Mitox Lukema 01/2011 by Otavamedia asiakasviestintä

Mitox Oy:n sidosryhmälehti

04: 08:

Alan toimijat kohtasivat Energianmittauspäivässä

Mittauslaitelaki odottaa tarkennuksia Asiantuntija tukee kaikissa vaiheissa

Etäluentapilotti starttaa Äänekoskella

01: 2011

03: Avoin data mahdollistaa tulevaisuuden palvelut 10: Kevytkaukolämpöä verkon latva-alueille

PÄÄKIRJOITUS /

Hyöty irti informaatiosta

Kuva | Kari Hautala

“

"Projektien toteuttamisen myötä siirrytään kohti syvempää kumppanuutta."

nergiamittauksen pitkäjänteisistä investoinneista on nyt päätetty ja parhaillaan eletään projektien toteuttamisen haasteellista vaihetta. Uusia järjestelmiä otetaan käyttöön isoin odotuksin. Meillä Mitoxilla haasteet liittyvät teknisen toteutuksen onnistumiseen ja sen jälkeen koko sopimuskauteen. Haluamme olla luotettava kumppani ja pitää mittausketjun laadun priimana myös tulevina vuosina. On tärkeää, että asiakas saa kaiken sen, mistä on sovittu – ja ehkä enemmänkin. Merkittävät etäluentainvestoinnit ovat harppaus kohti palvelukulttuuria. Projektien toteuttamisen myötä siirrytään kohti syvempää kumppanuutta, jossa keskeistä on innovatiivinen kehittämistoiminta asiakkaan kanssa. Tässä on paljolti kyse siitä, miten yhdessä luomme toimintamahdollisuudet hyödyttämään sähköverkonhaltijaa, sähkönmyyjää, palveluntuottajaa ja ennen kaikkea loppuasiakasta. Uusi mittauslaitelaki tuo osaltaan vaatimuksia kehitystyöhön, ja lakia täydentävää asetusta odotetaankin kentällä erityisesti tulevien kunnonhallintamenettelyjen pohjaksi. Myös Mitoxin kannalta ajateltuna nopea ja tehokas asetuksen laatimisprosessi toisi selvät linjaukset kehitystyölle. Mitox toimii aktiivisesti tulevaisuuteen katsoen olemalla mukana mm. Pohjoismaiden sähkömarkkinoiden kehityshankkeessa, erilaisissa älyverkkohankkeissa sekä kansainvälisessä standardoinnissa. Toimintaamme kuuluu uusien mahdollisuuksien hakeminen, ja haluamme osaamistamme myös jakaa. Kokonaisuudet ovat niin isoja, että niitä ei kukaan ryhdy yksin kehittämään. Kun järjestelmät saadaan toimintaan, pääsemme toden teolla ottamaan hyödyn irti runsaasta informaatiosta. Vasta siinä mitataan tämän kaiken työn mielekkyys. Lassi Metsälä toimitusjohtaja

LuKEMA 01.2011 Mitox Oy:n sidosryhmälehti Päätoimittaja Suvi Salmevaara Toimituskunta Ville Rasimus, Lassi Metsälä ja Marko Mustonen Toimitus ja ulkoasu Otavamedia Oy Paino NewPrint Oy Kannen kuva Mikko Vähäniitty Lehteä koskevat palautteet ja osoitteenmuutokset Suvi Salmevaara, suvi.salmevaara@mitox.fi

2 ⁄ LUKEMA

/ AJAN TASAUS

Data avoimeksi, Suomessakin! Avoimessa tietoyhteiskunnassa julkinen data ja metadata ovat kaikkien ilmaiseksi käytettävissä, avoimen rajapinnan kautta. Mahdollisuus yhdistellä dataa tuottaa meille uusia palveluja ja lisää julkisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä, painottaa TIEKE ry:n tutkimus- ja kehitysjohtaja Jyrki J. J. Kasvi. Teksti | Anneli Frantti Kuva | Kari Hautala

Milloin tähän päästään Suomessa ja mikä meitä oikein estää?

lisäksi käytössä maksuperustelaki, eli meillä tiedon jakamisesta maksetaan ja saadaan tuloja. Meitä estää myös perinteinen nuukuus: emme näe asioita investointeina tulevaan, näemme ainoastaan, mitä homma maksaa tässä ja nyt. Usein teemme tosi kalliita hetkellisiä säästöjä.

– Tietoyhteiskunnan kehityksessä olemme globaalisti siirtymässä vaiheeseen, jossa tiedon avoimuus nousee arvoksi. Julkisen tiedon hyödyntämisestä kumpuaa ideoita, jotka halutaan saada käyttöön. Julkisten tietovarantojen avaaminen on iso poliittinen päätös, ja esimerkiksi Yhdysvalloissa president- Mitä hyötyä on avoimesta datasta? ti käynnisti avoimuushankkeen. Suomessa – Avoin informaation vaihtaminen hallinnolpäätösvalta on eri viranomaisilla. Meillä on listen rajojen yli ja yksityisen ja julkisen rajan yli parantaa päätöksenteon läpinäkyvyyttä. Esimerkiksi Virossa lainvalmisteluprosessit ovat avoimena netissä, ja kansalaiset voivat niihin tutustua ja antaa palautetta. Ministeriöiden ja parlamentin järjestelmät ovat avoimia ja yhteensopivia – meillähän jo ministeriöiden välillä on rajoja, ja kuntien ja valtion informaation yhteen sovittaminen on hankalaa. – Tiedon yhdistely tuo myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Esimerkiksi suomalainen Duunitori esittelee käyttäjälleen

kartalla lähimpänä sijaitsevat avoimet työpaikat. Britanniassa puolestaan Fix my Street -palvelu auttaa viemään viestiä kadun korjauksesta asiaa hoitavalle viranomaiselle.

Rikkooko avoimuus luottamuksen rajoja? – Datan avoimeen jakamiseen on luotava pelisäännöt esimerkiksi yksityisyyden suojaan liittyen. Toinen luottamukseen liittyvä asia on toimintavarmuus. Loppukäyttäjän on voitava olla varma, että tieto on ehjää ja jäljitettävää. Keskustelua käydään koko ajan siitä, miten ja milloin tietoon päästään käsiksi, millaiseksi rakentuu infra ja mitä palveluja syntyy.

Miten avoimuus sopii älykkäisiin sähköverkkoihin? – Älykkäiden sähköverkkojen tuleminen on yksi isoimpia vallankumouksia maailmassa, se muuttaa koko sähkömarkkinakentän pelisääntöjä. Sähköyhtiöiden, verkkoyhtiöiden ja viranomaisten on avattava tietovarantojaan, sillä kuluttajat haluavat valintojensa tueksi jatkuvaa tietovirtaa sähkömarkkinoiden tilanteesta. Kuluttaja voi myös olla itse sähkön myyjä, jolloin tieto kulkee molempiin suuntiin. Toisaalta myös sähköyhtiöt pääsevät kuluttajan järjestelmään ja voivat ohjailla tämän valintoja. Älykkäiden sähköverkkojen myötä sähkömarkkinat alkavat muistuttaa internetiä, jossa myös kuluttajat ovat aktiivisia toimijoita.

Ovatko edelläkävijät jo täällä? – Kun kuluttaja elää reaaliaikaisen sähkönkulutustiedon kanssa, hän voi reagoida siihen nopeasti. Edelläkävijät valveutuvat tähän seuraavan viiden vuoden aikana, samaan aikaan kun infraa kehitetään toimivammaksi. Hyvin pian aktiiviset kuluttajat alkavat verkostoitua ja jakaa kokemuksia. Sähkön käyttöä vertaillaan naapurin aidan yli kuin auton ostoa – kuka osti edullisesti, mistä ja milloin. Kansalaisaktiivisuuden osaset siirtyvät jatkossa myös osaksi yritysten palvelupalettia.  MIKÄ AVOIN DATA? Avoimella datalla tarkoitetaan erityisesti julkishallinnolle ja myös yrityksille ja organisaatioille kertynyttä informaatiota, johon avataan kaikille vapaa, maksuton pääsy. Näin edistetään julkissektorin, kansalaisten, verkkopalveluiden kehittäjien ja muiden datan käyttäjien vuorovaikutusta ja tarjotaan dataa hyödynnettäväksi uusin innovatiivisin tavoin. Julkishallinnon datan avaaminen on kansainvälinen, Yhdysvalloista ja Iso-Britanniasta alkunsa saanut ilmiö, joka on levinnyt kehittyneisiin teollisuusmaihin.

TEEMA: Energianmittauspäivä 29.9.2011

Asiaa etäluennan käyttökokemuksista ja tulevaisuuden palveluista Energiamittauspäivä sai alan toimijat koolle Mitoxin vuosittainen Energiamittauspäivä 29.9. tarttui jälleen ajankohtaisiin etäluentaa koskeviin kysymyksiin ja toi puheenvuoroissa esille uusinta tietoa asiantuntijoilta. Yleisö kuunteli, otti kantaa ja verkostoitui. Päivän palaute oli iloisen positiivinen. Teksti | Anneli Frantti Kuvat | Kari Hautala

Jyrki J. J. Kasvin alustus sai hyvän vastaanoton. Esitystä pidettiin elävänä ja mielenkiintoisena.

4 ⁄ LUKEMA

Energiamittauspäivän avasi Mitox Oy:n toimitusjohtaja Lassi Metsälä, joka pohti alan tulevaisuudennäkymiä – ohjaako teknologian kehittyminen alan toimintoja, vai muotoutuuko toiminta kuluttajien arvojen ja toiveiden mukaan. Yhdenlaisen skenaarion aiheesta esitti aamun alkajaisiksi TIEKE ry:n tutkimus- ja kehitysjohtaja Jyrki J. J. Kasvi. – Tulevaisuudessa datan avoin jakaminen tuottaa uusia innovaatioita. Kuluttajat aktivoituvat ja verkostoituvat, ja tiedon avoimuus koetaan arvoksi, hän painotti. Kasvin esitykseen pohjautuva haastattelu on luettavissa tämän lehden sivulta 3.

Luotettava mittaus edistää palvelujen tarjontaa Metsälä nosti esiin myös kysymyksen mittaustietojen tiedonsiirtoketjun luotettavuudesta. Aiheeseen tarttuivat muun muassa laitetoimittaja Kamstrup A/S:n myynti-insinööri Sami Pyykkö sekä etäluennan hyödyntämistä tarkastellut Helen Sähköverkko Oy:n mittauspäällikkö Mika Nousiainen. – Suomen markkinoille tulevilta mittareilta on vaadittu uusia ominaisuuksia, esimerkiksi 0-vian tunnistamista, 1- tai 2-vaiheen puuttumisen havainnointia sekä yli- tai alijännitteen tunnistamista. Lisäksi vaaditaan kytkettävyyttä kotiautomaatioon. Kamstrupin yhtenä vahvuutena on keskitin, jonka alle voidaan asentaa jopa useita satoja mittareita. Keskittimen radiolla on oma taajuus sekä vahva lähetysteho ja kantama, ja mittarit toimivat myös toistimina, jolloin kaapelointia ei tarvita, Pyykkö esitteli laadun takeita. Helen Sähköverkon Nousiainen puolestaan painotti luotettavan etäluennan tuovan etuja sähkönjakelijalle ja asiakkaalle. – Vuonna 2012 loputkin Helen Sähköverkon 350 000 mittarista saadaan etäluennan piiriin. Etäluenta mahdollistaa muun muassa sähköverkon tilan seurannan, nopeat etäkytkennät ja uudenlaiset kuormanohjaustuotteet kysyntäjouston toteuttamiseksi, hän kertoi.

Kahvitauolla oli hyvä vaihtaa kuulumisia. Yläkuva: Rennoissa tunnelmissa olivat Mitoxin operatiivisen yksikön päällikkö Petri Rapeli (vas.), toimitusjohtaja Arto Gylén (PKS Sähkönsiirto Oy), johtava asiantuntija Pertti Lindberg (ET) ja myyntijohtaja Ilmo Lounasmaa (There Corporation Ltd.). Keskikuva: Päivän aikana verkostoituivat myös mittauspäällikkö Jari Rusanen (E.ON Kainuu Oy), mittausasiantuntija Ilkka Holmavuo (Savon Voima Oyj), mittauspäällikkö Juha Kaariaho (Kymenlaakson Sähköverkko Oy) ja palveluvastaava Valto Pöllänen (PKS Sähkönsiirto Oy). Alakuva: Vihreän sähkön määritelmää pohtivat toimitusjohtaja Risto Harjanne (Helen Sähköverkko Oy) ja kehityspäällikkö Jarkko Lehtonen (Turku Energia Oy).

TEEMA: Energianmittauspäivä 29.9.2011

Kommentti etäluennan pioneerilta tuli Valkeakoskelta, jossa etäluentaa on toteutettu jo vuodesta 2007. – Olemme olleet tyytyväisiä edelläkävijän rooliimme. Arviolaskutuksesta olemme voineet siirtyä kuukausilaskutukseen ja reklamaatiot ovat olleet vuosittain pieniä. Pyrimme tarjoamaan asiakastiedon mahdollisimman helppokäyttöisessä muodossa, jotta se kiinnostaisi ja kelpaisi kuluttajalle, totesi Valkeakosken Energian verkkopäällikkö Reijo Lehtonen. PKS Sähkönsiirto Oy puolestaan jakoi yleisölle kokemuksiaan tilanteesta, jossa etäluentapalvelun suunnittelu on tehty, käyttöönottovaihe valmistumassa ja 80 000 mittarin massa-asennus alkamassa. Verkkoyhtiön rooli muuttuu nyt mittaustietojen tuottajasta reaaliaikaisen mittaustiedon hyödyntäjäksi. – Mitox on palveluntuottajanamme kokonaisvastuussa palvelun laadukkaasta toteuttamisesta ja edelleenkehittämisestä. Odotamme heiltä mittaustekniikan erityisosaamista, jota emme itse ylläpidä siirryttyämme mittauspalvelun ostoon. Myös palveluasenteen on oltava kunnossa, kun palveluntuottaja on mukana arkityössämme, painotti PKS Sähkönsiirron toimitusjohtaja Arto Gylén.

Energiansäästön vaatimus vauhdittaa kehittämistyötä Eltel Networks Oy:lle energiaseurantapalvelujen kehittäminen on tämän päivän työtä. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia syntyy kiinteistöjen sisäverkoista saatavan mittaustiedon ympärille erityisesti, kun vaikuttimena on energiansäästö. – Yhteiskuntamme on äärimmäisen riippuvainen sähköstä. Kun mittaustietoa hyödyntämällä voidaan saada aikaan säästöjä, on selvää, että järjestelmiä täytyy optimoida – ei individualisoida. Esimerkiksi älykkäiden rakennusten sähkönkulutuksen suunnittelu tai kuntatasolla säästöä tuova älykäs katuvalaistus ovat pian täällä, ennakoi Eltel Networks Oy:n johtaja Juha Luusua. Loppuasiakas eli kuluttaja puolestaan saa odotella joka kodin älykästä energianhallintajärjestelmää vielä jokusen vuoden. Nyt käytössä olevat ensimmäisen sukupolven järjestelmät kehittyvät vähitellen langattomiksi sovelluksiksi kaikkien saataville. Tekemistä riittää järjestelmien yhteensovittamisessa sekä päätelaitteen käytettävyyden suunnittelussa.

6 ⁄ LUKEMA

Kahvitauolla Lukemalle poseerasivat Helsingin Energian HelenLämmön kehitysinsinööri Pekka Takki (vas.), palvelupäällikkö Marko Lundström (Tampereen Sähköverkko Oy) ja tuotepäällikkö Marko Ojajärvi (Helsingin Energia / HelenLämpö).

ENERGIAMITTAUSPÄIVÄN LUENTOMATERIAALI on nähtävillä: www.mitox.fi. Tutustu myös SESKO ry:n ryhmäpäällikkö Juha Vesan ajankohtaiseen katsaukseen standardoinnista.

Aamukahviseuraa toisilleen pitivät johtava asiantuntija Pertti Lindberg (ET), toimitusjohtaja Risto Harjanne (Helen Sähköverkko Oy), mittauspäällikkö Mika Nousiainen (Helen Sähköverkko Oy) ja asiantuntija Ina Lehto (ET).

– Kuluttaja-asiakas voi jossain vaiheessa seurata lämmön, sähkön ja veden mittaustietojaan mistä tahansa web-pohjaisesta päätelaitteesta. Lisäksi kodinkoneissa, kuten jääkaapissa, voi olla erilaisia energiankäyttöä osoittavia näyttöjä. Haasteena on hinta – kuinka vahva houkutin energiansäästö on ja millaisesta palvelusta kuluttaja on valmis maksamaan, sanoi There Corporation Oy:n myyntijohtaja Ilmo Lounasmaa. Käytäväkeskustelusta tavoitetut Helen Sähköverkko Oy:n toimitusjohtaja Risto Harjanne ja Turku Energian kehityspäällikkö Jarkko Lehtonen toisaalta odottivat uutta kuluttajasukupolvea, joka haluaa reaaliaikaista tietoa tuntitasolla, ja toisaalta muistuttivat siitä, että valtakunnallisesti verkkoyhtiöt ovat hyvin erilaisessa valmiudessa toteuttamaan tätä tiedontarjontaa lähivuosina. – Kun kuluttajat haluavat vihreää sähköä, sitä pitäisi voida tarjota kysynnän jous-

ton myötä niin, että ohjattaisiin sähkön käyttöä pienemmän kulutuksen tunteihin. Vesivoimalla tuotettu sähkö ei ole fossiilisilla polttoaineilla tuotettua vihreämpää, jos sen käyttö lisää valtakunnallista sähkön huippukulutusta. Huippukulutustilanteessa sähkön tuottamiseen tarvitaan nimenomaan fossiilista polttoainetta, he tarkensivat. Energiateollisuus ry:n näkökulmasta palvelujen kehittämiseen kommentin antoi johtava asiantuntija Pertti Lindberg: – Parannamme palveluliiketoiminnan edellytyksiä ja teemme muun muassa kilpailutusohjeita, jotta energia-alalla voitaisiin toimia reilun pelin hengessä. Mittauspalvelujen ja erityisesti saatavissa olevan tiedon hyödyntämisessä on paljon potentiaalia energiatehokkuuden ja palvelutoiminnan näkökulmasta. On myös tärkeää käydä keskustelua etäluentapalvelun rajapinnoista ja siitä, miten tieto parhaiten tarjoillaan kuluttajille. 

/ VIRRASSA

Vilkasta keskustelua mittauslaitelain tiimoilta Mittauslaitelaki kirvoitti Energianmittauspäivässä vilkkaan keskustelun tulevasta asetuksesta ja nykykäytännöistä. Yhteinen mittauslaitedatapankki sai kannatusta nyt, kun lain kirjain vaatii laitteiden varmennuksesta todennetun jäljen. – Kun eri toimijoilla on käytössä saman valmistajan mittareita, voitaisiin varmennusten tulokset siirtää yhteiseen tietokantaan. Näin otanta kasvaisi ja myös erilaiset vikatyypit ja vikojen olosuhteet tulisivat selville. Samalla voitaisiin luoda yhteisiä pelisääntöjä varmennukselle. Vikatilastointi voisi kattaa mittarivikojen lisäksi myös rele- ja tiedonsiirtoviat, jolloin tietopankista saataisiin vielä hyödyllisempi, pohtivat ryhmätyössä yhteistuumin PKS Sähkönsiirron Valto Pöllänen, E.ON Kainuun Jari Rusanen sekä Kymenlaakson Sähköverkon Juha Kaariaho ja Ville Saira.

Asiantuntija Ina Lehdon (ET) ja ylitarkastaja Sari Hemmingin (Tukes) ja Energiamittauspäivän luentomateriaalit mittauslaitelaista ovat nähtävillä: www.mitox.fi.

Energiateollisuus ja Tukes Energianmittauspäivässä:

Mittauslaitelain asetusehdotukseen tarvitaan tarkennusta Heinäkuussa voimaan tullutta mittauslaitelakia täsmennetään asetuksella. Väliaikaisessa asetusehdotuksessa avoimia kysymyksiä on paljon. Teksti | Minna Vänskä Kuva | Kari Hautala

usi mittauslaitelaki korvaa vakauslain vuodelta 1965, jolloin vesi- ja energialaitosten toiminta oli osa kunnallista palvelua. – Alalle laki on tervetullut, sillä energiayhtiöiden liiketoiminta perustuu asiakkaiden laskutukseen, ja siksi laskutustietojen oikeellisuus ja luotettavuus on energiayhtiölle tärkeää, sanoo ET:n asiantuntija Ina Lehto. – Energian hinnan noustessa kulutusmittausten luotettavuus kiinnostaa asiakkaita yhä enemmän, kertoo ylitarkastaja Sari Hemminki Tukesista.

Haasteellinen asetusehdotus Mittauslaitelakia täsmennetään asetuksella, jota valmisteleva työryhmä on vasta perusteilla. Nyt on valmisteilla väliaikainen asetusehdotus, jossa otetaan kantaa esimerkiksi kulutusmittauslaitteiden käytön aikaiseen varmentamiseen: mittari on varmennettava viiden tai kymmenen vuoden päästä käyttöönotosta, riippuen käyttöönottoajankohdasta. Energia-alalle aikaraja on haasteellinen, sillä se aiheuttaa epävarmuutta toiminnan suunnitteluun.

– Esimerkiksi sähköverkkoyhtiöt katsovat asioita pitkällä tähtäimellä, puolileikillään voisi sanoa, että sähköverkkoyhtiön kvartaali on 25 vuotta. Asetusehdotuksessa otetaan kantaa varsin lyhyen ajan päässä olevaan ajankohtaan, mutta ei oteta riittävän tarkasti kantaa siihen, mitä silloin pitäisi tehdä, Lehto kritisoi.

Mittauslaitelaki ja etäluenta? Mittauslaitelaki velvoittaa, että mittauslaitteiden ja -menetelmien mittaustulosten tulee olla jäljitettäviä ja luotettavia, ja valittujen menetelmien on sovelluttava aiottuun käyttötarkoitukseen. Soveltuuko etäluenta tällaiseksi menetelmäksi? – Tällä hetkellä käytettävien etäluentamenetelmien ongelma on jäljitettävyys, tällaisenaan ne eivät täytä lain vaatimuksia. Jos etäluentaan saadaan jäljitettävyys tavalla tai toisella, sitä voidaan pohtia osana tällaista varmentamismenettelyä, Hemminki toteaa. Asiantuntija Lehto myöntää, että käytönaikaisessa varmentamisessa avoimia kysymyksiä on paljon. Varmennetaanko mittareita laite- vai laite-eräkohtaisesti? Voidaanko niitä varmentaa myös etänä? Mitä tarkastus-

laitosta käytetään eli mikä taho mittarit varmentaa? – Näihin kysymyksiin ei ole vielä vastauksia. Niistä pitää ehdottomasti keskustella, kun lopullista asetusta valmistellaan. Esimerkiksi etäluennan osalta tuntuisi hölmöltä olla hyödyntämättä sitä myös mittausten varmentamisessa, Lehto pohtii.

Toimiala mukaan valmisteluun Varsinaisen asetuksen laatimistyö aloitetaan vuoden 2012 alussa. Sitä varten perustetaan työryhmä, jota kootaan parhaillaan työ- ja elinkeinoministeriön ja Tukesin johdolla. – On tärkeää, että työryhmään saadaan mukaan aktiivisia alan edustajia, joilla on näkemystä siitä, mikä on järkevin tapa käyttää mittareita ja varmentua niiden käytönaikaisesta luotettavuudesta, Lehto kannustaa lukijoita mukaan. 

Mukaan asetuksen valmistelutyöryhmään? Lisätietoja: yli-insinööri Tuomo Valkeapää: tuomo.valkeapaa@tukes.fi tai ylitarkastaja Sari Hemminki: sari.hemminki@tukes.fi

ASIAKKAANA / Ääneseudun Energia Oy

Etäluennan pilottivaihe käynnistyy Äänekoskella Ääneseudun Energia Oy:lle on tärkeää, että koko etäluentajärjestelmä toimii alusta loppuun ennen käyttöönottoa. Teksti | Virpi Kirves Kuvat | Mikko Vähäniitty

järjestelmätoimittaja valitaan

luentapalvelutoimittaja valitaan

uusi mittauslaitelaki

pilottivaihe käynnistyy

pilottivaiheen testaus

massa-asennukset alkavat

massa-asennukset valmistuvat (arvio)

05/2008

tarjouskilpailutus

suunnittelu alkaa

Ääneseudun Energia Oy on siirtymässä etäluentajärjestelmän piiriin. Alun perin yritys suunnitteli tekevänsä mittaukset itse, mutta osaamis- ja resurssikysymykset tulivat vastaan. Ääneseudun Energian liiketoimintapäällikkö Vilho Aikion mukaan palvelu kannatti tilata oman yrityksen ulkopuolelta, sen on käytäntö opettanut. Yhteistyökumppaniksi yritys valitsi Mitoxin. – Lähtökohtana on, että ennen massa-asennusten aloittamista täytyy järjestelmän olla kunnossa alusta aina laskun lähettämiseen saakka. Koko ketjun täytyy toimia. Valintaamme vaikutti Mitoxin vahva kokemus mittausasioissa ja etäluennassa, Aikio kertoo. Aiemmin sähkömittareilta ei vaadittu käytönaikaista varmentamista. Uusi, heinäkuussa voimaan tullut mittauslaitelaki painottaa mittauslaitteiden- ja menetelmien jäljitettävyyttä ja luotettavuutta, mikä on Aikion mukaan tuonut koko projektiin lisää vaatimuksia.

1/2009

1/2010

10/2010

7/2011

11/2011

12/2011

1/2012

4/2012

– Ääneseudun Energia Oy:n etäluentaan siirtyminen on pitkäjänteinen, vuosia kestävä projekti, kertoo liiketoimintapäällikkö Vilho Aikio.

Nykyinen sopimus Mitoxin kanssa

8 ⁄ LUKEMA

Mitoxin mittauspalvelu

Äänekosken Energian etäluentaprojektiin osallistuu monta toimijaa eri puolilta Suomea. Pitkät välimatkat eivät ole haitanneet, sillä suurin osa palavereista on pidetty Live Meeting -kokouksina.

“

”Etäluennalla seurataan sähkön lisäksi vedenkulutusta ja kaukolämpöä sekä ohjataan ulkovalaistuksia.”

Haasteena järjestelmien yhteensovittaminen Ääneseudun Energian etäluentaprojektissa samalla järjestelmällä luetaan sähkön lisäksi vedenkulutusta ja kaukolämpöä sekä ohjataan ulkovalaistuksia. Järjestelmän avulla saadaan myös asuntokohtaista tietoa. Aikio pitää tätä kustannustehokkaimpana tapana. Etäluettavien mittareiden pilottiasennukset aloitetaan marraskuun puolessa välissä, jolloin asennetaan ensimmäiset 350 mittaria. Niitä testataan ennen massaasennusten aloittamista. Aikio kertoo, että haasteena on ollut asiakastieto- ja luentajärjestelmien yhteensovittaminen. Kun mukana on monta toimijaa, on aikatauluihin, tiedottamiseen ja palavereiden pitämiseen kiinnitetty erityistä huomiota. Monia palavereita onkin järjestetty Live Meeting -kokouksina. Myös käytännön järjestelyt tuovat haasteita. Ennen massa-asennuksia on selvitettävä, kuinka sisäänpääsy asuntoihin järjestetään. Lopulliset asennukset on tarkoitus

saada valmiiksi huhtikuun 2012 loppuun mennessä. – Mitox on auttanut paljon myös suunnitteluvaiheessa. Olemme saaneet heiltä asiantuntemusta, emme vain etäluennan, vaan koko hankkeen osalta, Aikio kertoo.

Uudenlaista osaamista ja valvontaa Mittauslaitteisto on tilattu Kamstrup A/S:ltä ja asennuksista huolehtii Eltel Networks Oy. Ääneseudun Energialla oli jo entuudestaan Kamstrupin kaukolämpömittareita, jotka sopivat etäluentaan. Etäluettavien mittareiden avulla asiakkaita on mahdollisuus palvella entistä paremmin ja lisätä heidän energiatietoisuuttaan. Lisäksi mittareista saadaan tarkkaa tietoa energiaverkkojen suunnitteluun, asennuksiin ja hallintaan. Aikio tietää, että etäluettavat mittarit vaativat uudenlaista osaamista ja valvontaa. Se vaatii myös työntekijöiltä paljon. Mitoxin mittauspalvelu Ääneseudun Energialle on nykyisen sopimuksen mukaan voimassa viiden vuoden ajan. 

KAVERI

UUTTA ENERGIAA myyntiin Elokuussa Mitoxin myyntipäällikkönä aloittanut Marko Mustonen on innoissaan siirtymisestään kaapeleiden parista energia-alalle. Teksti | Heini Santos Kuva | Kari Hautala

– ENERGIASEKTORIN MERKITYS ja arvostus on noussut roimasti viime vuosina. Toimiala on hyvin kehittyvä, ja energiayhtiöt ovat halukkaita tekemään investointeja. Uusille palveluille on tarvetta, joten näkymät ovat myynninkin näkökulmasta oikein hyvät, Mustonen toteaa. Ensimmäiset viikot uudessa tehtävässä ovat kuluneet asioita opetellessa. Uuden toimenkuvan pääpaino on asiakaskontakteissa ja uusien mahdollisuuksien tähystelyssä. Koska Mitoxin asiakassuhteet ovat pitkäjäntei-

siä, on tärkeää varmistaa, että asiat ovat hyvin myös huomenna. – Pyrin seuraamaan asiakkaiden antamia vinkkejä siitä, mitä he kaipaavat ja toisaalta poimia erilaisia toimiviksi osoittautuneita käytäntöjä, Mustonen sanoo.

Alan omia kiemuroita Kaapeliteollisuudessa myyntitehtävissä aiemmin toiminut Mustonen on kokenut uuden toimialan käytäntöjen omaksumisen uudessa tehtävässään ajoittain mutkikkaaksi, eri aloilla kun puhutaan välillä vähän eri kieliä. Aluksi hän kaipasi ”tulkkausta”

esimerkiksi energia-alalla pitkään työskennelleiden käyttämiin lyhenteisiin. Työkuvioiden ulkopuolella Mustonen nauttii monipuolisesta liikunnasta. Omakotitalon omistajana illat ja viikonloput kuluvat usein näpräillessä erilaisten kunnostamiseen ja ylläpitoon liittyvien projektien parissa. – Olen ollut energia-asioista kiinnostunut jo ennen alalle päätymistäkin. Esimerkiksi sähkön ja veden kulutusta seuraan kuukausitasolla ja vertaan toteutunutta määrää ja kustannusta aiempaan nähden, hän kertoo. 

[Nimi] Marko Mustonen [Titteli] Myyntipäällikkö [Ikä] 46 [Asuinpaikka] Vantaa

Johtaja Marko Riipinen, HelenLämpö:

Luovia kaukolämpöratkaisuja ja älykästä tiedonsiirtoa

Teksti | Minna Vänskä Kuva | Helsingin Energia

Voisiko kaukolämpöä tarjota jatkossa myös sellaisille alueille, joilla ei aikaisemmin ole ollut mahdollisuuksia päästä kaukolämmön piiriin? Kyllä. Me HelenLämmössä puhumme kevytkaukolämmöstä. SANANA KEVYTKAuKOLÄMPö ON MYSTINEN. Kevyellä ei tarkoiteta, että kaukolämpövesi olisi laadullisesti erilaista. Toteutamme alueelle edelleenkin perinteisen 2-putkijärjestelmän, jossa on menoputki ja paluuputki. Kevytkaukolämmöllä lämpimän käyttöveden tuottaminen sujuu yhtä luontevasti kuten ennenkin ja tilojen lämmitysmenetelmiin löytyy toimivat ratkaisut. Keveyttä haemme veden alhaisemmasta lämpötilasta (70–75 °C), verkoston pienemmistä lämpöhäviöistä ja optimaalisimmista rakentamisratkaisuista. Etsimme aktiivisesti uusia tekniikoita ja toimintatapoja sekä uudenlaisia, kevyempiä asiakaslaitteita. Kehittämistyöhön osallistuu suuri joukko eri alojen ammatti-

10 ⁄ LUKEMA

laisia, kuten rakennuttajia, suunnittelijoita ja laitevalmistajia. Esimerkiksi laitevalmistajien kanssa pohdimme, miten kevytkaukolämpö vaikuttaa mitoituksiin ja miksi tiettyjä järjestelmiä käytetään. Selvitämme myös, löytyisikö helpompia, kevyempiä liittymisratkaisuja. Kevytkaukolämpö soveltuu myös uusille putkimateriaaleille kuten muoviputkille. Tähtäämme kevytkaukolämmöllä erityisesti nykyisen verkon latvaosilla oleville alueille, joihin rakennetaan uu-

“

sia, energiatehokkaita kiinteistöjä. Yksi tällainen rakenteilla oleva kohde on pientalovaltainen Honkasuon asuinalue Helsingin luoteiskolkassa. HELENLÄMPö haluaa vastata entistä paremmin energiamarkkinoiden kysyntään. Haluamme olla asiakkaillemme enemmän kuin ”vain” yhdenlainen kaukolämpötoimija. Jatkossa tietoa siirtyy asiakkaan ja meidän rajapinnassa entistä vahvemmin. Siksi Mitox on meille tärkeä kumppani. Uudet palvelumme liittyvät mittaamiseen ja

tiedon keräämiseen, siirtoon ja analysointiin ja mahdollisesti jopa talotekniikkaan: toimitusrajamme yltää nykyistä pidemmälle. Haluamme myös löytää uusia, energiatehokkaita ja älykkäitä ratkaisuja. Etsimme uusia tapoja tuottaa energiaa ja lämpöä. Kyse on erilaisista hybridiratkaisuista, jolloin lämmöntuotanto ratkaistaan usean erillisen järjestelyn kombinaatiolla. Esimerkiksi auringosta voidaan tehdä kaukolämpöä, aurinkokaukolämpöä. 

”Kaukolämpö kevenee veden alhaisemmalla lämpötilalla, verkoston pienemmillä lämpöhäviöillä ja optimaalisilla rakentamisratkaisuilla.”

Koonnut | Suvi Salmevaara, Marko Mustonen Kuva | Mitox, Mikko Vähäniitty, Shutterstock

/ PIIKIT

Mitox vahvasti mukana Kalasatamassa Mitox on mukana Kalasatama-hankkeessa, jonka tavoitteena on rakentaa maailmanlaajuisesti merkittävä älykkään sähköverkon mallialue Helsingin Kalasatamaan. Mitoxin kehityspäällikkö Jukka Kasslin täydentää Helsingin Energian osaamista: Kasslin aloitti syyskuussa projektijohtajana ja jatkaa toimessa ainakin kesään 2012 asti. Hänen tehtävänään on varmistaa, että hankkeesta solmitaan kaupalliset sopimukset teknologiakonsortion ja alueen rakentajien kesken kesäkuuhun 2012 mennessä. – Älykkään sähköverkon rakentaminen Kalasatamaan edellyttää, että osapuolet pystyvät yhdistämään osaamisensa. Näin saadaan aikaiseksi liiketoimintakuvaukset uusille palveluille ja ne voidaan toteuttaa kilpailukykyiseen hintaan, projektijohtaja Kasslin toteaa. Mitoxin lisäksi hankkeessa ovat mukana Helsingin Energia, Helen Sähköverkko, ABB, Nokia Siemens Networks ja Fingrid.

PKSS:n etäluentaprojekti pilottivaiheessa PKS Sähkönsiirto Oy:n projektin pilottivaiheessa on asennettu noin 1 300 etäluettavaa mittaria. Hyväksymistestausten ja tuotannollisen koekäytön jälkeen massa-asennukset käynnistyvät maaliskuussa 2012. Kaikki 81 000 mittaria on vaihdettu vuoden 2014 kesäkuun loppuun mennessä.

Haminan Energian ja Mitoxin yhteistyö laajenee Haminan Energian ja Mitoxin vuodesta 2005 jatkunut yhteistyö laajenee. Haminan Energia vaihtaa sähkömittareita etäluettaviin, joita Mitox ryhtyy etälukemaan sitä mukaa, kun asennustyö etenee. Mittareiden vaihtohanke valmistuu hyvissä ajoin ennen vuoden 2013 loppua. Hankkeen myötä etäluentaan liitetään myös kaukolämmön ja maakaasun mittauksia. Lisäksi Mitox tuottaa Haminan Energialle sähköverkon taseselvityspalvelun.

Energiankulutus syyniin Sävel+ -raportointipalvelulla Mitox osallistuu Helen Lämmön valtavaan hankkeeseen, jossa jo 8 700 kaukolämpömittaria on vaihdettu etäluettaviksi. Vuoden 2013 loppuun mennessä kaikki vuosittain tulevat uudet asiakaskohteet ja jo liitetyt 14 200 mittaria on vaihdettu etäluettaviksi. – Etäluentahankkeen valmistuttua voimme hyödyntää Sävel+-raportointipalveluamme täysimääräisesti. Jo tällä hetkellä kaukolämpö- ja sähköasiakkaamme voivat seurata energiankulutustaan jopa tuntitasolla. Kehitystyön alla on juuri nyt kaukojäähdytyksen kulutustiedon siirtyminen Sävel+ -konseptin alaisuuteen, kertoo johtaja Marko Riipinen HelenLämmöstä. Palvelu on maksuton sähkön, kaukolämmön ja jatkossa myös kaukojäähdytyksen asiakkaille.

Mitox osallistuu yhteisten pohjoismaisten sähkömarkkinoiden luomiseen Pohjoismaiden poliittiset päättäjät ovat sitoutuneet luomaan yhteiset sähkömarkkinat, ja niiden eteen tehdään pitkäjänteistä työtä. Markkinamallin pääperiaatteet lyödään lukkoon vuosina 2011–2012. Keskeisiä sovittavia osa-alueita ovat asiakasrajapinta, taseselvitys ja tiedonvaihto. Sähkön mittausta mietitään omassa työryhmässään, sillä se liittyy olennaisesti muihin osa-alueisiin. Mittaustyöryhmässä Suomen energia-alaa edustavat Ossi Wathen Fortum Sähkönsiirto Oy:stä, Jörgen Johansson Mitox Oy:stä sekä Ina Lehto Energiateollisuus ry:stä. Lisätietoa NordREGin (Nordic Energy Regulators) sivuilta: www.nordicenergyregulators.org/

Suomalainen asiantuntija- ja palveluyritys Mitox Oy on suomalainen energianmittausalan asiantuntija- ja palveluyritys. Se on Suomen johtavia palveluntarjoajia sähkön, kaukolämmön, veden ja kaukojäähdytyksen mittausratkaisuissa. Mitox Oy:llä on kattava kokemus erilaisista energiamittarityypeistä ja luentajärjestelmistä. www.mitox.ﬁ

MITOX OY

Postiosoite: PL 469. 00101 HELSINKI Käyntiosoite: Parrukatu 5, 00540 HELSINKI Puh. (09) 686 360, Fax. (09) 6863 6650 E-mail. mitox@mitox.ﬁ