2 minute read

Lyhyesti...

Ei kymmenen käskyä mutta viisi vain

Ihmisille muistutuksia:

Advertisement

– Laittakaa elämänarvot kohdalleen.

– Välittäkää itsestänne.

– Ottakaa myös itse vastuuta omasta terveydestänne.

– Miettikää mikä on tärkeää elämässä – ja mikä tärkeintä?

– Älkää olko välinpitämättömiä.

INTIAN VIISAUTTA

Vanhin ja viimeisin lääke

Ei ole mitään toista tai korkeampaa itseä jota tarvitsisi etsiä. Te olette korkein itse, kunhan vain luovutte itseänne koskevista vääristä käsityksistä. Sekä usko että järki sanovat teille, että ette ole ruumis haluineen ja pelkoineen ette mieli otaksumineen ettekä se rooli jota yhteiskunta pakottaa teidät näyttelemän, se henkilö joka teidän odotetaan olevan. Hylätkää se mikä ei ole totta, ja se mikä on totta pitää huolen itsestään.

Sanotte haluavanne tuntea itsenne. Te olette itsenne – ette voi olla muuta kuin se mikä olette. Onko tunteminen eri asia kuin oleminen? Se minkä voitte tuntea mielenne kautta ette ole te, vaan kuuluu mieleenne; itsestänne voitte sanoa vain: ”Olen, tiedostan, pidän siitä.”

–Nisargadatta Maharaj Valvetilasi on unta, Transkirja 1973

ENNEN OLI KAIKKI OUDOMMIN

Outoa, eikö olekin?

Outoa, eikö olekin?

Ei niin kovin kauan aikaa sitten suomalaiset laskivat iltaisin päänsä halolle ja peseytyivät virtsalla. Kas tässä, sukella tuttujen arkiesineiden outoon historiaan!

Lokoisa päänalushalko

Ennen muinoin ei ollut peittoja, vaan sikeitä unia vedettiin turkisten ja käsin kudottujen ryijyjen alla. Nukkuma-asento oli puoliksi istuva, ja kolealla säällä kaikki vaatteet pidettiin päällä. Tyynyn korvasi lokoisa päänalushalko, eli koivupuun rungon pätkä. Vielä keskiajalla punkka jaettiin ihan pokkana useamman tutun tai vieraan ihmisen kanssa, ja yritettiin olla silti putoamatta sängystä. Täit, kirput, satiaiset ja kulkutaudit tarttuivat silloin tehokkaasti yön aikana ihmisestä toiseen.

Haarukka tappaa

Haarukka tuli Eurooppaan 1000-luvulla. Kumma kapistus, paholaisen ase, jolla saattoi puhkoa silmät ja keihästää talon rotat, tuumi kansa. Jos joku sattui syödessä ikävästi kuolemaan, syynä pidettiin haarukkaa, vaikka kyse oli yleensä myrkytysmurhasta. Veistä kunnioitettiin, koska se oli alun perin ollut ase. 1600-luvulta asti pöytä onkin katettu virallisesti niin, että veitsen terävä reuna on kohti lautasta, ei muita ruokailijoita.

Ptruu, tässä imuri

1900-luvun alussa alkoi pölynimurin maailmanvalloitus. Vuonna 1901 Yhdysvalloissa esiteltiin laite, joka imi lian sisään eikä puhaltanut sitä suoraan ulos, kuten aiemmat viritelmät olivat tehneet. Järin näppärää sen käyttö ei kuitenkaan ollut. Talon ikkunoista työnnettiin putkia sisään likaa imemään. Varsinainen imurilaite talon ulkopuolella oli niin suuri, että sen liikutteluun tarvittiin hevoskärryt.

Myöhemmin keksityt ensimmäiset tietokoneetkin olivat muuten lähes huoneen kokoisia.

Pisulla pesulle

Saippuan hyödyt hoksattiin vasta 1800-luvun lopulla. Saippua korvasi puhdistautumiseen aiemmin käytetyt ihmeaineet, kuten hiekan ja virtsan. Kiinassa keskiajalla keksitty, alun perin sian harjaskarvoista sommiteltu hammasharja miellettiin pitkään luksustuotteeksi. Suomeen mokoma purukaluston puhdistamisturhake löysi tiensä vasta pari sataa vuotta sitten. Niin se maailma ympärillämme muuttuu, ja me muutumme sen mukana. Toisaalta ihminen itse ei ole muuttunut lainkaan kymmeniin tuhansiin vuosiin, kivikaudelta laskettuna tähän päivään saakka.

Lähde: Tarja-Tuulikki Laaksonen: Kuka keksi haarukan – Arkiesineiden ihmeellinen historia (Minerva).