Kriisiv…tutus historiaan

Teksti Sampo Manninen Kuvat Sampo Manninen, Jari Kivelä

Aloittaessani yrittäjän taipaleeni tammikuussa vuonna 1987, ei minulla ollut aavistustakaan siitä, minkälaisia kokemuksia maailmankaikkeus minulle tulee tarjoilemaan. Kokemuksia on totta vie riittänyt.

Tervetuloa 90-luvun lama

Eräänä kesäpäivänä 80-luvun lopulla pankissa käydessäni, pankinjohtaja hihkaisi perääni että ”Sampo, nyt olisi hieno hetki ostaa pankin sijoitusyhtiön osakkeita, vaikka velkarahalla, osakkeet käyvät vakuutena täydestä arvosta.” No minähän ostin sadalla tonnilla osakkeita ruokatunnin kunniaksi. Oma ja Suomen kansainvälistymisen ja avautumisen huuma vaihtui pian karmeaksi 90-luvun lamaksi, josta selvisin läpi nippanappa, joustavassa hirressä roikkuen. Kun velkaa oli päällä miljoonan markan verran ja korkotaso oli 19,7%, oli selvää, että edes korkoja ei saanut kasaan. Varpaat tapasivat tantereeseen vain silloin tällöin.

Tilanne oli monella yrittäjäkollegalla sama tai vielä pahempi ja surullisen moni päätyi kohtalokkaaseen ratkaisuun epäonnistumisen ylivoimaisen häpeän sumentamana. Oli karmeata seurata kohtaloita, jotka johtuivat silloisten päättäjien arvovalinnoista: yrittäjät ja yksityiset ihmiskohtalot eivät olleet minkään arvoisia rahan vallan saarekkeita pelastettaessa.

Eräässä pankissa tuolloin johtajana toiminut ystäväni kertoi ylemmän tahon antaneen selkeät ohjeet tuon, tuon ja tuon yrityksen kaatamiseen ja tuon kiinteistön haltuunottoon. Toinen pankki puolestaan otti velkojen vakuutena olleen asunnon haltuunsa ja myi sen eteenpäin seuraavana päivänä suunnitellusti viisinkertaisella hinnalla. Toiminta oli täysin selkärangatonta.

Kun sieraimeni alkoivat vähitellen pysymään nestepinnan yläpuolella, tuli myös koettua burn-out, joskaan en silloin vielä ymmärtänyt, mistä siinä oli kysymys. Tehokkuuden ja tuottavuuden totaalinen katoaminen oli sen ilmentymä ja editissä elokuvia leikatessani katselin näyttörivistöä yhtä älykkäänä ja dynaamisena kuin huumattu lehmä. Apua en osannut pyytää.

Onnellisuuden mitta

Nuo lehmät olivat minulle tuttuja maataloustaustastani johtuen ja samoista lähtökohdista juontaa juurensa työhulluuteni. Olin perinyt äidinmaidossa itselleni onnellisuuden määritelmän, jossa onnellisuutta mitattiin sillä, että onko sinulla ruokaa, töitä ja katto pään päällä. Olihan ne. Olin siis onnellinen. Tuosta burn-outista toivuin samalla lääkkeellä kuin millä se oli tullutkin, eli tekemällä töitä. Vähitellen vauhti alkoi parantumaan, löysin itselleni puolison, sain lapsia ja tein edelleen hulluna töitä. Minun arvomaailmassani työnteko oli tuolloin parasta mitä voin perheeni eteen tehdä, turvata siten heille ruokaa ja kattoa pään päälle.

Kiersin maailmaa parhaimmillaan 200 tuhannen kilometrin puolivuosivauhdilla, kymmenissä ja kymmenissä maissa töitä tehden. Kunnes jälleen kosahti. Tuli uusi lama ja edelleenkin minun valmiuteni ymmärtää tilannetta olivat kovasti vajavaiset. Koitin edelleen ratkoa yhtälöä tekemällä enemmän töitä. Alkutaipaleeni velkakuorma oli edelleen harteillani, jälleen käytiin kuopan reunalla. Ja siitä kun jälleen selvittiin jatkoon niin edessä oli yritystoiminnan laajentuminen, työntekijöiden palkkaaminen ja kasvun tavoite. Tietenkin. Saimmehan tehdä töitä Suomen parhaiden yritysten kanssa ympäri maailmaa.

Maailmankaikkeus herättää

Eräänä myöhäisenä talvi-iltana vuoden 2005 tietämillä, olin jälleen itsekseni editoimassa jotakin ”hyvää tarkoittavaa yrityselokuvaa” kun luomiseen tuli stoppi. ”Sattuman” ohjaamana laitoin silmäni kiinni, laskin käteni syliini ja huokaisin syvään. Samassa lävitseni kulki huikea virtaus, jotakin isoa tuntui kehossani, se oli kuin voimakas tuulenvire. En todellakaan ymmärtänyt, mistä oli kysymys, vaan pelästyin kokemusta ja avasin silmäni. Oli pakko tarkistaa, oliko joku tullut huoneeseen. Ei ollut ja hetken epäilin, että viiraako päässäni… Laitoin kuitenkin silmäni uudelleen kiinni ja sama kokemus lähti uudelleen käyntiin. Nyt tunnustelin sitä hieman rohkeammin ja se oli itseasiassa kiehtovaakin.

Kyseessä oli elämäni ensimmäinen energiakokemus, jota en tokikaan osannut silloin vielä sanoittaa. Tuo kokemus johti minut tutkimaan maailmaa hieman uudesta näkökulmasta ja googlailin sanoilla ”energia”, ”reiki”, ”henki” jne.

Energiaa ja henkeä

Kuinka ollakaan, päädyin pian perehtymään reikihoitoihin ja reikikoulutuksiin ja päätin lopulta lähteä viikonlopun mittaiselle reikikurssille, vaimoltani salaa tietysti. Enhän minä, ”pisnesmies” voinut sellaista hörhöilyä tunnustaa.

Tuolla kurssilla en oppinut meditoimaan, levitoimaan tai mitään muutakaan erityisen ihmeellistä. Sen kuitenkin opin, että on olemassa ulottuvuus, joka on herkkä ja samalla voimakas. Ulottuvuus, joka on meidän kaikkien ulottuvilla ja että suuri osa meistä on unohtanut tuon hienon ulottuvuuden olemassaolon. Minulle tämä oli lähtölaukaus itseni ja ympäröivän maailman tutkimiseen uudesta näkökulmasta ja niinpä luin, kuuntelin äänikirjoja, kävin kursseilla ja opiskelin paljon.

Ryhdyin myös tutkimaan meditaatiota, joka tuntui aluksi melkoisen hankalalta ja vaikealta prosessilta. Eipä aikaakaan, kun opettajaksi ilmestyi Deepak Chopra. Kuuntelin hänen kirjojaan ja lopulta päädyin Englantiin Chopra Centerin ”Wisdom of Healing” kurssille.

Tuolla kurssilla sain ensimmäisen meditaatiomantrani ja siitä alkaen olen meditoinut joka päivä.

Kehon viisautta

Tuolta kurssilta on jäänyt lähtemättömästi mieleeni myös erityisen paljon arvostamani, nyt jo edesmenneen opettajani David Simonin toteamus: ”95% ihmisen kaikista sairauksista juontaa juurensa mieleen, itseasiassa tuo prosentti on mielestäni jopa noin 98% mutta tuo 95% on tutkitusti todettu.”

Tuo väittämä on jäänyt soimaan päässäni ja se on ollut merkittävästi vaikuttamassa siihen, että olen opiskellut lisää ja lisää kehon, mielen ja hengen kokonaisuuden eri ulottuvuuksia. Me olemme ensisijaisesti henkisiä olentoja ja vasta sitten fyysisiä. Tuo kehon, mielen ja hengen kokonaisuus on siitä ihmeellinen, että kaikki vaikuttaa kaikkeen. Me olemme lisäksi selkeästi erottamaton osa ympäristöämme, olemme aina tekemisissä kaiken meitä ympäröivän kanssa, voimme jopa kommunikoida erilaisilla tavoilla ympäristömme kanssa. Toiselle ihmiselle on helppo jutella, luoda katseita, aistia fiilistä ja energiaa tai vaan tietää, että mitä hänelle kuuluu. Ihan samalla tavalla on mahdollista kommunikoida muidenkin olentojen ja ympäristön osien kanssa.

Koira tai kissa ymmärtää meitä jo ennen kuin avaamme suutamme, voi olla, että aistimme kehossamme puun tai jonkin muun luontokappaleen olemusta tai kommunikaatiota tai että kehomme tietää jo etukäteen, että jotain on tapahtumassa.

Tässä maailmassa on niin paljon sellaista värähtelyä, jota voimme kuulostella, aistia ja ymmärtää jopa matkojen päästä. Tätä mieli ihmettelee ja sydän hymyilee.

Olen myös saanut oppia, että osa meistä on hyvinkin eteviä aistimaan asioita hienovaraisilla tasoilla ja samalla että me kaikki voimme oppia aistimaan asioita omilla herkillä tavoillamme. Ja tämä kaikki on meissä esiasennettuna ja valmiina odottamassa käyttöönottoa. Niinpä minäkin olen arkityöni ohella sukeltanut entistä syvemmälle kehon, mielen ja hengen oppeihin ja kokemuksiin.

Tietoisuus. Tie-toinen-uus.

Elämä on kuin kärrynpyörä, sellainen puinen hevoskärrynpyörä. Siinä pyörän navassa on jotain oleellista, jota tarkkailemme.

Tarkkailemme sitä eri suunnista, niin kuin nuo pyörän puolat. Kierrämme ja katselemme sitä keskellä olevaa

elämää, opimme siitä uutta, näemme sen valon ja varjon, näemme sen joka suunnasta, ymmärrämme sen. Samalla siitä muodostuu täydellinen pyörä, jonka kehä on näiden joka puolelle tasaisesti suuntautuvien puolien eli näkökulmien varassa. Tällainen pyörä kestää elämän kivikkoisella reitillä rikkoutumatta. Samalla tavoin voimme kuvitella itsemme sinne pyörän napaan ja tulla nähdyiksi eri suunnista valoinemme ja varjoinemme. Näin me saamme tukea ja pysymme eheänä, toimivana osana kokonaisuutta. Tämä pyörä jatkaa pyörimistään vielä silloinkin, kun me olemme jo siirtyneet rajan tuolle puolelle, sillä mikään elämässä ei ole lopullista.

Minulle parhaita opettajiani ovat olleet kaikki ne terminaalipotilaat, jotka ovat viisaudellaan allekirjoittaneet minulle sen, mitä niin monella kurssilla on kerrottu ja opetettu. Kaikki ei ole tässä näkyvässä, maallisessa tai materiaalisessa, vaan että elämä on paljon enemmän. On olemassa tietoisuus, jonka avulla voimme vaikuttaa niin kehon, mielen kuin hengenkin hyvinvointiin.

Ja sillä voimme vaikuttaa aivan kaikkeen mitä ympärillämme ja meissä tapahtuu. Bisnekseenkin.

Uskotko sä enkeleihin?

Erään pitkäaikaisen asiakkaani kanssa aikoinaan palaveria pitäessäni törmäsin kysymykseen että ”Mitä sä Sampo olet oikein tehnyt, kun et enää menetä hermojasi näiden meidän hölmöläisten kiire-hommien kanssa?” Vastasin hieman epäröiden että ”kuule, mä olen ryhtynyt meditoimaan.” Sitä seurasi nopea vastaus: ”Ihanko totta? Uskotko sä myös enkeleihinkin?” Siitä hetkestä alkaen tuo asiakkuus muuttui hienoksi ystävyydeksi, jossa luottamus ja kunnioitus oli aina läsnä. Olen tuosta hetkestä hyvin kiitollinen.

Tällä hetkellä tuota asiakkuutta on jatkunut yli kolme vuosikymmentä ja vaikka tämä yhteyshenkilöni onkin jo eläkkeellä, tuntemus on edelleen sama. Ystävyys.

Vain harvoin ystävyyssuhteista tulee hyviä asiakkuussuhteita, mutta hyvistä asiakkuussuhteista voi tulla syviä ystävyyssuhteita. Nimenomaan näin päin.

Minulle on ollut tärkeää saada oppia lisää itsestäni samalla kun olen mukana liike-elämässä.

Se on antanut myös mahdollisuuden vaikuttaa isompiin joukkoihin ihmisiä, jopa antaen heille oivallusten ja elämysten hetkiä, jotka herättävät heissä itsessään jotakin hieman syvällisempää.

Siitäkin olen kiitollinen.

Kaikella on tarkoituksensa

Se, että olen saanut opiskella yrittäjyyttä jo yli kolmen vuosikymmenen ajan, on tietenkin tarjonnut minulle paljon oivalluksia. Ainakin sen, että sana ”yrittäjä” sointuu huonosti mihinkään käyttöön. Kuulostelepa, miltä se kuulostaa? ”Yritetään nyt mutta persiilleen se menee kuitenkin” eli siinä on melkoisen negatiivinen sointi. On aika jättää tuo sana historiaan ja siirtyä käyttämään vaikka sanoja ”onnistuja” tai ”tekijä” tai vaikka se oma ammattinimikekin kertoo paljon enemmän ja paremmin kuin tuo sana jota ei enää kannata käyttää. Puhutellaan itseämme rakastavasti ja kunnioittavasti, sydäntämme kunnioittaen. Se, että olen saanut opiskella itseäni monella eri tavalla, on antanut minulle työkaluja kehon, mielen ja hengen ymmärtämiseen ja kokemiseen.

Repullinen todistuksia on kiva juttu, mutta rekkalasti kokemuksia on vielä tärkeämpää.

Se, että saan ammentaa sieltä muillekin, on lahja, josta kiitän joka päivä.

Jälleen kriisissä

Kun jälleen kerran saamme kohdata uuden kriisin, jonka edessä olemme avuttomia ja voimattomia, on hyvä muistaa, että kaikki ei todellakaan ole tässä. Minulle nämä aikaisemmat rypemiset ovat antaneet ymmärrystä ja luottamusta siihen, että tämäkin on ohimenevää. Kaikki kohtaamamme vastoinkäymiset ovat loppujen lopuksi suuria lahjoja, jotka auttavat meitä oivaltamaan ja muistamaan jotakin itsestämme, maailmastamme ja maailmankaikkeudestamme. Mietipä vain jotakin tapahtumaa vuosikymmenten takaa ja arvioi sitä tässä hetkessä: Mitä opit siitä? Miten se muutti sinua? Mikä on se lahja, jonka se toi sinulle? Pysähdy hetkeksi pohtimaan tätä…

Miten voit helpottaa oloasi kriisivitutuksen keskellä?

Haluan listata muutamia asioita, jotka auttavat meitä menemään läpi oikeastaan mistä tahansa vaikeudesta. Tämä lista ei ole mikään kaikenkattava, absoluuttinen totuudentorvi, vaan se on jotain sellaista mitä olen itse saanut opetella monien eri kriisien auttamana. Toivottavasti se auttaa sinuakin löytämään rauhaa tässä hetkessä.

Rakkaudella sinulle,

Sampo

Sampon kriisi-lista

1. Muista kuka todella olet. Pankinjohtaja, vouti, media, naapurit tai kukaan muukaan ei määritele todellista ihmisyyttäsi, Sieluasi, jollet sinä anna siihen suostumustasi. Rakasta siis itseäsi täysillä joka hetki.

2. Älä usko mitä itse sanot tai ajattelet. Valtaosa niistä yli 60.000 päivittäisestä ajatuksestasi on uskomustesi vahvistamaa toistoa eiliseltä. Uskomukset ”oikeanlaisesta elämästä” ovat meille opetettua, uskoteltua propagandaa, ei sen kummempaa. Ajatuksesi vaikuttavat tunteisiisi ja toimintaasi ja päinvastoin, joten mieti mitä niistä voit muuttaa jo tänään. Kuuntele ennemmin intuitiotasi ja kehoasi, ne ovat valtavasti viisaammat kuin mielesi.

3. Päästä irti. Päästä ajoissa irti kaikesta siitä mitä et enää tarvitse ja vapauta itsesi luomaa ja toteuttamaan itsellesi uutta, sydämestäsi kumpuavaa, juuri sinulle kuuluvaa upeaa tulevaisuuttasi. Mikä on sinun elämäntehtäväsi?

4. Kaikki on ohimenevää, tämäkin kriisi. Kun muistelet tätäkin hetkeä kymmenen vuoden kuluttua, on se auttanut sinua oivaltamaan jotakin syvempää ja kauniimpaa elämästä. Ja ennen kaikkea auttanut ymmärtämään, että kaikki ei ole materiaa ja maallista. Venytä siis aikaperspektiiviäsi ja rauhoitu.

5. Mieti, mihin voit vaikuttaa ja mitä voit muuttaa vaikka heti. Älä suotta käytä aikaasi sellaiseen, johon et yletä vielä tässä hetkessä. Kaikkein tärkeintä on huomata, että voit valita sen, miten ajattelet eri tilanteissa. Aina.

6. Ole läsnä. Mitä ikinä teetkin, tee sitä täysillä. Jos juttusi on istua hetki rauhassa, istu rauhassa ihan molemmilla pakaroilla. Kun on aika tehdä jotakin muuta, ole läsnä sille täysillä. Kun on aika kohdata toinen olento, ole täysillä läsnä silloinkin. Se on maailman sosiaalisin teko.

7. Mieti mitä päästät sisääsi, olipa sitten kyse ajatuksista tai ravinnosta. Kumpikin näistä on ”markettitasolla” melkoisen köyhää ravintoa, siellä ei ole sitä mitä me eniten tarvitsemme tai se on usein melkoisen epätasapainoista höttöä. Syö ja ajattele luomusti ja puhtaasti.

8. Mene metsään. Metsä pitää meistä huolen, se hoitaa, se eheyttää. Kuuntele tuulen huminaa, aisti tuoksuja, tunne pehmeän polun joustavuus, tunne vanhan metsän viisaus ja voima. Tieteen puolella tätä kutsutaan ilmassa olevien negatiivisten ionien vastustuskykyä parantavaksi voimaksi. Metsässä näitä hoitavia varauksia on poikkeuksellisen paljon. Voit nauttia niistä ihan ilmaiseksi.

9. Vedä henkeä. Ajattelepa mitä nuo sanat oikeasti tarkoittavat. Kun hengitämme, emme ole vain imuroimassa happea vaan saamme samalla paljon enemmän. Saamme itseemme valtavasti energiaa, puhdasta värähtelyä. Henkeä. Hengitä siis tietoisesti, hengitä syvään ja nauti.

10. Elämän tarkoitus on olla onnellinen ja rakastaa enemmän. Tee niin.

Sampo Manninen

Mental Coach, Meditation Teacher, LCA Life Coach

NLP-Practitioner, CEO, Student of Life

sampomanninen@mac.com

Tel. +358 40 5150880

www.sampomanninen.com

www.henkireika.comwww.henkireika.netwww.pixoi.com

Löydät rauhoittavia meditaatioäänitteitäni vaikka täältä: https://insighttimer.com/ sampomanninen tai täältä: https://www.youtube.com/ channel/UCRth7MoEJj0q5qF9EUbt-xw

ja valmennuksia ja koulutuksia täältä www.henkireika.com ja täältä www.coachinglab.fi