Finpro inFront 3/2010 by Otavamedia asiakasviestintä

3#2010 2010

KOLUMNI>ELINA HILTUNEN MESTARILUOKKA>SOPIMUSOSAAMINEN CASEx2> SNELLMAN + PAAKKOLA CONVEYORS SIGNAALIT>THE NEW NATURAL finPRO> ANNE-MARI HYRYLÄINEN MAAILMALLA>ITALIA KAMERA KIERTÄÄ>KAZAKHSTAN

FINPRO

Luovat alat:

ELÄMÄNTYYLI> KIIRE KIIREESTÄ POIS

RARE EXPORTS? S?

! A K K I R

SI MA O T E I T A

TESTA

TA KINOIS

Markkinat > AFRIKKA

ku? u l s a k u IAN as

E G I N . 1 V:

ä? r ä ä m IDEN

IO T L A V 2. V:

BK U T I O I V R A . 3 V:

? 0 2 0 2 a vuonn

Fokus Brasilialainen öljy-yhtiö Petrobras investoi offshoretoimintoihinsa lähivuosina yhteensä noin 224 miljardia dollaria. Kokonaispotista 60 miljardia käytetään ostoihin ulkomailta. Öljy-yhtiö on kiinnostunut suomalaisten mahdollisuudesta toteuttaa projekteja Brasiliassa sekä kyvystä taata niiden huoltoja ylläpitopalvelut. Petrobrasin edustajat vierailivat Suomessa tapaamassa laivanrakennus-, offshore- ja energiateknologiayrityksiä.

voisimme heitä palvella", kertoo jo muutamia projekteja Brasiliaan toimittaneen Deltamarinin Mika Laurilehto.

Vierailu oli molemmille osapuolille tuottoisa, ja pallo jäi suomalaisille. Nyt meidän tulisi suo uoma malai puolestamme lähteä paikan päälle kertomaan brasilialaisille miten

Brasiliassa on tällä hetkellä noin 50 suomalaisyritystä, jotka työllistävät 20 000 henkilöä. Petrobras on Brasilian suurin yritys ja maailman neljänneksi suurin energiayhtiö.

Deltamarinin palveluista Petrobrasia kiinnosti meritekniseen suunnitteluun liittyvä laivatekninen osaaminen, ja erityisesti laivan konseptivaiheen suunnittelu.

Finpro inFront on Finpro ry:n asiakas- ja sidosryhmälehti. Palaute, juttuvinkit, tilaukset ja osoitteenmuutokset: info@finpro.fi. Päätoimittaja Outi Torniainen ja toimituspäällikkö Nelli-Maija Melin, Finpro. Toimitus: Otavamedia Oy, Viestintätoimisto Sanakunta, Kristiinankatu 3 B, 20100 Turku. Tuottaja Maarit Niemi (maarit.niemi@sanakunta.com), graafinen suunnittelu Vesa Koskelainen. Osoitelähde: Finpron yhteysrekisteri. Paino: Forssan Kirjapaino Oy (Finpron jäsen), paperi: NovaPress Silk 100 g. Kannen kuvitus: Vesa Koskelainen. Ilmoitusmyynti: Media Duo Oy, www.mediaduo.fi. ISSN 1798-2790.

Pääkirjoitus Aija Bärlund Johtaja, Hanke- ja projektikehitys

Newsweek rankkasi Suomen maailman parhaaksi maaksi elää tervettä, turvallista ja nousujohteista elämää. Tutkimuksen kärkikaartiin meidät nosti korkea-

Miksi luovien yritysten

luuloton aidan taakse kurkistaminen

Finpro edistää

liiketoiminnan kehit-

ovat tulleet jäädäkseen.

yritysten kansainvä-

listymistä. Finpro on

tämiseen kannattaa panostaa juuri nyt?

Helsinki on vuonna 2012 maailman

tasoinen koulutusjärjestelmämme.

design-pääkaupunki, eli maailman

Tällainen julkisuus vahvistaa upeasti

muotoiluyhteisön globaali roolimalli

Suomen maabrändiä ja tukee yritys-

ja kohtaamispaikka. Meillä on siis 1,5

temme liiketoimintaa kansainvälisillä markkinoilla. Tulevaisuus ei vaan tapahdu, vaan se tehdään. Hyvä esimerkki tästä on

Miten aito

suomalaisten yritysten

signaali eroaa

kansainvälistymistä edis-

hypestä tai

tävä asiantuntijaverkos-

kuplasta? Siihen

to, joka tarjoaa palvelui-

vastaa kolumnissaan tuore finprolai-

taan kansainvälistymisen

vuotta tehokasta peliaikaa hioa tuo-

nen, futuristi Elina Hiltunen. Hän myös

kaikissa vaiheissa. Finpro

tekehityksen ja markkinoinnin välinen

toteaa, ettei edelläkävijyys tai uusi

toimii globaalisti, ja sen

yhteispeli huippukuntoon.

liiketoiminta synny jo kaikkien tunnista-

reilut 300 työntekijää

mien megatrendien toteamisesta, vaan

työskentelevät yli 40

Teema-artikkelin case-yrityksistä

Finprossa tekemämme ennakointityö,

Backstage Alliancesta ja BAR Oy:sta

aidosta heikkojen signaalien havain-

maassa, 57 eri toimipis-

jonka yhtenä tuloksena taannoin

välittyy luovia tekijöitämme leimaavat

noinnista ja niiden systemaattisesta

teessä. Toimialaosaami-

todettiin, että koulutusosaamisella

ennakkoluulottomuus ja rohkeus.

prosessoinnista.

nen, markkinatuntemus,

on imua kansainvälisillä markkinoilla.

Molempia tarvitaan uusien menes-

hyvät kansainväliset ja

Tämä johti konkreettisiin toimiin, kun

tystarinoiden luomiseksi, jollaisia voi

paikalliset verkostot sekä

Finpron vetämä Future Learning Fin-

syntyä vaikkapa toimialojen välisestä

kyky nähdä ja ymmärtää

land -hanke käynnistyi heinäkuussa.

ennakkoluulottomasta yhteistyöstä.

tulevaisuuden liiketoi-

Sen tavoitteena on muuttaa Suomeen

Miltä kuulostaisi vaikkapa kansan-

suuntautunut Pisa-turismi liiketoi-

terveyden edistäminen uudenlaisen

minnaksi ja euroiksi. Koulutusvientiin

liikuntapalvelun muodossa: Super size

keskittyvää toimialaa rakennetaankin

-kokoiset nykynuoret törmäytettäisiin

parhaillaan yhteistyössä alan toimijoi-

teräsmummien ja -pappojen kanssa?

den kanssa.

Rikastava vuorovaikutus ja ennakko-

Finpro inFront #4 ilmestyy 29.11.2010

mintamahdollisuuksia ovat se lisäarvo, jota Finpro tarjoaa yritysten kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

441 612 Painotuote

Finpro inFront 3

kointiFinpron enna t ovat tulosta ali Finpron na ali sig ba t yt glo kit a osta Symbolilla mer miä. imi kerää ja jal ky iti inä int int ko ko na na En n en toiminnasta. ilmalta, luode aa m oja int va verkoston ha

SIGNAALIx5 Mitä löytyy ilmiön The New Natural taustalta? Keräsimme aukeamalle siihen liittyviä signaaleja ympäri maailman.

Lääkettä luonnon kaipuuseen Nykyihmisen ja luonnon välinen jo pitkään syventynyt kuilu täyttyy uudella ilmiöllä – The New Natural. Yhteyttä luontoon haetaan jalostamattomien materiaalien kautta. Tai täysin päinvastaisesti synteettisten, luontoa keinotekoisesti jäljittelevien materiaalien avulla. Kaipuu takaisin luontoon paikataan käyttämällä entistä enemmän aitoja materiaaleja, kuten puuta sekä ammentamalla suunnitteluideoita ja tuntemuksia luonnosta. ”Luonnon uusi tuleminen” on osittain pakon sanelemaa: talouden turbulenssit sekä niukat luonnonvarat patistavat arvostamaan ehtyviä, kestäviä raakaaineita. Puunkaltaiset aidot materiaalit

ovat arvossaan, sillä niitä pidetään rehellisinä, luotettavina ja pitkäikäisinä. Kestäviä materiaaleja voi käyttää yhä uudestaan ja uudestaan. Valmista, tee ja parsi –asenne leviää, ja täysin uuden tavaran hankkimista vältetään. Kierrätys on pop. Aitojen raaka-aineiden saannin vaikeutuessa tiede valjastetaan mukaan paitsi jäljittelemään luonnollista, myös viemään aidot materiaalit askeleen pidemmälle. Hyväksi käytetään nano-

F o in inpr

ro n

w Nea l e h r T atu N F

teknologiaa ja bioniikkaa eli eliöiden ja rakenteiden jäljittelyä (engl. biomimicry). Esimerkiksi lämpöön reagoivat käyntikortit paljastavat yhteystiedot vasta päästessään kosketukseen ihon lämmön kanssa. Luonnon materiaalien jäljittelyssä vain mielikuvitus on rajana. Miltä kuulostaa esimerkiksi kohdunmuotoinen BellyLove-tuoli, joka hengittää, muotoutuu ja erittää tuoksuja?

Mättähältä mättähälle maisemat ja pinnanmuodot tähän mielikuvitusta ja tuntoaistia kutkuttavaan luomukseen. Älä mene metsään, mene matolle. [ PS. näitä ihanuuksia voi tilata suoraan muotoilijalta: info@evajohannasandberg.com ]

Christian Stromqvist

Koonnut: Maarit Niemi, Minna Vänskä. Kuvat: Shutterstock ja valmistajat

Lattialla aikuinen ja lapsi kohtaavat samalla tasolla. Jos kaipaa leikkeihin väriä ja uusia mahdollisuuksia, ratkaisu löytyy maton ja huonekalun hybridistä, Eyotista. Se mukailee maan pinnanmuotoja. Eyotin suunnittelija Eva-Johanna Sandberg on ruotsalaissyntyinen graafinen suunnittelija ja kuvanveistäjä. Hän inspiroitui luonnosta ja nappasi

Finpro inFront 4

Anarkistinen karhun luola

Benjamin Boccas

Jos kuljet työmatkallasi roskalavan tai työmaan ohi, ole tarkkana. Sieltä voi löytyä vaikka mitä toimistosi somistukseksi ja komistukseksi. Pariisilaisen nettihotelli- ja tietoturvapalveluja tuottavan Bearstechin toimistoon on saatu uutta ilmettä yllättävillä materiaalivalinnoilla: neuvotteluhuoneen katto on vuorattu jalkakäytäviltä, roskalavoilta ja joutomailta löydetyillä laudanpätkillä. Oleskelutilassa lötköttää kennopahvista ideoitu sohva. ”Bears Cave” on ranskalaisen arkkitehti Paul Coudamyn taidonnäyte. Suunnittelun tavoitteena oli luoda toimisto, joka luo vaikutelman Bearstechin vahvuudesta ja väkevyydestä sekä kuvastaa innovatiivista ja villiä tapaa lähestyä virtuaaliteknologiaa.

Kuusen kätköissä oksien alla... Onhan näitä majoja nähty ennenkin, mutta englantilainen Blue Forest -yritys tituleeraa itseään puihin rakennettavien asumusten edelläkävijäksi. Kestävän kehityksen mukaisten, sympaattisten puutalojen asukki pääsee takuuvarmasti lähelle luontoa. Yritys toteuttaa projekteja eko-luokkahuoneista luxusluokan vapaa-ajan asuntoihin.

Mittatilauksena suunniteltavia latvaresidenssejä ostavat niin yksityishenkilöt kuin majoitusliikkeet. Hintaa vajaalle neliömetrille tulee 1700–2500 puntaa. Hyvin ylläpidetyn puutalon luvataan kestävän yli 40 vuotta, joskin sijainti vaikuttaa elinikään. Rakennetaankos yksi tällainen kesäpaikan koivuun? www.blueforest.com

Puuesineitä, joilla on luonnetta

2000 metriä valokuitukaapelia Mitä, jos verhojen takaa möllöttäisi kuun lisäksi näinkin futuristinen katulamppu? Alexander Lervikin suunnittelema valaisin käyttää nykyteknologiaa luodakseen illuusion luonnosta betoniviidakossa. Sisä- ja ulkotiloihin soveltuvaa lamppua on saatavilla jopa neljämetrisenä. Valokuidun ansiosta puu vaihtaa myös väriä. Jo vuonna 2002 suunniteltu lamppu on otettu omaksi luksusputiikkien sisustussuunnitelmissa, ja onpa arvostettu u Norjan kansallismuseokin kelpuuttanut puun kokoelmiinsa. Mistä kotikadulle saataisiin?

Suomalainen Woodism suunnittelee ja valmistaa huonekaluja ja käyttöesineitä kaadetuista piha- ja puistopuista, jotka eivät kelpaa sahatavarateollisuudelle. Suunnittelun lähtökohtana on puun monipuolinen ja oivaltava käyttö, esineiden haptisuus* ja elämyksellisyys, sekä tuotannon ekologisuus. Ei haittaa, vaikka puu olisi kuinka vänkyrä tai oksainen tahansa::

Poikkeavat muodot antavat lopputulokselle yksilöllisen luonteen. Erikoinen syykuvio tai kaarnareuna voi siis olla inspiraation lähde muotoilulle. Woodism lähtee kunnioituksesta lähiympäristön puita ja luontoa kohtaan. Muotoilijoiden, sisustusarkkitehtien ja hienopuuseppien muodostama ryhmä toivookin, että puiden tarinat jatkuvat kodeissa käyttöesineiden muodossa. * haptinen = kosketukseen tai tuntoaistiin perustuva

landin sign Forum Fin ä osallistuu De hankkeeseen, Woodism-ryhm otoilun vienti mu n ise ala suom d, järjestämään esign x Finlan HIRAMEKI Dekille 29.10.–7.11.2010. We n Tokyon Desig

Finpro inFront 5

inFront teema Teksti Maarit Niemi Kuva Saku Soukka

Luovat alat: Rare Exports? > SUOMESSA ON LÄHES 20 000 LUOVAN ALAN YRITYSTÄ, JOISTA YHÄ USEAMPI ON KYTKÖKSISSÄ KANSAINVÄLISEEN PELIKENTTÄÄN. SILTI PUHUTTAESSA LUOVIEN ALOJEN VIENNISTÄ SUOMI NÄYTTÄISI OLEVAN JÄLJESSÄ MONIA KEHITTYNEITÄ TALOUKSIA. NYT TAHTOTILA LUOVIEN LÄHTIJÖIDEN TUKEMISEEN ON LÖYTYMÄSSÄ.

Finpro inFront 6

Luovimo

uovan alan määrittely on vähän kuin elefantin mää-

> LUOVIMO-HANKE VARMISTAA LUOVIEN YRITYSTEN ENSIASKELEITA KANSAINVÄLISELLÄ TIELLÄ.

rittelyä. Miten sen tekee kattavasti? No ei sitä tarvitse määritellä, elefantin kyllä tuntee sitten kun sellaisen näkee, kuvailee Kimmo Aulake opetus- ja

kulttuuriministeriöstä luovan toimialan määrittelyn vaikeutta. Aulake uskoo luoviin aloihin tosissaan. Viimeistään taantuma osoitti, miten riippuvaisia olemme vielä varsin yksipuolisesta viennistämme. Luovat alat nähdään yhtenä tulevaisuuden kasvutoimialana, ja potkua niiden kansainvälistymiseen annetaan hallitustasolta saakka. – Kansainvälisestikin puhutaan selvästä

Finpron toimitiloissa Porkkalankadulla vastassa on innostunut nainen. Luovimo-hankkeen käynnistäjä, toimialajohtaja Irma Patala on pääsemässä tositoimiin luovien yrittäjien parissa. Luovien alojen yritysten kansainvälistymiseen tähtäävä hanke starttasi keväällä. – Niin hakijoiden paljous kuin kunnianhimokin yllätti positiivisesti, saimme lähes 80 hakemusta, hän kertoo. Hanke pyrkii kasvattamaan valittujen 20 yrityksen kansainvälistä liikevaihtoa systemaattisen kasvupolun tuloksena. Niille on räätälöity yrityskohtaiset konsultointiohjelmat, minkä lisäksi yritykset sparraavat ideoita ja vaihtavat kokemuksia keskenään. Fokustoimialoja ovat muotoilu, elokuva ja tv/av, musiikki, esittävät taiteet sekä pelit ja sisällöntuotanto.

kasvumarkkinasta, joten elinkeino- ja vientirakenteen monipuolistaminen on varsin perusteltua. Meillä lähtökohtana on ollut saada luovat alat yhdenvertaisiksi vientialoiksi muiden vientialojen kanssa, Aulake painottaa. Lisää jalostusarvoa Hän korostaa, että luovien alojen jalostusarvoa pitäisi pystyä nostamaan. – Jos tuotteen tai palvelun oikeudet eivät pysy tuottajalla itsellään, jää se alihankintayritykseksi. Eikä alihankkija mitään isoa vientiä saa aikaiseksi. Oikeuksia pitää pystyä hyödyntämään ja niistä täytyy pitää kiinni! Loistava esimerkki on vaikkapa suomalainen Moomin Characters Oy, joka hallinnoi Muumien tekijänoikeuksia. Hieman kärjistäen tällaisessa bisnesmallissa ei ole juuri kuluja, ainoastaan tuloja.

– Pääpaino on konsepti-, tuote- tai palvelumyynnin valmiuksien kehittämisessä. Ennen kaikkea autamme tunnistamaan globaalin liiketoimintaympäristön mahdollisuudet ja riskit, Patala kertoo. Hänen mukaansa luovilla aloilla on nyt hyvä draivi. – Konsultin silmin positiivista on ollut huomata, että Suomessa alkaa löytyä yrityksiä, joissa kansainvälisen toiminnan vaativaa osaamista jo löytyy. Toisaalta, se missä kansainvälistyminen usein vielä jumittaa, on kasvunälän ja riskinottokyvyn puute, Patala miettii. Luovimo tekee osansa sen hyväksi, että luovia menestystarinoita syntyisi systemaattisemmin. – Meillä on yksittäisiä läpimurtoja, jotka inspiroivat ja rohkaisevat. Uskon että meillä on imua maailmalla, Patala vakuuttaa. Hankkeen rahoittavat työ- ja elinkeinoministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö.

Raha liikkuu jakeluportaassa. Jos se karkaa ulkomaisten käsiin, on vientitulojen lisääminen haastavaa. Agentti- ja manageritoiminnan tarve on lisääntynyt, vaikka yhä toimijoita on vain muutamia kymmeniä. – Luovien alojen välittäjäporras on vielä hyvin puutteellinen. Kansainvälisillä markkinoilla agentti tai manageri on edellytys sille, että homma toimii, Aulake painottaa. Kysymykseen luovan viennin nykytilasta

Luoviin aloihin kuuluvat: • animaatiotuotanto • arkkitehtipalvelut • elokuva- ja tv-tuotanto • kuvataide ja taidegalleriat • käsityö • liikunta- ja elämyspalvelut • mainonta- ja markkinointiviestintä • muotoilupalvelut • musiikki ja ohjelmapalvelut • peliala • radio- ja äänituotanto • taide- ja antiikkikauppa • tanssi ja teatteri • viestintäala Lähde: KTM:n ”Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategia 2015”

Finpro inFront 7

inFront teema

Aulake hakee vastausta kaukaa: taaperoikäis-

hankkia yritysten yhteistyöverkostoista. Tai ku-

ten muskarista ja koulujen aktiivisesta taide-

vaavampaa pienillä yrityksillä olisi puhua rih-

kasvatuksesta.

mastoista. Tällaisia varsin luontevasti luovien

– Eihän kansainvälisillä markkinoilla toimi-

kesken muodostuukin. Näissä verkostoissa rea-

maan pystyviä yrityksiä tyhjästä synny. Meillä

gointi on nopeaa, ja yritykset oppivat toisiltaan.

on lisäksi AMK-tasoista koulutusta, varsin aktiivista harrastus- ja muuta kulttuuritoimintaa.

Missä meidän Harry Potterit?

Myös kulutus on suurta. Tämä luo ekosystee-

Luovien alojen vienti jakaantuu epätasaises-

min perustan, josta syntyvät luovia tuotteita ja

ti. Osa luovista aloista on alkujaankin porskut-

palveluita tuottavat yritykset.

tanut kansainvälisissä vesissä, joillakin aloilla

Haasteet kasaantuvat kuitenkin kohtaan,

Aulake listaa varovasti aloja, joille kansain-

sönsä kanssa. Usein myös välttämätön liiketoi-

väliset ovet ovat eniten raollaan. Tulokulmia

mintaosaaminen puuttuu.

on monia.

– Meillä on noin miljardin euron investoin-

– Ainakin sellaisilla aloilla, joissa on suuret

ti perustaan, mutta ei käy-

kansainväliset markkinat, kuten arkkitehtuu-

tännössä mitään kohtaan,

ri, design, musiikki ja vaikkapa peliteollisuus.

Raha liikkuu jakeluportaassa. Jos se karkaa ulkomaisten käsiin, on vientitulojen lisääminen haastavaa.

missä sitä pitäisi alkaa hyö-

Toiveikkaana voidaan tähytä myös aloille,

dyntää – eli tuotteistukseen

joiden ekosysteemi on meillä hyvässä jamas-

ja markkinointiin. Tässä on

sa. Esimerkiksi kirjallisuudessa ja kuvataiteessa

selvä kehittämiskohde, Au-

perusta on vahva, vaikka viennin liiketoiminta-

lake pohtii.

osaaminen usein yhä ontuukin.

Pienuuden noidankehä

nen on varsin hyvällä mallilla, vaikka ekosys-

Luovien alojen kansainvä-

teemin alkupäästä löytyisikin puutteita.

Toisaalta on aloja, joissa vienninedistämi-

listymisestä on vaikea kes-

– Kevyen musiikin toimiala on itse järjes-

kustella ilman, että rahoi-

täytynyt, ja esimerkiksi Musex tekee vakuut-

tuksen saannin vaikeutta,

tavaa työtä maailmalla.

jopa puutetta, kritisoidaan.

Tämä näkyi myös shanghailaisella Mao Clu-

– Rahoitus on suurin

billa, jossa Aulake rokkasi lähes tuhannen kii-

vaikuttava tekijä. Suurim-

nalaisfanin mukana suomalaisbändien, Nega-

matkin luovan alan yritykset ovat pieniä tai

Luovan talouden strateginen hanke (2008-2011) kehittää luovan talouden toimintaympäristöä. Tavoitteena on saavuttaa rakenteellisia muutoksia, jotka parantavat luovien yritysten kasvun, uusien innovaatioiden ja kansainvälistymisen mahdollisuuksia. Lisätietoja hankkeesta: www.tem.fi/luovatalous

tiven, Turisaksen ja Stratovariuksen, tahtiin.

keskisuuria. Kassavirrat eivät yksinkertaisesti

– Nehän olivat aivan innoissaan siellä!

mahdollista sellaista tuotekehitystä tai markki-

Maassa ei ole juurikaan soitettu länsimaista

nointiponnisteluja, joita menestyvä tuote kan-

musiikkia, jolloin kollektiivinen musiikkimuis-

sainvälisillä markkinoilla tarvitsee. Tämä pie-

ti puuttuu. Tästä syystä Kiinassa kaikki artistit

nuuden noidankehä pitäisi pystyä rikkomaan,

lähtevät samalta viivalta.

Aulake sanoo. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN

vientiä vasta suunnitellaan.

jossa tuote tai palvelu pääsee kosketuksiin ylei-

Aulake muistuttaa, että toimialojen ja niillä

Rahoituksen lisäksi katvealueita on usein

menestymisen ennakoimattomuus tekee veik-

markkinoinnin, tuotteistamisen ja brändäyksen

kaamisesta riskibisnestä – ja siksi niin mielen-

puolella. Myös yrityspalvelujärjestelmän väli-

kiintoista.

neet ja osaaminen osoittautuvat puutteellisiksi, kun tiskin taakse istuu luova yritys.

– Hollywoodin major-studiot tekevät kymmeniä elokuvia, joista vain muutama vuo-

– Luovat yrittäjät kokevat, että eivät ole

dessa tuottaa voittoa. Vaikka niillä on taatus-

saaneet sellaista vastakaikua järjestelmästä

ti maailman sofistikoituneimmat systeemit ja

kuin tarvitsevat. Jos heidän tarpeeseensa so-

ammattilaiset, silti menestys ei ole taattu. Sit-

pivia palveluita ei ole, niitä pitäisi luoda. Eivät

ten edinburghilainen yksinhuoltajaäiti kirjoit-

yritykset ole järjestelmää varten, vaan järjestel-

taa velhopojasta ja myy miljoonilla, hän miettii.

mä yrityksiä varten! Viime aikoina tässä on tosin otettu askelia eteenpäin. Kansainvälistymisessä tarvittavia muskeleita ja osaamista voidaan Aulakkeen mukaan

Yksikin tällainen menestys Suomelle ponkaisisi Aulakkeen mukaan ”homman todella käyntiin”.

elkkä into kainalossa matkaan ei lähdetä. Takana on vuosien kokemus musiikkibisneksestä ja sparrausapua Finpron Luovimo-projektista. Tärkeintä on kuitenkin hyvä tuote. New Yorkiin suuntaavan manageri Virpi Immosen laukussa viedään Von Hertzen Brothersia ja Michael Monroeta. – Siirrämme management-toimintamme New Yorkiin, sillä artistini keskittyvät nyt vahvasti jenkkimarkkinoille. Amerikka on iso ja varteenotettava markkina, jonka haltuun ottaminen on mahdollista ainoastaan sieltä käsin. Face-to-face tapaaminen tärkeän kontaktin kanssa on ihan eri juttu kuin puhelin tai sähköposti, Immonen toteaa. Backstage Alliance on moderni musiikkiyhtiö, jonka tontilta löytyvät levy- ja kustannusyhtiöt, management-toiminta, oheistuotantomyynti ja ohjelmatoimisto. Työntekijöitä konsernissa on 16, joista musiikkipuolella kuusi. Artistilista on vaikuttava ja levy-yhtiö on julkaissut reilut 200 albumia jazzista metalliin. Musiikin monitoimitalossa kansainvälisyys on ennen kaikkea bändien ja artistien vientiä ulkomaille, kuten nyt Yhdysvaltoihin.

P Teksti Maarit Niemi Kuva Tommi Tuomi

CASE: Backstage Alliance

Merta edemmäs

rokkaamaan Musiikkibisneksen monitoimitalo Backstage Alliancen toimitusjohtaja Virpi Immosella on kiireinen syksy. Työn alla on toimiston pystytys New Yorkiin, josta käsin Amerikan musiikkimaailmaa on helpompi lämmitellä.

PAITSI SUURTA POTENTIAALIA, tarjoaa Amerikka myös haastetta. Maantieteellisesti alue on valtava, ja levybisnes muun maailman tapaan murroksessa. Liiketoiminnan käynnistäminen on sekin oma taiteen lajinsa, ja käytännöt vaihtelevat osavaltiosta ja bisnesmallista riippuen. – Olin suoraan sanottuna järkyttynyt tavattuani ensi kertaa maahanmuuttoasioista vastaavan lakimieheni. Hän kirjoitti ylös kolme liuskaa huomioitavia asioita. En esimerkiksi edes ajatellut, että minun pitäisi saada lisenssi, jotta voin toimia maassa managerina, Immonen kertoo. Käytännön asioiden järjestämisessä mukana

Finpro inFront 9

> on ollut Finpro. Tämän lisäksi Luovimoprojektista haetaan uusia oivalluksia. – Kun projektia ovat rakentamassa ammattilaiset musiikkiympyröiden ulkopuolelta, voimme saada heiltä aivan erilaista näkökulmaa asioihin. AMMATTIMAISUUS ON HIIPINYT myös Suomen managerointikulttuuriin, joskin uutta se on yhä. Manageri valvoo artistien etuja: neuvottelee sopimukset ja on yhteydessä yhteistyökumppaneihin, rakentaa kiertueita ja niiden promootiosuunnitelmia. – Seppo Vesterinen ehti kantaa harteillaan sitä ainoan kansainvälisen managerin viittaa aika kauan, Immonen naurahtaa. Nyt alalle tarjotaan myös koulutusta. Sibelius-Akatemiassa alkaa managerikoulutusohjelma, jota Hanoi Rocksiakin manageroinut Immonen on ollut mukana rakentamassa. – Mitä enemmän meillä on kansainvälisiä artisteja, sitä enemmän musiikkivientimme on ammattimaistunut ja ammattitaitoisten managerien tarve lisääntynyt. MANAGEROINNIN LISÄKSI Immosella on

näyttää jenkkimarkkinoille toinenkin kortti. Kattava kokemus musiikkibisneksestä ja bändien kanssa maailmalla kerrytetyt kilometrit ovat luoneet ainutlaatuisen verkoston niin Euroopan kuin Aasian musiikkialan väestä. – Voin olla amerikkalaistoimijoiden linkkinä Eurooppaan ja Aasiaan, tuoda amerikkalaisartisteja tänne ja toisinpäin. Toki koko prosessin rakentaminen ei tapahdu tuosta vaan, miettii Virpi Immonen tulevaisuuden konsultointibisneksestä.

"Se että on Tukholmassa, tarkoittaa että on samaan aikaan New Yorkissa ja Lontoossa. Mutta kun on Helsingissä, on korkeintaan Espoossa."

Teksti Kalle Kirstilä Kuva Seppo Saarentola

CASE: BAR Oy

Kansainväliset kuvahuijarit Digitaalisen kuvan huippuosaaja BAR Oy laittaa kuvan valehtelemaan enemmän kuin tuhat sanaa. Tavoitteena on huijata yhä suurempia massoja maailmalla. äin sitä viihdettä tehdään

ma Generator Post on erikoistunut liikkuvan

tänä päivänä, toimitusjohtaja

kuvan jälkikäsittelyyn, Fake Graphics digitaa-

Tomi Nieminen toteaa ja esit-

lisen kuvan ja efektien luomiseen ja käyttöön

telee vieraalle huonetta, joka on täynnä hurise-

markkinointiviestinnässä. Tuorein tulokas on

via prosessoreita, kovalevyjä ja AV-laitteistoa.

kuvitusagentuuri Pekka.

–N

”Komentokeskuksen” läheltä löytyy nah-

– Emme ole tuotantoyhtiöitä vaan palve-

kaisilla nojatuoleilla varustettu koe-elokuvate-

luyrityksiä, BARin toimitusjohtaja John Grön-

atteri, jossa värimäärittelijä Pasi Mäkelä tekee

holm luonnehtii.

parhaillaan viimeistelytöitä Muumi ja pyrstötähti -elokuvan kansainväliseen versioon. BAR-yritys pitää sisällään kolme digitaalisen kuvan huippuosaajaa: Niemisen luotsaa-

Finpro inFront 10

– Asiakkaitamme ovat elokuva- ja televisiotuotantoyhtiöt, mainostoimistot sekä yksittäiset yritykset, jotka tarvitsevat high-end kuvankäsittelyä.

inFront teema

Huippuosaaminen toi mestarin Suomeen Kansainvälisesti palkituin venäläinen nykyohjaaja Aleksander Sokurov teki ensi vuonna ensi-iltansa saavan Faust-elokuvan digitaaliset efektit Generator Postissa. Kokemuksen innoittamana pääosa elokuvan jälkituotannosta siirtyi lopulta Helsinkiin.

» Mikä houkuttelee perfektionistina tunnetun ohjaajan Suomeen? – Elokuvat ovat pitkiä projekteja ja toimitusluotettavuus on tärkeää. Suomalaisen arvioon rahassa, laadussa ja ajassa voi luottaa, Sokurov kertoo. » Mitä tulitte aivan konkreettisesti alun perin tekemään? – Halusimme ennen kaikkea luoda elokuvan avauskuvan, joka kertoo ja esittelee elokuvan maailman. Se kuva luotiin suomalaisten nuorten osaajien kanssa alusta alkaen. Lähtökohtana oli Albrecht Altdorferin taideteos vuodelta 1529, jossa on maisema jossa taivaalla leijuu kehystetty peili.

John Grönholm (vas.) ja Tomi Nieminen

» Millaisia vaikeuksia taiteellisteknisessä työskentelyssä ulkopuolisen tahon kanssa voi tulla vastaan? – Ei suomalaisten kanssa lainkaan tule sellaisia törmäyksiä kuin venäläisten kanssa. Elokuvatyö riippuu kuitenkin enemmän henkilöistä kuin kansallisuuksista. Suomalaisten nuorten ammattilaisten innokkuus ja kunnianhimo oli kuitenkin ihailtavaa.

Tärkeintä pääomaa BARin kaltaiselle yritykselle ovat siinä työskentelevät huippuosaajat. – Tehokkaita tietokoneita voi ostaa kaupasta jokainen, Grönholm tiivistää.

» Oliko sinulla jonkinlaista ennakkokuvaa suomalaisesta elokuvaosaamisesta? – Suomalaisen elokuva on teknisesti kansainvälistä tasoa. Suomalaiset haluavat oppia uutta ja ottavat uudet tekniikat nopeasti haltuun. Esimerkiksi Pietarissa ei ole saman tason osaamista saatavilla. Usein pitää katsoa Moskovaan, mutta monen käytännön asian kannalta sieltä on helpompi tulla Helsinkiin.

SUOMESSA 60 HENKEÄ vakinaisesti työllistävä

yritys on jo huipulla, mutta kansainvälistyminen on vasta alussa. – Työmme ovat varmasti ihan samaa luokkaa kuin minkä tahansa alan huippuyrityksen maailmalla, mutta on kyse myös brändiarvosta ja tavoista tehdä – pitää olla iso toimija, jotta pystyy olemaan vahva ja vakuuttava.

uskoo. – Suomessa ei ole palveluyritysten puolella perinteitä lähteä maailmalle. Se että on Tukhol- >>

etta/Corbis Out

tä matka maailmalle on lyhyempi, Grönholm

©Xavier Torres-Ba cch

sä, jota se oli perustamassa Tukholmaan. Siel-

line/SKOY

Vientiponnistelujen työvälineeksi BAR on mukana markkinointiviestintätoimisto Sweetis-

» Miten koet nykyteknologian elokuvassa, tuoko se vaaroja vai mahdollisuuksia? – Haluan käyttööni kaikki siveltimet ja tekniikat. Niitä ei kuitenkaan saa päästää isännäksi vaan ne ovat renkejä.

Finpro inFront 11

inFront teema Sähköisiä harhakuvia Yhä suurempi osa näkemistämme kuvista luodaan digitaalisesti.

ameran edessä ei missään vai-

raan kuvaamaan pohtimatta vaihtoeh-

heessa ole ollut mitään. Kameraa

toa, Nieminen väittää. Kun yritys tarvitsee vaikkapa kuvaa

ei edes tarvita. Ilmiö ei ole suuren yleisön tiedossa.

sankassa lumimyräkässä vuoristossa

– Sisältöjen erottaminen aidosta on

lentävästä helikopterista, kannattaa

tätä nykyä jopa ammattilaisille käytän-

kartoittaa digitaalisen kuvan mahdol-

nössä mahdotonta, Generator Postin

lisuus.

toimitusjohtaja Tomi Nieminen sanoo. Usein kuvan digitaaliseen luomiseen

– Tuollainen kuvaustilanne olisi täysin hallitsematon. Ehkä kuvassa nä-

päädytään, koska kuvaaminen tulisi

kyisi vain valkoista ja valokeila. Meidän

Rare Exports -elokuvan joulupukki kulkee

kohtuuttoman kalliiksi tai se olisi mah-

kanssa se on hallittu, me voimme pois-

BARin tietokoneiden kautta ennen maail-

dotonta.

taa lunta ja rakentaa metsää ihan niin

– Mitään valtavia ponnisteluja vaati-

man valloitusta. Elokuva ilmestyy 3.12. ja on jo myyty kymmeniin maihin.

massa, tarkoittaa että on samaan aikaan New Yorkissa ja Lontoossa, mutta kun on Helsingissä, on korkeintaan Espoossa. Sweetin kautta BAR on tehnyt töitä esimerkiksi Volvolle sen XC60-mallin lanseerauksessa. Ensimmäistä kertaa yrityksen historiassa siinä ei käytetty lainkaan perinteisiä valokuvia.

kuin halutaan, Nieminen lupaa.

via juttuja ei kannata enää ryhtyä suo-

vuotta sitten.

tikkelia pitää päästä esittelemään maailmalle

– Olemme tehneet aiemmin satunnaisem-

sinne missä asiakkaat ovat. Siinä tarvitaan mus-

paa Venäjän kauppaa, mutta tällaiseen yhteis-

kelia, kuten millä tahansa teollisuuden alueella,

ponnistukseen tarttuminen tuntui järkevältä,

John Grönholm herättelee.

Generator Postin Tomi Nieminen selvittää. Nyt vientirenkaan toiminta on saatu konkreettiselle tasolle, esimerkiksi venäläismesta-

Tomi Niemisen mukaan Suomella olisi edellytykset teknistaiteellisen osaamisen brändäämiseen.

– Volvo oli opettava esimerkki laadun mer-

ri Aleksander Sokurov toi maailman parhaista

– Kosketuspintaa löytyy esimerkiksi muo-

kityksestä. Ei sinne pääse ystävänä, eikä sinne

ammattilaisista koostuvan työryhmänsä Gene-

toilusta ja arkkitehtuurista. Meillä on myös

pääse hinnalla. Ei sinne pääse oikeastaan mil-

rator Postiin hiomaan tuleva elokuvaansa. Ko-

hyvä tekninen uskottavuus maailmalla.

lään muulla kuin laadun kautta, Grönholm sa-

kemus on ollut Niemisen mukaan innostava.

noo.

– Ei sen parempaa referenssiä olekaan kuin vaatimustaso, jolla nämä tekivät töitä.

Hänen mukaansa tällä hetkellä kansainväistymistä hidastaa Suomessa yritysten liian pieni koko.

MYÖS VENÄJÄ KIINNOSTAA. Itään on tähytty

Oppiakin on jo otettu.

Helsinki Experience -vientirenkaan kautta. Sen

– Venäläisten kanssa aikataulut ovat usein

jotta pääsee edes kilpailemaan halutuista kan-

perustivat media-alan helsinkiläisyritykset pari

mahdottoman tiukat. Vastaus pitää olla seuraa-

sainvälisistä projekteista. Sitten pitää olla re-

vana aamuna vaikka pyynnöt sisältävät monen-

sursseja tehdä jos tässä onnistuu.

"Kyse ei ole kilotavarasta, joten myyntiartikkelia pitää päästä esittelemään sinne missä asiakkaat ovat."

Finpro inFront 12

– Pitää tehdä suuri määrä ennakkotyötä,

laisia muuttujia. Kyse on kuitenkin paljolti ta-

Alan tulevaisuus Suomessa nähdään BAR-

vasta ilmaista asiat. Ei pidä sokaistua siitä, että

issa valoisana: Koulutus on hyvällä tolalla, mut-

joku on mahdotonta.

ta aivovuoto asettaa varteenotettavan uhan.

BARILAISTEN MUKAAN ALA TARVITSEE Suo-

haista tekijöistä lähtee Eurooppaan ja Yhdys-

messa yhä puolestapuhujia, jotta se otetaan to-

valtoihin.

– Jos Suomi ei alalla nouse, osa alan par-

sissaan. Viennissä uskottavuuden hankkimisessa voisi ottaa mallia Ruotsista, jossa maan

BARin tavoite on olla viiden vuoden kuluttua alalla tunnettu laatubrändi.

imago ja arvovalta kuningasperhettä myöden

– Kun alasta puhutaan silloin maailmalla

osataan antaa luovien alojen viennin tukemi-

ja katsotaan Euroopan karttaa, pohjoisessa on

seen.

yksi yritys, joka on äärimmäisen kovamainei-

– Kyse ei ole kilotavarasta, joten myyntiar-

nen kaikilla kuvan tekemisen alueilla.

inFront kolumni heikoista signaaleista

sein minua pyydetään

Itse määrittelen heikot signaalit muu-

massa – tarkoituksella tai ilman. Asiat, jotka

yrityksiin puhumaan

toksen ensimmäisiksi merkeiksi, merkeik-

eivät sovi yrityksen ajattelumalliin, leima-

siitä, miten tulevaisuu-

si nousevista ilmiöistä. Käytännössä ne voi-

taan helposti vähäpätöisiksi, vaikka niis-

den muutoksen sieme-

vat olla lehtijuttuja uudesta innovaatiosta,

sä piilisikin suuri muutosvoima. Signaalien

niä, heikkoja signaaleja

omia havaintoja erikoisista ilmiöistä tai vaik-

merkitystä ei tulisi myöskään etukäteen arvi-

voitaisiin havaita. Val-

ka Twitter-syötteitä. Itse arvostan kansain-

oida, sillä helposti merkitys sekoittuu omaan

lalla on kummallinen

välisiä blogeja, joissa havainnoidaan arjen

mielipiteeseen signaaleista.

käsitys, että tulevaisuuden näkeminen oli-

muutoksia. Seuraan myös laajaa tulevaisuu-

Signaaleja tulisi kerätä systemaattisesti

si mystistä salatiedettä, jota pystyy harjoit-

den tutkijoiden joukkoa, jotka raportoivat

ja laajamittaisesti. Tulevaisuuspohdinta ei

tamaan vain asiaan kouluttautunut. Loh-

löydöksistään mm. sosiaalisessa mediassa.

saa olla kvartaalisidonnaista tai vuosittais-

dutuksena totean, ettei sen kummempaa

Nuoret, vaihtoehtoliikkeet ja trendien luojat

ta, sillä tulevaisuus muokkautuu jatkuvas-

loppututkintoa alalle tarvita. Riittää, että

kulkevat muutosten eturintamassa, indikoi-

ti. Yksi havaittu signaali ei kerro tulevaisuu-

herkistyy havaitsemaan ympäristön pienen

den tulevia muutoksia. Usein heikot signaa-

den muutoksista mitään, mutta yhdistämällä

pieniä muutoksia.

lit löytyvätkin silmiemme edestä, kunhan

niitä toisiinsa voidaan saada parempi kuva

aktivoidumme havainnoimaan niitä.

muutoksista. Eniten resursseja vaatiikin juu-

Heikot signaalit ovat lyöneet itsensä läpi yritysmaailmassa ennakoinnin työkaluina.

Signaalien työstämisessä on tärkeää erot-

ri kerätyn signaalimassan analysointi. Aikaa

Aina ei ole kuitenkaan selvää, mitä kyseisel-

taa se, mitä puhutaan ja se, mitä on oikeas-

vaativan työn tuloksia olisi tärkeää käyttää

lä termillä tarkoitetaan. Olen nähnyt yrityk-

ti tapahtumassa. Media voi rakastua ilmiöön

esimerkiksi strategiatyössä. Parhaiten tämä

sissä kerättävän ”heikkoja signaaleja”, jotka

ja nostaa sen jalustalleen, vaikka itse ilmiö

käy tuottamalla signaalien pohjalta vaihtoeh-

osoittautuvat kaikkien tunnistamiksi mega-

ei olisikaan tämän arvoinen. Tuolloin puhu-

toisia skenaarioita, tulevaisuuskuvia, joissa

trendeiksi. Syy tähän on ilmeinen: mega-

taan hypestä tai kuplasta, joka aikanaan puh-

yritys voi testata strategiansa toimivuutta.

trendit on helppo huomata. Eikä niille nau-

keaa ja paljastaa ilmiön mitättömän potenti-

reskella kuten heikoille signaaleille, jotka

aalin. Signaalien todellisuuspohja tulisikin

usein sotivat ajatusmaailmaamme vastaan.

tarkistaa ja pyrkiä löytämään mahdollisim-

Mutta ei niiden huomioiminen myöskään

man luotettavat lähteet.

tuo enää kilpailuetua.

Toinen riski signaalihavaintojen tekemisessä on sensuuri, jolloin jotain asiaa vähätellään tai signaalit siitä yritetään häivyttää. Sitä ei tapahdu ainoastaan diktatuurivalti-

Kuva Saku Soukka

oissa, vaan myös suomalaisessa yritysmaail-

Kirjoittaja: DI, futuristi Elina Hiltunen, joka väitteli Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta aiheenaan Heikot signaalit organisaation tulevaisuusoppimisessa. Hiltunen on aloittanut työt Finpron ennakointiasiantuntijana.

"Olen nähnyt kerättävän 'heikkoja signaaleja', jotka osoittautuvat kaikkien tunnistamiksi megatrendeiksi."

Finpro inFront 13

inFront markkinat Teksti Anneli Frantti Kuva Shutterstock

AFRIKKA Afrikka on 90 kertaa Suomen kokoinen alue, jossa asuu miljardi ihmistä. Jokaisella sen 53 valtiosta on omat erityispiirteensä. Minne siis mennään, kun halutaan mennä Afrikan markkinoille?

Finpro inFront 14

ksittäisistä valtioista monet tar-

BKT:n arvioidaan nousevan 2,6 biljoonaan

joavat ison kuluttajapotentiaa-

dollariin. Tuolloin afrikkalaisista jo joka toi-

lin, ja Afrikan maiden välillä

nen asuu kaupungissa.

on myös alueellisia yhteenliittymiä. Hyvän kuvan yksittäis-

AFRIKKAAN ON ETABLOITUNUT

vuosien mit-

ten markkinoiden koosta antavat seuraavat

taan vain vähän suomalaisyrityksiä. Tällä

esimerkit: Nigeria, asukkaita 151 miljoonaa,

hetkellä saldo on 60, joista 30 yritystä toi-

Egypti 82 miljoonaa, Etelä-Afrikka 49 miljoo-

mii Etelä-Afrikassa. Suuryritykset johtavat

naa, Kenia 39 miljoonaa ja Tunisia 10 miljoo-

joukkoja, esimerkiksi Wärtsilä on toiminut

naa. Näissä maissa sijaitsevat myös Finpron

maassa jo yli 20 vuotta. Noin 100 suomalais-

nykyiset ja uudet vientikeskukset.

yrityksellä on vientitoimintaa Afrikassa.

Kansainväliset luokittelut kertovat, että

– Viimeisen parin vuoden mittaan on

Afrikan maista nopeasti kehittyvien mai-

huomattu selvä muutos uusien suoma-

den (Emerging Markets) joukkoon kuuluvat

laisyritysten Afrikka-kiinnostuksessa – ja

Etelä-Afrikka, Marokko, Egypti ja Mauritius.

hyvä niin. Jäsenyrityksistämme jopa 69 on

Next Eleven -ryhmään nimettyjä potentiaali-

nimennyt oman Afrikka-vastaavan. Vielä

sia maailmantalouksien kärkikastiin nousijoi-

on hetki aikaa suunnitella, sillä kyseessä on

ta on Afrikassa kaksi: Egypti ja Nigeria.

yhä tulevaisuuden markkina, joskin tilanne

Koko Afrikan mantereen yhteenlaskettu

muuttuu nopeasti, sanoo Finpron toimin-

BKT oli 1,6 biljoonaa dollaria vuonna 2008.

nasta Afrikassa vastaava projektipäällikkö

Määrä on sama kuin esimerkiksi Venäjän tai

Seppo Keränen, kehittyvien markkinoiden

Brasilian bruttokansantuote. Kasvuvauhtia

konkari, jonka edellinen pesti piti sisällään

kuvastaa se, että vuonna 2020 koko Afrikan

viisi vuotta aluejohtajan työtä Intiassa.

Finpro inFront 15

maata Afrikassa

vuuden mittarit osoittavat hyvää kehitystä. Liiketoiminnan käynnistämiseen ja paperisotaan alueella kuluu keskimäärin 33 päivää, kun luku euromaissa on 17 päivää. Toki monella maal-

la on vielä matkaa todelliseen bisnesystävällisyyteen. Tällä hetkellä Suomi käy vientikauppaa Afrikan kanssa saman verran kuin pienen lähi-

1 [Egypti]

naapurinsa Viron kanssa. Tuontikauppa kattaa

maataloustuotteita, mineraaleja sekä tekstiilien alihankintaa Pohjois-Afrikasta. Osa kaupasta on

• Iso markkina, ja lisävolyymia tuo sijainti Lähi-idän ja Afrikan solmukohdassa. • Lähinaapurina on valtava Sudan. • Egyptiläiset ovat myös aktiivisia muualla Afrikassa. • Kairossa sijaitsevan vientikeskuksen päällikkö on Seppo Keränen.

kehitysapuun liittyvää. – Tavoitteena on jatkossa kasvattaa molemminpuolista kaupankäyntiä ja tehdä sitä pitkän tähtäimen suunnitelmalla, Ranne painottaa. AFRIKKA-STRATEGIATYÖ

lähti liikkeelle Te-

kesin ja Finpron yhteistyönä 2009. Aluksi kerättiin tietoa ja selvitettiin jo toimivien suomalaisyritysten liiketoimintakokemuksia Afrikasta. Lisäksi kysyttiin, millaisia toiveita Finpron jäsenyrityksillä on tulevaa Afrikkatoimintaa kohtaan. – Sinne suuntaavat yritykset haluavat lisää tietoa ja odottavat palveluja myös paikan päälle. Lisäksi toivotaan apua rahoitusmahdollisuuksien kartoittamiseen ja myös korkean tason

2 [Kenia] • Itäisen Afrikan ydin ja rahamaailman keskus. • Lähinaapurit Uganda ja Ruanda ovat kovassa nousussa. • Nairobissa sijaitsevan vientikeskuksen päällikkö on Esa Rantanen.

3 [Nigeria] • Valtavan kokoinen maa, jolla on runsaasti öljytuloista saatua varallisuutta. • Lähellä sijaitsevat myös Ghana ja Kamerun. • Abujassa sijaitsevan vientikeskuksen päällikkö on Olu Raheem.

Finpro inFront 16

kautta tapahtuvaan kauppasuhteiden laajenta-

Markus Ranne

Seppo Keränen

miseen. Kaksivuotisen hankerahoituksen myötä tänä vuonna starttaa kolme uutta Finpron vientikeskusta: Egypti, Nigeria ja Kenia nykyisten Tunisian ja Etelä-Afrikan keskusten lisäksi.

Afrikan aluejaosta klassisin on piirtää raja

Työt alkavat uusissa toimistoissa suomalaisen

Saharan pohjois- ja eteläpuoliseen Afrikkaan.

vetäjän ja paikallisen asiantuntijan yhteistyönä,

Pohjoispuolella on tiukat kytkökset Euroop-

Keränen kertoo.

paan ja Lähi-itään, ja kauppaa käydään Välime-

Afrikka-strategiatyöhön on liittynyt myös

ren yli. Alueella on Ranskan entisiä siirtomaita,

tilaisuuksia, joissa on kohdattu yrityksiä, edis-

ja ranskalaisten lisäksi myös espanjalaiset ja ita-

tetty yritysten verkostoitumista sekä lisätty

lialaiset yritykset ovat aktiivisesti läsnä. Portu-

Afrikka-tietoisuutta. Työ jatkuu edelleen.

gali kurkottaa kauemmas omien entisten siirto-

– Yhteistyö Suomessa antaa Afrikka-strate-

maidensa suuntaan, Angolaan ja Mosambikiin.

gialle hyvän pohjan. Finpron kumppaneina toi-

– Saharan eteläpuolella kilpailu on kovem-

mivat yritysten lisäksi mm. eri ministeriöt ja jär-

paa ja pelureita on paljon enemmän. Isot ta-

jestöt sekä Afrikan maiden lähetystöt, kaikissa

lousmahdit Kiina, Intia, Yhdysvallat ja Venä-

Pohjoismaissa. Tärkeän kontaktin muodostavat

jä ovat hyvin aktiivisia, ja toimijoiden määrä

myös Suomessa asuvat afrikkalaiset, jotka voi-

on kokonaisuudessaan kasvamassa, jatkaa Af-

vat olla mukana avaamassa uusia väyliä, muis-

rikka-tiimiin vastikään nimitetty Finpron stra-

tuttaa Keränen.

tegia- ja ennakointiyksikön projektipäällikkö Markus Ranne.

Myös Finpron ennakointitoiminnassa Afrikalla on rooli. – Toiveena on, että esimerkiksi Afrikan 12

mukaan Af-

suurlähetystöä tulisivat mukaan tuottamaan

rikka on yksi nopeimmin uudistuvista alueista

signaaleja ja merkityksellisiä havaintoja mark-

maailmassa. Saharan eteläpuolisten valtioiden

kinoilta. Näistä jalostettua ennakointitietoa

kehittymistä mittaavat luvut ovat kohentuneet

aiotaan jakaa eteenpäin erilaisten julkaisujen ja

nopeasti, ja esimerkiksi valtionhallinnon toimi-

tapahtumien kautta, kertoo Ranne.

MAAILMANPANKIN KARTOITUKSEN

silminä ja korvina Afrikassa. Finpro auttaa, kun haetaan yhteistyökumppaneita, myyntikanavia, tuotantoyksikön sijoituspaikkaa ja työvoimaa, rahoitusta, raaka-aineita ja niin edelleen. – Näkisin, että suomalaisyritysten osaaminen keskittyy investointihyödykkeisiin liittyvään vientiin, sillä BOP-kuluttajamarkkinoille* meillä on selvästi vähemmän potentiaalisia tuotteita. – Infrarakentamisen työtä Afrikassa on paljon, tarvitaan muun muassa siltoja, teitä ja satamia, ja esimerkiksi rautateistä on sähköistetty vain murto-osa. IT- ja metsäalat ovat suomalaisten vahvuuksia, samoin ympäristö- ja energiaratkaisuihin meillä on tietotaitoa. Palveluista mm. johtamis- ja koulutustaidon osaamisellemme olisi kysyntää, samoin terveyspalvelujen ehealth-ratkaisuille. Uusia kuumia sektoreita ovat nyt puhdas vesi ja ruokaturvallisuus, tarkastelee Seppo Keränen. Suomella on Afrikassa kehitysyhteistyöstä ja ministeriöiden hankkeista saatua tunnettuutta, ja sillä on hyvä maine kehittyneenä valtiona ja hyvänä neuvottelijana. Suomi on myös panostanut valtiotason suhteiden edistämiseen ja pystynyt ministeritason delegaatioillaan avaamaan monia ovia. – Viestinnän varassa on paljon. Tietoa on levitettävä molempiin suuntiin, ja on myös varauduttava siihen, että monet asiat voivat edetä hitaasti, arvioi Keränen. Afrikka-projekti on suunniteltu joustavaksi, ja tiedon karttuessa on mahdollista muuttaa

Matkalla Afrikkaan? nittelu n suun u v s ka lmistelu n a v e n is ille no äl e kino k v r m a n e ai oill lle m in itui n e al in

/K / Etab / an loit M k i k n r a a u a s a M s ema / m r n p ine kk ar n an v ta m

FINPRON ROOLINA on toimia suomalaisyritysten

* Termi BOP, Base of the Pyramid viittaa pienituloisimpaan väestönosaan.

Next Eleven -ryhmään nimettyjä potentiaalisia maailmantalouksien kärkikastiin nousijoita on Afrikassa kaksi: Egypti ja Nigeria.

sen painopisteitä hyvinkin nopeasti. Viimeistään parin vuoden kuluttua, nykyisen projektin päättyessä, on välitilinpäätöksen paikka: onko Afrikka suomalaisille vielä yhä tulevaisuutta vai jo nykyisyyttä, ja mitä seuraavaksi tehdään.

LUE AFRIKASSA TOIMIVIEN YRITYSTEN KOKEMUKSISTA SEURAAVALTA SIVULTA! >

Kansainväli

st ymise n e r i

vaihe isiin

Finpro Navigator on palvelukokonaisuus suomalaisille yrityksille. Kansainvälistymisen eri vaiheissa räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukainen kokonaisuus.

Finpro inFront 17

Mixe m Soluti

”Ugandan pääkaupunki Kampala on toimintaympäristönä turvallinen ja poliittisesti rauhallinen.”

ons

CASE#1. Suomalainen mobiili-internet -alan

ohjelmistoyhtiö Mixem Solutions Oy perusti yhteisyrityksen (Jalumba East Africa Ltd.) Ugandaan huhtikuussa 2010. Yritys on parhaillaan käynnistämässä Jalumba -nimistä mobiiliyhteisöpalvelua Ugandassa, Keniassa, Tansaniassa, Ruandassa ja Burundissa.

Jorma Marstio

Ugan Ug Uganda and da da

poliittisesti rauhallinen. Kaupunki on

ten elämään. Tämän vuoksi Jalumba

tärkeä keskus myös useille kansain-

keskittyy pääasiallisesti maatalous-,

välisille kehitysorganisaatioille, mikä

terveydenhuolto- ja koulutuspalve-

osaltaan tukee Jalumban hyötypalve-

luihin.

luiden rakentamista. Lonkan mukaan Itä-Afrikan liike-

Lisäksi Itä-Afrikassa tarvitaan paikallistuntemusta, aktiivista läsnäoloa

toimintakulttuuri on monin paikoin

sekä motivoituneita ja luotettavia

Näissä maissa asuu yhteensä yli 130

syntyi yhteinen näkemys markkinan

vielä kehitysvaiheessa. Länsimaissa

kumppaneita. Ilman pitkän tähtäimen

miljoonaa ihmistä. Alue on tällä het-

tarjoamista mahdollisuuksista sosi-

totutuilla tavoilla, kuten esimerkiksi

tavoitteita ei Afrikkaan kannata läh-

kellä maailman nopeimmin kasvava

aaliselle yhteisöpalvelulle, kertoo

tapaamisajoista kiinni pitämisellä, ei

teä. Mikään ei tapahdu nopeasti.

markkina matkapuhelimien käyttäjä-

Mixem Solutionsin toimitusjohtaja

aina ole suurta merkitystä.

määrillä laskettuna.

Markus Lonka.

Mixem Solutionsin päätös Itä-Afrikkaan etabloitumisesta kypsyi yli vuoden miettimisen jälkeen. Yhtiö

– Palvelu on toteutettu afrikkalaisten ihmisten tarpeiden mukaan. Uganda ja muut Victoriajärven

Mixem solmi juuri sopimuksen ugan-

lä markkinalla toimiessa on tärkeää

dalaisen teleoperaattorin kanssa 3G

muistaa se, että valtaosa väestös-

-palveluportaalin toimittamisesta.

tä elää minimaalisilla päiväansioilla,

Prosessi kesti lähes 18 kuukautta,

Lonka sanoo.

Lonka kertoo.

teki sinä aikana alueen teleoperaat-

ympärysmaat ovat Afrikan nopeim-

toreiden kanssa markkinaselvitystä ja

min kehittyvä yhtenäinen talousalue.

myyntityötä.

Ugandan pääkaupunki Kampala on

le sopivia ratkaisuja, niiden pitää to-

toimintaympäristönä turvallinen sekä

della tuoda lisäarvoa ja hyötyä ihmis-

– Paikallisen kumppanin kanssa

– Jos haluaa tarjota tälle markkinal-

”Angolassa satamakapasiteetti ja tuontimuodollisuudet tekevät maahantuonnin hitaaksi ja vaikeasti ennustettavaksi."

Omnitele Angola Angola

– Jalumban lanseeramisen ohessa

– Ugandan tapaisella kehittyväl-

logia ovat täsmälleen samoja kuin Euroopassa. Tuotteemme ovat immateriaalisia osaamispalveluita, joten tavaroiden tuontimuodollisuuksista emme ole suoraan kärsineet. Ongelmia Omnitelen liiketoiminnalle ovat aiheuttaneet pitkään kestäneet viisumijärjestelyt sekä majoi-

Henkeä kohti laskettavalla bruttokansantuotteella mitattuna Angola

CASE#2.

Matkapuhelinverkkoteknologian ja -liiketoiminnan konsultointiin erikoistunut Omnitele alkoi etsiä uusia markkinoita palveluilleen 2000-luvun alussa. Yritys ryhtyi viemään osaamista sinne missä tarve on suurin: Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan.

tuksen löytäminen. – Kulttuurinen ongelma lienee se,

on Afrikan rikkaimpia maita heti Ete-

että asiakkaamme talousosastolla ei

lä-Afrikan tasavallan jälkeen. Vaurau-

kiirehditä maksamaan laskuja eräpäi-

den takana ovat öljy, timantit ja muut

vän koittaessa. Toinen maksun saan-

luonnonvarat.

tiin liittyvä ongelma on Angolan kes-

Lohikko luonnehtii Angolaa silti

kuspankin vaatimus, joka edellyttää

erittäin vaikeaksi liiketoimintaympä-

että kaikista sopimistamme hankkeis-

ristöksi lähinnä byrokratian ja korrup-

ta pitää olla portugalinkielinen sopi-

– Yhteistyö angolalaisen operaattorin

verkon laatuarvioinnissa, liiketoimin-

tion vuoksi. Myös kustannustaso on

mus, joka lähetetään keskuspankkiin

kanssa alkoi vuonna 2004 matkapu-

taprosessien kehittämisessä, matka-

huomattavan korkea verrattuna lähes

hyväksyttäväksi, Lohikko kertoo.

helinverkon toiminnan auditoinnilla,

puhelinverkon ja investointien suun-

mihin tahansa muuhun maahan.

kertoo Angolan liiketoiminnasta vas-

nittelussa ja uuden liiketoiminnan

taava johtaja Seppo Lohikko.

kehittämisessä.

Vuosien varrella Omnitele on luo-

Parhaimmillaan Omnitelellä on ol-

Hänen mukaansa Afrikassa on va-

– Satamakapasiteetti ja tuonti-

rauduttava käyttämään aikaa kasvo-

muodollisuudet tekevät maahan-

tusten asiakkaiden kanssa sekä kau-

tuonnin hitaaksi ja vaikeasti ennus-

panteko- että toimitusvaiheessa.

tettavaksi, Lohikko sanoo.

– Viestintä ja asioista sopiminen

nut Angolassa luottamuksellisen

lut yli kymmenen henkilöä vuoden

asiakassuhteen. Nykyään toimeksi-

sopimuksella Angolassa. Tyypillinen

– Asiakkaamme Angolassa toimii

sähköpostin välityksellä ei oman ko-

antojen kirjo on monipuolinen. Omni-

toimeksianto kestää pari kolme kuu-

matkapuhelinalalla, joten liiketoimin-

kemuksemme perusteella toimi kuin

tele auttaa muun muassa paikallisen

kautta ja työllistää kolme konsulttia.

tatavat, palvelut ja käytettävä tekno-

poikkeuksellisissa tapauksissa.

Finpro inFront 18

inFront finpro

finpro anne-marihyryläinen Anne-Mari Hyryläinen rentoutuu ystävien, hyvän ruoan ja viinin n parissa. Arkensa ammattiurheilija viettää maailman huippujen seurassa, viimeisin työkeikka oli Nepalissa Chomolangmalla, joka ka tunnetaan myös nimellä Mount Everest. Alkuun perinteinen kysymys: No miltäs tuntuu? Huikean hienolta! Pitkäaikainen unelmani on nyt toteutunut. Juttusarjassa esitellään suomalainen ammattilainen, joka vaikuttaa osaamisellaan kansainvälisesti.

Tuuleeko huipulla? Kyllä tuulee ☺. Huiputit toukokuussa maapallon korkeimman vuoren. Joko tiedät, mitä lähdet tavoittelemaan seuraavaksi? sa rahoituksen kasaan, lähden syksyllä kiipeJos saan ämä Manaslun (8163m) Nepalissa. Jos tämä ei ämään tote toteudu, niin todennäköisesti kesällä 2011 palaan vuo vuorille. Mi Millaista osaamista vuorikiipeily vaatii o – onko restonomin koulutuksestasi ollut a apua? V Vuorikiipeily vaatii kovaa kuntoa, kiipeilyyn liitt tyvää osaamista (jäätiköllä liikkuminen, köysien käsittely) ja tietotaitoa hätätilanteiden varalle. Pitää myös osata ”lukea” tilanteita ja toimia sen mukaisesti. Restonomin ravinto-opin tuntemuksesta on myös ollut apua.

profile » Syntynyt Tampereella 1978 » Asuu miehensä kanssa Dubaissa » Ammatti: Urheilija » Koulutus: Restonomi » Lempivuori: Fishtail (Macchapucchre). Pyhä vuori, jota ei ole koskaan kiivetty. Hyvin kaunis, sijaitsee Pokharan lähellä Nepalissa.

Mikä on parasta retkimuonaa? s Vuorilla syödään energiapitoista kuivamuonaa, joista suosikkini on pasta. Korkeus vie ruokahalun, joten ylhäällä joutuu pakottamaan itsensä syömään. Perusleirissä ruoat ovat mahtavia ja vaihtelevia kakuista pizzoihin. Suurin esikuvasi? Dalai-Lama. Kiipeillessä vuorilla minulla on aina Dalai-Laman kuva mukanani. Millaista Dubaissa on asua? Erittäin mukavaa. Viihdymme hyvin Dubain kansainvälisessä ilmapiirissä. Erityisesti pidän kaupungin ilmastosta, merestä ja hiekkadyyneistä. Miten perheesi suhtautuu harrastukseesi? Todella hyvin. Olen siitä onnellisessa asemassa, että aviomieheni kiipeilee myös. Hän tukee ja kannustaa minua sataprosenttisesti, mikä on erittäin tärkeää vuorikiipeilyssä. Joskus poden huonoa omatuntoa vanhempieni takia, koska tiedän heidän pelkäävän puolestani. Silti he ovat aina tukenani ja rohkaisevat minua toteuttamaan itseäni. Se on todella hienoa! Mitä suomalaiset kansainvälistyvät yritykset voivat oppia vuorikiipeilystä? Pitkäjänteisyyttä: joskus asioiden saavuttaminen ottaa oman aikansa.Tilanteiden lukeminen ja niihin reagoiminen välittömästi pätee varmasti sekä kiipeilyssä että bisneksessä.

Teksti Kaisa Alapartanen Kuvat Tommi Tuomi ja Anne-Mari Hyryläinen

inFront elämäntyyli Teksti Päivi Brink ja Maarit Niemi Kuvat Sac Magique

Kiire kiireestä pois > Pitkä syksy virittää

oravanpyörän vauhtiin. Miten hengähtää kiireinen ihminen, ja millaisia ratkaisuja rauhoittumiseen tarjotaan? Entä miten hallita aikaa siten, että sitä riittää myös itselle?

MITÄ TARJOAA MATKAILUALA? TERHI HAKULINEN, MARKETING DIRECTOR KALEVA TRAVEL

”Hektisen elämän keskellä lomalta ja lomamatkalta odotetaan yhä useammin mahdollisuutta rauhoittua ja elää edes vähän aikaa ’hetkessä’, miettimättä huomisen mahdollisuuksia ja haasteita. Moni asiakkaamme sanoo, että heti loman alkaessa täytyy lähteä pois, jotta pääsee irti normaaliympyröistä. Tarjoammekin yhä useammin mahdollisuutta lomailla ’ilman uutisia ja kenkiä’. Esimerkiksi Six Senses -lomaparatiiseissa Malediiveilla voi köllötellä Soneva Fushin yksityisellä saarella keskellä koralliriuttaa. Hiljentymään ja rentoutumaan auttavat myös kylpylät, joita tasokkaat hotellit ovat avanneet. Ne tarjoavat hoitomenuun lisäksi laajasti hyvinvointiin liittyviä palveluita jooga-tunteineen, luentoineen, liikuntaharrastuksineen ja niin edelleen. Oma suosikkikohteeni on Sansibar. Saari, jolla on täysin mahdotonta olla kiireinen, kireä tai edes pahalla tuulella. Sansibarilaisille

Finpro inFront 20

minuutilla tai parilla ei ole mitään merkitystä. Aurinko paistaa lämpimästi ympäri vuoden, meri on turkoosin sininen, hedelmät kypsy-

BOUTIQUE CLARITY

vät, mausteet tuoksuvat ja ongelmat kuitataan

Boutique clarity on tulossa ihanteeksi työelä-

keskittymään kirjaan, tiedän olevani liian

leveällä hymyllä ja ’Hakunamatata-meiningil-

män ajankäyttöön. Käsite viittaa putiikkien

stressaantunut ja rauhoittumisen tarpees-

lä’ (ei huolia).”

selkeään esillepanoon, jossa tuotteita on

sa. Olen saanut ajanhallintaan tukea työ-

vähän, ne ovat laadukkaita ja näyttävästi

terveyshuollosta, missä on paljon tietoa

esillä. Työelämässä tämä tarkoittaisi sitä,

sekä ajankäytöstä että stressin hallinnasta.

että tietotulvasta on nostettu esiin juuri sinulle olennaiset asiat. InFront kysyi yritys-

MYYNTIJOHTAJA JOUNI PENNANEN,

johtajilta, miten he hallitsevat aikaansa.

SMARTPHONE SOLUTIONS OY:

Espanjalainen matkatoimisto Con Cal-

TOIMITUSJOHTAJA RISTO TAMMINEN,

ma Viajes kehottaa nimensä mukai-

LACELL OY:

”Mobiilitoimisto pitää ajan tasalla.”

RAUHOITTUMISTA MYYDÄÄN GLOBAALISTI

sesti matkustamaan ”kävelyvauhtia”.

Kohderyhmänä ovat keskituloiset ja sitä varakkaammat, jo paljon matkustelleet turistit. www.concalmaviajes.com

”Priorisointi ja delegointi auttavat esimiestä.”

Lacellin

tuotanto

Itselleni mobiilitoimisto on aivan korvaamaton työkalu ja parantaa ajankäyttöäni. Näkemykse-

on pyörinyt puoli-

ni mukaan se on tullut

sen vuotta, joten

jäädäkseen bisneskulttuuriimme. Yrityk-

olemme vasta ra-

semme myy ratkaisuja, jotka synkronoivat

Lounais-Englanti brändää itseään rau-

kentamassa bisnes-

tiedon langattomasti tietokoneelle. Ne kas-

han tyyssijana, jossa voi rentoutua hui-

kulttuuriamme. Ajanhallintaan onkin hyvä

vattavat kaiken aikaa suosiotaan. Yritysten

kaisevan kauniissa nummi- ja rannik-

kiinnittää nyt huomiota. Delegoiminen on

ja organisaatioiden henkilöstö liikkuu niin

komaisemissa. Rauhoittumispaikkojen TOP

olennainen osa esimiehen työtä. Priori-

paljon toimiston ulkopuolella, että sähkö-

10:een listataan mm. Pohjois-Devon ja kunin-

soin, enkä yritä ratkaista kaikkea kerralla.

postin, kalenterin ja kontaktitietojen on ol-

kaallinen Forest of Dean.

Kokousten päättymisajat sovitaan ennakol-

tava heillä mukana. Tavoitettavuus ja ajan-

www.relaxsouthwest.co.uk

ta, asiat valmistellaan hyvin ja jokaista ko-

tasaisen tiedon tietoturvallinen saatavuus

kousta varten on agenda. Kiireen keskellä

ovat arvokkaita työvälineitä.

2 3

Miltä kuulostaisi viikon joogaloma

suljen huoneeni oven ja hoidan yhden, tär-

Egyptin Sinai-vuorella tai Jimi Hendri-

keimpänä pitämäni asian.

Luen usein sähköpostia puhelimeni kautta, vaikka olisin vapaa-ajalla. Näin

Työ veisi aikaa niin paljon kuin vain

viestejä ei kerry lomankaan aikana satoja

antaisin, mutta pyrin lähtemään ajoissa ko-

odottamaan töihin paluuta. Voin kuitenkin

tiin. Minulla on 9-vuotiaat kaksoset, joi-

itse päättää reagoinko viesteihin, joten lo-

Joogaretriittiin pääsee myös lähempä-

den kanssa touhuaminen on erinomaista

mani ei häiriinny liikaa. Yleensä lähtiessä-

nä, esimerkiksi Midnight Sun Ashtanga

vastapainoa työlle. Luen myös paljon. On

ni toimistolta jätän työasiat sinne. Vapaal-

Yoga Retreat järjestää retriittejä luon-

hienoa uppoutua kirjan maailmaan ja irrot-

la luen, seuraan urheilua ja pyrin itsekin

nonkauniissa Hangossa. www.yogaartsmagic.net

tautua sen avulla työasioista. Jos en pysty

liikkumaan.

xin jalanjäljillä Marokossa? Tämä ja pal-

jon muuta www.yogatravel.co.uk

RETRIITTI KATKAISEE KIIREEN

ihmiset ja organisaatiot saavat aikaan parhaan

näkee itse, millä elämänalueilla hän tahtoo

tuloksen.

muutosta. Retriitissä pohditaan, mikä elämäs-

"Kiireisen ja lyhyttempoisen elämäntavan muu-

– Vasta viimeisen puolentoista vuoden ai-

sä on tärkeää ja mihin kannattaa panostaa. Löf-

toksen on lähdettävä sieltä, missä sen lähde on.

kana suomalaiset yritysjohtajat ovat kiinnos-

man ja hänen kollegansa Mia Aittola ohjaavat

Bisneselämä ohjaa koko länsimaista yhteiskun-

tuneet organisaation hyvinvoinnista ja yritys-

osallistujia olemaan läsnä juuri nyt, käyttämään

taa, joten koko kulttuurin muutos saadaan te-

kulttuurinsa monipuolistamisesta. Kvartaalista

kaikkia aistejaan ja rauhoittumaan. Luonnon-

hokkaimmin aikaan juuri bisnesjohtajien ajat-

toiseen kulkeva bisneskulttuuri on alkanut mo-

läheinen ympäristö ja mielikuvaharjoitukset

telutapoja muuttamalla."

nen silmissä näyttää järjettömältä. Viime ke-

auttavat monia rentoutumaan. Palaute on ol-

Näin ajattelee valmennus- ja konsultoin-

väänä järjestimme ensimmäisen, viikonlopun

lut innostunutta ja osallistujat ovat heränneet

tiyritys Mirror Learningin perustaja Johan Löf-

mittaisen retriitin yritysjohtajille. Kiinnostus

huomaamaan, että asiat voi tehdä toisin.

man.

siihen yllätti, Löfman kertoo.

– On turha odottaa, että esimies muuttaa

Retriiteille ja elämäntaidon valmennuksel-

Yhden viikonlopun aikana ei ole tarkoitus

yrityskulttuuria, koska meillä jokaisella on

le on nyt kysyntää liikemiesten keskuudessa.

ratkaista kaikkia ihmisen elämän kysymyksiä

esimiehemme. Bisneskulttuurin muutos voi

Entistä yritysjohtajaa Johan Löfmania pidettiin

vaan käynnistää ajatus- ja transformointipro-

lähteä miltä organisaation tasolta hyvänsä.

outona lintuna seitsemän vuotta sitten, jolloin

sessi.

Jokainen muuttaa kulttuuria omalla toiminnal-

hän perusti Mirrorlearningin. Hänen viestin-

– Kun ihminen pysähtyy ja kysyy itseltään

sä oli tuolloin sama kuin nytkin: hyvinvoivat

kysymyksiä, joihin me häntä ohjaamme, hän

laan.

Finpro inFront 21

inFront mestariluokka Teksti Päivi Remes

nään:

a tä Aiheen

nen ä i m a a s ss imuso käynni

Sop

upan

assa ka uuttuv

aa inen kaip äynnin m a a s o us pank n sopim ista. Kau m a t Yrityste is a aksi, nykyaik aisemm lt a v lu e pikaista iseksi alv ainotte minen p ip u t t k t u je u o m i ja pr yös uneeks llyttää m e verkott d e i s k inna lleja. liiketoim imusma p o s ia is uudenla

Asiantuntija : Osmo Härkönen, Projektiyhdistys ry:n varapuheenjohtaja, DI

uomen kansantaloudesta kolmannes

kertyy jo projekteista. Projektitoiminnan muoto on muuttamassa vahvasti luonnettaan: projektien toimituslaa-

juudet kasvavat voimakkaasti. Pelkkien tavarantoimitusten sijaan toimitetaan palvelupaketteja. Samaan aikaan toimituksia ulkoistetaan ja tehdään useiden yritysten yhteenliittymiä, jotka toteuttavat useita projekteja yhdessä. Tämä asettaa solmittaville sopimuksille isot haasteet. UUDET SOPIMUSMALLIT MUUTTUVAAN LIIKETOIMINTAAN Esimerkiksi Itä-Suomen yliopisto ja Projektiyhdistys ry ovat panostaneet parhaillaan käynnissä olevaan kotimaiseen ja kansainväliseen tutkimustoimintaan, jonka tuloksilla on tarkoitus tuottaa yrityksille uudenlaisia sopimusmalleja projektien ja niihin liittyvien sopimusten onnistuneeseen hallintaan. Sopimustoimintaa tulee kehittää liikkeenjohdon ja juridiikan asiantuntijan yhteisvoimin uusia liiketoimintamalleja vastaavaksi. Sopimusasiakirjat on ajantasaistettava joustaviksi verkostosopimuksiksi. Niiden tulee olla kansainvälisesti tunnustettuja ja ne tulee kyetä tulkitsemaan samalla lailla niin Suomessa kuin missä tahansa muuallakin. HYVÄ SOPIMUSOSAAMINEN KILPAILUEDUKSI Sopimusosaamisen merkityksen kasvaessa sopimuksista on tulossa keskeisiä johtamisen välineitä. Sopimuksia ei tehdä ensisijaisesti juristeja eikä tuomioistuimia varten vaan organisaatioiden hyvää, tuloksia tuottavaa yhteistoimintaa varten. Hyvät sopimukset toimivat aidosti yhteistyön apuvälineinä. Jäykässä sopimisessa korostetaan osapuolten vastakkaisia intressejä ja tarvetta varautua riskeihin. Joustava näkökulma sopimiseen korostaa sitoutumista yhteistyöhön ja siinä sovi-

Asiantuntija : Harri Metso, KPMG, Legal Counsel, Partner, legal affairs

ONKO SINUN YRITYKSESSÄSI AJAN TASALLA OLEVA SOPIMUSKIRJASTO?

Miksi pk-yrittäjän kannattaa pitää sopimuskirjastonsa ajan tasalla? Sopijapuoli, joka ensin pääsee esittämään sopimuksensa, on etulyöntiasemassa. Oman sopimusehdotuksen pohjalta on hyvä ryhtyä neuvottelemaan, jolloin jokainen tilaajan ehdotus on aina sopimusmuutos. Kun sopimuspohjia on riittävästi eri tilanteisiin, tulee määriteltyä kriittiset kohdat, kuten mikä osa projektista toimitetaan kiinteällä hinnalla ja mikä on erikseen laskutettavaa optiota.

Checklist – Hyvä sopimus

1. 2. 3. 4. 5. 6. 7.

Sopimusmalleissa tulee myös määritellä mm. toimittajan vastuiden rajoittaminen ja kattosumma sekä tuotevastuu-

Sisältö ja muutosten hallinta yksiselitteisesti määritelty.

kysymykset.

Sovittujen suoritteiden todentaminen, tiedonvaihto ja päätöksenteko selkeästi sovittu.

kannattaa erityisesti panostaa sopimuk-

Myynnin ja oston sopimusehdot linjassa keskenään.

maan lakien mukaan riitatilanteita käsitel-

Sitoudutaan suoritteisiin, jotka sopimusosapuolten päätettävissä.

tahtotilaa tai sopimusta kirjaimellisesti.

Toimittajan vastuun rajoittaminen. Huomioidaan pakottava lainsäädäntö, jota ei voida sopimuksella ohittaa.

Riitatilanteiden ratkaisun ennakointiin sin. Riippuen siitä, missä maassa ja minkä lään, saatetaan tulkita joko sopijapuolten Mikäli sopimusriitoja ei ole mahdollista ratkaista Suomessa Suomen lain mukaan niin seuraavaksi paras vaihtoehto on Ruotsissa Ruotsin lain mukaan. On hyvä muistaa, että sopimukseen sovellettavaa pakottavaa lainsäädäntöä ei voida sopimuksella

Riitatilanteiden ratkaisu vähintään puolueettomalla alueella

ohittaa. Varsinkin, jos aikaisempi liiketoiminta on painottunut tuotteiden toimittamiseen ja nyt mukana on alihankkijoita sekä tuotetoimitusten lisäksi palvelutoimitusta

taan yhteistyön raamit ja tavoitteet: itse sopi-

keneella kaupankävijällä on paljon kokemuspe-

(esim. asennus, ylläpito, tuki), on sopimus-

musehtoja voidaan täsmentää myöhemmin.

räistä tietoa siitä, miten erilaisissa sopimus- ja

ten kuljettava koko ketjun läpi (huomioi-

Sopimusehdoissa määritellään myös osapuol-

tulkintatilanteissa kannattaa toimia.

den mm. vastuu-, velvollisuus- ja oikeus-

ten roolit ja velvollisuudet sekä raportointi.

Sopimusosaamista tarvitsevat yhtä lailla ti-

kysymykset).

laajat kuin toimittajatkin, ja myös molempien

Sopimusmallit kannattaa tehdä yh-

SOPIMUSOSAAMISTA

suunnittelijat, konsultit ja alihankkijat. Sitä tar-

dessä kansainväliseen sopimuskauppaan

TARVITAAN LAAJASTI

vitaan niin yksityisellä kuin julkisellakin sekto-

erikoistuneen juristin, kaupallisten ja tek-

Sopimusosaamista tulisi juurruttaa yrityskult-

rilla, sekä pitkäkestoisten että kertaluonteisten

nisten osaajien sekä yrityksen veroasian-

tuuriin, strategioihin ja jokapäiväiseen toimin-

projektien hallintaan.

tuntijan kanssa ja niissä tulee huomioida

taan. Sillä edistetään yritystoiminnan menestystä ja varmistetaan toivottuja tuloksia.

Sopimus- ja hankintaosaamisen kehittäminen ei ole vain Suomen asia. Projektimuotoisen

myös vakuutusten hallinta sekä yrityksen sisäinen hyväksymismenettely.

Toimivien pelisääntöjen aikaansaamiseksi

liiketoiminnan osuus kasvaa nopeasti maail-

Sopimuskirjaston pystytys ei ole ras-

tarvitaan yhteistyötä ja vuorovaikutusta eri am-

malla. Samaan projektiin voi osallistua työnte-

kas prosessi – paljon raskaampaa on, jos

mattiryhmien sekä johdon välillä. Monella ko-

kijöitä useista eri maista ja organisaatioista.

sellaista ei ole.

Finpro inFront 23

inFront kansainvälistymistarinat Teksti Maarit Kauniskangas Kuvat Esa Melametsä

Herra Snellman Venäjällä > ”VIISI VUOTTA SITTEN PÄÄTIMME, ETTÄ SNELLMAN LAAJENEE SUOMEN RAJOJEN YLI”, KERTOO TOIMITUSJOHTAJA MARTTI VÄHÄKANGAS. NYT VENÄLÄISET OVAT PÄÄSEMÄSSÄ SNELLMANIN MAKKAROIDEN JA MAKSAPASTEIJAN MAKUUN.

Finpro inFront 24

–V

iiden miljoonan kuluttajan kotimarkkinoilta ei

Lihajalosteita vietäessä peliin astuvat makuasiat, joista ei sovi kiistellä.

tule riittävästi kasvua,

- Snellman vei koemielessä lihajalosteita Ruotsiin, mut-

avaa Vähäkangas ulko-

ta ruotsalaisten maku on aivan erilainen kuin meidän. Sitä

maille lähtemisen taustoja. – Olimme toki vieneet pakastelihaa jo

vastoin huomasimme, että venäläisten maku on paljon lähempänä suomalaista.

vuosikymmeniä muun muassa Venäjälle,

Ennen kuin venäläiskodeissa päästiin maistamaan suo-

Uuteen-Seelantiin ja Kanadaan. Tämä on

malaista maksapasteijaa, Snellmanilla ryhdyttiin ottamaan

kuitenkin lihan bulkkikauppaa. Myydään

selvää, minkälaisille markkinoille oltiin menossa.

esimerkiksi siankylkeä, ”ribs”, joka ei Suo-

– Pari vuotta meni valmistautumiseen. Etsimme ensin

messa mene riittävästi kaupaksi mutta on

yhteisyrityksiä, mutta päädyimme yrittämään yksin. Ryh-

maailmalla varsin kysyttyä, Vähäkangas

dyimme yhteistyöhön Finpron kanssa. Aivan ensimmäiseksi

kertoo. Hän huomauttaa, että lihamarkki-

rekisteröimme Venäjälle sekä tuotenimen Mr. Snellman että

nat on yksi suurimmista raaka-ainemark-

käytettävän logon. Seuraavaksi aloimme palkata henkilös-

kinoista.

töä perustamaamme tytäryhtiöön.

Finpro inFront 25

"Ensin panostettiin Pietariin ja nyt pyritään saamaan jalansijaa Moskovassa."

Venäläisiä erikoisuuksia Vähäkangas korostaa, että Venäjällä on hyvä toimia venäläisin voimin. He tuntevat omat markkinansa ja tietävät, kuinka toimia byrokratian viidakossa. Venäläisille osaajille joutuu kuitenkin maksamaan saman tasoista palkkaa kuin suomalaisillekin. – Hyvistä työntekijöistä kannattaa pitää kiinni. Maassa on koulutukseltaan, kielitaidoltaan ja työkokemukseltaan ulkomaisiin yhtiöihin sopivia nuoria, jotka tuntevat arvonsa. Jos

Näin Venäjällä

työnantaja pihtailee palkasta, nuoret

– Parhaillaan kehitämme Venäjän markki-

vaihtavat työpaikkaa heti kun sopiva

noille omia tuotteita. Esimerkiksi valtaosa ve-

työtarjous ilmaantuu.

näläisistä ei tiedä, mitä eroa on grillimakkaral-

Vähittäiskauppa Venäjällä eroaa

la tai keitettävällä nakilla. Grillaus ei siellä ole

Suomesta varsinkin siinä, että kaup-

vielä yleistä, niinpä usein kaikki makkarat kei-

paketjuilla ei yleensä ole omia logis-

tetään tai tarjoillaan leikkeleinä, Träisk kertoo.

tiikkapalveluja.

– Suomalaiset tuotteet ovat hyvin suosittuja Pietarin alueella. Moskovan alue on vaikeampi, siellä on paljon venäläisiä tuotantolaitoksia ja kilpailevia muita eurooppalaisia tuotteita. – Suomalaisen tuotteen nimen ja valmistusmaan pitää näkyä hyvin etiketissä. – Snellmanin tuotteet ovat kalliita verrattuna venäläisiin vastaaviin. Ennen talouskriisiä venäläiset tottuivat ostamaan hyviä tuotteita, nyt halutaan hyvää edullisesti. Kappalehinta on tärkeämpi kuin kilohinta. ”Tarjoamme korkeaa laatua ja haluamme olla mukana premium-myymälöissä”, Lisbeth Träisk toteaa.

Logistiikan

hoitaa

ulkopuolinen yhtiö. Myös vienti- ja tul-

Tuotantolinja edellyttää volyymiä

limuodollisuudet teettävät työtä – ol-

Lihajalosteiden lisäksi Snellman myy Venäjällä

laanhan viemässä EU:n ulkopuolelle.

panini-leipiä, joita valmistetaan omalla tuotan-

Mutta ei Venäjä Vähäkankaan mielestä

tolinjalla Pietarin alueella sijaitsevassa leipo-

ole sen vaikeampi pala kuin esimerkiksi

mossa. Toimitusjohtaja Vähäkankaan mukaan

USA. Myös USA:han vietävät elintarvik-

paninien tuottaminen alihankintana on sujunut

keet täytyy sertifioida. Yksi venäläiseen

hyvin ja ne menevät kaupaksi.

vähittäiskauppaan liittyvä erikoispiirre

Snellmanilla on pohdittu, pitäisikö Venäjäl-

on kuitenkin, että kauppa saa palauttaa

lä alkaa myös tuottaa sinne myytävät lihajalos-

myymättä jääneet tuotteet, jotka myy-

teet. Oman tuotantolinjan rakentaminen olisi

jä on velvollinen ottamaan vastaan ja

kuitenkin edellyttänyt, että tuotteita myytäi-

hyvittämään.

siin huomattavasti enemmän. Vaikka Snellman on saanut tuotteensa myyntiin useissa kaup-

Pietarissa ja vähän Moskovassakin

paketjuissa, hyllytilaa on vielä varsin vähän.

Snellmanin Venäjän tytäryhtiö hoiti so-

Volyymia kuvaa hyvin, että lihajalosteita toi-

pimusten tekemisen kauppaketjujen

mitetaan Venäjälle kerran viikossa yksi rekka-

kanssa. Tämä vei aikaa pari vuotta. Par-

kuormallinen.

haillaan yrityksen tuotteita myydään

– Snellmanin brändi pitää tehdä tunnetum-

kahdeksan ketjun yhteensä 82 myy-

maksi ja löytää venäläisille sopivat tuotteet. En-

mälässä. Mutta laajan maan valloitta-

nen kuin oman tuotantolinjan rakentaminen

minen kertaheitolla ei tietenkään tullut

kannattaa, on myynnin kasvettava, Träisk huo-

kyseeseen. Ensin panostettiin Pietariin

mauttaa.

ja nyt pyritään saamaan jalansijaa Mos-

Oy Snellman Ab PERUSTETTU vuonna 1951 Pietarsaa-

ressa. LIIKEVAIHTO 2009: 173 milj. €. HENKILÖSTÖ 2009: 775 henkilöä. TUOTANTOLAITOKSET SUOMESSA:

3 kpl Pietarsaaressa, 1 Keravalla, 1 Ulvilassa. Ruotsissa: 1 Tukholmassa, 1 Gävlessä. Venäjällä alihankintaa. VUODESTA 2007 tytäryhtiö Venäjällä, henkilöstö: 5 henkilöä. VUODESTA 2009 Ruotsissa 75 % omistus: Carolines Kök Ab.

Finpro inFront 26

kovassa.

Vientikielto viranomaisvaltaa

Venäjän tytäryhtiön kanssa Suo-

Venäjän viranomaiset asettivat yllättäen viime

messa työskentelevä vientiassistentti

kesänä suomalaiset lihatuotteet tuontikieltoon.

Lisbeth Träisk kuvailee Pietaria luon-

Snellman on ainoa valmiita lihajalosteita Venä-

nolliseksi valinnaksi. Se on lähellä ja

jälle vievä suomalaisyritys. Lihatuotteet olivat

monet Suomessa matkustelleet pieta-

vientikiellossa noin kuukauden ajan. Kiellon

rilaiset tuntevat suomalaisia tuotteita

pitkittyessä ne olisivat voineet menettää hyl-

jo entuudestaan. Moskovassa puoles-

lytilansa kaupoista.

taan venäläiset merkit ovat vahvoil-

Vientikielto kuvastaa Träiskin mukaan Ve-

la ja makutottumuksissakin on enem-

näjän kaupan haasteita: kaikki asiat ovat viran-

män eroja.

omaisten käsissä. Tässä tapauksessa viranomai-

set vaativat suomalaisyrityksiä noudattamaan sääntöjä, joita yrityksissä ei tunnettu. – Suomalaiset elintarvikeyritykset toimivat EU-sääntöjen mukaan. Elintarvikevirasto Evirallakaan ei ollut tietoa näistä Venäjän säännöistä. Olemme ryhtyneet itse ottamaan selvää niistä, samoin Evira. Venäjällä on toimittava heidän sääntöjensä mukaan, jos siellä mielii toimia, Träisk sanoo. Ruotsissa maistuu valmisruoka Venäjän lisäksi Snellman on laajentunut Ruotsiin, mutta ei suinkaan lihajalosteiden merkeissä. – Lähdimme valmistamaan annosaterioita ja pai-piiraita. Kesällä 2009 ostimme 75 prosenttia ruotsalaisen Carolines Kök Ab:n osakekannasta ja koko valmisruokamyyntimme Ruotsissa siirtyi tämän tuotemerkin alle, Vähäkangas kertoo. Annosateriat ovat mikrossa lämmitettäviä, kokonaisia aterioita. Pai-piirakoita puolestaan myydään kahviloissa. Ne ovat suurikokoisia taikinapohjaisia piirakoita, joissa on erilaisia täytteitä muna-maito-juustoseoksessa. Snellmanin toiminta Ruotsissa on lähtenyt hyvin liikkeelle. Liikevaihtoa kertyy yli 10 miljoonaa euroa vuodessa, mikä on huomattavasti enemmän kuin mitä Venäjältä kertyy. Oikeastaan näitä ei pitäisi verrata keskenään. Ruotsissa myydään ruotsalaisille tuttua, Venäjällä Herra Snellman on vasta harvojen tuntema. Mutta kun Venäjällä saa vahvan jalansijan, myyntikin on melkoinen.

"Snellmanin brändi pitää tehdä tunnetummaksi ja löytää venäläisille sopivat tuotteet. Ennen kuin oman tuotantolinjan rakentaminen kannattaa, on myynnin kasvettava."

Finpro inFront 27

inFront kansainvälistymistarinat Teksti Juha Europaeus Kuvat Jussi Leinonen

Kasvua kaivoskuljettimista >TERVOLALAINEN PAAKKOLA CONVEYORS ON POHJOISSUOMEN NOPEIMMIN KASVAVIA YRITYKSIÄ, JA TÄHTÄÄ SUUREKSI SUURTEN JOUKKOON. VAIN SITEN PÄRJÄÄ KAIVOSTEOLLISUUDESSA.

Finpro inFront 28

Paakkola Conveyors Oy

eollisuuden kuljetinjärjestelmiä valmistavan Paakkola Conveyorsin juuret ovat pohjoissuomalaisessa navetassa. Lehmät syrjäytti autokorjaamo, josta liiketoiminta laajeni tilausko-

Kuljetinjärjestelmien ja -toimitusten täyden palvelun talo. Tuotteet ovat asiakassovellettuja hihna-, ketju-, rulla- sekä ruuvikuljettimia. LIIKEVAIHTO 2009: 9,7 milj. euroa. Tänä vuonna liikevaihto nousee noin 17 miljoonaan euroon. INVESTOINNIT VUONNA 2009:

nepajaksi. Seuraavaksi perheen poika Tuomo

noin 1,5 miljoonaa euroa. Tälle vuodelle runsaat 2 miljoonaa euroa.

Juntikka, nykyinen hallituksen puheenjohtaja,

HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ: n.70 henkilöä.

alkoi pohtia erikoistumista kuljettimien valmistukseen. Perheyritys haki Tekesiltä tuotekehitysavustusta, jonka turvin

ensimmäiset kuljetinjärjestelmät valmistettiin. 1990-luvun lama kaatoi yrityksen, mutta vuonna 1993 Juntikka perusti vaimonsa

kaivosta, jonne yritys ei olisi kuljettimia toimit-

Leila Juntikan kanssa uuden yrityksen – Paakkola Conveyors Oy:n.

tanut.

Nykyinen toimitusjohtaja Tommi Juntikka ryhtyi vetämään

Vahvan markkina-aseman takaa toimi-

vanhempiensa perustamaa yritystä vuosituhannen alussa. Tuol-

va palvelukonsepti. Paakkola Conveyors pys-

loin isä ja poika tekivät strategisen päätöksen ryhtyä kasvattamaan

tyy tarjoamaan asiakkaalle lähes kaiken kul-

yritystä voimakkaasti.

jetinratkaisuihin liittyvän osaamisen omana

– Aluksi asetimme tavoitteeksi kehittyä yhdeksi pohjoismai-

tuotantona. Järjestelmätoimituksiin sisältyy

den johtavaksi kuljetintoimittajaksi, toimitusjohtaja Tommi Jun-

kuljettimien suunnittelua, valmistusta ja asen-

tikka kertoo.

nusta. Kuljettimilla liikkuu kaivoksissa louhit-

– Tavoite on saavutettu ja nyt haluamme nousta yhdeksi kansainvälisesti merkittävistä kuljetinjärjestelmien toimittajista. Kasvustrategia perustuu paitsi hyvään bisnesvainuun myös toimialan luonteeseen. Kaivosteollisuudessa vain suuret yrityk-

tua mursketta, mineraaleja ja malmeja. Metsäteollisuudessa kuljettimia käytetään muun muassa metsähakkeen, turpeen ja polttohakkeen siirtoon.

set pääsevät kilpailemaan suurista projekteista. Paakkola Con-

Lisäksi yhtiö myy kuljetinjärjestelmien

veyorsin lähes kaikki kilpailijat ovat monikansallisia suuryrityk-

huoltoa ja kunnossapitoa. Alihankkijoita tarvi-

siä. Perheyrityksen kilpailuvaltti on se, että yrityksellä on kasvot.

taan kuljetinrullien, hihnojen ja vaihteistojen

Esimerkiksi ongelmatilanteissa asiakkaat tietävät, kenen puoleen

toimittamisessa.

kääntyä.

– Pohjoismaissa on ainoastaan kaksi yritys-

Perheyrityksessä päätökset tehdään asioihin perehtymisen jälkeen yhteishengessä.

tä, jotka pystyvät kuljetinalalla kattavaan palveluun. Paakkola Conveyors on toinen näistä,

– Läheskään aina emme ole Tommin kanssa samaa mieltä kaikesta, mutta keskustelun kautta löytyy kuitenkin aina lopulta yh-

Tommi Juntikka toteaa. Yhtiön liikevaihto on kasvanut viime vuodet hurjaa vauhtia, keskimäärin 50 prosenttia.

teinen mielipide, Tuomo Juntikka toteaa.

Paakkola Conveyors listattiin taannoin KauppaTalvivaaraan ennätyspitkä kuljetin Kasvulle ja kansainvälistymiselle on hyvä poh-

lehden vertailussa Pohjois-Suomen nopeimmin kasvavaksi yritykseksi.

ja, sillä Juntikan perhe asui ennen yrityksen

Viime vuonna yhtiö sai historiansa suurim-

perustamista usean vuoden Ruotsissa.

man yksittäisen tilauksen, 24 miljoonan euron

Toiminta Pohjoismaissa on aina ollut

sopimuksen Talvivaaran nikkelikaivokseen Sotkamoon. Toimitetun kuljetinjärjestelmän

luontevaa. Paakkola Conveyorsin sisäi-

pituus oli 6,5 kilometriä. Kuljetinjärjestelmä

sessä kielenkäytössä Pohjois-

koostuu yhteensä seitsemästä kuljettimesta,

maat eivät ole vientimaita,

joiden pituudet vaihtelevat 30 metristä 2,5 ki-

vaan

kotimarkkina-aluee-

lometriin.

na on koko Pohjoiskalotti.

Järjestelmä päättyy läjityskuljettimeen,

Alueelta on vaikeaa löytää

jonka 450 metriä pitkä teräksinen ristikkosilta

Isä ja poika, Tuomo ja Tommi Juntikka

Finpro inFront 29

huoltotöistä. Siksi yhtiö on kehittänyt alihankintaketjuja voidakseen paremmin vastata asiakkaiden tarpeisiin. Yhtiö laajentaa parhaillaan suunnittelua ja muita kaivoksien tarvitsemia palveluita, esimerkiksi kumiointi- ja hihnahuoltoa. – Haluamme olla matkassa myös käynnistämisen jälkeisissä prosesseissa ja olla mukana kehittämässä tulevia kaivoksia, Juntikka sanoo. Kasvumahdollisuuksia Afrikassa Suomessa malmivarat ja niiden hyödyntäminen keskittyvät lähinnä Pohjois-Suomeen. Toimivia kaivoksia on Talvivaaran lisäksi muun muassa Kemissä ja Kittilässä. Lisäksi Pohjois-Suomeen suunnitellaan Soklin, PajalaKolarin ja Sodankylän kaivoshankkeita. Paakkola Conveyorsilla oli 1990-luvulla yhteisyri-

Avain viennin kasvuun on läjityslaitteistoissa.

tys myös Venäjällä, mutta se lopetettiin Venäjän taloudellisen tilanteen heikkenemisen takia. Kaivosteollisuus pohjoismaissa näyttäisi lisääntyvän lähivuosina jonkin verran, mutta vastedes kasvua on haettava entistä kauempaa. Paakkolan kilpailuvaltti on kehitystyö kuljettimien suunnittelussa, valmistuksessa ja asennuksessa. Pitkällä tähtäimellä kasvu on mahdollista vain panostamalla tuotekehitykseen.

liikkuu yhdeksällä suurella tela-alus-

– Bulkkiraudan myynnissä emme pärjää intialaisil-

talla. Läjityskuljetin tekee puoli kilo-

le ja kiinalaisille. Voimme menestyä jatkossa vain kek-

metriä leveää, 15 metriä korkeaa kasaa,

seliäisyydellä ja innovatiivisuudella.

jossa liotetaan nikkeliä, lyijyä, kuparia

Juntikka korostaa tuotekehityksen tärkeyttä sekä

ja kobolttia. Liikkuvan laitteen koko-

hyvinä että huonoina aikoina. Usein yritykset muis-

naispaino on miljoona viisisataatuhat-

tavat tuotekehityksen vasta silloin, kun bisnes alkaa

ta kiloa, mikä tekee siitä yhden Suo-

takerrella.

men suurimmista liikkuvista laitteista.

Tulevaisuudessa avain viennin kasvuun on läjityslaitteistoissa. Kotimarkkinoilta ja pohjoismaista yhtiö

VIRSTANPYLVÄÄT 1993 Tuomo ja Leila Juntikka perustavat Paakkola Conveyors Oy:n. 2004 Tommi Juntikka toimitusjohtajaksi, Tuomo Juntikka hallituksen puheenjohtajaksi. 2005 - 2006 Toimitilojen laajennus Ylipaakkolassa.

Uutta teknologiaa

hakee kasvua jälkimarkkinoista, huollosta ja kunnos-

Ennätystoimitus sai jatkoa kesällä, kun

sapidosta.

Talvivaara kaivososakeyhtiö tilasi toi-

Pari vuotta sitten Paakkola Conveyors osallistui

sen noin 12 miljoonan euron arvoisen

Finpron GoGlobal -ohjelmaan. Yhtiö halusi kartoittaa

siltakuljettimen. Molemmat laitteistot

mahdollisuuksia lähteä laajentamaan markkina-aluet-

ovat Suomen oloissa tuontia korvaavaa

taan Pohjoismaiden ulkopuolelle.

uutta teknologiaa, jota maailmalla valmistetaan Saksassa ja Yhdysvalloissa.

– Tutkimme toimialamme kysyntää globaalisti, Juntikka kertoo.

Laitteissa käytetään muun muassa sa-

Finpron tekemän alustavan markkinakartoituk-

telliittipaikannukseen perustuvaa oh-

sen pohjalta yhtiö valitsi eteläisen Afrikan tarkemman

2008 Tervolan kirkonkylään rakennetaan uusi kuljetintehdas.

jaustekniikkaa.

markkinatutkimuksen alueeksi. Yhtiö totesi eteläises-

2009 Paakkola Conveyors saa 24 miljoonan euron tilauksen Talvivaaran kaivososakeyhtiöltä. Toimitukseen sisältyy kuljettimia yli kuusi kilometriä. 2010 Yritys perustaa tytäryhtiön Ruotsiin hoitamaan komponenttimarkkinointia ja huoltotoimintaa.

Finpro inFront 30

– Nämä projektit ovat vakiinnutta-

sä Afrikassa olevan huomattavan paljon potentiaalia.

neet asemaamme kokonaistoimittaja-

Tulevaisuudessa Paakkola Conveyors aikoo kohden-

na, Tommi Juntikka sanoo.

taa myyntiponnisteluja juuri sinne.

– Pystymme tarjoamaan laitetoi-

– Kansainvälistymisessä on vaikeinta saada oike-

mitusten lisäksi kokonaisratkaisuja si-

aa tietoa. Meidän täytyy tuntea uudet markkinat, siel-

sältäen muun muassa sähköistyksen ja

lä vallitsevat arvot ja lainalaisuudet, Juntikka pohtii.

automaatiojärjestelmän.

– Kansainvälistä liiketoimintaa kehittäessä ei sai-

Paakkola Conveyors tavoittelee

si olettaa, että nykyisten asiakkaiden kanssa totutut

yhä suurempaa osuutta pohjoisessa

käytännöt ja tavat hoitaa asioita pätevät myös uusil-

avattavien kaivosten kunnossapito- ja

la markkinoilla.

inFront maailmalla Tekstit Anneli Frantti, Maarit Niemi, Päivi Remes Kuvat Finpro, Halti, Shutterstock

[SHANGHAIN EXPO] 3 000 000 KÄVIJÄN RAJA RIKKOUTUI ELOKUUSSA. Shanghailainen Song Ge oli Suomen Kirnupaviljongin kolmas miljoonas vieras Shanghain maailmannäyttelyssä. Kirnussa vieraillut 44-vuotias herra Song työskentelee Shanghai Railway International Travel Groupin kirjanpitäjänä. Hän tuli maailmannäyttelyyn tyttärensä sekä isänsä kanssa.

Expo on auki lokakuun loppuun. Tähän mennessä vierailijamäärän uskotaan ylittävän Suomen väkiluvun 5,3 miljoonaa.

4. 1. 2.

Bangkokiin thaimaalais-suomalainen hyvinvointikeskus Suomalaista hyvinvointiteknologiaa hyödynnetään Thai-Finnish Wellbeing Centerissä. – Elokuussa avattu hyvin-

valmistellut yhteistyötä, ja

vointimalli on suunniteltu

seen keskittyneistä palve-

vointikeskus on varustettu

se jatkaa edelleen projektin

erityisesti elintasosairauksi-

luista. Ensimmäiset neuvot-

uusimmalla, suomalaisella

koordinointia. Hyvinvointi-

en ehkäisyyn. Se vahvistaa

telut jatkosta ovat jo käyn-

hyvinvointiteknologialla. Mu-

keskus on jo nyt poikinut jat-

myös tarjontaa ns. terveys-

nistyneet, ja jatkossa mu-

kana ovat olleet älykortein

koprojekteja ja avannut ovia

turisteille, mikä nähdään yh-

kaan voidaan ottaa uusia

ohjattavia kuntoutuslaittei-

entistä laajemmalle Suomen

tenä tulevaisuuden mahdol-

suomalaisia teknologioita

ta valmistava HUR Oy, Corus-

ja Thaimaan väliselle yhteis-

lisuutena Thaimaassa.

ja innovaatioita, Heikelä jat-

Cardio-konseptin kehittänyt

työlle muun muassa vanhus-

Corusfit Oy ja sykemittareita

tenhuollossa.

– Suomalaisten ja thai-

kaa. MN

maalaisten yhteistyö on jat-

valmistava Polar Electro, Fin-

Thaimaan terveysminis-

kumassa. Hyvinvointikes-

pron Life Sciences -toimialan

teriön strategiassa paino-

kuskonseptia ollaan laajen-

johtaja Meria Heikelä ker-

tetaan sairauksien ennalta-

tamassa mm. sairaaloihin ja

too.

ehkäisyä niiden hoitamisen

muihin instituutteihin, jotka

Finpron Life Sciences -toi-

sijaan. Suomalaiseen osaa-

ovat kiinnostuneita laaduk-

miala on noin vuoden ajan

miseen perustuva hyvin-

kaista, terveydenedistämi-

Finpro inFront 31

inFront maailmalla

Et Etelä-Amerikan ja EU:n tavaraliikenEU nettä kehitetään ne

VTT osallis osallistuu kolmen muun eurooppalaitutkimusorganisaation kanssa EU:n ja sen tutkim Etelä-Amerikan välisen tavaraliikenteen keEtelä-Amer hittämishankkeeseen. ENABLE-hankkeen tavoitteena on alentaa rahtien kuljetuskustannuksia ja tehostaa Euroopan ja Etelä-Amerikan välistä tavaraliikennettä sekä samalla kehittää kauppasuhteita. Nyt keskitytään erityisesti eri kuljetusmuotojen yhdistämiseen Brasilias-

Italiassa pienikin pääsee markkinoille

sa ja Argentiinassa. Etelä-Amerikan nopeasti kehittyvä talous vaatii kokonaisuudessaan kuljetusjär-

Italia on erittäin pienyritysvaltainen maa: yli 95 % yrityksistä on alle 10 työntekijää. Kuulostaako tutulta?

jestelmien kehittämistä, jotta sen kapasiteetti riittäisi tavaraliikenteen tarpeisiin.

Suomalaiset tuntevat Italian lähinnä loma-

gitalisointiprosessi, ja parhaita tapoja luoda

Parempi logistiikka tehostaa kuljetuksia ja

maana, josta tuttua ovat Riminin rannat ja

uusia järjestelmiä etsitään koko ajan. Itali-

vaikuttaa osaltaan myös tuotteiden hintoi-

Toscanan kukkulat.

assa on Euroopan ikääntyneintä väestöä ja

hin markkinoilla.

vanhusten huolto on iso haaste yhteiskun-

ENABLE-hankkeen myötä Etelä-Amerik-

maailman seitsemänneksi suurin talous-

kaan viedään kestävän kehityksen näkökul-

mahti, joka tarjoaa mielenkiintoisia mahdol-

maa sekä parhaita eurooppalaisia käytän-

lisuuksia suomalaisille pienille ja keskisuu-

– Konepaja-, auto-, telakka- ja metallite-

töjä ja innovaatioita. Näin Etelä-Amerikan

rille yrityksille, kertoo Finpron Italian vien-

ollisuudessa on niin ikään merkittäviä mah-

maille tarjotaan oikotie omien logistiikkajär-

tikeskuksen päällikkö Marjaana Karjalai-

dollisuuksia: mm. Fiat hakee aktiivisesti

jestelmiensä kehittämistyöhön. Hanke kas-

nen.

kumppaneita. Fincantieri on maailman joh-

vattaa pitkällä aikavälillä EU:n ja Etelä-Amerikan välistä kauppaa. Hankkeen rahoittajana on EU. AF

– Harva tulee ajatelleeksi, että Italia on

Uusia urheilun tuoteja palvelukonsepteja maailmalle

Hän laskee, että Italiassa toimii tällä hetkellä 70 suomalaisyritystä.

nalle, Karjalainen listaa bisnespotentiaalia. Ja luettelo jatkuu.

tava rahtilaivojen ja risteilyalusten rakentaja ja myös huvivenevalmistus on voimak-

– Tuottavan bisneksen tekeminen ei Ita-

kaassa kasvussa. Täällä Italiassa on lisäksi

liassa kuitenkaan vaadi etabloitumista, ja

Euroopan toiseksi suurin työstökonemark-

niinpä noin 400 yritystä tekee bisnestä ja-

kina.

kelijan tai maahantuojan välityksellä. Italia on suomalaisten vientikohdemaa-

Myös energia- ja ympäristösektori on kasvava alue.

na sijalla kymmenen. Suomalaisia pk-yrityk-

– Italian uusiutuvien energialähteiden

siä luulisi kiinnostavan se, että Italia sijait-

tavoite vuodelle 2020 on erittäin haasteel-

see maantieteellisesti lähellä ja italialaiset

linen. Jotta maa saavuttaa tavoitteensa, on

Teollisuustaiteen liitto Ornamo ja Finpro

markkinat operoivat valtaosin pk-yritysten

bioenergiaa ja tuulivoimaa lisättävä huo-

käynnistävät yhdessä Ready, Steady -

voimin. Pohjois-Italia on vahvasti bisnesalu-

mattavasti.

GO! Finland -ohjelman. Se tähtää uusien

etta.

Italiassa bisneksen aloittamisessa toimi-

suomalaisten urheiluun liittyvien tuoteja

– Oikeastaan kaikilla sektoreilla suoma-

vat samat perussäännöt kuin muuallakin:

palvelukonseptien synnyttämiseen kan-

laisilla on paljon käyttämätöntä vientipo-

kannattaa selvittää konkreettiset mahdolli-

sainvälisille markkinoille.

tentiaalia. Mahdollisuuksia on etenkin mo-

suudet, luoda toimiva strategia ja etsiä luo-

biili-, digitaalisen median ja ohjelmistojen

tettava kumppani.

Hanke tiivistää suomalaisten sporttimuotoilijoiden, alan teollisuuden sekä kou-

alalla, sillä Italiassa ovat Euroopan suurim-

lutuksen ja tutkimuksen välistä yh-

mat älypuhelinten markkinat. Parhaillaan

teistyötä ja näin edesauttaa uusi-

maassa on meneillään terveydenhuollon di-

en menestystarinoiden syntymistä. MN

Finpro inFront 32

– Autamme tässä mielellämme, Karjalainen muistuttaa. PR

5. Singapore uskoo luoviin aloihin Si Singaporen uusi talousstrategia siirtää maan painopistettä teollisuus- ja palvelualoilta kohti luovia aloja. Lisäpotkua antaa hallituksen ke-

tu budjetissa runsaasti dollarei-

tuurielämään. Kaikki tämä lisää

sällä julkaisema ohjelma, jossa

ta. Yksityisen sektorin yhteis-

singaporelaisten elämän laatua

kulttuurielämän kehittämiseen

työkumppaneita ja sponsoreita

ja kaupungin vetovoimaa turis-

ohjataan apurahoja ja veronke-

tarvittaisiin kuitenkin nykyistä

tien ja muun maailman silmissä.

vennyksiä. Singapore mm. alen-

enemmän, raportoi Lim Hock

Pitkän tähtäimen tavoitteena

taa ulkomaisten esiintyjien ve-

Chye Finpron Singaporen vienti-

on, että taiteiden, teknologian ja

rotusta, ja pyrkii näin saamaan

keskuksesta.

elinkeinoelämän osaamisen yh-

maahan lisää kansainvälisiä tai-

Hallituksen tavoitteena on

distäminen luo uniikkia osaamis-

teilijoita. Myös luovien alojen yri-

paitsi hakea talouskasvua myös

ta, uusia tuotteita ja palveluita.

tysverotukseen on tulossa hel-

tehdä Singaporesta merkittä-

potuksia.

vä taiteen ja viihteen keskus Aa-

– Luovat alat ovat maailman-

siassa. Asukkaiden omaa luo-

laajuisesti nopeasti kasvava sek-

vuutta ja innovatiivisuutta tue-

tori, jonka mahdollisuudet Singa-

taan, ja nyt on jo havaittavissa,

pore haluaa hyödyntää talouden

että nuoret singaporelaiset ovat

kasvun kannalta. Niinpä maan

paremmin kouluttautuneita ja

taide- ja kulttuuri-infrastruktuu-

valveutuneita panostamaan yhä

rin vahvistamiseen on osoitet-

enemmän taide-, viihde- ja kult-

www.finpro.fi/finprofessionals Katso, mitkä yritykset ovat Finpron jäseniä. Kaverit ovat jo mukana, tule sinäkin!

opit t e e r o u T alta maailm ainans jaetaan k erkostossa v välistyjien ls Club fessiona

ro n osto Finp toiminna jäsenverk lisen liike ä v . in e a Finpron ll s n jä ta ka invälisty parraus ta kansa t tarjoaa s oulutus k ä ja pääse k i e s s iin jäsenek :n ry haasteis ro p n. ksesi Fin als Clubii Tuo yrity rofession p in F n a muka

Uudessa juttusarjassa finprolainen maailmalta kuvaa elämäänsä viikon ajan.

Kamera kiertää > Almaty, Kazakhstan Finpron Kazakhstanin vientikeskus täyttää tänä syksynä neljä vuotta. Puikoissa on Zhaniya Adilbek, joka kuvasi inFrontiin elämäänsä atyn vuorien ympäröimässä Almatyn kaupungissa. 2.

Kaupunki 1,5 miljoonan asukkaan Almaty sijaitsee Kazakhstanin kaakkoisosassa, Kiinan ja Kirgisian rajojen tuntumassa. Maan entinen pääkaupunki perustettiin venäläiseksi rajalinnoitukseksi ja se on vain 150 vuotta vanha. Kazakhstanissa on käynnissä suuria infrastruktuurin kehitysprojekteja. Lisäksi valtio panostaa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joille myönnetään merkittäviä tukia. – Tämä erottaa maan positiivisesti naapurivaltioista. (kuva 1) Almaty on nimensä mukaisesti ”omenoiden kaupunki”. Nämä omenat Zhaniya keräsi talteen omasta puutarhastaan. (kuva 2) – Liikenneruuhkat ovat valtavat, joten kävelen aina kahdeksan korttelin päähän Finpron toimistolle. Se sijaitsee kaupungin vanhassa keskustassa.

Finpro inFront 34

1.. 1

Työ Kazakhstan kiinnostaa suomalaisyrityksiä. – Esimerkiksi keväällä järjestettyyn, Paavo Väyrysen vetämään bisnesfoorumiin osallistui 64 suomalaista. Zhaniyan mukaan markkinatilanne on hiljalleen palautumassa, joskin kasvu on vielä varsin hidasta. Analyytikot ennustavat voimakasta inflaatiota ja yhä lisääntyvää työttömyyttä. Silti potentiaalia markkinassa näkevät ainakin noin 50 suomalaisyritystä, jotka suunnittelevat markkinoille tuloa. – Myös toimeksiantomme lisääntyvät vuosi vuodelta. Maahan saatiin tänä keväänä myös Suomen suurlähetystö, joka avattiin pääkaupunki Astanaan Pohjois-Kazakhstanissa. – Tarve suurlähetystölle kävi ilmeiseksi vientikeskuksemme perustamisen jälkeen. Avajaisia vietettiin keväisen ministerivierailun yhteydessä. – Kuvassa on meneillään tapaaminen asiakkaamme Bang & Bonsomerin kanssa. Se on Suomen johtava teollisuuden raaka-aineiden ja kemikaalien maahantuontiyritys.

Vapaa-aika

Vain kymmenen kilometrin päässä keskustasta kohoavat vaikuttavat vuoret ja kauniit vuoristojärvet. Kun kaupungin lämpötila nousee kesällä yli 40 asteen, siirtyvät perheet viikonlopuiksi nauttimaan vuoriston viileämmästä ilmasta. – Kuvassa ratsastan sukulaisteni hevosella. He asuvat maalaiskylässä noin 300 kilometriä Almatystä. Yksi rakkaista harrastuksistamme mieheni kanssa on matkailu, ja kotimaassa suuntaamme usein juuri tuonne sukulaistemme luo.

– Tässä kattauksessa on perinteisiä kazakhstanilaisia ruokia. Taikinapäällysteisiä lihanyyttejä, leipää ja riisiä lihan kera. Yleisiä raaka-aineita ovat myös peruna ja sipulit. Fermentoitu kamelin ja hevosen maito on perinteinen, yhä suosittu juoma.

Finpro inFront 35

CLEANTECH FINLAND

Pure agility.

Finpro inFront #4: Puhdasta energiaa! ilmestyy 29.11.