Pääkirjoitus 1/2022

Anni Kultajoki

Pääkirjoitus

Muutama viikko sitten Suomi teki ennätyksen tuomalla Kiinasta olympiakultaa jääkiekossa. Muiden ilakoidessa tapahtumaa pohdiskelin, kuinka sanoin kuvaamattoman suuret paineet huippu-urheilijoilla täytyy olla, kun kokonaiset kansakunnat odottavat heiltä täydellisiä suorituksia. Jotta jääkiekon kultamitali voitettaisiin, täytyy joukkuepelissä kaiken yhteistyön onnistua lähes täydellisesti. Kaikissa ihmisten välisissä kilpailuissa on aina muutenkin kyse siitä, kuka onnistuu tekemään mahdollisimman täydellisen suorituksen. Ja kilpailemistahan tässä yhteiskunnassa riittää jatkuvasti. Pitääkö meidän kaikkien pyrkiä olemaan täydellisiä kaikessa, jotta voimme myös suorittaa täydellisiä onnistumisia ja tulla täydellisen onnellisiksi?

Mielestäni täydellisyys on aina hetkittäistä. Myös luonnossa on täydellisen kauniita ja lämpimiä päiviä, ja sitten on loskan ja lumen välimaastoa, kun kaikki upeat värit ovat lakastuneet ja linnutkin lentäneet kauas etelään. Ihminen voi olla silti onnellinen, mutta en usko, että kukaan pystyy olemaan täydellisen onnellinen koko ajan. Syklisyys on täysin luonnollista. Ei ole mitään hävettävää, jos välillä tiuskii tai huomaa, että pölyvillakoirat ovat olleet paikoillaan kodin nurkissa jo melko pitkään. Elämän ottaminen jonkinlaisena suurena suorituksena ja jatkuvana kilpajuoksuna on suhteellisen tuore keksintö. Se ei ole luonnonmukaista eikä tarkoituksenmukaista, ja siksi ei olekaan mikään ihme, että koko ajan vain enemmän ihmisiä putoaa tehoyhteiskunnan oravanpyörästä pois ja nuoria ahdistaa suunnattomasti tulevaisuus. Niin sanotut pehmeät arvot unohtuvat ja jäävät kaiken tehostumisen ja teollistumisen jalkoihin, vaikka ne ovat olleet ihmisille kaikkein tärkeimmät kautta aikojen! Mitä enemmän niitä pudotetaan pois, sitä suurempi henkinen tyhjyys kasvaa yksilöiden sieluihin.

Ei siis mikään ihme, että kiinnostus henkisyyteen on kasvanut kovasti jälleen viime aikoina. Täällä Suomessa, kahden koronavirusvaarasta johtuneen taukovuoden jälkeen, odotamme ja toivomme näkevämme myös paljon uusia (toki myös tuttuja!) kasvoja ensi lokakuun Hengen ja Tiedon messuilla, jotka pidetään vihdoin fyysisenä tapahtumana SYKissä, Helsingin Etelä-Haagassa 15.-16.10.2022. Lue lisää messuista seuraavalta sivulta.

Entä se täydellisyys…? Pitääkö ihmisen pyrkiä sitä kohti taistellen kovin panoksin kaikkien puutteidensa kanssa, etsien ja listaten koko ajan uusia vajavaisuuksia? Olla jonkinlainen mestarijoogi tai huippukokki? Huippuvanhempi tai unelmapuoliso? Käydä nuorennusleikkauksessakin, jotta voisi näyttää jälleen ikinuorelta?

Ei, siitä ei ole kysymys. Otetaan siis tilanne aivan rauhallisesti.

Riittää, kun pyrimme olemaan joka päivä hiukan parempia versioita itsestämme. Henkinen kasvu on prosessi, joka on tuloksellisinta käydä läpi luontevasti, pakottamatta. Tästä numerosta löydät siihen toimivat yleisavaimet.

Seuraava Ääretön ilmestyy 10.6.2022

Kirjoittajaksi tai mukaan toimitukseen?

Mistä haluaisit kertoa muille? Mitä asiaa haluaisit edistää? Juttuja tuleviin numeroihin kerätään taukoamatta – myös haastatteluja, rajatietokokemuksia, tarinoita, kuvituksia, runoja.

Toimituksen sähköposti: rtytoimitus@gmail.com