Valon ja varjon tiellä – Sisko Sinilintu

Teksti & kuvat Sisko Sinilintu

Valon ja varjon tiellä

Syksyllä valmistunut kirjani ”Valon ja varjon tiellä – Pohdintoja henkisen matkan solmukohdista” on tärkeä kohta elämässäni. Minulla oli tarve saada ääneni kuuluville. Kirjoittaminen laittoi minut työstämään hämmennystä ja vaikenemista, joka oli kerääntynyt valon ja varjon kokemusteni ympärille. Lukemalla kirjani saat tietää miksi. Kirjoitin erityisesti heille, jotka ovat kokeneet vaikeita asioita prosessissaan ja myös new age -piireissä. Positiivisuusrakkaushehkutuksen keskellä on vaikeaa nostaa esiin vaikkapa tylyä kohtelua.

Valon ja varjon tiellä - Pohdintoja henkisen matkan solmukohdista (BoD, 2018)

https://www.bod.fi/kirjakauppa/valon-ja-varjon-tiellae-pohdintoja-henkisen-matkan-solmukohdista-sisko-sinilintu-9789528005636

Yksiin kansiin mahtuu vain osa siitä, mitä halusin jakaa. Esimerkiksi mystiset lahjat tuon esiin lyhyesti. Kerron yhteydestäni Äiti Mariaan ja Egyptin jumalaan Thoth´iin. Kerron kahdeksannen ulottuvuuden Minä Olen Läsnäolosta, jonka energiaa Mahatmaa tarvitsemme ylösnousussa. Minä Olen Läsnäolo auttaa ymmärtämään moniulotteisuuttamme. Identiteettimme on ryhmä eli monadi ja jälleensyntyminen paljastuu monitasoisemmaksi kuin ehkä ajattelemme. Monadi selittää, miksi olen kokenut eläneeni samanaikaisesti useassa kehossa. Monadin jakamat muistot saattavat selittää myös sen, miksi monet kokevat olleensa fyysisesti läsnä vaikkapa Jeesuksen elämässä.

Olen ammatiltani mm. kuvataiteilija. Kirjan työstäminen auttoi näkemään, miten iso merkitys luovuudella on ollut prosessissani. Tekstini on paikoin suorasukaista ja värikästä. Oman persoonan esiintulo on yksi vaikeimmista tehtävistä tällaiselle erityisherkälle introvertille. Kulttuurissamme on paljon jäykistelyä ja häpeää. Heräämme tietoisiksi inhimillisyydestämme ja Varjostamme – myös suuruudestamme. Valo ei poista kiusallisia puoliamme noin vaan ja siinä sitä ollaan; valinnan tienhaarassa. Otanko vastaan koko paketin itsestäni vai ryhdynkö käärimään varjopuolta piiloon. Tuleeko henkisyydestä siis piilopaikka. Piilopaikkojen ilmenemistavat ovat kirjani eräs aihe. Olen kohdannut lieveilmiöitä, joita sanoitan konkreettisin esimerkein.

”Toimintakentällä taitaa kuhista. 2010-luvun loppuessa löytyy yhä enemmän porukkaa, joka on nähnyt ja kokenut kaikenlaista; myös ikävää. Oppia ikä kaikki ja varjopuolestakin on keskusteltava. Jos olemme valossa, kestämme kritiikin. Olen käynyt ammattiterapeutilla puhumassa kokemuksistani. Sain selvyyttä siihen, mikä mielestäni oli vialla. Miten ryhmämekaniikka, passiivinen vallankäyttö, teemojen vääristely ja ymmärryksen puute tunne-elämää kohtaan muutti yhdessäolon ahdistavaksi möykyksi, josta oli pakko astua ulos. ” (ote kirjasta)

Taide herättelijänä

Minua valmisteltiin koko 90-luvun ajan taiteen, musiikin, henkisten unien ja meditaatiokokemusten kautta. Esimerkiksi kalliomaalaukset jytisyttivät sisuskalujani, herättäen kaipuuta alkuperäiseen sekä tuntemuksia kuin olisin itse kivikauden ihminen juoksemassa hirven perässä. Luulin, että mielikuvitukseni jyllää. Jälkeenpäin oivalsin, miten luovasti olin auki mystiikalle ja sisimmästäni nousevalle aineistolle. Päiväkirjani kertovat henkikohtaamisista jo opiskeluvuosina, jolloin koin kaipausta johonkin. Se jokin oli henkinen ulottuvuuteni ja Jumalan rakkaus.

Maalasin 90-luvulla tauluja, joiden viestin ymmärsin syvällisesti vasta astuttuani polulle tietoisesti. Eräässä maalauksessani olen osittain lintu, osittain ihminen – kuva on kirjassa. Minulle on ollut tyypillistä saada äimistyttäviä viestejä, jotka herättävät sisäisen tietoni ja vasta jälkeenpäin saan muualta tietoa tueksi. Minua on opetettu luottamaan sisäisyyteeni.

Raju murros hajotti lopulta koko elämäni 2000-luvun alussa. Menetin kaiken, myös kykyni tehdä taidetta. Sain burnoutin. En uskonut palaavani koskaan työhöni graafisen suunnittelun ja kuvataiteen pariin. Niin tyhjentävä oli kokemukseni Sielun Pimeästä Yöstä. Koin syvää epätoivoa. Suuri määrä valon henkiä tuli apuuni, mm. intiaaneja, Kuningas Arthurin porukkaa ja Raamatun nimiä. Samalla minuun kohdistui pimeän puolen hyökkäyksiä. Loppuunpalamisen keskellä puolustauduin pääasiassa omin keinoin, mutta onneksi sain jonkin aikaa myös ulkopuolista apua. Persoonaani uudistettiin. Kokemus opetti paljon ja heräsi tarve jakaa sitä.

Tien varjopuolet

”Ilmenee torjuntaa ja sekavia uskomuksia pimeyteen, egoon ja energioihin liittyen.” (ote kirjasta)

Mitä korkeammalle Valossa nousee, sitä varmemmin kohtaa myös Pimeyttä. Pimeys voi ilmentyä hyvin monessa muodossa. Näkökykymme laajenee, kohtaamme karmaamme jne. Emme voi vain nousta ylös. Valo tulee laskeuttaa alas maahan ja itseemme – tämä on alkemiaa, maadoittumista ja ihmiseksi inkarnoitumista. Entäpä kun syvälle sukeltaminen laukaisee omat tai ympäristön asenteet ja kiellot? Onko tukosten tai pimeyden kohtaaminen helppoa, vallitseeko niiden suhteen yhteisymmärrys toimintatavoista? Valitettavasti ei. Ne ovat tien vaikeimpia solmukohtia. Tässä kohtaa tulemme psykologian ymmärtämisen tarpeeseen. Vaikka kokisimme kuinka mystisiä ja ihmeellisiä prosesseja tahansa, kokijana on ihmisen keho ja psyyke. Jos psyyken normaaleja reaktioita ja kehon viisautta yritetään tukahduttaa, seuraa suuria ongelmia. Näitä solmupaikkoja olen ollut todistamassa ja yritän niitä kirjassani avata.

Näkökulmani nousee energialla työskentelystä. Energioiden ja tunteiden pelko on kuitenkin yleistä. Ihmismielen likaämpäri voi olla rankkaa katseltavaa, kun tehdään ruohonjuuritason puhdistustyötä. Näyttää siltä, että psykologian näkökulmaa vähätellään. Mikään määrä upeita kirjoja tai korkeaa energiaa ei auta, jos psykologinen järki unohtuu. Seurauksena on väitteitä tähän tapaan:

–”Surun itkeminen saastuttaa kollektiivisen energiakentän ja tukos palaa takaisin. Oikea tapa on meditointi”.

Näin solmuun voi vääntää henkiset opit, kun ei käsittele omia kipupisteitä. Väitteillä on vakavia seurauksia varsinkin opetustilanteissa. Tunneprosessiin ja energioihin liittyy siis useita kyseenalaisia uskomuksia.

Rankempaa kamaa

”Monien epämääräisten energiaja olentokokemusten taustalla ovat kokijan omat energiat, tunnetaakat ja Varjo. Erottelukykyä tämän kaiken tunnistamiseen me joudumme kehittämään läpi elämämme.” (ote kirjasta)

Entäpä jos onkin kyse ulkopuolisesta uhasta tai väärinkäytöksistä? Otan esiin myös rankempaa materiaalia. Tarrahenget, negatiiviset liskot, magia, seksuaalienergioiden väärinkäyttö... Taitoja, työkaluja ja energioita voidaan käyttää myös väärin. Eläviä tarrahenkiä -otsikon alla kirjoitan näin:

– ”Myös kehossa elävä ihmissielu, tai pikemminkin tietoisuus voi toimia tarrahenkenä tai häirikkönä. Koska olemme moniulotteisia, on luonnollista että osa energioistamme liikkuu ajassa ja paikassa. Tyypillinen tapaus tällaisesta voisi olla mustasukkainen ja omistushaluinen entinen puoliso, joka ei halua päästää irti eron jälkeen. Hän saattaa siirtää osan energioistaan kohteensa luo. Kohde ihmettelee, miksi hän ei saa exäänsä pois ajatuksistaan tai miksi hän näkee tästä eroottisia unia. Kannattaa tutkia huolella, onko kyse mielen kepposista, vai todellisesta energian siirtymisestä, jolla häirikkö tunkeutuu kohteen kenttään. Tätä tapahtuu usein tiedostamatta, sillä harvoilla on ymmärrystä todellisesta itsestään ja siitä, millaisia energiaolentoja me todellisuudessa olemme. Tietoinen energiatyöskentely on tässäkin oiva taito. Siksi suosittelen opiskelua. Samaa energiasiirtymää voi harjoittaa hyvissäkin merkeissä. Jotkut kutsuvat sitä 'telepaattiseksi rakasteluksi', jota kaksi toisistaan kaukana olevaa henkilöä voi sopimuksesta keskenään harjoittaa. Meidän laatumme ja luonteenlujuutemme määrittelee, kuinka vastuullisesti näitä taitoja käytämme.”

Sisko Sinilintu kuvataiteilija, graafinen suunnittelija ja kirjoittaja sekä New Paradigm Multi-Dimensional Transformation Basic Teacher & 13D Healer (ent. Shamballa MDH) shamballaspirit at gmail.com