarpeellinen yrityksille: kirjekuoret, käyntikortit ja muut painotuotteet ehditään päivittää hyvissä ajoin. Kuntalaisten ei tarvitse tehdä osoitteenmuutosilmoitusta Postiin. Posti saa uudet osoitetiedot väestörekisterikeskuksen kautta, jonne kunnat päivittävät osoiterekisterinsä keskitetysti. Lähipiirille uusi osoite on hyvä ilmoittaa.

”Osoitteiden käyttöönoton tavoitepäivämäärä on syys– lokakuussa 2012. Tarkemmasta ajankohdasta tiedotetaan hyvissä ajoin ja mahdollisimman laajasti.”

– Kaiken kaikkiaan 406:n tien ja kadun nimi muuttuu. Uskoisin sen olevan lopullinen määrä, teksti Minna Vänskä sillä kohteet on tutkittu tarkasti, kertoo paikkatietoinsinööri Petri Joro. Nimistön yhteensovittamista valmistelee työryhmä, jossa on edustaja jokaisesta liittyvästä Oulun alusta puhuttaa. kunnasta, myös Itella Posti Oy sekä PohjoisSekaannusta aiheuttavat Oulun alusPohjanmaan ja Kainuun hätäkeskukset ovat talle siirtyminen ja uuden Oulun rakenedustettuina. Seuraavaksi työryhmä laatii taminen. Esimerkiksi rekrytoinneissa on ehdotukset uusiksi tiennimiksi omien ja meneillään yhtä aikaa sekä siirtymävaikuntalaisten ehdotusten perusteella. heen rekrytointeja että uuden Oulun Kuntien nimistötoimikunnat päätrekrytointeja. tävät uudet nimet helmikuun loppuun Mitä eroa on uudella Oululla ja mennessä, virallistamispäätökset tehdään Oulun alustalla? huhti–toukokuussa. Osoitteiden käyttöönLue henkilöstöjohtaja Unto Lehtosen oton tavoitepäivämäärä on syys–lokakuussa rautalankamallinen vastaus 2012. Tarkemmasta ajankohdasta tiedotetaan sivulta 14. hyvissä ajoin ja mahdollisimman laajasti.

Lähtökohtaisesti osoitetiedoissa muuttuu vain katunimi, joillakin teillä joudutaan tekemään myös osoitenumeroinnin tarkistuksia. Samalla Itella tarkistaa postinumerointijakoa kaikissa muissa liitoskunnissa paitsi Oulussa. Mahdollisimman yhtenäinen käyttöönottoajankohta Uusien katunimikylttien maastoon vaihtaminen on oma rupeamansa. Joron mukaan vielä ei ole päätetty, kuinka pitkä aika vaihtamiselle varataan. – Tavoitteena on mahdollisimman yhtenäinen käyttöönottopäivämäärä, jotta kyltit saadaan vaihdettua mahdollisimman lyhyellä viiveellä. Tolpathan siellä jo ovat valmiina teiden varsilla, ei tarvitse vaihtaa kuin ne kyltit, Joro toteaa.

Testaa Oulu-tietosi

Kysymykset Eero Ylitalo

2. Vuoden 2012 Oulun kaupungin vuoden taiteilijaksi on valittu 1) Laulava koira x) Pressan katit 2) Soiva Siili? 3. Tänä vuonna ilmestyneen Pohjanmaan maakuntarahan nimellisarvo on 1) 5 € x) 10 € 2) 20 €?

4. Syyskuussa Heinäpäässä kaadettiin yli 100 vuotta vanha laho salava. Salava tunnetaan myös nimellä 1) halava x) itkupaju 2) piilipuu? 5. Edellä mainittu salava kaadettiin 1) Isokadun x) Puistokadun 2) Uusikadun varrelta? 6. Uudessa Oulussa joudutaan muuttamaan 1) 238 x) 383 2) 428 tien nimeä?

7. Oululainen Mauri Niemelä valittiin syyskuussa Tampereella vuoden 1) isännöitsijäksi x) poliisiksi 2) taksikuskiksi? 8. Oulun Ylioppilaslehden uusi päätoimittaja on 1) Ville Koivuniemi x) Matti Kuusiniemi 2) Kalle Mäntyniemi? 9. Uusitun Raatin stadionin ensimmäisen maalin teki 18.6.2011 1) Randy Edwini-Bonsu x) Mika Nurmela 2) Dritan Stafsula?

10. Oulussa kuvattiin kesällä elokuvaa, joka perustui Kauko Röyhkän romaaniin 1) Aave joka maalasi taulun x) Kaksi aurinkoa 2) Miss Farkku-Suomi?

Eero Ylitalo on jäänyt eläkkeelle, mutta jatkaa kysymysten ja vastausten laatimista Pyörteeseen. Pyörre toivottaa Eerolle mukavia eläkepäiviä! Oikea rivi: X21 / 21X / 1112

1. Oulun Kirjailijaseuran nuorelle kirjailijalle jakama palkinto on nimeltään Nuori 1) Hellaakoski x) Pakkala 2) Vaaskivi?

Puheenaiheet Laivakankaan koulu, Kiiminki

”MONTA ROOLIA?”

PYÖRRE vieraili kolmessa kahvihuoneessa ja kyseli, mikä henkilökuntaa puhuttaa.

teksti & kuvat Jussi Moilanen

Vuonna 2007 toimintansa aloittaneessa Laivakankaan yhtenäiskoulussa, jossa opiskellaan viidennestä yhdeksänteen luokkaan, keskustellaan opettajuuden monista rooleista. ”Sitä joutuu olemaan opettaja ja psykologi, poliisi ja hyvä ettei palomies”, Pasi Timonen puntaroi. Keskustelu jatkuu vastaperustetussa Pedagogisessa kahvilassa, johon opettajat kiirehtivät kuvauksen jälkeen.

Kuvassa: Jäälissä sijaitsevan Laivakankaan koulun opettajakuntaa, kyltin takana rehtori Pasi Timonen.

Tekninen toimisto, Yli-Ii

”RUSKAA PAKKASESSA” Yli-Iissä teknistä toimistoa puhututtaa ruskaaika ja miksei myös rukkasten likaantuminen kunnostustöissä. ”Puhutaan täällä kaikki asiat politiikasta lähtien”, toteaa Alpo Halttu. ”Mutta muut kuin Halttu eivät vain tahdo lähteä siihen mukaan”, nokittaa Jouni Paloniemi. Myös viikonlopun menot puhuttavat miekkosia.

Kuvassa: (vas.) Unto Kaarre, Jukka Alapekkala, Mikko Räinä, Jouni Paloniemi, Juha Päkkilä ja Alpo Halttu.

Oulun Tietotekniikka, Oulu

”VIRTUAL FUTURE & OTT CAFÉ”

Kuvassa: Aamukahville on ehtinyt osa Oulun Tietotekniikan 92 työntekijästä.

PYÖRRE 5/2011

Oulun Tietotekniikan kahvihuonetta puhuttaa virtuaalinen tulevaisuus ja varsinkin virtuaalityöpöytä. ”Virtuaalityöpöytää aletaan parhaillaan ottaa käyttöön eri paikoissa, ja se on osa Uusi Oulu -hanketta”, kertoo OTT:n palvelujohtaja Ilkka Haataja.

Itella Posti Oy

Itella Green